Vapaus, October 1, 1963

              ;li
^ • i - " - , ,'<, tai ^ i . > , f , , -C i , V 1 T: 1 iV
Siv<i2 Tiistaina, lokak. 1 p. — Tuesday, Oct; 1, 1963
I VAPAUS INDEPENDENT L A B O R O R C S A N:
OF MlNNjSH QANADIÄNS.
( U B E R T Y ) . Bstablished Nov. 6, 1917
Edltor:'W. Eklund ' 1 Manager;.E. Suksi
Telephone: Office 67jL-4264, — .^ditorial 674-4265,
P u b l i ^ e d thrice weeWy: Tjiesdays, -Biuisdays äjRd^SHturtoya.lny VapauB
Publisöng Co. Ltd., 100-102 B lm Sfr. W«ät. suäbroyv ontatio, caaad»
Mailing oddres»: Box 6»^ " , ,
" • Adyertising rates upon appUca&tion. transtettons tn^^t cjitog^.
Authorized a? second class maU bty tfie Fa$t ( ^ i c a DepartmeM, QttMOi
" , .and.for paymeJpt oj.ijo&tagft Iit caÄi. »>
G A N A D i . ' ^ L A N G l ' A H li P R C S S G • ' i
Canadaasa: 1 v}:. $9.00. 6 k k . ^ 7 5 - UäA:s^
3 kk. 2.75 äuomessa :'-l,C-10.5(0!^ 5^3k: S35'
•1.
Hiillitusreniqiitti-takaisRu
Intian taantufliokselle
Kaiihppallu Nehrun ympäriHä kiihfymässä
syyäKirussa (Harry,
•4:
Canadan ^^s^^ vissin: osan^- eikä, i^uinftaanl^väbek^y^vStf
osaii keskuudessa pn>aiheuttRnut ihmettelyä' ja paheksumistafein. se
tendeÄssi^äinen menettelytapa; joUaSluo^^
vaa" talle puolen Atlannin välittää.
Olkoqn meistä kaukanas ajatus millään tavoin sekaahtuaf Suoraeft
valtiolUsUn, tai niitä, kohettaviin aäloihin. Oletamme kuitenkin, etiä
SuomtSeura toimii suurelta osalta Suoman' valtiovallani t-afaalliseftr j »
moraalisen tnen turvissa. Niin. muodoini olisi lunlfavaa, etlSr $(iötef;
Seuran toiminnan johtolankaa; olisii myäs Suomen viraflise^- uttnkJiiH^r
tiikan~nimenomaanpuolueettöminupo^tiik^^tot^utta)!^ jä ediär
täminenkin, varsinkin silloin,.joä.^inietitään>, saada esim. tääl)^
sa hyväksyminen: ja kannatus niiKSän^ ^dnsala&piieeQtäv i Itrtka^ suär
maIaisenreheUis>7denläpitunk$nun»oV4t uskoneet jfr usk^^ että
Suom6n virallinen puolueettomuuspolittikka^ on^ jotakiÄ minifft' kä£ff
poliittista silmän lumetta.
Perehtykäämme päällisinu puolin tuoreimpaan päivän kysymyhr
seeny NiihnijSih/en TaiilKnJnitBeKe» näyttetijäin vier^öhnin tälOIä Car
nadassa. - ~ -
.Lehtemme lukijakunta on kulttuuritoiminnan ja nimenomaan
näytelmätaiteen hartaita ystäviä ja kannattajia. He ovat seuratoimin­nallaan
tähneöt fäsns ehemiäah k^msamsten knltfuurip^rintöidemme
vaaliiäis^käi käin mlkSSrr töiA^ täkSläiä^ii kansalaistamme ryhtnitty-mä.
Laiikaan orij'akehi3lÖn syyfiistymättä meidän sallittache6 viitata
esim. viime kesänä Canarfassa pld/et^yihin kansalaistemme faksiin
• musiikkijuhliin", ja siihen tosiasiaan, että Vapauden kannattajapii-rieiujärjestämässä
musiikkijuhlassa oli 4 sellaista kuoroa jonka kun­kin
jäsenmäärä oli yhtä suuri kuin 'rtoiseen leiriin" lukeutuvien ryh­miin'kuoron
koko yliteisesityksessS.
Emme sano tätä loukataksfemmiV tai väheksyäksemfbe "t<Ästen"
i-yhmien kulttuuritoimintaa, vaan. osoittaakstoime sitä suhteellisuus-tajun
puutetta — tai poliittista syrjirÄähalUÄ, mihm Snonu-Seura on
jatkuvasti juuttunut, vaikka se i)Jhuukiftta(uÄtisti'itfumaan koko ku­vaan"
vedojen.
' • ' k u t e n tiedetään, Nurmijärven- Taaborinvuoren näyttelijäin Cana­dan
matka on järjestetty taas "vanhan kaavan" mokaan niin, että työ­väen'
kultfuuiijärjeslot ja niiden toimipaikat on kokonaan- jätetty huo­mioonottamatta.
