Vapaus, August 16, 1952

              «8 V eeeand dfiiss maa bgr tli6 Post
OIBeo D e ^ ^ Ottavaa Pnb-
Telepboniea: Boslness OHIee <r42M.
B. SuksL Editor W^^EUtiB^
TtansIatloillFee of chaige.
Canadassa: ^ 8/75
SYNT^ÄAÄ-
PÄIVIA
^ Kaarlo «nnilä^^^i^
Centre, 6nt.> saavuttaa niasinantaijdia;
tk, 13 pnä 65 vuoden Iän.
Yhdymme onnitteimhin!
OLISI'NIITX OIKEITAKIN
AMPUaiAMAALCJÄ
: Sähkötyöläisten lehti ^DB .News"
hubmauttaä maamme pääkaupungin
virkaiiijoille; että heidän tplmlntan-
Ea olisi luottamuksellisempaa J a i h a i l -
tävämpaaV ilos'^^eetiiÄiaani että: he
^tähystelevät »tehtäviä jaiitaaia"
ampuisivat pUvlBSä liiteleviä hinto­ja,
Työmles-EteenpäiEu
ONKO SUOMALAISTEN .
jitiCBAPXISYY8 LilOltELTDA?
"Eiväthän^ suoma Jäiset ; olekaan
jäykkiä' totesivat', k l ^ i e i r i l l e (Hel­singissä)
fiaapuheet tuiiset bulgaarit,
. ' _ siiomeri demokraattisen nuorison
lehden: ''Terän" etusivun otsikko.
Dear ee
:. Weil, h
;jiy öiee
'sod got a
S; r amatööriurheiluun, jos siHe annetaan siihen mahdollisuudet,
' ^ r mutta i^itä mahdollisuuksia siltä puuttuu. Ja Canadan Olympia-koiiuteap;
i)r.esidentihy mr^ -Davresin ehdottama urheiluharjoitus-koulu
yksinaäii ratkaise tätä kysymystä, eikä se ole edes avainkysymys-l!
p|15!f i V •^"öseen, mikä sellaisenaan ei ole enää riittävä^
:^-<E>l^a5ip^ai§fcisoiss?i' todettiin. Urheilusarkaa
kiiteh juuri pidetyissä
on kynnettävä syvem-
> saveföisina kehittyneimpien maiden kanssa. Tunnettu tosiasia on,
^ /ejttä.vain sellau^n urheiluohjelma, minkä tavoitteena on mahdojli-
^ ^ ^ j j ^ semmgn laajojen joukkojen vetäminen aktiivisiksi urheilijoiksi, voi
loppukädessä kehittää myös ennätysmiehiäj£^ -naisia. Ellei tällaiseen
ki)ko n^^ käsittävään joukkourheiluun pyritä, niin tulokseksi
jä?, että lukemattomat hyvät urlieilukyvyt jäävät huomaamatta ja I : l ^ W « - eikä tätä tappiota k o r v ^ ^"^^^l^^^m^
-kasva^jis j a ylistäminen. - , Sen Jälkeen lähete-f\'
» Mr. Dawes sanoo, että canadalaiset eivät ole kiintyneitä arafli* " ~
') tööriurhieiluiin. Mutta miksi he eivät ole? Onko valtiovallan töi-j
mesta teljty mitään araatööriurheilun edistämiseksi j a jos on. niin
4 ' ' inin!^ verran? Iifissä ovat ne vleiset urheiliikpiiHit vnimSctp
SiiiiinMite
Tämän Icesän aikana Yhdysvallois­sa
kiertänyt Suomen taiteen näyttely
tulee Canadaän tulevan syksyn a i ­kana.
Ilmoittaa Ottawasta National
Gallery of Canada, jonka huolletta­vana
on 'kaikki'uäyttelyä koskevat
yksllyiskohdat, ^V-^'-^''; ^ ^
T ä m ä Sadmen taiteen iiäyttely on
Suom^aiaiiJÄmCTildtälalsen Yhdistyk­sen
järjestämä. Se avattiin maallsk.
20.pnä Ateneumissa Helsingissä ja
lähetettiin hiihtlk.' ialkupälyinil Y h ­dysvaltoihin,
jossa se on kiertänyt
maan : hubmatuimmissa keskuksissa.
Näyttely käsittää' kaikkiaan 82.maar
lausta sekä 14 professori Wäihö A a l ­tosen:
•kuvanveIso?tä. '' •.
