Vapaus, November 7, 1967

              Sivu 2 Tiistai, manrask. 7 p. — Tuesday, iNov: 7, 1967
INDEPENDENT LABOR OROAN
VAPAUS / OF FINNISH CANADIANS
^ U B G R T Y X SatabllM^K<>7. JQ. 1617
BorrOR: W. E K L U I ^ I O fAANAjQiBRi.s. S U K SI
TBLKPHONBtV O P P I C K AND E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
Publlshed thrlce *ö&ly: Tuesdftys, Thursdaya an<jl Saturdays by Vapaus
Publishing CH^IitB^ted. 100-102 Elm St. Weat. Sudbi^y,: Ontario. Canada.
Mailing address: Boat 1^0
Authorized oamcaoA class maU by the Popt^QT^ Deskaxtipent, Ottawa,
: aUd f or paymeat of postage % cää>.v j|
CANADIAN liÄNGUÄGE-PRESS CLUB
•.; TBMJBBBfNAVt '
3 kk. 3.00 Suomeen:
Uk.Ml.W,6WL|5.76
Ivk. 11.50. 6 kk. 6.26
Tasan 50 vuotta säitten, marraskuun 7 pnä 1817, tapahtui Venäjältä
sosialistinen vallai^umjOiUs, iinini^l jo^ost^e^^ti^n^i;! tsaristinen
vanlkiia on muutitunut j a i k c S i i ^ ^ elitä 50 vuotta siitten
kuolleet venäläiset «ivä^ tuntisi sitä enää samaksi maaksi. "
TäUä sosialismiin rä(pimuirw>Ua^ laajem-pjMn
roerlqtys — ae on esiD^eriddnisä vQima^a muuttanut koko maa-
: emon kasvoja sdinä anäärin^ että ikolmas -osa ämiisikiunnasta on jo astu­nut
sosialistisen kehityksen tielle, että montosa sellaisissa maissa kuin
^sim. Intiassa, tehdään varovaisia kokeiluja sosialististeni n^enettely-i
^ ^ j e n hyvpsikäytöstä ja että kapiltalistisen yJjiteiskuntamuodon omaa­vat
naaajt edustavait enää vain yhtä koimannesta ihmiskunnasta.
Palauttakaaonme lyhyeslti mielJdBwne mitä on tämän lyhyen 50
vuoden aikama taipahitunut Oikeastaan on väät-in puhua 50-vuotisesta
kehityksestä, sillä 18 vuotta niistä on Neuvostoliitto joutunuit käyttä­män
; iitsejpuQlu&tukseen . vaUa|]|^!kuinu»viteen jälkieasen intervention tor-juiiQaaieksi
j a iQ^öifakäyksen torjumteeiksi toisen maailmanstodan askana
sek^ päiden soitien ai^heulttanjien tuhojen Horjaamiseksi. Tosiasiassa, kun
tän^ v^ioBipääväinä pidi,^taan Neuvoatoliston ennen tuntemattoman no­peasta
rakennustyöstä sekä taloudellisestapa sosiaalisesta kehityksestä,
— verrattuina kapdlalististen maidiein kehSiykseen 250 vuoden aikana,
silloin itulee nuiisitaa, että kaikki se on tapahtunut 32 vuoden aikana
Samalla o n syytä tänä merkkipäivänä panna merkille myös se tosi­asi:^
että suuri lokakuun vallankumous, sillä nimellä Venäjän vallan-feuoraus
tunnetaan» oli asiallisesti puhuen miltei veretön. Varsinaisessa
valkmkumouksessa ei meneteility kourallista enempää ihmishenkiä. Ve^
riset taistelut ja ihmishenkien jookkomittaiset menetykset tulivat vasta
sitten kun 14 maan interventiojoukkojen avulla (toimineet vastavallan­kumoukselliset
kenraalit ja muut taantumusvoimat aloittivat sisällisso­dan^
nuoren, vastaperustetim sosialistisen halUtuksen kukistamiseksi.
EdesVÄtuu näistä ihmisjoukkojen tuhoamisesta lankeaa siis yksuir
omaan äärioikeistolle, mikä vastavallankumousyritystensä -yhteydessä
järjesti sisällissodan työläisten, talonpoikain ja sotilaiden muodostaman
vallankumoushallituksen kukistamiseksi.
Ja missä määrin on Neuvostoliitto nuiuttanut entisen tsaristisen
Venäjän kaavoja?
Ensinnäkin on muis.tei{ttava,että.kansojen vankilasta, missä vähem­mistökansoja
riistettiin ja sorrettiin armottomasti, on tänä lyhyenä ai-ikana
tttllut monen kansan maa^ missä e r i kansat ja kansallisuusrybmät
elävät sovussa j a veljelläsessä yhteistoiminnassa — maaksi missä suu-res^
sagt ja pienemmät sosialistiset kansat ovat tä3rdelKsen tasa-arvoi-su^
idhen j a v a p a a e ^ ybteistojmiimässa sosialistisen jär-iestdonäiisä
edeUem lujittamiseksi ja eidistämtseksi.
