Vapaus, April 28, 1953

              Sivu 2 Tiistaina, huhtikuun 28 p. — Tuesday, A p r i l 28, 1953 $ |
(UBEBTir) ~ iDdependeot X a b o r
O r g a n of F i n n i s b CanadUms. Es»
tAbUiltied Nov. e, 1917. Autboi-lzed
« s ^ o n d c l a s s mail by t h e Post
Of/Ice Department. Ottava» P u b '
UShed tbrice weekly: Tuesdays
TbUTEdays and Saturdaya b y Vapaus
P u b l i s h i n g Company L t d . , a t 100-102
E l m S t . W . , S u d b u i y . Ont., Canada.
Telephone»: Business C
E d i t o r i a l Office 4'428£
E . s u i t s i . E d i t o r W . E ] tl
address: B o x €9, S u d b i
>fflce 4'42(M
K Manager
und. M a i l i n g
i r y , On t a r i o .
A d v e r t i s i n g rates upon
T r a n s l a t i o n free of c h a .
appUcatioau
rge.
T I L A U S H I N N i
Canadassa: J vk. 7J
Y h d y s v a l l o i s s a : 1 v k . 8J
Suomessa 1 v k . 8.
00 6 k k . 3.75
3 k k . 2.25
00 e kk. 4.30
50 6 kk. 4.75
Chiiixhillin vetoomus
firit^nnian pääministeri Churchill esitti v i i k k o sitten alaliuoneen
: istunnossa lausunnon, mikä on vaikuttava argumentti rauhan ja V i i ­den
Suurvallan rauhansopimuksen puolesta.^ ;*
Kuten tiedetaan, Churhill siinoi toivovansa^ että Xeuvostoliitto
j a länsi\'allat järjestäisivät konferenssin siinä mielessä, että voitaisiin;
lopettaa kylmä srjta, joka on jakanut maailman kahteen erilliseen
osaan ja uhkaa viedä ihmiskunnan kolmanteen maailmansotaan, ato­misotaan,
jonka seuraamuksia on miltei mahdoton etukäteen kuvi-
,telia. Sanoi pääministeri Churchill:
' "Minä toivon, ettei täällä eikä muuallakaan sanottaisi mitään
sellaista joka pysähdyttäisi tai kylmentäisi sert hyvän tahdon kehityk­sen,
mikä saattaa olla me;nos.sa.
'•Minun toivoniukseni on, että .se johtaa lopulta korkeimman
portaan keskusteluun -— vaikkapa »e olisi epävirallista tai yksityistä
laatua olevaa keskustelija -—-eräiden suurvaltojen välillä." .
Vanhana j a kouliintuneena politiikkoria pääministeri Churchill
esitti, ei vain ihmiskunnan suurimman toivomuksen,^ vaan myös v a ­roituksen
niitä vastaan, jotka yrittävät kaikin mahdollisin keinoin
estää rauhanteon Koreassa ja kylmäri sodan lopettamisen.;
Merkillepantavaa on, että Churchill antoi tuon lausuntonsa mil­tei
samanaikaisesti kun Vhdysväitain valtiosihteeri John Foster D u l -
les antoi' Wa6hingtpnissasariomalehlilconferenssin ymmärtää, että
hän vastustaa sellaista ajatusta, että pidettäisiin Neljän .Suurvallan
konferenssi kylmän sodan lopettamiseksi.
, Mei1;illepantavaä myös on, että Churchill antoi tuon lausuntonsa
j u u r i niihin aikoihin kuin Koreasta rupesi tulemaan proi)agandatieloja
siitä, miten yhdysvaltalaisia sotavankeja pn pahoinpidelty "ja -koh­deltu
kiinalaisten ja korealaisten toimesta — vaikka meille olikin
». tiedoitettu, että amerikkalaiset sotai)äälliköt ovat kieltäneet sanpmri-lehtien'
edustajilta oikeuden haastatella kiinalaisten Ja korealaistani
vapauttamia sotavankeja. Tässä yhteydessä ei voi olla tuntematta;
itiä jotkut piirit yrittävät epätoivon vimmalla löytää "uuden riita-aiheen"
siltä varalta, jos sptavankikysymys siirtyisi pois päiväjärjes-tykfiestä.
Se olisi tekosyy sodaii edelleen jatkamista varten.
. ; Tällaista taustaa vastaan katsottuna 'vanhan sotaratsun" Churc­h
i l l in yllämainittu lausunto on todella vaikuttava ja lämpimästi ter­vehdittävä
toimenpide rauhan puolesta.
" rian nuioöunavte
Vjim^ v i i k o l l a saapui kaksi uutistietpa, jotka kaukana toisistaan
olevista JähtöpaikoLstdan huolimatta antoivat ehkä ennätysnäytteen
siitä, minkälaiseen mielettömyyteen 'kommunistivastainen" noitä-jjahti
on Yhdysvallat vienyty
if. Ottakaamme ensimmäiseksi ko|>enh.'iniiriasta saapunut j u u t i s t i e to
Olissa kerrottiin, että suurta kuuluisuutta saaneen ja Yhdysvaltain
^«insalHssankarin korkeuteen nostettm kapteeni' K u r t Carlsenln isä
M a r t i n Carisen ei pääse Tanskasta Yhdysv^ poikaansa tapaa­maan.
