Vapaus, February 22, 1966

              \
Ilmestyy liisiaina, torstaina ia lauantaina
Perustettu 1917
Canadan suomalaisien itsenäinen
työväenlehti
No. 23 — Voi. L vuosikerta Sudbury, Ont. Tiistai, helmifc 22 p. 1966 — Tuesday, Feb. 22, 1966
TOHÖHTON SUURI YlETNAMJiONFBRENSSI:
ei SOVI
Toronto. — Eräs entinen Viet­namin
rauha» kansainvälisen vai-
~^vontakoniission jäsen on: sanonut,
että hänelle on kerrottu yhdys­valtalaisesta
suunnitelmasta Kii­nan
pommittamiseksi.
John Powell, joka vietti vuoden
Saigonissa aina toukokuuhun v.
1965 asti, mainitsi tästä konferens­sista,
niissä keskusteltiin Canadan
suhteistia Vietnamiin.
riän selosti, että hänelle oli ker­rottu
siiunnitielmasta kahdellakin
eri teholta ja että ensimhiäiset .toi-mehpiteet—-
pioneerijoukkojen Ja
sitten rintamamiesten kuljettami-iien.
Etelä-Koreasta Vietnamiih —
on jo toteutettu, siten kuin hänen
saainiensa tietojen iriukaaii oli en­nustettu.
Mr. Powell sanoi, että tarkoituk-
• sena on ryhtyä pommittamaan Kii­nan
kansantasavaltaa Thaimaasta ja
Formosasta käsin. Hän tähdensi,
: että hänen saamiensa tietojen mu­kaan
tämä on Yhdysvaltain suun­nitelma
Kiinan ydinasesptamahdpl-lisuuksien
tuhoiamiseksi: •
Carpenter haalilla pidettyyn koko
päivän kestäneeseen konferenssin,
missä keskusteltiin "Canadan suh­teista
yietnämiin", oli kookonturiut
lähes tuhat osanottajaa Sen lisäksi
oli toistasataa henkilöä kadun toi­sella
puolella olevassa St. Luken
haalissa» inistä he osallistuivat kon­ferenssin;
työhöh äähenlaajcfnnus-laitteiden
avulla.
Iltapäivällä suoritetun "work-
•shops" keskustelun jälkeen konfe­renssiin
osallistujat hyväksyivät yk­simielisesti
päätöslauselman, missä
tuojnitaan Yhdysvaltain hyökkäys,
ja kiiten päätöslauselmassa sano­taan,
Canadan sekaantuminen sii­hen'
hyölrkäyksenpuolestapuhuj
Hyväksytyssä päätöslauselmassa sa-
• nötaän:.'. •'
"Tämä konferenssi päättää vaatia,
että Canadan hallituksen tulee
muuttaa kantansa ja omaksua kanta,
että Vietnamin kansalle onmyön­nettävä
tilaisuus oman, kansalliisen,
sosiiaaliseh ja taloudellisen elänriän-sä
järjestämiseien kansojen itsemää-rääniisoikeusperinteiden
mukaises-
Konferenssin puheenjohtajana
toiminut Rev! Alfred Fowlie.sanoi,
että tämä päätöslauselma lähete­tään
mr. Pearsbnille ja mr. Martin
; nille.''
; Niin mr. Poweli kuin Hugh
Campbellkin, joka palveli kansain­välisessä
valvontakomissiossa vv.
196i—^i sanoi, että yhdysvaltalai­sia
asejoukkoja Vastaan taistelee
paljon sellaisia henkilöitä, jotka ei­vät
ole kommunisteja. :
Mr. eampbell, joka oli aikaisem­min
Canadan ilmavoimien eskaade-rin
komentaja, sanoi, että vietkong-sissit
ovat erinömaisja ja päättäväi­siä
taistelijoita. Hän korosti sitä,
että nämä ihmiset oyat taistelleet
itsenäisyytensä puolesta kahden ye-riseh
vuosikymmenen ajan.
