Vapaus, November 12, 1928

              Maanantaina, marrask. 12 p;nä—Mon^ Nov. 12
No. 249 ^
V A P A U S
A. TAABA. B. A.
T O m t T T A J A T I
TESaUSES. H. SOtA- E . PEHKOSEI
« (b. PMt OtOom PtjnniBirt. OBstn. M
VAPAOS (UlMny) „ , .
TZLACSHCOfAT:
i MJO. « kk. » kk. i O^-UlS*'"'*'^
l «k. $tM 6 kk. VM. S kk- $ 2 » }» 1 kfc-ojcoTCSHnauT
VAPAUDESSA:
l W M a - o M k « * «14» k<M, t2JB0 k>kii k « t «.
k d lo 4 ipw JhnititTirrTr"-»- «aalHMOi «kipiMiaS-Pabclia
S36V. Vapudea toimxto»! HBon««to 207. l U e k e r B o i l d u * 4 D a d u a 5»- - ^ « . r f i « „ Oat
J M ett. BlUltia tsksua au TaM«a«u .
^ . j ^ B - X. V. KANNASTO. hikfcaeahoiul»;
itseään kyllin voimakkaana pysyäk­seen
kannallaan. Se valmistautua
julistamaan koko Reinin - alueen ja
Westfahlenin kulomoteoilisuiklen sul*
kuun, jolloin vielä noin 200 tuHat'
ta työläistä joutuu kadulle. Mattia
työläisetkään eivät antaudu. Sak­sissa,
joka on Saksan suurin kuto-moteollisuusalue,
ovat työläiset pal­kankorotusvaatimuksen
l i s ^ ^ esit-
'Laivanrakentajat ovat hyvin järjes- y.m.s. avulla. Btoiiset p « ^ x ^
tj-neitä ja Saksan ^ ^ ^ ^ \ ! ^ ^ pomttiset, u^onnoHiset. so-puoIueOi
johtamalla vähemnusto-liikkeellä
on heidän keskuudessaan
vankka maaperä.
Saksan raskaiden teollisuuksien
täneet uusia vaatimuksia ja ilmoit-
Tänään ja eilen on kaikunut isän­maallisuuden
korkeaveisu
Eilen ja tänään on vietetty mili­taristien
toimesta suuria juhlalli-suuksia
isänmaallisuuden kurssin ko­hottamiseksi.
Eilen nira. tuli kulu­neeksi,
kuten jo lehtemme lauantain
numerossa mainitsimme, kymmenen
vuotta siitä, kun maailmansodan
suurteurastus virallisesti lopetettiin
välirauhansopimuksen allekirjottami-sella.
Eilinen ja tämä päivä on omis­tettu
tämän sopimuksenS juhlimiseksi
ja samalla uuden tcurastushengen
puhaltamiseksi isänmaallisiin rintoi­hin.
Sotamarssit ovat soineet näinä
päivinä ja kaduilla kuljetettu näyt-teijlä
uuden sodan alttarille uhrat­tavaa
massaa. Hennoista koulupo­jista
parhaassa miehuudeniässä ole­viin
miehiin on ollut näinä päivi­nä
marssimassa ihmisiä militarismin
kalman tuntuisessa riemutriumfissa.
Sanomalehdet ovat tulvillaan 'sanka­ritarinoita"
menneiden taisteluiden
kaameilta kentiltä, veriset ieurastuk-set
on niissä puettu kauneisiin sa­noihin,
sankareita nostettu haudois­taan
suitsuttamaan ylistystä milita­rismin
alttarille, ja isänmaallisuu-den
korkeaveisu on kaikunut mahta­vana
ylistyshymninä kaupunkien ka­duilla
ja kylien kujilla.
Sodan kamaluudet, leskien ja or­pojen
kyyneleet on hukutettu tähän
mahtavaan pauhuun. Niistä ei ole
lupa puhua tänä "suurena" juhlahet-kenä.
"Isänmaa" on vaatinut uh­rinsa,
niitä kunnioitetaan." Tulevan
sodan uhrit vain värisevät työttömi­nä
ja nälkäisinä, kerjäten almua
ohikulkevilta ihmisiltä, jos heillä
sattuu olemaan jotain antamista.
Tulevan sodan tulevia uhreja ei ku
kaan saa ajatella. Ne ovat vasta
sitten juhlittava, kun ovat antaneet
itsensä teurastaa vastaan sanomatta
militarismin alttarilla. Nyt on vain
juhlittava menneen sodan uhreja
sankareina, vaikkapa heistä useim­mat
olisivat kuolinhetkellään kiron­neetkin
isänmaansa ja sen veriset
vallanpitäjät.
Työläiset! Entistä rohkeampaan
taisteluun sodan vaaraa vastaan!