— T ^ r i s t o e n Venäjä tunnettiin siitä, että siellä oli alhaisempi
elmtaso kuin niissään m^^
r-^ Vain yksd neljästä .tsaristisen Venäjän asukkaista osasi lukea ja
;käijoittaa.--\
i — Talpnipojkaistolla ei ollut kpneita^^ö^ — mil­joonia
kuoUennenaikaisiesti toistuvien nälkävuosien aikana.
— - Lääketieteellinen palvelu o l i mitä ^keellisemmalla tasolla. .
,Mut^':rQl? • ' '/^'^^ '
— Neuvostokansat ovat lisänneet — ja tämä on tapahtunut 32 vuo­den
kehityskautena, kuten sanottu — teoUisUustuotantoiisa määrää 65-
kertaisestii siitä niitä se o l i ennen vallaniaunousta. Lukutaidottomuus,
* u t e n puute j a työttömyyskin on aikoja sitten hävitetty.
— Omaksunut tehtäväkseen johtavan kapitalistisen maan USAn
saavuttamisen ja oh siinä onnistunut jo siinä määrin, että se on mo­nella
alalla sivuuttanut USAn — esim. avaruustutkimuksen, sähkö-voimakehityfcsen
j a ilmeisesti myös puolustusvoimien kohdalta.
-r- Hämmästyttänyt koko maailmaa kirjallisuus-, teatteri-, musiikki-j
a elokuva-alalla. Joka neljäs lääkäri koko maailmassa on ^bolshe­v
i k k i " jos n i in halutaan sanoa.
Neuvostoliitto ei ole vielä "rikas" niaa kuten o n hyvinvoinnistaan
kerskuva Yhdysvallat. Mutta Neuvostoliiton 240-miljoonaisen kansan
'kestoiudesta ei löydy hakemallakaan puutteessa olevia köyhiä, ei ghet­toja
eiicä slummeja, kuten On Yhdysvalloissa. Ja kun huomioidaan se
tosiaaa, että Neuvöstoläton tuotanto kasvaa paljon nopeammin kuin
Yhdysvaltain, j a lettä saavutettuaan nykyisen tason tämä tuotannon
kasvu, tulee edelleen nopeistumaan siellä, niin on vain ajan kysymys
siitä milloin Neuvostoliitto saavuttaa ja sivuuttaa Yhdysvallat kansallis-ibAOtannon
määrässä asukasta kohti, mikä taiikoittaa, että Neuvostolii­ton
asukkailla tulee sUlpin olemaan maailman korkein elintaso, sillä
sosialistisen yhteiskuntamuodon puitteissa ei rikastuteta mitään General
Motorsin tapaisfe laitoksia eikä Rockefeller j a kumppanit tapaisia raha-miespdirejä,
vaan kansan hyvinypinti j a vauraus lisääntyy sitä mukaan
k m kansallistulo kasvaa j a bsääntyy.
Neuvostoliiton kansalla ja ValtioUa p n todella syytä juhlia tätä 50-
vuottepäSväänsä, niikä edustaa niin valtavan suurta kasvua ja edistystä.
Sosialistisen maailmankatsomuksen omaavat ihmiset kaikissa mais­sa
psallistuyat tähän juhlintaan sen suuren sosialistisen kokeen" onnis-itunrisen
vuoksi mifeä innoittaa j a rohkaisee toimintaa sosialismin hy­väksi
'kautta maailman heidän omissa maissaan. i_
i Neuvostoliiton horjumaton rauhanpolitiiikka -On saanut arvoa ja
tunnustusta kaikilta rauhanpuolustajilta huolimatta siitä, mitä he ajat-I
televat sosialismista j a kapitalismista. Sellaiset upporiikkaat miehet kuin
esim. Cyrus Eaton, ovat nykyään Neuvostoliiton suuria ihailijoita sen
rauhanohjelman takia, vaifcka ovat varmasti kielteiseUä kannalla sosia­lismiin
nähden. , > •
Mielihyvin on todettava tämän merkkipäivän, vieton yhteydessä,
•että Canadan jä Neuvostoliiton väliset suhteet ovat viimevuosina
melkoisesti parantuneet j a näyttävät paranevan edelleen. Tässä yh­teydessä
meidän canadalassten sietää tutkia tajrfcasti Suomen j a Neu-
VOstoliibon välisten suhteiden myönteisen kehityksen opetuksia, mistä
Pn naapurimaille molemminpuolista hyötyi.
M e puolestamme Hjtymme niihin canadalaistin, jotka onnittelevat
sydämellisesti Neuvostoliittoa tämän merkkipäivän johdosta j a toivovat
JyetreostDkansalle hyvää menestystä sekä Canadan ja Neuvostoliiton
V4il:^en suhteiden edelleen paraiiomiMa kumnumkin maan ja kansan
yhteiseksi eduksi;
C I A oli 0iihnti isäntäni
Helsinki. — CIAn — Yhdysval-tojen
tiedustehikeskuksen ynypä-xi^
ä O D viime aikoina käyty kovaa
Icofainsa erityisesti sen jälkeen
kun tuli tvnnetuksi, että kansain­väliset
opiskelijajärjestöt ja am^-
n^attUUtot ovat saaneet varoja
Cl^lta. Klit«n täi^ä järjestö kou­luttaa
työn^liiUöitään itse koti-ma^
ss,^ \^tä kertoo eräs entineiik
CIAn työoitelMJä., ioika turvalUsnus
syistä bainaa jäädä nimettömäksi.
