Vapaus, January 1, 1966

              Sivu 2 'Lauantaina, tammik. l p . — Saturday, Jan.. 1, 1966
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N I ^ I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6. 1917
BDITOR: W. E K L U N D MANAGER: E. S U K S I
T E L E P H O N E : O F P I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
Published tbrlce veekly: Tuesdays, Thursdays. and Saturdaya by Vapaus
Publishing Ckj. Limited, 100-102 Ehn St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing Address: Box 69
Advertlsing rates upon appUcation, translation free of charge.
Aiithorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
" - and ft>r payment of postage in cash.
CANADIAN l^ANGUAGEyRRESS
TILAUSHINNAT:
Öanadässa: 1 vi. $9.00, 6 kk. $4.75 ySA.'ssa l vk, $10.00. 6 kk.. $5.25
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10 50, 6 kk. 576
Kiitos kannattajille
Vuoden päättyessä katsomme velvollisuudeksemme esit­tää
sydämelliset kiitokset siitä, ihailtavasta tyosta ja itse-uhrautuvaisuudesta,
minkä avulla lehtemme kirjeenvaihta­jat,
asiamiehet, lukijat ja vakituiset ilmoittajat ovat jälleen
Vapautta tukeneet.
Lainkaan liioittelematta voimme sanoa, etta ilman sita
työtä, minkä asiamiehet, kirjeenvaihtajat ja lukijat ovat
.lehtemme sisällön rikastuttamiseki sekä talousaseman tuke­miseksi
jälleen suorittaneet, Vapaus olisi paljon heikom­massa
asemassa missa se nyt on.
Koröstaaksemme sitä, mita tässä yhteydessä tarkoitam­me,
voimme kiinnittää huomiota suhen tosiasiaan, etta kuo­levaisuus
sanomalehtien keskuudessa on nykyään äärettö­män
suuri. Juuri muutamapäivä sitten tiedoitettiin, etta tp-rontolainen
aamulehti oli "yhteenliitetty" erääseen suureen
sanomalehtiketjuun. Huolimatta sntä, mita yksityiskohtaisia
seikkoja siihen asiaan hittyy, tosiasia on, etta tama tapaus
edusta monopolismin voittokulkua sanomalehtialalla. Muu­tama
viikko aikaisemmin saatiin tieto; etta Ruotsin pitkä­aikaisen
hallituspuolueen paa-aanenkannattaja Stockholms
Tidningen lopettaa ilmestymisensä ensi vuoden alkupuolella.
Tällaisia uutisia sanomalehtien kuolemantapauksista_ tulee
tuhka tiheään 'kaikkialta kapitalistimaista, mukaanlukien
Suomen, Yhdysvallat ja Canadan.
Nämä ovat. sanavapauden kannalta, katsoen pelottavia
tosiasioita. Ne sehttavat myös sen, miksi canadalaisten tyo-väenlehtien
lukijat, kannattajat, kirjeenvaihtajat ja asiamie­het
joutuvat jatkuvasti ponnistelemaan lehtiensä ylläpitämi­seksi
taloudellisesti.
Taakka on suun ja vaativa. Mutta ilomielin voimme
taas vuodenvaihteessa todeta, etta "Vapauden vaki" on.sel­viytynyt
tasta suururakasta liehuvin lipuin. Muun Iisaksi se
on suuri kunnianosoitus Vapauden rauhanohjelmalle; Vapau­den
toiminnalle ryhmariitojen lopettamiseksi ja yhteisym­märryksen
saavuttamiseksi kansalaistemme keskuudessa; Va.
pauden kannanotoille "pikkuihmisten" sosiaahsen ja talou­dellisen
edistyksen hyväksi.
Kiittaessamme kuluneen vuoden aikana Vapauden saa­masta
suuresta avusta ja tuesta, me puolestamme lupaamme
tulevan vuoden aikana tehdä kaikkemme sen hyväksi, etta
tämä luottamus ja yhteistoiminta tulee jatkumaan ja voimis­tumaan.
Me tiedämme, etta tulevan vuoden aikana on lehti-liikkeemme
edessä monia suuria vaikeuksia ja pulmia. Mut­ta
yhteisvoimin ne voidaan ratkaista mm, etta kansalaistem­me
sanavapautta ei voida kaventaa.
Kiitos vieläkin "Vapauden väelle" ja onnellista uutta
vuotta kansalaisillemme yleensä.