Sen taistelun välttämättöinyyden
nostattaa esiin entistä kiertämättö-mämpänä
näidenkin päivien "raur
hanjuhlat". '
tavat yhtyvänsä Iddcoon jos niihin
ei suostuta. Konflikti laajenisi siis
siten koko Saksan kutomoteollisuut-ta
käsittäväksi
Muiden teollisuusalojen työläisis­sä
myös vallitsee taistelumieliala,
josta päättäen parhaillaan käytävät
lakot tulevat muodostumaan hyvin
pitkällisiksi. Lakossa olevat 55 tu­hatta
laivanrakentajaa jatkavat sit­keästi
taisteluaan. Lakkolaisten tar-
Imokas taistelu lakonmurtajia vas­taan
on pakottanut laivojen omista­jat
viemään laivansa korjattaviksi
ulkomaille, etupäässä Hollantiin.
alalla on parhaillaan sulku, joka
käsittää noin 213 tuhatta työläistä.
Viimeksi saapuneet tiedot kertovat,
että sulkua aiotaan laajentaa käsit­tämään
myöskin rauta- ja metalli­teollisuuden
aloille, joten sulkuun
osallistuvien luku tulisi suurene­maan
noin 130 tuhannella. Sulku
Suomen porvaristo yrittää
voimaan sdteälalain
n
härkäpäisyydelllä tuhoisat seurauk
Syystä, että satamatyöläisten lak­ko
pitkittyi koko tämäii vuoden las-tauskautta
käsittäväksi satamakapi-talistien
härkäpäisyyden vuoksi, on
ollut seurauksena, että kauppa- ja
teollisuusministeriön toimesta oli
kutsuttu viime kuun 23.päiväksi neu­vottelukokous
koolle, johon minis­teriön
edustajien lisäksi otti osaa
parikymmentä edustajaa maan joh-tavimmilta
teollisuusaloilta. Koko­uksen
koolle kutsumisen oH etupääs­sä
aiheuttanut suuresti tuontivoittoi-seksi
mtiodostunut kauppatase.
Käuppaministeriön puolesta oli
kokoukselle esitetty alustus, jonka
pohjalla dli keskusteltu millä tavoin
ryhdytään nykyistä, maan taloudelle
epäedullista tilannetta muuttamaan.
Äskeinen Suomen Pankin korko­kannan
korottaminen satamalakon
johdosta ei ole tilannetta paranta-nut.
Lakko on yhä edelleenkin huo-
Marraskuun alkupäivinä kokoon- .leipätaistelim poliittiseksi ja sillä
tuneelle eduskunnalle on presidentti olevan tarkotuksena voimassaolevan
hyväksynyt esitettäväksi lain sota­tilasta.
Mainittu lakitekele oli kä­siteltävänä
jo viime vuoden valtio­päivillä,
mutta hylkäsi eduskunta
sen silloin, koska 'siinä liian avo­naisesti
olisi tullut esille, mihin
tarkotuksecn lakia tultaisiin Väyttä-mään.
Viime vuoden eduskunnan
'hylkäämässä laissa, sen ensimmäi­sessä
ijykälässä sanottiin m.m., että
''tasavallan presidentti voi — kun
valtakunnan puolustaminen tai oi­keusjärjestyksen
voimassap itäminen
vaatii — julistaa valtakunnan tai
määrätyn osan siitä sotalilaan.'V Te­keleessä
aiottiin siis mielivalta pu­kea
lain muotoon. Nyt esiteltyyn
lakitekeleeseen on tehty eräitä muo­dollisia
muutoksia, multa ehdotuk­sen
tulkinta jätetty kokonaan enti­senlaiseksi.
Esityksellä onkin tar^
kotus saada sosdemit yhtymään kan­nattamaan
sotatilalaki^, jota "he ei­vät
viime vuonna uskaltaneet kan­nattaa
sen liian avomielisyyden
vuoksi.
Ehdotus onkin saanut sösdemien
/'ymmärtämyksen", sillä selostuksen
uudesta lakitekeleestä tultua julki­suuteen,
kirjoleltiin heti sosdem puo­lueen
pää-äänenkannattajassa erit­täin
tyytyväisessä äänilajissa ehdo­tuksesta.
Varsinkin sen ensimaiseen
pykälään tehdyn muutoksen suh­teen,
jolla muuloksella sosdemien
yhteiskuntajärjestelmän väkivaltai­sen
kumoamiseni ja niinollen por­varisto
mielii käyttää lakia, jos se
onnistuu saamaan sen voimaan, en­sikädessä
juuri työväestöä vastaan.
Tämänkin "parannetun" lakiteke-leen
mukaan voidaan ne alueet, tai
ehkäpä tarpeen vaatiessa koko maa­kin,
joissa on käynnissä lakkotais-teluita,
julistaa sotatilaan ja siis
sovelluttaa lakkolaisiin nähden sota­lakeja.
Tällaisella sotatilalailla, jos por­variston
onnistuu se saamaan voi­maan
— jota emme suinkaan suu­resti
epäile, koska se Öh saanut sos­demien
"ymmärtämyksen" puolel­leen
— on suuri merkitys läkko-taisteluihin
nähden m.m. ulkomai­selta
näkökannalta. Lain nojalla
voida*an ulkomaille osottaa kaikki
palkkataistelut kapinayrityksiksi, ja
niinollen vaikuttaa niiden kukistami­nen
tilannetta ymmärtämättömiin
kuin maassa todellakin elettäisiin
lain kirjaimen mukaan.
