1966-03-12-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Lauantai, maalisk. 12 p. — Saturday, March 12, 1966
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF F I N N I S H CANÄDlANS
jLiBERPY) Established Nov. 6, 1917
EDITÖR: W E K L U N D MANACER: E. SUKSI
T E L E P H O N E ; O F F I C E ANO E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
Publlshed thrlce weckly: Tuesdays. Thursdays and Saturdaya by V«p«U8
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West. Sudbury. Ontario, Canada.
Mailing Addrei«: Box 69
Advertlslng rstcs «pon applicaclon. tninslatlon Iree of charse.
Authoriz<>d as socond olass mail by the Post Office Department, Ottawa,
. and ftjr payincnt of postnRe m cash.
M . . . , , o. . S . GANAOiANIlANGUAGEIPRESS
TIL.VVSHINNATI:
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 Jck. $4.75 USA:ssa
S kfc. 2.75 Suomessa:
1 vt. $10.00, 6 kk. $5.29
1 vk. 10.«0^ e kk. ft.TS
Suomen eduskuntavaaleista
Vähän yli viikon kuluttua suoritetaan Suomen eduskuntavaalit,
jotka ovat saaneet melkoista huomiota maan
rajojen ulkopuolellakin. Eduskunnan kahdensadan jäsenen
valinta on suoritettava vähän yli tuhannesta ehdokkaasta,
mutta keskeisenä kysymyksenä lienee se, että voittaako vasemmisto
— eri työväenpuolueet yhteenlaskien — enemmistön
eduskuntapaikoista vai jääkö tämä edessäoleva välttär
mättömyys vielä seuraaviin vaaleihin.
Suomen porvarillisissa piireissä on ilmaistu lukuisia huolestuneita
katsantok^antoja siitä mahdollisuudesta, että vasemmisto
voi nyt saavuttaa enemmistön. Suurimpana "valopilkkuna"
tätä "vaaraa" vastaan pidetään sitä, kun sosialidemokraattinen
puolue kieltäytyi yhtymästä vaaliliittoon
SKDLrn Ja sos.dem. liiton (n.s. skogilaisten) kanssa. Mutta
tämäkin: on ollut heikkona lohdutuksena sen jälkeen kun
sosialidemokraattisen puolueen puoluetoimikunta julkaisi
(helmikuun lopulla) ulkopoliittisen lausunnon, mikä lähentelee
monessa suhteessa toisten työväenpuolueitten ulkopoliittista
linjaa.
Työväenliikkeen jäsenten ja kannattajien sekä Suomen
kansan ja valtion todellisten ystävien kannalta katsoen olisi
luonnollisesti ihanteellinen tulos se, jos vasemmisto saisi nyt.
suoritettavissa vaaleissa ehdottoman enemmistön niin, että
: vaalien jälkeen voitaisiin muodostaa joko työväenpuolueiden
yhteishallitus tai työväenpuolueiden ia keskustapuolueen kokoomushallitus,
mikä edustaisi Suomen kansan valtavan
suurta enemmistöä Jompi kumpi näistä ratkaisuista antaisi
tietenkin monta kertaa paremman hallituksen kuin se, mikä
on Suomessa vanhan kokoomuspuolueen avulla ja tuella
ma^ji asioita nykyään hoitanut tai hoitamatta jättänyt.
MITÄ MAHDOLLISUUKSIA ON?
Suomen Gallup Oy. julkaisi äskettäin suorittamien tutkimustensa
mukaisen lausunnon, jonka . perusteella näyttäisi
siltä, että ei-sosialistiset puolueet, miksi se porvarillisia puolueita
yhteisnimellä ki^tsuu, tulevat saamaan vaaleissa 51.5
prosenttia ja vasemmistopuolueet (työväenpuolueet yhteensä)
48,5 prosenttia kansakunnan äänistä. Kuten olemme täällä
Canadassa ja Yhdysvalloissa saaneet kokea, gallup-tutkimuksen
tulosten perusteella esitettävät "vaaliennustukset"
eivät luonnollisestikaan ole mitään jumalansanaa. Päinvastoin
voidaan todeta, että Gallup-äänestysten tulokset ovat
melko usein tarkoituksellisesti ennakkoluuloisia ja puolueellisiakin
vasemmistoa kohtaan.
Mutta merkillepantava seikka tässä Gallup-tutkielman
tuloksessa oli toteamus, että vasemmiston kannatus on edel-
^leen "kasvamaan" päin.
Hyvin epävarma on sjis mielipidetutkijain väite, että
porvarilliset puolueet säilyttävät edelleen enemmistön Suomen
eduskunnassa. Gallup-tutkimus osoittaa, että kokoomuksen
kannatus on entisestään laskenut valitsijain keskuudessa
ja siltä pohjalta voidaan vetää myös sellainen johtopäätös,
että hallitusohjelmasta vastuussa olevan ja kokoomuksen
kanssa varsinkin talouspoliittisissa kysymyksissä yhteisissä
muhinoissa olleen Keskustapuolueen (entisen maalaisliiton)
kannatus tulee myös heikkenemään vaikka puolue
onkin saanut ulkopoliittisen ohjelmansa perusteella tunnustusta
omien kannattajapiiriensä ulkopuoleltakin.
Jos meiltä kysyttäisiin, että mitä mieltä me olemme Suomen
eduskuntavaalien tuloksista, niin lehtemme olisi pakotettu
vastaamaan,: että "odotetaan tuloksia". Kukaan ei voi
varmuudella ennustaa vaalituloksia. "Arvailemalla" voi joku
päästä toisinaan lähelle tai osua aivan naulan kantaan.