Ranskan siirtomaavallan kannat­taminen
Vietnamissa Yhdysvaltain
taholta ja myöhemmin Nfjo Dinh
Diemin : vallan kannattaminen,: on,
mustahnut Yhdysvaltain nimen
Vietnamissa,' sanoi hän:
Hän syytti Yhdysvaltoja siitä, et­tä,
sillä tähoUa oli sallittu miele­töntä
murhaamista ja kiduttamista
sekä tekopyhyyttä ja sanoi, että Yh­dysvaltain
aikaisempi Vietnamin
suurlähettiläs, kenraali Maxwell
Taylor oli esittänyt suoranai.sia val­heita
yrittäessään voimistuttaa Yh­dysvaltain
asevoimien asemaa Viet­namissa.
.
Mr. "Campbell oli kuitenkin sitä;
mieltä, että Yhdysvaltain ei tulisi
seurata 'hysteerisiä" vaatimuksia
jotta yhdysvaltalaiset asejoukot ko­tiutettaisiin
^co^conaisuudessaan he­timiten.
"En bJe yksi niistä, jotka
vaativat sitä." ;
Hän selosti, että jos siten tulisi
tapahtumaan, niin; kommunistiset
ainekset olisivat viipymättä valmii­ta
täyttämään poliittisen: tyhjiön ja
että sen tuloksena olisi hänen mie­lestään
verilöyly.
Sen sijaan hän ehdotti sitä,- että
Yhdysvaltain tulisi luovuttaa Viet­nam
laajennetulle kansainväliselle
valvontakorhissioUe alue toisensa
perään sitä mukaa kuin taistelut
päättyvät. Mr. Campbellin käsityk­sen
mukaan tällä iaajerinetuUa val­vontakomissiolla
tulisi olla valta
hallita Vietnamia, jonkin määrätyn
ajan, ottä sillä tulisi olla valta luo­da
hiaan politiikka.
Vissin ajan kuluttua siviilihalli­tus
yoisi Ottaa vastaan maan hallit­semisen
Sen jällceen kiin on pidetty
•Vaäiit.
Kokousta seuraamaan saapuneet
henkilöt olivat suurelta osaltaan
nuoria, erinäisistä rauhan- ja kirk-kpjärjestöistä.
,
Muiden kokouksessa puhuneiden
henkilöiden joukos.sa olivat uusde­mokraattina
parlamentin alahuo­neeseen
Kootenaysta valittu H. W.
Herridge ja Union Generale des
Etudiantes du Quebec (Quebecin
opiskelijain unionin) varapresident­ti
Daniel Latouche;;
Mr. Herridge sanoi pääministeH
Lester B.Pearsonlsta^ että hän
"piti loisella kädellään kiiifril
haalistuneesta rauhanpalldnnos-täan
ja toisella avoimesti kannat­ti
Yhdysvaltain Vietnäinissa käy­mää,
sotaa". ' ;
llän sanoi, että /.ulkortiiinisteri
Paul Martin oli saivarrellut parla­mentin
.alahuoneessa aggressiosta
Vietnamissa. "Kukaan muu ei voi
piihua niin pitkään sanomatta mi-lään",
sanoi hän mr.-Martinista.-
Mr. Herridge sanoi edelleen, et­tä
pn olemassa Joitakin ihmisiä, jot­ka
sanovat, että Canada on pub:
lueeton mikäli Vietnami oh kysy­myksessä,
"mutta kuinka voimme
.sanoa, ettei asia ;ko.ske meitä silloin
kun 20 vietnamilaista kuolee joka
tunti?" kysyi hän.
Stiidents Union for Peace Äctiön
suunnittelee viisipäiväistä mielen­osoitusta
Ottawassa pidettäväksi en­si
kuussa protestiksi sen johdosta,
että Canada Ori tavallaan sekaantu­nut
Vietnamin sotaan.
:Opiskeiijäih yhdistyksen johtajat
ilmoittivat, että tarkoituksena ön
aloittaa: mielenosoitukset parla-menttimäellä
maaliskuun 1 ja 2
päivinä esitettävällä vaatimuksella
jotta parlamentin alahuoneessa i-yh-dyttäsiin
keskustelemah Vietnamih
tilanteesta.