Nuorempi Carlsen tuli kuuluisaksi F l y i n g Enterprisejäivansa
kapteenin ominaisuudessa j a on nyt toisen samannimisen yhdysvalta­laisen
laivan kapteenina Kaukoidässä. Hänen kerrotaan, kutsuneen
^kkäät vanhempansa vierailemaan muutamaksi viikoksi luPkseen
K e w Yorkiin. Miksi 63-vuotiaalta isä Carlsenilta kiellettiin lupa
vierailla kuuluisuutta saaneen poikansa luona? Syynä ovat isäukon
"väärät ajatukset"! Kun Carlsen sanoi avoimesti matkalupaa ha-
: klessaan, että hän ön Tanskan kommunistipuoUiecn jäsen, niin hä­neltä
kiellettiin viisumi ja niinmuodoin kapteeni Carlsenin iäkäs äiti
•joutui yksinään matkustamaan poikansa luo! Vanha Carlsen, j o l la
ilmeisesti on vanhan merikarhun v e r t a suonissaan,, sanoi tämjin ta-paiiksen
johdosta, että hän kyllä selviää tästä vaikeudesta, mutta po­jalle
se on vaikea pala purtavaksi — varsinkin kuri muistetaan, ettei
bänen kommunistisuuten.sa ollut minkäänlaisena esteenä viime vuon­na
jolloin hänet tuotiin Englantiin, missä hänen pojalleen annettiin
Ämkarin suurenmoinen vastaanotto:
ToLsena esimerkkinä voidaan j a täytyy m a i n i t a se k u n Yhdys
yaltain-subversiivisen toiminnan kontrollikomitea on määrännyt sika-
Hiiden kommuhistipuolueen rekisteröimään itsensä "ulkomaalaisena
järjestönä". Kuten oli odotettävissakin, Yhdysvaltain kommunisti­puolueen
johto ilmoitti, että se ei tule moista määräystä noudatta­maan,
eikä myöskään mitään selostusta viranomaisille antamaan sen
paremmin jäsenistöstään kuin varoistaahkaan.
M u t t a huolimatta lainkaan siitä mitä me ajattelemme kommu­nistisesta
teoriasta yleensä tai Yhdysvaltain kommunisteista erikoi­sesti,
tosiasiana pysyy, että Yhdysvalloissa M . V r K l T A i ^ N nyt sa­manlaista
ajatusten kontrollia, mitä kokeiltiin ihmiskunnan veren ja
kärsimysten hinnalla Saksassa ja muissa fasistimaissa tois€'n maail­mansodan
edellä. S;iksassa myös julistettiin kommunistinen puolue
" M o k o v a n välikappaleeksi" j a siltä k i ^ l e t t i i n laillinen toiniintaoi-keus.
Samoin tapahtui useissa muissa fasistimaissa, joiden hallitsijvlt
yrittivät vaimentaa kansan protestiäjinet mielettömiä sotavalmiste­luja
vastaan j a "kommunisteiksi* leimattiin k a i k k i kansalaiset jotka
omaksuivat sotavastaisia eli, "vääriä ajatulisia". Mainittakoon tässä
yhteydessä se tosiasia, että kun Petain ja Ranskan muut taantumuk­selliset
vallanpitäjät valmistuivat yhteistoimintaan Hitlerin natsien
kanssa ja Ranskan kansallisetujcn pettämiseen, heidän ensimmäisenä
toimenpiteenään oli se, että julistivat Ranskan kommunistipuolueen
laittomaksi, koska se muka toimi "vieraan m.aan" hyväksi!
muka toimi "vieraan maan"" hyväksi!
H i s t o r i a on sillemnyn osoittanut kumoamattomalla tavalla, että
todellisia isänmaanystäviä olivat Ranskassa, Saksassa ja muissa E u ­roopan
maissa rauhanpuolustajat, niin kommunistit k u i n muutkin,
jotka vastustivat sanoin j a teoin sotaa. Mainittakoon vielä, että
Ranskassa kommunistisesta puolueesta tuli maan suurin poliittinen
puotuejuuri sen vuoksi, mitä mainittu järjestö teki sodan aikana, ja
Etiroopan kansandemokraattisissa maissa aikaisemmin maanalaisuu­teen
ajetuista kommunisteista j a muista rauhanpuolustajista tuli
uusien valtioiden luotettuja ja kunnioitettuja valtiojX)htajia.
M u t t a nyt tarjxjvat Yhdysvaltain sotaiset politiikot hysterian
vallassa niitä samoja jälkiä, jotka veivät ihmiskunnan toiseen maail­mansotaan
— mutta ei kuitenkaan estänyt sen paremmin totuuden
kirkastumista kuin ajatusten paimenten sotilaallista, poliittista ja mo­raalista
tappiotakaan!
Me emme luonnollisesti tiedä mitä yksityiskohtaisempia suunni­telmia
Yhdysvaltain kommunistipuolueella nykytilanteessii on. .Vi­noa
mitä olemme sanomalehdistä nähnyt, on tieto siitä', että Yhdys­v
a l t a i n kommunistit kieltäytyvät rekisteröimästä itseään "ulkomai­sina;
asiamiehillä" j a tule\'at yrittämään pahamaineisen McCarranin
Jäin fcumoatnista sillä pohjalla että se on perustuslakivastainen tekele,
mikä (CS sovi minkään demokraattisen valtion lakikirjoihin. Tämä
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
e d v i n Labtfneo, P o r t A r t h t i r , O n t . .
täyttää huomenna, h u h t i k u u n 29 pnä
74 vuotta.
Yhdymme 8ukula:6ten Ja t u t t a v i en
onnentoivotuksiin!
