Vapaus, June 27, 1957

              mMAm } fUBBBnr).v-- taOtpenaesat Xäbor
Telephoses: Bos. Office 06. 4-42M:
^EditOTial Office 06. ^-ISes. Uuagtr
e SuksL EdStor W iBdtiDd. ICailinc
addms: Sox 89, Sodbozy. Ootaxlo.
Oriao of A m b b C»uii!Uns Et*
taHttbed Nov. 0 . 1917. Aatbarixea
M yf^fvl dMS aull -by the. Post
OCDee Scpartmeat. OtUva, Fob-liifaetf
tbike «edOyt Toesdays;
tbaxaäaj» mad Sstardärs Vapaos
Atfnatisisff rstei npon tppHeztiea.
Tnmalation free of ^large.
THAUBHTONAT:
Ciaadaxn: 1 vk. TJOOT 6 tt. 1.75
- i kk. TSS
ThdyiraCoiasa: 1 vk. 8 i » 8 kk. 4.30
Suoniesu: X vk. 8.90 0 kk. 4.79
PÄIVIÄ
Jofcn Htthto, Itmmins, Mcdo^dM
I H a l l , täyttää sunnontaisa. kesäkuun
! 30 päiväni 78 vuotist. "
j YbdjroDose sukolaisten j a totta
! vain önnentolvotuksiis.
Naisten kuuluva ääni H:stä
atomisodan vaaraa vastaan
Ghanan lippu nostetta
YlCrn takennuksen'
'joon
1917-^ Juhlimosi — 40, vuosikerta
KfUtioUisea juhlapyhän, Canadan pa.vän jahdasta on Vapauden
^tSfu^stiJjeitutta^t^^ mutta Vapaus Hnuestyy kuilenkih tUs-di
Canadan päivä
jEnsi inaanantaina vietetään Canadan kansallisen vapauturouen
jsk gdemoluaattisen hallitusmuodon 90. vuosipäivää, eli Dominionin
joka on asJaUiäestf puhuen Canadan itsenätstymi^päivä aivan
tavalla kuin Joulukuun kuudes on Suomen itsehäisyyspäivä.
JI^Ba^^ kuuluu julkisten laitosten ja
myös yksi^risten^paikl^ sekä suuret juhlat urheilu-lu^
Ppimneen. Tässä mielessä on lainlaadinnalltsesti vahvistettu, että
juhla-vielä
se,
teolli-
'eisehä se, jotta Canaidan päivästä mak-ollakaan.
Toivottavaa vain ol;si.
Kaikki Canada^ omaa peltoaan viljelevät farmarit,
aaisivaVnat^
Vhd^ksänkyinmentä v i ^ eli v. I^ii7, heinäkuun 1 pnä
i^oimaa^ eli B > ^ jolla nimellä
se ylaseiti tumietaan, kniunasi Canadan kansan vuosikymnieniä käy-i^
en itiusielun ''vastuunalaisen hallitusjärjestelmän:' puolesta. Tätä
aikaa edeltänyt Canajdan historia, lukeutuen siihen hetkelliseen tap-;
piattynyt^^^ William Lydn Mackenzien<
johlftDoa diemoknuttihen kansanliike ja kapina, kertoo suuresta
yti^&aesXä käymistilasta.^^^^^ siirtomaahallinnon alaisuudessa
rsimgiu^isk\<M^ hin<inn>f olevansa poliittisessa [Kxkkopajdassa, mikä piti
-jri^B^iai»!^^ kansallista edistystä kaikella tavalla.
Cuodasta kerättiin silloin kymmen! nimiä anomuksiin ja
fiyyntöiliip vallinneiden epäkohtien Tiorjäämiseksi. Mutta kun Lon-
^unaahalUnto oli kuiiro kansan kaikille valituksille, niin se
Fapineatin ja Mackenzien johtamaan kinsannouiuun. mikä
;kiAisteltiin.;.:.-;;V^v^^^^^
iluttalxrntiMin: siirto ei kuitenkaan voinut Toputto-vakiistaa
silloin vallina ja ntin saavutti Canada
kalkitsen i t » n ä i s ^ ^ Heinäkuun ensimmäisenä päivänä an
lapui^ y}^!^ Sir jfohn -A. ;>iacponaIdin ja muiden sen aikaisten
valöqmj^ työtä ja merkitystä. Ku-hähia
eikä voikaan alfarvioida heidän historiallista osuuttaan,
rittenkin piisi ehdoton V nähdä vain heidät ja unhoittaa
canadalaisten päättäyää taistelua
ihhan sitä vaaraa, eitä Y h -
mi^r,'v^sjr"^'.Ä.^ - - - - - r j - r - .r ~. ;•tyytymäftöniyydeh •
^'"'i 1 \ ' v u o k s i koko maan, Canada ei olisi sairvnittanutkans^^
heinäkuussa 1^7 — vaan vasta joskus paljon myöhem-usein
unhoitettu^ mutta kuitenkin ratkaiskaa osuutta
k^pukä^essä vi(e%'ä suuri kansa, on siis suurimman panoksen antanut
Ca«ia4an liittoyaiUon^ ja" tämän suuren riiaan demo-kiptlisen
i a l ^ ^ ^
f Ilman kansan aktihnsta tukea olisivat liittovaltitÄi isät olleet
:"kenraakja liinan anneijaa" voimattomia mitään tekemään.