( Suunnitelmiin / kuuluu rauhiin-publustajain
oppituiinit maali.skuun
2—:3 päivinä: ja i.stumamielenosoi-tus
alahuoneen toiminnan häiritse­miseksi
niaaliskuun 3—4; päivinä
ellei alahuone suostu käsittelemään
Vietnam-kysymystä:
VIIM^E TIEDOT
Moskova. — Kirjailija Valeri Tarsisv joka sanoi, että neu-vostolUttölaiset
Johtajat ovat "Joukko fasisteja" on kielletty
palaamasta. Välittömästi tämän jälkeen hän anoi asyy 11-
oikeutta Britannialta. Pravda-lehdessä ilmoitettiin Jokseen­kin
lyhyessä tiedonannossa^ että häneltä oli kielletty Neu­vostoliiton
kansalaisoikeudet.
Cape Kennedy. — Yhdysvaltalaiset tiedemiehet suunnit­televat
Apoilo-raketin matkalle lähettämistä tarkoituksella
kokeilla mahdollisuutta liahettää samantyyppisen raketin
avulla kolme iniestä Kuuhun vuoteen 1969 mennessä. Koe on
suunniteltu tapahtuvaksi huomenna. TarkoituloBena on saat­taa
raketti 310 mailin korkeuteen Maasta minkä jälkeen se
laskeutuisi Atlantlin. i
WaiBhington. Newporii8ta, Kenlucky, kotoisin ölevk
22 vuoden ikäinen Richard Hanna on kertonut v i r ä n o i^
että Ohion K u K l u x Klanin Johtoportailla oleva mrs. Eloise
Witte oli sanonut hänelle, e t t ä hänellä o l i ollut aikomus mur­hata
silloin Yhdysvaltain presidenttinä ollut John F. Ken:
nedy. Kerrotun suunnitelman mukaan hän olisi kantanUt:sy-lissaän
lasta kätkeäkseen kädessään olevan ampuma-aseen.
au le haiuaa
Suhteissa ilmenee yhä lisäeintyyää rakoilua^
Pariisi. — Ranskan presidentti
de Gaulle ilmoitti eUen uudesta
toimenpiteestä, minkä ilmeisenä
tarkoituksena on saada ulkomaalai­set
NATO-joukot poistetuksi Rans­kan
maaperältä. Hän ilmoitti, että
hän vaatii jotta kaikkien vielS huh­tikuun
4 päivänä 1969 Ranskan
alueella olevien ulkomaalaisten
joukkojen on oltava Ranskan' mää­räysvallan
alaisena.
Tarkkailijat täällä ovat sitä miel­tä,
että toiset NATO-maat eivät hy­väksy
sellaista ukaasia näiden toi:
mintaan nähden ja mahdollisesti
voivat siirtää asejoukkonsä pois
Ranskasta. Rariiskassa pn tällä het­kellä
kaksi Canadan iimavoimien
tukikohtaa NATO-liiton palveluk­sessa
— Jiarvillessa ja Gros'Te?-
quinissa. ,
Yhdysvalloilla on täUä betkellö
Ranskassa noin 20,000 asevoimienaa
jäsentä erinäisillä tukikohdilla; ja
varusasiemiUa.
Se, että Ranskan presidentti i l ­moitti
Jotta ulkömaaiaisten Rais­kassa
olevat asejoukot bn alistet­tava
ranskalaisen komehnuHsen
alaiseksi, asetti kyseenalaiseksi
myös sen mikä tulisi oleinaan
NATOn päämajan kohtalo läheliä
Bois de Boulögnea Pariisissa Vja'
mitä tultaisiin tekeniään Versallle-sissi)
sijaitsevan laajanv^liittojaisten
valtojen päämajan (Supreme Head-quarters
of AUied Pövvers in Eu-rope)
suhteen. — :
de Gaulle sanoi lähelle 1,000
henkilöä: käsittävälle sanomalehti-miesjoukoUa
Elyseen palatsissa:
"Ranska haluaa itse päättää omas­ta
kohtalostaan."
Hän sanoi, että Yhdysvallat on
sekaantunut sellaisiin konflikteihin
kuin on tapahtunut Koreassa, Kuu­l
i s ä , ja Vietnamissa ja sellaiset
konfliktit voisivat kehittyä yleisek-fsi
palplfsi. Hän sanoi,' että Ranska
joutuisi päkostakit) tulemaan se­kaantuneeksi,
sillä sen aluetta käy­t
e t ä ä n yhtejf^slaitoksien.lento^^
kohtien ja muiden sotilaallisten lai-tostlpn
ylläpitämisessä.
de Gaulle sanoi, että Yhdysvallat
ph perustanut NATÖ-liitoh suojassa
protektoraatin Euroopassa.
