1954-11-16-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Ictisen ^alueen sydän
Hi, D. I. SterbalMlF
gterbakov o» »Tettvos-
(ledeakatemian pobemiehistön
jäsen)
egT05toliiton pohjoisrantoja buh-
^ e r i . sen pinta-ala on yU 13
i- neliökilometriä • eli > enem-i
puolet koko Neuvostoliiton
-liiton luonnonrildtaudet;
et,' ja suorastaan rajattpmat
^ merissä liikkuvat kalaparvet,
cn runsaasti myöskin
saarilla, jä Pohjois-SipraiÄ
on ehtymä t tömästi ihyödyl-i
bdvannaisia. Mutta nämä luke-
-1 rikkaudet voidaan hyväksi-ja
arktisten saarten ja^annikl
tavan suuret alueet' liittää
-;toii kansantalouden-piiriiri
jälkeen kun on täydellls^ti
käyttämään pohjoista meritie-jbia
yMistää maanläntisen ja
• osan toisiinsa.
uri tästä syystä arktisella alueella
maea. kartalla on edeUeenkln runsaasti
valkoisia täpliä.
Pohjoisen »eritien keskushallinto
järjesti viime keväänä yhdessä Neuvostoliiton
tiedeakatemian kanssa keskeisen
arktisen alueen ajelehUvUie
jäälautoille kaksi uutta tutkimusasemaa,
joista käsin näillä seuduilla suo-ritetaamrakituista
tutkimustyötä. Nykyä
jan uusimmalla tekniikalla varustetut
neuvostoliittolaiset tutkijat ovat
näin - aloittaneet suuren: hyökkäyksen
;'mykän jäamaan" luontoa vastaan.
•Näihin tutkimusretkiin ovat osallistu-ineet
mitä erilaisimpien ammattien
edustajat >- napaseudun tutkijat, len-lÄjät
ja merimiehet — ja eri alojen
tiedemiehet — hydrologit ja aerome-teorolcgit,
biologit ja geofyysikot.
.Päinvastoin kuin aikaisemmat arktiset
tutkimusretkikunnat viiödeh 1954
tettavat tutkimustyöt ovat neu-aikana
saaneet niin Suur
laajuuden. Ne tiedot; joita me
-e mantereen napapiiriasemalta.
t riitä selvittämään niitä '.monia
ät joita heraa näitä rannat-jääulapoita
tutkittaessa. Täytyy
ti seurata jäätikköjen tilaa ja
-•"liikehtimistä, veden. virtaamls-'
r-lämpöär eri .syvyyksissä söka
oangnetismin muutoksia, joista
t monet ilmiöt, -mm.-imag'^.
yt, revontuli, magneetti-i
osoittimen (heilahtelut ym.'
-isimpia • leveysasteita '^•pysly-fflönipuolisesti
ja perusteellisesti
-fl vain siten, että Jäämeren
e jäätiköille perustetaan-pitr,
toimivia tieteellBiä ase-^
uun:21. päivänä 1937 maail-levisi
hämmästyttävä tieto, että
iliittolainen lentqkon^ oli
isnavan seudulla jättänyt' aje-jäälautalle
neljä-tutkimus-jää.
UI jaan nelimiehisen retkir
inatka ajelehtivalla • jäälau-kestl
lähes vuoden. ^ Se oli • en-
L vakava >tutkimusretki ark-iiem
keskiosiin. ;yhiÄ;.tärkeitä
ustuloksia saatiin vuosina 1930.
ajelehtivalta tutkimusasemalta
joisnapa-2", jonka työtä johti
tieteen tohtori, Neuvostoliiton
M. M. Somov.jSodanjal5^eisinä
suclitetut i tutlclmuksälvovait
-t moniin tärlceislla 'tiefeelli-havaintpihin„
ijoiden perusteella
pia- käsityksiä tästäXäUieeäta
uduttu tarkistamaan: ^
än kaikkia salaisuuksia ark-:
alue ei kuitenkaan ole vielä i h -
; paljastanut. Pohjoisen Jää-tutkimusretkikunta
suoritti .tutkimuksissaan
samanaikaisesti kolmella eri
suunnalla.; Keskisen arktisen alueen
tutkimus aloitettiin idästä. Kesän ai- j
kana toimivat tutkimusryhmät valitsivat.
napapiirilentäjien M. A. Titoviii
ja I. S. Kotovin johdolla jo etukäteen
sopivat paikat ajelehtiville tutkimus-,
asemille, samoin tilapäisille kentillei,
joita jäätiköillä tarvittiin polttoaineen,
.tavaxalastien ja kahiston alas
laskemiseksi. Vaikeat jääsiöiteet ai-beuttivat
uljaille lentäjille paljon työtä.
Sopiva jäätikkö löydettiin vihdoin
pohjoisen leveyden 75 asteen 48 minuutin
ja läntisen pitimdenI75 asteen
25 - mhiuutin kohdalta. Sen pinta-ala
rajoittui seitsemään neliökilometriin
Sensijaan sen paksuus ja lujuus taka-
•Si tixrvapalkan pitkäksi ajaksi. Näin
-tuli arktisille alueille perustettu uusi
tutkimusasema •':Pohjoisnapa-4", jonka
työtä johtaa maantieteilijä J .
Toistiko V.
Toisen pohjoisen tutkimusaseman
paikanvalinnan suorittivat napapiiri-lentäjä,
Neuvostoliiton sankari I. S.
Kotov ja aseman päällikkö, maantieteen
tutkija ja sosialistisen työn sankari
A. F. Treshnikov. Sen jälkeen
kun pohjoisen leveyden 86 asteen 00
minuutin ja läntisen pituuden 175 asteen
45 minuutin kohdalta löydettiin
sopiva jäätikkö, laskettiin sille toinen
tutkimusasema; joka sai nimekseen
"Pohjolsnäpa-3".