Me sapomnie tämän sit vaikka qlemnie tietoisia, että ensim-iiaä^
ta Döminibnpäivää 90 vuotta sitten tefv-ehdittiin Canadan jois-
; ^akin lehdissä ikäänkiiin kuoleman uutista, julkaisten fjuhlanume-tTöhsa"
mustilla reunuksilla painettuna! Tämä ei kuitenkaan ole
tajiaus missä yhteiskunnäniseita«^ hyöt>'vät eivät
tai toisesta näe omaa parastaan. Palautettakoon mieleemme,
^'•-•^f:^-'^'''! Iv ^että kim^öjäjällä vihdoi ja monien povien taistelujen j ä i -'
pi^;-''!|-!f ^Jif|;^ tsaarille esitettiin'eiäitten va{>au-ipfi^
ft^lS:::-.^^ orjien toimesta- Rryntöjä' päästä:takaisin orjuuteen! \ Ja ny-vaihteessa
„ "entistä 'fasfetiko-terroristeihin-
monet,sellaiset.yli-iwSii'S^|
li-xfc-0^^^^^ aikana.ollsi koskaaniollut.tilai-
^^|:ii''|fii;:':|gu:v ' Kutri»'sanottu, ^kukaan - d "halua-•,väheksyä\'iiittovaltion /isien'''
^^Ä|?;/::f|||i3||-^^^ historiallista ;yääryyttä' tehdään' s i l -
Puh^iniii^inta
laiksi USA:ssa?
Wasbington. — Ybdm^tain
(nrvallisoaskomissio, jonka pres^
dentti ja koo^essi ovat yhdessä
asettaneet, on ehdotlaatit, että
pahelinkonntelos avnlla saata to-distasaiaeisto
olisi annettava tao-mioistuinten
käytettäviksi "syyte-jutuissa,
jotka koskevat maan
torvallisaiitta.''
Nykyishi laki ei salli tällaisen
aineistoa lulyttöä, ja luimisno pi­tää
sitä vakavana esteenä-'^akoi-loriluMten'*
ja muiden vastaavien
jättöjen scivittäinisessä. ;
Komissio asetittii lisäksi sille
kannalle,'että kalkkien Yhdysval-
Uin kapiaisten, jotka anovat
jpassia, ön annettavia sonnenjäl-kiensa
sekä että atä menettelyä
on edeOeen sovellettava kaikkiin
Yhdysvaltoihin raaitkustaviin ul­komaalaisiin
nähden.
Helstakl. — Naisien Sansainväli- Tirisi vilkas keskustein. iOa jaticui
sen Demokraattisen Läton neuvoston ' «mmmtafna, fobena kokoaspäi-^
icions alkoi lauastaiga Helgingin •
Kulttuuritalon juhlasalissa, joHe' Kokouksen »MSl Stumen Naisten
kymmenet eri kansakuntien Uput, ke- [ i:>««>iraatU«n Liiton .poheenj<Äita-
I sän 'exikzt . stkä pöydille sijoi't etut i Ja. maaherrater Heia Me l t t i . jok»
1 osanottaJaajaisJen pienoiflipat antoi­vat
caian runsaan väri-ilonsa. K o -
kouifeen osallistui edTistajia 46 maas-
1 ta.. Bansiasts . mm.. N K D L a puheen-johtsja
rowa Eugeale Cotton. Rans­kan
kansalliskokouksen varapuheen-jc^
itaja Marie-CIaude Vaillant-COQ-turier,
tri Ethel Klinger Israelista.
äsitettäLn
neen txhanan naisjärjestön varapu­heenjohtaja
Christina W£Iniot; To-mie
Kobayashi Japanista, tonnettu
ruotialainen lääkäri, t r i
myös toimi fa^coulcsea ensimmäisenä
puheenjohtäjsLna.Bäh lausui edusta­jat
tervetuUeOEsi palauttaen mieliin
iSseninä ovat KKDLrään
ta.'
TTosisa
Sitoneet Sudanin, Japanin ja Intian
jMdset; kertoi rouva Ck>tton. Erikoi­sesti
hän tervehti uuden itsenäisen
valtion Ghanan edustajaa. Tokein
tehtävä. J<&a.maailman demokriiat-tiseOa
naisliikkeellä täHä he:^Uä on
edftssään. on kaarkien naisten saa-
SITÄpiDDIIIIIIIIifl
« i n ^ f ^ U o n s , N . fihana..
Kppa:lBoIv>tettiin maanahfcj^
r^Ytt\pnk^n lipputanfakm. joten i Eräs liikeimeaäain erikoisti
kaikkiaan 80 e r i j f e « v a l t i on liput j selitti ä d t ^^
mm. äskeisen netrvostoliittolaäen v a l -
äoyierailun yiiteydessä annetun j u l -
kilaustnnan. Jossa molempien kanso­jen
hallitoksyt lupaavat taistdla icai-k
i h mahdollisin keinoin ydinaseiden
valm«t«mfeta j a niidCT käyttää- yas-itsenäisyjrter^
sä saaviitta- taan. Voimnje iloita, että säin on
'myöskin nieidän maamme hallitus
samalla kannaJTla. jOQka Naist«i
£:ansaiDväIinen Demokraattizien L i i t -
Andrea . to on omalcsunut alunperin Ja jonka
Andreen, KKDLn varapuheenjohta- 'puolesta se on toiminut. JausuI p u -
ja Nina Popova Neuvostoliitosta ym.!huja.
minen mukaan taisteluun atomiasei­ta
ja asekokeOuja vastaan. Hän viitr
tasi myös prof. Schweitzerin vetoo-mi^
ksen suureen meriötykseen. Hyvä­nä
eisimerkkicä taistelusta ydinasei­ta
vastaan puhpja mainitsi erikoi­sesti
Japanin toiminnan korostaen j
tämän toiminnan laajuutta ja yhte- ;
näisyyttä. Rotxya Cöttob kOTOsti aja- \
tusta. että TTirAghiman päivästä muo- I
dostettaisiin kansainvälinen päivä
liehuvat tämän rakenntdoen lippo-tangossa..