Mitä nmiit smiov^
JfJMALA AUITAKOOVJaEITX
Tässä kuussa julkaistuun vuoden
1832 V K : n t i l a s t o k i r j a n huomattavin
tieto on - Neuvpstoiiiton' tuotannon
suuresta noususta,
Y K : n asiantuntijain selostuksen
mukaan Netivojstpiiiton tuotanto k o ­hosi
70 p r o s e n t i l l a vuodesta vuoteen
Huhtikuun 29 pnä 1903 vyöryi Turtle Mountainista
valtava lojy^are icalkkikiveäy tappaen 66 henkilöä
ja aiheuttaen suiirta tuhoa sadassa sekunnissa
- N o i n 1,300 j a l a n korkuinen, 4,000
j a l a n levyinen j a 500 j a l a n k o r k u i ­n
e n valtava kappale kalkkikiveä ^ ö k -
syi hirvittävällä v o i m a l l a alas T u i t le
M o u n t a i n i n rinnettä huhtik. 29 pnä
1903 j a teki sadassa sekunnissa t u ­h
o i s a a jällceä: tappaeri a i n a k i n 66
henkeä, tiatidaten alleen u s e i t a kote­j
a , h i i l i k a i v a n n o h rakenniilcset, r a i t a ­t
i e n haararaiteen j a n o i n 3,200 eek­1013—
51. Y h d y s v a l t a i n tuo t a n t o k o - , k.e riä h, ede,l mällist_ä ma a t a F r a,n k i n
hosi samaan aikaan ainoastaan 15 ^^""^P^^!^ Crownest P a s s i n a -
prosentilla.
Samojen asiantuntijain kertoman
mukaan Neuvostoliiton tuotanto o l i
VV 1951 kymmenen kertaa suurempi
k u i n vuonna 1928 samalla k u n Y h ­d
y s v a l t a i n tuotanto kohosi vähän y l i
kaks nksrtäisesti m a i n i t t u n a aikaha;
J a W a l l g-treetin a s i a i n t u r i t i j a i n se­lostusten
mukaan Y h d y s v a l t a i n tuo­tannossa
ci;si V. 1950 o l l u t suuri las­k
u — l a s k u j o s t a se e i o l i s i vieläkään
selvinnyt > T - ellei oi s i ollut K o r e an
sotaa j a jättilä.smäistä sotavalmiste­lua..,,
•
S e l l a i n en on "meidän elämänta­pamme".
Jumala auttakoon meitä!
— Steelworker & Iilliner, Sydney. N.S.
LEIPÄ MAKSUTTOMAKSI .
" A i k a - a j o t t a i s e t h i h t a i n alentami­set
o n järjestettynä piirteenä neuvos-tojärjestehnäsrä
. Ukrainassa usko­taan,
että leipä tulee p i a n yhtä v a ­paaksi
(raaltsuttomaksi) kuin i l m a ."
— UJS. News & W p r l d Report,
etsitään
K a i r o . Välimeren r a n n a l l a n y ­kyisen
S y y r i a n alueella s i j a i t s i noin
kcl.Tietuhatta vuotta sitten ; U g a r i i i n
kuningaiiki^nta; Tämän ' k a u p u h k i -
va I t i en raunioista uskotaan löydet­tävän
avain •'siilien m i t e n : a ^ o s e t
ovat syntyneet. Sen a s u k k a i d e n tie­detään
käyttäneen: aaL<50Sia kirjoit--
taess.\an noin 3.000' vuotta takaperin
kuten on v o i tu todeta raunioista löy-tyneistii.
savitauluista. , •
: Monet: t l e d e m l e h e f o v a t välttäneet,
että aakkosten käyttä.minen olisi a l ­kanut
myöhemmin, foinikialaisten
keisintönä. '
, S o v i t a u l u l s t a v o i t i i n havaita, että
.ugarltit olivat käyttäneet aakkosia,
• j o i d e n ' luxuiiiääfä oli 30, r i n n an
egyptiläisten liieroglyXien j a baby­l
o n i a l a i s t en ideograafien kanssa.
K a i v a u k s i e n perusteella on voitu
todeta, että ugaritit asuivat p a l k a l ­la
j o viidennellä vuosituhannella e n ­nen
nykyistä ajanlasi-Ma. Tästä k a u .
p u n k l v a l t i c s t a t u l i voimakas kaupan
Ja liikenteen keskus Mesopotamian
j a Välimeren muiden valtakuntien
välillä.
U g a r i t l n valtio joutui maanjäris­tyksen
uhriksi j a v a l l o i t t a j i en ryös­täjäksi
1,300 vuosisadalla ennen n y ­kyistä
ajanlaskua. Noin 150 vuotta
myöhemmin kaupun;.« lakkasi täy­delleen
clonia • j a s en m u k a n a l . u -
tbsi niyö ehkä Ihmiskunnan ensim­mäisten
a.ikkosten salaisuus, jonka
tledc:irtiehet aikovat nyt selvittää.
l u e e l l a A l b e r t a n maakunnassa.
Nyt viiisikymmentä vuotta myöhem­m
i n , sanovat geoloogit, että tämä vyö-
O' saattaa uudistua^ yaUckakaan-he
eivät ole s i i n ^ stihteessa yksimieilsiä.
N o i n 70,miljoonaa tonnia kiveä s a ­notaan
vyöryneen alas vuoren rinnet­tä
sadassa sekunnissa n o i n . m a i l i n l e ­vyisenä
vyörynä. Onnettbtnuus t a ­p
a h t u i k l l 4.10 a a m u l l a k u n vuoren
j u u r e l l a sijainnut h i i l i k a i v o s k a u p p a -
l a o l i nukkumassa j a h i i l i k a i v a h n o i s -
sa o l t i i n työssä yövuorolla. Vyöry
hautasi 17 h i i l e n k a i v a j a a kaivantoon,
m u t t a he o n n i s t u i v a t v a l t a v i e n pon­n
i s t e l u j en jälkeen pääsemään i h m i s ­t
en ilmoille hengissä.
Vyörystä oiisi saattanut muodostua
k a k s i n k e r t a i n e n onnettomuus nillä s a ­m
a a n aikaan o l i tulossa paikalle l u ­m
i p y r y n takia myöhästynyt" C P R : r i
matkustajajuna Lethbridgestä käsin.