• National Gallery of; Canadan joh­taja
-Hl b . (MdCunray on ilmoittanut
lehdellemme, että. näjyttely, saapui
viime viikolla .pttawa.an ja .että se
avataan Ottowassa National Galle-ryn
suojissa syyskuun alkupäivinä.
Nykyiset suunnitelmat edellyttävät,
että näiyttelysiirretään •, sen \ jälkeen
Montrealiin, «jossa se tulee olemaan
Montrealin taidemuseon (Montreal
Viime vuonna Ontarion "mestaruuden" voittanut 'fanhan aJan'^vIulo-nlebka
Mel Lavigne, Winghamista, Ont.. voitit nyt SiOOO henkeä bäsit-täneen
;yleirän Vedfssä
yleisön Juukössa "myötäillessä") Canadan .mestaruuden tänä vuonna.
Kllpi^iluuhosaliistua seltse
älkukilpailusfä.^ • Shelb^inie'"^
hemman -aviomiehen kanssa
'— O l e t t i - k i n a a n oää.^c^ .
- Ka^iia-yhden kerran..omtta,
«u^fculmmt jo monta vuotS.
muista t a i i o i n mistä oli Zn^
a?utta ;.muistan kuitenkin wS
l^,J^-°^ kanssa n a i S mS
koifekimattoa keittiöön k u n r S
me Väittelemään: V a h n o l l a ä i^
.loin täynnä nuppeja, eikä kS
nyt puhumaan. SiUoin msin ^\
tolle •väittely^ hänen kanssaan.
VJtÄBINKXBITYS
...NHO^^^^ytteliJätärrMinä olen ^.1
doto vihnein onnistunut-pääsemään
elokuviin, ' . ^
: Tohien näyttelijätär: Älä hiidei
mite9,sinä,onnistu;t sen tekemään?
Nuori: MytteUjätär: se on peri,
yksinkertaista. Maksoin heille ^
50 senttiä. ^ " ..:<
Vakuu
,:<lUiiit€i
PoSi
\
tilaisuoaen jsyysknnssa matkustaa, LonisyilleenKentnckyiln,. Kilpalllak-,
seen Yhdysvaltain mestaruudesta.
JVämä .^es^ruiuskUpaUui''alpitettiin vasta vui»! sitten mutta niiden
saämaii .osanottajain ja yleisön .kannatuksen suuruus on herättänyt Jo
kysymyksen sUiä; että alustavat kilpailut pidettäisiin maakunnan kai- '
kiila alueilla: ja< loppukUpallut sitten Shelburnessa.
uskomme isänmaahan' j a me kuulem-
•me sen äänen kohoavan kaikuvana —
ja näin me ^ tulemme löytämään. y h ­teisen
tien sen vapauttamiseksi sorta­jistaan.
yVvy yy;.;-',;
Eläköön kansallineor antifrancolal-nen
ririlama!
Eläköön Espanjan kansallinen
r.ippumattomUus!
•Missä yleiset urheilukentät, voimistelusalit,
^^2,, hiihtoradat j a muut välineet, jolta urheilun edistämisessä tarvitaan?
Eikö ole tptta,i että valtiöyallan, sanomalehdistön j a muiden vastuun^
' ' alaisten piirien toimesta on selttetty ''cänädäläiseksi urheiiuksi''
tään taiteteokset Torontoon, Joss|si
ne: pannaäii näytteille marraskuus­sa,
jos silloin on mahdpllisuuksia
hiiden näytteille asettaminen. -
/ M r . McCurry korosti • kirjeessään,
että kalkki nämä suunnitelmat ovat
ehdollisia.: j a että niitä .voidaan tar­peen
tullen muuttaa olosuhteiden
vaatimalla taivalla. •
vöiihistelusa-varten;
'; t ' Sfjatta jatkuvasti järjestää kilpailuja.
tätä asiaa vähän toiselta puolelta, niin silloin häh- '
::|?j||;||;^'.v"V?'^ ehkä' vieläkin selvemmin. ; Nykyään Canadan
suuremmissakaan kaupungeissa, puhumattakaan nyt kauppaloista ja
Öle yhtään kunnollista jur^^^^
yhteydessäl ' M i t e n herran nimessä sitten voidaan odottaa,
r:\ J?!*^ Canada voisi jotenkin kilpailla sellaisten urheilullisesti edisty­neimpien
maiden kanssa missä on valtiovallan myötävaikutuksella ja
^rahallisella atvustuksella rakennettu suuria urheilustä<iionejä isoim-p
i i h kaupunkeihin ja nykyaikaisia urheilukenttiä k a i k k i i n kaupiinkei-
' kaujppaloihin j a k y l i i n k i n ? ""'•.r'^
'IJrheiluä harrastavat piirit ovat todella tässäkin maassa suorit-
' "'iäneet jättiläismäisiä ponriisteluja amatööriurheilun edistluniseksi. Ot-
'!lamaamme eisimerkiksi vaikka Suomalais-Canadalainen'Ämatööriur-suhteellisesti
pieriistä riveistä on ke^^
' *nen ja Pella) sekä lukuisia Canadan mestarei-i
urheilulajeissa. Se osoittaa, että tästä maasta
urheilukykyjä, jos nuorisolle vain annetaan mah-urheilulahjojensa
kehittämiseen.
