Vapaus, March 6, 1956

              (fefuoriion
ivulla kisoihin?
tuD {»iQUlnnm }9 pnä «Ui]kauU<-1
1 kilpailidce^vottomalosi rata. j a |
eattäurbeilijans. saJ torstaina puo-1
Ueen oilseude» estetuomion mikä | ryttää. f M*' Santee voi osalljstua^^^i
uantau» (maalisi. 3. pnä) M a d i - j
square Gardoiissa pidetä vlin k f l , i
•Rmä estetuomio eäätää. että Yh-1
ysvaltain Amatööriunion el r o i pan-1
erottami^äätöstä voimaan e n - '
enkuiri Santeen vaUtus tulee käätd-iväid
tnaallsk. 9 p n kuirlustelussa.
Santee erotettiin syytettynä, että
ionna 1935 M n otti kolmesta ku­lusta
vastaan. $1300 y l i sallituh
j a että vuoden 1935 k i li
iluista ön hänen vaimonsa ottanut
lämainitun .sunman^^^^ 1^ vielä
i.ioo.
Yhdysvaltain A9iatööriurheilu-uiii-sin
edustaja^ vastustivat oikeuskuu-iistelussa
tämän estetuomion myön-ämistä
siliä i^erusteella, että jos
;antee osallistuu lauantama pidet-äviin
(tai oikeammin; nyt jo pidet-yihin)
kilpailuihin, niin toisetkin
lioksijat voivat menettää amatööri-ikeutensa
sillä perusteella, että he
vat juosseet ammattilaisen kanssa
amoissa kilpailuissa.
Tuomari James B . McNa'ly selitti
tenkin, että hänen estetuomionsa
ttää toisten u r h e i l i j a i n amatööHr
likeuksien puolustamiseksi.
EUGENIE COTTON: '
Kymmenen vuotta toimintaa
rauhan, naisten ja lasten puolesta
Nakten Kansafnvilised Deno-tuaatlisco
liiton pentstanlsen
.^iblavncsi oU sanulU myös
Maailman JUmnattiyhdistysten
Liiton ja Demokraattisen
«ison HaaOmanliiton jumaniosL
X^mä on .osoitus ditä, että
väUttömästi toisen maailmanso­dan
päätyttyä, fcnoden kauhean
kärsimyksen Ja vaikeuksien vao-den
jälkeen maailman kamat ta-jnälvat
välttämättömälusi jolistaa
vi^ymättä työläisten, nnorisMi,
naisten ja: äitien scnlla^^ päättä-
.väisyytensä. pelastaa Huniskunfa.
aasien sotien ulialta. Se ei soiii-
: kaan- ollut ensimmäinen kerta,
jolloin midiet ja naiset olivat
nousseet sodan Itaubuja vastaan,
emmekä, ole unohtaneet niiden
: satojen tuhansien • miesten ja
naisten ludnttamista /ja ^ kuole­maa,
jotka vastnsUvat Hitlerin
komentoa. Mutta heidän vasta­rintansa
oli ollut liian liajanaista.
'jotta se olisi voinut voittaa.
Juuri tämän vuoksi pemstet-tiln.'
Icaikkialfa maapallolla mU-joonien
ja.: taas miljoonien työ­läisten,
nuorten ja naisten jouk-kojärjestöjä,
heti, kun toinen
TERVEHDIMME . . .
Kansainvälistä naistenpäivää
rauhan ja ystävyyden merkeissä!
CSJ:N VANCOUVERIN OS.
NAISTEN KERHO
VANCOUVER B R m S H (XJLUMBIA
PARHAIN TERVEHDYS
MEIDÄN RAKKAILLE
SUOMALAISILLE YSTÄVILLEMME
KANSAlNVÄLiSENÄ NAISTENPÄIVÄNÄ !^
. National Executive
Congress of (Nadian Women
23,SULTAN STREET TORONTO, ONTARIO;
^ TERVEHDÄMME
KANSAINVÄLISTÄ NAISTEMPiUyÄÄ!
Yhdistäkäämme voimamme taistelussa .
' rauhan puolesta!