Vaikka täHtäläisniä työväen kulttmtrijärjestöillä on
ehdottomasti ainakin yhtä soi)ivia töimfpalkftoja näytelmien vesityksiä
väVten ja paikoin parempiakin, kuten esimerkiksi: täällä Sudburyssa
ja Vancouverissa, niin työväenkulttuurijärjestöjen edustajain ja toimi^
paikkojen hitoltäjaiii kanska ei ole asiasta edes neuvoteltu! Ne on
ilman muuta sivuutettu — ja tämSn sivuuttamisen täj^yy olla poliit­tista
alkuperää, köskä, kuten yll3 tfn osoitettu, työvS^ kulttuärijS^jfes-töillä
on täällä seuranäyttän^Ötoimintaa enefmmäh kuin kaikilla muilla
kansalaisryhmillämme yhteensä.
Onko sitten ihme, jos täkäläiset kansalaisemme saavat Suomi-
Seuran kummallisen ohjelman perusteella hieman kieron käsityksen
'kotimaan kttVasta'? Tai ainakin sen esittäjistä.
Jä koska tSmä vissiin kansalaispiirien syrjintä ei voi olla muuta
kuiiPpoUittisIuontoista alkuperää; Ään meillä on luultavasti oikeus
esittää efäitä esimerkkejä sekä rijAafaUömautuksia niiden johdosta.
' Senkö vuoksi on Vapauden takana ja tukena olevat järjestöt SuO-mi-
Seöran pannaluettelossa, että lehtemme on antanut jalkisej^ tu­k
e ! ^ Suoden viralliselle ulkopolitiikalle, nimenomaan puolneitto-mi^
nspolitiikalle?
•Tai toisinpäin käännettynä, senkö vuoksi Suomi-Seura suosii tääl­lä
niitä, kansalaisryhmiämme, joiden puhemiehenä esiintyy Toron­tossa
ilmestyvä Vapaa Sana, joka esimerkiksi lauahtaiiia; syysldun 21
ptA jnlkäisi päätoimittajansa nimimferkillä varustetun kirjoituksen,
missä Suomen nykyista nIkOpolitiikkaa, ja naapuriystäyyyttä sekäval-tlojohtoa
yleensä parjattihi seuraavaan tapaan:
. . Jälellemenneet vuodet Ovat osoittaneet, että Suomeen näh­den
Moskovan vallanpitäjät edelleenkin harjoittavat stalinilaista poli­tiikkaa
joka on ilmennyt kaikenlaisena kiristyksenä ja Suomen sisäi­siin
asioihin sekaantumisena.
"Tällaisella rumalla isäntäpolitiikalla on kai yritetty kösvattaa
suomalaisia pitämään venäläisiä veijinään, mutta alndana tuloksena oti
ollut nöyräselkäisten lakeijoiden sikiäminen Suomen poliittiseen elä- .
mään, jotka kumartelevat alinomaa Moskovaa, toisinaan ilman käs­kyäkin
. . ."
Avoin kysymyksemme Snomi-Siuran jofadolli ö'n siis tämä: Senk6
vuoksi on Vapauden takana ja tukena olevat suhteellisen voimaperäi­sesti
toimivat kulttuurijärjestöt Suomi-Seuran pannassa kun Vapaus
ei julkaise moisia, häväistyskirjoituksia Suomen virallisesta ulkopoli­tiikasta
ja Suomen vastuunalaisista julkisuosmiehistä ja -naisista?
K^ahdöllisten väärinkäältysteä välttämiseksi fidluaöHme sanoa, että
Suomi-Seuran kieroon johtavasta politikoihhoista huolimatta lehtem­me
ei tule^astaamaan sille "samalla mitalla". Nurmijärven Taal)6-
rinvuoren näyttelijöitä ei julisteta pannaan Vapauden palstoilla. Me
tttlemme~tervehtimään-heitä kaikella sillä huomaavaisuudella ja autta-vuudella;
minkä tämä vieraileva taiteilijaryhmä ansaitsee.
Mutta me haluamme esittää julkisesti sen syvän paheksumiset
mitä kansalaistemnfe huomal!Uy^)<t .«fiuVl }>i^n&älftl^' hajalsuudessa
moisesta politiikanteosta ovat antineet ja edelleen antavat.
; Sanomattakin on selvää, että Vapauden palstat o^at avoinna niin
Suomi-Seuran kuin mahdoVlisesti mui(^enkin asiaan kiintyneiden vas­tausten
julkaisemista varten. :.i
Ulospääsyä
emfaan
Kreikan Mkm
Ai^na. — Kreikan kuningas
Paul on päättänyt kut^a koolle
kaikki kreiitan poliittiset johfatjat
— lukuunottamatta vasemmisttilals-ta
EDA-puöltietta — yrittäessään
saadta aikaan kompromLssiratkaisufi
ua(|[a vaalilakia koskevassa kysy-myitseäLsä.