Mutta vaalit eivät ole mitään arpapeliä ja siihen verrattavaa
veikkaushommaa. r
Näitä rivejä kirjoitettaessa näyttää, että Suomen vasemmistolla
on mahdollisuus enemmistön voittamiseen. Tuleeko
tämä "mahdollisuus" hyväksikäytetyksi, sen saamme kuulla
noin 10 päivän kuluttua. Vaikka SKDL on kasvanut niin voimakkaasti
ja nopeasti, että siitä on tullut suuri poliittinen
voimatekijä parinkymmenen vuoden aikana, niin sen kannatus
voi näissäkin vaaleissa edelleen lisääntyä, vaikka nykyisten
asemiensa säilyttäminen olisi sille voitto. Ja kun
sos.dem. liitto on nyt vaaliliitossa SKDLrn kanssa, niin se
parantaa osaltaan vasemmiston mahdollisuuksia siltä kohdin.
Merkillepantavaa on, että suurista vaalivoitoista aikaisemmin
puhuneen sos.dem. puolueen johto on viimeaikoina ollut
melko varovainen voittoennustusten antamisessa, mutta yleisenä
käsityksenä on kuitenkin, että sosialidemokraattinen
puolue tulee saamaan entistä* laajempaa kannatusta. Tosiasiassa
näyttää siltä, että sosialidemokraatUsella puolueella
on tilaisuus vallata keskustapuolueelta niin paljon kannatusta,,
että puolue saa edustajamääränsä kohoamaan. Jos
näin tapahtuu, silloin toteutuu myös koko vasemmiston
enemmistöajatus.
Se että Gallup-tutkimuksen ja itse "Helsingin Sanomien"
on: pitänyt myöntää kansandemokraattien voimien kasvu ja
lisääntyminen, on lisä todistuksena vasemmistopuolueiden
vaalivoiton mahdollisuuksista. Jos vasemmistopuolueet olisivat
tehneet ennen vaaleja vaaliliiton, niin se olisi varmasti
johtanut työväenpuolueiden enemmistöön, eduskunnassa,
mutta enemmistön saavuttaminen on kaikesta huolimatta
nytkin mahdollisuuksien puitteissa.
Suomen kansa tekee luonnollisesti omat ratkaisunsa 11-^
man minkäänlaisten ulkopuoli.sten voimien, mukaanlukien
siirtolaisina Suomesta lähteneet kansalaisemme, sekaantumatta
maan sisäisiin asioihin. Mutta ken tahansa syventyy
ajattelemaan Suomen kansan ja valtion parasta, hän ei voi
olla tuntematta vissiä myötätuntoa .synnyinmaamme yhdistynyttä
tai oikeammin sanoen vaslustamattomalla voimalla
yhdistyvää Vasemmistoa kohtaan.
'^Hyvinvointivaltio'^ ja kehitysapu
"HyvlnvöintlvaUio"-käslte kuuluu
kansainvälisten vertailujen
piiriin, ja sen lälitökohtana on
matemaattinen keskiarvo.
TSssä kansainvälisessä keskimääräisten
elintasojen vertailussa Suomi
on 15 kärkimaan joukossa käy-tcttiinpä
vertailuperusteena mitä
tekijää taliansa. Vuoden 1960 tilastojen
mukaan Suomi oli 15.. sijalla
koko maailmassa kun kansantulo
henkeä kohden otettiin mittapuuksi.
Tämän tilaston ensisija on USA:lla
seuraavina tulevat Canada Ruotsi,
Sveitsi. Uusi Seelanti, Australia,
Luxemburg, Englanti, Tanska, Länsi-
Saksa, Belgia, Ranska, Norja ja
Alankomaat — sitten onkin Jo Suo-
Ulkomaankaupan mukaan laskien
Suomi on 14. sijalla maailmassa, s«-
nomalehitipaperin kulutuksessa 7.
sijalla ja autonomistajina 22. sijalla.
Monet muu'kin vertailuperusteet
asettavat Suomen "hyvinvointivaltioiden
' klubin jäseneksi/ olkoonkin
että kaikkein vauraimpien maiden,
esim. USAn keskimääräinen elintaso
on huimasti Suomen elintasoa
korkeampi (yli kaksi ja puoliker-tainen).
Elintasoltaan keskimäärä-maina
maailman mittakaavassa ovat
Argentiina ja Libanon, joita ei pidetä
minään korkean elintason mallikappaleina.
Keskimääräisyyttä ai'
leviivatakseni korostan, .että Libanon
on keski-idän •'Sveitsi", pankki-maa,
jossa ohut ylin kerros siveltää
voita leivälleen ehkä palion paksum-malti
kuin tehdään omissa vauraissa'
kerroksissamme.
Viime aikoina: on paljon puhuttu
SYNTYMÄPÄIVIÄ
maailman kahtiajakautumisesta köyhiin
ja rikkaisiin valtioihin teollisuusmaihin
ja alikehittyneisiin maihin
(kehitysmaihin) ja siitä, miten
"rikkaat maat rikastuvat ja köyhät
köyhtyvät" — edelleen keskimääräisellä
tasolla liikkuen. Näin tapahtuu
sii!ä huolimatta, että vanhat kehittyneet
maat ov:it erilaisin muodoin
avustaneet kehitysmaita.
KÖYHIEN MAIDEN PULMAT
Pääsyynä tällaiseen nurinkuriseen
kehitykseen ovat maailmanmarkkinahinnat,
jotka määräytyvät suurten
teollisuusmaiden intressien mukaan.
Koko sodan jälkeisenä aikana
ovat elintarvikkerden j a raaka-aineiden
eli ns. primäärituotleiden maa-ilmanm.
irkkinahinnat laskeneet ja
teollisuustuotteiden hinnat nons.seel
Vuonna 1953 ja 1961 välisenä aikana
laskivat raakti-aiueiden hinnat
8'.f samalla kun teollisuustuotteiden
hinnat nousivat lO"/c. V: 1958 täytyi
Pakistanin viedä 28 paalia puuvillaa
saadakseen niin paljon: valuuttaa,
että sillä saattoi ostaa yhden traktorin.
Vuonna 1964 Pakistan, (ja
kaikki muut puuvillan viejämaat):
.saivat ostettua yhden traktorin 40
puuvillapaalilla.
Ghana, jok.i on maailman suurin
kaakaontiiott.ija, vei v. 19.59 kaikkiaan
2.50,000 tn. kaakaopapuja, jotka
ovat maan miltei ainoa vientituote.
