Vapaus, June 27, 1957

              mm
,Siwi 2 IVtfstaina, kesäk- 27 p. — Thursday, June 27, 19571
V A P A U S Teteptaonea: Bus, Office OB. 4-4284;
Edltorial Office OB, «-4285. Manager
S.SaiaL Editor W. Eklund. MaOins
UblUhed KOT. 6. 1917, Authorized
M SBKSUl cJus nudl ^by the Post
OfÖee OeipMtmal;, Ottaw«. Pub-iUbtd^
tbxkt: weddy: TuoKläTf.
Itmndays and Setxtrdays by Vapaus
PäUlshinfl: Company l.t<L.:at 100-102
Ebn Bt. Sudbuty, Qnt,^ Canada
Advertising rates opon appUcatJon,
Translation free of charge..
, TttAUBHINNAT:
Janadissa: 1 vk. 7iK> 8 kk. S.75
8 kk. 2 ^
ThdysTaDoiaaa: 1 tk. 8M 8 kk. 436
iuosioHa: :i vk. &S0 6 kk. 4.75
J9I7 —Juhlavuosi ~ 40, vuosikerta—1957
' maaiiuicut
' \ ;] .h.yellälcui
Keskiviikkona/ kesäkuun 26 päivänä alkoi.Lontoossa Brit­tiläisen'
maailmanyhteisön kymmenen pääministerin "perhe-
;iieuvötieiu'V jossa Canadaa edustaia vastavalittu pääministeri
piefeobaker neuvonantajineen.
Tämä "perheneuvottelu" ei ilmeisestikään laadi mitään
jnamlmij^r mulHstävia siiuim eiiä tuskin saa tehdyksi
kauasluintoisenqpia päätöksiäkään sen paremman l y -
kuin pitkälläkään tähtäimellä. Mutta siitä h
koröitettaya, että Lontoon päämihisterikonferenssi on nyt
tärkelutnpi.^
olemme viim että näissä
brittiläiävaltojen päännyniisterien konferensseissa keskustel­laan
asioista yleensä ~ ollaan yksimielisiä joissakin kysy-myksiäsä
ja tbisaaltiji "sovitaan", että ollaan eri mieltä siinä
itfi tässä kysyrhykseksä: Mutta käm
sittääksemme vaatimassa näiden niaiden laheisempää kanssa­käymistä
varsinkin kaupallisella ja yleensä ulkopollittijsella
Tehkäämme omalta kohdaltamme täysin selväksi yksi
' seikkk. Meidän lehtemme on arvostellut liittohallitusta siitä,
'''^iJtSi munat yhteen koriin'' järjestämällä
• ;^^Upaliiset siihtera^ siinä mielessä, että tämän
* maan eteläisen naa­purin
sulrteellisen tyynessä vanavedessä. Tämän johdosta
olenime kuulleet syytöksiäj e t ^ on muka^ seurannut
"amerikkaiaisvastälsta" ohjelmaa. Tämä ei tieteiikääir pidä
paikkaansa lai]!i:käan^^ Me kannatamme ystitvällisiä naapuri-l^
t^teita Canadan ja Yhdysvaltain välillä nyt ja jatkuvasti
tulevaisuudessa. Mutta^ ystävällisteh naapurisuhteiden yllä-pitämihen
ei vaadi; eikä saa vaatia pienemmän alistamista
suuremman määräy^allan alaiseksi, kuten on tapahtunut
<^nadjasiBa. Huolimatta siitä, yaiifica me haluamme ylläpitää
edelleen vkehiUääld ystävällisiä suhteita; Yhdysyaltain
Canadian edut vaativat kauppa-^ulkopolitiikikamme
itsenäistyttämistä ja kauppasuhteiden suurta kehittämistä
ennenkaikkea Britannian maailmanyhteisön maiden, sekä
eräitten toisten sosiallstis-viime
maanantaina Otta-
.':wastavl^^^ liOntooseen, pääministeri Diefenbaker iski
mielestämme suoraan naulan kantaan kun; hän korosti, että
Lontoon pääministerikonferenssin tulisi keskustella kaupan-
.l(^ynnin laajentamista koskevista asioista. Sydämellisesti On
I maa-
-£-2/ «•iimanyhteisön maiden erikoisen kauppakonferenssin järjestä^
'^miseksi lähitulevaisuudessa. ^'-^^^i-rv''/''^^ ^
•*'• Me toivomme, että pääministeri Diefenbaierin ehdotus
ktkupakonferenssi n järjiestämiseksi saisi myötäkaikua muilta
pääministereiltä, sillä yksinomaan suuri ja yhä kasvava yeh-äämämme
vaatii sitä. Ja toisin kuin meidän ns. "libe­raalimme"
ovat selittäneet, me olemme vuosikausia lukeutu­neet
canadalaisten siihen ryhmään, joka katsoo, että tällai-
,^„>^.^j, *^ sellä kaupankäynnin lisäämisellä on suuret mahdollisuudet,
Qttawa lakkaa orjamaisesti kuuntelemasta •
^S^ll;^lii)l'lrP;IWall Streetin miesten määräyksiä.' • Canadan vehnäylijäämä
'w « - ' voidaan myydä. Mutta sen ehtona on, että irtaannutaan
^^|f|||,;; ' : - Wäshingtonin sanelemasta kaupallisesta pakkopaidasta: Mei-tfllivii
- r dän on ilmeisesti hyväksyttävä kaikkivaltiaan dollarin ase-
: ; mesta puntamaksu vehnästä jä tehtävä vissejä kolmikanta-tp5
v'R^f ^-^^'" • • pääministereil
|ililiill'';|.::näyl^^
;jnättä pahaa murinaa Yhdysvaltain niissä piireissä, jotka ovat
rikastuneet meidän kansallisten vaikeuksiemme kustannuk­sella,
mutta niitäpä siitä. Todellinen kansojen välinen ystä­vyys
ei ole riippuvainen yhdysvaltalaisten etupiirien rajatto­masta
voittoiluhalusta.