Vaalilain hyväksyriilses-t8V
I«tlai ^^välittömänä sei^rauksena
3. päiväksi suunniteltu
jen vaalien lykkääntymineh.
Geofge F^apeÄdrAo-äA Johlaftirf
keskustaubioAi, joka on; suurin op­positiopuolue,
o'n kiehäytyfiyi d!s^-
listumasta vaaleihin niin kauaA
kuin Pipinellisin hallitus on valläs'
s*-
• Gnemmistoi^öltte, kän^liitien rä:
dikaäiinen liitto, jota johtaa maan
entinen pääministeri Rdnstaniinos
Karamanlis, kannattaa uudistusta.
,New D e ^ i ,
Srchrovskyy
Syyskuun 13. pnä Itttian pääkau-ptinki
New Dellri: näki valtavan
mielenosoitusmarssin, kun sadattu­hannet
ihmiset suuntasivat kulktin-sa
parlamenttitalolle. Viranomaiset­ko
ovat myöntäneet, että kysymyk;
sessä oli suurin poliittinen marssi
Intian itsetiäistymisen jälkeen 16
vuotta sitten. Mai-ssin oli järjestä­nyt
Intian kommunistinen puolue j a
sen päätteeksi kommunistien paria
menttiryhmän puheenjohtaja Gopa-lan
esitti parlamentille yli 10 milj-ihmisen
allekirjoittaman vetoomuk­sen,
jossa vaadittiin pankkien ja öl­jyteollisuuden
sekä ulkomaankaiv
pian kansallistamista ja Intian p i ­täytymistä
liittoutumista vapaaseen,
puolueettomaan ja rauhaa turvaa­vaan
ulkopolitiikkaan.
Tämä marssi oli toistaiseksi huip­pukohta
siinä kamppailussa, jota
Intiassa on käyty edistyksellisten
voimien ja taantumuksen välillä.
Rajakiista Kiinan kanssa on antanut
Tntian taantumukselle ennen vaavis-
'^amattomat mahdollisuudet soluttaa
antikommunismia maan sisäpolitiik­kaan
ja yrittää irrottaa Intia sen pe-
'Inteellisesta puolueettomuuspolitii-
!iasta. Varsinkin oikeistolaisen
^watantra-puolueen suojissa on
määrätietoisesti pyritty siihen, että
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Paavo Palkka,- Mattawa, 9nt.,
Jäyttää keskiviikkona, lokakuun 2
päivänä 77 vuotta:
Yhdymme ystävien ja sukulaisten
onnentoivotuksiin.
ja
vastauksia
Kysymys; onko henkilön, joka
jö nautfn 65—69 vuotiaitten "elä­imettä"
esitettävä uusi hakemus var­sinaista
eläkettä varten 70 vuotta
käytettyään,: vai tuleeko se autc.
maattisesti ja ilman uusia, hakupa­pereita.
—'Epätietoinen.
Vastaus: Itarasta on kaiken varaf
ta panna hakemus sisälle ettei tule
mitään vaikeuksia myöhemmin.
USAssa käyttiiön
aluuttaffsenssif
TILATI^AA
VAPAUS!
USArn hallitus harkitsee parhail­laan
jyrkkiä toimenpiteitä ulkomaa­laisten
laina- j a arvopaperin myyn­nin
estämiseksi USA:n pääoma­markkinoilla.
Ensimmäisen kerran
USAn historian aikana rauhanomai
sissa oloissa Kennedy suunnittelee
valuuttalisenssien käytäntöönoftoa,
mikä merkitsee ulkomaalaisten ar­vopaperien
myynnin säännöstelyä U-SA:
ssa, kertoo amerikkalainen Was­hington
Post-lehti. Tällainen kont­r
o l l i on täysin vieras amerikkalai­sen
finanssimaailman ajattelulle.
Syynä Kennedyn suunnittelemiin
toimenpiteisiin on odotettua paljon
raskaampi paihemuutenkih suures­ti
vajauksellista maksutasetta koh­taan.
Maksutaseen vajaus arvioitiin
alunperin kuluvanvuoden osalta 1,5
miljardiksi dollariksi, mutta ennak^
kolaskeimat kolmannelta neljän­nekseltä
oäöittavat 4 miljardin dol­larin
vapausta.
Suunnitelman mukaan hallitus
saisi veto-dikeuden Ulkomaalaisten
pyrkiessä USA:n pääomamarkki­noille.
Toimenpide koskisi yksityis­tä
sektoria kaikessa laajuudessaan.