Vuoteen 19C.3 mcnne.ssä oli
kaakaon tuotanto tehostettu niin
kunnioitettavan paljon, että vienti
nousi 404,000 tonniin. Tästä huolia
matta laskivat maan kaakaosta saamat
tulot 68,8 miljoonasta Ghanan
punnasta vuonna 19.59 68.1 miljoonaan
Ghanan puntaan: Kaakaon
maailnvinmarkkinahinta. joka 1953
—54 oli 5,50 (Ihanan puntaa tonnilta,
oli la.skonut Ghanan puntaan
maaliskuuhun 1965 mcnnc.s.s;i, ja 85
puntaan viimo kesänä! Samanlaisia
esinuMkkejä tarjoaa muidenkin f i in
noiden hin-nnon
laajeu;
taminon ei .s-mioisla svi.st.T ole aiitta-f
\ I e.suiuMKKeja laijoaa iiuin
k j ' tarvikkeiden ja raaka-aii
(akehity.":. Kahvin luotan:
nut Brasiliaa ja tinan ja kumin hinnoista
riippuvainen Malesia on tallannut
paikoillaan.
SUPISTUVA JA ESTETTY
KAUPPA
Toisaalta ovat kuten sanottu, teollisuustuotteiden
maailmanmarkkinahinnat
nou.sseet samalla kuin niiden
osuus maailmankaupa.ssa yleensä
kasvaa johtuen mm. siitä, et>ä uudet
maat. pyrkivät hinnalla millä tahansa
teollistamaan omia maitaan. Kehitysmaiden
vaikeuksia on lisännyt
myös se tosiseikka että teollisuusvaltiot
ovat nostaneet omaa elintarvike-
ja raaka-ainetuotantoaan ja
esiintyvät yhä lisääntyvässä määrin
raaknntineiden viejinä.
Vaikka latinalaisen Amerikan
maat_9vat tyypillisiä "maatalousvaltaisia
kohitysmaita, ostavat ne vuo-sittaitrsuurot
määrät viljaa USAIta,
maailman rikkaimmalla valtiolta.
Niiden myyntiartikkeleiksi jäävät
kahvin .ia muiden trooppisten tuotteiden
ohella perusmetallit. Aasiassa
on maita, joiden lähes ainoa vieur
tiartikkeli on riisi, jota veidään
maast.M poi-, — on pakko viedä -—
vaikka f.c tarvittaisiin oman nälän
torjumiseen. ^-
Kehitysmaiden kaupan tiellä on
monia niiiita es'eitä. Vaikeuksista
huolimatta on teollistaminen pantu
useimmissa alulle ja saatu aikaan
tuoteylijäämää vientiä varten. Näin
varsinkin tekstiilialalla. Yhdistynyt
arahita.^avalta, joka vielä v. 1955 vei
95'^ puuvillastaan jalos'amattoma-na
oli vuonna 1.9().3 siinä määrin parantanut
tilannetta, että raaka-aine-osuus
oli laskenut 83'.i :iin ja valmiiden
tekstiilituotteiden osuus oli
' siis 17'';. Intia, joka v. 19.38 vielä
! osti puuvillakankaita on t ä n ä ä n valmiiden
'el<stiilituotleidL'n suurviejä.
.Mutta korka tuonti maista, mi.ssä
; on 'alhainen palkkataso", olisi häi-
.linnyt teollisuusmaiden markkinoita,
ryhtyivät teollisuusmaat vasta-
I rintaan: USA pakotti v. 1957. J.apa-i
nm r;ijoit';ima;in "vapaaehtoisesti"
Tiede ei luota Labourin
5-vuotissuunniteimaan
Lontoo. — Engfamnm •tyStiamyy'
den ennustetaan tämän vuoden loppuun
mennessä kohoavan 400,000
henkeen ja työttömyyden arvioidaan
lii-ääntyvän myö.s ensi vuonna. Nämä
ennusteet sisältyvät Englannin
taloudellisen ja yhteiskunnallisen
tutkimuslaitoksen julkisuuteen antamiin
laskelmiin, jotka asettavat kyseenalaisiksi
työväenpuolueen johtajien
vuoksi 1966—I97D esittämän
vitsivnotissunanitelman perusteet.
Suunnitelman tarkoituksena on pelastaa
Englannin rahatalous ja teollisuus
alennustilasta.
Murskaavia ovat myös tutkimuslaitoksen
arviot kansantulon kasvun
suhteen. Hallituk.sen 5-vuotissuunnitek
ma edellyttää kansantulon kasvua 25
prosentilla vuoteen 1970.,..mennessä.,
män vuoden osalta vain 2,5 prosentin
nousuun.
Tutkimuslaitos suhtautuu varsin
pessimistisesti Englanhin. ulkomaan-kauppataseen
kehitykseen. —- E i oi»
aihetta lirottaa niin huomattavaan va-
Iuuttatasee.ssa esiintyvän vajauksei»
supistumiseen kuin mitä luvataan, sanoo
tutkimuslaitos.
Taloudellisen ja yhteiskunnallisen
tutkimuslaitoksen esittämä selonteko
on saanut laajaa huomiota Osakseen,
.sillä sen laatimisesta vastaa ryhmä
kokeneita talousmiehiä.
Selonteko on erikoisen epämieluisa
hallitukselle lähestyvien vaalien vuoksi.
Hallitus mahdollisesti olettaa, että
talouden alalla kaikkein pahin on ohiteltu,
kirjoittaa sanomalehti Financial
Tinies. Tutkimuslaitoksen arvio ei
kuitenkaan anna perusteita tämänkal-mutta
tutkimuslaitos päätyy esim. tä-itäiseen optimismiin, toteaa'lehti.
lekstiilimyyntiään Yhdysvaltoihin.
Samanlaisiin sopimuksiin pakotti
Englanti puolestaan Intian ja Pakistanin,
ja sitä sovelsi tekstiilialaan
myös EECtä edustava Noordwijk-klubi.