Uudelle vuodelle lähdettäessä
Vanhan vuoden päättyessä kiintyy ajatus vastustamat^
tomasti aprikointiin, etta mita tuo tullessaan huomenna al­kava
uusi vuosi? Vanhan totutun tavan mukaan ihmiset toi­vottavat
toisilleen vuoden vaihteessa "onnellista uutta vuot­ta",
mutta niin menetellessään heidän mieliaan. askarruttaa
pelonsekainen ajatus siita, etta onko tama vuodenvaihteen
toivotus sittenkin vain pelkkä fraasi, jolla ei ole mitaan to­dellisuuspohjaa?
Kuinka hartaasti toisinaan toivommekaan,
että voisimme nostaa hieman tulevaisuuden paalia olevaa
huntua nähdäksemme, mita on odotettavissa?
Tulevaisuuden mahdollisuuksia katseltaessa voidaan yh­tenä
— tosin vam yhtenä mittapuuna pitaa sita, mita olemme
kuluneen vuoden aikana kokeneet. Menneisyys, nykyisyys
ja tulevaisuus liittyvät saumattomasti toisiinsa.
Tältä pohjalta katsoen on tulevaisuudenkuva melko vaa­rallinen.
Se vaatii meila kaikkia, nun pienia ja heikkoja,
kuin suuria ja voimakkaitakin, kaksinkertaistamaan ponnis­telujamme
kansainvälisen rauhan säilyttämiseksi.
Muistettakoon, etta nyt päättyvän vuoden alussa ok Yh­dysvalloilla
"vain" 25,000 sotilasta Vietnamissa, mutta nyt
vuoden päättyessä niita on siellä jo lähes 200,000 — yhdys­valtalaisten
lukumäärä kohoaa Vietnamissa 300,000:een tai
siitäkin yh. Tietäen kuinka vaaralliseksi on-^lanne Vietna­missa
jo kehittynyt, ja kuinka nopeasti tami^ilanteen huo­noneminen
on tapahtunut, kaikki hyvantahdon ihmiset ovat
todella huolissaan siita, mihin joudutaan ensi. vuonna, jos
nykyinen kehitys ja suunta saa jatkua.
Kuluneen vuoden aikana aloitettim Yhdysvaltain toi­mesta.
Pohjois-Vietnamin pommitus — ensin muka "kostok­si",
kuten sanottiin, joko siita tai tästä. Nyt on ilmapommitus
saanut jo monen asiantuntijan mielestä pommituskoneiden
luvun ja niiden hävityskuormien tonnimäärän pohjalta Kg-:
rean sotaa laajemmat mittasuhteet.
'Vaikka Vietnamin asioihin sekaahtuheet yhdysvaltalai­set
eivät ole koskaan mj^öntäneet sitä että heidän asevoiman­sa
ovat siellä olleet häviön puolella, niin siitä huolinriatta
USAn puolustusministeri Robert MacNamara sanoi muuta­ma
viikko sitten, että "me emme ole enää häviön puolella"
Vietnamissa. Samalla hän esitti mielipiteen — ja hyökkääjä-maan
hallituksen vastuunalaisena ministerinä hän puhuu
tietenkin käytännöllisten suunnitelmien pohjalta — että edes­sä
on"pitkäaikainen taistelu'!mikä vaatii entista suurempia
ponnisteluja. Yleisenä käsityksenä onkin, että .Yhdysvaltain
hallituksen tarkoituksena on suuresti laajentaa hyökkäysso­taansa
Vietnamissa ja että jenkkien ohjelmaan sisältyy aja­tus
sotatoimien laajentamisesta myös Kambodshaan ja
Laosiin.
Vaikka kuluneen vuoden aikana oli muitakin vaarapesäk-keitä
— Intian ja Pakistanin asevoimien yhteenotto Kash­mirin
kysymyksestä, USAn sotavoimien lähettäminen Domi­nikaanisen
tasavallan äärioikeiston avuksi jä SO ta toimien, lei-vierailusta
Suomen Keskustapuolueen (ent.
Maalaisliiton) pää-aanenkannattä-ja
Suomenmaa kirjoitti jouluaat­tona
tasavallan presidentin, Urho
Kekkosen Neuvostoliitto-vierailus­ta
seuraavaa:
Presidentti Kekkosen matkan
merkitystä punnittaessa on aihettti
ottaa huomioon jo ne puitteet, lois­sa
vierailu, tapahtui. Han tapasi IV;
hyen käyntinsä aikana neuvosloioh-don
nykyisen huipun. Hänelle tar­joutui
tahan tilaisuus cnsiifimaisenä
dosialisusen leirin ulkopuolelta olo-vana
korkean tason valtiomiehena.
