Vapaus, July 26, 1966

              nmtiltnnnininiiiiuiiihiaiiiiiiiiiiflonnii
JIM RYAN SIIRSI MAtLrNi€:n
EUROOPASTA YHDYSYÄmi
Berfceley, Callf. — Amerikkalai­nen
yliopisto-opiskelija Jim Ryan
saavutti uuden maailmanennätyk­sen
mailin juoksussa ajalla 3.51,3
Berkeleyssä pidetyissä yleisurheilu­kilpailuissa.
Hän paransi peräti 2.3
sekunnilla ranskalaisen Michel Ja-zynv
aiempaa maailmanennätystä,
joka oli 3.53.6 jar saavutettu 9.
kesäkuuta viime vuonna.
Sää oli - ennätysjuoksun aikana
erinomainen ja noin 15,000 katse­lijaa
osoitti suosiotaan 19-vuotiaalle
Ryanille, kun tämä lähti vumeiselle
kierrokselleen kuuluttajan laskiessa
koko ajan sekunteja. Huutomyrskyn
saattamana Ryan vetikin viimeisen
kierroksen loistavaan aikaan 56 se­kuntia
tasan ja niin oli uusi ennätys
3.51,3 nähnyt päivänvalon.
Juoksun aikana otettiin myös vi­rallinen
väliaika 1,500 metrin koh­dalla
ja tällä matkalla Ryan saavut
ti uuden USA:n ennätyksen 3.36,1.
Maailmanennätys on australialaisen
Herb Elliotin nimissä ajalla 3.35,6.
Ennätysjuoksussa avustivat Ryania
amerikkalaiset Richard Romö' ja
Arg«n<timas5a ei ole
tarinan puutetta
Birmingham, r— Buenos Airesista
kotoisin oleva 45-vuotias argentii­nalainen
lehtimies Osvalde Ardizzo-ne
istuutui Birminghamissa kirjoi­tuskoneensa
ääreen kir)oittaakseen
lehdelleen El Graficolle'/jutun jal­kapalloilun
maailmanmestaruuskir
soista;
Kuusi tuntia myöhemmin hän oli
saanut 20,246 sanaa pitkän artikke­linsa
valmiiksi ja lennätinvirkaili^
jat alkoivat lähettää sitä suoraa Iin
jaa pitkin Etelä-Amerikkaan. Heiltä
killui tarinan lähettämiseen aikaa
5 tuntia 40 minuuttia ja paperia
yli kuusi metriä. Lähetyslasuku
kohosi yli 300 Suomen markan
($100 dollarin).
Senor Ardizzonne kertoi, että hä­nen
Argentiinan taiturimaisista jal­kapalloilijoista
kertova jutunsa täyt­täisi
viikkolehden sadasta sivusta
32. Kun häneltä kysyttiin, käyte­täänkö
tarina kokonaisuudessaan,
Ardizonne vastasi: "Tietenkin, nä^
mähän ovat maailmanmestaruuski­sat.'
Suora laivaliikenne
Montrealista (HelsinJdin
Baltic Steamship
Lines
aloittaa
MATKUSTAJALAIVA-LIIKENTEEN
Montreal—Helsinki
—iLeningrad
välillä
UUSI LINJALAIVA
M.S.
"Aleksandr PusMan"
ensimmäinen itäänpäin
tapahtuva neitsytmatka
MONTREALISTA
Huhlikuun 30 pnä
saapuen Helsinkiin
toukokuun 12 pnä
Sen jälkeen tapahtuvat
kulkuvuorot tNfontrealista:
KESÄKUUN
HEINÄKUUN
ELOKUUN
SYYSKUUN
LOKAKUUN
1 P.
4 P.
8 P .
10 P .
12 P .
Kalkilla matkoiUa lahra poik­keaa
Helsingissä. Siis matkalla ei
olemitään muuttoja, vaan samas­sa
laivassa matkan päämäärään
asti.
Välisatamlssa, kut^ Lontoo Ja
Kööpenhamina, voivat matkusta­jat
onennä maihin. Joka pysäh­dyspaikassa
on Järjestetty ohjat-"
tuja turisti- Ja näkemyamattcoja.
"Aleksandr Pushkin" on uusi 19,.