Kuvaus on julkaistu neuvostoliit-
^laisessa ^ a Ri;i,beaihom-lehdessä>
joka puisestaan on lainannut sea
lontoolaisesta Sunday Timesistä.
Kuullessani yliopistossa, että pian
saapuu Cl An väi-vääjä, päätin ottaa
häneen yhteyttä. Minulla o|i j o en­nestään
kokemusta «otilasvakötlusta
ja minua o l i mdellyiltänty tuo henki­sen
ijännityiksen j a seikkailun ilma­p
i i r i , jonka saa kokea tcootessaan'
erillteistä infonmaatiotiedoista yhte­näistä
kuvaa.
OM vuosi 1959, kylmä sota kiiUci
vähenemisen suuntaan ja Vietnamis­sa
oli alkamassa kuuma sota. Vär­vääjä
ei kiirehtinyt yhteydenotossa.
Tiesin elämänkentaand koskevien tie­tojen
kiinnostavan häntä. Hän Ui-tustui
kuitenkin vain päällisin puo­l
i n kyselykaavakkeessa oleviin tie­toihin
ja 'halusi tavata minut henki-:
lölkohtaisesti.
PUHELU WASHINGT0N1STA
Kului muutamia kuukausia. Olin
jo melkein unohtanut koko CIAn,
kun sain puhelinsoiton:
^ Te kiymostatte meitä. Tulisit-teko
Washingtoniiin.
Tällä kertaa suoritettiin todelli­nen
tarkastus. Aluksi tutkittiin huo­lellisesti
fyysinen kuntoni, sitten
seurasivat psykologiset kokeet, ja
viimeisenä oli keskustelu psykiatrin
kanssa.
Pian sain sitten päätöksen: '-So-vitite,^
palvelukseemme." Meitä oli
kursseilla 60 ns. upseeriviran eh­dokkaita.
Valmennus aloitettiin tu­tustumisella
CIAn toimintaan. Meil­le
kerrottiin kaunopuheisesti sen
historiaa j a useaan kertaan tähden­nettiin
sen tärkeää osuutta taiste­lussa
kommunismia vastaan ja ame­rikkalaisen
elämäntavan säilyttämi­sen
puolesta. Opetukseen kuului
agenttien värväystä, visuaalisen
tarkkailun menetelmiä sekä selos-.
tusten laatimista, VVasjhingtonista
varta vasten lentäneiden ohjaajien
opastuksella harjoittelimme salakir­joitusta
ja koodisanomien tekoa,
asetimme kuuntelulaitteita, avasim­me
lukkoja, suoritimme salaista va­lokuvausta,
kuvasimme asiakirjoja
mikrofilmille ja opimme muita va-
Icoiluammatin kikkoja. Meiltä ei kui
tenkaan vaadittu täydellisyyden saa­vuttamisia
tämän "tieteen" joka
alalla. Saimme tietää, että tarpeen
tullen "firma" lähettäisi asiantunti­jat
räjäyttämään kassakaapin tai
väärentämään asiakirjojaV.
KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU A
NEW YORKISSA
Lensimme sitten New Yorkiin
harjoittelemaan kuuntelulaitteiden
asetitaimista hotellissa. Ulkopuolisen
on vafteaa tajuta, kuinka : p i |^
kiehitettyjä elektronisia fcuuhtdu-laitt?
tta CI Alla «n käiyitettävissä. On
esimerkiksi aivan täydellisiä laittei­ta,
jotka puhelinkaapellhikiianitet;
tjinä nauhoittavat automaattisesti
kaMi ptihclut. CIA käyttää tähän
u
laajempaa YKn
l-idässä
New York. — YK:n pääsihteeri
U Thant ehdotti viime keskiviik­kona
tnrvellisuusneuvostoUe YKn
valvontatoimien laajentamisesta
tuntuvasti Suezin kanava-alueella.
Valvontatoimiin olisi sisällytettä­vä
ilma ja meritarkkailu nykyis­ten
niäätarkkatiuasemien lisäksi.
Pääsiiiteeri vetosi samanaikaisesti
Yhdistyneeseen arabitasavaltaan ja
Isareliinv ijotta nämä harjoittaisivat
äärimmäistä pidättyväisyyttä tulen­aralla
kanavavyöhykkeellä ja käyt­täisivät
Y k : n rauhantui"vakoneistoa
väkivaltaan turyautumisen sijasta.
U Thant esitti «ihdotulksehsa tur-vallisuusneuyostoHe
kirjallLsesti
neuvoteltuaan lähi-idäri valvoni\-
joukJkojen Ocomentajan nprjalaisen
kpmentajainOdd Bullin kanssa.
