Vapaus, December 8, 1921

              f,•S' mm
^nftdan cBomalaiEen työväestön Sanenkannattaja, ilmes-
' tyy Sudburyssa, Oct., joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO. J^ ^ - . Ä . Vastaava toimittaja. Toimituggibtceri.
V A P A U S
(Liberty) , „ ^
The ODly organ of Finnish Workerfi in Canada. Pub-
JisBed in Sudbury, Ont, cvery Toesday, Thursday and
'Satnrday_.j -
Advertifling rates 40c per co^ Inch, Mmimura cbarge
för Bingie insertion 75c. l)iscoui»t on standing advertise-inent
The Vapans ii the best advertJsing medium among
the Finnish people in Canada^
nmotBshinta 40c palstatuumalta. Alm hinta kerte-ilmotuksest^
76c. - Kuoleraanilraotukset |2.00 (muiato-värsyistä
50c. kultakin jisaksi). — Kihlaus- ja avioliitto
ilraoi alin hinta $2.00, nimenmautosilm. (muuten kum
6viuiuttoilmotU3ten yhteydessä $2,00 kerta. — AvioeroU-motukset
?2,00 kerta (2 kertaa $3.00, — Syntymailmo-tukset
$2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteflmotukset
$1.00 kerta. (3 kertaa $2.00). — Kaikista ilmotuksista,
joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT: ,
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
$1.?0 ja yksi kTc. 76c. , . , « i
"•yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
$a.OD ja kolme kk. $1.75.
'•>Tilauk8ia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
liome S t , Puhelin 1038. — Postiosöte: '
Box 69, ; Sudbnry, Ont,
; Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Idrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoonallisella
nimellä. ,.
J . V. KANNASTO, Liikkenhoitaja.
Registeredät the Post Office Department, Ottawa, as
eecond class matter.
Kapitalismin isäntärengit
Silloin kun kapitalistinen mailina oli vankalla ,pbh-jalla,
ei valtakuntain hallitseminen kysynyt niin suur­i
a taitoa. Se kävi tavanomaisesti, byrokraattisesti. Toi­sissa
maissa liian vanhanaikuisesti, kuten Venäjällä,
jossa hovipiiri Rasputineincen sijotteli ministerejäniin,
että fec tuntui keisarisuvunkin jäsenistä skandaalilta ja
nämä koettivat myrkyllä ja revolverilla tehciä puhdis­tusta.—-
E i ' auttanut. Vain vallankumouksen myrsky
kykeni lakasemaan sen Aupiaan tallin.
' Saksassa, yrittää korkkipäinen monarkistikopla toi-selaista
puhdistusta. Heillä oH mainio apulainen, Erz-berger.
Työkykyinen ja häikäilemätön, niinkun vain
•nousukas voi olla. Lisäksi vielä realisti: yritti vallan­kumouksen
kuohuissa pelastaa omistavalle luokalle,
mitä pelastettavissa olisi. Oli hallitusmiehenä ja edus­kunnassa.
Antoi lupauksia ja teki myönnytyksiä. Pe-lasi
rohkeata peliä luokkansa hyväksi (ja väliin omaan­kin
pussiinsa päin. Mutta se ei kelvannut. Monarkistinen
, lahtarikopla ampui hänet.
Elnglannin imp valtiolaivaa on viime vuo­det
ohjannut Lloyd George. Työkykyinen ja haikaile-imätÖn
realismi. Valehtelee vapaasti j a kieltää huomen­na
silmää räpäyttäm^tä eiliset tek9n8a.
Hänestä on ollut lehdissä erään porvarillisen leh­timiehen
kuvaus. Mainio, Englannin päämiehen hä­nestä
herättämä tunne on ollut «valitteleniisen sekai­sen
hauskuuden» tunne. Tuon miehen «vaikutuksesta
rehelliset miehet horjahtavat suorista periaatteistaan».
— «Sydämissään häntä kiroovat miehet menevät hä-
; n e a luoikseen täysin vakuutettuina jostain asiasta'ja lu­jasti
päättäneinä, etteivät taivu. Mutta he eivät ole
olleet tuntiakaan hänen kanssaan, kun jo ovat kerras­saan
taipuneet, luopuneet kannastaan ja tulevat hänen
luotaan heikosti j a lanomosmaisesti hymyillen j a sanoen
«ihmeellistä»! Näin on kerta toisensa jälkeen sat­tunut
ammattyhdistyksen johtajille, sanomalehtimiehil-le,
ministereille j a kenraaleille».