CSJ^n NAISTEN KESKUSKOMITEA
TORONTO ONTARIO
TERVEHDYKSEMME
KANSAINVÄLISELLE NAISTEOTÄIVÄLLE!
Toivorikkain mielin valoisamman
' tulevaisuuden merkeissä!
CSJ:N TORONTON OSASTON
NAISTEN KERHO
TORONTO ONTARIO
TERVEHDYKSEMME'
Kansainvälisen Naistenpäivän johdosta!
., ' * - '
VETOOMUS KAIKILLE NAISILLE . . .
Canada tarvitsee Teitä
, i Tämä on teidän juhlanne
Rauhan, demokratian ja onnellisuuden kycäksi!
• ci5jraPOHTABTHUHINOS.NAISTEN,KEHHO
• LÄKEHEAD CHAPTER CONGRESS OF
CANADIAN WOMEN
• FORT. WILLLAM CO-OP GUILD
A R V O K A S KANSAINViOINEN
. NÄISTENPÄIVÄJUHLA
316 Bay St., Port Arthur, Ontario
Sunnuntaina, maalislcuun 11 päivänä klo 8 illalla
O h j e i m a i ^ kuiz^tykslä. taidetansseja ^ ^ ^ ^ ^ ^
noja. tervehdyksiä„Taulaja sekä soittoesityksiä. Kolehti oveua.,^^
TERVCTDLOA! ' Naistenpäivän juhlakomitca.
maailmankota oli päättynyt;
Naiset, Jotka perusOrat Naisten
Kansainvälisen^ Demokraattisen lai­ton
y. 1945, olivat tehneet aktiivjisesti
työtä niaittensa vapauttamiseksi ja
täten tulleet tietoisiksi uudesta s u u ­resta
voimasta, jonka vaimot j a |Lldit
voisivat asettaa rauhan palveluk­seen.
Tämän päämäärän saavuttamiseksi
on välttämätöntä saada naisten suuri
enemmistö.'kaikkein vaatunattomlm-matkin
pefheenemännät ja äidif v a -
kuuttuasi;!i:siliUstä mahdolisuukiista.
joita he tietämättään pitivät hallus­saan.
O n välttämätöntä auttaa heitä
nousemaan sl:tä vanhanaikaisesta
mitättömästä asemasta, jossa kovin,
monet heistä yhäkin ovat," j a JohdaV;
taa heidät toimimaan yhdessä. - T ä ­män
on Naisten Kansainvälinen Der
mokraattinen Liitto asettanut pää-,
tehtäväkseen ^ toimintansa " alusta
saakka j a : sen menestys on ollut. ilr
mtmen, silla kun se kymmenen vuot­ta
sitten, aloitti toimintansa Jäsen­määrän
ollessa 80 miljoonaa 40;maas-i
sa. min tanaan sUlä on enemmän
kum 200 miljoonaa jäsentä, j a : sen
vaikutusulottuu yli 80: maahan.
Naisten rakkaus lapsiin ja heidän
vastuuntuntonsa' elämän säilyttämi­sestä.
Jonka he ovat itse antaneet,
yhdistää kaikkein laheisimmhi naisia,
Taraä ei ole -mahdollista ilman rau­haa,
j a senvuoksi naiset vihaavat so­taa,
joka surmaa heidän lapsensa. •
Mutta miten naiset voivat tehok­kaasti
puolustaa kotiensa onnea ja
lastensa tulevaisuutta, jollei, heillä
ole perusoikeuksia? Sangen monessa
maassa heitä ei vielä pidetä lähes­kään
samanarvoisina miesten kanssa,
ja heidän on taisteltava samanaikai­sesti
sekä oikeudenmukaisuden että
rauhan puolesta.
T A R K E I T i i JULISTUKSIA
Niiden ntonlen kansainvälisten ko­kousten
aiheena, jotka 'viimeisten
kymmenen -vuoden kuluessa ovat
Naisten Kansainvänsen . Demokraat7
tisen Liiton aloitteesta kokoontiiieet.
on ollut naisten ja lasten oikeuksien
Ja rauhan puolustaminen. : ^ -
Vuonna 1948, ennenkum Maailman
•Rauhanneuvosto oli perustettu, j u l ­kaisi
Naisten Kansainvälinen Demo­kraattinen
Liitto Budapestissa yoi-.
makashenkisen manifestin, Jossa k e -
hoitettiin. naisia asettaipan -^yhdj^sä
sulku sodalle.'