NATO-maiden allekirjoittaman
sopimuksen mukaan huhtikuun 4
päivä 1Q69 on aikaisin hetki, jolloin
sen jäsenmaat voivat sanoutua irti
liitosta. ;••••:•••
Ranskan presidentti sanoi sano-malehtimiehille,
että NATO ei enää
vastaa nykyaikaisia vaatimuksia ja
että Ranska aikoo askelittain tehdä
muutoksia sitoumuksissaan.
On käsitetty, että hän tarkoittaa
tällä, että hän jatkaa ranskalaisten
nn
Valaiutusänomi^ otetaan vastaan maaliskuun
1 päiyästä; yksityis^^
.\Ottawa. — Kön.seryatiivien johta­ja
John Diefenbaker ehdotti viikon­vaihteessa,
että Canadassa-pidettäi­siin
rauhankonferenssi Vietnamin
' kriisin ratkaisemiseksi-
Puhuessaan konservatiivien kan­salliselle
toimeenpahevallc komite­alle
hän kysyi josko olisi ylidra­maattista,
se, että Canada kehpittaisi
kaikkia asianomaisia maita konfe­renssiin.
. Puheessaan ja puhuessaan sano-malehtimiehilie
myöhemmin hän sa­noi,
että Canadalle sopi.si aloitteen
teko Siitä syystä, että se on linjoit-tumaton
maa, läheinen Yhdysval­tain
naaptjri ja kansainväli.sen val-vontakomission
jäsen.
Hän oli odeilcön sitä mieltä, että
niin Pohjois-Vietnam kuin Vietkon-ginkin
olisi kutsuttava : o.sallistu-tnaan
sellaiseen konferenssiin ja et­tä
siitä ei olLsi mitään val]inköa
vaikka sellainen keskustelii rauhas­ta
epäonnistuisikin. ,
kianservatiivisella taholla on vii­me
aikoina oltu. sitä mieltä, että
Canadan olisi osallistiittava suurem­massa
määiässä Yhdysyaltain Viet-nam-
a.senteen kannattamiseen, mut­ta
mr. Diefenbaker sanoi viikonvaih­teessa,
että hän pn käynyt'suures.sa
•määrässä huolestuneeksi siitä, että
YhdysvallpLssa pn ilmennyt suuria
mielipide-eroavaisuksia, jotka ku­vastuvat
esimerkiksi siitä mitä on
esitetty senaatin ulkoasiain valio­kunnassa.
Mr. Diefenbaker ilhiaisi toivomuk­sensa,
että tpiisetkin konservatiivi­set
johtohenkilöt lausuisivat hiieli-piteensä
tämän kysymyksen johdos­ta,
• .: ,.•
Torpntp. X Ontarion hallituksen
suunhitelmri maakunnan sairaus-huoltoväkuutukseksi
sai lainvbihfiai-suuden
viime viikonvaihteessa.
Lainlaätijakunta kieltäytyi hyväk­symästä
uusdemokraattien muutos­ehdotusta,
minkä mukaisesti vaadit-ijin.
jotla^hallitus ilmoittaisi tarkoi­tuksestaan
osallistua liittovaltion
sairausyakuUtussuunnitelmaan ja
järjestämään väliaikaista vakuutus­ta
siksi kunnes liittöhäliituksen va:
kuutus, astuisi voimaan.
/ U u d e n maakunnallisen lain mut­kaan
tehdään muutos aikaisempaan
viime vuonna lainlaatijakunnässa
hyväksyttyyn suunnitelmaan. Nykyi­sen
lain mukaan maakunta Jäi-jes-
.ää saiHusvakuutuksen tavalla jo­ka
ei mitenkään mUuta aikaisempia
yksityisten väkiiutusyhtiöiiden myy­miä
vakuutuksia.
• Hallituksen ehdotus. latkisi hyväk­syttiin
ylivoimaisesti äänin 51—24
vain liberaalien jä uusdemokraat­tien
vastustaessa sen hyväksymistä.
