Vapaus, August 9, 1960

              l§/X"Sivu;2-' ^^'^-^ .-'^^Jiistaina, elok.',9 p/— Tuesday, Aug. 9, 1960
(LTBRRTT) p^ndependent Labor
Organ iof tl3»Ä*ää'iOänädlsins.-^Es-
'tabll8h«l^Ndv: 6,'^'19l7.H Authorlzed
äs^seooncl^^class' inail^y the' Post
^Office 1 Department;'^Otbawa. ^ Pub-
, lished ' thrice ^ weeMy.: Tueadays,
sThuradajalandySätmda;^ by^yapa
Publishing Company Ltdfj at 100-102
Elm St. ,W., Sudbury, Ont./ Canada.
Telephones: Bus. Olfioe OS. 4-4264;~
Editoriar Office OS. 4-4265. Manager-
E.^Suksi. Editoreyy. Eklund.; Mailing.-
,addressuBox''69, Sudbury, Ontario, j,
Advertising^ rates-^upon ^ applicatlonl^
•TranslatlonlfreesofäCharge. <
' , TILAUSHINNAT: '
Canadassa: '» .1' vk. 8.00 6' kk. 455',
r - T . J - r i 1 - • \ '/'.3 Kk. 2.50>,
JThdysvaUoissa: l,vk. 9.00?6 kk: 4.80
Suomessa': 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Imperialistia vehkeily Kongossa
\ Näitä-rivejä\kirjoitettaessa (perjäritaina) el'ole; tietoa-sii­tä,^
riiiten-pitkälle saavat Katangan maakunnassa'Kongossa
vehlceile-C^ät imperialistiset voimat mennä. Me toivomme
iuonnöllisestrettä järki voittaisi, että belgialaiset hyökkääjät
apureineen ajettaisiin pojs Katangasta, että Kongon itsenäi­syys'ja
eheys tulisi tatuksi demokraattisella perusteella; ku­ten*
edellyttää Turvallisuusneuvosjton päätöslauselma minkä
perusteella YK:'n voimia on KongoorT lähatetty.
Mutta vaikka sanotaankin, että kahden asia ja kolman­nen
korvapuusti, niin me "^mme voi olla tässä, yhteydessä
tekemättä eräitä reunahuomautuksia siitä "torumisesta",
minkä Glolje and Mail antoi Moskovan Pravdalle.
Pravda ei luonnollisestikaan kaipaa meidän puolustus­tamme
semminkin kun Globe ei yritäkään pysytellä totuu-
^,den'F*iirissä artikkelissaan. Torontolaislehti lainaa tosin pit­kästi"
Pravdart artikkelia missä syytetään imperialistisia pii­rejä
ja erikoisesti Yhdysvaltain imperialistisia piirejä veh­keilystä
Kongon itsenäisyyttä vastaan. Siinä lainataan Prav­dan
artikkelin sitäkin, kohtaa missä arvostellaan Dag Ham-marskjöldin
hitautta YK:n päätöslauselman kirjaimen ja
hengen toteuttamisessa, mikä tarkoittaisi belgialaisten pois­tamista
Kongosta, Kongon itsenäisyyden, kokonaisuuden ja
koskemattomuuden takaamista.
kaiken tämän johdosta Globe julistaa ylimielisesti että
Pravda on väärässä, mutta kuvaavaa kyllä ei yritäkään to­distaa
sitä, miksi esim. Katanga julistautui_!.'iisenäiseksi" ja
miksi Belgian sotajoukot ovat miehittäneet tämän Kongon
rikkaimman maakunnan.
Imperialististen piirien etuvartio, Belgian hallitus on
pitänyt nuhdesaarnoja YK:lle siitä, että YK ei saa "sekaan­tua
Katangan sisäisiin asioihin" — mutta siitä puolimatta
Belgialla itsellään on mukamas tällainen "oikeus". Ja pää­sihteeri
Hammarskjöld "tunnustaa" Belgialle jonkinlaisen
oikeuden 'sekaantua Koiigon: sisäisiin asioihin^^^^^
koska hän oman lausuntonsa mukaan on neuvotellut Belgian
' hallituksen kanssa jaysaanut siltä luvan että YK:n jt)ukot
saavat marssia lauantaina Katangaan? Mitä: muuta on; tämä
Hammarskjöldin kohdalta kuin myötäilyä ja viivyttelyä im­perialististen
piirien vehkeilyn hyväksi silloin kun hänen
tehtävänään on tai pitäisi olla vallan jotakin muuta!
Mutta suorastaan vyön alle lyömiseen syyllistyy Globe _
siinä kun se yrittää todistaa, että Pravdan artikkelissa muka
tuomitaankokoiYKm^vojmien päätös Kongon avustamiset
Tosiasiassa Pravdan artikkelissa ei ole viitettäkään siihen.^
Siinä ihmetellään ja arvostellaan vain sitä, että mik^^OT-,
goonvläh?tetyistä^YK:n virkailijoista on neljä viideuaosaa
amerikkalaisia. Totta, että asevoimia on lähetetty monesta^
maast3, kuten Globe hurskaasti selittää, mukaanlukien Ca-.
nadasta, mutta riyimiehilla ja alemmilla upseereilla ei ole
paljoakaan sanomista silloin kun yläpään hallintoelimet. mie-.,
hitetään Wall .Streetin uskotuilla miehillä.
. Tosiasia ,on,,että julistaessaan Katangan "itsenäiseksi",
Tshombe toimi imperialististen phrien apurina ja poliittisena
sätkynukkena. Rikkaan Katangan "itsenäistymisen" tarkoi­tuksena
on heikentää Kongoa niin paljon, että sen "itsenäi­syys"
kuolisi synnytystuskiinsa.