SgO 'tonnin kantoinen Unjalahra, Jo­ka
vatauMul V. 196£t. Stlnä on
J^tkki nykyatkaben loifitomatlcus-tajalalvan
mukavuudet. Se on no­pea,
turvallinen Ja kauttaaltaan
ilmastoitu; lasikattoinen uima-allas,
elokuvateatteri, lasten leik­kihuone,
loistava ruokailusali ja
baarit.
Halvin turistiluokan
kedUaudan Upan Unta
Montrealista. Helsinkllii
U.S.
Tehkää palkkatllauksenne heti
osoitteella:
VAPAUS
THAVEL AGENCy
100 Elitt S t w^ ^ PX>. Box 68
Sndbnry, Ontario
Cary Weisiger. Romo veti ensinunSi
sen kierroksen (440 jaardia) aikaan
57,9. ja kahden kerroksen (880
jaardia) oli Weisigerin johtaessa
1.53,5. Tämän jälkeen siirtyi Ryan
itse kärkeen ja johti loppuun saak­ka.
Toiseksi tuli Weisiger ajalla
3.58,0, ja kolmanneksi Romo, jonka
aika oU 4,01,4.
Samoissa kilpailuissa hyppäsi
USAn Art Walker kolmiloikassa
uuden maansa ennätyksen 16,65^ j a
pituuden voitti Ralph Boston tulok­sella
a03. Tom Farrel juoksi 800
m aikaan 1.47,6 ja Tracy Sndth
3,000 m 18.42,0.. Otis Burrel hyp­päsi
korkeutta 216 ja E d Burke
heitti moukaria 63,56.
M A I L I N M E : n K E H I T YS
4.14,4 John P. Jones USA
21 3 1913
4.12,6 Norman Taber U S A
16 7 1915
4.10,4 Paavo Nurmi, Suomi
23 8 1923
4.09,2 Jules Ladoumegue, Ranska
^ 4 10 1931
4.07,6 John Lovelock,
Uuusi Seelanti 15 7 1933
4.06,8 Glenn Cunningham U SA
16 « 1934
4,06,4 Sydney Wooderson, Englanti
28 3 1937
4.06,2 Gunder Hägg, Ruotsi
1 7 1942
4.06,2 Arne Andersson, Ruotsi
10 7 1942
4.04,6 Gunder Hägg, Ruotsi
4 9 1942
4.02,6 Arne Andersson, Ruotsi
1 7 1943
4.01,6 Arne Andersson Ruotsi
18 7 1944
4.01,4 Gunder Hägg, Ruotsi
17 7 1945
3.59,4 Roger Bannister, Englanti
6 5 1954
3.58.0 John Landy, Australia
21 6 1954
3.57.2 Derek Ibbotson, Englanti
19 7 1957
3:54,5 Herb Elliot, Australia
6 8 1958
3.54,4 Peter Snell, Uusi Seelanti
21 1 1962
3.54.1 Peter Snell, Uusi Seelanti
17 11 1964
3.53,6 Michel Jazy Ranska
9 6 1965
3.51.3 J im Ryan U SA
17 7 1966
ME syntyi
Moskovassa
Moskova. — Tokion kultamitali-uijatar
Galina Prozumenshikov
voitti Moskovan kansainvälisissä
uinneissa 100 metrin rinta uinnin
uudella ME-ajalla 1.15,7. Toiseksi
tuli Irina Posdnjakov ajalla 1.17.3.
Entinen 100 metrin rintauinnin ME
oli myös Neuvostoliiton edustajan
Svetlana Babaninan nimissä ajalla
1.16,5.
Miesten 200 metrin vapaauinnin
voitti Tokion "kultakala" Don
Schollander (USA) ajalla 1.57,8.
Toiseksi tuli Neuvostoliiton Leonid
Iljishev uudella maansa ennätyk­sellä
1.58«8. Norjan Ulf Gustavsdn
sijoittui kahdeksanneksi myös uu­della
Norjan ennätyksellä 2.04,0.
100 m naisten rintauinti: 1) Ga­lina
Proziunenshtshikova N L 1.15,7
M, 2) Irina Pozdnajova N L 1.17,8.
100 m. miesten rintauinti: 1)
Georgi Prokopenko N L 1.08,3, 2)
Aleksandr Tutakajev N L 1.09,1, 3)
Jevgeni MIhailov N L 1.10,0.