Kuvailtuaan sitten tuon vaarallisen miehen koru­tonta
Jcavaluuttalöpetta? kirjottaja juttunsa seuraavaan
mieltelmään: «Mahdollista myöskin on, että hän ottaa
eijansa< historiassa miehenä, joka on antanut lihanteensa
kaatua aikana, jolloin maailma kipeästi kaipasi hen­kistä
johtajaa ja joka auttoi Europan siveelliseen rap­piotilaan
ja taloudelliseen häviöön.»
Sellainen se yksi mätänevän kapitalismin isäntä-renjgeistä,^
- » o
Proletariaatin ditatuuri ja lokakuun
•r vallankumous
«Kommunistisessa Intemationalesso» n:ro 12 —
1920, kirjoittaa toy. Kamenjeff proletariaatin diktatuu­rin
kehityksestä Venäjällä seuraavaa:
«Ei ole mitään sen enemmän harhaanjohtavaa kuin
sanoa että Venäjän proletariaatti tai vaikkapa sen joh­t
a j a — Kommunistinen puolue — ottivat vallan tote­uttaakseen
käytännössä diktatuurin ennakolta valmis­tettujen
reseptien inukaan. Ainoastaan «sosialistiset»
moukat J a veijarit voivat väittää, että Venäjän kommu­nistit
ottivat vallan valmiine suunnitelmineen seisovas-ta
armeijasta, erikoiskomiteasta ja rajoitetuista valti­ollisista
vapauksista, joihin sitten täytyi turvautua iste-puolustukseksi
Venäjän köyhälistön katkeran kokemuk­sen
opettamana. Tämä asia olisi pelastettu sen kautta,
etta se äkkiä oppi tästä kokemuksesta ja kukistumat-tomalla
tarmolla sovellutti näitä taistelukeinoja, kun
se tuli vakuutetuksi niitten välttämättömyydestä.
Neuvostojen valtaan siirtyminen ^a uuden työläis-talonpoikaisen
hallituksen asettaminen tapahtui mar-rask.
7 p:nä 1917. Porvariston hämmennys ja järjes-tyraättöm)
7S olivat niin suuret, ettei se käyttänyt työ­läisiä
vastaan hiukkaakaan järcämpää voimaa. Ke-renskin
hallituksen vastustus oli kukistettu muutamassa
päivässä. Perustavan kokouksen vaaleja jatkettiin.
Kaikki puolueet — Miljukovin puolucesecen asli —
jatkoivat julkista olemassaoloon. Kaikki porvarilliset
sanomalehdet ilmestyivät edelleenkin; Kiiolemanrau-gaistus
oli poistettu. Armeija demöbisoiliin. Hallituk­sella
ei ollut käsissään mitään muuta asoi?tetlim voimaa
paitsi asestettojen työläisten vapaadbtoisia joul^oja.
Ensimäisena päivänä vangitut Kerenekin hallituksen
ministerit, eosialivallankumoukselllBeo puolueen johta­jat
— Avksentjev, Gotfi, Scnsiflov, kenraalit Boldarev,
Krasnov y.m, —myöhemmhi kaikki neuvostovaltaa
vastaan syntyneen aseellisen taistelun johtajat ja Sipe­rian,
Donin ja Etelän kapinallisten hallitusten johtajat
— vapautettiin. Kenraali Denikin, Markov, Erdelin ym.
olivat 20 päivään saakka marraskuuta neuvostovallan
käsissä ja hengissä poistuivat sen rajojen ulkopuolelle.
Niin, tämä oli «ruumisten harhakuvitelmien» aika­kautta.
Sitä jatkui muutamia kuukausia.
Asian tila alkoi muuttua vasta huhti-toukokuulla
1918. Vasta huhtikuussa 1918 julkaistaan dekreetti sei­sovan
Punaisen Armeijan perustamisesta. Vasta huhti­kuussa
saivat erikoiskomiteat oikeuden ampua itse te­osta
kiinnisaatuja rosvoja ja upseereita, jotka matkus­tivat
Komilovin luokse hänen salaisesta mobilisatsioo-nistaan.