M u t t a mitä " a p u a " ph esimerkiksi yllämainittu urheiluliittomrne
:arJfias|bDe-;
Canadan Sucunalalsten Arkisto i l ­moittaa
saaneensa- viime aikoina
kaksi hucmattävaia lahjoitusta.' E n ­simmäinen
; niistä käsitti thnmlnsi-lälsen
ihrs. kNetta Tannerin lähetyk­sen
hyvin säilyneitä valokuvia Por-cupinen
kulta-alueelta j a toinen to-rontolaisen
W. iSäilän lahjoittaman
paketin hyvin säilyneitä Cahääassä
ennert vuotta ISJIS .painettuja ' suo­menkielisiä
khrjöja.
Arklstokomitea kUttää lahjoittajia
kummastakin lahjoituksesta. ' v
Kaikki arkistolle tarkoitetut lähe­tykset
on tehtävä osoitteella: P l h -
nish-Cana<^an Arohives, Box 354,
Sudbury, Öiit.
Esganjah eid ryhm^^^
esittävät yhteisen riritämati muddoi^ämisia
i^äkimaanäa väpaiittamiseksi fasistisorro^ta
Entinen Espanjan pääministeri Jo- yhdistämme ne pyhään velvolllsuu-se
Giral, Cortessin jäsen Honoratq 'de teen Espanjan pelastamiseksi. Me
Castro, Espanjan sosialistisen työväen
puolueen kansalliskomitean puheen­johtaja
j a Meksikossa olevan espäii-jalaisten
sosialistien ryhmän paiheen-jolitäja
Ignacio Perretjans, Espanfan
kommunistisen puolueen; poliittisen
toimiston jäsen Felipe M. Arcokda,
kirjailija j a Meksikossa olevan "Ta­savallan
talon" puheenjohtaja JLebn
Pelipe, kenraali: ja entinen merimi­nisteri
Francisco Matz, iKa,tal9nIan
parlamentin jäsen JosePplc y Pölc j a
lukuisat muut Meksikossa oievat'';Es.-
"panjan'~kdmihjm
.Jwikkia fsuunfc^^^^^
yhdistysten jäsenet, kirjailijat ja tai­teilijat
ja naisten ja niioirison ediis-tajat
ovat julkaisseet . vetoomuksen
yhteisen känsairseii; rintaman mub-dbtamisestä
Francoa vastaan. 'Ve­toomus
kuuluu seuraavasti: -
ESPANJALAISET! n.-ii .
Pitääkseen .vallassa koko^ Espanjan
kansakminan vihaaman järjestelmän
Franco niyjf Espanjan. .Hän asettaa
pyhimmän aarteen, T kansakunnan
riippumattomiiudeh'; ämerikkälaisteh
valtiaitten' "Jalkoihin. Meidän isän­maamme,
joka • on aina ollut, ylpeä
aa;
pellot sotaharjoiiusa|u.eeksi
Saint John N Ä — Y l i 3.000 far­maria
New Brunswicklssa'häädetäto^
mailtaan kuhrst. iLaurentin hallitus
ryhtyyrakentamaan suurta uutta
sotilasleiri^ lähelle Westfieldiä; joka
on muutama m^ili täältä. 'Tämä $25"
miljoonan rakennussuunnitelma; j o ­ka
esI^tt^i^ij^eliJkuun 1";'päivä, arvi­oitten
mukaan tulee käiyttämään 600
—11000.., nellömaijia rikasta., maanvil­jelysaluetta.
Se j: tulee olemaan Ca­nadan
suurin sotilasharjoitusleiri,
kolme kertaa'; suurempi kuin nykyi­nen
'Waihwrightln leiri Albertassa.