100 m. naisten su: 1) Judy Ham­burger
USA 1.10,1, 2) Tatjana S a -
veljeva N L 1.10,6,, 3) Natalja M j -
hailova N L 1.12,2.
Mjiesten perhostelu: 1) Ross WeHs
USA 57,8, 2) Aleksandr Gordejev,'
N L 1.00,1, 3) Steve Rerych USA
1.00,2.
200 m miesten vu: 1) Don Schol­lander
USA 1.57,8, 2) Leonid Iljit-shev
,^NL 1.58,3, 3) John Nel«on
USA 1.59,4, _
200 m, miesten su: 1) Charles
PORT M l fe K i i U im
Kauneimmat
MUISTOJEN ~
KUKAT
edesmenneen ystävämme
Heikki Väyrysen
MUISTOLLE
Hänen työtään ja muistoaain
kunnioittaen,
Lyyli Tuultila
AnnikJd Ja Ooear Orava
Martta Ja John Saloranta
Toini Kuusela
Toronto Ontario
Port Arthur. — K u n muissa kes-kuksissa
Oli järjestetty ^'pik^-9uur
juhUa" tänne suurjuhiain 3fikai|U
siksi, niin tSIl^S oh^oUut kalkeo-laista
inuutfi järjestelyä j a valmis­telua
suurjuhlien varalta kuten se
on tullut j o sanotuksi moneen k e /
taan. Mutta Kaiku-kuoro k i v i kuu­kausi
- sitten pidetyillä yhdysvalta­laisilla
juhlilla jossa Työmies Eteen
päin lehden kertoman mukaan suo-titti
pääosaa ohjelmassa. Siis se
kullan niittäminen olisi saanut tuUa
aikanaan myöskin Canadassa tun­netuksi.
Sen jälkeen on useita Kaika4nio-ron
jäseniä kohdannut onnettomuus
det. täUäkin hetkellä ovat Ida A h i -
gren ja Meri laakso sairaalassa.
Toivotaan heidän pääsevän ajoiss»
juhliin ja toipuvan niin kuin toiset^
k i n sairaalan läpikäyneet~ovatlior-väsU
toipumassa. Sitten k u n juhlis­sa
tavataan kaikki kuorot, orkeste­rit
ja muut kulttuurivoimat, niin
kaikilta suunnilta saapunut suuri
juhlayleisö tulee saamaan todellista
nautintoa. Tervetuloa suurjuhliin!
Tänä vuonna alkaa täällä viikkoa
aikaisemmin vuotuinen maanvilii
jelysnäyttely. Tällä kertaa ei sir­kusta
ole siinä mielessä kuin on
siihen opittu aikaisemmin. Mutta
sellaisenaankin tulee kilpailuja ja
huviajoja. Jos kenellä snomalaisten
suurjuhliin tulleilla on aikaa, n i in
saavat samalla lähtiessään innostua'
katsomaan maanvfljelynäyttelyäkin.
Naapurikaupungissa Fort WU-liamissa
on valtuusto harkinnut
samaa kuin Port Arthurin hallin­to
aikaisemmin, nimittäin rajoitnk-sien
käytäntöön ottamista vesivaro­jen
säästämiseksi. Nyt on s e kui­tenkin
kummassakin kaupungissa
yhdistetty kotienomistajiin vetoon
mukseksi, jotta käyttäisivät vapaa­ehtoista
säännöstelyä mirmikkojen-sa
kastelussa: parillisilla numeroil­la
varustettujen talojen kastellessa
maanantiisi! n, kesh^viikkoipin ja'
perjantaisin sekä parittomat toisi­na
viikon päivinä. Toivotaan täten
onnellisesti selviydyttävän kesän
yli.
• • • • • , « • . • •
Port Arthurin lakikirjoista pois­tettiin
"Charles Dickensin aikakau­tena"
kirjoitettu ja vahvistettu po-liisioikeuden
säädös. Sen mukaan
8-vuotias lapsi voitiin tuomita vä­hintään
$5,00 sakkoon tai korkein­taan
10 vuorokaudeksi vankilaan
jos ilman lupakirjaa kauppasi' sa­nomalehtiä,
kuljetti tavaroita t a i
tiedonantoja, kiillotti" kenkiä' jne.