Vasta 18 p:nä kesäkuuta Vallankumoukselli­nen
oikeus antoi ensimäisen kuolemantuomion Baltian
laivastoa komentavan amiraalin jutussa. Vasta touko­kuussa
ryhdyttiin toimenpiteisiin porvarilehtien ilmes­tymisen
lakkauttamiseksi;-Niitten lakkauttamishetkellä
kesäkuussa 1918 ilmestyi yksin Moskovassa vielä 30
porvarillista lehteä ja ainoastaan 3 neuvostolehteä. Vas­ta
kesäkuussa 1918 mansheviikit karkoitettiin neuvos­toista;
•
Sillä- tavalla ktilui enemmän kuin puolen vuotta
—• marraskuusta ^1917 huhti--toukokuuhun 1918 —
netivostovallan pysyttämisestä asti ennen kuin prole­tariaatti
käytännössä sovelluttaa käytäntöön järeitä dik­tatuurisia
toimenpiteitä. Tämän diktatuurihallinnon.
kärjistymisen aiheutti sarja hyvin yksinkertaisia syitä:
huhtikuussa muodostui Kievissä Skoropadskin hallitus;
toukokuussa tapahtui tsekkoslovakkien kapina jotka ot­tivat
haltuunsa rautatieverkon ja perustivat sosialival-lankumouksellisten
vallan idässä; toukokuussa 'myös
kenraali Krasnovin johtama kasakkain vastavallanku­mous
Donilta sai suuren laajuuden. Yhdenmukaisesti
näitten tapausten kanssa keskittyi työväenluokan koko
huomio ja tarmo sotatehtäviin ja neuvostovajltio muut­tuu
aseistetun proletariaatin leiriksi, •
Sellainen oli Venäjän proletariaatin kokemus. Nyt
on meillä myös luokkataistelun kokemus proletariaatin
valtiosta Suomessa, Unkarissa ja Saksassa. Unkarin,
Suomen ja Saksan kokemuksen pääeroavaisuus Venä­jän
kokemuksesta on siinä, että porvaristo näissä mais­sa,
kuten tuli odottaakin, osoitti paljon suurempaa jär­jestyneisyyttä,
yhtenäisyyttä ja taisleluvalmiutta kuin
Venäj än porvaristo. Sen hämmentymisen aika osottau-tui
paljon lyhemmäksi — ankarammin ja tarmokkaam­min
se kävi vastahyökkäykseen proletariaattia vastaan
ja sitä lyhemmäksi kävi itse proletariaatin harhakuvi­telmien
aika diktatuurinsa luonteesta.
mmmui
Toiset ovat Byljeskelleet sen naa-maan,
toiset ovat viskelleet harp-puunejaan
hen kylkeen. Mutta ei
vain ole saatu sitä kontilleen. Neu­vosto-
Venäjää .nimittäin.,
Nyt, sen olemassaolon neljätenä
vuonna, ' ratkesivat sen vihamiehet
— Jä niitä on paljon - r - hjlHttSmän
ilon hekumaan: nyt, nyt se lyyhäh-tää!
OH vain estet^vä se, saamasta
apua. Oii oltava itse antamatta,
korkeintain vain lähetettävä xtutki-mnskuntia
» kaivamaan maata sen al­ta
j a valmistamaan tietä uudelle riis.
tojärjestelmälle, uudelle tsaarille,
uusille Rasputineille. Oli oltava itse
antamatta j a estettävä muutldn —-
proletariaatti,..— sitä auttamasta.
Suomen valtioneuvoston avustusvas-läihen
päätös ei- ollut tfnempää mer­killinen
kuin harvinainenkaan. Por-varisluokan
tylsyys Venäjän nälkää­näkeviä
kohtaan muualla; kuuluu
juuri sen ohjelmaan, ja Suomessa
taas tämä luokka on niin köyhää,
ettei kykene omilla varoillaan pys-loksista
saa jo tuntea lievän esima­un
itse äsken riemusta hiruneen Ve.
näjänsyojä^lehi^stonkin palstoilta.
Niissä on toivonburroio Neuvosto-
Venäjän pikaisesta romahduksesta
taasenkin muuttunut avuttomaksi
ifelankoliaksi, toivottamaksi »ynkkä-roieiisyydeksl
: Englantilaisen. tOutlookin» Mosko­van
kirjeenvaihtaja v i o i t t a a odot­tamasta
nälänhädästä mitään poliit­tista
käännettä, koska «bolshevikit
istuvat satulassa lujemmin kuin mi­kään
muu hallitus mailmassa», mi­kä
johtuu seuraavista syistä: koska
heillä on vastavallankumousta vas­taan
talonpojat puolellaan; koska
ulkoiset hyökkäykset ovat saattaneet
isänmaanystävät heidän puolelleen;
koska heillä, on hallussaan koko val-tiökonieisto
j a nauttivat maassa täyt­tä
arvpvaltaa; koska heillä on Kom-inunistinen
puolueensa, joka on ko
rin jä kuuliaisuuden esikuva; j a vih­doin
koska heiliä on kauttaaltaan
kommunistinen armeija, jolla on uu^
sia oivallisia johtajia ja hyvä sisäi-tyttämään
edes sankaripatsaitakaan. nen yhteys.