ÖttaTvastkitÄfe&en tledoitusten mU-kaan
puolustusmmisteri Brooke
Claxton tui^';:.^äy ttämään pakkoluo­vutusta
jois, el' saada maita kyllin
alhaisella hinna,lla. Tällä alueella,
jota on asustanut neljä sukupalvea,
on 748 •farmlperhettä, j a maakunnan
parhaimpia farmeja!
Monia farmeja on viljelty yli sata
vuotta. Edvaxd Barton, jonka iso isä
alkoi inaata viljelemään lähellä
Westfieldiä v. 1840. esitti farmarien
mielipiteetysanoen ."El ole oikeuden­mukaista
ottaa" meiltä maatamme,''
Ottavan tiedoituksessa seivästi j l -
menee sotasuunnitelmat,, jotka ovat
sotilasleirin rakentamisen tekijöitä.
Yhdessä tiedonannossa sanotaan, et­tä
uuden leirin rakentaminen on tax-peellinen,
koska katsotaan Wain-wrightin
220 neliömallhi alueen ole­van
"liian pieni nykyaikaisille har-aidatkin
kiikissä kehittyneimmissä urheilumaissa,
sitä, missä todella bn vika. Vaikka esimerkik-
)itettu puolueellisuutta porvarillisten urheilu-siitä
huolimatta täytyy myöntää, että siellä
mukaanlukien Työväen urheiluliiton seu-kuntien
apua tärkeän urheilutoimintansa edis-siihen
asti kuri Canadan hallitus kieltäytyy tällaisesta
suhtautumisesta amatuöriurheiluun nähden, tämän
amatööriurheilu pysyy lasten kengissä.
on se, että liittohallitus mjröntääyuositto vä-
1,000 liittovaltion-, maakuntieur j a kuntien urheiluoh-i
!rjelman suurta laajentamista varten siten^ että siitä jpääseyät osallisiksi
^"^i^^^^l^m^r (kaikki urheilua harrastavat järjestöt, olkoot ne sitten " p o r v a r i e n " tai
• t e
Albertan vaalien
lopullinen tillos
Edmonton. — Torstaina saatiin l o ­pullisesti
selville äskeisten maakun­tavaalien
lopulliset' tuidkset,"joiden
mukaan laihlaatijakUnnan jäsenyydet
jakaantuvat seuraavasti:
Social Credit . . . . . . 52
Liberaalit 4
CCP 2 • i:\
Konservatiivit . . . . . . . 2
' Itsenäinen SC . . . . . . . i ; :
Vuonna '194.8 valitussa lainlaatija-kunnassa
oli 57 jäsentä mutta sen
jälkeen on sen jäsenmäärä lisätty 61
jäseneen. Edellisiin vaaleihin ver­rattuna
voitti SC-puolue yhden pai­kan,
liberaalit kaksi.; ja konservatiivit
kaksi. ' '\
$70,000 muuttokulut
Ottawa. \— Canadan tUastotehdas
(tilastoilinen toimisito) muuttaa par­haillaan
uuteen kahdeksan mlljobnaa
doilarin hintaiseen rakennukse-in.
"Tehtaan" noin 1.350 työläistä on o l ­lut
muuttopuuiilssa sitten kesäk. lop­pupäivien.
Muuton 'sanotaan' tule­van
maksamaan noin 70,(HK) dollaria.
•My. AT K AA VAPAPBI
kansallisesta riippumattomuudestaan,
tämän: isänmaan muuttaa jfrancolai-sUus
sihrtomaaksi, vieraan vallan saa­liiksi.
Francolainen Järjestelmä tuo Es­panjalle
sotaa, kuolemaa j a hävitys­tä.
Espanja, joka on saanut kestää
hrvittävlä kärsimyksiä :-fraricolaisen
sotapoUtiikan johdosta, rosvouksen,
riiston ja lahjohnän takia j a jenkkien
harjoittaman mään rikkauksien ryös­tämisen
jolidosta, kulkee kohti k a ­tastrofia.
• Kurjuus ja perikato — 'se
on maan yhä laajempien kansanker­rosten
kohtalo.
Viime vuoden suiirefc lakotyj^^ vas-talauseliikkeet
\ ilmaisivat koko kah-sakuijrian''
t a h t o a j a täisteluhenkeä.
Mikään el voi' estää kansan, koko E s ­panjan
kansakunnan uusia suuttu­muksen
pm-kauksia. • y/
Espanjalaiset eivät koskaan tule
hyväksymään sitä, että heidän isän­maansa
myydään, muutetaan siirto­maaksi
ja saatetaan ulkomaalaisten
sotilaalllseeri miehitykseen. Espahr'
ja ei voi tuhoutua, eikä se tule t u ­houtumaan.