V i i f t i i tiistaina, kokouksessaan po-liisikomissioni
kumosi sen päätök­sellä
No, 4.
Marjut Tffly
kohnoismestari
C a t a n i a .— Suomalainen Marjut
T i l l y voitti kolmannen mestaruu­tensa
Euroopan -nuorisomestaruus-uinneissa
'Cataniassa. Hänen 100
metrin vapaauinnin voittoaikansa
o l i i:04,3.
Toinen oli Ruotsin Maud Lars­son,
1.05,9. ja kolmas Länsi-Sak­san
Heidemarie Reineck 1.06,3.
Lauantaina voitti Marjut T i l l y 200
metrin rintauinnin sekä 200 metrin
sekauinnin.
400 metrin vapaauinnin voitti
Ruotsin Lena Petersen 5.05,7.
USAn tyttö paransi
vu:enME:ta 9.52.3
Xos Angeles. — ISvuetias amerik­kalaistyttö
Patty Caretto saavutti
880 jaardin maailmanennätyksen
9.52.3 Los Angelesissa pidetyissä
uintitkilpailuissa.
Entinen ennätys oli myös hänefi
nimissään ajalla 9.56,^.
Hickox USA 2.13,0, 2) Juri tJro-mak
N L 2.15,4, 3) Carold Kreis
N L 2.15,9.
400 m miesten sekauinti; 1) Dick
Roth (USA) 4.47,4, 2) B i l l Utley
USA4.53,8, 3 Andrei Dnajev NL
4.53,9.
400 m naisten vu: 1) Martha
Randall USA 4.38,6, 2) Pam Kruse
USA 4.42,8, 3) Sharon Finnerman
USA 4.48,9, 4) Tamara Sosnova
N L 4.52,0, (Uusi N L n ennätys. K i ­sojen
aikana tehtiin kaksi maail­manennätystä,
yksi Euroopan ennä­tys,
Neljä Neuvostoliiton ennätystä,
yksi Puolan ja yksi Norjan erinätys.
K|AUNEMPIA
KUKKIA
JOHN KUSTAA
RAJALAN
.MUISTOLLE
Sua aina muistan
kun yksin jäin.
Ei kukaan lohduttaa
maa voi.
Sun siriisilmäs on
muistossöift, ^
ne •ainia seuraa mua
nvatkallain.
HUK Ralala
Pentti Rajala ]a porhei
T^väen uDi(itde& Port Arthurin Ja
] ^ WiUiiamlB Ammattineuvosftol-
| e « l e ^ t e t t U o 'Viime perjantaina^
m FucQiaBdto Li^es
kaasugHitkiliajoien: vi«^iseksi poh
joisOntarioa l i ^ i . Kansallipen
Energy Board on nyt saostunut jär­jestämään
uuden koulastelun, joka
aftaa)/tämän viikoo peijantaina, jtk.
29 päivänä.
TransjCanada Gas Pipe Lines
anoi oikeutta {RiUdUnjojen viepii-seksi
Emerson, Man, kohdalta ra­jan^
poikki Yhdysvaltoihin ja sieltä
edelleen Sandaan, Itä<^nadaan,kaa
sun kuljettamiseksi. Sitä vastaan
nousi myrsky tääHfi Luoteis-Onta-riossa
unioiden ammattineuvoston
johtaessa taistelua. Kaikkiaan esi-tettUn
lautakunnalle 40 vastustavaa
lausuntoa.
Panhändle-yhtiö -toteea anomuk­sessaan,
että putldlinja Canadan
puolelta tulee $90,000,000.00 hal­vemmaksi,
kustannusarvion si itien­k
i n noustessa noin $ ^ m i l j o o n a a n -
Sehsäisi samalla työmaUa Ontarios­sa
ja tulisi torvaamaan halvemman
kaasun monUle teollisuuksille Poh-jois-
Ontariossa.
Port Aräturin edustaja liittopar-lamentissa
lausui, että jos Trans-
Canada yhtiö on kiinnostunut vain
kaasun varaamisesta itä-Canadaan,
n i i n voi se myös ilmaista halunsa
Pohjois-Qntarion tien putkitukses­ta.