Tietoiset työläiset, olivatpa ne
missä maassa tahansa, ymmärtävät
kyllä tuollaiset ^ait pakkolaiksi, jot­ka
on saatu voimaan vain siten,
eitä maassa jo ennestäänkin ovat
työläiset olleet vailla poliittista ja
kaikkia . kansalaisoikeuksia. Luok-katietoisia
ei siis niiden avulla voi­da
hämätä. Suomen työväki tais­telee
raskaissa olosuhteissa oikeuk-käsittää
pääasiassa Vestfahlenin te­ollisuusalueita.
Sulku aiheutui
työnantajien vastaiskuna työläisten
pyrkimyksiin kohottaa palkkojaan
ja yleensä elintasoaan. On odotet­tavissa
myöskin se, että työläiset
muilla näihin teollisuusaloihin vai­kuttavilla
aloilla ryhtyvät myötätun-toisuiislakkoihin,
taistelussa olevia
tovereitaan puolustaakseen. Näi­denkin
työläisten keskuudessa on
kommunisteilla vankka kannatus.
taaamset) levittävät myridcyään työ­tätekevän
nuorison keskuuteen.
Militarismi. j<*a tekee mahdolliseksi
imperialististen sotien käymisen ja
työtätekevien sortamisen "emämaassa'*
ja siirtomaissa, saa elävän voimansa
pääasiallisesti työläis- ja
kaisnuorison keskuudesta.
talonpoi-
Monissa
Ttinissa i)orvaristo harjoittaa nuorison
njau ovreisrotlat,a s^e «k^ie>lt^ä^ä ^s*iltta^ -a^l k^e>dSUisS^^-
mäikin poliittiset oikeudet. Korkea
äänioikeusikäraja r i i s ^ u ^
militaristiseen henkeen kasvatfemista
Suom^ satamakapit^ilistien härkäpäi­syydellä
tuhoisat seuraukset
jo kouluiässä. Kapitalistien kasarmit
pyrkivät tekemään työläis- ja talon-poikaisnuorisosta
kapitalisteilie nöy­riä
ja kuuliaisia automaatteja, jotka
nostaisivat aseensa työläisveljeään
vastaan, imperialistisissa sodissa vuo­taa
juuri työtätekevien veri.
Mutta kapitalismi ei haikaile. Sa­malla
kun se vaatU työtätekevältä
Iäisiltä äänioikeuden Por^^a^Uis^
^ t i a n " elimissä. N u o r e t J j ^ ^
Svät saa esim. osalBstua tehdaskor^-
teohin. missä sellaiset ovat lailla v ^
^Setut. Monessa maassa nuoret työ-
S eivät saa l^insäädämito n l m ^
järjestäytyä ammatillisesti vissiin UÄ-iajaan
saakka. 9e eivät saa ^
l a i o a . eivät osallistua PO«^tädto
nuorisojärjestöihin, eivätkä poliittisiin
kokouksiin JÄe. Monissa inaissa työ­läisnuorison
järjestöt ovat hajoite-tut
sanomalehdet lakkautettu ja par-hatamiat
toimihenkilöt suljettu tyr-miin.
Fasdsmi ja valkoinen t^er ro«ri
raivoaa'työlälsnuorisoliiketta vastaan.
l^Lssä . työläisnuorison asema — ly-hy&
ti kuvattuna — kapitalistisen her­ruuden
maissa
KOMlffUNXSTIPUOLUEEN SBO.
UALAISEN PUHUJAN TOV
S. G. N C n j N * i
matkaohjelma
- M«mui>nitfla:
Larder Lake 13 p_
Bouyn. Que. 14 15 p
Rcsegrove ig ja 17 n
M ja JS B.
20 n
21 ja24p.
22 p.
Timmlhs^
Pottsville . . . .
So. Porcupine
Iroiiuis Falla
Connaugfat Sta. Iltapäivällä
Cochrane
Kapuskasing
riearsL •«••'...•....••...,..
Nakina . . . .
Homepayne
Työväenliike on voittamaton
50 Vuotta kulunut Saksan "sosialistilain'' jnlkasemiscsta
^ saatiin, kenties niin oU järjestet­tykin,
uusj tekosyy työväenliikettä
vastaan. Mitä häikäUemättömin kii-hoitus
järjestettiin ja väärennyksiäkin
tehtiin sosialistisen liikkeen leimaa­miseksi
vastuimalaiseksL Valtiopäivät
hajoitattiin ja toimitettiin erikoiset
"attentaattivaalit". Ja vihdoinkin
• 25 p,
27 p.
28 p.
29 p.
. 30 p..
nontanut maan taloudellista tilan­netta
siinä määrin, että se on al­kanut
kapitalisteja pelottamaan. T i ­lannetta
ei kuitenkaan neuvotteluil­la
enää saada paranemaan. Tilan­teen
määrääjinä ovat olleet ne ton­nit.
Joita ei rikkurityövoiiaiila ole
saatu eikä saada lastatuksi laivoi­hin.
.