Sille tuo pelastuksen,
' kuten aina sen liistorian suurina
päivinä, sen poikien: yhteenliittymi­nen
j a yhteinen'taistelu.' Mutta oh
vain yksi tie siihen, että Espanja tiii-iisi
vapaaksi ja riippumattomaksi ja
jäisi eloon kansakuntana, Francon
järjestelmän kukistaminen. •••
Espanjan pelastamisen, sien kari-salllsön
riijppUmattomuuden,. kansal­ta
riistettyjen demoly^ttisten va­pauksien
takaisin ; valloittamisen,'*
isänmaan tulevaisuuden Ja elämän j a
kaikkien espanjalaisten kunnian ja
heng;en'piiolesla me vetoamme kaik­k
i i n kansalaisiin, katsomusten ja us­kon,
eroavaisuuksista riippumatta, Jä'.
heidän puolueisiinsa ja järjestöihin-r;
sä voimakkaan kansallisen rintaman
muödöätamisekst ^
män'kukistamista Ja demokratian uu­delleen
pyisyttämistä varten.
Me taistelemme yhdessä luopumat­ta
silti omista katsomuksistamme.. Me
K ta
y^Poi^fA^^
nä ollessani sattui käteeni Port ..Ar­thurina
ilmestyvä. ''Caiadan Uutis­ten"
elokuun 1 p. nuinero. Lehden
nimen alla oleva tunnuslause " s o -
vinnbliisuus . yhteisissä; vapaus -yk^I-tyisis.
sä j i hyväntahtoisuus kalkissa
asioissa" sattui silmääni.' " iy
vAJoin sUmäiUä lehteä siinä mle-les:
sä, että. Jesliden; sisältö olisi yhtä­pitävä
tunnuksensa kanssa; mutta
mitä vielii! F,«hän siltä löytynyt sitä
"sovittelevalsuutta" ollenkaan, vielä
yähemmän "hyväntahtoisuutta (kai­kissa
asioissa". r,--,
Viimeksimainltttiun tunnukseen ,ö-tatesuhi
sisältyyän. maininta meidän
hyvin onnistuneista "lilttoJiihUs.tam-me".
jotka pidettiin^ lehden koti­kaupungissa.
Se komea juhlakulkue
volmistelljoineen, uriieilijoineen, tol-mitsyoineen
seikä lippuineen ja U-punkantajtoeen.
ei olisi luullut jää­vän
huomaamatta suomenkieliseltä
lehdeltä. Ja olihan marssissa rlntä
rinnan meidän oman känsallisuutem-nie
nuorisoni, jota me kadulla kat-^
selijat. ylp^-dellä seurasimm e.. Entä
se monikj^tm^npäliien Joukko, joka
esitti niin,..kauniini Javpnnistuneen
voimistelunäytöksen kentällä? Siitä
esityksestä Fort Willlamin pormes­tarin
sijainen laiiisui niin kauniisti
—• "minusta' teätä nuoret, voi sanoa
jokaisesta,' että^'^sopisitte kaurieusku-iiiiigattarelksi.'*^
. - : ' • "
J a se mpnikyimmenlukulnen urhei-lijajoukko?.:
Täytyy jo olla hirveän
.mustan mieleltöän, 'ellei löydii siitä
Jotain-asaieltätden^vää sanottavaa.
Vai öhkaleMeo.toimittaja siinä y h ­teisessä!
hävityksen työssä, l Jota "toi­nen
känkl" teki laittamalla urheilu-i
seura "Lahjukseii'" nimissä kilpailut
Saimoiksi päiviikBl, mutta Joka kuii-lemma
onnistui perin huonosti. T a i
seurasiko "Canadsun Uutiset" kielis­ten
lehtien - ."arautaverhomenetelmää"
kiin p i i kysyanys) työläisnuorison rien-noista.?