Leirille rakennettiin radioasemat,
(hydrologiset, aerometecrologlset ja
geofyysilliset laboratoriot. Sinne —
tuhansien kilometrien päähän ran-
'nasta^kuljetebtjin; Jentokonema _ml-tä
' moniriialsintä tavaraa: • ensiluok-
>kaista> tieteellistä kalustoa, sähkövoi-iftalaibteitä;
dleseltiaktoreita, autoja
^Ja multa Taitteita, polttoainetta, elin-
{|arvl^elta sekä äsuntp-: ja työsuojiksi
erinomaisesti sopivia koottavia taloja,
joita - i samoin kuin erikolstarkoltuk-
K A K S I , O L Y M P I A F I L M I Ä : -
MAAILMAT KOHTAAVAT
JA
II KULTAA JA KUNNIAA
Esitetään toisen ja viimeisen kerran
PO^IT ARTHURIN TYÖN TEMPPELISSÄ
Maanantaina, marraskuun 22 jpäivänä kello 7.30 Ulalla
SISÄÄNPÄÄSY $.100 - LAPSET 25c
• ESITTÄÄ: SUOMI ELOKUVAT
(16-18)
USIEN MALLIEN
HINNOIN -
ÄMÄN VUODEN KYSYTYIN
TURKKI -
Persian
, lammas
- V ,
• (värjätty)
ja HARMAA
(luonnollinen)
Te .voitte saada unelmienne takin
. . •: loistokasta ja Hienoa Persian
- Jammasta vierailemalla Braunstei-riin
liikkeessä' ja käyttämällä hy-
/väksenhe liikkeen jotakin maksu-
.-suiinnitelmaa, ja sen tarjoamia
suuria säästöjä turkiksista.
ALHAISIN HINTA ,
JOHTUEN SE:
• Turkiksia valmistava liike:
«ie/6stamme nahat ja valmistamme omat
takkimme. »
• Alhaisimman hallintomenot: . ,
Liikkeemme ei ole kalliitten vuokrien alueella.
• Omistajain henkilökohtainen valvonta:
^aikki takkimme vahnistetaan mr. ja mrs. t>.
öraunsteinin välittöm^ valvonnan alaisuudessa
Laatujen otttUU 3^
paolimoriBidan.
141 Sn«»SON ST.
PUHEUN 3-8841
«la palvelevia tdttojakln — lämmitetään
kaasulla. Niissä on niin ttmmiii;
etta yölläkään et tarvita maJnmpusse-ja,
vaan -voidaa» nukkua mukavasti
«ängyssä. Joka talossa on sähkö, radio
ja puhelin. Leirillä on myös ruo-kalansa,
saunanm. elokuvakoneensa,
jopa pianonsakin; Jäätiköiden mahdollisen
hikkumisen varalta on asemien
läheisyyteen rakennettu tilapäisiä
kenttiä ja varustettu ne elintari
vlkkeln ja radiolaittein. -
Samanaikaisesti 'tutkimusasemien
paikalle kuljettamisen kanssa lentäjät
suorittivat suuren napapiiriä ympäri
röivään seutuun kohdistavaa tutki-:
mustyötä. Näitä tutkimustöitä- jcihtl
M. J . Ostreki. (NeuvöstoUlton sankari,
lentäjä I. I. Ttherevitshnyin laivueö-
.seen kuuluneet lentävät iiavaintoäseT
mat laskputuivat Jäämeren ajelehtiville
jäälautoiUe jä suoirittivat napapiirin
vesistössä vesimassojen, jäätilanteen
ja sään kaikinpuolisia tutkimuksia.
Hydrologittutkivat V. I. MasS
lennikovin lentokoneessa valtameren
toisessa osassa Aasian rannikon itäistä
osaa.
Retkikunnan tutkimuspiiriin kuului
tosiasiallisesti koko arktinen vesistö.
Tällöin suoritettiin: laajoja fyysisi
maantieteellisiä tutkimuksia, jotka
käsittivät maapallon kaikki yläkerros-tumat,
litosfaärin eli valtameren pohjan
muodostavan maanpinnan, hydrosfäärin
ja lisäksi myös biosfäärin eli
näillä lakeuksilla asustavan elinmaa-ilman.
Arktisen alueen monipuolisella tutkimisella
on mitä suurin merkitys
kalkkien niiden pohjoisimmillk leveysasteilla
tapahtuvien Ilmiöiden ja prosessien
havainnoimiselle ja ymmärtämiselle,
jotka mitä suurimmassa määrin
vaikuttavat paitsi Neuvostoliiton
laajan pohjoisen rannikon myös Eu-
•roopan, Aasian ja Amerikan ilmastoon
ja luontoon. ' • t
Tunnettua on, että kaikki.luonnossa
tapahtuvat ilmiöt johtavat toinen toisistaan.
Todellakin, tutkimalla Pohjoisen
Jäämeren pohjan muodostusta
me samalla 'määrittelemme veden virtaamisen
luonteen, sillä pohjanmuo-dostus
vaikuttaa välittömästi vesimassojen
liikkumiseen. Tietäessämme merivirtojen
suunnan ja olemuksen samoin
kuin-voimakkaimpien tuulten
suunnan me voimme selvittää Itsellemme
jäätiköiden ajelehtimisen ja
voimakkaimpien tuulten lait, millä on
erittäin tärkeä merkitys arktiselle merenkululle.:
Niiden lämpimien Ja kylmien
Ilmamassojen keskinäissuhteen
tutkiminen, jotka vaikuttavat^ huo-
<mattaviin sään muutoksiin suunnattoman
laajoilla alueilla, auttaa osaltaan
sään ennustamisessa.
Jo nyt voidaan rohkeasti puhua
tutkimusretkikunnan; saavuttamista
tärkeistä tieteellisistä tuloksista, joU-la
tulee olemaan myös suuri käytännöllinen
arvo.
Massey-HarrisrFerKUson, 'työläisten - lakkojohtaja, Autotyöläisten;. .union
osasto;439 presidentti Phil Kearns nähdään kuvassa äänestämässä yhtiön,
aloittamasta "takaisin työböQ" elidotuksesta, Jonka takana piti Suuren
Bahan' kertoman mukaan olla enemmistö työläisistä. Äänestys kuitenUA
osoitti; että 72:9 vpros.: työläisistä! vastustaa antautumista Ja tuomitsee
yhtiön aloittaman "takaisin työhön" liikkeen.