Annettu kommunikea on suhteel­lisen
niukka, kuten on ymmärrettä­vää
JO sen vuoksi, etta kvsvmvkscssä
oli yksityinen käynti. Sijta ^on kui­tenkin
. Kieltävissä varsin ixilion.
Keskustelut kavliin Janipinian tun­nelman
ja ystavvvden ilmapiiri.s.sä.
Mielipiteita . ositettiin avounesti.
•Molemmat osapuolet ilmoittivat
olevansa valmiit maaratietoi.sosti,
jatkuvasti ji: kaikin puolin kehittä-maan
Suomen ja Neuvostoliiton vä­lisiä
poliittisia, taloudellisiH-ja-srvis-lyksellisia
suhteita '.
Kaikki tama kertoo, etta Suomen
tasavallan\ päämiehen la neuvosto:
johdon valilla aikaisemmin syntynyt
ystävyys ja yhteisymmärrys.jatkuu
niyos nykyisten neuvostojohtajien
aikana. Pääministeri Kosyj^in lau­sunnossaan
onkin todennut, että
korkein neuvostojohto antaa erit­täin
suuren arvon maittemme väli­sille
suhteille. Flanen käsityksensä
mukaan niiaen kehitykselle on,sekä j
poliittisella otta taloudelliselhi ja ;
kulttuurin alalla.hvval mahdollisuii-^;
det i
Tastia saaliin kavtannollinen to- ;
distus > )0 matkan aikana. Sovittiin- *
han • peria.-ittees.sa kaupankäynnin '
lisäämisestä erailla aloilla. .Neuvo-s- •
loliitto hip;:si loimitlaa ne naitan ;
lisäerät, joista on o l l i i l kysvmvs jo ;
aikaisemmir . kauppaneuvottclujon ;
yhteydessä. Suomesta kasin voidaan •
vieda kauppa-sopmiukses.sa edcllv- :
tettya enemmän eraita tek.stiilialan
ja maatalouden tuoUcita. Naniä
kaikki ovat merkittäviä asioitani-menoinaan
meidän kannaltamme...
Ne osoittavat, etta silloin kmi naa­purimaiden
kesken vallil.sce vilpi-,
lon suhde voidaan lovtaa kasvavia
mahdollisur.ksia taloudellisen kans-^
sakaymisen kehittämiseksi
Presidentti Kekkosen malkaa ko.s-;
keva kommunikea mainitsee keskus­teluja
kavdvn myös kansaiivvajises-.
ta tilanteesta. Ki ole vaikeata kasit- !
laa, etta Neuvostoliilloa luiolestut- :
: tavat suurestr sellaiset a.sial kuin
i Vietnamin sota ja Lansi-.Sak.s;in pvr- .
1 kimys ydinaseistuksen äärelle. '
mahtelut Kon.<;osHa. v;iin muutamia :
esimerkkeiii mainitaksemme, n i i n.
Vietnamin likainen sota on kuiteii^ i
kin ollut, la on tallakin hetkellä;
maailmanrauhan suurimpana: vaa-
• rana.- • i
Taman synkän tilanteen valon-i
pilkkuna oi kuitenkin se tosiasia,
elia Vhdvsvallat ei ole minkaan ar
kaisomman hyokkavksensa aikana I
ollut niin erislety.s.sa asemassa kuin i
se on Vietiiamin .sotakvsvmvksessa. i
Kaikista pt nnisteluisla huolimatta {
Washinj^lo!i ei ole saanut luttolai- i
sillaankaan muuta apua Vietnam-i
sodalle kuin enemmän tai vahem- i
man kaksimielistä hiiulipalvelua.
Läheisesti tahan vhdistvneena on
koko maailman yleisen mielipiteen
painostus \hdysvaltain sotaohiel-maa
vastaan. Maailman kaikilla aa­r
i l l a on. nru.ssut historian suurin
protestiliike mika vaatii Vietnamin
sodan lopettamista — protestiliike,
mihin osallistuu tavallisten kadun
miesten ja naisten .Iisaksi mm. yh^ I
dysvaltalaisia intellektuaaleja, l u -'
kuisten maiden paamrehia, rooma-.