Y K n i pääsihteeri öag Kammars
kjöld antoi määräyksen Ghanan l i ­pun
tankoon vetämiseksi. Saapu­v
i l l a o l i mm. Washingtonista olevas­ta
Ghanan lähetystöstä v . t lähetti-las
Kobla Anthony.
kaikki a u t ^ p^ntäiäih perät
tielle, j o k u m i ä i p a^
v u l l e jä yrittäisi ohitta ne.
asiö
PERINTöyiKA
k u r i t u s t a saamaisillaan olluj
ka: " K u r i t t i k o "isoisä sinua si
kun olit pieni?"
Isä: "KyBä."
Poika: " J a k u r i t t i k o hänen
_ sa isoisää?";
''No", sanoi ^ päättäi
"eikö j o OIÄ, a i k a luopua siitj
riimöllises^ä j n h ^ u d e s t a ?"
Ensimniäisenä kokousjiäivänä esitti
kokoukselle selostuk^n toiminnaste
aseistariisunnan ja naisten oikeuk-
Tämän jälkeen seurasi rva Eug6-
nle Cottonfn sdostus Naisten K a n ­sainvälisen
Danokraattiseh Liiton
sien puolesta rva Cotton N W K L n sih-1 toirninnasta Ja työstä aselstariisun-teerin
Bliza Urizin selostaessa kysy- ; nan anranTi<a«fntäi»ircf ffffcä fojmln-mystä
naisten lehdistöstä Ja sen mer- I nasta nuorison j a naisteruoikeuksien
kityksestä. Molemmista alustuksista j 5ekä perheiden hyvinvoinnin puol».
Elämä palaa Budapestin
huvittelupaikkoihin
. . - . • Ottaw£ — Toimestaan vapautettu
a^Uaseiden kayttoa v a ^ . M e r - . r ^ ^ j ^ , ^ ^ . ^ ^ ministeri ' James
ki^cselhseksi.^naist^ l^nsi^^l S i n c l a i rWoi maanantaina, että hän
^ tonnmnaDe^muodostuu^lla I kahdeksi taikka kolmeksi v i i -
B ^ i i i n i s s a ^ p i d r t t a v a _tyotat^^^
naisten viikko. joväLa. aikana tullaan
Unkarilaiset ovat iloista kansaa
j a haluavat pitää hauskaa, j a jos
he ovat murheellisia, n i in s i l l o i n k in
mieluimmin hukuttavat murheensa
v i i n i i n . E i n i i n ollen olekaan ihme,
että Budapest on kuuluisa suuren­moisista
h u v i t t e l u p a i k o i s t a a n—
p i k k u viinituvistaan, kodikkaista
esadrdoistaän j a intiimeistä kahvi­loistaan.
. Erikoisesti Budan puo­l
e l la on lukuisia huvittelupaikkoja;
sen mutkikkailla kaduilla bn noin
150 pikku viinitupaa odottamassa
vie^raita.
Kauptmgin laidalla Diosarokutilta
kuuluu tuuheiden kastanjapuiden
alta mustalaismusiikkia; "Arnyias"-
viinituvan vieraat huvittelevat siel­lä.
Se on vanha, mielenkiintoinen
paikka; jo y l i sata vuotta sitten U n ­karin
vapatissankari Lajos Kössuth
kävi täällä huvittelemassa. Nyt hä­nen
muistoaan säil)rttää muistikilpi
viinituvan seinällä, kaupungin t o i
sella laidalla on erittäin kaimiOIa jä
tunnelmallisella paikalla kahden
kallipseinämän väliin kiOaanttuiee-na
ördögorom csarda/ Sen erin­omainen
mustalaisorkesteri j a mai­nio
keittiö houkuttelevat sinhe pal­j
on vieraita, erikoisesti sellaisia,
jotka retkeilevät Budan vuorille.
Ne, jotka eivät halua, kiipeillä ei­vätkä
kulkea vuorilla, mutta kuiten­k
in haluavat ihailla luonnonkau­neutta,
menevät mieluimmin Har-mashatarhegy-
vuoren kioskiin, mis­sä
heidät ottaa vastaan raikas ilma,
suurenmoinen keittiö j a erinomai­nen
mustalaisorkesteri, seka myös
ihmeen kaunis näköala. E i olekaan
ihme, että ravintolan edessä näkee
usein monien eri maiden tunnuksin
varustettuja autoja; sillä Budapes­tissä
käyneet ulkolaiset vieraatkin
haluavat viedä mukanaan muiston
Unkarin pääkaupungin luonnonkati,
neudesta. .
Vanhan 'kuninkaanlinnan ympa
ristön sokkeloisillai kaduilla on. mtt-nia
tunnelmallisia, pieniä unkari
laisia viinitupia. Erittäin mielen:
kiintoinen on 600-vubtiseen keila
r i i n s i j o i t e t t u " V a r b o r o z o " . Tämä
Viinitupa on kuuluisa siitä, että sen
seiniä peittää' kaikissa s a t e e i ^ a^
väreissä loistava jalohome. S y v a :^
kellarissa on kesälläkin sangen vii­leätä,
eikä siellä voi pitkää aikasi
olla, ellei lämmitä itseään hyvillä
unkarilaisilla viiniellä.