KEMIIN RAKENNETAAN
TYÖVÄENTALOA KOKO
MAAKUNNAN VOIMIN
Kemi. T - Tähän kaupunkiin rakennetaan
parhaillaan palaqeen ^tilalle
uutta työväentaloa koko maakunnan
yhteisin voimin. Siltä on muodostunut
rakennustyö, jonka kaikki ovat
omaksuneet omakseen, osallistuen tavalla
tai toisella uuden ja entistä komeamman-
työväen palatsin kohottamiseen
tämän pohjolan kaupungin
parhaimmalle tontille, joka on kaupungintalon'läheisyydessä.
•
Kun päätös uuden talon rakentän^I-sesta
oli tehty, ja tieto .varojen /puuttumiselta
oli levinnyt, alkoi kaikkialla
pohjoisessa Innokas varojen keruu..Se
alkoi työpaikoilla, maaseudulla -Ja järjestöissä
. spontaanisesti: jo paljon ennen
kuin: minkäänlaista organisatio-tolmlntaa
varojen keräämiseksi oli
edes ennätetty tefhdä, Inpqsjus.valt^
ensin ,ne järjestöt, jotk* vanhpUa ta--
lolla olivat toimineet kilir näiden'-Järjestöjen'
neljättä tuhatta'käsittävä
Jäsenmäärä oli todennut; että kaikki
tarvitsevat entistä 'paremmat- J a l a a jemmat
'tohnintatilat, Kemin sos.dem.
naiset, 'ammatilliset - järjestöt,- uthei^
luseurat Ja ^femokraattiset ."i järjestöt
jäsenistöineen olivat rakennushankkeen
takana Ja se -antoi rakennustol-
USA tukee Francoa
kansaa vastaan
Washington, D. C. — (FP) — E r l -
koiskirjehnässään APL News-Report-er
julkaisulle Toulouse!^ Ranskasta
sanoo Adrienne Tassler, lainaten Espanjan
Ammattilittojen Ylelslilton —
General Confederation'in — yleissihteerin
Pascual Tomasin lausimtoa, että
Yhdysvaltain ja Francon välinen
sotilaallis-taloudellinen sophnus " on
raskas isku Espanjan työläisille ja
30,000 pakolaiselle.
Sopimuksen allekirjoittaminen ,Yfe-xlysvaltain
ja Espanjan välillä on haavoittanut
meitä hyvin syvällisesti
sanoi Tomas. Entinen tasavaltalaisen
parlamentin jäsen Tomas on espanjalaisten
pakolaisten johtaja
Häh sanoi AKL News-!Beporter'in
kirjeenvaihtajalle, että nyt yli vuoden
volmassäoltuaan.el tuo sopimus koäce
kipeästi ahioastaan nihln pakolaisiin,
jotka työskentelevät .demokraattisen
Fvjpanjan puolesta," mutta se on loukannut
myöskin Espanjan työläisiä.
Joista sadat nyt ovat vankiloissa tälläkin
hetkellä yksinomaan sen 'rikoksen'
vuoksi, että he ovat puhuneet vapaan
ammattililttolilkkeen . puolesta.
Tietenkään el E^anjassa ole mitään
vapaita ammattiliittoja."
Tomas muistutti haastattajalleen
niistä 52:sta espanjalaisen^ unionistista.
Jotka aikaisemmin tänä.vuonna
vangittiin yksistään sen vuoksi, että
ne yrittivät Järjestää uudelleen ammattiliittojen
keskusjärjestöön kuuluvia
paikallisimioita. Ne saivat vankilatuomiolta
yhteensä 232 -viiotta!
Iht. Ladles GaimentWorkers Unionin
(AFL) presidentti (David Dublns-ky
protestoi näiden tuomioiden Job-dosta
USA:n valtlodepartmentille,
mutta ilman mitään tulosta.
"Franco", sanoi Ttomaat "on tullut
voimakkaammaksi kuin ' znlllolnkaan
^pnen tämän Yhdysvaltioin kanssa
tehdyn sopimuksen rseuraukseria ja
hänen hyökikäävä aktUvlsuutensa heir
Jastuu niistä raporteista. Jotta saadaan
Espanjan, työläisiltä. '^Amerikka",
varoitti Tomas, !;tekee suuren
virheen minun kotimaassani."
Esimerkkina silta minkälaisen poliisivaltion
kanssa Yhdysvallat ori liittoutunut
sopimuksen katitta, joka sallii
rakennuttaa UmallntuMa«BiHa Ei»-
panjaan sotilaallista ja taloudellista
apua vastaan, kertoi Tomas lieDkll^
kobtaisest» kokemuksettaan.,' • Ktm
eräs professori meni vierailulle lEs-panjaan
Ja kysyi, mitä hän saattaisi
viedä: .matkassaan maanpakolaisuudessa
elävän perheelle, oli Tomas vas-,
tannut: "Minun syleilyni." Kun Tomasin
veli sitten meni 8llh«n hotelliin
Madridissa^ jossa .professori oli,
vangittiin hänet Ja pidettiin vankilassa
nili} kauan kunnes professori
oli - poistunut maasta. .
Kissa tukahdutti
nulikuvan lapsen
HeistnkL - - Lyhyen ajan sisällä tapahtui
. sunnimtelna. marraskuun 7.
pnä Jo toinen tapaus. Jossa nukkuvan
lapsen kasvoille asettunut kissa tukahdutti
pienokaisen.
Kaavin HInisaäressa oli' metsä^
teknikko Helkki Oulangan vajalin O
kuukauden ikäinen Katri Aimell viety
ulos nukkumaan vaunuissaan klo 10
ajoissa aamulla. Lapsea. vanhemmat
olivat naapurissa hautajaisissa Ja kun
asukas sioin tunnin kuluttua' meni
katsomaan pienokaista, havaitsi hän
nukkuvan kissan lapsen • kasvojen
päällä ja pienokaisen olevan näkö-
Jäto hengettömän. Hän kutsui heti
pa&calle fB^vln kuxaianläakärin sekä
iapsen / vanhemmat, Ktmnanlääkäri
antoi lapselle tekohengitystä. Jota Jat^
kettUn vielä Kaavin kunnansajraalas^
sa, mutta yritykset osoittautuivat tu*
kÄsettomikst
Lääkärit Tastu^vat; .
bakteerisdiaa . , , l
(Roomassa pidetyssä kokouksessa
maailman'- lääkärien: yhdistys/ johon
4cauluu lääkäreitä: $2 maasta, ityväk-syi
päätöslauselman, missä tuomitaan
bakteerlsodan käyntL
Päätdslauseessa osoitetaan^ että ih-mlskun^
elää JämUttyriyt^ aikakautta.
joUoln' kansainväliset ristiriidat
voivat'johtaa oxmettomuuteen.^^ Tiede
on ' kokonaan! kyQcetty tttottaiuaan
mahdollisimman tikkaita'iuhovä-lIn
«dtäiii!^t;:v|fcS^^
YluUstyk hylkUpääfttlattselmas-saan
Icaikklen bakteeriasekfen käytOn
ja iceiiolttaa mtuötkteuäiAn iu^^
tmgeä 'elimen valvomaan bakteeria^
mikunnalle varman takeen siitä; että
suunnitelmat tulevat onnistumaan.
