Vapaus, July 18, 1964

              ' •/ "•'il;.''!!'
•11:111 •
i ; f c : | | | | ; ^11: •iii.
5|^^a|S.l'ii^liB*
i ' ] ' > . >,
' f'''''!!'-''';?!
Sivu 2 , Lauantaina, heinak. 18 p. — Saturday, July 18. 1964
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Establlshed Nov. 8, 1917
Editor: W. Eklund ..- Manager: E. Suloa
Telephone: Office 674-4264 — EditoriBl 674-4265
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publlablng Co. Ltd.. 100-102 Elm St. West. Sudburyi Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Advertislng rates upon applicatlon, translations free of charge. /
Attthorized as sec»ond class mail by the Post Office Department, Ottawa,
! • and for payment of posti^ •
TILAUSBINNA.T
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
Kysymys LänsiTSaksan ydinasebta
. Kuten on uutistjedoissa kerrottu, Neuvostoliiton hallitus-antoi
viikko sitten lauantaina Yhdysvalloille. Britannialle, Italialle, Hollan­nille,
Turkille ja Kreikalle varoituksen, niistä vaaroista, mitä koituu
siitä, jos Länsi-Saksan revanshihcnkisille militaristeille annetaan ydin­aseita
ns. moninkeskeisen (multilateraalisen) ydinaselaivaston perus­tamisen
muodossa. : ^
Samalla tiedetään sanomattakin, että tämä kysymys ei ole antanut,
htiolia yksinomaan Neuvostoliitolle ja niille muille maille, joita Länsi-
Saksan johtajat uhkailevat jo puhumalla "rajojensa muuttamisesta"
Parhaana esimerkkinä siitä kuinka epäluuloisesti suhtaudutaan kah­desti
maailmansodan aloittaneeseen Saksan imperialismiin' on ehkä
se tosiasia, että viidestätoista NATO-maasta vain kuusi tai seitsemän
osallistuu tähäii puuhaan, toisten* pysytellessä siitä mahdollisimman
kaukana. Toisena esimerkkinä voidaan mainita Yhdysvaltain kansan
parhaimmiston ilmaisema vastarinta moninkeskeisen ydinaselaivaston
perustamiseen nähden. Yhdysvaltalaisten naisten rauhanliike — Wo-men's
Strike for Peace —r kutsui viidentoista NATO-maan naiset mie­lenosoitukseen
Hollannin pääkaupunkiin Haageen toukokuun 12—14
-päiviksi 1964 protestoidakseen nimenomaan moninkeskeisen atomilai-vaston
perustamisaikeita vastaan — ja tämä suurta huomiota osakseen
saanut naisten kokous pidettiin samanaikaisesti mainitussa kaupun­gissa
NATO-neuvoston kokouksen kanssa.
JOHTAISI YDINASEIDEN LEVITTÄMISEEN
Selvää on. että moninkeskeisen atomilaivaston muodostaminen
NATOn alaisuuteen johtaisi siihen, että esimerkiksi sosialististen mai­den
taholta i-yhdyJään asianvaatimiin toimenpiteisin. kuten Neuvosto
liiton nootissa sanottiin viitaten siihen mahdollisuuteen, että Itänlok-:
kin maatkin voivat turvautua ydina.seiden laajentamiseen. Näin pää­dyttäisiin
siihen; että kaikkien toivoman ydinaseiden omaajamaiden
lukumäärän supistumisen asemesta, saisi yhä useampi maa sormensa
ydinaseliipasimeen, mikä sellaisenaan pahentaisi äärettömän paljon
tilannetta.
Aiheeton ei liioin ole Neuvostoliiton nootissa esitetty syytös, että
Yhdysvaltain ehdotus moninkeskeisen ydinaselaivaston muodostami­seksi
on todellisuudessa vain naamio sille tosiasialle, että Länsi-Sak­salle
aiotaan antaa sana- ja käyttövalta ydinaseisiin nähden. Tosiasiassa
Länsi^aksa on esittänyt jo julkisesti vaatimuksia, että sen.tulee saada
tässä moninkeskeisessä ydinaselaivastossa sen omaa rahallista panosta
vastaava sananvalta, mikä käytännössä tarkoittaisi sitä. että-Länsi-
Saksan militaristeille tulisi toiseksi suurin sanavalta tässä ydinaselai-vastossa
Yhdysvaltain jälkeeni " -
. Antaen selvästi ymmärtää, että Neuvostoliitto ei tule kädet ris­tissä
katselemaan tämänsuuntaista kehitystä, eli sitä, että Länsi-Saksa
revanshimielisille kenraaleille annetaan tilaisuus saada sormensa
ydinaseiden liipasimeen, Neuvostoliiton nootissa korostetaan, että 'yhr
dessä muiden rauhaarakastavien maiden kanssa on Neuvostoliitto sil­loin
pakoilettu ryhtymään asianvaatimiin toimenpiteisiin uuden tilan­teen
kohtaamiseksi ja turvallisuutensa takaamiseksi."
Juuri siitä on mielestämme kysymys, että jos "länsivallat" levit­tävät
ydinaseita, mihin tämä moninkeskeinen ydinaselaivastosuunni-telma
tähtää, silloin on odotettavissa joitakin vastaavanlaisia siirtoja
"itämaista"— ja se olisi kaikin mokomin vältettävä.;
MISTÄ ON OIKEASTAAN KYSYMYS?