U Thant eihdolti, että kanava-alueella
olevien Y K : n tarkkailijoi­den
lukua lisättäisiin 90 mieheen
j a että tafklkailijoiile • hankittaisiiii
pau-tioveneitä, jotka toimisivat Sue­zin
kanavan suljetuilla vesillä, Kat-koerojäivellä
ja Suezin lahcTella ete­lässä.
UThantinjmielestä Suezilla
toimineet luotsiveneet olisivat sopi;
via tähän tarkoitukseen. Tarkoituk­sena
on hankikia neljä tällaista alus­ta,
joista Ikaiksi sijoitettai.siin Ismai-liaan
ja kaksi Suezin kaupunkiin.
2 Länsi-Saiksan
putosi USAssa
Bonn.' — Länsi-Saksan ilmavoi­mat
menetti viime viikolla jälleen
käiksi F-lO-l-Starfighter-suhikuhä-vittäjää.
Onnettomuus tapahtui A r i ­zonassa,
Yhdysvalloissa, jossa jän-sisaksalaisia
lentäjiä koulutetaan.
Molemmat lentäjät pelastuivat las­kuvarjolla.
Länsi-Saksan ilmavöi-m
i e n StarfighterJkoheillc on sattu­nut'vuoäen
1961 jälkeen yhloensä
75 onnettomuutta, joissa 37 lentä­jää,
on 'meneltänyt henkensä.
tarkoitukseen vuosittain miljoonia
dollareita, eikä ketään tai mitään
järjestöä voida verrata siihen tällä
alalla.
Meille opetettiin radioyhteydap
pitämistä sfekä salaisten kohtaus­paikkojen
järjestäimistä. Harjoitte-lup
yhteydessä tojmiJnrnne kuin agen
tit .viholiismaassa. Vetelehdimme
esimerkiksi laiväveistämöiden lähet­tyvillä
ja yritimme saada työläisiltä
joiliin olii;nme "sattumalta" tutustu-neeit.
mahdollisinunan paljon vakoi-lutietoja
veistämöstä. ja aluksista.
Meidän tuli huomaaimatta valokuva­ta
puolentoista metrin etäisyydeltä
tavaratalojen ja liikkeiden poUiseja.
Jos jouduimme poliisin, F B I n mies­teni
tai telakoiden v a r t i j o j en kyn­siin,
meidän oli selviy^tävä siitä
omin voimin. Aärimimäisessä ta­pauksessa
voimme ilmoittaa puhe­linnumeron
AVashingtonissa, ; mutta
sinme soälitaminen merkitsi uran lop­pumista
CIAn palveluksessa.
Koulutultsen jälkeen meidät jaet­t
i in eri tehtäviin. Minun virkani o l i
aluksi CIAn ulkomaanosastolla,
minne sain tiedotuksia rajojen takaa
ja laadin selostuksia. Joskus tehtä­vänäni
o l i kerätä kortteja ja valoku­via
"rautaesiripun" takana olevista
kaupungeista ja valita puiston penk­kejä,
siltoja' jne., jotka sopivat
agen'tien salaisiksi kohtauspaikoik-.
5d ja tiedonantojen jättämiseen.
" D E M O K R A T I A N " NIMESSÄ
Sitten minut lähetcrttiin käytän­nön
työhön. Työhuoneeni siirrettä­vät
pelinappulat muuttuivat elävik­si
ihmisiksi. Heidän joukossaan o li
amerikkalaisia opiskelijoita sekä
paljon maahamme opiskelemaan saa
puneita ulkomaalaisia. Hankin heis­tä
tietoja kaikin mahdollisin keinoin
laadin luoiUccnkuvaukseni ja arvio­ni.
Kun sitten sain luvan värväyk­seen,
minulla oli jo jokaisesta täy­dellinen
kuva.
Minun ofli useija paikko tinv^i;^tua
liiJtliaiBiinkin mect^eteilniiin saadal^s^ni
vänrvttttävän kimesa aikaan sopamidc-sen.
Saatoin antaa hänelle esimer­kiksi
10 dollaria jostakdin aivan viat-booiiasta
työ$tä ja sain siitä kuitäsv.
Myö|ife|p(unin lisäsin mmitamm nollia
kuitiissa olevan summan .perään, esi-,
merkiksi tein sen tuhanneksi dolla­riksi.
Siten minulla olikin jo tilai­suus
uhata häntä sillä, «että paljas­tan
hänen saaneen "rahallista avus^
tusta meitlä, ellei hän suostu työs-kenteimään
C I A n hyväksi. '
ei (^ut kijiRendcä^ sitä, infir
tä o l in odottanut suostuesiänf työs­kentelemään
CIAn. piirissä. JMiinusta
itsestäni tuli amm^|pkii(^i^
luin likämpmään vWiinaittoqiia, ta-vaUisia
Of>iäkeUjodta jä '^i^aulksin
pakottamaan heitä-suorittamaan l i ­kaista
työtö "demokraitian" nimessä.
MURHAT M ViUUVÄLTA ,
Meillä ei ollut virallfeta' lupaa
.murhan suo^tamiseen, mutta s e l -
vä?iti pii anneltu ymmärtää, että
voimme turvautua myös tähän kei­noon,
ellei ole muuta tietä.