Me uskomnie myös, että pääministerien konferenssissa
tulee käsiteltäväksi erittäin tärkeät kysymykset aseistuksen
lvvähentämisesitä, ydinaseiden kieltämisestä ja kansainvälisestä
(kaupankäynnistä. Pääministeri Diefenbakerillä on kultainen
tilaisuus ja valitsijain selvästi ilmaisema velvoUsuus esittää
näissä asioissa myönteistä osaa, Selvää on että puolustusme-ilglfllHri^
lf-f; P ; nojen aiheuttama kuorma on nyt kaikkien valtioiden taak-
^ ^ l i i M l l i ! - ' { • • ' . . kana kuin myllynkivi hukkuvan, kaulassa. Selvää on, kuten
' :^ jo myöntänyt, ihmiskunnan valtava'.
! > j ' | l ^ ' l ; suiiri enenmiistö vaatii ydinaseiden kokeilujen hetikohtai
V , iE . löpettamsta ja näiden hirvittävien joukkotuhoaseiden lopul­lista
ja ehdotonta kieltämistä. Ja kun Britannia joutui vallit­sevien
olosuhteiden pakosta romuuttamaan Washingtonin sa­neleman
kauppasaarron Kiinaa vastaan niin muut brittiläisen
nia^ aikaa olla seu-i^
Bmätta tätä hyvää esimerkkiä, jos mielivät välttyä oma­kohtaisista
vaikeuksista.
» Kuten ylläolevasta jp. näkyy, Lontoon pääministerikon-
Iferenssin käsiteltäväksi tulee eräitä hyvin tärkeitä asioita ja
n\fi puolestamme toivomme sille "hyvää myötätuulta", vaikka
npdtään mullistavia tuloksia ei olekaan ymmärrettävistä syistä
.odotettavissa. y :
^|lj|liE:-.SK^^ tehostamaan :
Ä S>S i ' ^ ^ Kuten tiedetään, CSJ:n edust^akökous j a Vapauden yh-
'hrr> ;> tiökokous pidetään työnpäivän "pitkän viikonlopun" aikana
Torontossa.
- ' Kokousvalmistelut ovat jo käynnissä. Eräiltä paikka­kunnilta
on jo tehty vissejä ehdotuksia ja esityksiä kumman-
*Idh kokouksen käsiteltäväksi jä ratkaistavaksi.
Kaikki tämä on kuten ollakin pitää. Mutta paljon on
vielä tekemättäkin ja tässä yhteydessä on vaikeutena "kesä­kuumat",
> jotka tunnetuista inhimillisistä syistä eivät ole
omiaan järjestötoimintaa edistämään.
Kaikesta huolimatta näissä molemmissa kokoitksissa tu­lee
käsiteltäväksi erittäin tärkeitä asioita ja siksi piisi niihin
kiinnitettävä tarpeellista huomiota. Erikoisen tärkeä tehtävä
]')[ »^^n edustajain demokraattinen valinta. Nyt voimassaolevien
#\ ' sääntöjen perusteella CSJ:n edustajakokouksen ehdokkaat
p i i t :
i i i i
n-
M:
p i i l i ' »
vaHtaan alueittain jäsenistön lippuäänestyksen perusteella:
Arthur Millerin puheenvuoro
4iTffHfcli>ahiliBfn nJlyftinäUrjaill-ja
AgVtm JOnar; JM» koten midi^
tttazn, on Jonttmitt VSAaia syyte-
(ykid "«ikenden batreBtamlsesU'',
tuttM et «(le UmfantaaBt airalliffa
fhintfii, <m käytiiayt ptfheenv>w-ron
tonkokoon alasia pidetyssä
Amertkan Kffjallijamiten ^^Jestä-missä
kIrJaJlfJafn ja dnunaatlitko-jea
kajmlllsessifkc^^ MU-ler
kidltelee paheenirodatNnaaiiiiUr-
JaiUJsln ofaattoja. olkeaksia omas­sa
mssssaan, |a jnlkatsrmme sen
koska se mielenklintofsesti valaisee
Amprikanhenldaen eliniän vapan-den
todellista laonneita^ -
Kauden minuutin puheenvuorossa
ei juuri voi sanoa eneni^ää kuin pa­r
i ajatusta niin monitahoisesta' asias­ta
kuin kirjailijan aseaia yhteiskun­nassa
yleensä, puhumattakaan Ame­rikasta.
Yhtä puolta Icannattaa kui­tenkin
kosketella, vaiklca ei tasapuo­lisuutta
juuri saavutettaisikaan näin
lyhyessä ajiusa. Se on kysymys kirjai­lijan
vetäanisestä kansakunnan elsä-ja
ulkopolitiikkaan jonakin määrät­tynä
ajankohtana.
. Kautta suurimman osan historiaa
taiteilijan Ja Eliittisen vallan suhde
on ollut sanoisinko vaivalloinen.
Meidän ammattikuntamme osaksi on.
tullut suurempi prosentti maanpako­laisia
vanginvartijoita j a valtiplllsia
rikollisia kuin minkään toisen.
Tämä johtuu luultavasti siitä risti­riidasta,
mikä on olemassa taiteili-.
Jan henkilökohtaisen elämän tarkoi­tuksen
etsimisen Ja poliitikon itse-pintai^
n käsityksen välillä, että hä­nen
politiikkansa Ja hänen valtansa
sisältävät kaiken sen viisauden mitä
kunniallinen isänmaanystävä voi toi­voa.