E r i l a i s in toiihenpitein, joista huo
mattakin ön HsSv^f-ön a^etkiniiihn
JlktfAiäille suuntatrtuvalle pääonia-
Hlkkeelte, Kenrtedy on saanut jon­kin
verran pysäytettyä dollarivirtaa
ahomaille ja kultavaranto on pysy-i:^
t iil/utitamä/i vifkc^ päiRall^aA elif
niiiAmass^ pöhjatasrtesaan vähän y l i
15 miljardia d o l l a r i a . . Mutta uutta
purkausta pelätään.
Oizengan va|muiiamii?ta
Vaaditaan jälleen
; Leopoldville. — Kongon poliitti-iet
puolueet jä järjestöt sekä kaik-
]dedistysriiiel«etväestöpiirit vaati­vat
kdngOTai^en vapaustaistelijan
Antoine Gizengan vapauttamista.
Jyrkän vaatimuksen Gizengan ja
muiden laittomasti pidätettyjen
kongolaisten poliitikkojen vapautta­misesta'
esitti Aarikan demokraatti­nen
liitto-nimisen puolueen nuori­sojärjestö.
Kongon kansal/inen liifte-nimisen
puolueen tiedotussihteeri kehotti
Viime viikolla Leopoldvillessä pide­tyssä
lehdistötilaisuudessa maan
kri karisnlaispiitcjä sekä ulkomailla
lieviä, Kongon ystäviä auttamaan
tdisielua Antoine CizenganVapaut-
(anilseksl.- . ' ~ -
viisivuotissuunnitelma rom'utetaan,
luovutaan valtion harjoittamasta te­ollisuuden
rakentamisesta ja kytke­tään
Intia läntiseen blokkijärjestel-mään.
Sen rinnalla seisoo myös
kan^salliskiihkoinen hindujärjestö
Jan Sangh. joiika edeltäjä RSS lan­taa
vastuun Gandhin murhasta. J a
vielä kuuluu samaan rintamaan 'so­sialistinen"
Praja-puolue, joka vi­hassaan
rauhaa ja sosialismia, koh­taan
ylittää selvästi jopa Euroopan
oikeistososialistiset puolueet.
" V I I D t S K O L O N N A"
•r Kuitenkaan nämä puolueet eivät
merRit.«!e vielä suurinta vaaraa Inti
assa. Suurin vaara on siinä, että
hallituksessa istuvan kongressipuo­lueen
sisällä on "viides koTonna",
joukko johtavia ministereitä j a vir­kamiehiä,
jotka tosin muodollisesti
tukevat pääministeri Nehrun poli-
.iikkaa, mutta käytännössä sabotoi-
/at kaikkia edistyksellisiä pyrki­myksiä.
Ja Nehru puolestaan oh
antanut usein heidän edessään pe^
;'ään voidakseen säilyttää muodolli­sen
yhtenäisyyden puolueensa ja
'mallituksensa piirissä.
Jo vähän sen jälkeen, kun vihol­lisuudet
olivat alkaneet Kiinan
kanssa, onnistui taantumuksen syk­syllä
1962 työntää syrjääft puolus-tusmtnisterih
Krishna Menonrh, jo
ka on Intian edistyksellisimpiä poli­tiikkoja
j a mainittu Nehrun seuraa­jana.
Tällöin taantumus pääsi pää
:nää ään jota se o l i tavoitellut kym
menen vuotta. Muutaman kuukau
d^n perästä Menonia seurasi sartaa
tietä ministeri Malvfja, jöfiRa ölif
onnistunut rakentaa riippumaton
intialainen öljyteollisuus läntisten
öljy-yhtiöiden vastustuksesta huoli­matta.
Tässä hän sai paljon aineel­l
i s t a apua NL:Ita ja Romanialta.
LÄNTISIÄ H A N K K E I TA
Sotilaallisen avun" varjolla länsi
— ennen kaikkea U S A — on yrittä­nyt
saada perustetuksi sotilastujö-kohtia
Intiaan. Taantumuksen myö
tävaikUtuksella suunniteltiin ns. il
masuojaa, jdkä olisi^ antanut länsi­valtojen
ilmavoimille mahdollisuu
den lennellä vapaasti Intian yläpuo
l e l l a . Julkisuudessa esiintyneiden
vastalauselikkeiden vuoksi tästä
hankkeesta luovuttiin, mutta siihen
ollaan pääsemässä nyt yhteisiksi
suunniteltujen ilmasotaharjoitusten
muodossa. Lisäksi USA p y r k i i kai
k i n tavoin/jarruttamaan..-Intian o-man
puolustusteollisuuden rakenta
mistä ja tekemään sen riippuvaisek­si
läntisestä puolustuskalustosta
Kaikkeen tähän liittyy myös hanke
perustaa Kalkuttaan 'Amerikan ää­nen"
radioasema, joka sinäsnä olisi
loukannut raskaasti Intian puoluee
tonta asemaa. Julkisuudessa esiin-t.
vneen myrskyn vuoksi h a n k k ^ S l^
luovuttiin, mutta taantumu§ elät­tää
s i l t i yhä tätäkin suunnitelmaa.