- ; ^ '
Samasta-' Jehdestä ulospurkautui
kyllä iloisuus-ja hyväntahtoisuus sii­tä
, kun atothikomissionin raportista
ilmeni, että "atomipommien tuotanto
lisääntj^. Tiyydyttäviä tuloksia on
saatu uusityyjiplsten atoniiaseiden' laskettU - Vesifle
jpitusmenetehnilleV joita sotilasbiirit
.suosittelevat." -c y-.y -y
Puolustusministeri Claxton esitä
hallituksen perustelut uuden ieiiij
rakentamiseen: olevan seuraavat: '
: "Maaperä on taktUlisesU sopi™
ollen • samanlaista, kun Euroopas^
löytyy pohjpis-ja länsiosissa." '^yi'-
'\ "Ilmaston puolesta kenttäharj(4l
tuksla. vpl .Jatkaa yi^ipäri vuoden," '-4
"Alueella on hyvät kulkuiaii»ks^
j a sen: sijainti on eduUinenMölas.
joukkojen keskittämiselie ulkomalik
viemMä, varten'.'' •. '''^'"'d
^ u s l : leiri sijaitsee Predertotp^ito
Ja. Saint: Johnin.: välillä jä on vafa
m u u t ^ i a maileja Yhdysvaltain ra-jalte.'
Öälnt Johnin jäistä vapaa sa-tania
on lähellä. 'Siinä tulee tilmm
tilaa 20.000 sotilaalle ja se vaJmis-
'tuu'.v. iis64.;'' ' •
yMaakun^ari
teri Miälälr, Joka. on kutsunut ;waf
Iit syyskuun 22. ip!.' täydellisesti
nattaa suuxmitelmaa tehdä . m i ^ .
ta sotilasalueeksi. Hän toivoo ainakin
osan siitä $25' miljpohpn peruskus­tannuksista
' .tulevan maakuntaan ]a
maakunnan hyötyvän leirin miljöö^
nan dollarin kuukausikuluista. cra
on ihyöskin jd^nnostunut suiumltd-miin.
Se on 'jo. pyytänyt ;iiq)aa .ra­kentaa
uusia (rautateitä ja tulee hyö­tymään
-^suurestl leirin rahtikuluista.
Suuri rahtilaiva
valmistuksessa.'' "Canaäan U\itlset"
tekee sen johtopäätöksen, että "ato­mienergian
ikomisslontn ipuollvuosirä-
Port Ärtbturissa
Port Arthnir, Ont. Elok. 2 pnj
portti, antaa venäläisten t a k a i s i l l e k laskettihi' iPart Arthur Shipbuflding
urklkijoille ; paljon ajattelemisen a i ­hetta,
mutta tuskin Moskovaan la­hotettavia
iloisia uutisia." .
"Canadan Uutiset" ilpitsee siis s i i ­tä,
että', ihmiskunnan teurastimovä-liheissä
edistytään (olisikohan jo
mielikuvituksissaan heittänyt atomi­pommin
tuohon elämää ja terveyttä
uhkuvaan nuorten urheilljajoukku-
«en niskaan?) koska ilvehtii siltä,
että tällaisten tuhoaseiden vastusta­mista
vastustavat ihmiset — 'jotka
se leimaa ihnan muuta- "Moskovan
asiamiehlksl" — ovat huolisssian s i l ­tä
tuhosta, mitä, näiden sbta-aseläen
valmistaminen ihmiskunnalle lupaa.
Siis "Canadan Uutiset" myöskin hy­väksyy
sodan, koska hyväksyy sen,
että tuhoaseiden tuotantokin kasvaa.
- - V - ' M e r i T. :
Cö:n telakalta vesille S. S. Thunder
bay, joka on kolmas jättiläi^rfkois-ten
järvilalvojen sarjassa. Uusi laiva
pn 664 jalan pituinen Ja S, S.' Sir
James Dunnln Ja S. S. James Norris-nbnisten
laivojen sisarlaiva. Niiden
sanotaan oleyan suurimmat Suuxtra
järvien Canadassa rakennetut aluk­set.
Laivat on rakennettu Canada'
Steamiship •Lines-yhtiön laskuun.
Uusi laiva rakennettiin 162 päivän
ennätysajassa eU 35 päivää lyhyem­mässä
ajassa kuhi Sir James Dum
Canadan dollari
Suomessa
. Helsinki. _ (S-S) — Canadan dol-larhi
kurssi • nostettiin jälleen iji
kolmella markalla 240 markkaan Suo-men
paninissa. Vuosi sitten oli kurssi
216 mk..
pää j a leveämpää vakoa urheilusarkaan, n i in varmaa on,' että kym^
menen- tai viidentoista vuoden perästä tähänkin maahan tulee seicäj
kultaa että hopeaa olympialaisista. Muussa tapäulcsessa; huolimatci.