On mahdollista säällä sekä po­liitikkoa
että taiteilijaa, mutta näyt->
tää ilmeiseltä, että ihmiskunnan hy­vinvoinnin
nimissä täytyy pitää k i i n ­ni
sellaisista vapauden ehdoista,
jotka tekevät kilvoittelun totuudesta
ylipäänsä mahdolliseksi. . .
Luulen että elämme nyt aikakautta,
jolloin valta pyrkii Joskus tietoisesti,
usein tietämättä mitä on kyseessä,
valtaamaan kentän kokonaan Itsel­leen.
Tuoreimpana Ja näkyvänä esi­merkkinä
voi mainita viime viikolla
tapahtuneen 'kirjeenvaihdon mr.
Sulzbergerln, New York Timesin jul­kaisijan,
Ja mr. Dullesln välillä, Tä­mä
M tapaus; koski sanomalehtikirjoit-tajla,
mutta v. 1937 ^ei enää ole miab-doUista
kuvitella, ettei se yhtä hjrvin
koskisi romaanikirjailijoita, näytel-mäkirJaiUjoita.
ja runoilijoita.
Mr. SulJJberger esitti vastalauseen­sa
sUtä, että ulkoministeriö kieltää
amerikkalaisia, lehtimiehiä matkus­tamasta
Kiinaan lähettääkseen siel­tä
uutiiia ja että se tihkaa kostotoi-menpitelllä
jokaista joka uskalt£Ui
olla tottelematta.
Hän kirjoitu: "Kun tällaista t a ­pahtuu,
en voi päästä; tdnteesta,
että ministeriö rajoittaa lehdistön
vapaatta Ja- käyttää lehdistöä dip­lomatiansa
välikappaleena." M r .
' Dnlles vastasi puolestaan: " K n n
• nuoria miehiä valitaan Ja läliieie-tään
mannermaalle; heitä' fcäytci-tään
ulkopolitiikan väiikappaleina.
Kun Uikemlehien el sallita käydä
kaappaa kommunistiisen Kiinan
kanssa, he voivat samalla tavalla
todistella, että heitä käytetään mei­dän
diplomatiamme välikappalei­na.
"Ulkopolitiikka Ja diplomatia e i
voi menestyä ellei se ohjaa meidän
kansamme toimintoja ja tähän luit-soen
sanomalehtimiehillä on myös
lojaalisuutensa hallitusta koetaan
Ja Isänmaallinen velvolllsaatensa."
En tiedä kuinka moni teistä on täs­sä
suhteessa samaa mieltä kanssani
historiasta, mutta uskon että tämä
mr. Dullesin lausuma on meille uusi
asia Ja edustaa sellaista ajatustapaa
Joka. sanoakseni hienotunteisesti,
eroaa meidän käytännöstämme Ja lie-rlnteistämme..
E n sano että ette voi
olla yhtä mieltä tästä "ohjaamisel­ta",
mutta jos olette, minusta tun­tuu,
että teidän on myös tunnustet­tava
että siihan sisältyy määrättyä
Jyrkkää luopumista perinteellisistä
vapauksista. E n osoita tässä niinkään
mr. Dullesia kuin sitä miten tarkasti
hänen lausuntonsa heijasta väärää
käsitystä Joka vallitsee laajalti hsjli-tuksen
sisä- Ja ulkopuolella, koskien
yhtä hyvin kaikkea kirjoittamista' Ja
kaikkia kirjailijoita, tiedettä Ja tie­teellistä
ajattelua. Perusotaksuma
tässä on se minkä mr. Dulles ilmai­see
että "ulkopolitiikka ei voi onnis­tua
ellei se todellakin ohjaa kansan
toimintoja..." -
En luule että on väärin tai epätäs­mällistä
sanoa tätä-siksi, mistä ön
käytetty nimitystä "totaalinen dlplo-
: matia", Jos' ae taiJicoittaa mitään, se
tarkoittaa että kaflda kansakunnan
voimat on (»^anisoita saavnttamaan
diplomaattinen tavoite, ja että vaadiU
tuibio' voimavärolbfai Itietsanrajatiis
j a aatteet. • • ^ i ^ ' ^ - "'
Mielestäni ^nr, P u l l e s i l l e pitäisi ga~
noa, että Amerikan balUtidcset ovat
menneisyydessä tdineet paihaaihsa
oscittaakaäeen vääräksi hiiden poli­tiikkaan
kohdlfftTt^^p' i^tnjHg^ oppo­sition;
että, Franklin'Roosevelt tais­teli
hpllU-^tk^*^ Ja 9^iv^taj?yH"*9'^".
yksityisiä Jäseniä vastaan estääkseen,
heuiän vaikutuksensa omaa politiik­kaansa-
yajit^atL-^ -
Mutta paitäi sisällissodan iaikaa j a
muukalaislakien ja kapinalakien a i ­kaa^
/hallituksen varsinaista rahgais-tusvaltaa
ei .ole Icäytetty rajoitta­maan
kansalaisten vapauksia ta! r i n ­nastamaan
poliittista oppositiota epä-lojaalisuuteein,''
: jotta raivattaisiin
tieltä mahdolliset vastustajat. ,
Oleh:-maininiiut tämän kliseiden
vaihdon vain koska se paljastaa p u ­lan
niin selvästi.
Voin sanoa kokemoksestanl että
näytelmien Ja näytelmäkirjailijoi­den
katsotaan myös fcnnlnvan snnr-polltilidiaan
Ja heUie todistetaan
oikeaksi se että heitä kielletään
matkustamasta Earodppaan, knn
:• anriia hJBitnlrsrn: aaeil* .pLrJestä-näin
fcdffitt pois i^tfckfnoilta.