Lopuksi tehtiin GATTin puitteissa
sop'mus puuyillatekstiilien
kaupan ''säännöstelemiseslä". Nämä
toimenpiteet merkitsivät kehitysmaiden
tck' tiiliteölli-suuden kehityk
.sen pysähtymis ä. Samansuunt-aista
on ollut johtavien teollisuusmaiden
m u u hunkin korkeampiasteiseen
vientiin.
Kehitysmaiden kauppa siis nä.vt-tää
kiertävän ympyrää: raaka-aineita
j a elintarvikkeita ei maailma näytä
tarvitsevan eikä niistä ainakaan
maksa kunnon hintoja. Kehitysmaiden
orastavan teollisuuden menekki
estetään kaupparajoituksilla ja .suojatulleilla.
Tietä eteenpäin ei näytä
olevan.
.. Probleeman ydin on maailmanmarkkinoilla
vallitseva "terms of
tradc'' vaihtosuhde. Kehittyneet
Lasse Sinisalo, Nairn'Centre, Ont.,
täyttää keskiviikkona, maaliskuun Ki !
pnä. 71 vuolla.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
cnnentcivotuksiin.
Maailman turuilta
PAREMMAT * TYÖ.SUIITEET'
PORTTOLOIHIN
Hampurin proätiluoiilut saavat
upouuden virkatalon, jossa he voivat
palvella a.siakkaitaan.
Muuan yk.silyinen rakennuttaja
aikoo pystyttää 130—150 prostituoidulle
.tarkoitetun talon hienotunteisesti
syrjään •Reepcrbahnin':
neonvaloista ja humu.sta. lluonei.^ito-jen
väliin tulee "tapaamissali", jossa
voidaan käydä maksuneuvotto-luja.
LEHMIEN SIJASTA RAHAA
MORSIA.MMEN HINNAKSI
Rhodesian tuhoisa kuivuus on
verottanut karjakantaa niin pahas
t i , että joissakin osissa maata avi
oliittoon aikovat miehet maksavat
morsiamistaan lehmien sijasta selvää
rahaa. Viranomaisten kerto
man mukaan perinteellinen morsiamen
hinta on Matabelelandin eteläosissa
jopa 50 lehmää. Varakkaan
sulhon on nyt pystyttävä maksamaan
90 puntaa ja sekä kaksi lehmää.
Toinen näistä tulee morsiamen
vanhemmille ja toinen teurastetaan
hääateriaksi. •
"SIVIILIT-JA PITEMMÄT
ILTALOMAT SOTILAILLE
Asepalveluaan suorittavat tanskalaiset
saavat lähitulevaisuude.ssa
käyttää vapaa-aikanaan siviili vaat
teitä. Lisäksi he saavat joka toinen
päivä olla palvelun päätyttyä vapaita
seuraavaan aamuun saakka.
Uuta määräystä on'kokeiltu Al-borgin
varuskunnassa tammikuussa
ja kokeilua jatketaan-maaliskuun
loppuun.saakka. Varuskunnan päällikkö
on kuitenkin jo. ilmoittanut,
että hänen raporttinsa tulee kaikista
päättäen olemaan yksinomaan
positiivinen.
Lukee lampaiitcn asemesta puolueuskollisia;
teollisuusmaat ostavat puoli-ilmaiseksi
kehitysmaiden elintarvikkei-ta
ja raaka-aineita myyden niille
"korotetuilla hinnoilla" omia teollisuustuotteitaan.
Kehitysmaat,
etenkin niistä valveutuneimmat,
ovat pyrkineet kansainvälisellä
kentällä vaikuttamaan siten, että
näissä kauppaehdoissa tapahtuisi
muutoksia. Ne haluavat "trade
not aid", kauppaa ei apua.
Pari vuotta sitten järjestetyssä
YKn kauppa- ja kehityskonferenssissa
pohdittiin vilkkaasti näitä kysymyksiä.
Hyvistä päätöslauselmista
huolimatta on tilanne pysynyt suur
in piirtein ennallaan, entinen hintakehitys
on jatkunut eikä mainit^
'avaa krUipanlisäystä ole kehitysmai
den kont!)lla. Konferenssin suosittelema
kehitysmaatuotteiden tullittomuus
tai suosituimmuus on suurimmaksi
os.-ikfi jäänyt kirjaimeksi.
Maailmanmarkkinoiden hintasuhteisia
iiyötyvät enien suuret
teollisuusmaat joiden vauraus
siis johtuu Afrikan, Aasian ja la-tinalai.
srn Amerikan köyhyydestä.
On laskettu, että näiden hintasuhteiden
kehitysmaille aiheuttama
.(appio on paljon suurempi kuin
se hyöty, jonka kehitysmaat ovat
saaneet erilaisena kehitysapuna.
Kehitysapua ei ylimalkaan tarvittaisi,
jos raaka-aineiden ja teollisuustuotteiden
välinen hintasuh- ^
de olisi pysynyt sellaisena kuin se
oli toisen maailmansodan jälkeen.
KEHITYSMAIDEN
TOIVOMUKSET
Mainitu.ssa YKn konferenssissa
suosi*eltiin teollisuusmaille kaupan
lisäämistä kehitysmaiden kanssa ja
kehitysmaatuotteiden tullien poistamista.
Näitäkään varsin kainoja toi-,
vomuksia eivät teollisuusvaltiot
(Neuvostoliittoa ja sosialistisia mai-:
ta lukuun ottamatta) ole noudatta- .
neet. Niinpä Suomikin kantaa edelleen
kehitysmaatuotteilta tullia, joka
nos'aa näiden tarvikkeiden hintaa
vähentäen siten niiden menekkiä.
— Ruotsi poistaa nämä tullinsa
kesäkuussa.
Kehitysmaissa nähdään nälkää.
Intiassa on parhaillaan suoranainen
nälänhätä. Voidaan oikeutetusti sanoa,
että tämä asiaintila on seurausta
kehittyneiden maiden hintojen
muodossa jatkuvasti harjoittamasta
riistosta. Vastuu tällaisesta asiain
tilasta lankeaa teollisuusvaltioille.