BUDAPEST J A M O S K O VA
ESITTÄVÄT PROTESTEJA
^S:|||f|ivB>il;-'^i^[j4^^^^^^ Canadan'päivän vieton yhteydessä huomioida, jätunnus-
H C * * * * Papineaun.ja Mackenzien johtaman patrioottisen kansanliikkeen
lÄIII'^•sJ.I^::-:- • • suurta ja suorastaan^ ratkaisevaa • merkitvstä.' • Vain, tämän tosiasian
p'"tHy' ;j< * »tunnustamisen a\TilbV tunnustetaan käytännössä se t
tr^na^apk»» kansa "on oman onnensa seppä
m
1'?
'^^ii'"'"'''''''
h Iiii
Jf 1}
jfuhKessamme.iäinän viikonlopun aikana Canadan 90. itsenäi:
fcsyyspäivääy meidän tulee myös muistaa, että "vapaiiden hintana on
vaiiiainen v a l i t u s " vaatii meitä kaikkia yhtieisesti ja yksi-
> tyisesti jatkamaan taistelua nyk>'aikaista ''perhe>'htymä" politiikkaa
^•^''>M^i'-^---^'^f^---''• »vahaan, joka pyrkii rajoittamaan kansan demokraattisia oikeuksia
tel^W|l|f^f'-lfW-- * ja etuilemaan tavallisen kansan talousvaikeuksien kustannuksella.
* Tänä päivänä on hy\^ muistaa, että kaiken •'liberaalisuutensa" menet-
* t ä n i ^ liberaalipuolueen hallituksen: aikana rajoitettiin binlaadinnatli-
^sutikin canadalabten^ kansa^^ sen lisäksi'kehitetti^
* huolestuttamassa määriissä"pol"isi\altion'' menettelymuotoja äten,
* että R C M P on saanut yhä enemmän ''valtiollisen poliisin'' luöntera
> sen edustajaiu: kiinnittäessä yhä suurempaa osaa kansalaisten "vää-ajat^^
ten" kontrolliin ja nuuskintaan-
Palautettakoon mieleemme, että . ensiinmäiseii maailmansodan
jälkeen laadittiin torypuolueen hallituksen johdolla rikoslain paha-
^ ^inatjneinen 9S's pykälä, mikä asiallisesti kielsi monet katisalaisva-
*5|iu?ll * vuosikymmenien kovien taistelujen avulla saavutettu.
^Kikoskin 98: ntien lakipykälän kästte^^ myönnettiin aJahuoneen
> istunnossa vain vajaa puoli ttintia keskusteluaikaa. Tämän paheelli-
^sen .]ain avulla terrorisoitiin vuosikaupalla niitä, jotka rohkenn'at
Budapest. —: YK:n Unkarin ko­mitean
raportin johdosta Unkarin
ulkoministeriö ön. julkaissut ^ en­simmäisen
virallisen vasialanseeo.
Ministeriön antamassa julkilausu­massa
sanotaan, että koko raport­ti
perustan poliittisten seikkaiU-joiden,
tavalUsten rikollisten ja
maanpaossa olevien petturien to­disteluihin.
Unkarin kommunistipuolueen ää­nenkannattaja
Nep Szabadsag kir­joittaa:
"Raportti on täynnä maas­tamme
j a kansastamme esitettyjä
\'ääristeltyjä selityksiä j a lausun^
toja. Sen julkaisemisen syynä on
johtavien amerikkalaisten piirien
halli vastustaa kansainvälisen jän­nityksen
laukeamista j a asettaa este
Neuvostoliiton saavuttaman sympa­tian
kasvulle." Lehti lausuu edel-
^ ] ^ii>|n|:"^:v-::rien aj
||i
'(•M I';-' n i' f
"mm
«vaatia esinoL ''työttömyysvakuutusta" ja muita sosiaalisia parannuksia.
-Ja .vasta vuosia kestäneen kovan taistelun perusteella tämä lakipykälä
^saatiin kumotuksi toryjen vaalitappion avuUa 1935.
Mutta vaikka liberaaHt saavuttivat silloin vaalivoittonsa lupaa-
98:nnen lakipykälän ktmioamista, minkä he yleisen mielipiteen
j^.^^p^^^^^^^^^^ — nyt kesäkuun 10 pnä suoritetussa vaaldssa
>f||i^i|||^il^f ^1^^^^ halhtuksen oikeusministeri
fGarsonin johdolla laadittfin kuutisen vuotta sitten rikoslakiimme n.s.
iS' ^ "GusKiio muutosehdotukset" jotka! T -paninnetussakin" muodossa
^cdbtstavat huolesta kansahisvapanL<äemme alalla,
,r:v. ^puhimuiftaiaan nyt suta pohisu
Garsonin "oikeuskäsityksen" mu
kaan on tässä maassa aivan viime­aikoina
kehitetty. Huomata myösi
sopii, että vaikka torypuolue on lu-vatmut
yhtä ja toistai jiarannusta jä
vaikk^ pääministeri Diefenbaker ön
aikaisempina vuosina pitänyt hy­viäkin
puheita kansalaisvapauksien
jatkuvasta puolustamisesta, niin
uusi tbryhallitus ei ole ainakaan tä­hän
mennessä mitään korjauksia
tehnyt menettelytapoihin jotka
ovat jo tuntuvasti uhanneet kansa-laisvapauksiamme.
Ja vaikka mr.