Vuonna 11952: saattoi Kansatoväli-n
e n L a s t e h Konferenssi Wienissä
jolle Naisten Kansainvälinen Demo-luraattlnen
Liitto antoi huoma ttavan
panoksen, kaikkien maanosien ja
kaikkia : poliittisia: mielipiteitä:edusr
tavat vanhemmat, kasvattajat ja
:ääkärit: l^avaitsemaan lasten ^ kiistä­mättömät
oikeudet yhteiskunnan Ja
kansakunnan Jäseninä.
:; Vuonna. 1953 Naisten Maallmam
kongressi Kööpenhaminassa, Joka : I l ­mensi
miljoonien naisten", sekä Nais­ten
Kansainväliseen Demokraattiseen
Liittoon kuuluvien että. siihen kuulu­mattomien
ajatuksia, hyväksyi tär­keän,
julistuksen, jossa lueteltiin ne
oikeudet, jotka on tunnusfettava k a i ­kille
naisille riippumatta rodusta,
kansallisuudesta t a i . yhteiskunnalli­sesta
asemasta, j a se auttaa naisia
vaatimaan oikeuksiaan
Myöhemmin kokoontui Äitien
Kongressi. Lausanneen Naisten K a n ­sainvälisen
: Demokraattiseiv-^ L i i t on
vetoomuksesta "heidän lastensa puof
lustamiseacs! sotaa vastaan sekä aseis.
tariisuman ja kansojen v&'lsen Vstä-vyyden
edistämiseksi^ Ja siellä j ä l ­leen
'hyvitt monenlaisia ^ mielipiteitä
edustanee naiset laaUvat liulistuksen
jossa kutsuttiin maailman kaikkia äi­tejä
Kittymään yhteen vaatimaan
kaikkien ristiriitojen 'ratkaisemista
neuvottelujen kautta.
Mielemme täyttää vieläkin Uikutus
kun ajattelemme sitä valtaisaa mie­lenosoitusta,
jonka Xitien Maailman­kongressi
muodosti 'Geneven neljän'
suuren kokouksen aattona. Betki oli
vakava, ja äidit Vmaslvat nliUe. jot­ka
päättävät ihmisten kohtaloista.
toivomuksensa.'-että nämä suuntau­tuisivat
neuvotteluihin eikä väkivaK
taan. ,
! Jännityksen • laukeaminen'.' joka
seurasi Geneven kokousta, oli suuri
voitto kansoille Ja naiset voivat olla
ylpeät siitä, että he edistivät suures­ti
sen: saavuttamista. Oli ilo havalia
jännityksen : laukeamisen 'suotuisat
seuraukset;: toivottaa tervetulleeksi
k a n s a i n v ä l i n e n - atomlkonferenssi;
aseistariisunnan alkaminen ; ja ne
monet kansainväliset kokoukset - ja
vierailut, jotka sitten seurasivat. S a l -
sivatko ä!dit • vihdoinkin, hengittää
vapaasti? r: - Valitettavasti on; noussut
uusia levottomuuden syltä r Geneven
henki näytti kadonneen Saksan: ky-
S3>'my5tä koskevista keilkusteluista;'ja
väkivaltaa on käytetty; ristiriitojen
ratkaisemiseen Pohjois-Afrikassa
Jälleen kerran on äitejä surupuvussa.
TULOKSET ROHKAISEVAT
Viettäessään kymmenettä Juhla­vuottaan
on Naisten Kansainvälisen
Demokraattisen Liiton 'tehtävä eräi­tä
tärkeitä päätöksiä suorittaakseen
menestyksellisesti v ne: tehtävät; Jotka
ovat nyt edessä. Nämä tehtävät e i ­vät
sitä" pelolta, silläi sen takana on
nyt kymmenen vuoden kokemus Ja
sitä rohkaisevat jo saavutetut myön­teiset
tulokset.'
lelutta on vannaa, että naiset eivät
voi tyytyä lupaulcsiin j a että he vaa­tivat
konkreettisia saavutuksia. On
varmaa', sttä he eivät .yol lakata t u n -
-temasta levottomuutta, niin kauan
kuin TistlrUtoJa ratkaistaan väkival­lalla,
- atomipommeja valmistetaan: Ja
vartiot aseistautuvat yleisen aseistuk­sen
supistamisen sijasta.