siitä kuinka "pahoillaan" jotkut asianharrastajat ovat, me: jäämmei
kansakuntana yhä kauemmaksi jälelle urheilullisesti edistyneimmistä
Torontossa äskettäin pidetyssä C C
F :n ipuolueScokpuksessa vahvistettiin
täydellisesti . meidänkin • lehtemme
yäitteet siitä, että Canadan hallitus
oh antautunut Wall Streetin hnpe-riallstleh
lakeijaksi j a tohnll siten
maanpetPlllsestl Canadan kansaa ja
sen parhaita etuja ja toiveita vas­taan,
'-z^^r:
Entmen CCpPm sihteeri David Le-.
wis sanoi tämäii St. Laurentin h a l l l -
utksen ' iakeijämalsuudieh menneen
n i in pitkälle, että sen edustajat ovat
hänen lasikujensa. m u k a ^ ää,nestä-neet
' YK : n kokouksissa kaikkiaan .17
kertaa Canadan % hallituksen Julki­sesti
omaksumaa kantaa - vastaan.
Vaikka shr.' Lewis ei sit^ 'malhiimut,
on jokaiselle asioita seuranneelle sel­vää,
että Canada on näissä tajkauk-sLssa
yleensä' hyljännyt omat kan­nanottonsa
sodan; >ja rauhan kysy­myksiin
• nähden' j a ön W a l l Streetin
painostuksesta äänestänyt "Yhdysval-talh°
(hallituksen' edustajain Jcannan
puolesta toisin sanoen Canadian
Hallitus pn menetellyt kuin entinen;
sika syödessään "omat ulostii^ensa.
Se ei ole Viarshi kaunista ^peliä kat­sottiinpa
asiaa tnilta kannalta t a ­hansa
— Yhdysvaltain" Imperialismin
Vaikka :mr. Lewisin omat esimer-klt
totesivat Canadan hallituksen t o l -
mmeen •yhdy^yaltahi satelllteetttaa
sUnämäärm, että sen edustajat ovat
hyljäimeet' omap -julistetun kantan­sa,
SO. syöneet. ,qmat. pidieensa Y h ­dysvaltain
dqUaridipIpmatian vaati­muksesta
j a painostuksesta, n i in siitä
huplimatta; oli ) mr.' Lewlsillä otsaa
väittää, että Canadan hallitus el
muka ole mikään Wall Streetin ker­jäläispoika.:
.tai.. satelliteettl.' Mikä
todistaa, että .CSCPrn Johtavat poUtli-kot
rakastavat ..salaa Wall Streetin
politiikkaa mutta, ovat rivijäsenistön
painostuksesta, pakoltetut 'kieltämään^
vaan olisi julistettava,' että ' musta
onkin ^valkoinen. / •. y..-. y : • y
Olympialaisista on .yhä vieläkin
kaikenlaatuista Jälkisatoa kuten esim.
ne Tukholmasta UiihetetytJ uutiset,
joissa kerrottiin ensin, että eräs u n ­karilainen
olympialaiskisojen osahr
ottaja olisi kieltäytj^nyt lähtemästä
takaisin kotimaahansa. Arvatenkin
se oU l i i an ihiitätön luku koska heti
sen jäliceenysamästa. lä^^
tettiin, että näitä kieltäytyjiä olikhi
kantaa lukuunottamatta. «
' . K a i k e n t S m ^ jpihdösta esltettlln-k
l n ;CM3 vaati­mus,
että. Canadan "on noudatetäya
i t s e i ^ t ä politiikkaa kalkissa asiois-fsa".''
Jotka tulevat - esille Y K : n ' ko­kouksissa.-
(kuten kolkoUksen päätös-kaiken
salavuo^eutensa sen- kanssa.
p C P : n .'kpljpi^^en psaripttajat ei­vät
pitänMt myöskään siitä, että
Canadan'luonMnrikikaude rnetallit,
rauta,: puutayara, öljy ym. myydään
pilkkaliinnasta Yhdysvaltoihin, josta
ne ostetaan, takaisin Canadaan ksmi-menkertaisiUa
hinnoilla, sen Jälkeen
kun ne on siellä valmistettu Joka­päiväisiksi
kuli^tustaxpeiksi. Se ei ole
mitään' muuta:äculn Wall Streetin
renghi asemaan antautumista. SUtä Öahioväpautta.
on Caiiadan kahsantalbudelle mlttaa-mattdihat
'vahingot k u n ehsm anne­taan
aj5volkkaat\ raaka-ameet miltei
Ilmaiseksi jänkkikapltalisteille j a sen
jälkeen ositetaan ne. takaisin tava­roina;
Jay ^raltavat voitot • takaäyilla
hinnoilla. Se, on niitä selvintä Ja j u l -
keinta petosta tämän maan kansan­taloutta
vastaan.