Hiljattain taantumus teki jälleen
uuden yrityksen. Se vaati Nehrun
päätä vadille ja hänen hallituksen­sa
korvaamista länteen kallistuval­la
fasistis-militaristisella kokoomuk­sella,
jollainen on m m . Pakistanis­sa.
Kaikki kongressin antikommu­nistiset
voimat vedettiin epäluotta­muslause-
ehdotuksen 'taakse, ja
vaikka hanke kaatui äänestyksessä,
n i in se osoitti s i l t i tilanteen vava-vuuden,
sillä ensimmäisen kerran
16 vuoteen pystyttiin nyt kuitenkin
tekemään j o kongressissiin asti kan­tanut
yritys Nehrun kukistamiseksi.
K A N S A N L I I K E
Kamppailussa Intian taantumus­ta
vastaan kommunistinen puolue
on asettunut liikkeen eturiviin. Se
On selittänyt, että pelkkä puolus­tautuminen
ei riitä, vaan on siirryt­tävä
vastahyökkäykseen, josta mars
si New D e l h i in o l i eräänä jättimäi­senä
voimannäytöksehä. • Lisäksi
järjestettiin elokuussa Bombayssa
suurlakko, johon osallistui 750,000
Kyn^enjärjesteimä
EngiaiHlm rakiihin
L(]Q^toik> — V i r a l l i n en tutkimusva­liokunta
on' suositellut, että Eng­lannissa
olisi otettava käytäntöön
kymmenlukuun perustuva rahajär­jestelmä;
jossa perusrahayksikkönä
on punta.
Punta jakautuisi sataan alayksik-köö]^,
-joiden-nykyinen - arvo vastaisi
2,4 penniä j a joita voitaisiin kutsua
"centeiksi" • tai 'fleeimal pennyik
5 i " , sanottiin valiokunnan antamas­sa
suosituksessa.
Viime 'VUonna asetettu kuusijäse­ninen
valiokunta arvioi että rahan-muutos,
tulisi maksamaan Englan­nille
noin 100 miljoonaa puntaa ja
ehkä vieläkin enemmän, jos asia ly-kättäisiiiKkauemmaksi
kuin vuoteen
1967 tjai 1968.-
A i n a k i n kolme vuotta kuluisi
sunnnitelmiät 'batinoiseen ;rsen jäl­keen
kun hallitus tekisi asiasta-pää­töksen,
jar päätöksen toteuttaminen
vaatisi lisäksi parisen vuotta.
• ;Xänesty|; suosituksesta hyväksyt­t
i in valiokunnassa' neljällä äänellä
kahta vastaan.
Englannissa tutkitaan parhaillaan
mahdollisuutta siirtyä kymmenlu-ktnm
perastovan raliajärjestelmään
samaan aikaan kun useat kansain-yhTelsöh
maaT jb"övar tehneet a'sra's-'
ta myönteisen päätöksen. Kysymys'
on kuitenkin ollut keskustelen" ai^
heena Englannissa yli 150 vuotta'
ja tänä/aikana kaksi tutkimuskomis­siota
oh antanut kannatuksensa uu­teen
järjestelmään siirtymiselle.
Ben Bella puhui suhleisla Janskaan
Alger.— Algerian presidentti Ah­med
B e n B e l l a on antanut "selvästi
ymmärtää, että Algeriassa vielä jäl­jellä
oleva ranskalainen . omaisuus
kansallistettaisiin, jos Ranska suo­rittaa
/ uusia ydinkokeita Saharassa:
Hän sanoi viime viikolla pitämäs­sään
lehdistökonferenssissa kannat­tavansa
Ranskan ja Algerian vä.lillä
läheistä yhteistyötä jonka tulisi kuir
tenkin tapahtua yhdenvertaisuuden
pohjalla -eikä perustua siirtomaa-kai^
dplta|Peräisin oleviin etuoikeuk­siin.',.
' Ben :Bella; lisäsi, että kansallista-ini^
tOimenpiteet^ joihin kuu luu kol­men*
ranskalaisten omistaman sano­malehden
takavai-ikointi viime ' v i i -
kqlla, eiVät vahingoita ma|tten vä­listä
yhteistyötä,'" i vaan ^poistavat
kaikki yhteistoimintaan liittyneet
kielteiset piirt^^t.
Ben Bella s a ^ l lopuksi, että A l ­geria
ei hyökkäKi Ranskan uusia a-tomikokeita
vastaan, mutta että nii­den
toimeenpaneminen jouduttaisi
sosialismin toteuttamista.
R A N S K A LYKKÄÄ M A K S U JA
A L G E R I A L L E
C o » » 1
1 . .,
Vitt V i
P a r i i s i . — "Ranskan hallitus ön
päättänyt lykätä maksujaan Algeri­alle;,
ensi kuussa, ellei Algerian hai-,;;
litus ole siihen mennessä suostunut v
iiolmea ranskalaisten omistamaa ,sa--i.
nomalehteä koskeviin korvausjär-iestelyihin.