_^1J11^BdiU^«riö on puutttmut kirjo­jen
Ievit3ii»een..Eurooppaän. Ameri­kan
musiikkiin'ja'musiikin edusta­j
i i n , j a Amerikan maalaustaiteeseen.
Ei ole mikään uusi asia että Ameri­kan
tiedemiesten on nykyism mah­dotonta
toimia kansainvälisten tie­teellisten
kongressien - isäntinä Y h ­dysvalloissa
koska n i in monilta ulko-maisUta
' tiedeihiehiliä on kieUetty
pääsy tähän maahan.
Luulen että jos kerran Ehdymme
ajatukseen . että vain suurpplitiikka
on pyliää j a että kaikki muut arvot
voidaan helposti uhrata sille, me t u ­lemme
luopuman riiiqjumattomuu-destamme
Idrjailljoina ja kansalaisi­na.
Luulen että olemme vaikenemi­sellamme
antanet, tämän . suostu-inukseh.
j a vaikeneniisella auttaneet
nostamaan valtion eräänlaiseen val­taan
kaUckirai meidän yläpuolelle jo­ta
sillä ei voi olla ihhan että taiteen
olemus jä itse- Ihmiset ruhjotaan
dea-smM^töL olla. effiibtt Qlie senu-t&
Diei, mitä nuo eliliebdot tnat, j a
kninica ne' poikkeavat niistä eUm^-
döis^ jotka ko^cevaC liike^^Sbnän
arncfeijan naenesft^Boistä.
Einme ole olleet tekemSii^ sitä v a -
I^ntäi-mitä käyt^ame h y v ä ^ emr
meki'^t£e mitään suo^talcBenune sitä
vapautta -mitä njrt koverretaan ym-pärHIämine.-
Sanon kaiken tämän
siksi, t että' olen saanut tuntea sen
omassa nahassani. Ja koska' toivon
ettei kenenkään teistä m t u ^ tarvit­sisi
pppia tätä kaikkea samalla t a ­valla.----
. • • \ • ,,; -
TÄTÄ
Canadian
' Moskova; -^"•Tlcnr Isota :inuut. •
'tatsi todennäköisesti ratkaisevak­si
sodaksi - kahden liittoutuman
välllia, eIkS biisi ainoastaan ato^
inisotaa, vaaa^^
sofiia. Aseistdiituihinen Vain lisää
Jännitystä ja yäaraa, että men­nään.
äärimmäJs^^^ saakka"
sanptaän l i lan^^^^^
demietien'äs^ttSin: maaliman
kiAnsolIIe osoittamassa yetoomiik*
;8e8sa.
Tiedemiehet, heidän joukossaan
PIENI S O T A JOHTAISI
T O T A A L I S E E N A - S O T A AN
;pi<ofössöirit patirhj(user,"Kaul/ Hrej
sen, Kizer. ym. varoittavat aMekir--
joittamassaan' vetooniuksessa tämäii
hetken uskomattoman vaarallisesta
kansainvälisestä sotilaspoliittisesta
tilanteesta ja korostavat: • '
— Suoritettujen atomikokeilujen
seuraukset ovat tiedemiesten mie­lestä
saattaneet jo ihmiskunnan ter-veyden
(alttiiksi sellaisille vaaroille^
että näiden kokeilujen jatkaminen
pn vastoin omiaatuntoa. Tämä tekee
itse aseistautumisen jo vaarallisek­si
'^puhumattakaan. enää sen talou­dellisista
seurauksista.
Tiedemiesten, jotka ovat hengen
palvelijoita, ei pidä palvella voiman
politiikkaa; koska kukaan ei voi pal­vella
kahta herraa. Asettaa tiede
sodan palvelukseen on samaa kuin
pettää hengen asia. Siksi/me kut­summe
kollegoitamme: mikäli ette
halua, että ihmiskunta kiroaa tei­dät,
älkää tehkö mainitunlaista pe­tosta
missään olosuhteissa, sanotafin
vetoomuksessa lopuksi.
yämä on hyvä demokraattinen
menetelmä, mutta parhaihkin
menettelymuoto tuottaa tulok­sia
vain silloin,» jos sitä käyte­tään
hyväksi. Tässä yhtey­dessä
meidän., tulee muistaa,
että niin hyvä kuin tämä edus­tajain
yalintamuoto onkin, sen
toteuttaminen vaatii kuitenkin
vissin ajan. Ensin On osastojen
nimitettävä Omat ehdokkaansa.
Sen jälkeen aluetoimikunta vä­littää
ehdokasluettelon osas­toille
ja vasta sitten alueen
kaikki jäsenet valitsevat sään­töjen
mukaisen edustajamää­rän
kultakin alueelta.
Käytännöllispsti katsoen voi-sinune
puhua vaikka tästä
Keski-Ontarion alueesta, jonka
asiat*satumme tuntemaan par­haiten.
Tällä n mennessä on
Sudburyn osasto nimittänyt 2
edustajaehdokasta. Mutta toi­vottavaa
olisi että alueen kaik­ki
osastot nimittäisivät ehdok­kaansa
(niin inonta kuin halua­vat),
<että jäsenäänestyksessä
voitaisiin todella valita paras
mahdoilineir edustus. Mutta ai­ka
rientää ja niinmuodoin nä­mä
edustajaehdofckäat olisi n i ­mitettävä
m ä h d o l i i simman
pian, että voidaan edustajain
valinta suorittaa siksi hyvissä
ajoin, että edustajat voivat jär­jestää
yksityisasiansa siihen
kuntoon, jotta voivat matkalle
lähteä ja muutenkin valmistau­tua
kokouksia varten.