Työpaikoilta alkoi tulla lahjoituksia.
Kaupungin virkailijat kantavat jatkuvasti:
kortensa yhteiseen kekoon ja
tällä taholla ryhdyttiin organisoimaan
lahjoitustoimintaa huoltotolmiston
suorittaessa käytännölliset toimenpiteet.
• ;Tässä työssä ovat Kemin edistykselliset
porvarilliset piirit yhtä innok-ka$
ti mukana kuin työläisetkin.
/ ^aaseutiyita allcoi tu^la taloudellisia
äpVa' elintarvikkeiden 5a rahalahjoitusten
muodossa.
'Välittömien .lahjoitusten rinnalla
alkoi Innokas.: talkootoiminta. Joka
herpaantiunatta vain kasvaa Joka päi.
vä. j, Jo, fnii,e9_ jenslmmälsiä .rakennusvaiheita
tehtiin. talkoilla eshn.
2s6roOO sementtitiiltä, joka tuotti sääs-tö^^
olimitta.miljoonaa markkaa;,Ra-:
kennu^c^en piihd^^
^ot,tain^.. ^ksamaan sato3a > uhansia
;naflfkoja, mutta: naiset .j°a .nuoriso
ova^. Innokkaasti suorittaneet* tämän
tehtävän,, .vieläpä- niin kiitettävästi.
et;ä rakennus _on Joka r päivä täysin
puhdas rakennusjätteistä. Kirvesmier
het ovat tehneet arvokasta talkootyötä
ja samoin putki- ja betonlmlehet
se'itk''aiitorikuljettajät ja- hevosmiehet.
Rake*nnustyö on edistynyt suunnitelmien
mukaisesti, kertoi Martti Matilainen;
joka osaltaan on suorittanut
talkootyötä Kemin työväentalolla. Ensimmäisen
kerroksen muuraus pihan
puoleiselta osaltaan on suoritettu loppuun
Ja juhlasalin siivestä on betoni-työt,
saatu siihen vaiheeseen, että on
voitu aloittaa muuraustyöt ja toisen
kerroksen nostaminen. '
Talkooinnostus on entisestään laajentunut.
Sunnuntaina lokak. 3. pnä
oli Tervolasta: 17 henkilöä talkoissa
sateisesta säästä huolimatta, Oulusta
kävi talkoissa 30 kirvesmiestä ja K u i vaniemestä
kävi talkoissa noin kolmekymmentä
henkeä. Lautlosaarelal-set
ovat esimerkillisellä tavalla osallis-^
tuneet töihin Ja täyttäneet kyläkun-nan
asettaman tavoitteen. Tiistaisin,
lautiosaarelaisten talkooiltana, on oi-lut
16—25 lienkeä, naisia, nuorisoa. Ja
vanhempia Järjestöihmisiä. Ylitorniosta
on luvassa talkooväl^eä kolmisenkymmentä
henkeä Ja laajat alueet,
koko Lapissa ovat Ilmoittaneet valmistautuvansa
saapumaan talkoisiin.
Useilla kemtläisUlä on tilillään jo yli
100 talkootuntia ja luvassa on lisää
sitoumuksia/Kemiläiset putkimiehet
ovat suorittaneet kellarissa putkityöt
talkoilla ja lupaavat jatkaa. Auto- Ja
hevosmiehet ovat ajaneet rakennuspaikalle
noin 20,000 tiiltä Ja apunaan
heUlä on ollut naisia Ja nuorisoa.
Pari nuorisoliittolaista, Erkki I^örä-lä
ja !Esko Taskinen ovat Jo suorittaneet
,yll 100 tolkootuntia, vain pari
henkilökohtaista saavutusta malnl-takscl^.
, , y .
Myftjkjemln viran Ja toimen haltijat
ovat jpäältäneet heittää Vkravatit"
na'uIaa^^4tplmenijylikpn ajaksi tart-
'Kullanfekokoneen'
keksijä syyfeflyjeii
penkillä
vnnnipcf. — KamivaaUtaommlsai
työskennellyt 65-TUOtlas Fred Hossel,
Jcäa on aikaisemmin tuomittu petoSc-sesta
Vancouverissa, oli täällä syytettynä
txn johdosta, että hän oU
väittänyt jkefaineensätainantekoiko-.
neen Ja oli sen avulla saanut houku-teUuicsi
herkkäuskoisilta ^a pikaisen
rikastumisen kiihkossa olevilta ihmisiltä^
ikalkidaan noin 3 1 ^ ' dollaria.
Häntä vastaan cU' kaikkiaan: 15 syytettä.
Jotka käsittivät 119,000 dollaria.
Tuomio Julistetaan myöthemmlni'
Hosssl oli houkutellut; uhrinsa luokseen
sanomalehti-llmoltukslUa 'Ja :;oU
välttänyt-"sIjoittajilleen-, että hänen
kullanteucckoneensa ;tohnil :xadtoaktil-vlsteri
aineiden avulla Josta syystä konetta
oli Scäsiteltävävarovaisei^ti. Hän
oli i£uitenkln. paljastanut konettaan
sen verran, että oli ottanut- koneen
valmlstajvaa ikultaa, mikä oli tietenkin
sioltettu .vehkeeseen etukäteen.