K a i v a n n o l l e oli j u h r i tuotu tyhjiä j päättivät h e ryhtjrä k i i v a m a a n pako-vaunuja
h i i l e n lastaamista varten jari tietä ylöspäin, pehmeää h i i l i s u o n ta
vaunuja tuoneen j u n a n miehistö oli i seuraten-vuoren rinteelle.- Kalcsitois-j
u u r i vyörj'n rajan ulkopuolella k u n ! t a t u n t i a kestäneen h u r j a n työn j ä l -
miljoonia .tonneja kiveä syöksyi h e i - i keen-nähtiin v i h d o i n v i i m e i n päivän-dän
ohitseen. S i l l o i n tämän ' j u n a n 1 valo. Ainoastaan yksi kaivosmiehistä
jarrumies S i d Choqiiette mUIsti mat-} o l i loiikkäs^tunut, hän o l i nyrjäh-kustajajunan
j a s en sadat- niätkus- j dyttänyt jalkansa epätoivoteessa p y r -
tajat. Pimeässä hän lähti k u l k e m a a n kimisessä ylöspäin. Kuni hän'katsoi
1 Vaatteiden puute
I kouIuhMynnin
esteenä: JUSA:ssa
Detroit. -4, H i k k a a f s a AmerMasz.
j o k a t o i m i i Euroopan m a i d e n asels-i
s j a n a j a j o k a panee b i l j o o n i a vuo-
£ittal3 sota v a r u s t e l u i h i n , «ivat tu­hannet
lapset voi käydä koulussa
vaatepulan takia.
Tämä pula on t u l l u t n i i n suureiksi,
että .tilaatOTOsaston johtaja H e n -
n i n g a r ' . o n - ^ h t y n y t johtamaan tääl­lä
katopaniaa vanhojen hyljättyjen
vaatteiden'iDBräämiseksi lapsia var-
'.ten.
y l i m a i l i n l e v y i s en V3Cöryn y l i ' j a pää­si
niin nopeasti sen • toiselle puo-laaksossa
o l l u t t a kotiaan^lcohden, t o ­tesi
hän se eievau «oin sadan j a l an
Ien ,että ehti hyvissä a j o i n pysähdyt- paksuisen k i v e n peitossa j a vaimonsa
tämään j u n a n ennenkuin se o l i s i a j a - j j a kolme lastaan sen a l l e h a u t a a n t u -
n i i t mutkapalkassa vyörj'n päälle, i n e l n a . .
Choquette joutui ryömimään j a k i l - j Heti vyöryn jälkeen r j ' h d y t t i i n k a i -
peämään pimeässä valtavien kiven- j vantoon hautaantuneiden rniesten-pe-iohkareiden
y l i j a pidetään ihmeenä, lastustöihin, j o i h i n osallistui ' k a i k lu
että hän pääsi vyöryn toiselle puolen, kaivannon muut miehet j a h i i l e n k a i -
Junan matkustfajat l a h j o i t t i v a t hänel­le
myöhemmin muistokirjoiti^cisilla
varustetun k u l t a k e l l o n.
YÖVUOKO P E L A S T U I
K u u l t u a a n outoja ääniä, j o t k a a i ­heutuivat
vupren rakoilemisesta, l o ­pettivat
h i i l i v a i y a n n o s s a yövuorolla o i
leet 17 ihiestä työnteon kello neljän
a i k a a n aamulla. P i a n sen jälkeen he
kuulivat räjälidyksen tapaisen äänen;
javyuoriperän tärinän, k i v e n jyrinän
j a timperien murskaantumisen kai­vannossa.
K i m h e totesivat k a i k k i en
pakoteiden olevan tukossa jä h a v a i t ­sivat
myöhemmin vyöryn tukkeanian
joej> veden nousevan kaivantoon,
uomen
kanssa
Pääministeri Kekkonen selosti kyisymystä
teekkarien Studia Generaliassa 13 päivänä
me vo:si kasvaa, k o s k a n y k y i n e n b i l a ­teraalinen:
järjestelmä, jonka puit­teissa
m a a i l m a n kauppa tapahtuu,
väin h y v i n rajoitetussa mitassa sal­l
i i mal!:sun saamisen muualta kuin
MacArthur ön
jp«itumas$a
kuulusteltavaksi
: \Vashiiijrton^ ö . <?. — S e n johdos­t
a että kenraali James A. V a n Fleet
on j u l k i s e s t i syyttänyt, että Koreassa
on Yhdyskansain sotajoukoilla ollut
ammuspula, o n senaatin aseellisien
palvelujen vahokunta pitämissään
ktiulusteluissa jo viikkokausia etsi­nyt
ensiksikin (vastausta siihen, onko
tämä väite todenmukainen j a jos on,
n i i n k u k a o n syypää.
Tähän mennessä on myönhettiy, e t ­tä
joidenkin tykkien panoksien puu­tetta
on K o r e a n rintamalla ollut,
m u t t a että siitä on k a u a n s i t t en pääs-
P a r i viikkoa sitten o l i e n t i n en a r ­meijan
sihteeri P r a n k Pace J r . senaa­t
i n komitean . edessä kuulysteltavana
j a hän' t e k i kursailematta kenraali
Douglas MaeArthurlst|a ämmuspuala-
EyylLsen. M a c A r t h u r antoi näet K o ­rean
sodan Y K : n joukkojen ylipääl­likkönä
koko maaliman tietää, että
"sota päätt'y>- joulukuussa 1950". Hän
sai 'Washingtonin uskomaan vakuu­tustaan
j a ammuksien valmistus jär­j
e s t e t t i in sen mukaisesti, sanoi Pace iian-,aie suurempia määriä
J r .
O n mahdollista että kenraali M a c -
.'Vrthur vuorostaan joutuu senaatin
valiokunnan kuulusteltavaksi.