Terveyisministeri Matlhew Dymohd
ilmoitti, että jo tämän viikon lo­pulla
ry-^idyirSän toteuttamaan $300,-
000 mainostussuurtnitelmaa radion,
television ja sanomalehdistön väli­tyksellä
ja että suunnitelmaa kos-.
kevaa kirjallisuutta lähetetään maa­kunnan
asukkaille .sen jälkeen kun
lainlaatijakunnan jäsenet oyaV ol­leet
tilaisuudessa tutkimaan sitä en­si
maariantaina:
Ontarion suunriilclma on huomat­tavasti
Fuutteelliscmpi kuiii liitto­hallituksen
suunnitelma, pääasialli-
.sesti siitä syystä, että niaakurinan
suunnitelman: mukaan ei taattaisi
sairausvakuutu.sta hallituksen val-yonnanalaisuudessa
kaikille maa­kunnan
asukkaille. Maakunnassa on
noin 4,000,000 ihmistä joilia On sai­rausvakuutusturva
yksityisesti omis­tetuilta
yhtiöiltä ostettujen ryhmä­vakuutuksien
kautta.
Ehdotus laiksi sai kenraalikuver­nööri
Rowen allekirjoituksen pian
sen jälkeen kun se oli hyväksytty
lainlaatijakunnässa.
Anorhuksia tämän vakuutusturvan
.saamiseksi aloitetaan ottaa vastaan
maaliskuun 1 päivästä toukokuun 1
päivään suunhitelmaii totcuttainisen
ensimmäisessä vaiheessa;
Ylcsltyisiet henkilöt joutuvat mak­samaan
$60 vuodessa ja kolmen tai
useampaa henkilöä käsittävät per­heet
$150 saadakseen täniän-suun-nitelman,
mukaan turvan siltä ya-raltät
että he joutuvat pyytämään
lääkärien apuji kodeissaan, sairaa­loissa
tai lääkärien toimistoissa.
Lain mukaan on olema.->sa kuiten­kin
poikkeuksia palvelun järjestä­misessä.
Erikoislääkärien palvelu
voidaan järjestää vain perhelääkä­rien
suosituksesta. Sainalla on olc-inassa
varauksia siinä tapauksessa,
että potilas joutuu hankkimaah lää­kintähuoltoa
ulkopuolelta maakun­nan
rajojen.
Hallitus on.luvannut mak.saa puo­let
vakuutusmaksuista niiden ihmis­ten
kohdalla, joiden verotettavat
vuositulpt rvat $500 tai: vähemmän.
Perheellisten kPhdaUa lajana on
$1,000. Apuraha kohoaa esimerkiksi
$90:iin niillt- perheille, joiden vero­tettavat
vucsitulöt ovat $1300 tai
vähemmän. •/
Öntariolaisten uusdemokraattien
johtaja Donald MacDöhald syytti,
että maakunnan suhtautuminen kan­salliseen
sairausvakuutussuuhnitel
maan on maan kaivamista kansalli­sen
yhten'äisyyderi valta,
Pääministeri John Robärts on jat­kuvasti
kieltäytynyt sahomaan jps-kp
Ontarion tahplta suostuttaisiin
hyväksymään liittohallituksen tar-,
jous jotta se maksaisi puolet sairaus
vakuutusm(inoi.sta siinä tapauksessa.
että Ontario hyväksyisi iiittphalli-tukseU;
asettamat ehdot kalkki^
maakunnan asukkaita koskeva'ja
haljituksen valvoma vakiiuttisi-
Mr. MacDpnald sahoi, etiS-fSjue-bec
oh hyväksynyt liittohaUittlk^h
ehdot jotta vakuutus olisi käiM(ia
koskeva, vakuutetun mukana kUlkii-va,
täydellinen ja haUituicseh val­vonnan
alainen Jota yastoiii muut
yhdeksän englanninkielisen yiiesUin
pääasiallisesti asuttamat maakunnat
ovat esittäneet yhdeksän erilaista
mielipidettä
joukkojen pois WATOn palveluk­sesta
vetämistä, mutta suorittaa sen
siten, että muut 14 NATO-maata
kykenee suorittamaan vastaavia kor­vauksia.
Noin viisi kiiukautta sitten presi­dentti
de Gaulle~ilmbitti, että NA-TO-
liitPn päättymispäivänä v. 1969
me (ranskalaiset) tulemme Ippetta-n)
aan alistetun asemamme NATQn
yhdistetyn päällystön alaisuudessa.