•Neuvottelujen tuloksisM ei vielä
ole annettu tietoja julkisuuteen, mut-• väenliikkeelle
ta oletamme, että niistä ei kovin­kaan
suurta hyötyä ole tilanteen
helpottamiselle ollut näin purjeh­duskauden
lopulla. Aikaisemmin o-lisi
hallitusvallan ollut ryhdyltä\ä
pakoli^amaan satamakapitalistit so­vintoon-
työläistensä kanssa. . Nyt
niistä ei olie mitään hyötyä, sillä
lakko tpdenn^köises:! tulee jatku -
maan talven yli ensi kevääseen, ku­ten
Suomen kuljetustyöläisten liitos­ta
viimeksi annetut tiedot päättele­vät.
_
Työtätekerä nuoriso käpitaiismm vallitessa
nvbleslä "on suljettu ulos mahdblli- . .
sut:3 sovelluttaa esim. työriitain ai- «^^^^^^ J«
kj:na 3otiIassäännöksiä.' lua vastaan on myöskin pidettävä
yllämainittua lakiesitystä. Sen sei-
• Työväenjärjestöjen Tiedonanta- kan, hy\'äksyvätkö kaikki sosdem
jc",, kirjottaessaan mainitusta laki- edustajat pää-aänenkannattajansa
e3ilykscs-ä, sanoo, ettei nyt uudella kannan lakiin näliden, näemme myö-e;
itylcsellä ole oleellisempaa eroa- hemmin kun laki joutuu eduskun-vaisuutta
edellisen kanssa. Tunnet- n an käsiteltäväksi. Jos osakaan
tuahan on, että pon-aristo väittää jsosdemsista äänestää lain puolesta,
jokaisen vähänkin huomattavamman'tulee se voimaan.
Saksan suuret työtaistelut
Jo pitkän aikaa on y l i Saksan ineet, elia kutomoteoilisuudessa val-vyörynyt
lakkoaalto. Parhaillaan
on alisen Reinin alueella j a 'Han­noverissa
kutomolyöläisten lakko,
joka käsittää noin 42 tuhatta työ»
Idistä. Työläisten päävaalimuksena
on 15 prosentin palkankorotus. L a ­kon
johdosta käydyt neuvottelut ei­vät
ole johtaneet mihinkään tulok­s
i i n , sillä tehtailijat ovat ilmöitta-litsevsn
huonon tilanteen j a mark-kinain
supistumisen vuoksi eivät he
voi suostua työläisten vaatimuksiin.
Tämä ilmoitus ei kuitenkaan pidä
paikkaansa, kun otetaan huomioon
ne suuret kaupat, j o i t a Saksan ku-tomokapitalistit
tekivät viuneisillä
Ranskan markkinoilla.
KapltaUstiseh yhteiskunnan 'luokka-luonne
ilmerieiB selvästi myös nuori­son
nykyisissä olosuhteissa ja sen yh­teiskunnallisessa,
^asemassa. Sorrettm
luokan nuorisolla jä vallassa olevan
luokan nuorisolla on yhtä vähän y h ­teistä
kuin riistetyllä luokalla jal riis­tä
jäluokalla. - vallassa olevan luokan
nuoriso valtaa etuoikeutetut asemat
yhteisktinnalli^a kerrostimiissa. Sen
tehtävänä yhteiskunnassa on oman
itsensä kasvattaminen ja kouluutta-minehi
jonka ohessa se nauttii mo­net
muut etuoikeudet. Sensijaan työ­tätekevä
- nuoriso, niin maaseudulla
kuin kaupungissakin, saa osakseen
vielä raskaamman kohtalon kuin täys­ikäiseksi
varttunut työväestö: se jou­tuu
mitä häikäilemättömämmän riis­ton
alaiseksi. Porvarilltaen yhteiskim-ta
kouluuttaa ja kasvattaa työtäteke­vää,
nuorisoa vain sen verran ja siinä
hengessä kuin porvariston edut vält­tämättä
vaativat tuotannossa porvaris­ton
hyödyksi ahertavilta.
Jos varttxmeiden työläisten taloudel-
Unen asema on sangen 'vaikea kapita­lismin
vallitessa, niin työtätekevän
nuorison asema on ehdottomasti sitä­kin
vaikeampi.
Jo varhaisessa lapsuudessaan joutu­vat
työläisperheiden pojat ja tyttäret
kapitalistisen riiston esineiksi. Lapsi­työ
on levinnjrt yli koko maapallon,
pukeutuen mitä hirveimpiin r^uotoi-hin,
Entisajan oppilas, joka oli keski­aikaisen
fcäsityöläisperheen jäsen ja
josta itsestään piti tulla mestari tai
ainakin kisälli, on kadonnut elämän
näyttämöltä. Nykypäivinä on oppilaa­na
olo — mikäU sellaista vielä esiin-tyy
'—r vain eräänlainen tehpstetim
•män lisäksi' alhaiset palkat, huono
kohtelu, hUOno suojelus jJi.e.
Erittäin raskas on nuorten työnte­kijäin
osa käsi Ja pikfcuteollisuudessa,
joka pyridi pelastautumaan suiuteol-lisuuden
kilpEiilusta öppUaldein anka­ralla
riistänoisellä.