Diefenbaker : lupasi vaalitaistelun
yhteydessä, että hänen puolueensa
tulee palauttamaan "jmlamentin
hollintavallan sekä ^huolehtimaan
siitä, että ybdy^svaltalaiset raha-mlehet
eivät pääse lopultakaan
isänniksi Cahadaan, niin tässäkin
suhteessa ovat lupaukset vielä lu­nastamatta.
-Mitä me tarkoitamme sanoa on
leen, että komitean tanskalainen pu
heenjohtaja Alsing .Andersen or
ollut natsien yhdysmiehenä. Leht;
on vakuuttunut siitä, että maailman
mielipide suhtautuu kielteisesti Y K ii
raporttiin.
Moskova. — Yhdysvaltain uiko
ministeriön määräyksestä on lait
tomalla pohjalla sjTitynyt Y K n ko
mitea levittämään nk. silminnäki
joiden v-aäriä todistuksia ilmeisenä
tarkoituksenaan myrkyttää kansain
välinen ilmapiiri j a estää palaami
nen normaaleihih oloihin, sanottiin
lUffekovan radiossa perjantaina kom
mentoitaessa Y K n Unkarin-komi­tean
raporttia.
Komitea:n raportin mukaan Unka^
r in tapahtumat eivät olleet mikään
vastavallankumoukÄeUinen kansan
nousu, inutta käy i l m i , ettei komi
tean ole onnistunut löytää mitään
uutta tai mitään vakuuttavaa todis
tetta tälle väitteelle.
Jos Y K n sihteeristö o l i s i ollut t »
della kiinnostunut- objektiivisten
tietojen saamisesta Unkarista, olisi
se hankkinut sellaisia j o kauan sit­ten.
Unkarin hallitus on kutstmut
jo kauan aikaa pääsihteeri Ham-marskjöldiä
käymään Unkarissa, se
l i t e t t l in radiossa edelleen.
an
Parii». — Tanska, Norja j a Pofr
txigal ovat päättäneet tarkistaa ta*
hänastista iäinanrkauppaansa. V i e n:
tikieltollstan alaisten tavararyhmien
määrä supistetaan samalle tasoUe
k u i n mitä Englanti jokin aika sitten
päätti. Näiden maiden osalta vien­ti
Kiinaan vapautuu miltei koko­naan.
Kalan ja metsänriistan ystävät
löytävät myös itselleäa sopivat hu­vittelupaikat:
Budan vuorilla voi­vat
kotiinpaläavatmet^stäjät erääs­sä
csardassa valmiistuttaa ampuman­sa
riistan ja' juoda erinomaisia vii­nejä.
Ujpestissä on Azunyogsaa
rella aivian Tonavan partaalla " I l l i k -
csarda". Sztmyog-sanä taiitöittaa
sääskeä, j a on totta, että saarella bn
paljon sääskiä, mutta maukkaaii k a
lakeiton vuoksi kannattaa sietää
muutamia sääskehpmaisujakin. '
Budapestilalset eivät tietenkään
käy huvittelemassa ainoastaan pid­oissa
Viinituvissa, vaan monet pant
-stuvat iltaa yhdessä myös intiimeis­sä
kahviloissa. Niistä voi jokainen
.alita mielensä mtikaan, sillä Unka­rin
pääkaupungissa bn lähes 2,000
pientä j a suurta kahvilaa, j a kahvin
suosiota kuvaa se, että budapestiläi-
;et kuluttavat päivittäin satojatu-tansia
annoksia esp^resso-kahvia
^lEriftäin
Vathiniistosisa . bleva :'T>eii^
presso", mikä oh saanut nimensä
viime vuosisadalla; eläneen siiuren
u n k a r i l a i ^ n näyttelijättären mu­kaan.
Mielenkiintoinen paikka on
lähellä ktmjnkaanlinnaa oleva
'Russ\vxuTn"-konditoria", mikä «n
lerustettu turkkilaisvallan ' aikähä.
Jnkarilaisten leivonnaisten ohella
.ieltä saa myös turkkilaisia makei­n
a . :,• . • • '; '•• •
Tanssinhaluiset käyvät mielellään
'Varkapu espressossa", missä kesäi-un
on myös puistoravintola. Täinä
taunis huvittelupaikka on kaupun-
0xi keskustan kiyieiä^maassa kuin
l i e n i keidas.
V o i s i vielä luetella monta Budan
'ia Pestin huvittelupaikkaa, joista
jokaisella on omat erikoisuutensa.
Ja samalla, kun paranevat haavat
talojen seinissä j a ihmisten sydä­missä,
samalla palaa elämä huvitte­lupaikkoihin,
heräävään ja kaunii­den
Budapestiin. — Lajos Nagy.
käsittelynään ajankohtaisia ongel­mia
naisten asema.ssa ja olosuhteis­sa
eri maissa, kuten, ältiyslakikysy-mystä,
sosiaalisia kysymyksiä, iiais-ten
diäkriminatiota jg gamapaTyiraT-suiitta
sekä myös mekanisoinnin ja
rationalisoinnin vaikutusta naisten
työoloihin jä ty«nahdollisunksiin.
. N K D L n sihteeri Eliza tjriz selosti
kysymystä naisten lehdist&tä Ja sen
merkityksestä.
'Molempien pidettyjen selostusten
herättämässä keskustelussa käytti­vät
puheenvuoroja mm. Christina
Wilmot, öhaiian naisjärjestön pu­heenjohtaja
ja Ghanan Kan^npuo-lueen
toimeenpanevan komitean jä­sen.