Mihin ja kenen toimesta pyritään moninkeskeisen ydinaselaivas­ton
perustamisella ja minkälainen laitos siitä tulisi?
Lyhyesti sanoen ehdotuksen alkuunpanija on Washington ja sen
kiihkein kannattaja Bonn, eli Länsi-Saksa. Tarkoituksena on muodos­taa
moninkeskeinen — sopimukseen liittyvien NATO-maiden yhteisin
miesvoimin hallhlava, 25 pintalaivaa käsittävä laivasto, jonka,kussa­kin
laivassa olisi 8 ydinaseohjusta. Tämän laivaston miehistö värvät­täisiin
prosentuaalisesti seuraavasti: 40 prosenttia yhdysvaltalaisia, 40
prosenttia länsi-saksalaisia, 10 prosenttia brittiläisiä ja loppu 10 pro­senttia
sopimukseen liittyvistä muista NATO-maista. Mannertenvälis-ten
ballististen ohjusten ja Polaris-ohjuksilla varustettujen veden­alaisten
aikakaudella tällaisen moninkeskeisen ydinaselaivaston perus­taminen
ei lisäisi rahtuakaan länsimaiden — ei Yhdysvaltain eikä
sen liittolaisten puolustubkykyä. Kysymys on siis ilmeisesti poliitti­sesta
siirrosta.
Yhdysvaltain hallituspiirit puolustelevat tätä moninkeskeisen ydin­aselaivaston
perustamispuuhaa sillä, että se muka "tyydyttää" Länsi.
Saksan kovaäänisten militaristien vaatimusta siitä, että Länsi-Saksan
täytyy saada puolustuksensa avuksi nykyaikaisia sotavälineitä — an­tamatta
kuitenkaan sille — Länsi-Saksalle — oikeutta rakentaa omia
ydinaseitaan. Mutta Washingtonin vakuuttelut, että USA pitää itsel­lään
veto-oikeuden ydinaseiden käytössä tässä moninkeskeisessä ydin-aselaivasto.
ssa, on perin ontto lohdutus niille, jotka muistavat miten
Saksan imperialismi aseistautui askel askeleelta ensimmäisen maail­mansodan
jälkeen, ja näkevät samanlaisen kehityksen olevan nyt me
nossa. _ _
Kuten sanottu, viidestätoista NATOmaasta, vain 6 tai 7 kan-nattaa
tällaisen moninkeskeisen ydinaselaivaston muodostamista, tois­ten
jäsenmaiden suhtautuen epäröiden ja kielteisesti koko hommaan
nimenomaan siksi, kun ne pelkäävät seuraamuksia siitä kun, ja Jos,
.Länsi-Saksan militaristit saavat ydinaseita käsiinsä.
Mielihyvällä on todettava, että Canadan hallitus on va.stustanut
moninkeskeisen'ydina.selaivaston perustamistapa vastustaa sitä edel­leenkin.
Toisaalta on kuitenkin syylä toivoa, että hallitus käyttäisi
vaikutusvaltaansa entistä pä'ättävämmin puhumalla avoimesti monin­keskeisen
ydinaselaivaston perustamista ja'erikoisesti Länsi-Saksan
militaristien ydinaseilla varustamissuunnitelmaa vastaan.
- Viimeaikoina on mielihyvin todettu kansainvälisen jännityksen
lieventymistä. Se on johtanut Jo eräisiin käytännöllisiin toimenpitei-
;siin aseistariisurinan edistämiseksi, kuten Moskovassa tehtyyn sopir
lisukseen ydinasekokeiden lopettamiseksi muualla kuin maan alia ja
Moskovasta ja Washingtonista samanaikaisesti annettuun tiedoitukseen
että kb. maat vähentävät ydinasetuotantoa, jne. Kaiken tämän perus­teella
on syytä uskoa ja toivoa, että uusia sopimuksia yleistä ja täy­dellistä
aseistariisuntaa kohti voidaan tehdä keskeisen luottamuksen
Anne Frankin
murhaaja vapaaksi
SS-mies Silberbauer, jonka toi­minnan
ansiosta sittemmin niin
kuuluisaksi tullut Anne Frank
sunnattiin, on vapautettu sota­syyllisyydestä
eräässä wieQiläises-sä
tuomioistuimessa. Asiasta kir-^
joittaessaan hollantilainen Alge-meen
Handelsblad toteaa katke­rasti
Anne Frankin päiväkirjan
saaneen tuomiosta epiloginsa. •
Uudessa Anne Frankin päiväkir­jan
painoksessa on epilogin kuulut­tava
hollantilaisen lehden mukaan
seuraavasti: "Se mies, joka on syys­s
ä siihen, että tämä elämä tuhottiin,
vapautettiin." Pääkirjoituksessaan
lehti sanoo vapauttavan tuomion
luonnollisesti olevan Itävallan ri-koslain
mukaisen. Siksi on yleisen
syyttäjän vetoomuksesta tuskin mi­tään
odotettavissa. Lehti alleviivaa
myös sitä, että Gestapomenneisyys
näyttää olleen suositus kun Silber­bauer
otettiin Wienin poliisilaitok­sen
palvelukseen.
Huhtikuussa länsisaksalaisesta
vankilasta vartijäin avustamana ka­rannut
sotarikollinen Hansa Zeeh-
Nenntwich' asuu nykyään Etelä-Af­rikassa.