Vahvl8tam*alla: yhtenäisyyttä, Joka
sai niin voimakkaan ilmauksen äitien
^'Maailmankongressissa. Lausapnessa,
me kuljemme uusilfi voittoihin.
KärsiväUlseJlä työllämme me, .-tu­lemme'
saavuttamaan' yhä, useampien
naisten : luottamuksen, jotka ymmär­tävät
yhä paremmin ja'paremmin,
että tämä asia. Jota me haluamme
. edistää, on kaikkien naisten; kalkkien
äHien asia. , , ,
11 sai sonnansa^
JDOien yhfeentör-jMyksessä
USA:ssa
Sw»n»Pscoil. Mass. — Kolmetoista
Jhmtstä sai surmansa Jo y l i 100 louk­kaantui
kahdessa eri iunariko£8a Bos­t
o n i n ja Mamen välisellä rautatiellä.
; Ensimmäinen onnettomuus tapah­t
u i k u n juna. joka oli ^ h a i k a l a Ports­mouthissa.
M, H . . BastonUn, pysäh-
Qrl signaalm saatuaan väliän matkaa
pohjoiseen täältä olevalte asemalta.
' Dem-ersis^ Mass. Bostoniin mat­kalla
ollut junE^ ajoi edellämainitun
Junan perään, jolloin kolmetoista
matkustajaa sai-surmansa.
/ N e , jotka eivät loukkaantuneet täs.
Sä: onnettomuudessa taikka olivat l l e -
:VäsCl loukkaantuneita, siirrettiin vii-'
meksimainittuun junaan, joka !ahti
viemään matkustajia Bostoniin. Tä­mä
juna ajoi jälleen toisen junan pe.
Tään. joka oli pysähtynyt Jleveressä
siksi aikaa, että junan mieliisio, sai
• tarkastaa slgnaaliai jonka lumi oU
peittänyt. Tassu onnettomuudessa
loukkaantui 20 matkustajaa.
Sakea lumipyry o l i sjyna molem­p
i i n onnettomuuksiin.
KUna saa Saksasta
ierastehtaan
; B e r l i i n i . — öaksan Kansnndemok-tatiadtä-
Saksay tiedoittl eilen, että
täältä pullaan lähettämään teräsmyl-l
y j ä laitteet kuudelletoista siiiikövol-malaitoksellc
K i i n a n KansantaSaval-taaiL
, Virallmen uutistoimisto A D N sanoi
että ^sopimuksia lisääntyvää kauppaa
yarien Saksan Kansandemokratian Ja
K i i n a n Kansantasavallan välillä t u l ­laan
allekirjoittamaan juuri alkanei­den
Leipzigin suurmessujen aikana.
\ — Japanissa, missä on 69,000,000
asukasta on kutakin neliömailia k o h ­ti
617 asukasta.
NeuvoMi Igyiitin
ja Brifaiinian
välillä Kairossa
K a i r o . — Britannian ulkoministeri
6elwyh L l p j d ja £g>ptln pääministeri
Nasser alkolrat neuvottelut viime
torstaina.
. Lloyd saapui tänne torstaina i l t a ­päivällä.
Häntä oU lentokentäia
\'astaa^ X ^ t i n ulkoministeri Mah>
moud PauTEl. Brltamilan Kairon lä­hettiläs
S i r Humphrey Trevclyan. se­kä
Canadan Kairon ISliettlläs K . P.
Kirimood.
Neuvottelujen uskotaan koskeneen
Israeim-Egyptin suhteita. M u i t a kes­kustelun
aiheita ovat voineet olla
Bagdadin sopimus Ja Egyptissä' ole­vat
brittllä!set Joukot.