Hänen nyt antamansa s'elpstus kon-kretispi
edcllen tätä suunnitelniäa
sikäli, että se ospittaa, miten Rans­kan
hallitus äikpp irtaantua NATOn
ämerikkalaispäällystpn alaisuudesta.
Maanantainen haastattelutilaisuus
pii erikoinen myös sikäli, että de
Gaulle esitti nyt iehsiminäisen ker­ran
julkisesti katsahtokanhsn, jotta
Parisi vaatii kpntrolliinsa kaikki
Ranskassa nyt pievät ulkpinäalaiseit
sptätukiasemat. YksityiskesktisteluB-sa
presidentti de Gaulle on jo aikai­semminkin
esittänyt tälialsia katso-
•muksia.
Esittäessään huhtikuun 1969 siksi
ajankphdaksi, jöUpin Ranska vet$ä
Ippullisesti joukkonsa pois NATOn
amei-ikkalaispäällystön komennuk­sesta,
presidentti de Gaulle antoi
kuitenkin ymmärtää, että tarkoitus
ei ole kertakaikkisesta yhdestä siir­rosta,
vaan ästeettain tapahtuvasta
toiminnasta.
DE
: Pariisi. — Ylimääräisessä valtiOn
turvallisuusoikeudessa langetettiin
lauantaina 13 henkilölle tuomiot
syytettynä Ranskan presidentti de
Gaullen salariiurhaamisen suunnit­telemisesta.
Oikeudessa väitettiin,
että nämä henkilöt. Joista viidelle
langetettiin tuomiot heidän poissa­ollessa
olivat suunnitelleet de Gaul­len
salamurhaamista elokuussa
1964, Jolloiii hän oli vierailemassa
Elelä-ilanskassa.
:^ Syytteeseen oli ,saatettu kaikki­aan
: 15 heiikilöä! mutta syytökset
kahta vastaan kurholtiih. •
Kolme niistä viidestä, jotka eivät
olleet lilsnä .oikeuden käynnissä,
luomiltiih kuolemaan Heidän usko­taan
olevan maanpao.ssa Joko Es­panjassa
tai Sveitsissä. X
Näiden Joukossa on Jean-JacqueS
Susihi, Joka toiriii aikoinaan euroop­palaisten
äärioikeistolaisten johta­jana
silloin kun oikeistolaiset vas­tustivat
itsenäisyyden myöntämistä
Algerialle. Toisina ovat; entinen
Ranskan muukalaislegionan jäsen
Samuel Lehman ja Andre Rbsfelder
Tous.saint Luciana tuomittiin
poissaolevana 15 vubdeksi vankeu­teen
ja samoin poissaolleeha Gerard
Felixille määrätttiln kolme vuotta
vankeutta. Joka tuomio kiiitenkih
peruutettiin. ,
Ranskan lain mukaan varataan
jjoissaolleeha tuomitulle henkilölle
automaattisesti uusi oikeudenkäyn­ti
jos hänet .saadaan pidätetyksi.
Muillo syytetyille määrättiin aina
10,000 portugalilaista
tulvien häätäminä
Lissabon. — Viime viikpnvaih-tees.
sa ; ilmoitettiin, että vähintään
10,000 ihnriistä oli evakuoitava ko­deistaan
tulvavesien takia. Portuga­lissa
oli vallinnut kaatosateet lioin
kolmen päivän ajan ja tuulien no­peus
Pii nPUssut jopa 6.5 mailiin
tunnissa. :Ncin 60 mailia itään Oppr:
losta Sateen aiheuttama inaanvyöry-mä
kuljetti siinä määrin kiviä rauta­tielle,
että matku.stajajunn suistui
r(jiteiltä aiheuttaen vahinkoja 23 ih­miselle.'.
'
kolmivuotisesta ebdolllBesta tuoin^
psta elinkautiseen asti.
Kaikki P1: syytetty siitä, etti he
olivat suunnitelleet presidentin sala
murhaamista siten, että pii asetitiet-tu
räjähdyspanos lähellä Töuliinla
sijaitseyaä sotamuseota missi pre­sidentin
oli määrä vierailla elokuun
15 päivänä 1964 — liittolaisten Ete-lä-
Rahskassa inaihinnousun 20. vuo­sipäivänä.