Jopa Suomellekin, joka myös korjaa
hyödykseen kansainvälisten hintasuhteiden
satoa.
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
PUNAISET AUTOT
VAARALLISIA? _
Englannin ja Ranskan tilasnn
kertovat, että onnettomuuden ai-heuttajLsta.
on kaksi kertaa niin
paljon alle 25-vuotiaita kuin 30—40
vuotiaita. Naisten osuus on vain
— .5%. (Elleivät he maalaajina ole
toisten^ode.ssä ja kiusana.)
Onnettomuuksien aiheuttajista
on 23% aikaisemmin rangaistu väkivallanteosta
ja 10% on ollut muuten
tekemisissä oikeu.slaitoksen
kan.ssa.
Kaikkein rennoimpia ajajia ovat
italialaiset, jotka eivät oikeastaan
piittaa muusta kuin suuntaviita.sta
tieltä käänlyes.sään. Mutta siitä
ehdottomasti. Mutta punaisesta valosta,
ajokaistoista jne. hc viis välittävät.
Ruotsissa on todettu teiden rai-suimmiksi
meniöiksi ja samalla onnettomuuksien
aiheuttajiksi nimenomaan
punaiset vaimut ja urheiluautot,
molemmat nuorten ohjaamina.
Punainen väri lienee' aniiros.sii-visuuden
.selvin tunnus.
PÄIVÄN PAKINA
VÄINÄMÖIS-TEORIA SEKIN
Sanotaan. c t l ä " l e o r i a t ovat harmaita'".
:
Ja kun suurena auktoriteettina
esitelty oppinut professori esittää
vaikkapa sellaisen "teorian", että
Vaka Vanha-A^iinämöinen ci ollut
Suoniolle ja Suomen kansalle .sen
kummompi. kuin ulkoapäin tullut
"siirtolainen"; niin meidän täytyy
tunnustaa, että harmaita, perin
harmaita ovat todellakin viisaittcn
ja oppineitten teoriat.
Meidän nrii>l('.s.-:äinme on Toron-to.
ssa Kal< valan päivän julila.ssa,
prof. Karl Taaiicperan pitämä puhe
Siltä varalla, jos on joilakiu
muitakin sellaisia oppimattomia
jotka eivät tiilä profe.ssoria tunne,
lainaamme Vapaa Sanan esittelyn
missä sanr.t;i;in:
"Professori Taagepera on syntynyt
Efolä Kestissä lähellä Tarton
kaupunkia. Suoritettuaan loppututkinnot
Tarton eläintieteelli.se.s-sä
korkeakoulussa., hän toimi viisi
vuotta Eestin maatalousministeriön
palvelu k.scssa. Vv. t9'27—1944
^' hän toimi Tai-t'>n yliopiston professorina
V. 1944 hän siirtyi Sak-
.saan, josta ('(lelleen v. 1947 Marokkoon
ja sieltä Canadaan v.
1,9.56 . . . KiitC" muistetaan, puhui
prof. Taa.qcpcr.i v, 1960 pidetyssä,
Kalcv.-.lan piiivän juhla.s.sa Toron-tos.
sa aiheesta "Kalevala ja Raamattu",
.
^Sen pituini'U se. . ^
. Puultumalta Eestin historiaan
sen enempää, meistä tuntuu,- että
Vapaa Sana olisi voinut jatkaa
esittel.vssään "kuten muistetaan"
osaa esimerkiksi seuraavasti: Eesti
oli vv, 1941—1944 Natsi-Saksan
miehittämä. Silloin kun demokraattiset
eestiläiset tappelivat
maansa vapauttamisen puolesta
natsivalloiltajia vastaan, oli arvon
juhlapuhuja Tarton, yliopiston
. profes.sorina ja hän lähti jostakin
.«•yystä Saksaan samana vuonna
jolloin saksalaiset ruskeapaidat
karkoiteltiin Eestistä pois.
L, Mahdollisesti näillä .seikoilla ei
ole asian katissa mitään tekeini.s-tä,
mutta kun kcrran"vanh"oja"
halutaan muisJella, niin sopisihan
niitä kunnian päiviä kaivella vii-hän
enemmänkin!
Meillä henkilökohlai.sesti ci ole
ollut 'uintiia kuulla arvon professorin
juhlajiuhetla Kalevalasta,
inull.i kun Toronton Vapaa Sana
tapiscerasi sillä i)alstojaan noin
sivun verran, niin emme välttänyt
kiusausta tutustua siihen.
Alkupuoli profe.ssorin puheesta
oli melko asiallista selostusta miten
Suomessa on väitelty siitä, että
ovatko Kalevalan runot lähtöisin
Itä-Karjalasta kuten niiden
kerääjä j i siis alan erikoistuntija
i.önnr,)th on selittänyt, tai ovatko
ne ilsonjiisyyskauden alkuajan
"henkeä" paremmin vastaavasti
sittenkin län.sisuom.-il.-iista "tekoa"
tai alkuperää?
Professorina ja tutkijana herra
Taagepera ei lähtenyt välittömästi
puolustaaman kumpaakaan yllämainittua
supisuomalaista koulukuntaa,
vaan tunkeutui paljon syvemmälle,
koko Kalevalan runouden
ongelman munaskuihin asti.
Hän palasi ajas.sa taaksepäin n.
2,000 vuotta, eli vuosille 200 e.Kr.,
ns. "kantasuomalaisten aikaan".
Näiden kantasuomalaisten asuin
alueena oli silloin professori Taa^
geperan mukaan Suomi-neidon rajojen
ulkopuolella oleva alue,
minkä pohjoisrajana oli "Suomenlahti,
Neva, Laatokka, Syväri ja
Aänisjärvi. Läntisenä rajaviivana
oli Itämeren ranta, Veikselin alajuoksusta
itäänpäin; etelässä ja
idässä ei ollut kiinteätä rajaviivaa
. . ." •
"Suomalaisten alkukodiksi riittää
Itä-Baltia" hän todisti toisiin- .
kin "asiantuntijoihin"~vedoten.