Eräs luen;noitsiJa aivan kuin sait-tumalta
kertoi tapauksen, jonka s i ­sältö
ei jäänyt epäselväksi, Kei-ran
eräs mies o l i valokuvannut Nicara­guassa
paikalla, jossa koottiin jouk­koja
Kuubaan itunkeutumista var­ten.
Valokuvissa näkyi selvästi ame­rikkalaisten
lentokoneiden merkke­jä
ja tunnuksia, joita ei oltu vielä
ennätetty peittää maalilla; Matkal­laan
Floridasta New Y o r k i i n hän
kertoi tapauksesta autonkuljettajal­le,
jonka ajoneuvoon hän sattumalta
oli -päässyt. Mutta kuljettaja olikin
CIAn asiamies, joka o l i palaamassa
Floridasta eräältä "firman" monilta
leireiltä. Tämä tiedotti asiasta viipy­mättä
johtoportaaseen. Valokuvia
ottanut mies pidätetään matkan var­rella
j a häntä kuulusteltim. Häntä
ei pystytty lahjonoaan, sillä hänellä
oli omat ihanteensa ja hän halusi
nostaa asiasta hälyn lehdistössä. " J a
mitä arvelette tapahtuneen?" kysyi
keltoja. "Sattui min, että matkal­laan
erään lehden toimitukseen hän
jäi kuorma-auton alle."
DEVM¥OINTt JA
KilTOUNJÄPÄUTO
Kiehunta Suomen nvftrttan deyiil-voinnin
ympärillä jatkuu edelleen­kin.
Eniten ovat ääneetö oppo^tipn
pääasiassa kokoomuksen lehdet ja
piisarit KaDdn vättteet kelpaavat.
VAPAUTUSRINTAMA TERÄSTÄÄ YHÄ
TAISTELUA ETELÄ-VfETNAMISSA
kunhan niilUä vaan voidaan mollata
haUitustta. Toisten miietestä koko de­valvointi
oli aivan väärä jo toisten,
että se o l i aivan välttän^ätön. Toiset
ovat sitä mieltä, fttä d4ietlki oU vää­rä.
Devalvointi «Usi «pitänyt paima
•toimeen aikaisemmin^ muitta löytyy
tjiJi/iSlk^nj että se oUsi ollut edulltän-
4a panna toimeen rmyöhtenunm. Toi­set-:
pitävät devalvointiprosenttia
hian pienenä. l
Loppukaneettina näissä kaikissa
väitteissiäon, että tämä "taitamaton,
devalvointi" johitui nykyisen balli-iluksen
ajamasta talouspolitiikasta.
Näen ei suinkaan asianlaita ole.
Jos markan devalvointi tuli melkoi­sen
suurena shokkina-suurelle ylei­sölle,
niin asiantuntijapiireille se ei
ollut mikään yllätys. Ruotsinkieli-sessä
Miercator-lehdessä ruotsalaisen
Kauppakorkeakoulun kansantalous-itieteen
professori Göran Mickwitz
lausui devalvoinnista, ettei se ollut
mikään yllätys olipa sitten kysymys
keskuspankista tai valtiovai-ainmi-nisteriöstä.
Suomen omat kansanta-lousmiehet
— tieteellisellä tasolla
—< olivat puolestaan täysin tietoisia
devalvoinnin selvästä tarpeellisuu­desta,
kirjoitti pi-of. Miokwitz ja jat­koi,
että tämän käsityksen omasivat
myös skandinaaviset virkaveljet.
Kun nämä eivät osoittaneet trum-petillai
mitä ajattelivat markan de-valvoinnisita,
johtui Itämä siitä, ettei
Hanoi. — Iskekäämme takaisin
voimakkaammin kuin aiemmin. Tä­mä
on olennaisesti Pohjois-Vietna-min
ja Kansallisen vapautusrinta-maii
fFLN) reaktio amerikkalais­ten
Hanoita vastaan suuntaamiin
ilmahyökkäyksiin, jotka Pohjois-
Vietiiamin hallitus ön leimannut
"Pohjois-Vietnamih tuhoamisen"
.tehtävääh sodan erittäin vakavak­si
laajentamiseksi". :
Viikko sitten tiistaina julkaistus­sa
amerikkalaisten hyökikäyksiä kos-,
kevassa tiedonannossaan hallitus to­teaa
Pohjois- ja Etelä-VietnanJin
airmeijoiden ja kansojen päättäneen
nyt määrätietoisemmin kuin fcps-kaan
aiemmin "suunnata todella l u ­jia
j a talikkoja iskuja vihollisen
arimpaan kohtaan kostaakseen Ha­noita
vastaan tehdyt rikokset".
Kansallisen vapautusrintaman
johtaja Ngujen Hu Tho puolestaan
totesi PohjoisTVietnamin presiden­t
i l l e Ho T s h i M i n h i i l e lähettämäs­sään
kirjeessä, että etelässä taiste­levat
ovat valmiit ahtamaan ame-rikkalaisiile"
viisikymmenen kertaa
voimakkaampia vastaiskuja kostaak­seen
pohjoisessa olevien kanssavel-jiensä
puolesta".