Hänet on nähty Pretorias­sa
kesäkuun 8. pnä. Etelä-Afrikan ja
Länsi-Saksan välillä ei ole mitään
rikollisten luovuttamissopimusta ja
koska Etelä-Afrikan liittovaltion ro-tuhallitus
vihaa myös juutalaisia ei
ole luultavaa, että Nenntwich luo­vutetaan.
Zech-Nenntwich tuomit­tiin
Brauschvveigissa Länsi-Saksassa
neljäksi vuodeksi Neuvostoliiton a-lueella
v. 1941 toimeenpanemistaan
Juutalaisten murhista.
villen sha
Nuorten afrikkolaisvaltioidcn juhliessa itsenäisyytensä viiosipiiivii8
on tavallisesti voitu puhua niiden saavutuksista kansallisen talouden ja
kulttuurin kehittämisestä.! Mistään tällaisesta ei ole voinut kuitenkaan
olla puhettakaan Kongon yhteydessä, totesi viimeksi ilmestyneessä neu­vostoliittolaisen
aikakauslehden Novoje Vremjan numerossa lehden tarb-kailija
J. Botshkarjev. Kirjoittaja toteaa, että Kongo aloitti viidennen
itsenäisyysvuotensa heinäkuun alussa taloudellisesti ja poliittisesti säka-sortoisesisa
tilassa USA:n, Belgian ja muiden imperialististen valtioiden
puuttuessa yhä aktiivisemmin sen asioihin. Botshkarjevin kirjoitus on
saanut mielenkiintoista lisämerkitystä sen johdosta, että Neuvostoliitto
on YK:ssa kiinnittänyt huomiota Kongon kehitykseen. Selostamme seu­raavassa
Kongon tilannetta valaisevaa Botshkarjevin artikkelia.
Valentinalle
avaruuspalkinto
Pariisi. — Vuoden 1964 Gala-berin
ävarluslentopalkinto on
myönnetty maailman ensimmäi­selle
natSkosmonautille Valenti­na
Nikolajeva-Tereshkovalle hä­nen
viime vuonna maapallon ym­päri
suorittamastaan lennosta.
Tämän palkinnon sai tänä vuon­na
myös amerikkalainen profes­sori
Pickering Venusta koskevis­ta
tutkimuksistaan.
Valmiina tulemaan
takaisin kotiin
Ottawa. — Ulkoministeri Martin
antoi alahuoneen istunnolle loppu­viikolla
lausunnon, joka viittasi sii­hen,
että Kyproksen saarelle on
noussut sekä turkkilaisia.että kreik­kalaisia,
asevoimia. '
Alahuoneen^ ulkopuolelta saatu­jen
tietojen mukaan Canadan ilma­voimien—
RCAF — edu.stajat .sa­noivat
puolustusministeriön laati­neen
suunnitelmia, jotka muutetaan
päivittäin tilanteen vaihtumisen mu­kaan,
Kyproksella YK:n palveluk­sessa
olevan 1^122 canadalaisen ko­tiuttamiseksi.
V < KVMMENCN
VCHNÄKUNINGASTÄ
Vehnän tuotanto1362/63 (nu{|.tDnneissal
t 11 i 3
kasvaessa ja kan.sainväliscn jänni­tyksen
edelleen lieventyessä. Mutia
kansojen keskeistä luottamusta ci
kehitetä eikä kansainvälistä Jänni­tystä
lievennetä ydinaseiden levit­tämisellä
ja uudenlaisten ydinase­voimien
kehittämisellä. Päinvastai­nen
on tällaisista suunnitelmista
.seuraus —-ja näiden suunnitelmien
laatijat ovat täysin tietoisia siitä,
mihin he pyrkivät.
Siksi olisi toivottavaa, että kaik­kien
jotka käsittävät tämän monin­keskeisen
ydinaselaivastosuunnitcl-man
vaarallisuuden ja tuomitsevat
sen, tulisi puhua nyt ja jatkuvasti
niin voimakkaasti kuin suinkin voi­vat
sitä vastaan ja sanoa, että Länsi-
Saksan revanshimielisille piireille,
eilisille natsikenraaleille ci saa an­taa
minkään tekosyynkään varjossa
tilaisuutta työntää syyhyvää sor­meaan
ydinaseliipasimeen.
POLIITTISEN VALLAN
KESKITTYMINEN
J. Botshkarjev syyttää erikoisesti
USAta; joka Itäytt} hyväkseen maan
itsenäistymistä syrjäyttääkseen bel
gialaiset kolonialistit ja päästäkseen
käsiksi Kongon rikkauksiin. USA
on käynyt taistelua kahdella rinta­malla:
toisaalta Kongon isänmaalli­sia
voimia vastaan, toisaalta kilpaili­joitaan,
englantilaisia, belgialaisia
ja ranskalaisia monopoleja vastaan.
Edellinen rintama on ollut tärkein
ja sillä rintaman osalla ovat amerik­kalaiset
liittoutuneet muiden mono­polien
kanssa. Novoje Vremjan kir­joittaja
toteaa, että tätä taistelua
jvat monopolistlt saattaneet käydä
YKn Kongon-joiikkojen turvin. Nii
den maassaolon aikana on valta Leo
poldvillessä tosiasiallisesti siirtynyt
ns. Birizan i7hmän käsiin, johon
kuuluvat sotavoimien komentaja
Mobutu, salaisen poliisin päällikkö
Nendaka, oikeusministeri Bomboko,
Kansallispankin johtaja Ndcle ja
eräitä muita.