Täkäläisten työväen unioiden am­mattineuvoston
sihteeri Norman
Richards ilmaisi mielihyvänsä siitä,
että kuulustehit jatkuvat uudelleen
ja taistelu kärjistyy luonnonrik­kauksiemme
kontrollin puolesta.
— A T H .
MM on Stereo?
Äänilevykirjasto on alkanut kuu*
lua yhä useammin kodin varustuk­seen
sHnä mielessä missä kirjahyl­lykin.
Perin harvat ovat kuitenkin
selvillä. nykyaikaisen ääntentoisto-tekniikan
mahdollisuulisista. Esi­merkiksi
sellaiset käsitteet kuin
stereo j i higfa fidelity <Hi^i) ovat
'jääneet lähinnä mainostekstien
käyttämisksi, merkitykseltään epä­määräisiksi
iskusanoiksi.
Epätäydellisillä laitteilla soitettu*
na eivät kuitenkaan i nykyaikaiset,
vain viisikin vuotta vanhoihin le­vyihin
verrattuna .uskomattoman
korkealuokkaiset stereoievsrt pääse
lainkaan olkeuksHnsa. ^ — ,^
Kaupp&k^elessä ninUtetään ste-reoradioksl
usein sellaistakin vcs-taailotihta.
jonka inölemmissa pH-dyissä
on kovaääniset, vaikka toi­mintaperiaate
olisi muuten tavalli­sen
radion kaltainen. Mutta täl­lainen
ei voi Olla stereoradio siksi,
että päätykovaäänlset joutuvat liian
lähelle toisiaan, •
Stereon periaatteepa on se, että
musiikki äänitetaäin, kabdeUa mik-rofOonilla
ja ^ d e t a a n kovaääni­siin
kahta erillistä kanavaa myö­ten
(levyssä nämä kanavat ovat
uran' vasen ja oikea Ijiita). Radiossa
on siis oltava kaksi erillistä vahvis-tinosaa
ja erilliset toisistaan kauka­na
olevat kovaääniset Ns. kahden
kovaäänisen stereojäi^estelmässä on
niiden etäisyyden oltava yhtä suuri
kuin kuulijan etäisyys on kovaääni­sestä
eli vähintään kolme metriä.
Tämä siis aiheuttaa sen, että toisen
kovaäänisen on oltava omassa kote­lossaan.
Kahden kovaäänisen ste-reojärjestelmässä
on kuitenkin hait­toja
j a niksejä, joista on aiheutunut'
monien kuulijoiden pettymys koko
järjestelmään.
Kolmen kovaäänisen järjestel­mässä,
joka on alan edelläkävijä­maassa
USA:ssa tulossa kaikkein
yleisemmälcsi. poistuvat haitat. Suu­ri
kunnia tämän jäijestelmän ke­hittämiselle
lankeaa suomalaiselle!
uranuurtajalle Tapio KöykäUe. joka
on tehnyt siihen syvyysulottuvuutta
huomattavasti tehostavan parannuk­sen.
Perhiatteessa järjestelmä toi­m
i i siten, että molempien "kana­vien"
summa johdetaan keskimmäi­seen
kovaääniseen, sivukovaäänisiin
taas vasen ja oikea kanava. Tämä
tekee stereolaitteiden sijoittamisen
helpoksi, sillä sivukovaäänisef voi­daan
tehdä pienen lelvoriaatikon
kokoisiksi, vain keskimmäinen on
suuri J9 Vaikeammin sijoitettava.
Ääni leviää huoneeseen: tasaisesti:
kuulijoiden ei enää tarvitse' istua-millään
keskiviivalla.
y a n c o u v e r . - - Maanantaina, hei­näkuun
U pmvän iHtana poistui
ITancouv.erin suomalaisten joukosta
kalkille hyvin tunnettu kansalaisem
me JBmil Wilen.
Emil WUen oli syntynyt Suotees
«a KaihtuUn iHtäiäsaä Savitaipa­leen
kyläsiä T l l p o r i n läänissä 2
päivä etokunta 1086. joten kuolles
saan hän 79 vuoden U kuukauden
Ja 16 päivän ikäfaien.