Näiden kahden lausunnon julkai­seminen
osoittaa . amerikkalaisten
hyökkäysten lujittaneen Hanoin
päättäväisyyttä pysyä taipumaiito-mina
pommituksista huolimatta.
Hanoita vastaan suunnattujen
hyökkäysten alkamisesta lähtien 29.
kesäkuuta 1966 e i niin paljon pom­meja
ole pudotettu; pääkaupunkien
alueelle eikä niin paljon amerikka­laiskoneita
tunkeuturiut sen ilmati­laan
kuin mitä tapahtui viinie vii­kon
ilmaihyöklkäyksien aikana.
Vaikka iamerikkälaisten ilmatoi­minta
heikkeni j o n k in verran viikon
vaihteessa yöllisten ilmahälytysten
määrä lisääntyi j a i l m a p i i r i o l i edel­leen
jännittynyt ja painostava.
Saigonin huomioitsijapiii-it tulkit­sevat
Hanoin hallituksen maininnan
"iskusta kaikkein arimpiin kohtiin"
vihjeeksi suunnitelluista hyökkäyk­sistä
Eteiä-Vietnamissä olevia soti­lastukikohtia
j a varikkoalueita vas­taan.
•;
Pohjois-Vietnam sanoo sotilaalli­sen
voimansa olevan arvioitua suu-;
rempi vuoden 1967— 68 kuivan kau­den
kynnyksellä ja pystyvänsä te­hostamaan
sotatoimiaan.
Miesluvun suhteen Pohjois-Viet-namin
voimavarat eivät suinkaan
ole ehtyneet; Matkat maaseudulle
osoittavat, että syrjäisemmissäkin
kylissä on yhä paljon miehiä.
Mitä muilta sosialistimailta saa­tuun
sotilaalliseen apuun tulee, huo-miojat
uskovat, ettei Haiphongin
pommituksilla ole ollut tuhoisaa
vaikutusta, sillä suurin osa solilaal-listert
tai-vikkeiden toimituksista ta­pahtuu
maitse eikä meritse.
KIELLETYT ASEET
N i i n koitti hetki, jolloin tämä ih-mismetsästys
alkoi tuntua minusta
vastenmieliseltä. Palasin jälleen esi
kuntatyöhön ja ädtä minut komen-neUtiin
kouluun jonika tarkoitukse­na
oli kouluttaa valmentajia opet­tamaan
maaseudun ^ u k k a i l l e sisse-,
jä vastaan käytävän taistelun mene­telmiä.
Meiitä opetettiin käyttämään kiel­lettyjä
aseita, joiden pitkään luet­teloon
sisältyvät mm. äänenvaimen-timilla
varustetut automaattiaseet,
räjähtävät luodit, omatekoiset kra­naatit
sekä tulipalon sytytiävätseok
set.- Sitten meille esiteltiin erittäin
pii-ullinen laite. Sen kokeiluun käy-teiitiin
vanhaa armeijan bussia. Lait­teesta
lähtevä ammus tunkeutui en­sin
seinän läpi ja levitti sitten pala­vaa
bensiiniä kaikkialle -bussin s i -
säUä. NsUn Uekkien ahmaisevan het­kessä
kokP bussin. Ajätielih järkyt­tyneenä:
'-'Kuinka voin yhdistää
bussissa palaVat ihmiset vapaustais-teluuini?"^;;^'
•••
VAPAAKSI CIAsta
. Jätin eroanomuksen "henkilökoh­taisten
syiden vuoksi". Sitä ei hyväk
sjilty pitkään aikaan. Minua käsitel­tiin
kauan, uhattiin ja yritettiin lah­joa,
mutta en antautunut.
• Amerikkalaisilla on hyvin hämä­rä
käsitys siitä, mitä kätkeytyy CIA-kirjainten
itaakse. Opiskelijoiden vär
väSmisestä, petollista, murhista jä
terrprista on vastuussa pieni CIAn
Virkamiesten ryhmä.
Vasta hiljattain tuli selville, mi­ten
syvälle C I A n lonkerot ulottuvat
amerikkalaisen elämän kaikilla
aloille. CIAn voima pn siinä, että
se loppujen lopuksi on erititäin vir­kamiesvaltainen
järjestö, joka ero­tukseksi
m u M a laitok^sta ei ole ta­vallisen
. yalvpnnan alainen. C IA
käytitää vuosittain tuntemattoman
määrän miljoonia dPllareita teke-mäitä
hiistä minkäänlaista tiliä.
On erittäin varallinen paradoksi,
että laitoksesta, joka on perustettu
suojaamaan kunsallisita turvallisuutr
ta, on .muodostunut selvä vaara
amerikkalaiselle järjestelmälle.
haluttu häiritä Suomen Pankin val­misteluja,
fcoteai Mk3kwit2.
N i i n ja ulicomaUlakaan tnarkäiä
devalvointi e i tiiMut asiantuntijajria-reille
minään shokbimi «d ede^
päivär j a pro8enitt<lm^&) suMeen.