Edustajain valinta on siis kä­sittääksemme
kaikkein kiireel­lisin
tehtävä tällä kertaa. Mut­ta
yhtä tärkeätä on se, että ru­vetaan
keskustelemaan niistä
ehdotuksista ja esityksistä mitä
mahdollisesti näille kokouksille
eri puolilta maata esitetään. Me
siis toivommekin, että edusta­ja-
ja yhtiökokousasiain käsit­telyä
kiirehdittäisiin kautta
maan.
Su«z-yhtiö jatkaa
— voitot vähentyneet
Pariisi. ^ Suezin kanavayhtiön
oaskkeenomistajat päättivät tiistaina
Jatkaa laitoksensa toimintaa, vaikka
yhtiön voitot ovatkin vähentyneet
Suezin kanavan menetyksen Johdosta
50 prosenttia siitä mitä ne olivat vii­me
vuonna.
merimies­unioni
eroteffu
:n
Helsinki. — Suomen Merimies­unionin
katsotaan kesäkuun 20 pstä
lähtien olevan SAKn . ulkopuolella.
Unioni ilmoitti mainittuna päivänä
SAKlle kieltäytyvänsä peruuttamastia
uhkaustaan. Jonka mukaan sen Jäse­net
kieltäytyvät työstä muiden kuin
Wälläriläisen ä^amamie&järjestön
jäsenten kanssa.
SAKsta todettiin Merimies-Unionin
olevan nyt S A K n työvaliokunnan a i ­kaisemmin
tekemän päätöksen m u ­kaan
erotettu keskusjärjestöstä. '
" Mitään toimenpiteitä merlmlestei»
uudelleen järjestäytj-mlsestä SAKn
alaisuuteen ei tähän mennessä ole
S A K n piirissä harkittu Ja S A K n työ­valiokunta
kokoontuu vasta Juhan­nuksen
Jälkeen.
Merimles-Uhionin SAKlle anta­massa
vastauksessa kohdistetaan
SAKtion voimakas ^tösryöppy puO'-
luepollittisesfa Juonittelusta, väiter
tään S A K n asettuneen monessa t a ­pauksessa
merimiesten etuja vastaan
Ja ilmoitetaan erimielisyyksien syinä
myös S\K.z\ varojen käyttö tekS sei
ettei S A K ole liittynyt amerikkäJais-'
politiikkaa ammattiyhdistysliikkeessä
. ajavaan kansainväliseen keskusUit-
I toon VAKLroon.
Geneve. — Unioiden edessä on
tärkeä -tehtävä mukautuakseen ti­lanteeseen
.niissä muuttuvissa olo
suhteissa, joita aptomointi dn ai­heuttanut,
lausui Canadian Labor
Congressin puheenjohtaja Claude
Jodoin International Latmr Organi-zat
onin kokouksessa |ääUä. Jodoin
kuuluu järjestön hallintoon. Auto-mointi
on leräänä tärkeänä keskus-teli^
aiheena . käynnissä olevassa ko-kouksessal
•
CLC:n toimesta {suoritettu tutki­mus
on osqiti^nu^ että tähkn men­nessä
autpmpiiiti ei ole vielä aiheut­tanut
häiriöitä laajenpiassa mitas­sa,
hän selosti. Tyiiläisten lomaut­tamisia;
on tapahtunut, mutta erit­täin
vilkas taloudellinen tilanne oii
vaimentimiit i^kiiat.'^)^
kaan vähenhä linioiden hudlestuihei
suutta vastaisuuden 'kehitykseeln ja
sen hetiköhtalseen jä pitempiaikai­seen
vaikututuieett nähden..^ >
• "Amniattijfiidistyksleh -k^kusUit
töna, joka edustaa maamme palkka­työläisiä,'
me emme voi ottaa huo­mioon
yksinbmäan Vainiiädejtl tek-^
nillisen suunhan yieistU vaikutusta",
hän selosti.' ^ "Sellaisten muutosten
heitkohtainen vaikutus niäärättyi-hin
työläisryhmiih määrätyssä tilan­teessa
ja pa;kalliiieh tai alueellinen
vaikutus pn meille yhtä tärkeä kuin
pitempiaikainen .vaikutus kansalli­sessa
tai kansainvälisessä mittakaa­vassa.
Me. edustamine työtätekeviä
ihmisiä ja heidän perheitään ja, he
päättävät ohjelmastamme. Toivon
että se pälyä ei koskaan tule, joUpin
ajatustapamme jä ongelmiemme kä-sitteleminen
tapahtuu niin auto­maattisesti,
että menettäisimme ih-mistunteen,
joka tulee läheisestö yh­teydestä
todellisten ihmisten^ ja hei­dän
todellisten ongelmiensa kans
sa.". .•':-:.r
". . . Me keholtamme meidän
koqgressiimme kuuluvia järjestöjä
vastaamaan automoinnin. uhkaan
seuraavin toin^enpitein: ,
"Vaatimalla kbi-keimpia palkkoja,
lyhempää työviikkoa, pitempiä ke-sölomia
ja enenemän juhlapäiviä:
vaatimalla parempia elakesiiunnitel
mia, korkeampaa työttöhiyysvaktiu-tusta,
korkeampaa vanhuuden elä­kettä
ja perheavustusta, taattua vuo­sipalkkaa;
vaatimalla enemmän ja
parempaa yleissivistyksellistä ,ja
teknillistä ^koulutusta ja nykyisten
työläisten uudelleen opettamista uu­siin
tehtäviin".
tuntija antaa todistuksen tästä ongel­masta.