Ja kieltäessään tämän yleisesti tunnetun tosiasian, Globe
antaa vahvistusta Pravdan syytöksille, että vehkeily Kon­goa''
vastaan on asiallisesti vain "ensi askel" imperialistien
yrittäessä saada Afrikan itsenäistyneet kansat polvilleen.
>t * *
Canadalla ei ole mitään voitettavana vaan äärettömän
"paljon menetettävänä tällaisen ohjelman tukemisessa ---sillä •
imperialismi on tuomittu häviämään taistelunsa Afrikassa.
Itsenäist3rvän Afrikan kansat, mukaanlukien Kongon kansa,
tälevät muistamaan meidänkin maatamme, Canadaa vastai-suudessa'siltäpohjaltai:
miten me kansakuntana suhtaudum­me
niihin juuri nyt jolloin apu, myötämielisyys ja tuki olisi
niille tarpeen.
Afrikan kansat tulevat tietenkin vapautumaan sittenkin
vaikka? viralliset ^piirimme menisivät sokeudessaan imperiarÄ
listisen vehkeilyn puolelle Kongossa. Mutta oman maamme
edut, samoin kuin koko maailman rauhan ja edistyksen edut
vaativat' tietoista asennoitumista Kongon itsenäisyyden ja
kansallisen'koskemattomuuden puolelle.
Tämän vuoksi olisi myös Globe-lehden hyvä muistaa
vanha- Suomen kansan viisaus: "Auta" miestä mäessä, älä
mäe.nälla."
9"i
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Olli Kokka, Richmoiid%. C. täyt
tää maanantaina, elokuun 15 pnä 70
Yhdymme sukiilaisten' ja" tutta-vaiii
onnentoivotuksiin.
Kongi fifennl
aiheuttaa valta^
yait vaaraii
- Toronto. Ä-rr-:Canad
gressi ,on vakavasti' huolissaan sen
vaarallisen.'tilanteen, johdosta,: joka
on ifkehittynyt: Kongon tasavallassa,
• sanotaan, {^anadan-RauhankongresT
sin juuri julaistussa vetoomuksessa.
>: Canadan , Rauhankongressi otti
tyydytyksellä • vastaani
Kansakuntam\ sekaantumisen asiaan,
mutta pitaa;.välttämättömänä; että
toimenpiteiden ; tulee: olla Sopusoin­nussa
tilanteen Icanssa. Sen mieles­tä
sinne järjestystä palauttamaan lä­hetettävät
joukot tulisi olla niitä; jot­ka
tyydyttävät afrikkalaisia.
:, Belgialaisten'joukkojen^^
Katangan maakunnassa i : laittoman
tilapäisen hallituksen; kutsun suojasr.
'sa on: Kongon tasavallaa Ja halliti^-.
sen v:sisaisiinv asioihin-sekaantumista.
Kunnes ne kuljetetaan 'pois ja tilalle
saadaan YK:n joukkoja se aiheuttaa
varmasti , kansainvälistä sekaannusta
Ja vaarantaa vakavasti rauhaa.^
V Olisi i toivottavaai etta Yhdistyneet
Kansakunnat ryhtyisi nopeasti sei-:
laisiin toimenpiteisiin, jotka sallisivat
Klongon paasta rauhalliseen'kansal­lisen
kehityksen uomaan ja poistai­sivat
suuren^ vaaran maailman . raur:
halle.
VICFdiluiCN
tulo- vostoliiton uniot ovat ehdottomasti^ovatiosoittaneet|nieitä?k(>htaan;^lEi
NL lainannut tauluja
Lontoon taidegallerialle
Lontoo.. — :;Neuvostohiton omlstar^
tamat:kymmenen Picasson taulua
1900—1910 ajalta jotka on lainattu
Lontoon Tate-gallenalle," saapuivat
Lontooseen; lentoteitse viimeviikon
lopulla. Ne tullaan asettamaan näyt­teille-
erikoisessa; Picasson - taideteos­ten
näyttelyssä. i
biefenbakerin ''Oikeuksien lak?'
Vaikka' alahuoneen istunto hyväksyi lopulta "yksimie-lisestf
pääministeri Diefenbakerin ehdotuksen "Oikeuksien
laiksi", mikä lähetettiin heti senaatin käsiteltäväksi, niin
tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että Canadan kansa olisi tyy­tyväinen
siihen luomukseen. ^Tosiasiassa me uskomme, että
mitä enemmän kuluu aikaa, sitä-selvemmäksi-tulee, *jotta •
' ~ oppositiopuolueet tekiväf virheen äänestäessään tämän - Oi­keuksien
lain puolesta. Sen, sijaan ettäje olisi'"askel "oikeaan,
stiuritaan",^ kutwi CCF;n puhemiehet selittävät, tästä laista
voi mVodostua eräänlainen "harhakuva", jonka avulla vii-
," - \/ä3tytetääh todellisen' Oikeuksien lain hyväksymistä.
Lakitekniliiset määritelmät siitä, pitäisikö Oikeuksien
lain "olla osana maan perustuslaista, kuten työväenliikkeen
johdolla'on vaadittu alahuoneenkin istunnossa oppositiopuo- ,
lueiden. toimesta; vai riittääkö-tällainen "Parlamentin anta-mk^
laki", kuterf Diefenbakerin hallitus on vakuuttanut, on
™ "Tehkä~'hämännyt yleistä mielipiettä siitä," mistä- on todella
^ kysymys.' > »mi^
h . Käsittääksemme .,sen, ^ miten, ;'hampaaton" eli tehoton
»pääministeri.Diefenbakerin ehdotps'oikeuksien laiksi todella
onf, se'näkyy siitä,^että perustuslakiemme mukaan kysymys
kansalaisoikeuksista "on "maakunnallinen" asia.. Mikään liit-
Sir Oliver sai Karlovy
Varyn palkinnon ,
Praha..;— Sir Laurence-Olivierille
annettiin. Karlovy Varyn filmifesti­vaalissa
' parhaimman näyttelijän
palkintO'Bryanstonn ohjaamassa-fil­missä
"The Entertainer". •
Hänen 'mukanaan esuntyi- filmissä
Brenda- de Banzie, Joan Plovvright
ja Roger Livesey.