Lloyd sanoi etmenEng'annIsta läh­töään,
että matkallaan ^Pakistaniin
hän tulee vierailemaan Egyptissä Ja
Israelissa.
Taistelu on jälleen puhjennut i s -
raelialalsten Ja arabialaisten Joukko-
. jen välillä Gazan alueella. EiäsEgj^-
tin puhemies sanbt, että taistelussa
on icaksi henkilöä vaikeasti haavolt-:
tunut.
MattaVra. —- Ne seitsemän' lasta,
Jotka paimenkoira pelasti hyökkää­vältä
ketulta, rokotetaan vesikauhun
varalta, tledoltettiin täällä; sunnyi»-.
talna. , ,
Kuten viime perjahtaina: uutisessa
kerrottiin palasi koulusta seitsemän
lasta/Ja matkallaan kotiinsa tuli met­sästä
kettu, joka yritti hyökätä heidän
kimppuunsa kunnes paimenkoira tap­poi
sen. Lfipset raahasivat tapetun
ketunkotlinsa; Koska kettu on todet-/
tu vpslkauhulseksi. niin sen -Johdos­ta
kaikki seitsemän lasta rokotetaan
vesikauhua vastaan.
T r i R. D. Mutrie on todennut ketun
sairastaneen vesikauhua.
Ontarion budjetti
ennätysmääräinen
Teiden rakentainiselcsi $233,000,000 ja
1(6uIumenot ovat $117,000,000
Toronto; — Ontarion rahaministeri
Porter esitti lalnlaatljakunnalle maa-kuntahallltuksen.
budjetin viime v i i ­kon
lopulla. Sen mukaan arvioidaan
tulevan tilikauden menoiksi $437,554,r
000: Ja tuloiksi $438,322 000. Molemmat
ovalivjennätysmääriä maakunnan: his-torlffissät
Kaikkein suurin.menoerä tulee ole­maan
^valtatiemenot, jotka nousevat
$233,O0O.OOO:en näiden mukana $50,-
000,000 kunnallisten teiden menoerä,
Koultimenot tulevat olemaan $117,-
000,000 e l i 28 prosenttia koko budje­tista.
^Koulumenojen kasvaminen, joh-,
tuii oppilasmäärän erittäin nopeasta
Kapitalistinen laki
on pelkkä luökkalaki
^ Se on Icöyhiä vasman /likkalt^n puolus-
^ tamiseksi, sanoi prof. Ferdinand Bora
Praha Charles-yliopiston la­kitieteen
faknlUIla pn nyi hyvät
itedot; smiallstisen maan lakiasi­oista.
34-vabtias lakltteteen ddöantis
Ferdinand Bont keskiisteU * lain­opillisista
astobta fä&llä vierail­leen
yliopiston edustajan kanssa.
RAUHANTERVEISIN
. KANSAINVÄLISENÄ NAISTEMPÄIVÄNÄ!
CSJm Timminsin Osaston Naisten Kerho
TIMMINS . , ONTARIO
TERVEHDYKSEMME
KANSADfVÄLISEN NAISTENPÄIVÄN
^JOHDOSTA!
Ystävällisföti.lcutsumnief karkkia Ixjckerbyn^^^i
suomalaisia naisia osallistumaan
i ke^otoimintaamme.
LOCKERBYN NAISTEN KERHO *
LOCKERBY ONTARIO
TERVEHDykSEMME
KANSAINVÄLISENÄ'NAIfirrEia»ÄW^^
kaikilie naisille; / ]
rauhan ja ysta^deh merkeissä!
SUDBURYN NAISTEN KERHO
SVDBUBY . ' r ^ ONTARIO
Länsimaissa sanotaan aivan lilan v
vueindreiiA kommunistimaita ei
hallita lakien perustella, NUden:
virhe; jotka uskovat (ällatala sell-
'tyksiä^ on hänen meilestään siinä,;
etteivät lie ymmärrä täällä omak-suttna
lafciperustaa.
Tämä 34-vuotias lakitjpteen profes­sori
selittää lain sisältöä seuraavasti;
"Marxin teorian mukaan yhteis­kunnassa.