EOcöli&n ole: aika että kirjai­lijat,
Jotka^ ttmtevat parhaiten vapau­den
ilot koska he käyttävät hyväk­seen
-vapautta joka päivä selvittävät
hallitiikselle ja kansalle että on to­siaankin
hyvin tärkeä ero toisaalla
liikemiesten j a taiteilijain välillä,
vaikkapa kaikkien toiminnat tukisi­vat
ulkomaan- j a vieläpä sisäpolitiik­kaakin.^
Hallitus etenee hyvin onton
päätelmiehteon varassa^ K a i k i l l a h i i ­rillä
on neljä jalkaa; kaikilla leijo­nilla
on neljä Jalkaa — sen vuoksi
h i i r i on leijona. — — V a in tällä t a ­valla
kirjailijat olisivat samaa kuin
liikemiehet j a sotilaat. Yksinkertai­sesti
koska kansan ja rodun pelasta­minen
el riipu eikä voi riippua teräs­harkoista
eikä kengistä eikä suihku­hävittäjistä
samalla tavalla kuin ne
ovat riippuvaisia vapaasta mielipi­teenilmaisusta
,näkäkannoista. Ja
asiantimtemuksesta Ja viisaudesta,
Joka ussinkln kumpuaa kirjoitetusta
sanasta eikä voi kummuta raudasta
eikä armeijoista. '
KIrjoIteton, sanan tehtävänä el
bie tiikea;*8narpolitliklca vaan julis­taa
totuutta, sitä totuutta Jota I l ­man
me varmasti kuolisimme.- Sitä
tehtävää ei helposti voida heittää
sivuun tilapäisen edun vuoksL
r Nykyisin; meillä oh tavallista; ellei
suorastaan muotia, moittia yhden-mukalsuustaiiiumi&
sia, "järjestöih-mlsen".
"yksinäisen ryhmän", lyhyes­ti
sanoen •^ohjattm" ihmisen ilmiötä
keskiiudessainine.'' Kirjoittava Ihmi­nen
tietää että hänelle "Järjestettynä
olo" niinsanöakseni on samaa <kuin
menettää olkea toimintakenttänsä,
kirjailijaria olemisensa peruste. Eikö
ole Jo aika sanoa että suurpolitiikka
ei ole ainoa arvo jota kannattaa pal­vella,
samoin kuin emme usko — a i ­nakin
toivon n i in — että hyötytavoir
te ja kehitys saa lainmukaisesti t u ­hota
sen mikä ihmisestä ei sovellu
hyödyttäviin Ja /kehitystä tukeviin,
kaavqlhhi?
Eikö ole aika sanoa, että uutiset­k
i n ox'at vielä pyhiä, että kirjoitta­misen
vapaus, vapaus luoda halli­tuksen
häiritsemättä j a herjaamat­ta,
on vähintään yhtä pyhää koin
snnrpolltllkkä? Tarttukaamme edes
yhdellä sormella, ellemme voi tart­tua
kaksin käsin kalkkein varmlm-paan
ajatukseen minkä Ihmiskun­t
a on koskaan esittänyt verisen his­toriansa
aikana maan päällä — et­tä
taiteilijan Ja hänen näkemyk-
. sensä el tarvitse erehtyä 'yhtään
;«hempää kuin poliitikon.
Ei ole kysymys meidän oikeuksis­tamme.
E l ole kysymys valittamisesta,
ei edes siitä, että yrittäisimme pitää
yllä Amerikan arvovaltaa maailman
silmissä. On kysymys yksinkertaisesti
vapaan lehdistön ja vapaan kirjaili'^
suuden elinehtojen säilyttämisestä.
Ihmiset eivät ymmärrä noita elineh­toja,
ei siksi että he eh^ät väUttälsi
henkisistä asioista, vaan siksi että me
jotka olemme asiantuntijoita, tai j o i -
m^TELBtX
Toisinaan olisi parempi joutua
rakastuneena tappiolle ktiln suorit­taa
jatkuvasti kolmen lapsen koti­työt.
. .V
Eiköhän ole aika että Joku asian-^ PUlkEQSALLE NAYTTJIMÖLLX
— Isäi minulla on vihdoinlcih
työpailcka.. Sain teatterista osan ai­van
uudesta näytelmästä. Siinä mi­nä
olen mjehenä, joka on ollut nai-misissa-
jrll kaksikynunentä vuotta.
— Mainiota, jatka vaan poikase­ni.
Sinä tulet vielä saamaan sällai-senkin
osan, jossa sinulla on pu
heenvuoroja.
HelsinkL — HaUItnksen asema e
käynyt. s a n g « i ; e p & i ^ ^ sen j i
keen kun- eduskunta torstaina kesi
kuun 20 pnä Icynmientuntisen ajcs
tain khyänkin keskustelun aikai
ruoti hallituksen hätäohjelmaanko]
luvia lakiesityksiä, erikoisesti esity
tä lapsilisien maksuajan lykääm
sestä; Hallitus tuskin saa toivomaa]
sa tulosta eduskuntakäsltteljrssä. ko
ka se on ilmoittanut, ettei se pU
edes suuren valiokunnan esitys-maksujen
lykäämlsessä 3. neljänne
selle h3rväk^tävänä, vaan eroaa. }
se hyväksytään. Kansandemokraa
tien sitkeiden ponnistelujen ansiosi
— jota porvarit tlimittävät jarrutul
ssksi -— ratkaisevat äänestykset lael
ta suoritetaan tällä viikolla.