Rakkauden työtä ei tietysti voi mi- " T j g mjtg «Outlookin» Mrjeenvaih-mmmmm
Nyt on aika lähettää jonlnrahatomaisareenja tuttavilleen Suon. ^
^Vanhassa sjTinyinmaassa^^^ ^
^ ^ ^
— «Silloin kuin kansa yhteisesti omistaa tuotannon
välineet ei meidän enään tarvitse taistella toinen tois­tamme
vastaan elääksemme; meidän etumme — sen
sijaan että ne olisivat täisillemme vastakkaiset —
muuttuvat yhteisiksi. Me tulemme silloin työsken­telemään
rinnakkain. Sinun etusi on minun etuni
ja minun etuni sinun. Tällainen on se taloudellisien
kään mahti maailmassa estää: tur­ha
mainitakaan millä sanomattomal
la innolla varsinkin eri maiden kom­munistit
ovat avustustyöhön tart-tuiieet;
mutta ainahan voidaan vä­hemmän
tietoisten ainesten avustus-intoa
laimentaa. - Ja niinpä sattuu
sellaistakiri kuin Sveitsissä, missä
7,000 kommunistia kerää venäläisten
veljiensä'hyväksi 92,000 frangia,
mutta 365,000 sosialidemokraattia ja
amsterdamilaista ammattiyhdistys-
Iäistä vain 45,000 frangia! Taikka:
samaan aikaan kun Amsdertamin In-ternationalen
30 miljoonaa - jäsentä
saavat kerätyksi 9 miljoonaa, panee
muutahia satatuhatta kommunistia
toimeksi 15 miljoonaa! Uhrautuvai­suutta
ev. tosin voi mitata markois­sa,
mutta ei voi kieltää, millä ta­holla
avustustyöhön on tartuttu tosi
innolla missä vain muodon vuoksi
taikka suorastaan vain kymäkiskoi-suuden
j a vihamielisyyden verho-seksi..
'
Mutta vaikka maailmankapitlis.
tit ovatkin antaneet leivän asemasta
kiven — 'lyijyä — Ja työläisluutnat-tiensa
kautta tehneet parhaansa es­tääkseen
työväenluokkaakin ojenta­masta
onnettomuuden uhriksi joutu­neelle
veljelle kätensä, hyytyy va­hingonilo
jälleen kerran heidän hilu-lilleen.
JJnohtivat näet, että ^oli
otettava lukuun myös itse: Venäjän
kansa. Ja tämä se on jälleen vetä-hyt
paksun viivan nyrkkiään puivan
imperialismin laskelmain y l i .
Venäjän kansa, se tosin kääntyi
sydäntä viiltävillä avunpyynnöillä
ulkopuolisen maailman puoleen ko­konaisuudessaan,
: mutta varsinkin
teet tulevaisuudessa.» — Debs.
tilanne, josta, kehittyy inhimilliset yhteiskunnalliset suh- proletariaatin puoleen. Mutta se ei
' I M pannut käsiään ristiin. 'Se,. tarttui
itse ensikädessä työhön onnettomuu­—
Sjiomen armeijan upseeri, everstiluutnantti L . tensa •• torjumiseksi, ja sen työn/tu-
Pohjanheimo arvosteli äskettäin Suomen armeijan^ up­seereita
juopottelusta ja siveettömästä elämästä. Tästä
nosti ruotsalaisten hallitsema Suomen Upseeriliitto hir­veän
metakan, vaatien Pohjanheimolle rangaistusta
Suomen armeijan upseerien häväisemisestä. Tasaval­lan
presidentti on nyttemmin määrännyt riistettäväksi
L. Pohjanheimolta upseeripuyun kantamisoikeuden.
Everstiluutnantti Pohjanheimoa voidaan onnitella,
ettei hänen tarvitse kantaa niin likaista ja tahrattua pu­kua.
Suomen valtiovelat lokak. 31 p. tänä vuonna
nousivat seuraaviin huikeisiin summiin: vakautettu vel­ka:
ulkomainen 536,309,365 markkaa — kotimainen
955,146,800 - yhteensä 1,491,456,165 markkaa.
Vakauttamaton velka: ulkomainen 149,172,073:95
— kotimainen 294,269,985 — yhteensä 443,441,158:95
markkaa.
Kaikki velat yhteensä 1,934,897,323:95. — Ompa
siinä lastia!