Mosko,^^ r4(''E!nnen ^tänne tulo
amme Uesln^me'kuinka'tajpeellis-,
ta on unionistiseV liikkeen valt
tuuskuntien ^vailito Sen jälkeen
'kun saavuimme vi tänne.i:me; tiedäm-1
me kuinka paljon tärkeämpi se
ori:" - ^
Nämä ovat Joseph Curranin.Nat-tionalvMaritim
I Unionin vpresidentin
sanatssen^jälkeen 'kunÄhän^^
Moskovaan matkaltaan Stalingrad-ista,
Söchista Odessasta ja Lenin­gradista?
durran sanoi: Ammattiliittojen ta^
lossa, että "me tehostamme pyrki­myksiämme
saada AFL—CIO:n
johtajat käsittämään kuinka tärkeä­tä
on vaihtaa edustajia. Raportiss-aamme
me tulemme korostamaan
tätä puolta asiaa", sanoi hän viita­ten
samalla vlähetystön:. yksityiskoh­taiseen
raporttiin, joka tullaan esit-tämään
julkisesti.
Lähetystö 'tulee ehdottamaan
NMU:n jäsenille että'he kutsuisivat
Neuvostoliiton "Meri j a Jokiliiken-netyöläisten
Unioa lähettämään
edustajiston :NMU:ni vieraaksi; sa­noi
Curan.vHän niinikään sanoi toi­vovansa,
että va tiodepartmentti
tuli^pf antamaan .-Neuvostoliiton mer
riniiehille viisumin.
: Hän sanoi,>että edustajien vailito
auttaa ^amerikkalaisten unionisteja
näkemään miten neuvostounionistit
tekevät työtä ja elävät.
'.Curran kertoi neuvotteluistaan
pääministeri Hrushtshevin':kanssa
tavatessaan hänet Kremlissä. Hrush-tsheVi
sanoi-Gurrani:vkulutti. paljon
aikaa heidän;kanssaan, vastatessaan
kysymyksiin mitäiiosaauniot: vievät
Neuvostoliitossa.
Hrushtshev sanoi itse olevansa
union jäsen'kuten suurin osa halli-;
tuksen jäsenistä ovat .ja että: uniot
näyttelevät johtavaa osaa -hallituk­sessa,
.tiedoitti/Gurran. Kun Curran
tiedusteli onko neuvostoliiton uni-oilla
.oikeus muuttaa rallituksen
suunnitelmaa jos ne pitävät,jotakin
suunnitelmaa ^epäkäytännöllisenä,
nnn Hrushtshev osoitti miten;:on
meneteltävä sellaisen ; muutoksen
saamiseksi.
.Hänellä tiedusteltiin uskooko hän
tekemänsä matkan .ja'keen, -että • q--
niot; ovat hallituksen, elimiä; kuten
edustajavaihtoa .vastutavat; unionis-,
tiäet johtajat välttävät;:Curran vas-;
osia rhallituksesta.- ^ '
Hän sanoi,'että ne kysymykset-,
;täkin näyttelevät johtavaa: osaa kan';
sallisessa politiikassa, taloudessa
ja kulttuurielämässä' ja ne *ovat
asemassa "vaikuttaa ivaltion jsuunnitr
teluuri;5työriitaisuuksieni!ratkaisuun
ja työläisten valistustyöhön. "Kaik-iallavmissä;.
vierailimme, näyttivät
uniot pelaavan johtavaa osaa", sa­noi
hän.^ ' .
Läjietystyön • julistuksjDssa tunnus­tetaan,
että "Neuvostoliiton edistys
sodan jälkeen maan jälleeniakon-nustyössä
on todellakin vaikuttava".
Lausunnossa, sanotaan: ".Meihin
on vaikuttanut se lämpö ja ystäväl­lisyys;"
jonka näkemämme: ihmiset |
öl^ , \ kysymylcsenalaista. Venäjän
:kansaih^irehellinen?;halurauhaan ja;
hyviin? suhteisiin: Amerikan kansan:
kanssa. ,, . y .
"Mihin hyvänsä ^ menimme me
näimme, ettäisellaisilla: aloilla';kuin
taloudellisessa rakennustyössä,' hal­linnollisilla
aloilla, Hallituksen
suunnittelussa, työkysymyksissä ja
lepoajassa Neuvostoliiton < uniot
näytelivät erittäin tärkeää osaa.,
Neuvostoliiton uniot,' sanoi Cur­ran,
"edustavat työläisten etuja. Me
eihme ensinkään epäile kuinka tär­keää
osaa uniot näyttelevät Neu­vostoliiton'
hallituksen kaikissa tfr^
kemisissä päätöksissä".
Kiinan tunnetut taiteilijat
vierailevat nyt Canadassa
Kirj. Bert Whyte
; Peking. -^Ganadalaisilla on odo­tettavissa
harvinainen tilaisuus kun
Pekingin ooppera tekee tämän ke­sän
aikana, matkan Vancouverista
Montre^alilnT
Teatterijoukkue, sen mukana
laulu-: ja ;tanssiyhtyei esiintyy, enr
simmäisen. kerran elbkuun: 12 ; pnä
Vancouverin ;kansainvälisissä festi­vaaleissa.