. Jotkut: kullantekokoheen uhrit olivat
maksaneet miehellä suuria suum-mla
koneen patentointia ^Ja "tuotan-:
non*' aloittamtista tarkoittavien kulujen
maksamista . varten. AlMksl • he
olivat saaneet takasin vähäisiä summia
oletetun kultatuotannon tuloista
mutta^ myöhemmin heille oli annettu
vain kultteja siitÄ miten paljon helliä
on saatavia kultatuotannon johilosta
Eniten lienee tä'hän hankeeseen sl
joitlanut eräs mies Balmorallsta
Manltobasta. Hän öU "sUolttanut"
hankkeeseen iltaikkIaan2,8S8dolla
ria: Eräo toinen mies oli lainannut
rahaa'korkeata korkoa vastaan erääl
täflnanssiyhtymältä siinä hartaassa
uskossa, että hän (kyikenee maksamaan
velan kuukausittain r'kultatuo
tannosta" saamillaan tuloilla. : V
-Yleinen £i/yttäjä on todennut, että
kalkkipetkutulssenuhreUtsI Joutuneet
eivät ole ilmoittaneet asiasta poliisille
koska he ovat: todenneet; - että •:: he
saattavat:Joutua: pilkan kohteeksi.
Tiistaina, marrask. 16 p. — Tuesday, I^ov. 16,1954 Sivu 5
iiiMiiiiiiPiiiiiiiiiiiiinliilVMKH
ASUNtbtlLANtEESiiN
Saneiltaan pormestanelkdolkas MacLeodin .Toronton
^rmestari Saiuidersille- lähettämässä Jriijeessä
Uusia rakennuksia
Perevälkalla
1.:Petroskoi^!Petroä!coIn eräis laitakaupunki
Perewalkka kaavaa nopeasti.
: Työtätekevät ovat rakentaneet
sinne . satoja - yksltytstalc^a
:SUuria'rakennu8töitä suorittavat siellä
myöskin kaupungin (suuret ^teölli-suuslaltoksetj
i OJllalset - kuin - Onegan
konetelidas ja kaupungin Klillelluske-tehdas.
- . " "
Mitshurininkaidulla on Jo saatu' vesikattoon
uusi kivitalo. Siihen' sijol-tetaan
Kiilleliusketehtaan lästensei
mi, joka avataan -Jo tänä vuonna. "
: Onegan konetehdas on rakentanut
tänä vuonna neljä uutta aoulntaloa.
Far)ameti!j;in kirjastossa
tulipalo
Ottawa. — Viime lauantaina syttyi
tulipalo parlamentin kirjastossa, mtit-ta
palokunnan onnistui sammuttaa se
•10 minuutin sisällä. Palokunnan antaman
lausunnon mukaan tulipalon
uskotaan saaneen alkunsa kuumasta
metallista. Jota oli tlpalttanut Juot-;
tamisen aikana peltekankaalle.
• Elokuussa 11952 tulipalo aiheutti parr
lamentin kirjastossa $1,000,000 arvosta
vahinkoa.
tuakseen rakennustyämaalta tositoimeen.
Tavoitteena on suorittaa : 30
työtuntia. Samanlaisen päätöksen on
tehnjrt: Kemin Osuuskaupan ^kontto
rihenkilökunta.^ . .
Kiireisestä työvauhdista huolimatta
el vakavampia tapaturmia ole sattunut,
vaikka talkooväki ei kauttaaltaan
olekaan varsinaista rakennustyöväkeä;
Maakunnassa on ymmärretty; että
tyhjällä vatsalla ei töitä paiskita
Meltauksen asukkaat ovat lähettäneet
400 kiloa perunoita, Torniosta on tullut
omenoita '^a ' Kemin maalaiskunnasta
myös 400 kiloa perunoita. Laur
ilosaaren demokraattiset: naiset ovat
onkineet sllko/a Ja lahjoittaneet ne
ruokalaan, Eräs vanhus lahjoitti ämpärillisen
keräämiään puolukoita Jne;
Ruokatavaraa saapuu maakunnasta
päivittäin. Joten nälkä e i vaivaa talkoolaisia.
Kemiläiset liikemiehet ovat lahjoittaneet
työkäJi^neitä, etteivät talkoolaisten
arat i^mmenet pääse menemään
rakoille. ,
Näin nousee Kemiin koko pohjolan
yhteisellä voimallfi työväen .luja Un-r
nake. Johon el tuli eikä ajan hammas
pysty.'
VÄLITÄMNE RAHAA SUONEEN
MAKSAMME PAIVAN KOBgEIMBlAN KUHSSIN.
ipienin stumna 5^00 Smk. $19.25 Timft liIi«iY»kulul $1.15»
Jokainen seuraava 1.000 markkaa $3.85
• Rahaläbetyksenne tolmltetaaan vastaanottajaiie., 10—14 tAlvSn. i
sisällä. Jokaiselle lähettäJäUe lähetetään vastaanottajan aUeklijolt^ '
tama kuIttL , , ,
VAPAUS TRAVEL AGENCY
- Toronto. Ontarion lainlaatija-kunnan
entinen Jäsen A. A. vMacLeod,
Jcjtacn Ilmoittanut: asjittuvanaa tulevissa
kunnallisvaaleissa t^män kaupungin
pormestarin ehddkkaaksl,^'on
vakavasti: arvostellut kaupungbiny-kylf
«'-A: pormestaria " (Saunders) :sen
johdosta, että pormestart on ilnurit-
: tanut,;: että Sydcnhamkadulla^tapah-tuneen
täiUpäion Johdosta^ imlkä - vaati
mrs. <Wa1tonln Ja h^ncn: neljän lap>
sensa hengen, ".tqlmltetaan tyhjentävä
tutkimus." '
Pormestarille i lähettämässään i kirje
essämr.MacLeod pyyttää, että por-merikari
''eiole vielä käsittänyt hänen
cmaa sLveelUstä vastuunalnlsuuttaan
tähän murheelliseen asiaan nähden"
Ja, toteaa samalla, että kalkki kaupungin
tuUpaloloukut tutkittiin > täQTr
dellisesti'20 vuotta sitten, Jollpin niiden
suhteen esitettiin toimenpiteitä
Brucen kocnitean lausunnon:a.