Oikeudenkäynnissä esitettyjen to­distuksien
mukaan oli suunniteltu
siten, että kukkaruukkuun sijoitettu
pommi voitaisiin räjäyttää etääni-niältä
silloin kun presidentti. 611
kulkemassa sen Phi.PPmml el kui­tenkaan
räjähtänyt ja löydettiin sat­tumalta
muutamia päiviä myöhein-min..',:
Ei, minään aikana tä-inäh
vilqsisädart kuluessa ole Winnipe-.
gissäpllut niin kylmä sää kiiin viime
viikonvaihteessa" - - :49 astetta alapuo­lella
noUah kostean sumun vallitessa.
Lämpötila pii toiseksi alhaisin
mitä tässä kaupmngissa pr» mitattu
4itt«n säätilastojen kerääinrsehalpit-tamis<^
sta v. 1874. Jouluaattona 189?
mitattiin lämpötilaksi 53.5 aisiiettä
alapuoidia nollan. ' v
Huoiiniatta siitä, että lämpötila läs^
kl erittäin alhaisiih asteisiin kautta
maakunnian, elämä jatkui jokseenkin
normaalisti. Helpottayana seikkana oli
se, ettei öliut paljoakaan tuulta. Bussit
kulltiyat aikataulujensa mukaisesti ja
kaikki koulut olivat toim inhassa. ..
Hyytävä sää aiheutti sen, että sumii
dli ',v9ikeuttamassa.. mutta siitäkään
ihuplimatta ei ilmoitettu mistään vaka­vammasta
liikenneonnettomuudesta.
Kylmintä Manitobassa oli Brochetis-sai
niaäkunnän luoteisosassa, missä
lämpömittari osoitti 61 astetta alapuo­lelle
nollan. Pasissa merkittiin numero
— 57 ja Grahamissa Lupteis-Ontarips-sa'—'
59.
KOVIA PAKKASIA KAUTTA MAAN
Toronto. ~ Viikonvaihteen aikana
vallitsi länsi-rannikpa lukuunottamatta
kova pakkastilanne miltei kaikkialla
Canadassa. Oikeita: tulipalopakkasia
oli Kallloyuorilta; maan itärannikolle
asti.:
Ontarion "pohjoisnavalla". White
Riverilla oli lauantaita vasten yöllä 47
astetta alapuolella nollan (F), eli noin
— 44 C. Prince Albertissa, Saskat. oli
46 astetta alapuolella nollan (F).
British Columbia oli Canadassa ai­noa
maakunta joka el joutunut vii­konvaihteen
aikana pakkasherran ko­vaan
syleilyyn. Vancouverissa! mer­kattiin
40 asteen paikkeilla oleva läm­pötila
lauantaina, mutta Saskatoonis-sa
oli jö 26 astetta aläpuoieila, Fredcr
rictionissa 26 astetta.
Torontossa dii navakkaa paldcasta
mitä pahensi viileä kovatuuli. Lauan­taina
vasten yöllä laski siellä elohope­at
3 asteeseen alapiioielle.,:
Muskokan seudulla merlcattiin 29 as­tetta
alapuolella, Xillaloessa 29 astetta
alapuoieUä, Hs^iltonissa 4 asteita ala­puolella
ja Sudburyssa 25 astuta ala-,
puolela nollan.
Ottawa. — Eilen saapui Ottawaan
22 länsirannikon ämmattikalaisftajaih,
United Fishermen and Allied WoAers*
union, edustajaa esittääkseen liittdial-iitukselle
valittelunsa sen jcriidosta, et­tä
kalastusteollisuus oh tällä hetkellä
kiusallisessa tilassa.
: Edustajat- jotka edustavat noin 8,
000 union jäsentä, .ilmoittivat, että
heidän tarkoituksenaan on esittää liit­tohallituksen
jäsenille ja alahuoneen
muillekin Jäsenille ehdPtuksensa kala­kannan
lisäämiseksi Ja ulkomaalaisten
kalastusaluksien pakoittahtiseksi toi­mimaan
kauempana Canadan ranni­kolta.';
f...---.
Edustajisto oti tuonut mukanaan
laajahkon esitelmän kalastusministeri
H.J. Robichaudille.