"Mistä on peräisin Kalevalan
keskinäinen henkilöhahmo —. Väinämöinen",
oli professori Taagepera
ky.synyt ja sitten va.stannul
auliisti:
" . . . Hän ei voinut olla .synly-perältänsä
karjalainen, suomalainen,
eikä virolainen; Hän oli .syntynyt
kantasuomalaisten alueella.
Suomenlahdesta eteläänpäin, 'Väi-nölässä.
Ajatelkaamme Väinöläksi
Viron alueen rantasaarLston suuri
saari Saarenmaa."
. Selostettuaan Väinämöispn oloa,
elämää jii retkiä ''Väin^lässä",
professori Taagepera jatkoi:
"Myöhemmin näemme jo hänet
Pohjolan naapuruudessa, pohjan
piiolella Suomenlahtea, mihin hän
: on siirtynyt monien toisten reippaiden
kalevalaisten kanssa." Ja
väitöksensä tueksi hän lainaa prof.
Lauri Kettuselta että itse "Kaleva'-
nimikin on syntynyt Eestin
alueella ja lopuksi hän toteaa lakonisesti:
" S i i r t ö h i n e n Väinämöinen jäi
Suomeen; tuli siellä kantasuomalaisesta
ns. varsinaissuomalaiseks
i : Hän laajensi siellä Kalevalan
aluetta vieläkin ja joutui vihdoin
Siivon kautta Karjalaan , . ."
Olkoon meistä kaukana ajatusk
i n kieltää professori Taageperal-ta
oikeutta katsella ja selittää Kalevalaa
virolaisen kansallistunnon
eli nationalismin värittämien lasien
läpi.
Mutia hänen "teoriansa" perus-heikkoutena
ja kompastuskivenä
tuntuu olevan se, että hän pitää
Kalevalaa "historiallisena kuvauksena".
Tosiasia tietenkin on, että
Kalevalasta löytyy historiallista
ainehistoa vähemmän kuin useimmista
muista kansaneepoksista.
Itse asiassa prof. Taageperan
pitkä.s.sä puheessa ei ollut juuri
mitään "uutta". Jo Kaarle Krohm
omaksui, esimerkin mainitaksemme,
eräiden skandinaavisten tutkijain
otaksumia, joiden mukaan
Kalevalan kertomusten päänäyttämönä
olisi alkujaan ollut Itämeri.
Meistä tuntuu kuitenkin "siltä,
että herran vuonna 1066 pitäisi
Kalevala-juhlien yhteydessä välttää
kaikenlaista "nurkkapatrioti.s-mia"
ja kansalliskiihkoiluakin puhumattakaan
nyt poljittisluonloi-scsla
puliveivaukse.star'
— känsäkoura.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, March 12, 1966 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1966-03-12 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus660312 |
Description
| Title | 1966-03-12-02 |
| OCR text |
Sivu 2 Lauantai, maalisk. 12 p. — Saturday, March 12, 1966
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF F I N N I S H CANÄDlANS
jLiBERPY) Established Nov. 6, 1917
EDITÖR: W E K L U N D MANACER: E. SUKSI
T E L E P H O N E ; O F F I C E ANO E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
Publlshed thrlce weckly: Tuesdays. Thursdays and Saturdaya by V«p«U8
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West. Sudbury. Ontario, Canada.
Mailing Addrei«: Box 69
Advertlslng rstcs «pon applicaclon. tninslatlon Iree of charse.
Authoriz<>d as socond olass mail by the Post Office Department, Ottawa,
. and ftjr payincnt of postnRe m cash.
M . . . , , o. . S . GANAOiANIlANGUAGEIPRESS
TIL.VVSHINNATI:
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 Jck. $4.75 USA:ssa
S kfc. 2.75 Suomessa:
1 vt. $10.00, 6 kk. $5.29
1 vk. 10.«0^ e kk. ft.TS
Suomen eduskuntavaaleista
Vähän yli viikon kuluttua suoritetaan Suomen eduskuntavaalit,
jotka ovat saaneet melkoista huomiota maan
rajojen ulkopuolellakin. Eduskunnan kahdensadan jäsenen
valinta on suoritettava vähän yli tuhannesta ehdokkaasta,
mutta keskeisenä kysymyksenä lienee se, että voittaako vasemmisto
— eri työväenpuolueet yhteenlaskien — enemmistön
eduskuntapaikoista vai jääkö tämä edessäoleva välttär
mättömyys vielä seuraaviin vaaleihin.
Suomen porvarillisissa piireissä on ilmaistu lukuisia huolestuneita
katsantok^antoja siitä mahdollisuudesta, että vasemmisto
voi nyt saavuttaa enemmistön. Suurimpana "valopilkkuna"
tätä "vaaraa" vastaan pidetään sitä, kun sosialidemokraattinen
puolue kieltäytyi yhtymästä vaaliliittoon
SKDLrn Ja sos.dem. liiton (n.s. skogilaisten) kanssa. Mutta
tämäkin: on ollut heikkona lohdutuksena sen jälkeen kun
sosialidemokraattisen puolueen puoluetoimikunta julkaisi
(helmikuun lopulla) ulkopoliittisen lausunnon, mikä lähentelee
monessa suhteessa toisten työväenpuolueitten ulkopoliittista
linjaa.
Työväenliikkeen jäsenten ja kannattajien sekä Suomen
kansan ja valtion todellisten ystävien kannalta katsoen olisi
luonnollisesti ihanteellinen tulos se, jos vasemmisto saisi nyt.
suoritettavissa vaaleissa ehdottoman enemmistön niin, että
: vaalien jälkeen voitaisiin muodostaa joko työväenpuolueiden
yhteishallitus tai työväenpuolueiden ia keskustapuolueen kokoomushallitus,
mikä edustaisi Suomen kansan valtavan
suurta enemmistöä Jompi kumpi näistä ratkaisuista antaisi
tietenkin monta kertaa paremman hallituksen kuin se, mikä
on Suomessa vanhan kokoomuspuolueen avulla ja tuella
ma^ji asioita nykyään hoitanut tai hoitamatta jättänyt.