Mutta 'Joidenkin mielestä' ei kul-kaikkiaan
yhdeksän. Seuraavana päl-ivänä
kuitenkhi Ihnoltettihi, että koko
jutussa, sen paremmin yhdessä kuin
yhdeksässäkään ei ole kerrassaan
mitään perää. Tämä juttu jrhdek-sästä
unkarilaisesta painatettiin suu­r
in otsakkein Ja oikein etusivuilla —
mutta peruutus oli huomaamattoma­na
j o i p i n piilopaikassa takasivuilla,
jos sitä painatettiin lainkaan.
.' Kapitalistisen^ ylehdistön kylmän
sodan, .taktiikka edellyttää moista
p a I n ö vapauden väärinkäyttämistä
myöskin urheiluun nähden. Eikä se
ole mikään elllspälvälneh keksintö
sillä sitä on käytotty taantmnukselll-,
sessa lehdistössä vuosikymmeniä edis-tysmlelisiä^
astaan elämän: kaikilla
aloilla. Mitä. rikkaampi, olet sitä
suuremman lehden saatat omistaa ja
sitä suturemmassä '[ määrin ^ kykenet •
harjoittamaan moista kapitalistista
^ Siitä aiheutuu ikäänkuin itsestään
kysjrays. miten muutamia vuosia ta­kaperin
köyhä nainen on . kyennjl
keräämäiin itselleen moisen huikean
omaisuuden sen lisäksi mitä hänep
miehellään bn? y;
Bya p n o l l i i t Argentiinassa byv^-
tekeväisyystoiminnan johdossa. SiU
varten on kerätty varoja kaliin
mahdoUishi keinoin, jopa työläistä»
palkoistakin.' ' K a i k e n lisäksi on mo­neen
keftaan todettu, että näistä
roista ei ole pidetty mitään .»4»
vaan ovat ne olleet vapaasti Bran
käytettävissä.
AiTvatenkhi on Evä yhdestä tas­kusta
ottaessaan pannut sen takaisin
toiseen taskuunsa, kohdistaen sitai
hyväntekeväisyyden myöskin omaan
Itseensä —• j a siten tuli ennen köy­hästä
tytöstä monimiljonääri .
Olemme jo aikaisemmin kertonfj
sUta miten Egyptin hallituspilre^
on vallinnut kaikenlaatuinen pet*
huijaus j a varastaminen, jonka
dosta maan kunhigas potkaistiin pol»
pukilta j a lähetettiin maanpakooit ^
- viimeiset tiedot kertovat, _ et» |
Egyiptm haUltus on anneijan kä*^
.tä määrännyt asetettavaksi seits*-
män eri komiteaa tutkimaan sitä fflU-Muuanna
päivänä ilmoitettiin äs-
Vfy-A ' työläisten perustamia j a johtamia. jäldle urheUullisesti edistyneiihmistö^^^^^^^^ koUksIssa. kdkoUksen päätös- Mutta:'ij6ld'^nKln mielestä ei k u l - joona
Jgl? '\ .^B»^ Jos Canadassa r^-hdytään tässä mielessä kyntämään yhä syvem- maista, • - . . „ . " lauselmassa sanotaan. Jteökian ^ ; ^ o a sitä petokseksi, etupäi
lä kalkilla tavoilla kansan ja y a l ^
.varat ovat yfaranneet hovin Ja
lituspllrien suosiossa olleiden t a » ^
hin. Tarkoituksena kerrotaan
myösktay syyllisten xankaiseni|g
Mutta jos se -rankaiseminen on ^
manlaista kuhi se oU k u n i n k a ^
nähden, että hänen sallittiin ^
kettäin.: että. kapitalistisen sanoma- ^ saaliistaan mi&anaan ultounaflÄ
lehdistön hunnurityttö, Argentiinan d i n ei se ole juuri mikään l a n g a l^
diktaattorin Peronto vafano on vaan voidaan käsittää eräänl^^
kuollut. Evan kuolemaa koskevissa moitteeksi siltä, että ei ole_W«»
., . , • X . . (varastamaan tarpeeksi hienou»
tiedoissa on meitä kiinnostanut eni- ' " » " ' " » « « ^ ' »^
ten tieto siltä; että hänen: kuolinpe­siinsä
pitäisi käsittähiän yU 20 m l l -
valla.
Saapa nähdä miksi se korppi B » ,
Joonan dollarin anvosta rikkauksia, raadon kynii sleim VijgSV^^
jtpäässä'Jalokiviä Ja muita, koruja.