Myöhemmin se tulee
esiintymään: Calgaryssa,: Edmonto­nissa
ja mahdollisesti Winnipegis-'
sa, Torontossa sekä Montrealissa ja
hyvin mahdollisesti Ottawassa.
' Taiteilijajoukkue, joka käsittää
lähes 100;henkilöä, tulee antamaan
canadalaisille vilahduksen; .perin­teellisestä
kiinalaisesta:, oopperasta
esittämällä -kohtauksia. ''Villikarjun
metsästä" ja oopperasta, jonka koh­taukset
on otettu klassillisesta kii:
nalaisesta novellista "Vesirajasta-'.-
Pekingin oopperan ohjelmaan
kuuluvat mm. ihana .taijinaytelmä
'.'Valkoinien käärme", "Tienhaaras-
.sa", "Wu'Sungin kapina majatalos­sa",
"Lumoava hehni", '•Apinaku-ningas",
"Juopunut kaunotar","
"Karjapaimen ja kylän tyttö" ja
kiluliiisa •VVuSung. lappaa , luke-nn".
: -Taru siitä ;kuinka=/Wu-Sung/tap-tasi;
uskovansa vieläkin; että. Neu-: jpaa; tiikerin on sukupolvien., aikana
uniota (IWA) vastaan.
Toisin olisi laita, jos oikeuk­sien
laki olisi osa perustuslais-:
tamme; silloin sitä pitäisi to­teuttaa
, ; kansalaisvapauksia
koskevissa asioissa kaikissa
maakunnissa — tai ainakin
sen perusteella voisivat kan­salaiset
tehokkaammin puoIusT
taa lakivoimaisia kansalaisoi­keuksiaan,
jos niitä uhattaisiin
joko liitto-- tai maakunahalli-.
tuksen toimesta.
Miltei kokonaan keinotekoi­nen:
on pääministeri ©iefenba-:
kerin meriselitys, etlia tällai­nen
Oikeuksien lain varjo oli
laadittava muka sen vuoksi
kun perustuslain muuttami­seen
tarvitaan kaikkien maa­kuntien
yksimielinen suostu­mus
ja sitä .yksimielisyyttä - on
miltei mahdoton saada. Kuin­ka
ontto tämä veruke on, se
näkyy ehkä parhaiten .siitä kuri
Quebecin maakunnan uusi
pääministeri (Lesage) ehdotti
vastikään liitto- ja maakunta­hallitusten,
konferenssissa Ot-tawassa,
että keskusteltavaksi
otettaisiin "myös perustusla­kimme
(BNA Act) muutosky-symys.
Ja Quebecin maakun­taa
on aina näytetty sinä pa­holaisen
sorkkana, joka kaik­kein
pahimmin vastustaa pe-.
r6stuslain muutoksia.
Senaatilla on mahdollisuus
osoittaa hyödyllisyytensä jos
se kieltäytyy sinuaamastajätä
Oikeuksien lain varjoa. Se ei
auta , vähääkään kansalaisva­pauksien,
puolustamisessa-eikä
siitä ole apua edes'Diefenbake­rin
hallitukselle - sen kommu­nisminvastaisessa
propagan­dassa,
mistä pääministeri teki
viime viikolla niin suuren ju­tun,
sillä maailman ihmiset
osaavat jo tehdä" eron todelli­sen
ja oletetun' välillä.
Totta on, että perustuslakiin
liitettävän Oikeuksien lain?
laatiniinen on- hieman vaival-v
loisempi ja enemmän aikaa
vaativa' tehtävä^- ,mutta^ sen^
huonompi '"Oikeuksienilaki ^eij
vastaa ""lainkaan' tarkditustaahj
"RB-47:n SUOKlTTAM>^
LOUKKAUS kllSTÄtÖN
Moskova.'-i-^NL:napulaisulkomir^^^^^^
nlsteri V; S. Semenov luovuitti vii- .
me keskiviikkona Moskovassa olcr
vallevUSAn väliaikaiselle asiainhoi­tajalle
; Neuvostoliiton: hallituksen
nootin, joka on vastaus USAnhalrV;
iitaksen noottiin heinäkuun 18.'
päivällä 1960; amerikkalaisen .soti­laslentokoneen
RB-47n suoritta­man
Neuvostoliiton ilmatilan rikr
komisen johdosta.
NLn hallituksen nootissa esite-täiin
mm. seuraavaa:
Tutkittuaan^ US An hallituksen
. nootin ;heinakuun; 18.1 päivältä ; So­sialististen;
Neu vostotasavaltoj'cn
Liiton hallilns toteaa, etta USAn
hallitus pitää Jatkuvasti :asenteer
naan amerikkalaisen sotilaskoneen
RB :47ni; kuluvan vuoden; heinäkuun
1. päivänä suorittaman SNTLn il­matilaan.;
tunkeutumisen perustele-;
matonta kieltämistä.
USAn hallijlus ei ole ' esittänyt
mitään sellaisia todistuksia, jotka
'vahvistaisivat sen väitteen pommir
kone RB-47n~ lennoh olosuhteista.