E m i l WUen e i aairasteUut MS-mänsä..
aikana, kovinkaan, paljoa
-vaikka o l i k i n viimeaikoina huonom­missa
voimissa; Hänen kuolemansa
oU iiykäläblUe kansalaisillemme:
täydeOlnen ylläljys, sillä hän oU
viimeisenä eionpäivänäänkin vielä
huolehtimBssa sanomailehtlensä Va-paaden
Ja L i e k i n s d d i C S J m asioi­ta.
Wilen nokkolkuoloB aneen ol­lessaan
menossa kotiaan suoritettu­aan
lehtiensä tilaus- ja muita teh
täviä. .
Vainaja saatettiin viimeiseen le­poonsa
lauantaina, heinäkuun 23
päivänä Glenhaven hautaustoimis­tosta
1235 East Hastings S t , Van­couverissa.
Kunnon toveri Wilenille
oli tullut sanomaan viimeiset jää­hyväiset
useihin kymmeniin nous­sut
toveri* l a ystäväpiiri. Mrs. Tyn-
JiOä lauloi muistotilaisoudessa kak­si
kaunista laulua vainajan muistol­le.
Canadian Pacific Tribnne lehden
päätoimittaja Tont McEwen kosket­t
e l i . muisUqMihMsaaan. vainfijan
menneisyyttä Canadan työväenliik­keen
riveissä. Hän mainitsi, että
E m i l WiIeB eli koko Canadassa
olo aikansa kiinteästi mukana kai­kessa
siinä toiminnassa Joka on
tuottanut niin huomattavia etuja
Canadan fcaikiUe työläisille,— Mc-
Ewcn mainitsi, että EroH Wllenin
osuus Canadan työväen esltaisteluis-.
sa ei ttde koskaan anholttumaan,
j a että siitä tnllaaa mabiitsemaan
vielä- s i l l o i n U n . kun. kirjoitetaan
Canadan työväen historiaa. Emil
WHen oli myöskin yksi niistä esi-raivaajista.
Jotka ovat tehneet suu­ren.
palveluksMi- työväenluokalle
auttaessaan työläisiä yhdistymään
Ja järjcftäytymiiän eri aaunattiliit-teihin.
WUen 6U aktiivbien ammat
tiyhdistystySiainen Ja hän on ollut
perustamassa monia eri ammatti­yhdistyksiä.
. C S l : n Vancouverin osasten puo­lesta
pitämässään muistopuheessaan
koslMtteli Henry Lahti edesroen^
n e e n . toverimme . E n l l Viilenin
osaatta CanadaMsen Suomalaisen
Dirjesiön riveissä mahiiten; että to­v
e r i Wllen oli yksi nUstä henkilöis­tä.
Joka «Ii lH>ni8tama86a Järjestöä
Ja Joka toimi Jatkuvasti Järjestön
etnjen puolesta koskaan väsymättä
sen alasta elämänsä loppuun asti.
Toveri Lahti selitti « y ö s , että edes
mennyt toverimme Wilen o l i luon­teeltaan
iiiljainen sekä sopeutuva
henkilö, Joka pystyi aina haridtse-maan
Järjestömme asioita mitä par­haalla
tavaUa. Toveri Wilen eli
työskennellyt useampaan otteeseen
myöskin omien lehtiensä Vapauden
sekä. L i e l d n . palveluksessa^ ollen
myös Vapaus Kustannusosakeyhtiön
liikkeenhoitajanakin ja Vapauden
toimittajana. Toveri Wilen osallis­tui
nyös osuusliikkeiden perusta­miseen
ympäri Canadaa.
Muistopuheissa ilmeni, että se
työ Jonka edesmennyt toverimme
E m i l Wilen teki elämänsä aikana
tulee elämään kuolemattomasti hä­nen
jälkeensäkin Ja että meidän
nuorempien velvollisuutena on vie­dä
hänen työtään eteenpäin väsy­mättä
sekä ottaa esimerkkiä siitä
tavasta, Jolla hän toimi paremman
tulevaisuuden, puolesta, maailman
kaikille kansoille.
Kauneimmat tulipunaiset ruusut
Emil Wilenin muistolle.
— Karkun poika.
Miljonääriltä syytös
piikaa vaataan
Lontoo. — Maailman rikkaim-maksi
mieheksi arvioitu Charles
Clore on nostanut oikeusjutun eräs­tä
kiinalaista perhepalvelijaa vas­taan
siitä kun mainittu nainen erosi
työstä, mistä hänelle maksettiin $18
viikolta.