M^. MacLeod viittasi kirjeessään
n:unöskln siihen, että ainoastaan noin
ivuosi.sitten saatettiin kaupunginhalr:
lituksen ja pormestarin tietoon, että
Torontosai: asui kaikkiaan:: 18,000 i h r
mistä kelvottomissa rakennuksissa »Ja
että 13 prosenttia kaupungh)' kodelB-ta
- oli. lllkakansoltettuja ;^ monessa
tapaukseriia hengenvaarallisia niiden
asukkaille. Niinkin myöhään kuin
tämän vuoden helnäk. 21 pnä oli
Trinity-klrkon tuomioherra : John
Frank esittänyt kaupunginhallitukselle
ja pormestarille "huolellisesti
valmistettua. i;a vakuuttavaa, todisus-ainehistoaV
tuUpaloloUkuista: 'Juuri
sUtä alueelta, jossa Sydenham-kadun
murhenäytelmä tapahtui. \
"On varanaan selvää, että kalkki
tosiasiat hiistä järkyttävistä asunto-
olosuhteista, Jotka vaativat uhrikseen
Waltonln perheen: ja jotka ovat
sitten vuoden 1951 vaatineet eiv: sen
vähempää kuin 14 henkeä, ovat olleet
pitkän aikaa kaupunginhallituksen
tledoffia, mutta teillä; e i ole, ollut
halua lyhtyä ^Imcnplteislin. nilcien
suh^en"! sanotaap klijjeessä edcjlieen
Huolimatta 87'Yuoden'
iäätääii Toäcanini '' ii
voi hyVi»: , ' - : , , , . , , „ ,.
Milano, itoUa. -4 -ifoallmankuulu
'orkesterin;:johtaja Arturo Toscsnlnl
sanoi täällä .maanantaina, että M a el
ole koskaan; '.'voinut* paremmin" kuin
nyt kun (Milanon lehdet kaksi päivää
aikaisemminllmoittivat, että häh sai-<
rastaa Vakavaa kurtckukatario.
Sai kuollettavia vammoja
b^hteentöri^äyksessä ^,;
Stratford. - r Viime maanantaina sai
kuolettavto vammoja Kenneth Morris
autojen yhteentörmäo^ksessä» n:o 6
maantiellä noin 13 mallia Itään tääl^.
Hän kuoli plai^'i5en Jälkeen kun hänet
fvletlln sairaalaan.,
*'Va'Jä&a onkin totta, että nyt^ et-^
enää voida saada tamäi: kaupungin
julkean välinpltäanättömyyden uhreja
henkiin palautetuksi niin voidaan
kuitenkin ryhtyä" pikaisiin itolmenpi-telslln
näiden murhenäytehnien Itnri
distumlsen ^ai8emlst& vartto.**'
iXt. Ma(2<eod'lopettaa' klrjeei^
suosittamalla pormestajrin haluttavaksi
nlittt sanoja, joita sir 'Wlirr6d
Laurler käytti erään kerran pilhues-.,
saan hallitsevasi asenjassa olevien
vastuunalaisuudesta —^ "Syylllsitt ovat
ne miehet^ Uoilla on valta kotiatsl
vääryyksiä, nxutta kieltäytyvät kutm-
' r ' f •'li
telemaata"kansaa. ' » ^ f
.UiisiSaPo-sarja
on maaHmankPttlBjen vsalapolUst*
romaanien, valikoima,. |DSU oni
edustettuina alan hnlppnklrJalU^:
jolta.
Tässä sarjassa on nyt Ilmestynyt-seuraavat
kirjat:
Dorothy Sayers: -' " , '
Kuolema vierailee ^«^^
' ~ kerhossa
. ealapolilslTomaani , '
814 sivua — Hinta nld. $1.75
Agatha ChrlsUe:
Askel tyhjyyteeni ,
286 Sivua --Hinta^ild. $1J75 %
Agatha Christie: ^, '
j Simeon Leen
testamentti ?i
389 Sivua — Hinta nid.'|L7^/.
Carter Diokson: '
Kymmenen teekuppiani
AfystUllnen salaseura»,kolme
^^silvl(tainat«nt& rikosta.
833 sivuaHinta nld. fl/ra |
Agatha Christie: ' ." V * .
Mykkä ibdlötaja^'^1
331 sivua — Hlnta!nid.'$1.7ff{'*^
/Raymond OhandJerr - '
' ^ Naiöen lärvessä "
205'bivua- - Hinta'nld. }4i.7S
Rex Stotttm ' ' r 'V r4
Liian. monta kuolemaa t
277 Sivua , Hinta nld. tl.76
Carter Oldteon:
Juudaksen ikkuna
--ii''''::^ii'^4 ^••:•^^:^^;Ä'•^
-'M'«<1Fllatkaa osolttedlat > r
VAPAUS
9UBUSRING CO. LTD.
P. O, Box 69 Sndbary, Ontario
M I K A W A L T A R IN
SUURROMAANIT
MIKA WALTARI: ^
• M I K A E L K A R V A J A L KA
7f08lvua ^ Hlniasld.<S.OO ^
"Mikael Karvajalka" on rehevän huumorin ja ehtymättömän
mielikuvituksen kutoma suurtarlna paplnkokelas Mikael Kar- .
vajalan ja Antti Tyklnvalajan seikkailuista 1820-luvun kuohuvassa
Euroox>a8sa,
MIKA WALTARI;
• M I K A E L H A K IM
. 969 sivua «id. %5J00
^Mlka Waltarin suurromaanl — kertomus Mikael Karvajalan .
ja väkivahvan Antin seikkailuista islamin maUla, "Sinuhen"
Ja «Mikael Karvajalan" jälkiä seuraten tämä romaani on 4
saavuttanut maailmanmenestyksen.
MIKA WA1^TARI:
• SINUHE, E G Y P T I L Ä I N EN
779 sivua . Hinta std. 15.00
Ensimmäinen suomalalnenromaanl, joka on saavuttanut todellisen
maailmanmenestyksen, Hmestynyt Jo 18 maassa. Suomessa
8 painos — 109 tuhat.