— Työväestöllä ei ole mitään maata. Me emme
voi heiltä ottaa sellaista mitä heillä ei ole. Siksi
täytyy köyhälistön kaikkein ensiksi hankkia itselleen
poliittinen ylivalta, täytyy nousta kansan johtavaksi
luokaksi, täytyy muodostua kansaksi, se on, kansalli­seksi,
vaikka ei sanan porvarillisessa merkityksessä.»
— Kommunistinen Manifesti.
ta ja tietää mainita armeijasta, sitä
täydentää «Daily Newsin> kirjeen­vaihtaja
tiedollaan laivastosta. Hän
on käynyt Kronstadtissa ja pannut
merkille, että laivasto on jos mahdol­lista
vieläkin kommunistisempi. Jo
kaisella laivalla on kommunistinen
komissari, joka kyllä pitää huolta,
etteivät maaliskuun tapahtumat pää­se
toistumaan, ja on hänellä oikeus
erottaa laivan päällikkö, jopa van.
gitakin tämän, milloin hän haistaa
petosta., Ja kaildci Kranstadtin
asukkaat suorittavat varustustöitä
kaksi päivää joka viikko.
Ja kaikiksi pähimmoiksi rientää
«Chicago Tribunen» kirjeenvaihtaja
k a n a d a 1 ainen parlamentin jäsen,
översti Maekie, edellämainittujen l i ­säksi
väittämään, että bolshevikit
ovat täysin' nälänhädän asettaman
tehtävänsä tasalla, että he ovat ke-hityskykyisempiä
kuin «monet luule­vatkaan,
» ja että he «epäilemättä tu­levat
vielä kauan olemaan maan oh­jaksissa.
» — —
Ei saada siis vieläkään soittaa
bolshevismin kuolinkellbja. Neuvos.
tp-Venäjä on luja kuin lempo. Ja
niinkuin sen piti juuri tuossa tuo­kiossa
keikahtaa nokalleen: nälkä-seuduilla
oli paniikki sen johdosta;
ettei ollut leipää, ja nälkäseuduilla
syntyi jälleen paniikki sen johdosta
että saatiin leipää. Moskova lähet­ti
; tukahduskaasuja nälkäpakolaisiä
vastaan, Bakun öljylähteet ovat- m-koja
sitten' palaneet; kapinoita kaik­kialla.
Mutta ei vain lyyhisty prole
taarivalta. Kestää Bolshevikia, yli-loikkarien
niin kurjaksi; ja nauretta­vaksi
maalaama . jä . kansainvälisen
kapitaalin niin kurjasti rääkkäämää
ja hautaan toivoma, niahtava Työ­läis-
Venäjä! irf ' ff
,;, M. törmä.
dollarista!
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
5 Postissa löclraikiifasummata.Sähkösanomalla $3;50 kaiKiifc. ^
'S • ', • .auta., SttDjijj^ S.
1 Box 69, U S ,
, Ont. i
= Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill 177 T>» =
S fair Ave. • «Ee- s
• n U a « a « i « a a i t a t l l l l l l l l l l l l t l l l l l l t l l l l t l l i l l l l l l l l i a a B i B B a * . . . . . '2
iHnnngiiil
— Työläiset — älkää antako porvarillisten ajatus­ten
sekottaa luokkakäsitleitänne. Siksi viljelkää työ­väen
vallankumouksellista kirjallisuutta ja sanomaleh­tiä,
j a siten rakentakaa itsellenne oma proletaarinen
ajatusmailma.
— Tshekko-Slovakiassa Pragin kaupungissa äsket­täin
pidetyssä kaivostyöläisten järjestön kongressissa
ilmotti järjestön sihteeri viimeisen kolmen vuoden
ajalla maassa tapahtuneen kaikkiaan 258 kaivoslakkoa.
— Jokainen Vapauden ystävä voi tehdä jotain oman
lehtensä hy\'äksi: joko hankkimalla sille uusia tilauk­sia,
tai lähettämällä sille tietoja työläisiä koskevista
tärkeistä tapahtumista.
— Uusi aika, uusi onnellisempi yhteiskunta ei syn­ny
itsestään, vaan on se luotava.
Yllä olevaan kysymykseen vasta­tessa
ovat ihmiset nykyään vielä tai­puvaiset
kuuntelemaan jonkun raha­ministerin,
kuuluisan porvarillisen
taloustieteilijän, tai suuren liikemie­hen
antamia lausuntoja.
Mutta koska tuohon kysymykseen
vastaaminen näyttää vuosi vuodelta
käyvän yhä yksinkertaaisemmaksi,
niinollen lienee tuosta lupa sanoa
ajatuksensa myös tavallisen kuole./
vaisen.