Algerian hallitus k a n ­sallisti
lehdet viime viikolla. .,
" E l l e i lehtien koi-vausasiaa saadd .'
järjestykseen, Ranskan hallitus a i - ' "
xoo maksaa korvaukset lehtien o-
•nistajille Algerialle menevistä v a - " '
oista. Tuontia .^Ijjcriasta — muun
muassa viinin tuontia -^rajoitetaan'
Tiyös.
Asiasta kertoneista lähteistä su- '
aottiin kuitenkin että Ranskan häl- '
lUis on hakik{»2 pääsemään jonkin- v
laiseen sovintoon asiassa president-
1 ben Bellan kanssa, ... .
"Seitsemän veljestä" Nurmijärvellä Taaborin vu irella. Kuvassa Eeroa kuranssataan Jukolan vel-jessarjankoko
voimalla. Vasemmalta Tuomas, Simeon, Lauri, Eero Juhanin polvella, Timo ja Aapo.
Nurmijärven Näyttelijät lähtevät lokakuun 3. päi 'änä USA:han ja Kanadaan esittämään Nurmijärven
Kivi-juhlissa tunnetuksi tulleilla voimillaan Aleksis Kiven "Nummisuutareita" ja "Seitsemää veljestä".
Esiintymispaikkafcuntina ovat New York, FItchburg, Toronto, Sudbury, Sault Ste. Marie, Port Arthur,
Wirginia, Marqueite, Chicago, Detroit ja Fairport Harbor.
Oheissa kuvassa nähdään kohtaus "Nummisuutarien" Karrin häistä, missä pitopöydät on katettu
Karrin pihalle. Kuvan etualalla ^'Esko" haarikka k idessä, takanaan Mikko Vilkastus ja ympärillä hää­vieraita.'
^
• Esityksen ohjaajana on Suomen Kansallisteatterin näyttelijä Vilho Siivola. Nimiosassa"Eskona"
on tameperelainen kansakoulunopettaja Kalevi Nummi.
Lehtimiesasunto
taas tarkastus-kohleena
NcM' Yoyk. —- Muutamia päiviä
sitten tapahtui suuresti kotitarkas--
Uista muistuttava varkaus IzvestijaVi
'•Iew Yorlsin kirieonvaihtainn asuft-nossa.
New Y o r k i n poliisi ei ole
vieläkään päässyt varkaiden jäljille.
Syyskuun^l. päivänä tavoittamat­ta
jääneet rikolliset vierailivat jäl­leen
neuvostoliittolaisen lehtimie­hen
tällä kertaa Moskovan radion
edustajan luona.
Moskovan radiotoimittaia Alek-'
ydvxh- Druzhinin lähti perheineen
. ' a i n p a ' i k s i tunniksi ulos. Hänen
Palattuaan kotiin; oli siellä kaikki'
-ikin sokin. Kaapit ja pöytälaatikot
)]i aA'attu ia paperit sekoitettu, mut­ta
mukanaan varkaat veivät vain
T)!enen rahasumman. Arvokkaat, ra­diolaitteet
koneet j a taloustarvik­keet
eivät näyttäneet kiinnostaneen
varkaita. New Yorkin poliisi i l ­mestyi,
ihmeellistä kyllä, viipymät­tä
paikalfe, mutta etsivät eivät ha­vainneet
mitään johtolankoja. Var­kaat
eivät jättäneet edes sormenjäl-kiään.
He olivat siis epäilyttävän
ammattitaitoisia varkaita.
Ihmeellisintä asiassa on se, että
ne varkaat, joita neuvostoliittolaiset
lehtimiehet kiinnostavat, toimivat
aina saman kaavan mukaan. .
Muutaman viime kuukauden aika-,
na on tällaisia varkauksia tapahtu- •
nut Pravdan, Selskaja Zhisnj-lehden,
•7.vestijan ja nyt lopuksi Moskovan
adion edustajan huoneistossa. Joka
kerran aineelliset vahingot ovat ol­leet
mitättömät. * Varkaat eivät i l ­meisestikään
välitä tavanomaisista
arvoesineistä.^ Kahdessa viimeksi
mainitussa tapauksessa herättää i h -
meytystä se seikka, että 680 asuntoa
käsittävässä talossa varkaita ovat -
kiinnostaneet nimenomaan ne kak­si
asuntoa, joissa neuvostoliittolai­set
lehtimiehet asuvat.