Hän selosti mm. niiansa nais­ten
sosiaalisia oloja mainiten, - että
liiku-^ ja kirjoitustaidottomuus hei­dän
keskuude^aan on noin 70%,
mutta nyttemmin aloitetun opetusr
toiminnan Johdosta määrä, alenee
nopeasti K r i s t in Jonsdottir Islannis­ta
puhui sodan vaaroista mainiten,
että jos atomisota pääsisi valloilleen,
tuhoutiusi islannin pieni 160.0()0 k a n ­sa
kokonaan. Siksi hävitys on estet­tävä.",
••; '
Sylvi-Kyllikki Kapi, N K D L n Neu­voston
jäsen, kertoi Suomen Ja Neu­vostoliiton
välisten kauroa- ja kult­tuurisuhteiden
kehityksestä sodan
jälkeen sekä esitti lopuksi toivomuk­sen,
että Suomen esimerkki riimak-kaiselon
mahdollisuuksista levittäisi
rauhan ja turvallisuuden tunnetta
koko Pohjois-Eurooppaan ja koko Itä­meren^
p i i r i i n . . . . .i
Fatma Talib Ismail, Sudanista,
kertoi omasta maastaan; mainiten,
etta naisilla ei siellä ole minkään­laisia
poliittisia oikeuk^. ei ääni-
"Parasta urheilua maailmassa",
sanoi hän palattuaan parlamenttita
losta,iEIän'matkusti tiistaina Vän-couvienih"-'""
Hän edustaa alahuonees­sa
Cöast-Capilano vaalipiiriä.
Häri toivoi sJaavansa käyttää har-puunrkahuunaa.
Kaksi vuotta sit­ten
hän sai sillä Valaan.
"Tämän lisäksi", sanoi hän, "tu-^
Ien tästä lähtien kalastamaan paljon
sillä j toimiessani ministerinä en ol­lut
tilaisiiudessa siihen."
KOKEMUK£^N^ KOVA KOULI
Y k d keino, miten aviomies <
tekemään tpön itse, on se, että
arvostelee vaimonsa kotitSitL
oikeutta eikä oikeutta tulla vahtuksi
Sudanin , naisliikkeen tärkeimpiin
tehtäviin kuuluu tämän epäkohdan
poistaminen:
Illaksi maaherratar Hellä Meltti o l i
Järjestänyt vastaanoton, johon osal­listui
n. 70 henkeä.
11 metsäpaloa
rfeUuii Ontariossa
Toronto. — Ontarion maa- ja
metsädepartmentin taholta tiedoi-t
e t t i in maanantaina, että e r i puo­l
i l l a Ontario riehuu I I metsäpaloa.
Gogamän j a Pemljröken piireissä
riehuu kummassakin kolme metsä
paloa, Swastikassa kaksi j a Sault
Ste. Marien, Sudburyn ja Parry
Soundin' piireissä kussakin^ yksi
metsäpalo.
Vapauden' toimitus: *
Skandinavian keskuskomitea . ja
sen ' tltto^Jestöt haluavat kiittää
teidäir IdÄcänhe hyvin - paljon s i i ­tä
mainostuks«ta. jota Vapaus an­toi
saadaksemme kesäkuun 22 pnä
pidetyn Keskikesän juhlamine hiin
hyvin onnistuneesi.
Me lialuaisinune myös kiittää niitä
lukuisia Suomalaisia Jo^a työllään
avustivat hiin monella tavalla tätä
juhlaa. Ainoastaan tällaisen yhteis­toiminhan
avulla; voidaan menestyk-s
e l l i s ^ t i järjestää tätä suuruuslu-3tfc-kaa
olevia festivaaleja kokonaan var
paaehtoisella työllä.
Kiicmen' teitä vieläldn.
: - -Skandinavian:keskuskomitea. "•'
••; C a r l E r i c k s o n . siht.
P O R V A R I N nUlNTEEt
MiUoih tahansa kuulette pc
r i n ' puhuvan patriöottisuudesi
sQloln saatte olla * vakuuttui
inyös sutä;. e hän odottaa i
stia teoistaan.
IHMEELLISTÄ TOSIAAN
'•Eikö o l e ihmeellistä", sanoi i
ri nueis. tytölleen heidän poist
saan Jalokiyikaupasta, "kuinka ji
se ^ r m u s , j o t a et saanut enää j
soiniestasi sattui olemaan kai
koko l^upassa.''
TOSIKVLHÄX
> 'Artttiikassa-oli n i i n kylmää, <
änme voineet taputella koirian
lainkaan.. / ^
- — M i ^ niin? ; .
* — Kaf^ildik oli n i i n kylmää,
tä jos bldimme taputelleet kpiri
ine, niiden jäätjnneet hännät
sivat koirien jrrittäessa heilui
läitä.mujrtuneet.
Salama sptUaiden
*äaihF^]^sa lJSL4:ssa
ilndian^tovn Cap, P a . — Kolmat
igrmmentä ^ irmeijäh reservilai
jptka* Ovat IxKliantovm Capissa ke
harjoituksissa, sai lievonpiä vaini
jia U i ^ t a l ^ vasten yöllä. kun. sala
iski kahdesti samaa armeijayksäk
;.Kaikki vammoja. siaaneet kuulu
: n kehttätykistöpataljoonaan F
;.Iadelphias^/, ;
TMainitim; yisikön 22 miestäf
haavoja; hakrmuja Ja muita vami
\^saXajinan{äE^stäi' s^nä määrih'^
ale ;oli ;,aiiM
asemailla.
Colombo., — Maailman rauhan- tämän ; päämäärän saavuttamisek
neuvosto hyväksyi kesäkuun 16 pnä
seuraavan - vetoomuksen:.