Jossa on vielä olemassa
luokkia; laki ei puolusta: kaikkia luok­kia
'tasapuolisesti, vaan sitä yhteis­kuntaluokan
osaa, jolla on valta.
"Tämä on ollut totta koko lain his­torian
aikana; Roomalainen laki puo­lusti
vapaita roomalaisia, mutta ei o r ­jien
etuja. Keskiajalla jolloin oli v a l ­lalla
feodealinen yhteiskunta, ylimys­tö
laati/lait maaorjia "varten. K a p i ­talistinen
yhteiskunta toi mukanaan
suurta edistystä koska se mahdollisesr
ti Julistaa tasavertaisuutta lain edes­sä
ja liitti Inhimillisiä periaatteita
lain säädöksiin, ,
' "TasaÄarvoisuus lain edessä o n k u l -
Jenkin tylijä^fra^i. Ei ole todellista
,tasa.-arvoliuutta esimerkiksi siviilioi­keudessa
tehtaan omistajan Ja työ-iäisen
«rälillä. Siviilioikeus kohdistuu
kalkissa^ikapitaaistimaissa yksinomaan
sen kustamiusten vuoksi köyhiä r a s ­taan
j a rikkaiden puolustamiseksi
Bora' esitti • väitöstensä tueksi
Tshcls^lovakianpuolustuslaln vuo­delta
1623 selittäen, että se o l i "po­liittinen
täi' luökkalaki, kuten kaikki
lait". ^Itä Jaki» käytettiin erittäin
tiukasti'työläisiä Ja varsinkin kom­munisteja
vastaan, mutta, hän selitti,
ei juuri ialnkaan' TsheldMsJovakiassa
asuneita fasisteja vastasin. \
lisääntymisestä. Kymmenen vuotta
sitten oli keskikoulujen oppilaidan
määrä 660/)00. kun sensijaan nykyään
heidän määränsä nousee Xi050.0Q0:en.
Mr. Porter sanoi, etlä" kunakin vuon­na
täytyy lisätä.tiloja ja välineitä lä­hes
70,000 :Ue uudelle oppilaalle.
' A r v i o n ' muJtaari v.' IflflO tulee tiHfta
oppilaita olemaan 1,300,000, j a v. 1906
nousee heidän määrähsä arvion mu-'
kaan 1600,000 :an.
Yliopistot tulevat kuluvan vuoäen
aikana saamaan '$16J9B6,000 mttfträra-han,
niiden mukana $7,200.000 erlkolr
sen määrärahan.
Maakunnan rahastonhoitaja mr.
Porter sanoi, että seuraavan 10 vuo-;
dcn aikana suunnitellaan kulutetta­vaksi
yleisten laitosten rakentamlsek-'
sr $10,000,000; Tämä huomattava sumt
ma rahaa tarvitaan uusien koulujen^
yliopistojen; sairaaloiden, valtateiden
sähkölaitosten sekä muiden tärkeltten
laitosten rakentamiseksi.
Tulevana vuonna annetaan Onta­rion
sairaaloille $5,500,000 määräraha,
Ontarion myöntämä määräraha äl^
tien j a huollettavien auttamiseksi O n ­tariossa
on kalkkein suurin, sanoi mr,
Porter, Kuluvan vuoden aikana tul^
laan antamaan tähän $6,800.000 ja
tulevana vuonna .arvellaan' tämän
määrärahan nousevan,
B l i n d Persona' Allawa'nce-laklln e h ­dotetaan
tehtäväksi sellainen lisäys,
että sokeam vakuutusta saa 18-vuo-tlaasta
eikä; kuten nykyään, vasta 21-
vuotiaasta alkaen Ja samalla, että tU-'
lojen raja näille henkilöille. Jotka
ovat kelvoltetut tätä saamaan, tullaan
korottamaan.
Eräässä suhteessa päätetään seura­ta
Nuvöstoliiton koulujen oppikirjoja;
eli pannaa suurempi korostus matemar i
tilkan ja tieteen aineille.,
"Säilyttääksemme asemamme tie­teen
j a tekniikan alalla; monien oppi­laiden
on tarpeellista kiinnittää suU"
rempi huomio: tieteen - Ja tekniikan
oplskcluun'J., sanoi Porter.