Maan parlamentti joutui jatku
vasti ristiriitoihin Binzan ryhmän
kanssa, myös sen jälkeen; kun par­lamentista
karkotettiin lumumba
laiset. Kun parlamentti vaati Gizen-gan
v.lpauttamista ja kieltäytyi hy­väksymästä
eräitä USAn Leopold
villen-lähetlilään Edmund A. (Jil-lionin
Adoulan välityksellä sanele
tnia päätöksiä, se hajotettiin viime
vuotien syyskuussa eikä se ole ollut
sen jälkeen koolla. Maa.ssa julistet­tiin
poikkeustila ja neljä isänmaal­lista
puoluetta, jotka jatkoivat Lu-mumban
linjaa, kiellettiin Juuri nä­mä
neljä puoluetta, Konjion kansal­linen
liike. Afrikkalaisen solidaari
suuden puolue, Kansallikokouksen
puolue Ja Afrikkalainen demokraat­tinen
liitto, ovat myöhemmin muo
dostancct Kan.salli.scn vapautusko
mitcan, joka nykyisin käy aseellista'
taistelua maata orjuuttavaa amerik­kalaista
imperialismia vastaan.
MORGAN JOHTAA ALOU-DELLISTA
HYÖKKÄYSTÄ
Samaan aikaan kun Washington_
lujittaa poliittista otettaan Lcopold-villestä,
maan monopolit hyökkää­vät
belgialaisia ja englantilaisia
kilpailijoitaan vastaan taloudelli­sella
rintamalla. Kamppailua Joh­taa
Morganin finanssiryhmä. Se
käyttää sisäänpääsytienään Kongon
pankkia, Banque du Congoa, kun
taas Rockefeller-yhtymä on valin­nut
kohteekseen englantilais-bcljiia-laisen
Union Minieren valloittami­sen.
•. •
Kongon pankin asema on mah­tava:
kaikki ulkomaalaiset yhtiöt,
jotka toimivat Kongossa, suoritta­vat
toimintaansa sen välityksellä.
Sen pääosakas on belgialainen So-ciete
Generale-ryhmä, joka yhä
edelleen valvoo noin 70 prosenttia
Kongon taloudesta. On helppo ym­märtää,
millainen isku oli Belgialle
tieto, että Morgan-ryhmän newyor-kilainen
pankki oli hankkinut kä­siinsä
hallitsevan osan Kongon pan­kin
osakkeista. Kongon pankin hal­lintoon
osallistuvat nyt belgialaisten
rinnalla amerikkalaiset pankkimie­het.
On ilmeistä, että Morgan-yhty­mä
tämän jälkeen pyrkii sanele­maan
kalangalaisen kuparin hinnan.
Erittäin tehokas ase on amcrik
kalaisten käsi.ssä ollut ns. valuutta-neuvosto,
joka jakaa ulkomaanva­luuttaa
Kongossa toimiville yhty­mille
raaka-ainee'n ja koneistojen
ostamista varten. Neuvosto on luon­nollisesti
kaikin keinoin rajoittanut
valuutan myöntämistä belgialaisyh-tymille;
kun taas amerikkalaiset ja
länsisaksalaiset yhtiöt ovat olleet
suosituimmuusasemassa.
TALOUSELÄMÄ KRIISITILASSA
Suuryhtymien toiminnalla on oi
lut tuhoisa vaikutus pienempien,
pääasiassa .Kongon belgialaisten
omistamien laitosten toimintaan. Ne
eivät ole voineet työskennellä täy­dellä
teholla Ja-osa on suljettu ko­konaan.
Tästä on aiheutunut työttö­myyttä,
kulutustavarain puutetta,
keinottelua. Belgialaiset ovat puo­lestaan
yhtyneet salakuljettamaan
maasta kultaa, jalokiviä, norsunluu­ta
ja vieläpä kupariakin. Heistä ei­vät
Jää jälkeen amerikkalaiset lii­kemiehet
eivätkä edes Yhdysvalto
jen viralliset edustajat. Lontoolai­sen
lehden New African mukaan
Kongon valuuttatappiot nousevat
vuosittain 8—10 miljardin Kongon
frangiin.
Huolimatta vuoden 1963 lopulla
t o i m e en pannusta devalvaatiosta
Kongon frangin arvo alenee jatku:
vasti. Tämän vuoden tammikuusta
helmikuuhun nousi ^hinta-indeksi
343,2 pisteestä 463,7 pisteeseen eli
35 prosentilla.
VASTARINTA JÄRJESTÄYTYY
Tällaisissa oloissa on luonnollista,
että Kongon kansalliset voimat ovat
joutuneet tarttumaan aseisiin. Tä­män
vuoden alusta lähtien on maas­sa
käyty taisteluja, jotka ovat saa­vuttaneet
huomattavan laajuuden^.
Kansallisen vapautuskomitean edus­tajien
antamien tietojen mukaan
sen aseistetut yksiköt toimivat Poh
Jois-Katangassa, Kivussa. Kvvilussa
ja Kwangossa.. Erikoisen menestyk­sellistä
on toiminta ollut Rohjois-
Katangassa ja kuten lehdet ovat
kertoneet, ottivat Vapautuskomi
tcan osastot vallan tämän maakun­nan
pääkaupungissa Albertvillessä
kesäkuun lopulla. Siellä muodostet-
Kiinan ja NL:n
erimielisyydet
Ädenauerin mieleen
Hampuri. — Länsi-Saksan enti­nen
liittokansleri Konrad Adcna-uer
sanoi Hampurissa julkaistus­sa
haastattelussa että Kiinan ja
Neuvostoliiton välisen kiistan jat­kuminen
on "täysin etujemme
mukaista".