MIKAWALTABI:
• K U U N MAISEMA
272 sivu» Hinta sid. $125
Kokoelmassa on Pariisia. Berliiniä, siinä on sotaa ja rakkautta,
hermokirfiyttä Ja sen puiicaUtumlsta viisaan hymyyn. .Ne ovat
meidän aikamme, toisen maailmansodan ja sen Ihmisten, lahjomatonta
tilitystä. r ' ^ '%r^
MIKAWALTARI: ' if^
• NIILJÄ PÄIVÄNLASKUA /
195 sfvna JEUnto sld.'|2il0
Hurja, ällistyttävä, pureva ja viehättävä, kertomus vallaton
tarina kirjailijasta ja hänen syrjähyppyjä tdeevfistä inrdämes-lii
MIKA WALTABI: ^.
MTANSSI YLI H A U T O J E N :
j IflMrmaajakelsarl Aleksariieri^m ja kaunItojStlKniD«lalsen äateif ]
lisneidon,'Ulla B4:öUersvärdln, - romanttinen rakkaustarina — '
taustana Porvoon valtiopäivien juhlallinen,tapailssarja r-,on
vallolttaut sekä kirjana ettft elokuvana suomalaisen yleUdn. ' '
TILATKAA OSOITTEaSLLA:
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, November 16, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1954-11-16 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus541116 |
Description
| Title | 1954-11-16-05 |
| OCR text |
Ictisen ^alueen sydän
Hi, D. I. SterbalMlF
gterbakov o» »Tettvos-
(ledeakatemian pobemiehistön
jäsen)
egT05toliiton pohjoisrantoja buh-
^ e r i . sen pinta-ala on yU 13
i- neliökilometriä • eli > enem-i
puolet koko Neuvostoliiton
-liiton luonnonrildtaudet;
et,' ja suorastaan rajattpmat
^ merissä liikkuvat kalaparvet,
cn runsaasti myöskin
saarilla, jä Pohjois-SipraiÄ
on ehtymä t tömästi ihyödyl-i
bdvannaisia. Mutta nämä luke-
-1 rikkaudet voidaan hyväksi-ja
arktisten saarten ja^annikl
tavan suuret alueet' liittää
-;toii kansantalouden-piiriiri
jälkeen kun on täydellls^ti
käyttämään pohjoista meritie-jbia
yMistää maanläntisen ja
• osan toisiinsa.
uri tästä syystä arktisella alueella
maea. kartalla on edeUeenkln runsaasti
valkoisia täpliä.
Pohjoisen »eritien keskushallinto
järjesti viime keväänä yhdessä Neuvostoliiton
tiedeakatemian kanssa keskeisen
arktisen alueen ajelehUvUie
jäälautoille kaksi uutta tutkimusasemaa,
joista käsin näillä seuduilla suo-ritetaamrakituista
tutkimustyötä. Nykyä
jan uusimmalla tekniikalla varustetut
neuvostoliittolaiset tutkijat ovat
näin - aloittaneet suuren: hyökkäyksen
;'mykän jäamaan" luontoa vastaan.
•Näihin tutkimusretkiin ovat osallistu-ineet
mitä erilaisimpien ammattien
edustajat >- napaseudun tutkijat, len-lÄjät
ja merimiehet — ja eri alojen
tiedemiehet — hydrologit ja aerome-teorolcgit,
biologit ja geofyysikot.
.Päinvastoin kuin aikaisemmat arktiset
tutkimusretkikunnat viiödeh 1954
tettavat tutkimustyöt ovat neu-aikana
saaneet niin Suur
laajuuden. Ne tiedot; joita me
-e mantereen napapiiriasemalta.
t riitä selvittämään niitä '.monia
ät joita heraa näitä rannat-jääulapoita
tutkittaessa. Täytyy
ti seurata jäätikköjen tilaa ja
-•"liikehtimistä, veden. virtaamls-'
r-lämpöär eri .syvyyksissä söka
oangnetismin muutoksia, joista
t monet ilmiöt, -mm.-imag'^.
yt, revontuli, magneetti-i
osoittimen (heilahtelut ym.'
-isimpia • leveysasteita '^•pysly-fflönipuolisesti
ja perusteellisesti
-fl vain siten, että Jäämeren
e jäätiköille perustetaan-pitr,
toimivia tieteellBiä ase-^
uun:21. päivänä 1937 maail-levisi
hämmästyttävä tieto, että
iliittolainen lentqkon^ oli
isnavan seudulla jättänyt' aje-jäälautalle
neljä-tutkimus-jää.
UI jaan nelimiehisen retkir
inatka ajelehtivalla • jäälau-kestl
lähes vuoden. ^ Se oli • en-
L vakava >tutkimusretki ark-iiem
keskiosiin. ;yhiÄ;.tärkeitä
ustuloksia saatiin vuosina 1930.
ajelehtivalta tutkimusasemalta
joisnapa-2", jonka työtä johti
tieteen tohtori, Neuvostoliiton
M. M. Somov.jSodanjal5^eisinä
suclitetut i tutlclmuksälvovait
-t moniin tärlceislla 'tiefeelli-havaintpihin„
ijoiden perusteella
pia- käsityksiä tästäXäUieeäta
uduttu tarkistamaan: ^
än kaikkia salaisuuksia ark-:
alue ei kuitenkaan ole vielä i h -
; paljastanut. Pohjoisen Jää-tutkimusretkikunta
suoritti .tutkimuksissaan
samanaikaisesti kolmella eri
suunnalla.; Keskisen arktisen alueen
tutkimus aloitettiin idästä. Kesän ai- j
kana toimivat tutkimusryhmät valitsivat.
napapiirilentäjien M. A. Titoviii
ja I. S. Kotovin johdolla jo etukäteen
sopivat paikat ajelehtiville tutkimus-,
asemille, samoin tilapäisille kentillei,
joita jäätiköillä tarvittiin polttoaineen,
.tavaxalastien ja kahiston alas
laskemiseksi. Vaikeat jääsiöiteet ai-beuttivat
uljaille lentäjille paljon työtä.
Sopiva jäätikkö löydettiin vihdoin
pohjoisen leveyden 75 asteen 48 minuutin
ja läntisen pitimdenI75 asteen
25 - mhiuutin kohdalta. Sen pinta-ala
rajoittui seitsemään neliökilometriin
Sensijaan sen paksuus ja lujuus taka-
•Si tixrvapalkan pitkäksi ajaksi. Näin
-tuli arktisille alueille perustettu uusi
tutkimusasema •':Pohjoisnapa-4", jonka
työtä johtaa maantieteilijä J .