MUjjoiniat ihmiset katsovat tule­vaisuutta
"kasvavalla levottomuudel­l
a . / •• • :
M i h i n ihmiskunta on menossa?
J o h t a v a t , tiedemiehet kaikissa
maissa t i ^ o i s i n a kan^laisvastuus-taan
Varoinavat ihmiskuntaa arvaa­mattomista
onnettomuuksista, jot­ka
uhkaavat nykyisiä j a tulevia su­kupolvia,
mikäli ydinasekokeet jat­kuvat
Inhimillinen omatunto vaa-
Maailman Rauhanneuvosto i
valmis välittömästi ottamaan j
:teyksiä l i i k k e i s i i n , järjestöihin, "j
distykslin " jä henkilöihin, jotl
myös pyrkivät torjmhaan atomias
kokeilujen vaaran.
Eivät mitkään erimielisyydet o
netelmistä, keinoista, työmiiodoisl
ei mitkään erilaiset katsantokann
tai arviot kansainvälisistä tapabt
mistä saa estää yhteistoimintaa t
män ongelman ratkaisemiseksi
Tulevat sukupolvet ovat kiitpl
suudella muistava niitä; jotka tä
ratkaisevana hetkenä ovat oiiii#
t i i . että nämä kokeet on lopetettava.
K a i M l l e , jotka ovat levottomia ih-misktihnan
kohtalosta, on omantun-1 neet voimansa ensisijaiselle tebt
non asia liittyä yhteistoimintaan | välle, ihmisinninan pelastamiselle
PÄIVÄN PÄKINÄ
tr .n
TotuudoipeUcp vaivaa niitä, j o i d^
asia ^ k i i ^ päivänvaloa, sUlä / ^ a l -
keus nauraa pbn^ndeh t^Ue" kuten
sanotaan. ' '
Ja totuus on monesti tarua kum­mempi,
kuten mycfil'sanotaan.
Yleisesti tied^ään, että huonoa
isiaa joudutaan pooliistainaan val­heina
j a puolitotuuksilla Ja tahaTlisil-
:a vääristelyillä. Ja niin valitettavaa
cuih se o r ^ r i , Torohkäi V?paa Sana
-jmaksuu Juuri tällaisiet "tulsiit" vä^-
kappalPikseaa:. ,'
; •nistfllsessa pakinftssaati mainittu
lehti ön liavabmnt, että tämä m k -
dän pieni, mitään merkitsemätön J a
kaikin puolin mantenVfn kehno i ^ -
teonhe "^oa taisicibtanat pahenmiait
asti ristiriitaisia käsityksiä Kiinan
Ranska on päättänyt ryhtyä välit­tämä:
.Ainoa oikea j a hedebnällinen tämään Englannin ja U S A n tähän
tapa lii ttovaliiomme perusta jäin
työn kunnfoittamiseksi on se, että
jatketaan nykyisissä olosuhteissa ja
niiden sanelemalla tavalla toimintaa
Canadan kansallisen itsenäisyyden
ja "vastuimalaiscn'' hallitusmuodon
säilyttämiseksi, lujittamiseksi ja
kauppasaarron lieventämiseksi E t
l e i USA yhdy välitysehdotukseen;
omaksuu Ranska Englannin kan-nan-'''
Japani j a Benelux-maat (Belgia,
Hollanti ja: Luxemburg) ovat'niin­ikään:
päättäneet lopettaa omalta
osaltaan K i i n a n kauppasaarron m i l -
kerran kCTCttiEUcn^dcn tidle. Ia sille
' siits; hyvi&: a o D i a ^
: Mainitun bengentaotteen mnkaan
Vapass on tdmyt vakavan leretti-
\f ivj i rt i p^n" fähä ;knn Ictatemme
sogmen-si j a julkaisi Alan WInninig-tonln
r^Kntinäitä. mitä eris aika­kautemme
tmmetuin kimalainfn.
Mao l^sbe-tnng oli sanonut vissästä
omaan mielenoanitns- j » lakkouta-miska.^
symyksistä sosialisnain olosuh-teissä.
Sellaisen kirjoituksen JoBcaisemi-nen
oli kuulema ''kaettiiäis[yyttä''
Josta el Vapaudellf ^"Sqrvää seuraa',
sillä "jos Tain Moskovan teeanmat äi­jät
siitä saavat hsjna". ^xiin pataa
periL
Valitettavasti Vapsa Bana ^ttSS
DmaHrmatta : canan - kantama- atttä.
ctti onko ae .rnyift" tai t n b a r asia.
ja fotuudenpeHto
että Vapatis on eksynyt kerettiläisyy­den
tielle?
Mutta se selittää i u i t e n k in Vapau-däi
ohjelmaa samaan ta;^an kuin
se; vanha vihtahousu selittää Raa­mattua.
Kas näin:
"Vapaus on ollut sUniincähtävän
onneTlineh siitä, että kyettiin Unka­r
i n ' lakkokapinä täydellisesti kukis-tamaain...
' /
"Lehti on nmnnnt ja veisannut k i i ­tosta,
kun mmoin missä hjrvänsä räu-tavniion
takana neuvostodlktaattorit
ovat lyöneet työläisiä näpeille, kun
nämä ovat yrittäneet e^^ivoissaan
j a nälissään vaatia parempia oloja.
" N y t . . . Mao Tse-tung on omaksu­nut
sen kannan, että kansalla on
eittämätön oikeus lakkootaa, osoit­taa
mieltä j a ryiityä poliittiseen toi­mintaan.-..''