Bild-Zeitungin tiedustellessa tuli­siko
Länsi-Saksan tukea Kiinaa Mos­kovan
ja Washingtonin parantunei­den
suhteiden puitteissa hän .vasta­si,
ettei "se kannata heti, mutta Jo­ka
tapauksessa on täysin etujemme
mukaista, että Kiinan ja Neuvosto­liiton
väliset erimielisyydet jatku­vat".
Euroopan poliittisesta liitosta A-denaucr
.sanoi; että hänen kristillis­demokraattinen
p|joluccn.sa ja en--
tisen puolustusministerin Franz-Jo-
.sef Straussin Johtama baijerilainen
sisarpuoluc pitävät liittoa ainakin
Sak.san ja Ranskan kesken. "vaaral­lisena
aikamme erittäin kiireellise­nä
tehtävänä.
tiin myds väliaikainen hallitus.
Kongon kansalliset joukot käyvät
taistelua erittäin epätasaisten edel­lytysten
puitteissa. Niiden aseistus
on niukkaa ja vaatimatonta verrat
tuna Mobutun joukkojen aseisiin.
Viimemainituilla on puolellaan mm.
amerikkalaisia lentokoneita ja len­täjiä.
Washington yritti aluksi kiis­tää
amerikkalaislentäjien osallistu-ymisen
Kongon sotatoimiin, mutta
oli sitten tosiasioiden fedessä pako«
lettu tunnustamaan, että siellä to
della toimii amerikkalaislentäjiä, ei
kuitenkaan sotilas-, vaan siviililen
täjiä, jotka muka. ovat solmineet
yksityisesti työsopimuksia Leopold
villen vallanpitäjien kanssa. Ta
pausten kulku muistuttaa kuitenkin
aivan liiaksi amerikkalaisten sota­toimien
alkamista Etelä-Vietnamis
sa, jotta kukaan ei ottaisi todesta
Washingtonin virallista selitystä.
Amerikkalaislentäjien työskente
ly Kongossa on herättänyt levotto
muutta myös USAssa itsessään, eri­koisesti
sei^ vuoksi, että YKn Kon
gon-joukot poistuivat maasta kesä­kuun
lopussa. Niinpä New York
Post kirjoitti kesäkuun 19 pnä: "Ei
kai amerikkalaislentäjien osallistu
minen ilmahyökkäyksiin vain mer­kitse
sitä. että YKn poistuttua Kon­gosta
maasta tulee uusi Etelä-Viet­nam?
Juuri tätä ennustelevat nykyi­sin
afrikkalaiset YK-diplomaatit".
J. Botshkarjev toteaa kirjoituk­sensa
viimeisessä osassa, että Kon­gon
itsenäisyysvuodet ovat avanneet
laajojen kansanjoukkojen silmät
näkemään Adoulan hallituskauden
tuhoisuuden maalle ja kansalle ja
siksi lumumbalaisten kannatus
maassa kasvaa jatkuvasti. Tämän
ovat joutuneet tunnustamaan myös
lännen porvarilliset lehdet.. Niinpä
Daily Telegraph, englantilainen
konservatiivinen lehti, totesi Kon­gosta
kesäkuun 3 päivänä, että "va*
semmistolaiset poliitikot lisäävät
vaikutustaan yhä enemmän ja
enemmän".
mm
east
MILLA OIKEUDfilLLA?. nm
*'USA:n,puöluStusijiihisteri Robert McNaipara öiiijhtioittanut YMym
vältdlen ottiavai^'Hf^Wäiteen f^t^^^^tnamiid^^iiknmi^ii syttyvin
sodan 'suojellakseen maan riippumattomuutta kommunistisen Viet KcqV",
gin hyökkäyksiä vastaan'. . , -' - ' ^
YK:n pääsihteeri U Thant on ilmaissut käsityksenään, ettei ViötfffiJ
min ongelmaa voida ratkaista sodalla, vaan ett^ asia on palautettava AIM)^
vottelupöydän ääreen kansainvälisessä konferenssissa. Yhdysvällat^ja
Englanti eivät kuitenkaan ole antaneet pienintäkään arvoa monet hanka-.
lat tilanteet onnelliseen ratkaisuun saattaneen tmrmalaisenmielipiteilliC^'
Mutta mitä USA itse asiassa on ottanut vastäuUeenEtelä-Vietnamiff^r
sa? Puolifeodaalisen, lahjonnan ja korruptionymädännyttämän,taajfV(ji)^
muksellisen hallinnon pystyssä'liitämisen. Sodankin uhalla. '^"''^f^i'-'
Tilanne Kaakkois-Aasiassa on viety, kuilun partaalle: Millä oikeudet-!'
la Yhdysvallat'vaarantaa satojen tuhansien, ehkäpä miljoonienkin' ibmis-^
ten hengen? Vapauden ja demokratian; puolustamisen nimissäkö?'!^'C''
— Päivän ^anoniat, HelsinkL,,,,^
TYÖPÄIVÄN LYOENEMINEN
Tavallisina arkipäivinä 7 ja pyhäpäivien aattoina 6 tuntia työskenter':
levien työläisten (Neuvostoliitossa) ja toimihenkilöiden työviikko onv
supistunut 41 tuntiin. Maan alla tai terveydelle vaarallisilla aloilla tyÖs-'.
kentelevien työläisten työviikko on 36 tuntia eli 8 tuntia päivässä . .:'<^'V
Keskimääräinen tjföviikko USA:ssa on 40i4 tuntia, Englannissa ^ 47
tuntia. Saksan liittotasavallassa 46 tuntia ja Ranskana 46,1 tuntia . l.'"