Toistiko V.
Toisen pohjoisen tutkimusaseman
paikanvalinnan suorittivat napapiiri-lentäjä,
Neuvostoliiton sankari I. S.
Kotov ja aseman päällikkö, maantieteen
tutkija ja sosialistisen työn sankari
A. F. Treshnikov. Sen jälkeen
kun pohjoisen leveyden 86 asteen 00
minuutin ja läntisen pituuden 175 asteen
45 minuutin kohdalta löydettiin
sopiva jäätikkö, laskettiin sille toinen
tutkimusasema; joka sai nimekseen
"Pohjolsnäpa-3".
Leirille rakennettiin radioasemat,
(hydrologiset, aerometecrologlset ja
geofyysilliset laboratoriot. Sinne —
tuhansien kilometrien päähän ran-
'nasta^kuljetebtjin; Jentokonema _ml-tä
' moniriialsintä tavaraa: • ensiluok-
>kaista> tieteellistä kalustoa, sähkövoi-iftalaibteitä;
dleseltiaktoreita, autoja
^Ja multa Taitteita, polttoainetta, elin-
{|arvl^elta sekä äsuntp-: ja työsuojiksi
erinomaisesti sopivia koottavia taloja,
joita - i samoin kuin erikolstarkoltuk-
K A K S I , O L Y M P I A F I L M I Ä : -
MAAILMAT KOHTAAVAT
JA
II KULTAA JA KUNNIAA
Esitetään toisen ja viimeisen kerran
PO^IT ARTHURIN TYÖN TEMPPELISSÄ
Maanantaina, marraskuun 22 jpäivänä kello 7.30 Ulalla
SISÄÄNPÄÄSY $.100 - LAPSET 25c
• ESITTÄÄ: SUOMI ELOKUVAT
(16-18)
USIEN MALLIEN
HINNOIN -
ÄMÄN VUODEN KYSYTYIN
TURKKI -
Persian
, lammas
- V ,
• (värjätty)
ja HARMAA
(luonnollinen)
Te .voitte saada unelmienne takin
. . •: loistokasta ja Hienoa Persian
- Jammasta vierailemalla Braunstei-riin
liikkeessä' ja käyttämällä hy-
/väksenhe liikkeen jotakin maksu-
.-suiinnitelmaa, ja sen tarjoamia
suuria säästöjä turkiksista.
ALHAISIN HINTA ,
JOHTUEN SE:
• Turkiksia valmistava liike:
«ie/6stamme nahat ja valmistamme omat
takkimme. »
• Alhaisimman hallintomenot: . ,
Liikkeemme ei ole kalliitten vuokrien alueella.
• Omistajain henkilökohtainen valvonta:
^aikki takkimme vahnistetaan mr. ja mrs. t>.
öraunsteinin välittöm^ valvonnan alaisuudessa
Laatujen otttUU 3^
paolimoriBidan.
141 Sn«»SON ST.
PUHEUN 3-8841
«la palvelevia tdttojakln — lämmitetään
kaasulla. Niissä on niin ttmmiii;
etta yölläkään et tarvita maJnmpusse-ja,
vaan -voidaa» nukkua mukavasti
«ängyssä. Joka talossa on sähkö, radio
ja puhelin. Leirillä on myös ruo-kalansa,
saunanm. elokuvakoneensa,
jopa pianonsakin; Jäätiköiden mahdollisen
hikkumisen varalta on asemien
läheisyyteen rakennettu tilapäisiä
kenttiä ja varustettu ne elintari
vlkkeln ja radiolaittein. -
Samanaikaisesti 'tutkimusasemien
paikalle kuljettamisen kanssa lentäjät
suorittivat suuren napapiiriä ympäri
röivään seutuun kohdistavaa tutki-:
mustyötä. Näitä tutkimustöitä- jcihtl
M. J . Ostreki. (NeuvöstoUlton sankari,
lentäjä I. I. Ttherevitshnyin laivueö-
.seen kuuluneet lentävät iiavaintoäseT
mat laskputuivat Jäämeren ajelehtiville
jäälautoiUe jä suoirittivat napapiirin
vesistössä vesimassojen, jäätilanteen
ja sään kaikinpuolisia tutkimuksia.
Hydrologittutkivat V. I. MasS
lennikovin lentokoneessa valtameren
toisessa osassa Aasian rannikon itäistä
osaa.
Retkikunnan tutkimuspiiriin kuului
tosiasiallisesti koko arktinen vesistö.
Tällöin suoritettiin: laajoja fyysisi
maantieteellisiä tutkimuksia, jotka
käsittivät maapallon kaikki yläkerros-tumat,
litosfaärin eli valtameren pohjan
muodostavan maanpinnan, hydrosfäärin
ja lisäksi myös biosfäärin eli
näillä lakeuksilla asustavan elinmaa-ilman.
Arktisen alueen monipuolisella tutkimisella
on mitä suurin merkitys
kalkkien niiden pohjoisimmillk leveysasteilla
tapahtuvien Ilmiöiden ja prosessien
havainnoimiselle ja ymmärtämiselle,
jotka mitä suurimmassa määrin
vaikuttavat paitsi Neuvostoliiton
laajan pohjoisen rannikon myös Eu-
•roopan, Aasian ja Amerikan ilmastoon
ja luontoon. ' • t
Tunnettua on, että kaikki.luonnossa
tapahtuvat ilmiöt johtavat toinen toisistaan.
Todellakin, tutkimalla Pohjoisen
Jäämeren pohjan muodostusta
me samalla 'määrittelemme veden virtaamisen
luonteen, sillä pohjanmuo-dostus
vaikuttaa välittömästi vesimassojen
liikkumiseen. Tietäessämme merivirtojen
suunnan ja olemuksen samoin
kuin-voimakkaimpien tuulten
suunnan me voimme selvittää Itsellemme
jäätiköiden ajelehtimisen ja
voimakkaimpien tuulten lait, millä on
erittäin tärkeä merkitys arktiselle merenkululle.:
Niiden lämpimien Ja kylmien
Ilmamassojen keskinäissuhteen
tutkiminen, jotka vaikuttavat^ huo-
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-11-16-05