Englanlttlainen F i n ^ a l / T i m e s kiif'.
joitti suoraan devalvoinnin jälkei-'
senä päivänä, että maa; jonota m i ^ -
sutase osoittaa kolme ;vuoiUsaperk^
tysten 700 n ^ o o n a n mankan i i ^
miljoonaa puntaa) vajausta, ei vöi
päätyä valuufttansa suhteen muuhun
kuin kurssien muutokseen. Samaan
tapaan asia kuitattiin mulssäkiri
maissa. Svojteaäisissä lehdissä mati­kan
devalvointi käsiteltiin samaan
t y y l i in kuin jonkin Kongon, Gba:- [
nan tai Argentiinan valututojen dei-
-valvoinnit. Toistettakoon Itässäkin
yhteydessä vielä kerran, että mar­kan
devalvointiin pakottaneet syjt,
eivät ole suinkaan haettavissa yh­den
vuoden, vaan useiden vuosien
taikaa. Näistä viimeksi main''|titujen
vuosien kauppa- ja talouspolitiikasi
ta ovat olleet vastuussa muut piirit
kuin nykyinen hallitus. Koko de­valvointiin
johtanut prosessi tti6
mieleen raskaassa lastissa olevan
kiitolinja-afiiDn, joka on joutunut
liian pitkälle pettävän soratien reu­nalle.
Taitavinkaan kuljettaja ei
pysty enää ojaan ajoa estämään. •
Siinä sekavassa propagandassa,
jota oppositio on harjoittanut ja tu­lee
ilmeisesti harjoittamaan vielä
pitkän aikaa, e i pääasia olekaan it­se
devalvoinnin toimeenpano, vaan
sen ybteyde?isä eduskunnan hyväk­symä
vjentimaksulaki, joka on paha
oka vientiteollisuuden Khassa; Tämä
vientimaksulaki on koko devalvoin­nin
positiivisin puoli. Hallituksella
kerääntyy nyt rahaa ja se saa hen­gähdys-
ja harkintapaikaa taloudel­lisen
lamatilanteen elvyttämiseksi.
Mut'a vientimaksulaki sinänsä ei
turvaa mitään, vaan tärkeintä on se,
miten sitä käytetään hvyäksi.
Jo nyt on kuulunut voimakkaita
hätähuutoja, miten devalvointi tu­kahduttaa
tuotannon milloin millä-:
kin alalla. Epäilemättä löytyy sek­toreita,
jotka joutuvat vaikeuksiin,
ainakin tilapäisesti ja joille on syy­tä
antaa huolellisen tutkjmisen jäl­keen
hei ootusta. Mutta on myös
sektoreita, j o t k a pitävät ääntä hyö-tyä-
kseen ehdottomasti yain enem­män
devalvoinnista." Puunjaloatus-teolEsuus
pitää lupnnqlliscsli suu­rinta
meteliä.-^Libra. "
nan laKaminen
m
Moskova. — Neuvostoliitossa
ymmäiretään täysin Nigerian liittb-hallituksen
pyrkimyksen säilyitää
Nigerian valtion yhtenäisyys jä ter­ritoriaalinen
kokonaisuus, sanotaan
Neuvostoliiton päMninisterih Alek­sei
Ko.syginin jokin aika sitten N i ­gerian
liittosotilashallituksen pää­ministeri
Yakubu Gowpnille lähet-^
tämässä kirjeessä.
Kpsygin ihainitsee Neuvostoliiton
lähtevän siitä, että Nigerian liitto­valtion
jakaminen; olisi vastoin N i ­gerian
kansan etuja, erityisesti im-perialististeri
ja kolpriialististen voi­mien
aktivoidessa toimintaansa Af­rikassa.
Kosygin huomauttaa kir­jeessä
Neuvostoliiton hallituksen a i ­kovan
vastakuudes^ih ryhtyä
kaikkiin sen mahdollisuuksien ra­joissa
oleviin toimenpiteisiin Nige­r
i an ja Neuvostoliiton välisen ys^
tävyyden j a yhteistyön kehittämi­seksi;
• •
PÄIVÄN PAKINA
Yiläolevaila otsikolla kirjoitti
Helsingissä ilmestyvän Kansan
Uutiset lehden yksi pakinoitsija
nimimerkki " P i l k k i " PereianShaa-hin
äskettäisistä kruunajaisista,
noin niimeen.sä: .
" P e r s i a n shaahi on antanut kruu
nata itsensä. Kummitusmaisesti
vanhanaikaineii yalhenäytelmä,
voidaan sanoa — epäpyhä sekoijtus
taikauskoa; j a ryysyläisyyttä tai
aitoa loistetta . . .
Lainataksemme; vanhan ajan
kielenkäyttöä voidaan shaahia .
luonnehtia valistuneeksi despoo-tilksi,
ei kuitenkaan enempää va-llstuneisuutta
kuin ; että hän pu­keutuu
tuhlailevaan prameuteen
ihannoidakseen omaa peraobnaan-sa
voimaikkaan poliisi- j a sotilas­mahdin
suojassa, kun samaan ai­kaan
miljoonat hänen alaisistaan
pidetään alhaaOila lukutaidolto-muudessa
ja massaköyhyydessä."