Porvarillinen järjestelmä' joka on
olemassa vain tukeakseen piorvaril-lista
voittoa ja valtaa, synnyttää
välttämättömyydellä työttömyyttä
ja köyhyyttä joka vuosi vuodelta
käy yhä tuhoa tuottavammak^.
Koneteollisuuden aamunkoitossa,
jolloin uusia koneita valmistetaan,
pystytettiin uusia ja uusia tehdas­laitoksia
ja rakennettiin luonnon t i ­lassa
oleviin maan osiin nykyajan
sykkiviä suonia — rautateitä —
merkitsi tuo kaikki suuremman työ­läisjoukon
tuotannon palvelukseen
ottamista. Niin kauan kuin tehdas­teollisuus
oli kehittymässä merkitsi
se lisääntyvää työnsaantimahdolli­suutta.
Mutta se aika on nyt jo oi
lut ja mennyt. Sillä nykyään jon.
kun uuden koneen käytäntöön otta­minen
merkitsee vaan yhä suurene­vaa
työttömyyttä, joka puolestaan
aiheuttaa ostokyvyn heikkenemisen
jOämä taas tuotannon rajoittamis­ta.
Liikepulat ja sitä seuraava työt­tömyys
on porvarillisen järjestelmän
luonnollinen ilmiö. Porvarilliset ta-loustieteilijät,
varsinkin nuoremmat
heistä selittävät liikepulien syyksi
vallan toiset tekijät kuin mitä ne to­dellisuudessa
on, M. m. yhtenä syy-nä
selitetään olevan rahan vähyys,
eri porvaripuolueitten Itsekkyjre, y.
m. s. Nykyään vallitsevan . pulan
ja työttömyyden sanotaan johtuvan
siitä, kun muka työläisten palkat
on liian korkeat. -
Kuitenkin liikepulien perussyy on
se, että tuotteita tulee enemmän
kuin löytyy ostajia. Ohimennen ol­koon
mainittu että tavaroita ei kyl­lä
ole enemmän mitä ihmiset tar-vitseisiyat,
ja voisivat kuluttaa, mut­ta
niitä tulee enemmän kuin ihmiset
voi itselleen saada rikkauksien ka­saantuessa
yhä harvempiin käsiin.
Kapitalistinen talous on siis surku,
teitään köyhä tavaroista ihmisten
tarpesijn verraten, mutta suunnatto­man
rikas kansan ostokykyyn ver­rattuna.
Jos ihmiset .saisivat kulut­taa
kaiken sen minkä he tuottavat
olisi liikepulat tuntemattomia.
Menneiden vuosikymmenien ajal­la
jolloin kapitalistiset teollisuusmaat
voivat kuljettaa liikatuotantonsa Ve­näjälle,
Kiinaan, Austraaliaan y.m
alkuperäisiin maihin, öii liikepuli­en
ajat lyhempiä ja helpommin kes­tettävissä.
. Mutta kun nämä maat
vähitellen tunkeutuvat teollisuus­maiden
rintamaan, samaan kilpa­juoksuun,
käy liikepulat säännölli-semmäksi
ja raskaammiksi ja yhä
laajemmille kansanjoukoille tuhoa
tuottaviksi. Nykyään vallitseva lii­kepulat
ja työttömyys on suurempi
ja peloittavampi kuin mitä 'se on
koskaan ollut. Kansain liiton työ-toimistonkin
arvioiden mukaan, (jo­ka
näissä asioissa ei suinkaan l i i .
ottele) sanotaan nykyään olevan
teollisuusmaissa noin 32 , miljoonaa
ihmistä työttömänä. Ja työttömyys
näyttää jolcJaiisessa maassa vain laa­jentuvan,
IjTiinsanotusta paremmas­ta
ajasta ei ihäytä mitään merkkejä
olevan olemassa. Eri maiden halli,
tukset parlainentteineen ja työttö-myyskonferensseirieen
seisovat neu­vottomina
tämän pulan edessä,' he
eivät voi muuta tehdä, kuin todeta,
että työttömyys yhä vain suurenee.
Jos nykyinen työttömyys olisi yk­sinomaan
liikepnlasta johtunut, ja
siis vain tilapäinen ilmiö, niin kapi­talistiset
valtiot kait jotakin voisi­vat
tehdä, mutta kun he näkevät
että työttömyys on tämän kapitalis­tisen
maailman kroonillinen paha,
joka • ei lopu tilapäistoimenpiteillä
paitsi jäTJestelmaä. muuttamalla, niin
sitä. he eivät tahdo tehdä. ^
Koska hyvin monet suomalaiset
työläisetkin, näyttää vielä odotta­van
«hyvää aikaa», koska kaikki ei
näytä vielä käsittävän sitä että tä­mä
huono aika ja työttömyys tulee
kesföraään niin kauan kuin tämä jär­jestelmä
on siirtynyt ' menneiden
muistojen joukkoon, niin katso­kaamme
lähemmin miltä näjrttaä
niin sanotun hyvän ajan mahdolli.
suus lähi aikoina, esim. tällä mante­reella.