. laiskatolisen kirkon lohtaia. paavi
Paavali VI, YKn paa.sihieeri U
Thant ja nionet muut, puhumatta­kaan
nyt suuria kansanjoukkoja
edustavista 'vanhemmista" rauhan­liikkeistä
voimakkaista työväen jär­jestöistä
jne. J i i u n tassa valtavassa
rauhanliikkeessä, milla ei ole enaa
keskitettyä johtoa eika läheskään
kaikhssa tapauksissa mitaan keski­näisiä
.siteitäkään, on ihmiskunnan
suurin toivo uudelle vuodelle siir­ryttäessä:.
Ilolla on todettava, elia
t ä m ä m a ai 1 ma n 1 a a j ii i n en ra uh ii n li i -
ke Vietnamin sodan lopettamiseksi
on saanut laajenevaa ja syvenevää
karinatu.sta myö.S Canad;ista, niin ta­vallisien
miesten ja naisten^ kuin
eräitten yaikutiisvaltaisten yksilö­jenkin
taholta. " . _
Toiyokaamme ja toimikaamme
sen hyväk.si. että nykyinen suunta
.sodan laajentamiseksi saadaan py:
.säytetyksi, että nyt alkavan uuden­vuoden
aikana saadaan vllifioinkin
Eo 1 nii tu ksi sopi imi ksi a yI e istä: ja
täydellistä aseistariisuntaa kohtaan,
ja että Vlelnamiiv verinen sola saar
daan lopetetuksi Gerieveh sopim,uk-
.sen polijalla niin, että vTet^iamin
kansa saavuttaa itsenäisyytensä ja
voi latkai.sta omat sisäiset asiansa
ilman mitään ulkopuolista paino.s-tusta.
.los / näin tapahtuu, silloin
voimme todella odottaa, eitä "on­nellista
Uulia vuotfa" tolvoliiksein-me
tulevat toteutumaan.
T; Kuten etukäteen saatettiin pää­tellä,
kcskusloliiien yhteydessä on
kosketeltu myös presidentti Kekko­sen
askeista puhetta ja siihen sisal-lynytia
ajatusta Suomen la Nonan
lajanuirvaamissopimuksosta. 1'resi-dentti
Kekkonen on maininnut, etla
nanen selvitystään nsia.sta kuunnei-l
i u r mieleni:iinnolla' ja. .silä^ kohtaan
Luoliin myös j i i j k i kiinnoslus. Muu-
LOin ei voisi ollakaan. l'ohjolan rau-lia
on .Neu\ostoliilolle turvalhsuus-
Kysvmvs. Presidentti Kekkosen r.eu-
Volelle.ssa syksvlla 1001 Novosibirs-
Kis.sa Neuvostoliiton silloinen paa-ininisten
telesi, olla Suomen puo­lueettomuuspolitiikka
. o n omiaan
vahvistamaan raiihaa Itämeren pii-
.t:ssa. lama .sisälsi tunnustuksen
e l i a Suomen puolueettomuiisooli-tilkka
l.'aas!kivenKekkosen liniall:;
on nivoH Neuvostoliiton tui \ailisuLi-d
v l l e eduksi. Presidentti Kekkosen
nyt kysymyksessa oleva ajatus läh­tee
Suomen )a samalla Pohjolan rau­han
la turvallisuuden lisäämisestä.
.'\sia on Neuvostoliitolle UUSI, mut­ta
sen taholla tunnetaan epäilemättä
kiinnostusta kaikkeen, mikk on omi­aan
lisaamaan turvalUsuutta. Presi­dentti
Kekl;onen on huomauttanut,
etta hänen esille tuomansa ajatus
vaata kypsyakseen aikaa, kysymys
on pilkan tähtäimen asiasta. Ei ole­kaan
ollut aihetta kuvitella, että
asia voisi edistyä pikatahtia. Aika
on t a i p e e n nykyista vastaanottavam-man
mielialan ja reaalisemman poh­jan
rakentumiselle. Muodot ja me-i
i e t t e l v t a v a i eivat ole pääkysymys,
'larkeinta on .saada kehitys kulke­maan
kohti Pohjolan rauhan ja tur­vallisuuden
vahvistumista, kohti
tala pvrkinivsla edistäviä kaytan-nijjii.^
ia toimpnpitcita^JLienee aihet-la.
olettaa et la.presidentti Kekkcsen
i v a i k a ei ole talla pitemmällä tah-tavKseiia
l a : kastettuna vailla tiettyä
;<iiu;iskantoi.suulta. • •
1'aallelimme presidentti Kekko­sen
lahlie.ssa matkalleen, etta vie­railua
on pidettävä hyvin merkityk­sellisenä.