Muita esityksiä luvattiin esittää
yieisteh laitosten ministerille George
Mcilraithille (aallonmurtajista j a lai­tureista),
ja trän^rttiministeri J.W.
Pickersgiliille (meriturvallisuudesta).
(Jatkuu sivulla 4)
Washington. — Ede.smenneeh Yh­dysvaltain
presidentti Keniicl^yn
veli senaattori Rpbert F. Kennedy
on ehdottanut, että myös • Vjetken-gille
annettaisiin' osa vastuusta ,Jia
velvollisuuksista Etelä-Viethatnissa,
mistä__voisi koitua parhalii 'tplye
siitä, että voitaisiin päästä neuvot-telurätkaisuun.
Sahomalehtien tiedottistildiBUU-den
jälkeen antamassaan virallises­sa
iausunno.ssa tämä newyorkiIai-nen
demokraatti sanoi, että yhdys­vallat
oi kykene hävittämään Poh-
Jois-Vie:namin asejoukkoja eikä san
sbtilaallisiä kohteita aikaahsaänt^tta
sitä, eitä Kiina ryhtyisi aktilylsestl
sekaantumaan asiaan joten;mölem-minpuolin
on tehtävä myönnytyksiä
Senaattori Kennedy sanoi, että
Yhdysvaltain pn tunnustettava jÖUa
Etelä-Vietnamissa on olemassa tyy­tymättömiä
aineksia, niin koihmUt
nistia kuin. ei-kpmmunlstislakih.
Vaihtoehtpina pvat, sanpi hän, joko
"tappaa tai kukistaa heidät, antaa
maa heidän haltuunsa tai sallia heil­le
osa vallasta ja vastuunalaisuu­desta."'
•
; Siltä siyystä, että ensimmäiset
kaksi vaihtoehtpa on mahdolllheri
toteuttaa vain asevoimia käyttähnäl-lä,
senaattori Kennedy oli sitä miel­lä,
että yhdysvaltalaisella taholla'
Piisi sailittäVa Vietkongille osa val-iasita
ja jvastuunalaisuudesta, jotta
olisi mahdollisuus ryhtyä neuyottei-luihin!
Valkoisen talon lehdistösihteerl
Bill Moyers kieltäytyi kömhien-toimasta
välittömästi senaattori
Kennedyn lausunnon johdosta ja
pysyi ehdottoniasti hallituksen poli­tiikan
linjalla.
: Yhdysvaltain hallituksen kantana
pn se, että se oh valmis sallimaan
jotta Vietkong voisi osallistua rau­hanneuvotteluihin
. ilman sitä tun­nustusta,
että sen poliittinen siipi
edustaisi vissiä osaa Etelä-yielria-min
kansasta.
Senaattori Kennedy oli kuitenkin
sitä mjeltä, että Vietkongille elisi
sallittava neuvottelumahdollisuuk-sieii
lisäksi mahdollisuus osallistua
vapautusrintamansa kautta jonkin^
laiseen kokoomushallitukseen Etelä-
Vietnamissa.
Senaattori Kennedyn kannanotol­la
oh tarkkailijain mielestä oleva
vielä kauaskantbihen vaikutus. Hä­nen
lausuntonsa eroaa suuresti siitä
kannanotosta, mitä hallituksen ta­holta
pn esitetty, erikoisestikin sel­laisten
henkilöiden ^taholta esite­tyistä
kuin valtiosihteeri Dean Rus-
Tcinja^puolustussihteeri Robert Mc-
Namarah jotka Kennedyn veli pre­sidentti
John F. Kennedy nimitti
virkoihinsa.
Senaattori Kennedyn asennoitu­minen
eroaa huomattavassa määräs­sä
myös siltä, minkä presidentti
Johnsonin neuvoriantja kenraali
MaxAvell Taylor on ömaksuinut./
Puhuessaan senaatin ulkoasiain
valiokunnan edessä yllme viikolla
kenraali Taylor sanoi Yhdysvaltain
tavoitteen olevan se, että Etelä-Viet­namin
vasemmistolaisia aineksia
vastaan kohdistettaisiin siinä mää­rin
sotilaallista painostusta jotta he
ölisiyat valmiit hyväksymään 'itse­näisen
ja ei-kohitministisen" Etelä-
Vietnamin,
' • 1 i s I
i i i