• Torstaisessa käsittelyssä osoittai
tul. että vain kansandemokraatit bvi
lapsilisien maksun pakkosiirron by
käämisen kannalla. Sen sijaan sosii
lidemokraattisbt edustajat eivät piti
iieet kiinni tiistaina antamastaan vi
kuutuksesta toimia lapsilisien maksi
misen puolesta, vaan ilmoittivat ol<
vansa •valmiit siirtämään lapsilisic
maksi^lkaa 3. neljännekselle. 8E
DL : n eduskuntaryhmä on ilmoitU
nut. että se tulee esittämään lal
äänestämistä y l i vaalien, mihin rili
tävät 67 edustajan äänet;
25 VtifO*TA TYÖVÄENLIIKKEESSÄ,
Totuuden voima
Kirj. JIM TESTER
valmiina koottavaksi. Päämekanii
ko jä'imekaanisen jaoston etumie
Ehkä ei olekaan olemassa sellais­ta
henkilöä, jolla ei ole jonkuhlai
sia vikoja. Melkein kaikilla ihmisil­lä
on r sellaisia pieniä toisten her-moihin:
(käypiä tapoja.
Tämän johdosta kun teemme joh
topäätöksen jostain määrätystä hen­kilöstä,
otamme kokonaisuuden huo­mioon.
"Hyvä henkilö" tavalUsesti
ajätteleje myös toisten eduista, vaik­ka
.hänelläkin myös, voi olla omat
heikkoutensa. v
: John Ghprny on yli kuuden jalan
mies —.hoikka, leveäharteinen ja
noin 18Ö,paunan painoinen. Hänen
harveneva ^ikunusta tukjcansa te­kee,
y|i^^fcsi uskoa, että hän on
vasta 2^-,Y/jLotiäs..Hänen mustat nau-^
.Funhaluiset silmänsä, osoittavat,, et-i;,
tä hänen sukupuunsa on lähtöisin
Ukrainasta. ' , ]
Mutta hänen voimakkain luoh'*
teehomin on hänen ärsyt­tävä
suorasanaisiiutensa. Hän naut­tii
toisten ärsyttämisestä.
Oien kyllä kuullut, että totuus
on erittäin voimakas lääke, vieläpä
niin voimakas, että sitä pitäisi an­taa
Vain itienissä erissä harvoille hy­vin
valituille henkilöille. John Chor-nV
tykkää ladella sitä mitä hän pi­tää
tötiiutena suurissa erissä.
Asennustyöryhmän etumiehena
hänelle ja hänen alaiselleen seitse- le ja selosti päämekanikon oKjeet
olivat. aamutarkastusmatKallaan! H
kutsuivat Chornyn: puheilleen. X
Päamekaahikko selosti, että siii
ret kuuden tonnin painoiset renkaä
on ensiksi asetettava rullien pääU
ja.kiij^^Uettävä k^ slttei
koko koneisto pujotettava reiUuii
siin niinkuin lanica neulan silmääi
Hän kysyi Chonylta mitä hän ajat
teli suunnitelmiasta.
Chornyn otsa rypistyi. Yhfäkkii
hänen - silmänsä ' väläiitivät ja häi
pärskähti: "Se on typerin suunni
telma mitä olen koskaan kuullut'
_ Päämekanikko oli kuin' lyöty.-;Jl
meistä ölif ettei hän odottanut nii]
siuiii:9$auk)^|ta. ;;yastäusta. ^ Häh %
PsäriiM';^ ple
rien neuypttelun etumjeben kan^
ja tuli .uudelleen Chornyn piiheill
-ja sanoi: "Olemme päättäneet, etti
sinä olet oikeassa. Ensimmäisen eh
dotukseni sijasta kootkaa kiiori pe
rustuksien päällä parrujen kannat
tamana ja sitten asettakaa renkaa
paikoilleen jälestä päin." ']
Chprny oli saanut ohjeensa. Pää
mekanikko ei pyytänyt hänen mie
lipidettään toista kertaa ja asiask
ei sen'enempää keskusteltu. ;
Chomy meni työryhmänsä
mälle asentajalle annettiin tehtä­väkseen
suurien koneiston asettami­nen
sulattoon.
Hänen. työryhmäänsä kuului rans­kalaisia
,suomalaisia ja brittiläisiä
— kailcki canadalaisia,' jotlta toimi­vat
yhteisesti ja tiesivät kuinka ras­kas
koneisto on asetettava paikoil­leen.
^ • • ..', r ;.
Nyt hei saivat tehtävän, joka
vaati erikoista ammattituntemustai
Koneista painoi n. '200 tonnia. Ko­neen
kuori oli tehty puolen tuuman
vahvuiscista teräslevystä. Kiiori oli
kolmessa osassa, kukin 30 jalan
mittaineh ja 11 jalan levyinen. Ku­kin
osa painoi yli 10 tonnia.
Tehtävä ei ollut mikään yksin­kertainen,
isillä koneisto oli asetet­tava
'kaiiden suuren renkaan varaan,
jotka kulkivat valtavien rullien va­rassa.-
• • -.'.^
Rullat olivat paikoillaan ja kuori
Sitten hän lisäsi uhmaavasti: "Mnt
tä mp tulemme tekemään sen omai
suunnitelmamme mukaan. Muft
tehtävä oh saatava - suoritetuksi öi
nenkiiin he tulevat takaisin iltapli
väliä." J
He kokosivat renkaat ja kuorci
lattialla ja kun se oli koottu ne oSai
nostettiin paikoilleen kahden m
ren .nosturin avulla niin helläft
kuin^lasta käsitellään. Ja niin ko
neistdi tiili rulliensä jpääUe ja &
tehtävän suorittaminen kesti-vaii
vähän yli kaksi tuntia.