Voimme uudistaa tämän
arviointimme nyt matkan jälkeen
monessakin mielessä.
Mitä muut sanovat
AINA VAIN PAHEMPAAN
He aloittivat pinellä"neuvonantajäin" määt ällä. Sitten he lisäsivät
"neuvonantajain" luvun 20 000:een. Sitten he luopuivat siitä verukkeesta,
että ne sotilaat olivat "neuvonantajia". Sitten he lisäsivät Etelä-Vietna'
missa olevien sotilaittensa määrin 180,000:een — lähes kymmenkertai­sesti
siitä mitä niitä oh vuotta aikaisemmin;
Nyt he puhuvat sotilaittensa lukumäärän kohottamisesta 400,000 tai
500.000:een, Hanoin pommittamisesta ja, sodan laajentamisesta Kiinaan.
He toimivat yhä enemmän ja enemmän epätoivoisten miesten lailla, jotka,
epäonnistumisen tunnustamisen asemesta valmistuvat työntämään maail­man
uuteen paloon. — Britannian Daily Worker, jouluk. 15 pnä.
Yleisiä liputus­päiviä
Suomessa
Yleisiä liputuspäiviä ovat: Rune­bergin
paiva, 5 helmikuuta; Kale­valan
paiva 28. helmikuuta; Äitien­päivä
8. toukokuuta; Snellmanin
paiva 12. toukokuuta; puolustusvoi­main
lippujuhla 4. kesäkuuta; Suo­men
lipun päivd, juhannuspäivä 25.
kesäkuuta; Aleksis Kiven paiva 10.
lokakuuta ja itsenäisyyspäivät .6.
jouhikuutavL0
Liputus alkaa maaliskuun 15. päi­vän
ja lokakuun 1. päivän välisenä
aikana kello 8 ja muuna aikana keU
lo 9 seka päättyy auringon laskies­sa,
kuitenkin viimeistään kello 21.
Turkki edelleen
"sairaana miehenä"
KcmaJ -.Mahirkni ;Vnkara.ssa
olevan mausoleumin yhtcvdessa
on pieni niitspo, joka on omistettu
Turkin tasavallan perustajalle.
.Miiscoan on koottu esineistna,
joka on aikaiseirniiii oUiit .Ma-turkin
omistuksessa: kenkiä, käsi­neitä,
ki vaareja, hattuja . .
Se!!;! on invcs luiuielttijen
henkiUitijni v;tl»kiivia omisliiskir-joitiiksiii.
l<:i-'iassa vitriinissä <in
Kaliiiiinn, |{iidjonnvi;i ja Voro-sliiliivm
kiival. .Niiina kuva! (»vat
peiiiisin silta vuodelta, jolloin
.Atalm k totesi, etta " I urkin ja
.NeuvDsioliiton ^stavvvs on itse-iiaisyvlnnnie
tiikipilan".
S Huhtikuussa 10'^t) kaaiilvj Ata-
VM\\ I,e:i.111)1 |)uoleen pvvtaeii
apua ilse:i;u.svyslaistehi.s.sa ja
e s i t t ä e n diploniaallisten suhtei-
{Ien s(!linimi,sta. Vuonna lf).Jl sol­mittiin
tnrkkilais-ncvostoliitlolair.
I nen ystävyyssopimus, Myohem-
1 nun aiitoi Neuvostohitto Turkille
I suurehkoja luottoja ja pystytti
useita tehtaita, mm. Kayserin ja
! .Na/.illin tekstiilitehtaat. "Niin
I kauan ktiin elän", selitti Alaturk
• P).{G. eivat turkkilaiset unohda,
. niita I.enin on tehnyt meidän
livvaksenime." .
• .Matuikin seuraajat ovat sen kui­tenkin
unohtaneet. Poistun mauso-
.i leumisia ja astelen er.aan super-
:mo(.err.in rakennukse.sn ohi. Se on
; l u i k K i l a i n e n iiormi-instituiitti. Sen
s e i i i a a n on kiinnitetty laulu., jonka
k ; i ! l i i i s ! , i nam mvoheiiimin monessa
p a i k a s s . i .-VnatDlin-^sa. Se esittaa.