Se ei. pystyisikään esittämään sei- -
laLsia todisteita, koska mainitun
lentokoneen tunkeutuminen Neu­vostoliiton
ilmatilaan on tosiasia,
;:jonka: Neuvostoliiton ;'aslan(imalsct ,
;eIimet:;ovat: täsmällisesti todenneet,
USAn .hallituksen osittama:; vaati-:
mus joidenkin tutkimusten' suoritta­misesta
"tapahtumapaikalla" voi-
;daan tulkita: ainoastaan i i manoove-T
riksi, jonka tavoitteena on johtaa
yleinen huomio pois Amerikan • ilma­voimien
toiminnasta, jota ei voida
suvaita. ^
- Vakuutukset Neuvostoliiton *rhjaa
loukanneen lentokoneen tehtävien
väitetystä laillisesta luonteesta ja
naurettava selitys ".sahkomagnecttis-ten_
ilmiöiden tutkimisesta", selitys,
josta USAn hallitus ei luopunut
myöskään Tieinäkuun 18. paivana
nootissaan, tuovat erityisen kirkkaas­ti
esiin sen uuden politiikan koko
kestämättömyyden, jolla yritetään
puolustella USAn ilmavoimien agg­ressiivista
toimintaa;, levittäen .perat^^
.tömyyksia^«.W
elimien nimissä. ' ~ -
USAn hallitus vaitlaa, etta touko­kuun
1. ^päivänä tapahtunut tunkeu­tuminen
"^"ei ole yhteydessä tahdn ta­paukseen",
ts. RB-47n suorittamaan
SNTLn rajan loukkaukseen. Voidaan'
tietenkin niyonthä, että ne ovat kak­si
eri tapausta. Toisessa, tapauksessa
rajan loukkaaja ammutiin alas kau-|:
kana, Neuvostoliiton alueen ,sisäpuo|
lella,"' toisessa^ tapauksessa^rlkos ktd^,
kaistlln' alkuvalhee.ssaan^"hetl -ame-J;
rlkkalalsen' 'lentokoneen i loukattua"!
Neuvostoliiton valtakunnan rajan. |
On kuitenkin taysm ilmeistä, että
:niolcmmi.ssa;:tapauksissa US.^nr^oli-laslentokoneiden
.f ::toiminn^n' sisjJt^
on sama ja etta "niiden takana on
sama : ennenkuulumaton: tahallisen
provosoimisen ; politiikka ;;-Neuyosto-
Initoa vastaan, minica politiikan
•US.An::hallitus'tunnusti avoimesti-tä­män
ivuoden; toukokuun .alussa; jos­kin
se .oh käytännössä ;harjolttanut
sita JO pitemmän aikaa.
NlM hallitus odottaa, etta USAn
hallitus lopettaa amerikkalaisten, ^.il­mavoimien;
provosoivan: toiminnan
Neuvostoliittoa vastaan: Jos .nain. ei
tapahdu, ryhtyy Neuvostoliiton halr.
litus, .kuten.; se .on aikaisemminkin
varoittanut a-sian:vaatimiin: toimen­piteisiin
Neuvo-stohiton kansojen tur-;
vallisuuden:»: varmentamiseksi; kaikin
sen 'käytössä olevin keinoin.
saattanut:; koetukselle Kiinan par­haimmat
miimikot ja tarujen kerr
tojät.
.; Lyhyesti sanottuna kertomuksesi
sa kuvataan kuinka Wu Sung on
saapunut viinikauppaan:. lähellä
Ghingjangin-harjua: Hän on menos­sa
kotiinsa tapaamaan veljeään Wu
Tataa ja ollessaan hieman huma­lassa
on hän ipäätanyt:yön: aikana
kulkea harjun poikki huolimatta
siltä että häntä varoitettiin vuoris­tossa
::vaanivasta petomaisesta ^tii­keristä;;
Jälkeen v ankaran taistelun:
hän: tappaa tiikerin paljailla käsi^
laän ja vapauttaa paikkakunnan ihr
miset pelon vallasta.
Laulu- ja tanssiyhtye esittää
mm. seuraavat ohjelmanumerot,
j o i l a se on saavuttanut maailman­mainetta:
Riikinkukkotanssi. — Se perustuu
Yunnanm maakunnan. Tai-kansan
kansantanssiin,'jossa kuvataan kuin­ka
riikinkukot levittävät pyrstön­sä,
juovat, kylpevät^j?* siten ^k^yaj
taan kansan pyrkirnystä vapaaseen
jTäytyytaaskiii vSUs$äk&iväbän'^Jivat(ajö
ja onnelliseen ••• jBlämään.,
Päivanvvaarrjjoottaannssssiiii.vl ^,—-r^JJ Periistuui
Honanin maakunnan kansallistans-;
sun,' jossa kuvataan Kiinnan utta
maaseutua kun tytöt iloitsevat ipa-lattuaan
pelloilta työstä.
-Vihaisen jhevosen kesyttäminen—
Mongolilaiset kesyttävät villin .he­vosen
ja ratsastavat sillä' heinäa-rolja.'
j'Punaisen silkin tanssi. — kuvaa
onnellisia ihmisiä, jossa esitetään
Pofljöis-Kiinan jangotanssiaj punai-;;
sine silkkinauhoineen, jota kiinalair
;set Jihailevat.
Runsas sato. — Perustuu Kiang-lsin
kansallistanssiin ja kuvaa lapsia
Veikkivän sokkosilla pelloilla, josta
runsas sato on korjattu.
Maalisl{uun kolmas päivä. —
Seonllainanin saarella asuvan L i -
kansan juhlapäivä. Silloin mennään
kaksittain taikka kolmittain mäkien
rinteille^ jota:koristavat lukematto­mat
kukat.
Ruinpulanssi. — Tämä on Uighur
kansan tanssi, jota esitetään tavalli­sesti
elojuhlissa.
;:Ölen;esittänyt;vainosansiitä; oh­jelmasta,
jota Pekingin ooppera se­ka
soitto- ja lauluyhtye tulee esit­tämään
-.Ganadan; matkallaan.-^^^^M
nusta tuntuu, että olen herättänyt
teidän uteliasuutenne.