H e l s i n k i . — (Suomi-Seura) Teek­k
a r i e n Studia Generaliassa o l i h i i h -
t i k . 13 pnä esitelmöitsijänä pääminis­teri
Kekkonen/ Esitelmässään idän
osuudiBsta ulkomaankauppaamme to­tesi
pääministeri aluksi maamme
h a r v i n a i s e n suuren riippuvaisuuden
yleensä ulkomaankaupasta j a tedci
v e r t a i l u j a u l k o m a a n kauppamme
suuntaantumisesta e i i k a u p p a - a l u e i l ­le
ennen sotia J a s o t i en jälkeen. Hän
totesi s i l l o i n itäkaupan osuuden val­t
a v a n kasvun, eritoten Neuvostoliit­toon
suuntautuvan.. • • '.i/i
N y i v i s i n . kayte.tlävissä olevan a i ­neiston
p o l i j a l l a tulemme siihen, e t ­tä
käuppamjne itäalueen kanssa t u ­lee
kuluvana vuonna edustamaan a ir
näkin 30-^35 pvöjs., kenties suurem­p
a a k i n osuutta koko kauppavaihdos­tamme;
Tämä merkitsee sitä, että
itäalueen nieiklitys kaupassamme t u ­l
i s i olemaan samaa suuruusluokkaa
k u i n l»auppamme punta-alueen ja
Euroopan m a k s u l i i t o n maiden kanssa
j a se voi h y v i n k i n olla ensimmäisellä
t i l a l l a näistä kolmesta suuresta r y h ­mästä..
Tämän yhteydessä lienee
iuieisri:<iint3i3ta tcdeta, että Y K : n
taloudellisen F.uroopan kcmission
l a a t i m i e n tilastctietojen' mukaan
Sucml oli jo vuonna 1951 kolmannel­l
a t i l a l l a Länsi-E-urocpan j a Itä-Eu-roopan!
välisessä tavaranvaihdossa.
V i i m e vuoden osalta ei vastaavia
l u k u j a vielä ole saatavissa, mutta
todennäköisesti Suomi on iävunnut
toiselle t.lalle E n g l a n n i n jälkeen.
Kauppaioime itäalueen kanssa on
meille erino.Tiaisen arvokas työti­laisuuksien
antajana laivarakennuk-selie.
iime j a muulle metällitecllisuu-delle,
jonku kapaseetti ylittää k o t i ­m
a r k k i n o i d e n taiTjeen j a j o i d en tuot­teiden
meneicki länsimaissa olisi erit­täin
.vaikeata.
Myös puunjaloistusteollisuudellem-me
on itäalueelle tapahtuvan vien­n
i n tarjoaman menekin lisäys ollut
va:;sinkin nykyoloissa erittäin tervc-t
u i l u r . Kokonaan cman ryhmänsä
puunjalostusteollisuudessa muodosta­vat
luonnollisesti puutalot, joiden
viennisUi viime vuosina n. 90 prps.
on mennyt Neuvostoliittcon j a j o n ka
teollisuuden työllisyyden kannalta
Neuvostoliiton kaupalla näin ollen
on aivan r a l i a i s e v a meikitys.
O l i s i k u i : e r i i n väärin puliua v a in
itärlupeu kaup.in kii5tämä.ttömistä
eduista j a unohtaa, että s i i h e n k-aten
nnitihur.kin i^aupanl^äyntiin liittyy
myös probleemeja. Ajaiikbhtaisim-i
n s k s l näistä o n viime aikoina muo­dostunut
kysymys tavaranvaihdon
balanssoimisesta. N i i n tärkeitä k u in
itäalueelta tähän mennessä pääasias­sa
saamamme raaka-aineet ja m l b in
verrattavat tuobteet ovatkin kansan­taloudellemme,
emme voi niitä k u - ^
l u t t a a sanottavasti nykyistä tiiptt?
Q n g ^ -
man sisältö voidaan siis ilmaista t o -
tea.nialla, että tuontitavaroiden v a l i ­koima
on saatava nykyistä paJjon
1 monipuoUsenmiaksi, m i k u l i vientim-myyntimaasta.
(HS)
v a j i a ym. miehiä läheisistä L i l l e n,
B l a l r m o r e n , Porcupinen, Pincher
C r e e k i n ym. kaivantokylistä. H e työs­kentelivät
epätoivoisesti n o i n 14 t u n ­t
i a kimhes heidän yläpuolellaan o l e -
vyöhsji^eti^pl oh kuitakin x a i v a t tu
kolnie |m-aa^;!: k a h t a rautatietä Ja
maantietä varten.
NykyisCTTjpankin . ^ u p p ^ l a x i läheir
syydessä^i^n;- y l^
tuottanjjit'{|E^ie Mäonij^in, jokia
hoaa 7,23ä''4alan ' k o r & i i t e e n i meren­p
i n n a n yläpuolelle^ I n t i a a n i t ovat a i ­na
kielta^^tyiieet lehriytymästä tämän
vuoren juurelle koska vuori heidän
käsityksensä mukaan l i i l i u i hitaasti
k i i i n k i l p i k o n n a . Siitä h u o l i m a t t a a -
settuivät valkoihoiset asmnaan t i i m an
vuoren,^jiiiirelle vuonna 1898 k o s ka
vuoren* a i l a o l i k o r k e a l a a t u i s t a hiiltä.
P a r i •Hiott^^^myöheih^ ryhdjrtttih
hiilikäivaruiön kehittäniistöihirt ja
seuraavana jVUonna.muodostettiin ky­lästä
'kauppala. K a i v a n t o tuotti dl
SITÄ
--JA ^
!TÄT]
Mr. S m i t h : -Lope t a jo \f,i ajh
Älä k l i h o i t a minussa uinuvaa
t u l e m a a n ulos."