1 k a h t a toisiinsa pusertunutta kaita,
.i toisen käden ranneosassa on puoli'
'kun. loise.';^;! lahtilippu. Naiden
'Tao/ •,!<i. r- . . . . . . . V,,
Uinnin mieheni ci todelhsuudessa lukeudu mihinkään
äärimmäisyysryhmään — hanta vain harmittaa toisten
ohiajo."
symholien lukuisuudesta huohmatta
saa sen vaikutelman, etta Turkissa
an pureja, jotka haluaisivat holjen-
: tää tätä. otetta: Tata taustaa vasten
I on tarkasteltava Turkin entisen paa-i
ministerin Urguplijn elokuussa Neu-
! vosloliittoon suorittamaa matkaa.
Uusi paaminLsten Suleiman .Demi­rel
julisti välittömästi puolueensa
vaalivoiton jälkeen, etta Tuikki-joka
tosin tulee edelleenkin ole­maan
liitos.sa lännen kanssa, haluaa
-Silta huolimatta ylläpitää hyvia suh­teita
ja kauppayhteyksiä naapuri­valtioihin,
ennen muuta Neuvosto­liittoon.
Turkin uusi paaministen Sulei­man
Demirel, joka on 41-vuotias,
on ammatiltaan rakennusinsinööri.
Han on opiskellut USA:ssa ja pa­lasi
takaisin kotimaahan amerikka­laisten
yhtiöiden neuvonantajana.
Hänen toimintansa aiheutti pian
virallisen tutkimuksen, jolla kyllä­kään
ei olit mitaan seurauksia De-inirelille
itselleen, ei ainakaan mi­taan
epäedullisia. Eregli-terastehtai-den
rakentaminen^ ^tehtaat ovat
nykyään 49-prosenttisesti USA:il
omistuksessa — annettiin amerik­kalaiselle
Morrison—Knudson yhty­mälle
silta huohmatta, etta yhtiön
kustannusarvio oh 3.500 liiraa mui^
den tarjousten ollessa 800 ja 1,000
miljoonaa, liiraa. Mornson-Knudson
neuvonantaja oli Turkin nykyinen
pääministeri. Vuonna 1984 hänestä
tuli oikeuspuolueen puheenjohtaja.
Tama puolue on jatkoa hirtetyn
pääministerin Menderesin demo­kraattiselle
puolueelle.
.'Matiiikin perustama tasavaltalai­nen
kansanpuolue oh jo ajat aikai­semmin
menettänyt kansan kanna­tuksen.
Multa myös Menderesin de­mokraattinen
puolue, nykyisen OH
keuspuolueen edeltäjä, oli terrori-komentonsa
ja aikaan-saamattomuu-tensa
lakia menettänyt jalansijaa,
•louKkomielenosoituTtFet, lakot, soti­laskaappaukset
ja vastuunalaisten
henkilöiden demagogiset lupaukset
olivat silloiselle Turkille ominaisia:
Vuonna 1961 perustettu työväen­puolue,
jolla on nyt 15 edustajaa
parlamentissa, ei kyennyt suoritta-
USA tavoittelee
Canadan iul(ea rau-hanJiyökkäykselle
^ Otfawa. —. Yhdysvaltain presi­dentti
Johnson soitti torstai-iltana
pääministeri Pearsonllle — oletet­tavasti
Vietnamin '•rauhanhyök-kayksesta".
Sita ennen, keskiviikkoiltana, vie­raili
yllättäen Ottavvassa president­ti
Johnsonin kansallisten turvalli­suuskysymysten
neuvonantaja Mc-
George Bundy, joka oh illallisella
yhdessä pääministeri Pearsonin
kanssa. Mitaan virallisia tietoja ei
naista keskusteluista ole annettu,
mutta yleisena käsityksenä on, että
mm lUalliskokous kuin puhelinsoit­tokin
hittyvat AVashingtonin ^-au--
hanhyökkaykseen" jonka tarkoituk
sena on saada maailma vakuutetuk­si
siita^, etta Yhdysvaltoja kiinnos­taa
Vietnamin rauhanasia.
Pääministeri Pearson julkaisi tors­taina
lausunnon, etta han kiekusteli
mr. Bundyn kanssa Vietnamin tapah
tumien kehityksestä ja etta hän
arvostaa ja tuKee Yhaysvaltaln yri­tyksiä
rauhjnomaisen ratkaisun löy-tami.
seKsi Vietnamin aiasta".
maan selvitystyötä.