MITÄ MAHDOLLISUUKSIA ON?
Suomen Gallup Oy. julkaisi äskettäin suorittamien tutkimustensa
mukaisen lausunnon, jonka . perusteella näyttäisi
siltä, että ei-sosialistiset puolueet, miksi se porvarillisia puolueita
yhteisnimellä ki^tsuu, tulevat saamaan vaaleissa 51.5
prosenttia ja vasemmistopuolueet (työväenpuolueet yhteensä)
48,5 prosenttia kansakunnan äänistä. Kuten olemme täällä
Canadassa ja Yhdysvalloissa saaneet kokea, gallup-tutkimuksen
tulosten perusteella esitettävät "vaaliennustukset"
eivät luonnollisestikaan ole mitään jumalansanaa. Päinvastoin
voidaan todeta, että Gallup-äänestysten tulokset ovat
melko usein tarkoituksellisesti ennakkoluuloisia ja puolueellisiakin
vasemmistoa kohtaan.
Mutta merkillepantava seikka tässä Gallup-tutkielman
tuloksessa oli toteamus, että vasemmiston kannatus on edel-
^leen "kasvamaan" päin.
Hyvin epävarma on sjis mielipidetutkijain väite, että
porvarilliset puolueet säilyttävät edelleen enemmistön Suomen
eduskunnassa. Gallup-tutkimus osoittaa, että kokoomuksen
kannatus on entisestään laskenut valitsijain keskuudessa
ja siltä pohjalta voidaan vetää myös sellainen johtopäätös,
että hallitusohjelmasta vastuussa olevan ja kokoomuksen
kanssa varsinkin talouspoliittisissa kysymyksissä yhteisissä
muhinoissa olleen Keskustapuolueen (entisen maalaisliiton)
kannatus tulee myös heikkenemään vaikka puolue
onkin saanut ulkopoliittisen ohjelmansa perusteella tunnustusta
omien kannattajapiiriensä ulkopuoleltakin.
Jos meiltä kysyttäisiin, että mitä mieltä me olemme Suomen
eduskuntavaalien tuloksista, niin lehtemme olisi pakotettu
vastaamaan,: että "odotetaan tuloksia". Kukaan ei voi
varmuudella ennustaa vaalituloksia. "Arvailemalla" voi joku
päästä toisinaan lähelle tai osua aivan naulan kantaan.
Mutta vaalit eivät ole mitään arpapeliä ja siihen verrattavaa
veikkaushommaa. r
Näitä rivejä kirjoitettaessa näyttää, että Suomen vasemmistolla
on mahdollisuus enemmistön voittamiseen. Tuleeko
tämä "mahdollisuus" hyväksikäytetyksi, sen saamme kuulla
noin 10 päivän kuluttua. Vaikka SKDL on kasvanut niin voimakkaasti
ja nopeasti, että siitä on tullut suuri poliittinen
voimatekijä parinkymmenen vuoden aikana, niin sen kannatus
voi näissäkin vaaleissa edelleen lisääntyä, vaikka nykyisten
asemiensa säilyttäminen olisi sille voitto. Ja kun
sos.dem. liitto on nyt vaaliliitossa SKDLrn kanssa, niin se
parantaa osaltaan vasemmiston mahdollisuuksia siltä kohdin.
Merkillepantavaa on, että suurista vaalivoitoista aikaisemmin
puhuneen sos.dem. puolueen johto on viimeaikoina ollut
melko varovainen voittoennustusten antamisessa, mutta yleisenä
käsityksenä on kuitenkin, että sosialidemokraattinen
puolue tulee saamaan entistä* laajempaa kannatusta. Tosiasiassa
näyttää siltä, että sosialidemokraatUsella puolueella
on tilaisuus vallata keskustapuolueelta niin paljon kannatusta,,
että puolue saa edustajamääränsä kohoamaan. Jos
näin tapahtuu, silloin toteutuu myös koko vasemmiston
enemmistöajatus.
Se että Gallup-tutkimuksen ja itse "Helsingin Sanomien"
on: pitänyt myöntää kansandemokraattien voimien kasvu ja
lisääntyminen, on lisä todistuksena vasemmistopuolueiden
vaalivoiton mahdollisuuksista. Jos vasemmistopuolueet olisivat
tehneet ennen vaaleja vaaliliiton, niin se olisi varmasti
johtanut työväenpuolueiden enemmistöön, eduskunnassa,
mutta enemmistön saavuttaminen on kaikesta huolimatta
nytkin mahdollisuuksien puitteissa.
Suomen kansa tekee luonnollisesti omat ratkaisunsa 11-^
man minkäänlaisten ulkopuoli.sten voimien, mukaanlukien
siirtolaisina Suomesta lähteneet kansalaisemme, sekaantumatta
maan sisäisiin asioihin. Mutta ken tahansa syventyy
ajattelemaan Suomen kansan ja valtion parasta, hän ei voi
olla tuntematta vissiä myötätuntoa .synnyinmaamme yhdistynyttä
tai oikeammin sanoen vaslustamattomalla voimalla
yhdistyvää Vasemmistoa kohtaan.
'^Hyvinvointivaltio'^ ja kehitysapu
"HyvlnvöintlvaUio"-käslte kuuluu
kansainvälisten vertailujen
piiriin, ja sen lälitökohtana on
matemaattinen keskiarvo.
TSssä kansainvälisessä keskimääräisten
elintasojen vertailussa Suomi
on 15 kärkimaan joukossa käy-tcttiinpä
vertailuperusteena mitä
tekijää taliansa. Vuoden 1960 tilastojen
mukaan Suomi oli 15.. sijalla
koko maailmassa kun kansantulo
henkeä kohden otettiin mittapuuksi.
Tämän tilaston ensisija on USA:lla
seuraavina tulevat Canada Ruotsi,
Sveitsi. Uusi Seelanti, Australia,
Luxemburg, Englanti, Tanska, Länsi-
Saksa, Belgia, Ranska, Norja ja
Alankomaat — sitten onkin Jo Suo-
Ulkomaankaupan mukaan laskien
Suomi on 14. sijalla maailmassa, s«-
nomalehitipaperin kulutuksessa 7.
sijalla ja autonomistajina 22. sijalla.