Mr. S m i t h : " A n n a sen tulia
e i h i i n k u k a a n h.hrtä pelkää • '
EI OTTANUT ttlSKiii
U h k a p e l a a j a saapui lääkänj, J
taanottohuoneen ovelle j a Jau i
t u s t a u l u s t a : "Yhdeksästä
p u d i s t i sitten päätään ja
pois kääntyen. • m h i u n ori saa
rempi mahdoll suus".
VÄHIN aiSJiEX
P i k k u poika o l i ensimmälsU
yöä; koulussa, eikä tuntenut
vänsäsielläv Niinpä hän vailtö-^
pidä-Jtoulusta j a kuitenkin mia^
tää ölla täällä 16 vuoden vanhaksi
t i . " , . ;
S y m p a a t t i n e n opsttaja lohdutti j
l o i n häntä sanoen: ' J a sitäkö sinj|^|
ret? Ajattele minua, k u n minuntiJ
tyy o l l a täällä siksi kunnes täytän |i
.vuotta.".
v a n vuoren rinteeltä rupesi k u u l u - i l o i n y l i t u l i a t tonnia hiiltä päivässä'
n i a a n liikehtimistä sen johdosta, että : c P R : n vetureita vai-ten;
ylöspäin kaivautuneet miehet olivat j Hijiikaivanto p a n t i i n p i a n ont^tto-
* ' I j j i u u d en jälleen käyntiin mutta s i i l -
' j e t t i in vuonna 1911 vyöryn syitä t u t ­kineen
liittovaltion komission lau­sunnon
johdosta, k a l k k i rakennuk­set
s i i r r e t t i i n s i l l o i n mahdollisen vaa­ra-
alueen ulkopuolalle F r a n l c i n kaup­p
a l a n nykyiselle palkalle, komissio
havaitsi s i l l o i n leveitä r a k o j a vuoressa
ja vakavia heikkouksia sen rakentees­sa
Komissio j u l i s t i , että vuoren a l la
tehdyt kAivostyöt olivat aiheuttaneet
•vyöryn, j o n k a johdosta kaivanto s u l -
pelastuneet.
10 T U N T I A ERISTETTYNÄ
K e s t i kymmenen tuntia ennenkuin
ulkopuolinfen maailma sai t i e d on o n -
nettomuunesta. Esäs C P R : n lennä-tinmies
n a k u t t i ' rnaailmaile uutisen :
"Maanjäristys miltei tuhosi kauppa­lamme.
Sata k u o l l u t t a . Olemme t u r ­vassa."
Sen jälkeen sanotaan kestä­neen
kahneksan v u o t t a ennenkuin o n -
nettomuunesta saatiin kerätyksi k p -
koon selvä kokonalskuvaus.
M o n i a r i s t i r i i t a i s i a t i e t o j a o l i l i i k ­keellä
onnettomuudesta. Esimerkiksi
v i r a l l i n e n tiedonanto sanoi kuolleiden
lukumääräksi 66, mutta*vielä tänäkin
vuonna kiertelee lärinellä j u t t u j a s i i ­tä,
että vyöryn alle jäi y l i s a t a Uimis­ta..
K a h d e n vuoren välinen laakso on
vielä tänäkin päivänä mliistuttamassa
k a i k i l l e o h i k u l k i j o i l l e tästä onnetto­muudesta
sillä se on edelleenkin v a l ­t
a v i en kivenlohkareiden peittämä n o in
m a i l i n leveydeltä. Jotkut näistä l o h ­kareista
ovat suurempia k u i n asuin­rakennukset.
Tämän kivilohkareiden
•jettiin.
Atomipommeja sanotaan
olevan Euroopassa
ja ehkä Koreassakin
Washington. — C a l l f o m i a l a i n en
kcngressLmies Leroy Johnson sanoi
h u h t i k u i m 14. pnä pitämässään p u -
iieessa, että Y h d y s v a l l o i l l a o n ato-mipoinmeja
varastqitima Euroopassa
jä maiidoliisesti myödcin Koreassa.
Sotilasvii-l»ailijat eivät ole antaneet
asiasta mitään tietoja.
, L P P : n l i l i t o v a a l i e b d o k k a i t a , k a i k k i toisen maailmansodan veteraaneja, piketeeraamassa Ottawassa " P a r l a -
ment. Hiilillä"'Ranskan* pääministeri Adenauerin äskeisen v i e r a i l u n aikana.
Maalaisliittolaiset ;
pyat paheksuneet
IKdsinkL — Kauppaministeri
vap maalisk. 27 pnä H T y : n t
pidety.s3ä väittelytilaisuudessa
tämät väärät tiedot Neuvosi
kauppamme hinnoista eritoten
jan k o h d a l l a ovat saaneet maahii
t on pääj^ääneTikannattajan <Maa!D
s a n oikaisemaan herra kaup]
teriä väliartilEkelissa; jonka oi
n a o n : K a u p p a m i n i s t e r i n "adautBjJj
temus"'. M a a i a n s a kirjoittaa: |
" H e l s i n g i n työ^yäentalolla
viime peiOantaina olleen tikisa*)
missä sosialidemokraattisen puoln^
ministeri-edust%jat. "ottivat mitttf j
nykyisen oppositiopuolueiden edusö
jista.. Mikäpä Siinä, puhueiili|!i]
a s i o i t t en sanotaan selviävän. Sim
taan, imutta n i i n e i näy aina käyvi^j
el ainak<Aan tässä tapauksessa. M]
tyisesti o n pakko puuttua erääseai
m h i i s t e r l Tervon tässä tilaisuudessj
antamaan "tietoon", jota el olai
odottanut m a a n hallituksen jäsemJ
suusta,
: L e h t i t i e t o j e n mukaan minimi
Tervo p n kommunisti Yrjö Mundle
vastatessaan ilmoibtanut, että |e
maksamme Neuvostoliitosta ostetut
r u k i i s t a 110 d o l l a r i a tonnilta yleliei
m a r k k h i a h i n n a n ollessa 90 dollaiii
Pjrydä.nnne .kysyä herra ka\q)paiiii-nisteriitä.
mistä (hän nykyisin Void
; o s t a a 5^rui^a.;P0 p o l l a r i n hinnalla, Ja
^jö| häh etevinä ta&akeinoOliaan voi*
s i k i n ' t u o n i i i h t a i s t a ruista löytää,
mistä hän ottaisi tähän kauppaan
t i e t y s t i t a r v i t t a v a n länsivaluutan?"