NKP:n ohjelman mukaan on vuoteen 1970 mennessä toteutettava
siirtyminen 6-tuntiseen työpäivään, eli 35-tuntiseeh työviikkoon sekä
maanalaisissa ja terveydelle vahingollisissa töissäi Sr-tuntiseen työpäivään'
ja 30-tuntiseen työviikkoon. ' ' ' "
Tämä ei ole kuitenkaan vielä lopullinen raja. Ei ole kaukana aika M
jolloin neuvostoihmiset talouden, tieteen, tekniikan ja automatisoinnin/
jatkuvan kehityksen seurauksena tekevät ansiotyötä vain 3—4 tuntia päK'
vässä. — Mark Maksimov — APN:n huomioitsija.
TAANTUMUSVOIMIEN
PYRKIMYKSET
Kansallisten voimien lujittuessa
ovat myös Kongon taantumusvoimat
yrittäneet päästä yhteistyöhön. Jo
viime vuoden elokuussa muodosti
vat eräät pienet taantumuspuolueet
Luluabourgissa yhtenäisen RADE-KO
puolueen (Kongon demokraatti
ncn liittoutuma). Sen luonnetta ku
vaa mm. se. että kesäkuussa 1964
pidetyssä edustajakokouksessa puo
lueen puheenjohtajaksi valittiin
Adoula Ja poliittiseksi Johtajaksi
Bomboko. RADEKOn ulkopuolelle
Jääneet oikeistopuolueet muodosti­vat
puolestaan toisen liittymän, ns.
Afrikkalaisen demokraattisen komi
tean, jonka päävoimina ovat presi­dentti
Kasavubun johtama ABAKO
puolue ja puolustusministeri Ana-nin
johtama Kongolainen demo
kraattinen puolue. Monien ulkomaa­laisten
tarkkailijoiden käsityksen
mukaan nämä oikeistopuolueiden
liittymät on perustettu kilpailemaan
keskenään, joten siis oikeistoryh­mien
täydelliseen yhtymiseen ei
Kongossa ole päästy.
Botshkarjev toteaa, että YKn
joukkojen poistuminen Kongosta
heikentää paikallisten taantumus
voimien mahdollisuuksia huomatta­vasti.
Vastapainoksi tälle ryhtyi
Kongon hallitus suorittamaan kan­sanäänestystä
uudesta perustuslais­ta,
jonka mukaan maan presidentti
saisi huomattavan suuret valtuudet,
sekä lupasi sen Jälkeen järjestää
parlamenttivaalit.
Samaan päämäärään, taantumus-voimien
vahvistamiseen tähtää kir
joittajan mukaan myös Moiso
Tshomben, Katangan kuparimaa
kunnan entisen marionettidiktaatto-rin
lähettäminen Leopoldvillecn
Madridista. Botshkarjev panee mer­kille
Tshomben ennen Kongoon läh­töään
suorittaman matkan Belgiaan
jossa hän keskusteli hyvin myön-
KARLOYY VÄRYYN ODOIHAÄN
ELOKUVAVÄKEÄ 70 MAASTA
.1.1 /.•;
>l (ii.
l . r i t f I
Jännitys kipuaa näinä päivinä koh- tessa arvovallallaan juhlien suojel^-,
ti huipentumistaan Karlovy Varys-sa,
jossa heinäkuun 4 päivänä alkaa
14. kansainvälinen elokuvafestivaa­li.
"Ihmisten- välisten henkisten si-teitten,
kansojen välisen pysyvän ys­tävyyden
puolesta" tunnuksella on
filmijuhlille kutsuttu elokuvaväkeä
70 maasta, mutta ei vielä tiedetty,
ketkä.henkilöt Ja mitkä elokuvat tur
levät mitäkin maata edustamaan —
mittasuhteista kertoo kuitenkin tie­to,
että noin 400 ulkomaalaisen, hei­dän
joukossaan 100 lehtimiehen, o-dotetaan
noudattavan isäntämaan
Tshekkoslovakian kutsua. Kansain­välisen
tuomariston puheenjohtaja­na
toimii tunnettu tshekkoslovakia­lainen
elokuvateoreetikko, Prahan
musiikkikorkeakoulun johtaja, prof.
A. M. Brousil, ja suosiota saavutta­neiden
"vapaiden tribuunien" kes­kusteluja
johtaa Kun kissa tulee^
elokuvan tekijä Ja ohjaaja Vojtech
Jasny. Keskusteluun ovat tähän
mennessä ilmoittautuneet mm. ita-lilaiset
ohjaajat Ermano Olmi ja
Vittorio Taviani, suomalainen kir­jailija
ja elokuvaohjaaja Jörn Don­ner,
ranskalaiset ohjaajat Armand
Gatti Ja Edouard Molinaro sekä eng­lantilainen
filmijournalisti John Gil-let.
Filmijuhlat kestävät heinäkuun
19. päivään ja niiden järjestäjinä
toimivat Tshekkoslovakian Sosialis­tisen
Tasavallan hallituksen vasta-teisessä
hengessä paitsi Belgian ul­koministerin
Spaakin, myös USA-Brysselin-
suurlähettilään : MacArth-urin
kanssa.