Ijbrista'/ ^noisU viimetii8{ä;^^rap
juldistamme. - Sanoiniofjttfa^^
SuäTstamme? NiinhSftu^iä^tuliVsa-
Holttui; ja-toäikellnki^^Mtenikl^^
kaaiil^äiväri ^pellolia:; jaikkafö^^^ tuo'
toinen - "kanki" - ^^aljMa/ottaisikin^
tuon* nimen "^o^bnd^poUIueen;' kuteii
aikoinaan saimme kuulla ja nähdä­kin.
— Miitta vanhemifian oikeu­della
tulen'r.aina ja taaskin'uudes­taan
välttämään, että tuon nimen
monopoli kuiiluu kerta kaikkiaan
"meille" sillä Joaniinkin varhain
kuin 1956 r teki liittokokouksemme
asiassa tuon yhdistävän päätöksen
juhliimme, nähden ja taas silloin­kin
on, pöytäkirjoihin — huomaa
^ ' liittokqkouks^i^. pöytäkirjoihin
merkattu. tuo ^niin kaikille^ haluttu
sana — "suurjuh]'amtne"..Siis van­hemman
oikeudella — meillä juun
on oikeus jos sitä muuten on ole­massa
— tuohon nimeen ja toiset
ovatkin sitten '-ulkona pisneksestä"
kuten sanonta kuuluu.
No nyt juttua näistä viimeisistä
suurjuhlistamme.::Nehän- pidettiin
South Porcupinessa ja mikä ilah­duttavinta
— taaskin mitä parhaim
maila menestyksellä. Vaikkakin
luonnonvoimat tekivät melko suu­ren
"kepposen" lauantain juhliin
nähden ei juhlista kuitenkaan tarr
viniiut jättää mitään pois ohjel­maan
nähden vaan kaikki suoritet­tiin
aivan, asianmukaisessa-tahdis-.
sa ja ilman mitään "kommelluk­sia".
Sunnuntain ohjel mansuoritus ta­pahtuikin
sellaisella "rutiinilla" et­ten
olisi koskaan uskonut, että
niinkin voidaan asiat suorittaa,
vaikkakin ohjelma alunperin olikin
laadittu kahdelle päivälle. Mutta
puhuaksenir ensin (Urheilupuolesta
selvisi asia minullekin kun "pää­tehtävissä"
oli urheiluliittomme
pätevimmät : ja tarmokkaat; toimit­sijat.':
Vaikka urheilulajej a; oli kaik­kineen
viisikymmentä lajia:: sarjoi-neen
ja -vaikka osanottajien ;luku*.
määrä taaskin ylitti - yhdeksänkymr
mehtä ei tuo valittu"voimaanpane-va"
näyttänyt ollenkaan hätäänty­neen;
vaan kellon -täsmällisyydellä
ja joustavasti kaikki suoritukset tu-
• ^livat(ajol8sa^valiiiUk8i>Ja7aikaa k
8e>ri%iaktiU^^^^ Ha^
;luähkiir^hostaa'^Eitti&duUkaäni sel^
kisll%'tofmeh"0OT^^^ yli-'
tuoman^^CRäyLaalroKylitoimitsiiä • l
li
' N
m,
f
l i ,
i
siji-Äi
i l Ulliini
JA
liiiiiiiiiiiiiiii
•.-^;'.ii;i^;.;/-ff.J,J._:;-;,;
TÄTÄ
KOIRANKUJE
Mark Twain tapasi kerran erään
ystävänsä; jolla ei :ollut::yhtään-.ra­haa.
'' . ' '
: ;Minä-;olen' ihan auki; sanoi ys­tävä.
jEtkö voisi ostaa minulle jur
nalipi^a että pääsisin ;;kanssasikau-
,punkim?
, 1 - joien itsekin melkein puilla'
paljaijla, sanoi Twain. Mutta tie
d ä n n | i t ä teemme. Sinä::kätkeydyt
penkiä alle ja jalkani estävät junair
lijaa näkemästä sinua.
Näin sovittiin. Mutta Mark
Twain ostt-kaikessa. hiljaisuudessa
kaksi lippua sanomatta ^ystävälleen
mitään. Ystävä painui penkin alle
ja ; makasi* siellä sykkyrässä:; hiljaa
kuin hiiri. Kun junailija tuli vaa­timaan
matkalippuja; Twain antoi
hänelle kaksi
— Missä toinen matkustaja on?