Mainittu finanssimies vaatii 24-
vuotiaalta Shiu Wai Lin Winnielta
Hongkong—Lontoo matkalipun ta­kaisin
maksamista syyttäen mainit­tua
naista "sopimuksen rikkomises­ta".
r PARHAIN ONNITTELUMME
SUOMALAISTEN VUOTUISELLE
SUURJUHLALLE
POfiT ARTHURISSA!
ftauskgiÄ Jul^Ja-aikaa kaiklUe!
JENKINS fUNERAl HOME
226 Syndicate Ave.Öoiith Fort William, Ont.
Tiistaina, heinäk..26 p. — Tuesday, July..26,, 1966 ; Siyu 3
poh<Hnvöinn(>ta •'
pui osto oHo
mutta noin t
«inen lähtöäpW,
SAAMELAISTEN ARKIELÄMÄSTÄ
ON ROMANTIIKKA LOITOLLA
Karu tunturien Lappi, entis­aikojen
kaukainen, salaperäinen
Lapin noitien ja joikujen maa
on lumonnut monet kävijänsä Ja
saanut heidät Lapin ystäviksi.
Nykyisin parantuneiden liikenne­yhteyksien
lisäämä matkailu on
tuonut lappalaisten asuinsijat po-rolneen
ja kotineen ikään kuin ,
lähemmäksi tämän päivän suo­malaista.
Vuosittain suuntaavat
kin tuhannet suomalaiset j a Ul­komaalaiset
kulkunsa.. Lappiin
tutustuakseen tähän monelle vielä .
tuntemattomaan maakuntaan.
Monet huristavat autoillaan laa­j
an tunturimaan halki, samoilevat
tuntureilla, koettavat onneaan pu­nalihaista
kalaa kasvavissa joissa
tai etsivät näköpiiriinsä kotansa
edustalla käyrävartista piipuaan
polttelevan saamelaisen.
K A N S A N MENNEISYYS
MUSEOSSA
Saamelaiset, tämän maakunnan
kanta-asukkaat, entisine ja nykyisi­ne
elintapoineen kiinnostavatkiry
kaikkia. Ikään kuin kurssinomaises-ti
voi heidän elämänsä menneisyy
teen tutustua Inarissa,.jossa on näh­tävänä
paljon heidän historiaansa
liittyvää. Inarissa toimii Samii Lit­ton,
saamelaisten - liiton perustama
museo, joka . kesäaikana hetkessä
kertoo oppaan avustuksella heidän
menneisyjjtensä, johon ei suinkaan
ole kuulunut eläminen yksinomaan
pienissä kodeissa tai turvemajoissa.
Museo kertoo suurten Lapin suku­jen
tarinaa, heidän elämäänsä mel­koisen
komeasti. Inarissa on myös
Pielpajärven kirkko, ainoa saame­laisten
kirkko, jossa he ovat kir-konmenojaan
pitäneet. Mieltä kieh­tovia
paikkoja ovat myös saamelais­ten
hautausmaana toiminut Inarin­järven
saari sekä Karhunpesäkivi
Ivalon ja Inarin välisen maantien
varrella: Saarelle ovat lappalaiset
ammoin haudanneet vainajansa. Ai­kanaan
.on sitten käyty kirkkäier-ran
puheilla pyytämässä, että hän
-kävisi siunaamassa saarelle kerty­neet
-jo kenties lukuisat vainajat.
[Kovin usein ei pappi saarella käy­nyt
ja siksi saattoi siunattavia ker­tyä
useitakin. Karhunpesäkivi on
saanut nimensä siitä, että tuon on­ton,
useita metrejä sisämitoiltaan
olevan, kiven onkalossa kerrotaan
muinoin asustaneen talviuntaan
nukkuvan karhun ja pitkän taipa-''
leen väsyttämän Lapin miehen.
ROMANTTINEN VALHE
Lappalainen tuo mieleen ensim­mäiseksi
kauniiseen kansallispu­kuun
pukeutuneen pienehkön, tum­man
alkukantaisessa poronnahkako-dassa
asustavan turistinähtävyyden^
jpka elää poronhoidolla tai lohen­kalastuksella
vaellellen tunturilta
toiselle . Tuo romantisoitu kuva
.peittää kaiken todellisen lappalais­ten
elämästä. .