PÄIVÄN PAKINA
Cosa Nosira, Yalachi ja esivätfa
työläistä. Niinpä Nehru viisi päivää
Bombayn lakon jälkeen erotti hal­lituksesta
joukon ministereitä: ra­haministeri
Desain, joka oli eräs
taantumuksen pääedustaja hallituk­sessa
ja vastuussa verotaakan heit­tämisestä
muutenkin riittävän köy­hien
ihmisten niskaan; maatalous­ministeri
Patilin, joka oli taantu­muksen
mies n:or2 hallituksessa ja
maareformin jarruttaja; sisäminis­teri
Feddin, joka oli "Amerikan ää-ni"-
hankkeen siiunhittelija, sekä ö-petus-
ja kuljetusminlsterirt.
Erittäin tärkeänä on pidettävä
Dösäin ja Patiliit kuliistumista, eikä
ole-ihmeteltävä, että tJSA:n ja Eng
lännin suurlähettiläät tiettävästi
loppuun asti pyrkivät estämääh näi^
den ystäviensä erottamien. Kai­ken
tämän jälkeen "Times of In-d
i a n " AVashingtonin kirjeenvaihtaja
selitti happamana N^lirun ryhty­neen
jälleen ' tekemään ysiävällls-mielisiä
eleitä Moskovan suuntaan".
Intiassa tapahtunutta hallitusre­monttia
pidetään täällä yleisesti
taantuAiuksen pahifhpanal takaisku­na
moneen yuodeeh mutta vaara 6i
silti ole vielä suinkaan, vältetty. O i ­kealla
siivellä haudotaan jatkuvasti
ii^sia suunnitelmia, ja se pakol|«a
vasemmiston olemaan valppaana'ja
taisteluasemissa.
Siltä varalta jos jotakuta ihme­tyttää
otsikossa olevien sanojen
•'vierasperäi/yys" lienee paikallaan
selittää, että parasta on n i i h in pe­rehtyä,
sillä lähitulevien viikkojen
aikana tulemme näkemään ne en­tistä
useammin sanomalehtien pals-'
toilla ja.TV-näköruudussa.
Cosa Nostra — erään käännöksen
mukaan ' O u r T h i n g " täi vain"ve.-
kottimemme" on suuri amerikkalai-hen
i-ikossyndikaatti ja Joseph Va-lachi,
45 vuotta 60 ikävuodestaan
Aiurhien ja muiden rikosten parissa
elänyt alamaailman pomomies, jon:
ka "nitistämisestä" on Cosa Nostra
kuulema luvannut $100,000 palk­kion,
siksi kun hänestä On 'tullut
vissien uutistietojen sanonnan mU'
kaan rikosmaailman "luopuri".
N i i n , tämä Valaehi-poika ei ole
kaikkein suurin alamaailman rikolli
nen Yhdysvalloissa, mutta kuiten
k in siksi suuri, että hänen sanotaan
tuntevan herrojen suuruuksia, jois­ta
hän antanee myös meille .tavalli­sille
kuolevaisille vähän tarkempia
henkilötietoja.
Muuten sivumenne sanoen Yhdys­valtain
öikeufemmisteri, presidentti
Kennedyn veli,, Robert Kennedy sa­noi
viime viikolla Vhdysvaltain.se­naatin
salaisessa kuulustelutilaisuu­dessa;
että' Cosa Nostra toimii myös
Canadftssa. "Heillä (Cosa Nostran)
jäsenillä ' on yhteyksiä Canadassa
ölevilri ( r i k o l l i s i i n ) " , hän sanoi se­littäen,
että yhdysvaltalaiset alamaa­ilman
heput toimivat toisinaan Ca^
nadasta käsin ja matkustelevat Ca­nadassa,
mikäli se on heille edullis­ta.
Mutta tutustukaamme nyt aina­kin
päällisin puolin itse Cosa Nos-traan.'
Cosa Nostra On suuri, todella
SUURI rikossyndikaatti. Se on ita­liankielinen
nimi, jonka toisena
käännöksenä olemme nähneet " O u r
cause" (meidän asiamme).
Cosa Nostran sanotaan koostuvan
pääasiassa italialais-yhdysvaltalaisis-ta.
j o i l la on yhTeyksiä Sisiliaan ma­fia-
nimisen rikosjärjestön 'kanssa.
Perusolemukseltaan se on kuitenkin
täysin amerikkalainen rikosjäi-jes-;
tö.
Cosa Nostra salakuljettaa 'huu"
mausajneita ulkomailtaj se harjoit­taa
valkoista orjakauppaa, ryöstää
pankkeja, kiristää "suojelumahBuja"
ravintoloilta, teattereilta ja muilta
yleisiltä laitoksilta. Se toteuttaa kai­kenlaisia
rikoksia, mukaanlukien
murhia; Cosa Nostra jätjestö on toi­minut
vuosikymmeniä. Sen johtajat
eivät ole enää tikareita, patukoita
ja revolvereja käyttäviä katnhirmu-j
a , vaan "arvossapidettyjä" liike­miehiä
— miljonäärejä.