ihmetteli junailija.-
Twain koputteli etusormella ot­saansa
ja sanoi kovalla äänellä:
— Se on ystäväni lippu. Hän on
nähkääs vähän omituinen.:; Hän; pi­tää
penkin alla; matkustamisesta: :
— Ihmissydan pumppaa verta lähes
seitsemän tonnia joka: vuorokausi. :
Eric >'Junn(la,.tripei^lähetti Eric
.Männistö,' >juolC8UJeh«/ylisihteeri-
ToÄi, Jokinen^mainibtVkuuluttajat''
Henry^t Huhtanen ja Taisto Länsi,
sekä ^ 'monet muut samanarvoiset '
'Itekljät". Heitä-juuri "voimmekin
kiittää siitä, että kaikki saatiin niin
^loistavasti suoritettua. Siis kiitos :
kaikkien juhlilla olleiden puolesta;
pojat! ^
, Kilpailu mestaruuksista rauodös;
tui taaskin mitä ankarimmaksii,
Taistelu-niistä, ei ollutkaan parin
urheilijan asiana,'vaan'monet'oli~'~
vat harjoitelleet siinä-mielessä, et- ' ^
tä_ nyt minäkin ^"^ohmuan'L-aotam
kultaa kotiin vietäväksi. Männyn
pokaalin kohtalo ratkesi aiväh v i i - '
me ;'tipoilla", sillä Jehun ja Yri­tyksen
joukkueilla oli niin armo­ton
halu tuohon palkintoon, että
vain kahden pisteen ero voittajaan
jäi löpiiksi. Toisötkfn seurat olivat
samoissa nierkeissä asialla, mutta
tällä' kertaa nuo kaksi olivat vähän
niinkuin niskan päällä, kuten ta-^
vataan sanoa. — Jehun naisethan
tuon asian lopuksi'seuransa eduksi
ratkaisivat, joteii' se olikin' opiksi :
toisille seuroille. Itte äitee Rönkä-hän
se taas tyttärineen tuon tep­posen
teki. _ '
Kentän parnaan urheilijan ni­mestä'
kävi koVa' kamppailu. Siinä \
soittelivat ensiviuloa Jehun Tauno •
Saari ja VrityKseh Eero Takala, j
Kumpaisellekin kertyi .kokonaista'
kaksikymmentä pistettä, joka saa­vutus
on takeena; että meillä on
useitakin' kymmennottelijoita liitos-:
samme, sillä'Tauno otti osaa kym­meneen
ja' Eero kahdeksaan"^ lajiin,
joista molemmat voittivat muis­taakseni
ainakin neljä eri lajia,
saavuttaen toisia tiloja samanver-ran
ja'vielä "pesuksi~^olmansiakin
tiloja. Kiertopalkinto joutui Tau­non
haltuun vuodeksi, sillä hän
osallistui useampaan lajiin. Hyvin
tehty pojat. Toisetkaan, D. Saine, ^
E. Salkeld ja W. Koivula eivät an- '
taneet paljoakaan näille kahdelle
"hirmulle" periksi. Hyvää olL jouk­ko-
ja: saavutukset: huomioiden olivat f
kaikki.^:: harjoituksillaan saaneet
kuntonsa melko korkealle/ Erikoi­sesti
tekee, mieleni mainita liit­tomme'uudesta
"Ake Hunnakosta".
Häne^ nimensä on David Saine ja
hän onl jupksutyylUtään kauneim- .
pia tapauksia urheilukentillä ja to-ddlinen
suurjuoksija jo; nyt pika-notkoilla.
Ne mahtavat ja ,teknilli­sesti,
oikeat loppukirit ovat jotain
sellaista mitä ei aivan joka päivä
nähdä. <Monia' muitakin, etenkin ai­van''
nuorimman polven "miehiä"
kuten ,Biil Heikkilä, Grenon,' Kaa­r
e l a ' j a muut 'ovat tulevaisuuden
"tahtiamme" kunhan vain innostus­ta
piisaa. ' ^
Mitä laulukuoroihin tulee, oli nii­den
yhteisesiyts sellaista laatua et­tei
sitä kukaan toinen suomalainen
joukko py.sty tassi maassa esittä­mään.
Ajatella nyt, että kuorojen
yhteisesitykseen:rosallistuu .kaksisarv:
taa — lue kaicsisataa laulajaa —
on jotain sellaista, ettei kukaan
kuolevainen uskoisi, ellei näkisi.
Siihen; vielä komea torvisoittokunta >
lisäksi. Kuka voi ^neropää odottaa
ja vaatia. Kerta kaikkiaan olikin
laulu ja ( musiikkipuoli saavutus
alallaan. Puuttumatta tällä kertaa
tuon ^ enempään näissä merkeissä;
voimmekin kehumatta sanoa, etta ^
yhteiset suurjuhlamme muodostu­vat
aina vaan loistavammiksi ja
suurjuhliammetodellisuudessa täy^ V
sin vastaaviksi — Vaasan Jukka.
mil
II
1/1
I
I
) vi
1 1
i i i
i
I
PÄIVÄN PAKINA
Makunsa on kullakin
"Makunsa on kullakin", sanoi
lehmän pussaaja, kuten sc taitaa
ollakin.
Meillä Lutheruksen U-skossa kas­vatetuilla
on, oikein tai vaarin, sel­lainen
ahdasmielinen käsitys, että
korttia lyövä, viinapulloa halaava
ija hevoskilpailuissa; veikkaava ^pap­pi
on hieman poikennut rutiinis­taan.
- — _
Mutta kalkki'kirkot eivät ole val­lan
niin ahdasmielisiä tällaisissa
jokapäiväisissä asioissta.
Esimerkiksi Brisbanesta, Austra­liasta
viimeviikolla tulleessa erääs­sä
United Pressin uutistiedossa
kerrottiin vissistä "uhkapeluripa-pisla"
joka oli mennyt kilpa-ajo­radalle
ija veikannut siellä vanho­jen
tekijäin ihmeeksi peräti kuut­ta
voittajahevosta seitsemästä- Kun
eräs toinen metodistikirkon pappi
sanoi tätä papin" hevosveikkausta
"häpeäksi kirkolle" niin asianomai­nen
pappi, Very Rev. W. P. Bad-deley.
sanoi,' että hevosveikkaukses-;
ta ei 'voi 'kerta • kaikkiaan olla nii-tään
vahinkoa kenellekään, mikäli
veikkaaja on taloudellisesti siinä
asemassa,' ettei se ^vaikuta haitalli­sesti
, hänen elämäänsä, jä mikäli
veikkaus on hyvin kontrolloitu!
"Iskien';'' takaisin' arvostelijoitaan;
Very' ^ Rev.*; W.„ P , ; Badileley^ sanoi,
ctlä -'veikkaus V'voidaan ^.rinnäsTäa
väkijuomiin —^muutama ryyppy on
pei^soonarasia,-mutta juopumus ::on
hirveätä."