;;'';
"Tällaista nimittäin ei M i t i {Va­p
a u s ' — K ) olisi uskaltanut päästää
omiin n i m i i n i suustaan, mutta k u n
^asunnon takana on kooununisti-
K i i n a n Mao, h i i n sillä kumma k y lB
Vapaius ole koskaan Julkaissut — e i ­kä
Vapaa Sana voi sellaista lefades-täinme^
löytää.
Jos löydätte, n i in olkaa hyvä Ja j u l ­kaiskaa.
K u n Vapaa Sana iialuas töllistellä
vain Unkarin tapahtumia kuin «iirfl
uutta veräjää, vaikka esimerkiksi I n ­t
i an pääministeri N d m i sanoi tääl­lä
Canadassa vieraillessaan, että
Suezhi kysymj^ oli ''SO kertaa tär­keämpi"
kuin Unkarin kysymys, niin
puhutaan s i t t o i siitäkin. Tämä sitä-
^^in suuremmalla syyllä kun tässä yfa-tsydesö,
on ilmeisesti myös' esitetty
niitä "•^aerettiläisiä" ajatuksia vaikkei
Vapaa Sana o l ^ a n Immma, kyllä
niitä aacaisemmin huonxannut.
Pian Unkarm mälakoiden puhkea­misen
jälkeen, tarkemmin isanoen l o ­kakuun
27 pnä, kh-joitti lehtebome
toimituspalstailaan:
'^Samoin kuin Puolassa... on U n ­karissa
viimeaikoina toteut^tu vaali­koneiston
yleistä denudcratlsoimistä
sekä niiden virtieiden: j a rötösten kor­jaamista
mitä hs. yksiiöpalvbnnan
olostihteissa on maan so^aUstista pe-nistuslaiäa
rikkoen t Ä t y . . . " Näin
Jä&uu Idrjoitus Unkarin kaosalle
myötämielisessä sävyssä. Siniä sanor
taan: " n i s t a M a yluqi^^laidea jtäidol-
12 alkanut rauhallinen mielecosoitu;
, . -^^ ^ I tulkitsi Qäflenättä Unicarin kansan
on siihen jostakm herunut r t ^ t - j ^ , , , , 2 ^ pyrämystä.- ^
^ vaan k u n Vapaus "siimasi" a i a o T t e -
Jaa'a! Löytyy sita viimeinkin V a ­paudestakin-
tämän verran "TtA-keutta".
Mutta löytäisikö V ^ i a a Sana mis­tään
sen vertaa rohkeutta että myön-
^ i s i totuuden — t a i hakiä yhden­kään
kirjoituksai; missi Vapaus "vei­saa
IditosSa... sQloin kun neuvosto-'
diktaattorit ovat lyöneet työläisiä nä-pcjlle^
niidax "epätoivaSssaan j a nä­lissään'
vaatiessa parenqna oloja**,
TSnaista kirjoitnsta ja lausuntoa ei
tungin lupaa kysymyttä Unkarin y l i ­oppilaiden
miplennsni^ksOTilrrfn
Todettuaan, että vissit taantumus-voimat
"käyttivät hyväkseen sihltöls-tynjrttä
poliittista tilannetta" Vapau­den
töimituddrjoift&seissa sanottiin
taantumusToimienkin "miäoiosoitns^
oikeudesta" seuraavaa:
mimlsmlvastaisia tunnuksia ja fix
jesfää mielenasoitaksfakin kapit»
listisen vallan palauttamisen hf
vaksi, jos ne Diili halnarät Hntti
asia erikseen on se kun näitä VU'
timnksia ruvettiin.toteattamaan..
aseellisen hyöUä^oen prjestäol
setiä Budapestin radioasemaa, eris­tä
sotHaAasarmla ja yksityidaai'
'salaMa vastaan... .
"Knten sanottu, meidän mldei'
tämme ei ole mitään vikaa siini.
vaikka taantmnnspiirit ja vastonl-iMfcm
««>xFfa°yni***Mn votmat esitti'
vät sodalismlnvastai^ vaatimnk-sia
ja tunnuksia Budapestissa. Hai­ta
me liitymme varauksetta oiibiii.
Jotka taomltsevat heidän aseefli^
hyökkäyksensä... Työväenliike d
hyväksy terroristista* tofanbiU B A -
- sään mhodbssa. d kapitalistisois
ybteiskoonassa eikä liicdn s o s i^
iisessä -jiiteiABnnassa . . ."
Tämä oli Vapauden ensimmäinA
siis johtovB tolmitaskirjoitus Unto'
r in asiasta. J a juurt tältä pohjalta <a
Vapaus käsitellyt, kuten hyvin örff
tään. U i & a i i n kysymystä alusta IpP^
puun saakka.
Meillä_ö ole mitään sitä varfai'»'
vaikka Unkarin kysymys "tapdtit
sito" kokonaan uudelleen — rinn»»'
tamalla kummankin lehtenme kait"
nsnmäärittielyt molemmissa lehdis*
Mutta A i n a k i n Hoiee hipa toivoa, «t-tä
py^pöäisito tötuodessa,
MlkäUbn; puhe Vapauden TDertäl-läisyyshairahduksesta"
j a sen sew«»-
muksista. n i in toimitus joutuu tod^:
l a niistä' asioista "koikean raaäö
eteen* aivan lähipäivinä —
den kannattajain demokraattise».
valitsanat edustajat kcdcoontuvat Y»'
pauden .yhtiökokoukseen TMonto^
Ts^CnpährStt vfikonloppima ja talefP
mybs sleUi hnamkmsa antamaan
miboksen "kerettHätorydestä'* ^