Vaikka tytöt ovat heikompia, niin
he ovat vieläkin hirveämmän riiston
ja raakuuden kohteena kuin työläis­nuorison
mlÄpuoliset.
Maailmansodan kuluessa ja sitä seu­raavina
ajanjaksoina tilanne- tuli vie­lä
huonommaksi Työtätekevän nuori­son
kurjuus kasvoi. Kun varttuneet
työläiset Joutuivat sotaan, heitettiin
lapset Ja nuoriso sotateollisuuteen, jos­sa,
heitä riistettiin mitä julminunln.
Maailmansodan jälkeiset työväenluo­kan
vanankumoukselUset taistelut pa­kottivat
porvariston tosin myöntämään
helpotuksia työläisnuorisonkin ase­maan.
Mutta kasvava porvarillinen
taantumus on ne jo pyyhkinyt jok­seenkin
olemattomiin. Porvaristo pyr­kii
vakiinnuttamaan talouttansa U-säämällä
myös työläisnuorison riistoa.
Tämä pyrkimys, joka kantaa nimeä
tuotannon "ratsionalisoimlnen" {jär-kiperäistyttäminen),
bn tuonut mu­kanaan
työläisnuorisolle palkkojen a-lennusta,
työttömyyttä, työajan piden­nystä,
sosiaalisen lairisäädäimön taan­tumista,
työtehon lisäämistä aivan
tappavaan asteeseen j. n. e. Se
on vähentänyt oppilaiden määrää te­ollisuudessa.
Ammattitaitoiset työläi­set
pyritään korvaamaan ammattitai­dottomina
Ja puoleksi ammattitaitoi­silla/
Yhtä rintaa tämän kanssa on
työtätekevän nuorison osuus tuotan­nossa
lisääntynyt. Monissa paikoissa
riistämisen verho. Teollisen tekniikan ^J^t; ammattitaitoiset työläiset syr-tk.
»evh.iitt.vyRs oonn ttPehhnnvytt kitaapniittaalliisstteeiillllee mmaahh - •'^y^"y ja ammattitaidottomat ja
dofiiseksi lapsi- ja nucrisojoukkojen
käyttämisen ammattitaidottomina työ­läisinä
tuotantoprosessissa. Vain pieni
proletariaatin . yläkerros kasvatetaan
vielä ammattioppineiksi.
Lapsi- ja nuorisotyöyoima on hal­vempaa
kuin täysikasvuisten. • Heille
maksetaan vähemmän siinäkin tapa­uksessa,
että he työskentelevät rinnan
v^ttuiieen työväestön kanssa ja sa­malla
työteholla. Asian hämäämiseksi
selitetään mm., että he ovat oppilai­ta,
aputyöläisiä jji.e.-Tätä kapitalis­tista,
riistoa helpoittaa lasten ja nuo­rison
Järjestäytymisen kehnous ja
heidän yleensä heikko pUolustusky-kjmsä
sekä vanhat ammttihenkiset-^kä-sitykset
työläisten Joukossa. Nuorison
olisi sekä ruumiillisen kypsymättö-myytensä
että opetuksen ja kasvar-tuksen
vuoksi saatava erittäin suo­tuisat
työolot. Mutta kapitalismi kään­tää
asian päinvastaiseksi: koska nuo­riso
on kehittymättömämpää Ja hei­kompaa,
niin työtätekevää numrisoa
on sitä enemmän riistettävä. Pitkät
työajan (aputyön, kouluajan ja oppi-lasaseman
nimessä) ylittävät yleensä
Kutomokapitälistien liitto pitää ^^^^^hemman työväestön työajat. Tä-nuoriso.
Joka voi tehdä nyt saman
työn pienemmillä palkoiUa, otettu t i ­lalle.
Mutta samalla kun työtätekevän
nuorison riistäminen Jä sen aiheutta­mat
kärsimykset ovat lisääntyneet, sa­malla
ovat muodostuneet erinomaiset
mahdollisuudet vetää työtätekevää
nuorisoa luokkataisteluun yhdessä
varttuneen työväestön kanssa sekä te­hostaa
taistelua nuorison omien eri­koisten
vaatimusten puolesta. -
Samalla kun porvaristo pitää työtä­tekevää
nuorisoa taloudeUisesti sor­retussa
ja alistetussa asemassa, se pyr­kii
hallitsemaan sitä myös henkisestL
Porvarillinen koulu antaa nuorille
työläisille tietoja vain siinä määräs­sä
ja sen laatuisena kuin kapitalismin
orjalta välttämättä vaaditaan, teh­taassa,
armeijassa jji.e. Oppikoulut
Ja yliopistot ovat ' ylicaänsa avoinna
vain porvariston lapsille. Niissä kasva­tetaan
Johtomiehiä jä upseoreita yh­teiskunnan
taloudelliselle ja poliitti
selle areenalle. Nuorison kasvatusta
porvarillis-kapitalistisessa hengessä
suoritetaan porvarillisen kirjallisuu­den,
sanomalehdistön, taiteen, kirkon
Lokakuun 21 pnä oli yksi työväen
luokkataisteluliikkeen merkkipäivä,
suloin oli kulunut viisikymmentä vuot­ta
siitä, kxm Saksassa astui voimaan
n.s. "sosialistilaki", laki, jolla luultiin
voitavan tukahuttaa Saksan nousevan
työväen luokkatalsteluliike.