Se peittää nykyajan lappalai­sen
elämän vaikeudet, huolen an-siomahdoljlisuuksista
Ja parem-'
masta asunnosta sekä huolen las­ten
paremmasta elämästä heidän
vartuttuaan aikuisiksi. Lappalai­sia
asuu Suomessa noin 2,500
henkeä.
Neljän tuulen lakkiin ja kirja­vaan
peskiin pukeutunut lappalai­nen
on yhL tuttu näkymä. Lapis­sa.
Kauniin sininen puku, joka on
kirjailtu kirkkaanpunaisiin, keltai­sin
ja vihrein värein puetaaan pääl­le
ikään kuin kohottamaan suuren
juhlan tunnelmaa tai kesäaikana
miellyttämään Etelä-Suomesta j a ui
komailta tulevia turisteja. Mutta-ar-kipäivän
elämässä lappalaiset pu­keutuvat
suomalaisten tavoin taval­lisiin
asusteisiin.
UUSILLA ASUINSIJOILLA
Kaukainen historia kertoo lappa­laisten
aikanaan siirtyneen suoma
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
Suomalaisia lauluja ja tanssimusiikkia
C0L0N1AL LP ÄÄNILEVYILLÄ
(Pitkäsoittolevyjä)
Kaikki tässä ilmoituksessa olevat levyt on soitettava
33»^ kiertonopeudella ja mikroneulalla.
Holiday in Finland
VIOLA TURPEINEN
LP-150— 12 tuuman
Clap Hands, polkka «Tanner Waltz « Harlem Schottls New
Year's Hambo e Scandinavian Folk Dance o Ellin polkka • Two
Row Accordion, polkka « Corvette Hambo o Sataa vettä, sataa
lunta, sotiisi o Oleana polkka o Nicolina Hambo o Everybody'8
Songs and Dances of Finland
VIOLA TURPEINEN JA WILLIAM SYRJÄLÄ
. LP-179 — 12 tuuman :
Woods of Finland, valssi • Jane's polkka « Mustalainen, valssi
(laulu) • Sven's hambo o Tanssin Olgan kanssa (laulu)
Heinäalka, polkka # Suomalainen sotiisi o Jolly iFellow, polkka
Sinulle rakkain (laidu) ^ Kanhana in Action, polkka o Dolores
valssi (laulu) # Lefs Go polkika.
Dance Music Irom Finland
I>OUJOI^N POJAT WALtER ERIKSSON
LP-204 — 12 tnunUn
Iitin Tlltu o Punaisia tulppaaneja, valssi # Väliaikainen, sotiisi
Kehräys masurkka • Kuti kuti, valssi ».merimies polkka
Saarijärven Liisa, valssi « Peräkylän sotiisi o Raipu, valssi
Polkkasikermä e Muistoja Imatralta, valssi • Suomi Hovi muistoja
More Dancfes fnpm Fi|illand '
POHJOLAN tH)JAT ORKESTERI ~
LP-24t — 12 ttiaman
Narpes sotiisi • Seurasaaren polkka • Matin jenkka e Metsä­kukkia,
valssi • Romanssi tango-'» Lännen polkka • Bynnyln-laaksosta,
jenkka o Rakastan, tango 4» Syysunet, valssi e KOtl-palkka-
hambo • Finnish sotiisi « Kallen polkka.
Sävelmiä Suomesta tuhansien järvien maasta
WALTER EBKSiSONIN ORKESTERI
L P - 2 7 4 1 2 tuuman
Kylllldci valssi o Timo'fl Jenkka » Lumfanyrsky polkka • Kulta-hflät,
hamtfo Jälleennäkeminen, tango • Mäntymetsänä, Vsdssl
Tuo suru Jonka sain, tango » Carmen Sylva, valssi e Veae^
retkellä, Jenkka o Tupaantuliaiset, polkka o Poranek. valssi
Entisajan tempo, sotiisi. ,
HINTA $4.50 KPL.
(ynnä R prosentin myyntlvero Ontariossa)
Posti- Ja plkatavaralähetyksistä on ostajan maksettava lähetyskulut
TILATKAA OSOITTEELLA:
Vapaus Publishing G>. Limited
P.O. BOX 69 SUDBURY.ONT.