L e h t J j a t k a a:
" V a i olisiko meidän ehku ostettava
v i l j a a lännestä luotolla ja pantava
seisomaan metallltehtaitamme, joir
den tuotannolla nyt idästä vilja»
ostamme?" •"
Cneiiiniiistö kannattaa
naisille samaa palkkaa
kuin on ndehilläkin
ÄsJtettähi suoritetussa mielipi(!^
tutkimuksessa, jonka suoritti Cana­d
i a n i n s t i t u t e of P u b l i c Opinion, to­d
e t t i i n 6i2 prosenttia canadalaissti
k a n n a t t a v a n sitä ajatusta, että nii­s
i l l e m a k s e t t a i s i i n samasta työstä sa-mai
palkka' kuin maksetaan mieMk
Aavikkbmaakunnissa o l l 73 prosenttia |
sitä mieitä. että, palkka pitäisi of
sania kummallekin sukupUdeDe,
m u t t a Quebecissa äänesti sen puoles­t
a ainoastaan 44 prosenttia: \
o l i C a n a d a n ainbä maakunta,,j«
enemmistö o l i tätä ajatusta vastau.
PÄIVÄN PAKINA
Oliko se iHita vaiko lodetlisuuita?
tarkoittaa, mikäli me historiaa ymmärrämme, sitä, että jos Yhdysval­tain
hysteeriset sodanlietsojat kuitenkin ajavat tahtonsa läpi, niin
Yhdysvaltain kommunistipuolueesta tulee laiton, maanalainen jär­jestö,
mikä sellaisenaan lujittaisi ja karkaisisi sitä, kuten on aikai­semmin
nähty, ja antaisi lähtemättömän likatahran Yhdysvaltain ny­kyisille
vallanpitäjille.
Me kuitenkin uskomme, että Yhdysvaltain kansan demokraat­tinen
tahto tulee vielä kuulluksi, ja että poliittinen hysteria lopete-r
taan kansanjo"ukkoj'eh päättävällä toiminnalla ennen kuin se pääsee
suurempaa turmiota aiheuttamaan Yhdysvaltain kansalle ja valtiolle.
" C s a a l k o selittää ' u n i a ? " tokaisi
vanha ystävämme K u s t i K a k r i a i n e n,
k u n monien aikojen perästä tapasim­me
hänet viime v i i k o l l a kiinalaisen
ravintolassa'.
K u n o l i n v a l u u t t a n u t , että jossa­k
i n määrin saatan omata sitäkin t a i ­toa
— vaiikka^en m i l l o i n k a a n ole j r i t -
täriyt k i r j o i t t a a uniien selityskirjaä —
jos nimittäin u n i o n seilttämlseh a r ­voinen,
- r y h t y i K a k r i a i n e n jatka­maan.
.
" K a t s o s n y t " , s a n o i hän, "tämä m i ­n
u n uneni c n s i k s i p a l j o n erikoiheri,
että en saata olla sitä j o l l e k i n kei--
tomatta ja vanhana kiistakaverina
olet sinä sitä kuuntelemaan" yhtä h y ­vä
k j i l n k u L u n^uukipi v a i k k a en s i ­n
u n selitystaidollesi' a n n a k a a n arvoa
enempää k i i i n tyhjälle t y n n y r i l l e ."
. No, mikäpä,simä„kyi& kuuntelen,
sillä . n a i n pitkän, erössaölbn jälkeen
k u u n t d e n puhettasi huviksenikin,
vaikkiapä asia" e i miiriua k i i n n o s t a i s i ­kaan.
>:;Jä s a a t t a a h a n se k i i h n o s t a a -
k i n , myöntelimme.
Seiufäsi sitten tuckvon hiljaisuus,
jdliä a j a l l a K u s t i vetäisi pari kolme
vankkaa- henkisavua paksuhkosta
p a l t u r i s t a a n . Sitten hän a l k o i:
Se o l i k a k s i päivää sitten. Työ
kämpällä loppui. Hain " a i k a n i ",
k o n t t o r i s t a j a k u n t r o k i n lähtöön o l i
vielä yli - k a k s i tuntia heittäydyin
vuoteelle dukemaa n uutisia viimei­sistä
m a a l i m a n tapahtumista.
. T o r k a h d i n siinä sitten j a n i i n h a ­v
a i t s in seisovani äärettöniän meren
r a n n a l l a , tavattoman Lurkealla k u k ­k
u l a l l a .
S e i s o i n kasvot pohjoista kohti j a
o i k e a l l a puolellani kuvastui taivaan­r
a n t a kauniina j a k i r k k a a n a , mutta
vasemman puöleiiien taivaanranta,
aine ketiitäivaalle asti, o l i p e l o i t t a -
van mustien ja ulikaavien* pilvien
peitossa.
— Ehkä olit syönyt sopimattomia,
ehätimme väliin sanomaan.
— Älähän nyt, e i tämä ole mikään
t a v a l l i n en uni, j o t en kuuntelehan
nyt ääneti.