Kän sanoi myöskin, että .viimeisen
10 vuoden aikana on 350,000 uutta
asuntorakennusta rakennettu > : ^ t a -
roJssa, Hän lisäsi, että äsuntoraken*
nustolminta nopeistuu. V. 1955 valmis­tui
52,000 asuntorakennusta, cli 11,-
000 enemmän kuin v. 1954 j a 17^000
enemmän kuin v. 1953, V : n 1955 a i ­kana
valmistettiin asuntorakennuksia
kolme kertaa enemmän kuin v. 19Vi.
PIONEER KETJUSAHOJA
välittää • '
SULO HEINO
Pob. O^. 5-7725
6 Beecb et. W. Sadtnur
Kiittää .
kannaiitltöesta
vort /krthxir. — l^lmlkuun 23 pnä
pidettiin ^ e s t E n d klubin toimesta
tanssit 316 Bay jtaduUa. Siellä jae­tut
ovlpafkinnot lankesivat nume­roille
2S»;.'no j a 472, joista kaksi e n -
«immäis^ t'an^Artimtiin |a kolmas
Nipjgoon,'>:Kiltönäme kannatuksesta.
LÄÄK;ÄRI J A KIRURGI
DR.> L. HOOEY
Puh. OS. 3-3fi95 Kotiin OS.
Medical AtU rakennoksns»
aso Cedar St., Spdbiify^^
Pjafs Barher Shop
HVOLEMÄJINEN ntö'
98ElmSlvW. / , .Siidbiufy
' Vapauden vi^rMfä, ^
Tiistaina, maalisk.« p; Tuesday-Marcji,^^ 1958. ^
ASI0ITA
. Kiri, Tyyne
Vuosi vuodelta keblttyvä tuotan-nolUnen
«l&mä Ja toisclt« puolen ale.
neva illlnioso. Jalntojen kohoaminen,
vuokrien, verojen kohoamlnenr mutta
taas toiselta puolen palkkojen paUcaK
laan pjrsynUnen Johtaa, däm&n siihen
useassa tapaukMBsavotat^^^^n^^^^^^
siakln tulipalon Ja muun aattueiM.'
pisteeseen, «ttft monen perheenäidin­kin
on. etsittävä itselleen tuotannol­lista
työtä voidakseen pitää yllä:;lm-din
jokapäiväiset välttämättömät me­not
ja etenkin suurempien perheiden
ylläpitämisestä koituvat menot.
Miehen palkka ei riitä perheen yi.
läpitäimlseen, joten perheen äidin on
astuttava kodin ulkopuolelle.
-M
Kotiaskareet Jäävät slUohi heikom­min
hoidetuksi sillä aika ja-.volmat
eivät riitä kahden' päivätyön sitori-tukseen
samana päivänä.
Kuitenkin, kun puhuttelee, monta­kin
perheen äitejä Jotka ovat pakol-tetut
kulkemaan, tällaisen ahtaan:elä<^
mäntien lävitse; tiesanoyat, että he
mielellään tekevät ty^tä kodin uiko.
puolella ^teh ' auttaakseen^ elämää
eteenpäin, mutta .mies perheen pää
useassa tapauksessa ei tahdo ymmär*
tää elämäntoyerlaan. se bn vaimoaan;
vaan vaimo saa työstä tullessaan teh­dä
kaiketi kotityön ilman, että mies
ottaisi huomioon sen, että vaimokin
on' raatanut päivän palkkatyössä
Onko hän sitten velvollinen Jllotnjä
aamuin tekemSttn kotityön' yksin'?'
Eikö mies voisi auttaa vaimoaan' Ja
näin el Jäisi toiselle kannettavaksi
liian kovaa kuormaa harteillaan.
Jokainen nainen tekee varmaan
mlelellttänkln työtä (ilkopuolella ko­din,
sillä sehän vissillä tavalla laa­jentaa
n&köpllrlä Ja opettaa noisen-kln
ymmärtämään elätnään liittyviä
tilanteita, Jännäin naiset alkavatkin
asettamaan suurempia voatimuksla
yhteiskunnalliselle elämälle.