Jo ennen "sosialistilain" voimaa»
Istumista oU tapahtunut se suuri Sak­san
työväenluokan heräämys, jonka
sytyttäjinä oUvat Lassalle, August Be-bel,
Wilhelm Liebknecht y.h- Neljättä
vuotta ennen lain voimaanastiunista,
toukokuun 2^—24 päivinä, oli ollut
Gothassa tärkeä yhdistymiskongressi,
jossa lassallelaiset ja n.s. eisenachilai-set
sopivat kummankin leirin yhdistä­misestä
yhteisen, joskin hyvin epätäy­dellisen
ohjelman pohjaUa. Voimain
yhdistäminen merkitsi tietenkin suurta
S3raä3?stä eteenpäin koko silloiselle työ-»
Järjestöt vahvistuivat
ja uusia 'perustettUn kaikkialle. Tämä
hermostutti vallassa olevaa porvaris­toa.
Itse "rautakansleri" Bismarckin
pelkäsi niin, että ryhtyi kuumeisesti
keksimään keinoja työväen luokkalii-keen
tuhoamiseksi.
Kim luokkasuhteet ovat äärinunil-leen
kärjistyneet tai valtaluokka muu­ten
joutuu pois suunniltaan, osaa se
tavallisesti Järjestää tekosyitä, joiden
nojalla pääsee kiinni nousevaan luok­kaan
ja sen oikeulcsiin. Niin Saksas­sakin.
Jo samana sykssmä, jolloin
Gothassa oli yhdistymiskongressi, yrit­ti
Bismarck valtiopäivillä läpiajaa
poikkeuslakia työväenliikettä vastaan
Tällöin puhuttiin melko viattomasti
vain Usäpykälästä tavalliseen rikos­lakiin.
Yritys kiritenkin epäonnistui.
S<»iaUstinen liike volmistiri vastusta­mattomasti
seuraavan kolmen vuoden
kuluessa. Mutta silloin löysi Bis­marck
oljenkortensa. Eräs syfiliksen
rappeuttama. puoli-idiootti Hoedel,
ampui Unter den Lindenillä pari lau­kausta
keisari Wilhelm I kohti. Herra
ei haavoittunutkaan. Mutta teosta
paisuttivat vallanpitäjät erittäm vaa­rallisen
Ja suunnitehnanmukaiseh liik­keen.
Jota vastaan tarvittiin aivan eri­koisia
toiinenpiteitä. Taas vaati "rau­takansleri"
poikkeuslakia. Mutta, hil­littömällä
hälprtykselläänkään hän ei
onnistunut saamaan valtiopäivillä e-nemmistöä,
Hoea^lin laukauksesta kirjoittivat
sanomalehdet paljon Ja kiihqittivat
yleistä mielipidettä. Seurauksena oli,
että eräs toinen heikkomielinen, No-biUng
nimeltään, tullakseen tunnetuksi,
teki uuden murhayrityksen keisaria
vastaan. Tällä kerralla keisari haa­voittui
vaikeasti. Tästä iloitsivat "rau­takansleri"
Ja hänen ystävänsä, sillä
oimistui Bismarck ajamaan suunnitel­mansa
läpi. Uudet valtiopäivät näet
hyväksyivät n.s. "sosialistilain" loka­kuun
21 pnä 1878.
Laillistutettu väkivalta kohdisitettiin
työväenliikkeeseen. Järjestöt hajol-tettiin,
sanomalehtiä lakkautettiin Ja
sadoittain luokkatalsteUJoita teljettiin
vankityrmiin. Tahdottiin tukahuttaa
kaikki todellinen luokkatalsteluliike.
Kun maassa ei saanut ilmestyä työ­väen
luokkataistelulehtiä, alkoivat
maasta paenneet saksalaset toverit
Sveitsissä Julkaista "Sozialdemokrat"-
lehteä Ja siellä painaa kirjasialdn.
Kaikki kuljetettiin salateitse Saksaan
ja jaettiinkin salaa. Maassa kehittyi
ensiluokkainen salainen toiminta ja
"punaisen postin" sanottiin olleen täs­mällisemmän
kuin valtion postin kon­sanaan.
Pakkolait ja ankara kuris­tus
eivät voineet tappaa työväen luok-katalsteluliikettä.
Se painui vaih sa­laiseksi
ja kiihtyi jokaisesta iskusta.
Sen vainot kylläUn saivat aikaan, että
pikkuporvarillinen aines- Saksan työ­väenliikkeessä
pääsi toisinaan hyvin­kin
huomattavasti vaikuttamaan.
kun."sosiaUstilaki" lähes kaksitois-tavuotisen
olemassaolonsa jälkeen (lo­kakuun
1 pnä 1890) epätarkoituksen­mukaisena
kumottiin, saattoivat sekä
vaUanpitäjät että työläiset todeta seu­raavaa:
"Sosialistilain" voimaantuUes-sa
oli Saksan sosialidemokraattisella
puolueella 437,158 äänestäjää, 42 poliit­tista
sanoma- ja aikakauslehteä, am­matillisissa
Järjestöissä 50,000 Jäsentä
ja 14 ammattiliittolehteä. "Mustien
vuosien" kuluessa, "sosialistilain" tul­lessa
kumotuksi, oU puolueella 1 mUj.