Kaiken todennäköisyyden mu­kaan
Washingtonissa ja Brysselissä
tunnetaan selvästi, että Leopoldyil-
Ien hallitseva ryhmä on joutumassa
tappiolle ja että on tarpeen ryhtyä
erikoistoimenpiteisiin sen säilyttä­miseksi
vallassa. Juuri tällainen
tarkoitus on myös suunnitellulla
henkilöiden siirrolla Leopoldvillen
shakkilaudalla. Kongon kansa ei
odota mitään hyvää Leopoldvillen
kulissientakaisesta kaupanteosta. Se
joka luuli Kongon patrioottien tais­telun
maan lopullisen riippumatto­muuden
puolesta päättyneen Lu-mumban
kuolemaan, on erehtynyt
taistelu on leimahtanut, liekkiin
uudella voimalla, kirjoittaa Novoje
Vremjan tarkkailija J. Botshkarjev
lopuksi.
misesta maan filmialan sekä tuotta­ja-
että taiteilijaliitot. Kuten 'ehf;
nenkin annetaan kansainvälisen
pailun voittaneelle elokuvallej. siitir-''
palkintona Kristallipallo, sen lisäk-'-
si jaetaan kaksi pääpalkintoa sekä
palkinnot parhaasta nais- Ja miäsör ^
sasta.
SYMPOSIUM JA VAPAA
TRIBUUNI TÄLLÄKIN KERTAA
Uusien ja nuorien tuottajien kanrl
nustamineh kuuluu Karlovy Vätjlr
elokuvafestivaalin perinteisiin. Edel- <
itsessä festivaalissa vuonna 1962 jär-;^
jestettiin Afrikan, Aasian ja.latina- i
laisen Amerikan nuorille ' elokiiva-|
tuottajille symposium, ja se toiste- v
taan tälläkin kertaa. Sympasiii-r
min puitteissa käydään pyöreän J
pöydän ympärillä keskusteluja, joi-^
hin ar#änbmaisten tuottajien lisäk-*
si osallistuu muiden maiden lehti- ^
miehiä, arvostelijoita ja elokuvan-'
valniistajia, ja järjestetään elokuva-!
kilpailu johon jokainen kehitysmaa- <
tä edustava elokuvatuottaja voi a- *.
settaa yhden pitkän ja kaksi lyhyttä;
elokuvaa. Parhaat palkitaan sym-!
posiumin suurpalkinnolla, kahdella |
pääpalkinnolla ja kunniakirjalla.. ,1
Toinen Karlovy Varyn erikoisuus >
on alussa mainittu "vapaa tribuuni" !
jollainen; järjestettiin ensi kerran •
1958 ja joka on osoittautunut hyvin;
hedelmälliseksi mielipiteiden ja ko- -
kemusten vaihdon muodoksi. '
Festivaalin yhteydessä järjestö-tään
myös kansainvälinen elokuva-;'
mainosten ja elokuvavalokuvien kil- \
pailu ja näyttely.
Kaikki kansainväliseen elokuva-;
festivaalin ilmoitetut filmit esi- r
tetään Festivaalin elokuvateatteris-;
sa loistohotelli Moskovan suojissa.'
Elokuvia pyöritetään myös kesäelo-1
kuvateatterissa, jossa on 10,000 ne-'-
limetrin alalle sijoitettu 15 osastoon
3,500 istumapaikkaa.
58 MAATA TIUIÄN MENNESSÄ :
Tähän mennessä on 58 maata;
osallistunut Karlovy Varyn kilpai-r
luihin näistä isäntämaan T-slovakian
lisäksi. Ranska, Neuvostoliitto ja >
Englanti täydet 13 kertaa, Puola 12,
USA ja Romania 11, Italia 10, Ruot-'
si. Tanska ja Itä-Saksa 9, Itävalta
8, Suomi 7, YK 6, Norja 5 ja Länsi-
Saksa 4 kertaa. — T—o. ;
PÄIVÄN PAKINA
"KULTAYEDEN" HULLUNMYLLY
Senaattori Barry Goldwater —
Härmäksi kultavcsi — on van­han
rcpublikaanipuoUiecn eilusta-jakokoukiicssa
varannut viimepäi-vinä
poliittista sirkuspelleilyä yh-dy.
svaltalaisillc Ja meille cianada-laisillekin
aivan omiksi tarpeiksi.
Ja sirkuspelleilystä on ky.symys,
vaikka myönnetäänkin; gttä se lä­hentelee
vaarallista hirtehishuu-moria,
sillä vaakalaudalla ci ole
vain joku vanha suurpääoman puo­lue
ja sen mahdollinen prcsidcn-tinehdokas,
vään miljoonien ihmis­ten
elinmahdollisuudet ja loppu­kädessä
koko ihmiskunnan tule­vaisuus.
Itepublikaanien puolucpuivillä
on lyöty suurta rumpua mainitun
puolueen uudesta ohjelmasta ja
erikoisesti siitä, että "Kultayesi"
on koneistoineen voinut tehdä mi­tä
tahansa ohjelmaa laadittaessa.