Näin kommentoi ruotsalainen
Dagens Nyheter viime torstaina
alkaneita ja viikon kestäviä tu­hannen
yhden yön taruja muistut­tavia
Persian Shaahin kruunajaie-juhlla
Teheranissa. Shaahi on
shovv-mles. koiikeluta ja kalleinta .
lajia. Hänen ihalnosbudjl&ttinsa
nousee vuodessa useihin iniljoo-n
i in dollareihin. J a nyt kruunajais
show löi kaikiki. aikaisemmat lau­d
a l t a — tekisi mieli sano^, että
se oli maailmanennätys sektorif
laan uusimmiän ajan historiassa
eikä tuskin enää tule' toistumaan
missään; ^ . „,^v "
Tässä yhteydessä ei,olt}^epää syy
täiuetella niitä timantti- ja kul-takilojen
sekä kirjailtujen siuhetti-metrien
määrää, millä kalkki la­vastettiin,
Kruunajaisiin ei oltu
kutsuttu yhtään ulkomaista kruu­nu
nipäätä, kooka kysymyksessä o l i
vain Iranin "perhejuhla"; Tämä
kutsu esitetään kuulemma vasta
vuonna 1971, j o l l o in Persian mo­narkian
olemassaolosta tulee kulu­neeksi
2,500 vuotta. Asia ei ole
ihan näin. Lännen lehtimieliet
ovat sitä mieltä, että jos stiaahi
olisi kutsunut tuhannen yhden yön
shpw-tilaisuuteensa esimerkiksi
eurooppalaisia napnarkketja tai
näiden vesoja, niin yksikään ei
olisi isaaipunut.
Syyt tähän ovat ilmeiset. Jos
ulk o maiden m onar kit oi Isiva t saa-puncct
Tehoranin ktuunajalajuh-l
l i n , olisivat ne tunteneet itsensä
"kainoiksi köyhiksi". Heidän edus-tusmäärärahansa
eivät olisi riittä­neet
läheskään arvon mukaiseen
sohnuslukseen. Eikä ainakaan
Euroopan yhdessäkään monarkias­sa
löydy valtiovarainministeriä,
joka uskaltaisi esittää parlamen-"
, tille hyväksyttäväksi lisäbudjettia
kruununpäänsä varustamiseen
shaahin kruunajaisia varten. L i ­säksi
Euroopan kiniununpäät eivät
pidä shaahia kovinkaan siniverise-_
riä. ;.•
Mitä tulee Shaahin ''valistunee­seen'
yksinvaltiuteen, niin Irania
on pidettävä läihinnä pollisivaltio-na,
jossa kaikki oppositio sekä al­haalla
että ylhääHä on eliminoi­tu
pois telolstuksilla ja keskitys­leireillä!
Tästä "vallstunelsuudes-ta"
on vielä syytä palauttaa mie­leeni
että Iranin 26 miljoonaises­ta
kansasta on lukuiaidöttomia y li
70 prosenttia, keski-ikä 40 vupt-ta
ja lapsikuolleisuus 50 pros., kän
3asta-85 prosenttia ansaitsee vuo­dessa
alle 300 markkaa. Maan vir­kamieskunta
käsittää 400,000 hen­kilöä,
missä läntisten asiantuntl-juiden
käsityksen mukaan on
300,000 liikaa. Noin 60 prosenttia
väestöstä elää maaseudulla ilman
sähköä, sairaanhoitoa ja vesilai-
• tpksia!, •;;
J r a n i n oloille on ominaista sel­lainen
taloudellinen käsite kuin
'%lä". Shaahin toimeenpaneman
"maareformin" mukaan, kukaan
e l ;Säisi omistaa enempää kuin
yhden kylän. Tosiasiallinen tilan­ne
o n ^ l l ä hetkellä se, että shaa­h
i l l a itsellään -^on 4,000 kylää.
Suppealla aatelisluiokaHa 32,000
kylää j a talpnpOjilla vain 15,000
, kylää. , ^ . .
Teheranin satu- tai sen takana
oleva murhenäytelmä välitettiin ja
välitetään-sädoille miljoohitle i h ­misille:
maailmassa television, ly.
hyt ja koko illan elokuvien sekä
lehtikuvien välityksellä. Näytelmä
atomivoiman aikakaudella, j o l l o in
suurin osa ihmiskuntaa elää näl­kärajalla.
Voi Olla että näytelmää
tehoaa Iranissa —• ainakin joksi­kin
aikaa, Mutta tulee sajpigen
mietteliääksi kun maat, jotka jär­jestävät
sellaisia näytelmiä kuin
Teheranissa, pyytävät kehitys­apua.
Tämä on syytä Dagens Ny­heterin
komonentin 'loppulausee­seen:
"Meidäii aikamme vaatii
— Näytelmä on pelannut
roolinsa loppuun hämmentävänä
täytteenä." — Pilkki?'^