427,298 äänestäjää, 60 poliittista sano­ma-
jä aikakauslehteä, ammatillisissa
järjestöissä 200,000 jäsentä ja koko­naista
41 ammattiliittolehteä,
"Sosialistilain"-aikainen terrori ei
vienyt • valtaluokkien tarkoittamaan
tulokseen. Päinvastoin. Seurauksena
oli maailman siihen aikaan voimak­kain
työväenliike. Tätä Öaksan työ­väenliikkeen
antamaa kokemusta
vahvistaa vielä väkevämmin Venäjän
työväenliikkeen historia. Venäjän
tsarismi Joutui vankila-, karkoitus- ja
hirttosilmukkapoUtiikastaan huolimatta
tuhoutumaan maailman suurimpaan
vaUankumoukseen, jonka tuloksena on
ollut työväenluokan pysyvä valta.
2 P.
3 PL
4PL
J o n l o k n a l l a :
Nipigon . . . . 2 1 . . . . . . . . . . : . 1 ja
Port Arthur
FOrt WltUam
North Branch 5
Lappi ja Ware, • • • 6 ja 7 p.
Kivikoski 8
Intola .' g
Alppila ja Kaministiqwia.. 10 ja l i jj,
Port William ; 12 p.
Nolalu 13 ja 15 p.
Wolf Siding 14 p
Port Arthur . . . . . . . . . . . . . . is^p.'
Millar •... . . . . . . . . . » is p,
Conmee 19 ja 20 pi
Port Frances. 21 ja 22 p,
FinTand 23 ja 24 p,
Tgv. Neil on jumri palannut matkal-taan
NeuvostoUitösta, jossa hän oli
Canadan Kommunistipuolueen edusta­jana
Kommunistisen Kansainvälisen
kuudennessa kongressissa (heinä- Ja
elokuussa). Ja vieraili Neuvosto-Kar­jalassa,
sekä tältä mantereelta siirtv.
neitten työlMstien. muodostamissa
Kommuimeisssa. Näissä tilaisuuksissa
tulee tov. Neil selostelemaan tämän
vallankumoukseUisen proletariaatin
maailman kongressin päätöksiä ja
merkitystä. Tämän kongressin mer­kityksen
tärkeys ilmenee siitä, että
nyt lopullisesti hyväksyttiin Kommu­nistisen
Ihtematlonalen ohjelma, kä­siteltiin
sotavastalnen työskentely,
siirtomaasuhteet ja Imperialismin ja
sen aseenkantajain nykyinen asema
ja merkitys, sekä i)erinpohjin selven­nettiin
menettelytavat työskentelylle.
Myöskin^ tarkistettiin canadalaisen
puolueemme edessä olevain kysymyksi­en
ja tehtäväin ynomärtäminen.
. Puolueen Jäsenille Ja työläisille y-leensä
on tärkeää tutustua tov. Neil'-
in selostuksiin, sekä keskustella niiden
johdosta. Puolue-elimien yllämainituil­la
paikkakimnilla tulee siis järjestää
tilaisuudet ja ilmoittaa ne mahdolli­simman
hy^n- Myöskin toivotaan pai­kallisten
toverien harkitsevan varojen
hankintaa matkakustannuksien kor­vaamiseksi,
Kommunistisbn tervehdyksin,
Kp. keskustoimeeripanevan komitean
puolesta,
A: T. HILL, sihteeri
Elspeth, Alta.
AVUSTUSKERÄYKSISTÄ
KOULULLE
KESÄ-
Raportti kahdeksannen piirin kesä­koulusta.
Joka pidettiin Sylvan Lakella
heinä- Ja elokuulla, on vielä yleisem­min
tekemättä, ja sitä ei voida vielä­kään
kokonaisuudessaan tehdä syystä,
kun toveri Lackman ei ole vielä ehti­nyt
antaa selostusta tuloista Ja me­noista
koulim Johtokunnalle. Selostan
tässä vain Red Deerin alueen osasto­jen
toimenpiteistä koulun kannattami­seen
nähden, mainiten miten kukin
osasto on avustanut:
Elspethin osasto:
Ruokatarpeita ja työtä rahaksi
arvioituna . . . . . . . . . . . . . . $106.89
Rahaa 8.05
Kolehti haalilla elok. 22 pnä . . 31.83
Ravintolasta samana pnä . . . . 12.60
Ravintolasta 26 pnä . . . . . . . . . . 16.95
Yhteensä
Eckvillen osasto:
$176.32
Vapaaehtoista työtä . / . v . . . . . . $22.00
Kolehti haalilla heinäk. 29 pnä. 21.75
Ravintolasta samana pnä . . . . 11.85
Yhteensä
Hespsrön osasto:
Rahaa
Ruokatarpeita
- Yhteensä
Summa kaikkiasn
$55.60
$4.50
myöskin koulun loputtua kyydhmeet
heitä asemalle. Kaikesta tästä edellä-maimtusta,
avustuksesta toimeenpane­va
komitea lausuu vilpittömän kiitok­sensa
kaikille avustajiUe hyvästä yh­teistyöstä.