Yhdysvalloissa v. 1920 oli jo
työttömiä noin 4 miljoonaa, samal­la
ajalla on Yhdysvalloissa hallituk­sen
työtepartementin tilastojen mu­kaan
ollut 3,374 työlakkoa, ottaen
noihin osaa 3,200,000 työläistä. Ja
kaikesta tästä huolimatta on t\iotan-to
huomattavasti lisääntynyt lähes
jokaisella teollisuuden alalla. Kivi;
hiili tuotanto on v. 1919 ja 1920
ollut 26 miljoonaa tonnia suurem­pi
kuin mitä se on ollut edellisinä
vuosina. Harkkoraudan tuotanto
on lisääntynyt samalla ajalla 31 mil­joonasta
tonnista 35 miljoonaan ton­niin.
Ja laivanrakennustuotanto on
ollut 15 kertaa suurempi viimeise­nä
kahtena vuotena kuin mitä se
on ollut silloin kuin Yhdysvallat yh­tyi
maailman^ sotaan, ollen Yhdys­valtain
kauppalaivasto nyt viisiker-taa
suurempi kuin mitä se oli so.
dan alussa. *
totoimiston antamien tietojen „u
kaan on Yhdysvalloissa ta ahta" ,
viime vuonna keskimäärin 132»
vararikkoa kuukautta kohti, ollea
tama vararikkojen summa 11
senttiä suurempi kuin sitä edellLe
nä vuotena.. Nämä diikepettym*
,sia» kohtaavat liikemiehet ovatlam-:
nolhsestikin pikkuliikemiehia jakaij'
heidän liikkeensä menevät vararit-koon
joutuvat he luonnollisesti l e i ­maan
vain työttömäin jo entisestääj ^
suurta joukkoa. Näin tosiasioita ka',,
sellessä meidän täytyy tulla huoma^^^
maan, että «hyväaika», mikä lieiitt'-
joskus ollut, ei enää tule tämän jär--
jestelmän aikana. Silla se aika jo'-
l9in kapitalismilla oH rakentava ma-•
kitys, on jo kaukana menneisyydes-'
sä. Huono aika, työttömyys, ji ;
«liikepettymykset». loppuvat vasta'
sitten kuin uusi luokka nousee esiin
ja ryhtyy tuottamaan tavaroita ii-misten
tarpeita, eikä liikevoittoa-:
varten. — E, Wmen,
Työläisnaiset mukaani
AutomobiiliteoUisuuden alalla on
myös tuotanto lisääntynyt huomatta­vasti.
M. m. Fordin autotehtaissa
V. 1920 — 60,000 työläistä valmis­ti
4,000 autoa joka päivä. Mutta
tänä vuonna tuottaa :45»000 työläistä
4,500 autoa joka päivä Fordin teh­taissa
on siis tuotanto 'lisääntynyt
12 1/2 prosentilla vaikka työläisiä
on heitetty työttömäksi 15,000.
Overland autotehtaissa tuotti samal­la
ajalla 14,000 työläistä 500 autoa
päivässä, mutta tänä vuonna tuot­taa
7,000 työläistä 550 autoa päi­vässä.
Tuotanto on siis lisääntynyt
10 pros. vaikka p u o 1 e t miehiä on
työttömyyteen heitetty.. Yhdysval-tain
suurimmissa, kumitehtaissa tuot­ti
y. 1920 95,000 työläistä 10,000
autokumia päivässä ja tänä vuonna
kuin työ suoritetaan kappaletyönä
tuottaa 35,000 työläistä 80,000 hi*
mia päivässä. Tämä merkitsee sitä
että ne 50,000 • työläistä mitkä on
joutunut ulos näistäkin tehtaista ei­vät
tule. koskaan pääsemään takai­sin,
; koska työtapoja muuttamalla
35,000 työläistä tuottaa nyt monta
kymmentä pros. enemmän kuin 95,-
000 työläistä viime vuonna samassa
ajassa. Huonosta ajasta huolimatta
on etelän puuvillatuotanto ollut vii­me
vuonna lähes kaksituhatta paa-
Ha' suurempi kuin koskaan ennen.