Poliisit ovat kauan tietäneet tä­män
rrkossyndikaatin olemassaolon;'
Mutta sen korkeimmajt johtajat dvät
pysyneet salassa ja n i in eivät^pAUji'
siviranomaiset ole v d n i e t sltr
j erittäin vaikutusvaltaisia puolusta­jia
— rahalla kun .saa mitä tahansa
yksityisyritteliäisyyden maailmassa.
Nyt ovat poliisit edullisemmassa
asemassa siksi kun heiään käytettä­vissään
on edellhmamittu^ rikosmaa­ilman
'i-enegaalti' Valachi. jonka
uskotaan tuntevan tämän rikossyn-dikaatin
korkeimmatkin pomot. A i ­kaisemmin
on varma kuolema koh­dannut
kaikkia "ilmiantajia" ja ku,-
ten sanottu, Valachinkin päästä on
luvattu $100.000 palkkio.
Saturday Evening Post. kirjoitti
jokin ai^ia sitten Cosa Nostrasta:
"Järjestetty nkostoiminta on tä­män
maan (USAn) suurin liikeala.
Sen yleistulo on noin 10 prosenttia
kansallistuloista, y l i $40,000,000,000
vuodessa, ja se,on miltei kuin valtio
valtiossa. Vaikka se ei maksa^ veroa
ivaltioUe, se maksaa lukemattomien
virkailijain turmelemiseksi' kaikissa
hallitusportaissa."__ •
Oikeusministeri''Kob6rt Kennedy
on sanonut: "Monet amerikkalaiset,
ajattelevat, että järjestetty rikostoi-mi^
ta ei koske heihin j a siksi he^
ova^ vain epämääräisesti huolissaan.
Järjestetyn rikostoiminnan taloudel­linen
ja poliittinen voima on kasva­nut
niin nopeasti, että vaikka hei­dän
elämäänsä e i välittömästi uha-takaan,
se koskee heihin (amerik­kalaisiin)
selvästi ja haitallisesti."
Cosa Nostran rikossyndikaatin jä­seneksi
liittyvältä" vaadifaah ehdo­tonta
salaisuutta ''|)dmbn" mää­räysten
vtöteuttanilstif Ja eitä hän on
suori^tiut mainakin' yhden ihurhan.
^enlttjb^ä^^^lenia^nkiii U l a pitää
'f,'Jäiii^st^^ j^^<I<^!> on- kanäalliseä
1. kn^irt •X^i.S^^.•.^.~•
johon kuulu 12 miestä, mukaanlu­kien
New Y o r k i n "pomo".
Viime kesäkuun 22 pnä Yhdys,-
valtain viranomaset saivat kuitenkin ;
suoritetuksi läpimurron. tähän tiuk- •
kaan rikossyndikaattiin. Edellämai- •
nittu Valachi, joka oli huumausai­nekaupasta
kärsimässä 15-vuotista •
vankeusrangaistusta, tappoi rauta- ;
putkella mukiloiden toisen vangin.
Rikossyndikaatti oli näes "tuomin- ,
nut" Valachin kuolemaan epäiltynä •
sutä, että hän o l i yhteistyössä FBIcn >
kanssa. _ ;
Cosa Nostraan vuonna 1930 liitty- ^
nyt Valachi oli paniikkitilassa. Hän '
paljasti koko jutun, mukaanlukien
oman "kuolemantuomionsa", jonka •
estämiseksi hän sanoi tappaneensa '
edellämainitun vangin.
Nyt on tätä Valachia kuulusteltu J
Yhdysvaltain senaatin tutkijakomi- «
tean salaisissa istunnoissa. Hän tu- ^
lee tekemään paljastuksia TV:ssa ja '
niistä kerrotaan epäilemättä palsta- l
kaupalla sanomalehtien palstoilla. "
,: Poliiseilla on siis nyt Cosa Nost- *
ran johtajain nimet ja osoitteet. '•
Mutta kun sen joidenkin johtomies- •]
ten, esimerkiksi Genovezen, sano-taan
olevan $30,000,000 "arvoisen" •
miehen vaikutusvaltaisine ystävi- 1!
neen, niin helppoa ei tietenkään oie
heidän tuomitsemisensa. Näillä mii- t
jönäärijohtajilla on myös lailliset ;
liiketoimensa; mikä heistä omistaa •.>
kiinteistöliiickeitä, mikä muita liike-rlaitökfja.
Heidän " p a l k k a l i s t a l l a a n " -
hn tärkeitä hallitusvirkailijoita luul-:_^^
lavasti aina iuomareita myöten. «
- Kaikesta' huolimatta näyttää siltä, !
että ciosa Nostran pomoilla ja pie-
'nentmilläkfd^Jilknäntekevillä on vai-<
fceat ajat edessä —- ja poliisiviran­omaiset
sitä "tautia" heille lisä^
k ^ n ! frr Kän^äkotira,
H"
l a ":
t
-''rl