Tämän jatkoksi voimmekin J U '
telia papeista vähän yleisemmin,
koska sei lainen: maallinen isuuruus
kuin Globe and Mail-lehden kir­jeenvaihtaja
Frederick Nossal on
ottanut sydämenasiakseen oiestä
koko eoo-miljoonaisehKiinan^an-sanmaan
rakoon silläkin perus-teelhv-
että kiinalaiset papit ovat
jotenkin jumalattomia. >
Kuten muistettaneen, mainittu
kirjeenvaihtaja joutuin p
Pekingistä Kiinalle vihamielisen
rcportaashinsa takia. v
Nyt ^hän„J'syyttää"-Kiinaa, jopa
^iilä, että Kiinan papistolta, erikoi­sesti
katoliselta papistolta puuttuu
"kaikki ktistillinen rakkaus ja su­vaitsevaisuus",
kuten mr.~Nossalin
jutun otsikossa .«julistetaan.
Hän sanoo Kiinan katolisten pap­pien'
olevan yhteistyössä hallituk­sen
kanssa' paremman ja vauraam­man
elämän saavuttamiseksi kai­kille
kimalaisille.
"Katolilaisuudella ja ateistisella
kommunismilla on yksi, yhteinen
perusta", sanoi arkkipiispa Pi Sliu-sliih,
joka on myös Kiinan patriöotf
tisten katoliikkien yhdistyksen p u |
heenjohtaja, kertoo mV.^ Nossal . .j
'JMeidänyhteisenä\. perustanamme,]
on se, eitämme ölerrime'laiikki kii-
jatkaa" vaikeuksitta "paheellista "'pannaansa metsätyöläisten" 'hahusia Me haluan^me nähdä
maamme onnellisena ja vauraana
. . . Me olemme samaa mieltä hal­lituksemme
:kanssa"; sanoi:, arkki­piispa
Pi edelleen, ja "me haluam­me
auttaa taistelua imperialismia
vastaan . . ." ,
Sitten mr. Nossal jatkaa omasta
puolestaan: "Huolimatta siitä
kuinka kovasti sitä yritin, minä en
voinut kuvitella häntä arkkipiis­paksi,
jonka papillisena velvollisuu­tena
on saarnata kristinuskosta —
evankeliumia, joka määrää ihmiset
rakastamaan kaikkia ihmisiä eikä
ainoastaan vain kommunisteja.
"Huolimatta siitä tosiasiasta että
kommunismiateismilla on jotakin
samanlaisuutta^ kristinuskoni kanssa;
sen yhtenä .peruseroavalsuutena: on
kuitenkin se, että kristinusko ke-hoittaa
ihmisiä rakastamaan, kaik-i
kia ihmisiä. Mutta Kiinan kommu­nistit
rakastavat vain toinen tois­taan
ja heidän ystäviään . . ."
' Nyt sietää .pysähtyä ja katsoa'
ympärillemme? ^ T:
Jättäkäämme > kiinalaiset arkki­piispat
ja papit oman onnensa no­jaan.
Oletamme, että he pystyvät
puolustamaan sekä itseään että us­koaan,
ja jos eivät pysty, niin se­kään
ei ole meidän asiamme. /
Mutta, miksi pitää mr. Nossal
näitä isällisiä nuhdeluentoja kiina­laisille
arkkipiispoille, piispoille Ja
papeille? " '
Eikö täällä lähempänä ~ ole löy­dettävissä^
mitään Kiinan' tapahtu^
miin vei-rattaVaa? , , V v i ,:
Kuinka paljon "rakastavat" kapi­talistit
' ja, .heitä' puolustavat papit
kommunisteja ja:muita työläisiä?,-
^ i k ö ^täkäläisten -kirkkojen ' hie­rarkia-
piää ' itsestään^' uskontqonsa
väenllikettä yleensä ja erikoisesti
sosialistisia maita kuin vierasta si­kaa
yleensä.
Joitakin aniharvoja kunniallisia
poikkeuksia lukuunottamatta-vkapi-:.
talistisen ^ maailman papit siunaa­vat
likaisempiinkin hyökkäyssotiin ^
lähetettyjä armeijoita (muistakaam­me
Hitlerin j a Mussolinin sodat ja
heidän pappinsa). Pappeja esiin­tyy
radiossa,' TV.ssa ja sanoma­lehdissä
kapitalismin puolestapu­hujina
ja sosialismin verivihollisi-
• n a | S t | ; | ; i ^^
Aniharvoin näkee kapitalistimais­sa
että pappeja on sosialistipuo-lueen
vaaliehäokkaina ja vielä har- )
vemmin että he olisivat kommunis- >
tipuolueiden, ehdokkaina.' Mutta, l
miltei jokapäiväistä on se, että '
pappeja on porvaripuolueiden ja '
tavallisesti äärioikeiston vaalieh- !
dokkaina, jotka vaalien aikana ja
jälkeen: saarnaavat;; toisinajattelevisriij
ta kaikkea muuta mutta lähimmäi* i
senrakkautta. - ^
Me tietäisimme kertoa sellaises­takin
hirveästä 'tapauksesta kun
eräs , täkäläinen pappi , kieltäytyi. i
erään niaanmiehemme ruumiin siu- -1
naaniisesta omaisten toivomalla,ta­valla
kun vainäjalla.oli papin mie-'~
Iestä ollut joitakin "vääriä-ajatuk­sia",
ja "vääriä järjestöyhteyksiä" |
eläissään!. - . \ ^ , „ „. / j |
JQS kaikki tämä on'sallittua j a ' |
asiaahk^lUvaa kapitalistisen' maa-ilmanosan
- papistolle; —^ "emmekä
me'ainakaan i^itäilöa''heiltä yritä­kään
kieltää — niin miksi,herran \
nimessä ei anneta kiinalaisille hen< '
!|ehiTU,ehi]^^
oihnn^^Syhtciskuntamuötön^s
kuuluvana siitä, että he lyövät työ- kseksi? — Känsäkoura; ' ; - '
mmm. 1
•