Sodanjälkeiset vuodet merkitsivät
Turkillekin tiettyä teollistumisvai-hetta.
Vuonna 1942 oli maasta löy­detty
oljya ja sita on jalostettu
omassa maassa. Sähköenergian tuot­to
on vuodesta 1945 alkaen noussut
yli kymmenkertaiseksi ja sementin
tuotannossa on roimasti yhtetty
miljoonan tonnin raja. Myös teks-tiiliteollisui"
dessa, paperituotannos-
.sa ja telakoiden perustamisessa on
edistytty. Nykyään on teollisuuden
palveluksessa noin 1,5 miljoonaa
työntekijää.
Eias virallinen tutkimus kertoo
seuraavia kielteisiä asioitsi: Noin
neljännesmiljoonalla turkkilaisella
on tuberkuloosi, 50.0()Ö:Ha syfilis ja
150,000:11a trakooma. Vume vuonna
p l i koko maassa vam 300 sairaa­laa
ja noin 10,000 laakana, joista
useimmat toimivat Istanbulissa, An­karassa
ja Izmirissä. Laajoilla alu­eilla,
eritoten itaalueillä, ei ole
lainkaan lääkäreitä. Elinkustannuk­set
ovat vuodesta 1945 lahtien nous­seet
jatkuvasti. Kokonaan tai ositr
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
Sitä ja tätä
HALUSI RAHANSA POIS
Eras nuori mies pysähdytti papin
kirkon ovella puhutellakseen hän­tä.
'Onko teidän mielestänne oikein
etta henkilö hyötyy toisen ihmisen
erehdyksestä?'
" E i p a tietenkään',' vastasi pappi
päättävästi.
"llyva on,' sanoi nuorimies. '"0-
letteko sitten hyvä ja annatte mi­nulle
takaisin $10.00. jonka maksoin
teille vihkimisestä vume kesäkuusi
sa "
-PÄIVÄN" PAKINA
KUKA RIKKOI MITÄ?
Oikeutlaaksoen heti joulun lal-keeii
uudellt.-cn aloittamansa ve­renvuodatuksen
Et el a-Viet nam i.s-sa
^ h(l\sv.ilt.iin viianomaisd la
heidän piop;!A'andamestarinsa
valitavat, etta Victkong-sissil oli­vat
lerioritoiminnallaan ' rikko-nuel
peräti M kerlaa jenkkien
jouluraiiliifnf-
-^Mutla ihiiie ja kumma, kukaan
ei ole yrittänylkaän väiliiii, että
Vit^lkong-sissU olisivat seh pa- .
remmin '•terioiisoincei" kuin iia-;
palm-pomnieiila kärventäneet yh­tään
ainoata, heppua Ylulysvailain
rajojen s i s ä p i i o l e i l a j . , , .'
Päinvastoin amerikkalaiset: sij- :
niänlekeväl kertovat pak.suin kir­jaimin,
ettii, sissit ovat "terroi;i- .
soineet" Vietnamisa vastoin kaii-
.saii suuren enemmistön,liihloa ole­via
.Yhdysvaltalaisiir sotilaita, jot-^
ka ovat pommittaneet maasta, me­reltä
ja ilnia.sia vietnamilaisia ko­teja/
sekä täppanocl .1 uhaiisitläin
siviilejäkin, .niin lap.sia' kuin iiiu-siakiii.
. •. '•
Ja kuitenkin jenkkien olisi help­po
olla joutumalla si.ssieh "terro­rin"
kohteeksi - - heidän ci lar-vilsisi
"tehdä muuta ..kuin pakata
kimpsunsa, ja k;iini).sunsa ja liiliteä
takai.sin kotiin. >
Mikali kuitenkin kavisi nun,
etta Vietnamin sissit jatkaisivat
jenkkien 'terrori.sointia' myös
Vlidvsvalloissa, silloin saataisiin
nahda vaihteeksi sellainenkin to­siasia,
etta tavalliset kuolevat
kautta maailman rupeaisivat pro­testoimaan
ja vaatimaan, etta jen-i
kit on jätettävä, rauhaan omassa
maassaan. ,'
On se muuten: kummallinen
juttu, kuiilka 'yksipuolisia '"tilan-nekuvaiiksia"
n\e saamme Vietna­m
i n spuasla. J:'./ •
Kun jenkkien suuren : rahan
; omi.slamat radior .ja Ty-asemal se­kä
suuren jOLikkolevikin.omaavat
sanomalehdet ovat päivästä toi­seen
viiodatlaneet krokodiilinkyy-i
i e l e i lä huutamalla, e t t ä sissit rik-koiviit
niin jä näin monta kerlaa
jouluvälirauliaa, tuhannet pahaa-aavislamattomal
ihiniset ottl^vat
seliai,'?(.'t jorinat täydestä. .