Jos olisi kysymys Jostakin va.s-tiiuntuntoisesta
työväenpuolueen
edustajakokouksesta. Joka todella
katsoo, että puolueen vaaliohjelma
on sitova asiakirja ehdokkaisiin
nähden vielä vaalivoitonkin jäl­keen,
niin tätä puolueohjelman la-va.
stusta voitaisiin jotenkin ym­märtää,
-rr
Mutta tunnettu tosiasia on että
porvaripuolueiden vaaliohjelmat
eivät sido millään tavoin niiden
ehdokkaita tai oikeammin, että
porvaripuolueiden ehdokkaat kat­sovat,
että vaaliohjelmat on laadit­tu
vain pahaa-aavistomattomien
valitsijain jymäyttämiseksi ja si­ten
vaalivoiton saavuttamiseksi,
mutta ei missään tapauksessa sito­vaksi
ohjeeksi ehdokkaille.
Tähän kyynilliscen petospolitiik-kaan
viitaten kirjoitti Toronto Dai­ly
Star johtavassa toimitusartik-kelissaan
viime tiistaina Republi-kaanipuolueen
edustajakokouksen
"epärealisuudestä" ja sanoi, että
siellä "taistellaan ohjelmasta, mi­hin
presidenttiehdokas ei kiinhi-tä
lainkaan huomiota, nimitetään
piesiderittichdokas, joka ennakkor
tutkimusten^ perusteella ^ ci nauti
edes republikaanieo) kannatusta
vaaleissa, missä republikaanit y-
Icensä odottavat _yaalihäviöä . . ."
Puolueen presidenttiehdokkuut-
-._ta tavoitteleva "mielipuolisuuden
rajamailla" huseeraavaan äärioi­keistoon
lukeutuva senaattori
Goldwater puolestaan näyttää sai­rastavan
jonkinlaista puheripulia
ja mitä enemmän hän puhuu, sitä
hirvittävämpi kuva tulee suurelle
yleisölle Yhdysvaltain republikaa-nipuolueesta.
Itsestään selvänä asiana voi­daan
tietenkin pitää sitä, että
"Kultavcsi" on Innokas NATO:n
kannattaja, sillä hänen miblestään
"NATO on vapauden etulinnake".
Johtuen YK:n jäsenmäärän li­sääntymisestä
ja ennenkaikkea
siitä kun Yhdysvalloilla on jo mel­koisia
vaikeuksia kontrolloida Y-K:
tä äänestyskdneiston avulla, se­naattori
Goldwater vaatii YK:n
äänestyssysteemin muuttamista
niin, että jäsenmaiden lukumää­rästä
huolimatta Yhdysvallat voisi
olla yksinään kukkona tunkiolla.
Goldwater "tietää" — älkää
naurako — että Neuvostoliitto on
— asevoimin valloittanut AzerbaiJa­nin,
Valko-Venäjän, Turkestanin,
Georgian, Ukrainan ja Pohjois-
Kaukaasian.
Hän "tietää", että Sansifaria,
hallitsevat nyt Kuubassa koulute­tut
miehet^
Hän vaatii Yhdysvaltain avus­tuksen
lopettamista Jugoslavialta
ja kaikilta sosialistisilta mailta Ja
uhkaa — mikäli hän valituksi tuli­si
— että jos YK:n Jäsenenemmis-tö
päättää palauttaa Kiinalle siltä
evätyt jäsenoikeudet YK:ssa, sil­loin
Yhdysvallat ottaa pahankuri-sen
pikkupojan lailla lelunsa pois
leikistä ja eroaa YK:sta!
Goldwater uhkaa — jos hän tu­lee
valituksi ^ muodostaa Kuuban
pakolaisarmeijan, aseistaa ja har­joituttaa
armeijan joka seurauk­sista
välittämättä kukistaa Kuu­ban
kansan ja kuljettaa "vientita­varan"
Yhdysvalloissa perustetun
pakolaishallituksen Havannaan. :
Ja mikäli on puhe Etelä-Vietna­mista,
niin senaattori Gpldwateril­lä
on siihenkin pulmaan valmis pa-;
tenttilääke — Pohjois-Victhamln
pommitus ydinaseilla.
Kultaveden mielestä Moskovas-,
sa- allekirjoitettu ydinasekokeiden
kieltosopimus on itse pahasta ja,
mikäli hän tulisi valituksi presi-'
.Hientiksi, \YhdysijalJlat katkaisisi.
ilman muuta diplomaattiset suh-;
teensä Neuvostoliiton kanssa. ?
Hänen mielestään edesmenneen,
presidentti Kennedyn Ja hänen <
seuraajansa' pres. Johnsonin suu-y
Tin poliittinen synti on se, että
he eivät ole ylläpitäneet "sodan,'
partaalla seikkailemisen" ohjel- '
maa jokapäiväisen toimintansa!
ohjenuorana. *.
Lyhyesti sanoen "Kultavcsi" on»
valmis aloittamaan suursodan,'
Kaakkois-Aasiassa, kukistamaan ••
Kuuban, lähtemään sotaan Neu-i
vostoliittoa vastaan ja kääntämään!
kansalaisvapaustaistelun historian)'
lehtiä pitkästi taaksepäin Yhdys-;
valloissa.
Ei ole lainkaan ihme, vaikka *
yhä useammat republikaanitkin <
sanoisivat^ kuten heidän kerroJ(^!
sanovan, että "vihoilistemme kans-f
sa me tulemme jotenkin toimeen, l
mutta jumala auttakoon meltär
suuresta jj§Jäyästämme, soriäatto-1
ri Gpldwateristä." — KänsSkmir
: | | § | : : t , ; | :|