Siihen Uetenkm on naisella' täysi
oikeus, koska hän kerran työllään
hyödyttää yhteUlcuntaä.
Eikö yhteiskunnan olisi tässä tulta;
vakln avuksi, laittamalla ja Järjestä­mällä
lostenselmiä jonne äidit voisi*'
vat Jättää päivisin lapsensa llnian;
että heidän täytyisi olla sydän sairoa-na
Joka hetki blitä, että missä > ovat
lapset, ovatko Jossakin vaarassa^ Eikö;
yhteiskunnan tulisi huolehtia näyös
siltä, että liian raskaat/verot eivät
ottaisi suorinta osaa raskaalla tyiillä
ansaitusta työpalkasta.
Qn monia kysymyk^ Jotka io^ka^
ruttavat naisten mieltä Ja stksl ovat-
^Inhe alkaneet. kUHnitiämääik! sjiu^.
rempiiafftiiöii^
nallliiirti^kjsj^^
symyJcsethän ovatkin ensikädessä
vastuuvelvollisiamonista sei
seikoista, Jotka läheisesti koskevat
perhettä. ^-r;f
Eikö meidän todeUakit^ nal$et Jo
kaikkialla olisi aika kiinnittää vakava
huomio elMlnnäkin kunnallisvaaleihin
Ja osaltamme valvoa, että kunnauisf lii-hallintoihin
valittaisiin sellaisia mie­hiä
Ja naisia. Jotta kunnan veroja.el
käytettälÄy;vääri^
kennetukst halpavuokraisia asuntojai
että ei työläisten tarvitsisi asua asuhV
noissa Jotka ovat'kelvottomia 11;|mls,^
asunnoiksi terveyden puolesta' Ja
Olisi myöskin, katsottava»-ettflTr^e^x
kunnallisia varoja tuhlata^Tftanilttt.
ne käytettäisiin yleistä byOtytt tShaUi.
lä pitäen. ., '
Naisten olisi muistettava ,ae, -tM"'-/
kun kunnallisia vaaleja i(plfflltetaairJa-'
sinne valitaan henkilöitä Jotka .talU^T.
vat edostamaanja valvomaan askiltKjf ^
vähävaraisten olkeukila sUmäU&lfpl^u
taen. niin naisten ei myöskään pit8J«t±:
lyödä laimin Hänlolkeuttaan. vaan.0ä<.'
mentävä &Jine9iyspaike31$-ia.'lfS^jl^v
tävä äänioikeutta yhtelukslbytNUeilxrV
Samalla tulisi naisten vaalien aUan4r>'
tehdä kaikki voitavansa. puäua^iiäAl .
pureiUe, ystäville, tai tultkvUle,':
äänestäisivät omia ehdokkaita Ja ktmt:
sen teemme yksimielisesti,'niin nuT-;-
samalla automme omaa lyOläls-QBis^^,
ten elämää.' > ' • ' , , '
.0
> — Vancouverissa rakennettiin
446.000 arvosta .xnkennuksla
eli' noin $5,000,000. ene|aunän \ kuin^'^» \
edeUisenäK vuontui. / ( ; ' -^lUui,^.
Ensiluokkainen kenkletf
korjaäm»'
' . Suutari KÄHniÄon'nyt vV,^ \
. - V palveluksessamme,
y." BOLOBObEOKrOalskr .r
liAilKERESfiPTElA T
, täyltään lju9te«a.w 2« tunnin^
; y&fhh BESEPTIKVLIETVS '
Sudburysaa^Ja MeKlmlas»
Tuokaa, res^tlnne. meille '•''.fr-
SHA#S PHAKÄia^C»/^
'400 Montäfue 8t„'8ndbi}ry>.>^Hu<
Puh,. OS. 8-6023 Iltakin OS. S-1629
ÄfÄ^iiöS^
, 1832 Mofärlane take BoaA.^/J "
Y caswellin vieressä, Lockerby - -
| | | |
•mm
i m .
:
äSSSIiiliiilliii