Austraaliassa, Argentiinassa, Cana-dassa
ja Yhdysvalloissa on tuotanto
lisääntynyt myös manviljelystuotan-non
alalla sadoilla miljoonilla bushe-leilla,
ollen esim. Yhdysvaltain vil­jasato
lähes neljäsataa miljoonaa
bushelia yli omien tarpeiden. Sano­malehtiuutisista
näkyykin että Yh­dysvalloissa
monessa paikoin farma-rit
käyttää viljaa polttoaineena sa­malla
aikaa kuin Venäjällä, Kiinas­sa,
Itävallassa y. m. kuolee ihmisiä
nälkään. Näin kuin me katselem­me
tilastoja ja kun huonosta ajas­ta
ja suuresta iyöttömyydestä huo­limatta
näemme joka alalla vain
tuotannon lisääntyvän, niin eikö hy­vän
ajan odottaminen näytä vain
narrin haaveilulta.
Ylläolevia lukuja katsellessa ha.
vaitsemine että työttömien; armeija
aivan hämmästyttävässä määrässä
suurenee tuotantoteknikan parantu­essa,
mutta me näemme työttömien
joukon suurenevan myös toista tie­tä.
Kun me katselemme näitä asioita
löydämme me siinä erään i l ­miön,
jolla kannattaa kiinnittää
huomiota. Esim. Yhdysvaltain luot-
Tämä kutsu kuuluu teille kaikH--
le jotka olette työssä uuvutetntf^
teettepä sitten palkkatyötä tai aher­ratte
kodin piirissä.
Työläisnaisen elämä on raskas!»
ja harmaata aina kehdosta hautaan
saakka, se on raadantaa ja taistehr'
jokapäiväisen leivän puolesta. Tyt- •
läisnainen hyvin harvoin jaksaa ko­hottua
arkipäiväisen elämän huolieir
yläpuolelle, harvoin tuntee työläis,
nainen ilonhetkiä; hän tuntee niitä.
ainoastaan unelmissaan, pilvilinnoja-luodessaan.
Herättyään elämän ko­vaan
todellisuuteen ovat harhakuvat
poistuneet, synkkeys täyttää fflieles,
elämän huolet entistä raskaampana-tuntuvat
harteillaan. Niioresta tyt­tösestä
työläisäitiin saakka on elä­mämme
kurjaa. — Kohtalo näyttele?
niin harvoin elämän kauniimpia j»
päivänpaisteisia puolia työläisnaisel-.
le., Palkkatyötä tehdessämme on
työhinta niin pieni, ettemme silla
monessakaan tapauksessa voi hank.
kiä välttämättömiä elämän ylläpitä­miseen
tarvittavia välineitä. Pui""''
mattakaan huvin ja ilon hankMm-sesta.
Suuren perheen äidiksi jou­duttuamme
— puutteen ja kurjnn.
den ollessa kodissamme jokapäiväi­senä'vieraana
- tnnemrae toivotto­masti
laahustavamme etenpäin.
Elämä tuntuu arvottomalta. Edes­sämme
on synkkä toivottomuus. Sm-.
piirtein katsottuna- on tyolais-.,
naisen elämä tällaista - loppuii*
tonta tuskaa ja kyyneliä. Hitä arf«
voi silloin panna niilie hetkille,jol­loin
voi todellisuuden unhoittaa.^^
Tuntuu näinollen siltä, kumfi^,
läisnaisen elämällä ei oM^J^r^
sisältöä,* kuin elää, synnyttää, tö-^ •
taa ja kärsiä! i
Onko asia näin? ; ..,
E i , toverit, asia ei ok aivan 2
^ Työläisnaisen elämällä on sn^^
sisältö. Varsinkin vah^eutuneen^^
tehtävistään tietoisen tytja^st^^e^ ;
Kuva, jonka äsken loimm^^;^
kyllä totta, niinkauan I c u n ^ ^ ^,
naiset sen todeksi hj-vaL^at
sen sallivat. Niinkauan kun ff
läisnaiset tyytyvät v a l h ^ ^
maan - tyytyvät kanta^^
•janiestä kapitalismin
sä; l^öläisnaisten ^^/l^
hen tyydyttävä, ei ole
tava sen orjuuttavan, naisille n>
peällisen-tilan jatkuvan .
Elämä kutsuu tyolaisnaist^^^
paloala­ko
sieltä paistaa täydeltä
Meidän on valloitettava
me siellä. , j-^ ijo-
Me tiedämme, etta JO.
väenluokalle kuuluu ^ I a n ^ _ ^ ^ : :^
ilo, mutta me tiedannne^y^ ^ .
•etk se on taistelulla hanfattava