Multa aiiiharvaitheislahiidmaa-val
malidollisiminan vaatimatto­masti
esitellyt uutistiedot esimer­kiksi
Polijois-Vietnamin radion
esittämistä syytöksistä, että Yh-dyiivaltiiin
m e r i - ja ilmavoimat
loukkasivat joulupäivänä I^ohjois- .
Vietnamin koskemattomuutta. '
Geneven .sopimusmaiden valvon-takomissionille—'
Canadan, Puo­lan
ja Intian muodostamalle ko-missionille
— esittämässään pro-testilausunnossa
Hanoin radio
syytti, etta "joulukuun 23 ja 24
pn oina" tunkeutui Yhdysvaltain
kaksi sotalaivaa Vietnamin kan­santasavallan
aluevesille Thanh
Iloa maakunna.<;sa, tulitti kahtav
venettä ja pidättivät ne.
"He tarkastivat — laittomasti
tunkeutuen Pohjois-Vietnamm
ahievbsille — kaksi venettä ja vei­vät
mennessään kolme miestä. Ha­noin
iadio vaati ko. miesten heti-kohtaista
vapauttamista.^ i
Miittä yleisen mielipiteen muok­kaajien
^ radio ja TV-äsemien .
sekä suurten sanomalehtien —
mieleenkään ei tule täällä sellai­nen
kerettiläinen ajatus, että täl­laisten
syytöksien perusteella oli-,
si Yhdysvallat suoralta kädeltä
tuomittava välirauhan rikkojak-
'si. , •'„•• , •
Tilanne pn siis seuraavanlainen:
Esittäköön Yhdysvallat hyök-.
käysohjelmansa tueksi vaikka min­kälaisia
valheita, täkäläiset:radio-ja:
l'V-asemat sekä suuret päivä-lehdet
toitottavat sitä varmana
"totiiuti^na". Nämä yleisen mieli­piteen
muokkaajat — joiden pi­täisi
olla objektiivisia tietojen vä­littäjiä
tapahtumista, omaksuva't
näissä t;ipauksissa sellaisen asen­teen,
että ^ne ovat samalla kertaa
".s.vyttäjiä, tuomareita ja hirttä-jiä"
— joiden päätöksistä ja teois­ta
ei ole mitään vetoomusmahdol-lisuutta.
Mutta vaikka toiselta puolen,
tassa tapauksessa Vietnamin va-paustaistelijain
puolesta, esitettäi­siin
minkälaisia tahansa ja kuinka
yksityiskohtaisesti perusteltuja
syytöksiä. Yhdysvaltoja vastaan,
nun se on vallan en kysymys.
Silloin muistetaan kayttaa aivo­pesijäin
viimeisintä tekniikkaa
sen hyväksi, etta saataisiin jenkki-hydkkaajia
vastaan esitetyt syy^
tokset mahdollisimman huonoon
valoon.
Ja kuitenkin jenkkisotilaat ovat
tässä tapauksessa tuhansien mai­lien
päässä omien rajojensa ulko­puolella
"lakia ja kuria' lukemas­sa
toisen maan kansalaisille!
Tunnetut yhdysvaltalaiset sano-malehtimiehet
ovat monissa yh­teyksissä
myöntäneet, että vaikka
olisi totta, jotta "me emme ole
enää häviöh puoleTUi" Vietnamissa
kuten USAn puolustusmiqisteri
McNamara.sanoi jokin aika sitten,
propagandasodassa ovat jenkit
jääneet auttamattomasti huonom-malle
puolelle.
Ja miksi? Huonoa asiaa on erit-täin
vaikea puolustaa ja oikeuttaa.
Ja kaikkein vähemmän sitä voi­daan
oikeuttaa sillä syytöstulval-la,
mitä Yhdysvaltain utistoimistot
kirjeenvaihtajineen paatosmnisfesti
työntävät nyt maailmalle. — Kän­säkoura.