Monet muu'kin vertailuperusteet
asettavat Suomen "hyvinvointivaltioiden
' klubin jäseneksi/ olkoonkin
että kaikkein vauraimpien maiden,
esim. USAn keskimääräinen elintaso
on huimasti Suomen elintasoa
korkeampi (yli kaksi ja puoliker-tainen).
Elintasoltaan keskimäärä-maina
maailman mittakaavassa ovat
Argentiina ja Libanon, joita ei pidetä
minään korkean elintason mallikappaleina.
Keskimääräisyyttä ai'
leviivatakseni korostan, .että Libanon
on keski-idän •'Sveitsi", pankki-maa,
jossa ohut ylin kerros siveltää
voita leivälleen ehkä palion paksum-malti
kuin tehdään omissa vauraissa'
kerroksissamme.
Viime aikoina: on paljon puhuttu
SYNTYMÄPÄIVIÄ
maailman kahtiajakautumisesta köyhiin
ja rikkaisiin valtioihin teollisuusmaihin
ja alikehittyneisiin maihin
(kehitysmaihin) ja siitä, miten
"rikkaat maat rikastuvat ja köyhät
köyhtyvät" — edelleen keskimääräisellä
tasolla liikkuen. Näin tapahtuu
sii!ä huolimatta, että vanhat kehittyneet
maat ov:it erilaisin muodoin
avustaneet kehitysmaita.
KÖYHIEN MAIDEN PULMAT
Pääsyynä tällaiseen nurinkuriseen
kehitykseen ovat maailmanmarkkinahinnat,
jotka määräytyvät suurten
teollisuusmaiden intressien mukaan.
Koko sodan jälkeisenä aikana
ovat elintarvikkerden j a raaka-aineiden
eli ns. primäärituotleiden maa-ilmanm.
irkkinahinnat laskeneet ja
teollisuustuotteiden hinnat nons.seel
Vuonna 1953 ja 1961 välisenä aikana
laskivat raakti-aiueiden hinnat
8'.f samalla kun teollisuustuotteiden
hinnat nousivat lO"/c. V: 1958 täytyi
Pakistanin viedä 28 paalia puuvillaa
saadakseen niin paljon: valuuttaa,
että sillä saattoi ostaa yhden traktorin.
Vuonna 1964 Pakistan, (ja
kaikki muut puuvillan viejämaat):
.saivat ostettua yhden traktorin 40
puuvillapaalilla.
Ghana, jok.i on maailman suurin
kaakaontiiott.ija, vei v. 19.59 kaikkiaan
2.50,000 tn. kaakaopapuja, jotka
ovat maan miltei ainoa vientituote.
Vuoteen 19C.3 mcnne.ssä oli
kaakaon tuotanto tehostettu niin
kunnioitettavan paljon, että vienti
nousi 404,000 tonniin. Tästä huolia
matta laskivat maan kaakaosta saamat
tulot 68,8 miljoonasta Ghanan
punnasta vuonna 19.59 68.1 miljoonaan
Ghanan puntaan: Kaakaon
maailnvinmarkkinahinta. joka 1953
—54 oli 5,50 (Ihanan puntaa tonnilta,
oli la.skonut Ghanan puntaan
maaliskuuhun 1965 mcnnc.s.s;i, ja 85
puntaan viimo kesänä! Samanlaisia
esinuMkkejä tarjoaa muidenkin f i in
noiden hin-nnon
laajeu;
taminon ei .s-mioisla svi.st.T ole aiitta-f
\ I e.suiuMKKeja laijoaa iiuin
k j ' tarvikkeiden ja raaka-aii
(akehity.":. Kahvin luotan:
nut Brasiliaa ja tinan ja kumin hinnoista
riippuvainen Malesia on tallannut
paikoillaan.
SUPISTUVA JA ESTETTY
KAUPPA
Toisaalta ovat kuten sanottu, teollisuustuotteiden
maailmanmarkkinahinnat
nou.sseet samalla kuin niiden
osuus maailmankaupa.ssa yleensä
kasvaa johtuen mm. siitä, et>ä uudet
maat. pyrkivät hinnalla millä tahansa
teollistamaan omia maitaan. Kehitysmaiden
vaikeuksia on lisännyt
myös se tosiseikka että teollisuusvaltiot
ovat nostaneet omaa elintarvike-
ja raaka-ainetuotantoaan ja
esiintyvät yhä lisääntyvässä määrin
raaknntineiden viejinä.
Vaikka latinalaisen Amerikan
maat_9vat tyypillisiä "maatalousvaltaisia
kohitysmaita, ostavat ne vuo-sittaitrsuurot
määrät viljaa USAIta,
maailman rikkaimmalla valtiolta.
Niiden myyntiartikkeleiksi jäävät
kahvin .ia muiden trooppisten tuotteiden
ohella perusmetallit. Aasiassa
on maita, joiden lähes ainoa vieur
tiartikkeli on riisi, jota veidään
maast.M poi-, — on pakko viedä -—
vaikka f.c tarvittaisiin oman nälän
torjumiseen. ^-
Kehitysmaiden kaupan tiellä on
monia niiiita es'eitä. Vaikeuksista
huolimatta on teollistaminen pantu
useimmissa alulle ja saatu aikaan
tuoteylijäämää vientiä varten. Näin
varsinkin tekstiilialalla. Yhdistynyt
arahita.^avalta, joka vielä v. 1955 vei
95'^ puuvillastaan jalos'amattoma-na
oli vuonna 1.9().3 siinä määrin parantanut
tilannetta, että raaka-aine-osuus
oli laskenut 83'.i :iin ja valmiiden
tekstiilituotteiden osuus oli
' siis 17'';. Intia, joka v. 19.38 vielä
! osti puuvillakankaita on t ä n ä ä n valmiiden
'el |
Tags
Comments
Post a Comment for 1966-03-12-02