AUTOJEN KONTOLLE
Marraskuun kolmatta päivää vasten
yöllä löydettiin Red Deeren ja Sylvan
Laken väliltä tieltä tuntematon mies
makaamassa tiedottomana. Merkeistä
päättäen oU auto ajanut hänen pääl­leen,
vaan on vielä tietämätönjtä, Im-ka-
ajaja on oUut. Poliisit koettavat
saada asiasta selvää. Loukkaantunut
on sairaalassa ja tajuttomassa tUassa,
Joten hänkään ei voi asiaan selvyyttä
mitaa. — M. H.
Sitten useunmat toverit ovat olleet
kyyditsemässä koululapsia haalille ja
kuljettaneet ruokatarpeita, samoin
Rocky Mountain House,
Alta. '
Tämä kaupunki näin syksyisin muo­dostuu
keskilännen työläisten kokoon­tumispaikaksi,
jossa ollaan tarjolla kä­sivarsiamme
muutaman sentin hinnas­ta.
Enimmin täällä on kysymyksessä
ratapölkkyjen teko ja monenlainen
muukin metsätyö. Palkat samoin kuin
työnsaanti tääUä on perin huonot ja
kaikki tämä johtuu sutä moninkertai­sesta
työvoimasta, jota varsinkih tä^
nä syksynä on kokoontunut aina itä­osasta
Canadaa astu Suuri osa tänne
tulleista työläisistä on kesän farmi-töissä-
oUeita raatajia, joiden kesän
ansio ei riittänyt töin tuskin. kahta
vufckca vapaa-ajan viettoon kesän
työstä- Suuren osan lähtiessä rik-
5.70 ^'^an farmarin puoUvuotisen työn jäl­keen
jo alussa poikkinaisena. Nämä jä
monet muut seikat ovat vaikuttavia
tekijöitä palkkojen pienuuteen näU-läkin
seuduilla. Kuitenkin suurin
huomioon otettava seikka on 100%
järjestymättömyys. Katsellessa näitä
olosuhteita, joissa toverimme, meitä
$10.20
$242.12.
jokaista silmällä pitäen, Joutuu koke­maan,
luulisi avaavan silmät näke­mään
voimamme. Ainoastaan järjes­täytymisessä
on voimamme ja kehit­tää
sen toteutumista käytännössä
näilläkin'^seuduilla.
Näissä merkeissä pihteU — Rivimies.
Eionkorjaajan kirje
Tänä syksynä, jolloin Canadan far­marit
ovat leikanneet parhaimman t u ­loksen
vuosiksmameniin viljasadosta,
luulisi sen jo sinänsä osottavan ny-yinvointia
myöskin alille työläisille,
joiden hien jä työn tulosta on tuo
runsas sato. Me työläiset, jotka vuo­sien
• kuluessa joudumme elpnvoimi-amme
Ja lihastemme Jäntevyyttä ku­luttamaan
m.m. suurfarmarien etujen
hjTVäksi, me emme ole hiinkään huo­maamattomia
siitä armottomasta riis­tosta.
Jota meitä kohtaan harjoitetaan
13—14: sta tuntisen työpäivän j a siitä
maksetun nälkärajoilla olevan palkan
muodossa.
Me huomaamme sen parhaan työ­ajan
jälkeen vuodesta, jonka olemme
kuluttaneet farmityössä, että palkkana
meillä • tuhansilla Jä 'taas tuhansilla
työläisillä on työn päättyinisen toi­sella
ja kolmannella viikolla rahat
kaikki ja pUute edessä.
— Me tunnemm.e suurfarmarien jou­kosta
köyhät, pienfarmarit, jotka 0-
vat aina valmiita auttamaan meitä
palkkatyöläisiä silloin kilin suurfarm-ri
on lakannut kipeästi meitä tarvit­semasta
jaf'käskenyt taos sen pienen
armopalan kanssa, josta ensipäivinä
heti on puute edessä, ennenkun on eh­tinyt
minkäänlaista työtä • löytää.
Meistä työläisistä, Jotka edelläkerro-tunlaisia
olosuhteita olemme koke­neet,
on vain pieni osa Jotka kyHin
hyvin jcäsittää 'keinöJa millä tämä
voidaan korjata. Me tminemme vel-jessiteitä
auttaa toisiaiome sUloin kuin
siihen on olemana edellytyksiä j a kun
joku meistä nälkää ^Jläkee. Mutta
niiksi emme tunne ja halua kehittää
noita siteitä Järjestäytynjisessä pa­remman
elintason säänöiseksi siitä
työstä jonka • tuloksista nykyisillään
vain saalistajat hyötyy. —• Harvesti-mies.
-
ULAUKSENNE!