Pian sen jälkeen päämekanittc
ja etumies tulivat uudelleen. Ku
he näkivät, että tehtävä pii suoritet
tu. hymy levisi heidän kasvoilleen
ja asettajat myös hymyilivät, t
Chomy sanoi hymy suussaan:
"Kyllä se hyvin menestyi niinkoin
vakuutitte." Ja päämekanikko oli
mielissään;
PÄIVÄN PÄKINÄ
sinirf tunnetaan
Viime tiistäiiia Lontoosta vtiiUut
radiouutinen r aiheutti' epäilemättä
sen, että monet, canadalaiset kohot'
tivat kulmakarvojaan'ja raapaisivat
miettiväisesti päätään^ ?
Meidän niielessinime on unttr
nen, siltä, että eversti Geoi^e
Drew, Joka Canadan kansan ka­sissa
kSrsimSnsä monc;|i vaalitap­pion
Jätteen "salrastöi" niin par
hoin, että Jontul Idojptunaan tovy-puolueeni
Jöhfa|an vlxasta, on nyt
toryjen vaaiivoitoti Jälkeen " p a ­rantunut"
silni määrin, etfS hä­net
voitiin nimittää Canadan kor-keakPmissloneriksi
Britanniaan;
Jos olisi kysymys vain nur. Drewn
maallisen minän hyvinvoinnista,
niin me voisimme toivottaa hänelle
terveyden jatknmista ja muuta sel­laista.
Mutta meistä tuntuu, ettS etur
oven kautta torypuolueesta rpmuu-tettu
"suuri johtaja" on nytvaali'
voiton jalkeai vt^tetty^ sisS^n "ta­kaoven
kautta".
Totta on, ettei mr. Drewta sen­tään
nimitetty hallitulcseen. Se oli­si
ollut aivan liian uhkarohkeata
sillä tästä suuresta Canadasta ei
tuskin löydy yhtään ainoata sellais
ta torypuolueen "varmaa" vaalilin-naketta,
mistä mr. Drew voitaisiin
hallituksen jäsenenä valita alahuo­neeseen!
Mutta vaikka eversti Drewn ni­mitys
tapalrtuiiän huomattavasti
alemmalla portaalla, niin sitä voi­daan
kuitenkin pitää oireellisena
varoituksena siitä mitä tuleman pi­tää.
Se on yksi esimerkki siitä, että
torypuolue taitaa sittenkin olla sa­ma
vanha taantumuspesäke, miltä
se on aina ennenlcin ollut? '
Vaalien aikana torypuolue kehitti
äärimmäiseen huippuunsa sen "yk-silöpalvonnan",
mistä esimerkilcsi
venäläiset saivat Stalinin loppuai­kana
enemmän kuin tarpeekseen.
Harvoin, jos lalnkaanpnbuttiin vaa­lien'aikäita
torypuolueesta. Sensi
jaan mainostettiin mr. Diefenba-keria
jLiut^sna Messiaana, joka on
kailcki''kaikessa. Torypuolueen eh­dokkaiksi
} nimitettiin suurella huo­lella
kansan suosiota nauttivia kan
salaisia^ ;jotka ehdokkaiden ominai­suudessa^,'
puhuivat johtajansa, : mr.
Diefenbakerin hyveistä ja etuisuuk­sista;
Totta, ^että ehdokkaat myön­sivät
kuuluvansa torypuolueeseen,
mutta, mitään he eivät puhuneet
sellal5is^ "suuruuksista"'; kuin R.
B. Bennelbt ja eversti Drew, mr. Die­fenbaker
oli kaikki kaikessa, kbn-seryatiivipuolueen
alku ja loppu.
Mutta nyt vaalien jälkeen vedet­tiin
jo takaoven kautta korskea,
koppava ja kaikkea demolaraatti-suutta^
vj|imesti halveksuva eversti
Drew; takaisin torypuolueen palve-lulcseen!
' - •
Onko tämä merkkinä siitä, mitä
tuleman pitää? Jos näin, silloin ei
vannaan kunnian Icukkö laula sen
paremmin pääministeri Diefenlia-kerille
-kuin hänen puolueelleen-kaan.
Tämä puoli asiasta on jotakin seh
laista, jnistä saamme kuulla peräs-tapäin,
kuten tonrentekijä sanolsL
Mutta jos^pääministeri Diefenl»-
k e r i n ^ ed^ttamisia arvbstelläSn
.ainakin osittain hänen "ystäviensä'
perusteella, niin minkälaisen-, käsi
tyksen saavat brittiläiset siit*
maasta, josta nyt nimitettiin nr.
PreW korkeakomissioneriksl • Bri-tanhiäan?
Pitäen mielessä sitä tosiasiaa
kun tämä kuusijalkainen ja ulko­muodoltaan
komea mies löi "I^'
zanm lailla rmtoihinsa ciäfl
ccf:iäisen vastustajansa fyysilli?J
mitättömyyttä korostaakseen, 0 »
dän täytyy myöntää, että ulkoua»-
sesti eversti Drew olisi mukiin n*
neva mainos. .
Mutta V tunnettu brittiläinen kir­jailija
huudahti aikoinaan, että oo-ni
ihana omena on sisältä näfci
Niin on asia myös everstimme sn»
teen, sUlä hän ei voi oUa puliunBt-ta
ja kirjoittamatta — ja silloin t»
lee aina esiin jotakin sellaista, ^
tä canadalaiset eivät halua offl»-
seea - tunnustaa.. •%
Jos sitten brittiläiset arvostdert
Canadaa ja canadalaisia sen pcnf
teellä mitä eversti Drew pubun^
kirjoittaa, niin silloin saavat bn»
Iäiset kerrassaan nurjan kuvan t*
tä maasta ja sen työteliäästä H»
sasta. _
Kuten sanottu, tämä tiistafl»
Lontoon uutinen sai varmaan
nen canadalaisen kohottamaan
makulmiaan ja tunndihaani
vää ei tule, jos tätä tietä aiot»*
tarpoa. — Känsäkoora.