. . . Sieltä vasemmalta näkyi kau­k
a i s i a salaman välähdyL'jiä j a k u u ­l
u i uhlcaavaa jyrinää.
Ihmetellessäni j a p u o l i t t a i n pelois-.
sani katsellessani, kuinka mustat
myrHkypilvet näyttivät h i l j a a etene­vän
taivaan lakea p i t k i n , havaitsin
a i v a n kohdallani, sen suunattoman-suuren
meren rannalla, tavattoman
i s on laivan, sellaisen laivan johon
siinä, seistessäni uskoin koko m a a i l ­man
ihmisten sopivan.
L a i v a teki lähtöä merelle j a sen
k e u l a osoitti kohti uhkaavia pilviä,
j a välähteleviä salamoita.
H a v a i t s i n , että laivassa vallitsi
suuri erimielisyys. Sen ruorissa, j o ­k
a toimi mahdottoman pitkä j a pab-o
i tankOi- o l i k i i n n i tavaton määrä
ihmisiä. .
Komeasti puetut, suurlvatsäiset,
mahtavaeleiset j a -ääniset miehet
näyttivät, tekevän parhaansa pitääk­seen
l a i v a n s i i u n a n k o h t i mustaa t a i ­vaanrantaa
j a säihkyviä, tuhoa e n ­nustavia
salamoita, k u n ' t a a s toiset,
j o i t t en lukiimäärä oli moninkerroin
suurempi, yrittivät kääntää . l a i v aa
k o h t i k i i k a s t a taivaanrantaa; :
Näin kuinka suuret, j a komeasti
puetut luyttivät väkivaltaa j a k u u ­l
i n k u i n k a he uhkailivat kauheasti
ixiitä, jotka eivät tahtoneetlähteä
i ^ d a iihkaävaah suiihtäan.e^
A l u k s i näytti siltä,, että laivan
suunta ei -muutu, v a a n että. se' v a l t a ­van
lastinsa kanisa.; sföksyy siiöraan
hornänkattilään, j o l l a i s e l t a ; s e n k e u ­l
a n suunnalla m e r i ; ja" -taival- näytti.
M u t t a s i t t e n , yhä enemmän;ja enem-raän
pieniä ihmisiä -Idirehti' r u o r i i n ,
jopa osa-niistäkin, jottca o l i v a t ; v a s ­t
a a n ponnistaneet, l i t t y i .heidän'puo­lelleen.
' . •
— J a s i t t en laiva alkoi kään­tyä,
y a i k l u k i n h i l j a l l e e n , kohti k i r ­k
a s t a taivaanrantaa.
Samana ininä o l i n huomaavinani,
että laivassa olevan sUuiUlattöman
ihmispaljouden ilmeet, jotka olivat
alussa näyttänet synkiltä jä toivotto­m
i l t a , muuttuivat valoisenunlksi ja
ilbisemmiltsi. . . • ' ;
J a mikä vieläkin ihmeeUisempää
.. u h k a a j i e n p i l v i e n Työrjmoinen y l i
keskitaivaan näytti pysähtyneen, j o ­pa
siirtyvän h i l j a l l e e n t a k a i s i n päin.
Vksinpä salamien leimahduksetkin
harvenivat j a m u u t t u i v a t hlmmeäm-miksi
. ..
K a k i l a i n e n vaikeni. Melsään e m ­me
virkltanut m i t ä ä n Pieneen t p y l i n,
vaan katselimme äänettömänä, kun
hän kiersi uuden sätkän Ja s y t y t ti
sen. .
— Siih.en se loppui. ^^Ulä herästo
k a v e r i n ravistelessa minua oVa^l
tä j a hokiessa, että troki on 1UBB5
j a lähtee ahran p i a n . . . Mutta ml®j
sanot unestani? kysäisi hän sitten.
•Kiytyy myöntää, että: aiöakaw 1
unennäkijänä et ole hullumpia, a »
t o s i a a n k i n se o l i mielenkiintoino j
u n i . . :
J a a , j a a , m u t t a mitenkä sinä so j
nyt selität, toislii Kusti.
Katkos n y t , aloitimme pienen i
jälkeen, m i n u s t a t u n t u u että sinä c » I
a i k a a s i seuraava ihminen ja aDDiij
myöskUx ajatuksiesi askanell» ta­keiden
m a a i h n a n asioiden parifisi,
NUnpä sitten, k u n torkahdit, o » l
imlssasi k u v a n d i tä mitä maailuM®» j
o n Viiidcojen — j ä osaksi jo ^
me vuosien — ailtaha tapahta^
Näit k u i n l i a ihihlskunta käy j
l u a siitä, toihhi sen itöhtaloö 1^1
suunnataan -r- suunnattaanko^eö^j
n e h -sbtahullujen kapitalistien py**
mysten mukaisesti tuhoon V B ^ O ^
t o j en m l l j p o n l e n tavallisten ibin»^
t o i v o i n a a n r a u i i a a n j a o n n e l l i s u n ^
Näit myöskin — lukemasi P » ^
teellä — ikuinka satojen o » ^ " ^
rauhanystävien ponnistelu
t u o t t a a tulclcSia . ..
Jassijo. tuumi K a k r i a m e n t y y j^
n ä y i ^ nUnftuin sinussa ol»*^
uiiieiii sdittäjän vikaa, sillä «aof
t^pkiseen tulokseen olen l " * ^ ^
l u t : . . K u m p a se e i ohäksaav^]
k u m p a s i f a i t e l i t u l s l todelilsoade^
J a se b/Dä t a p a l i t u u k i n . ^
k a i k k i hyvän t ^ d o h otoaavat P » ^
i h m i s e t , entistä iujemmin VOB^]
vat r a u h a n J a o n n e n puolesta.
K a k r i a i n e n . — K u l k u r i.