Vapaus, March 3, 1959

              Öivu 2 ' \ Tiistaina, maalislc. 3 p. — Tuesday, March-3, 1959
4 PAUS
-(IJBEBTY)-—-IndependenL Labor
p r g ^ of Finnlsb Canadians. Es-tablished
Nov. 6, 1917; Authorized
aasecond class mail by the Post
Office Department. Ottawa. Pub­lisher
thrlce'^ veekly: .Tuesdays.
Thlirsdays ^ and < Sa turdays byVapaus
Publishing Company Ltd.; a 1100.-102
ElmiSt;'Wi,'Sudbury.-Ont.v^C
Telephonesr^^Bus: Office OS;f4r4264;;
Edltorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address:'Box>69, ^udbury, Ontario.
Advertising-ratesäuponiappllcatloav
Translation free-of charge.'
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk 8 00 6 kk. 4 25
3 kk 2 50
Yhdysvalloissa: 1 vk 9 00 6 kk. 4.80
Suomessa: I vk. 9 50 6 kk. 5 25
Mitä muut sanovat
VEi ti^dytä canadalaisia
-1' it^ominJsten.iaiii^ ulkopoliittiisessa katsauk-ses^
iaanipa)vellaialaihuonieessa kahta herraa
sissa tapauksissa/veti siitä wsiperän. ^ H ilmaisi epäilemättä Ga- ,
nadan ka^rsaii"suuren-, sanoessaan, että 600r
mfljoonaista-IKrinan kansaa ei voida ikuiseijti'olla tunnustamatta, ja
lettä niin lä^uain ikuii Kiinaa ei tunniKteta, siitä on vain pelkkää yahin-laia^
jä Haittaa ^k^^ Mutta esittäessään ve-n
k k d t a jKiinan tunjiustamisen viivästyttämisohjelnialle, niillä halu­taan
t^alveNa Yhdysvaltain yaltiodepartmentin kylmän sotlan poli-
Uäi^kaa, ulkeministeri Smith puhui vallan toista mitä Canadan kan­sain
enemmistö haluaa. _
MyÖntei^ä hänen esityksessään oli kuitenkin puheen säädylli­nen
sävy aina siinä määrin, että Kiinalle -'tunnustettiin" oikeus nimit­tää
pääkaupunkiaän omalla nimellään: M r . Smith käytti nyt aivan
oikein tPeking-nimitystä "Peipingin" asemesta, josta Yhdysvaltain
; ikyimäii sodan straitegi&tit pitävät kiinni miltei yhtä epätoivoisesti
kuin> eräät menneisyyden muumiot pitivät muutamia vuosikymmeniä
sitten kiiimi esimerkiksi'Tietari''-nimityksestä.
°'iM,utta puheensia sovinnollisesta sävystä huolimatta mr. Smith
esitti kuitenkin joitakin sellaisia 'teorioita" jotka eivät sovi lainkaan
yhteen hänen haHituksensa tekojen kanssa. Meidän mielessämme on
erikoisesti mr. Smithin esitys, että ensimmäisenä tehtävänä on paran­taa
kulttuuri-ja kauppasuhteita Kiinan kanssa". Tämä on tietenkin
hyvä ajatus niin pitkälle kuin se menee. Kun mr. Smith selittää nyt.
että hän haluaisi yhä useampien canadalaisten vierailevan Kiinassa,
jotta voitaisiin siten poistaa poliittisia ennakkoluuloja, niin asiallisesti
puhuen hän teki kunniaa sellaisille canadalaisille kuin esimerkiksi
eSJ:n edesmenneelle kansalliselle sihteerille Gust Sundqvistille, joka
silloista ''virallista mielipidettä" uhmaten kävi omakohtaisesti tutus-tiunassa
uuteen IKiinaan ja toi sieltä he:nkilökohtaisen kuvauksen vai­kutelmistaan,
siten "informoiden yleisöä", kuten ulkoministeri Smiti
toivoo nyt muidenkin tekevän. Oikeus voittaa lopulta, mutta oikeu­denkin
voittoa voidaan toiminrialla noperstuttaa ja toimettomuudella
hidastuttaa!
Mutta ulkoministeri Smithin toivomus kaupankiiynnin edistiimi-sen
suhteen ei pidä lainkaan paikkaansa hänen hallituksen.s;i kä\ -
tännöillisten edesottamusten kanssa. Ottakaamme yksi ainoa esi­merkki.
Muutama päivä sitten nostatettiin Canadas.>a hirveä nieiu
SHtä, että Kiina harjoittaa muka puuvillatuotteideh dumpingia Ca-dassa.
Tosiasia tietenkin on, että Yhdysvaltain harjoittama puuvilla-tavarain
dumpingi on asiallisesti puhuen lyönyt maan tasalle Canadan
tekstiiliteollisuuden. Puheet "Kiinan dumpingista" olikin tarkoitet­tu
vatin sihnäin lummeeksi. Canadalaisilla oli (ja on) tilaisuus saa­da
vähän halvemmalla puuvillakankaita Kiinasta. \'ksikään cana-dal^
nen ei ole tietääksemme protestoinut vaatetavarain hintojen las-kiBt
». Mutta se e i st^inut lainkaan yhdysvaltalaisten tekstiiliparoo-nfen
suuMiteilmiin. Niinpä määrättiin liittohallituksen toimesta että
Kiinan piiuvillatuotteille on pantava niin suuri tullivero, että yhdys-vaRalaiset
itekstiih'tuotteet voivat menestyksellisesti kilpailla niitä vas­taan
Canadan markkinoilla. Tuloksena on tietenkin se, että me cana-di^
oäet joudumme maksamaan kohtuuttoman korkeita hintoja teks­tiilituotteista
j a kaupankäynti Kiinan kanssa vaikeutuu. Ken tätil
epäile<e, hän voi tutkia asiaa The Financial Post-lehden palstoilta,
'^tutta miten tällaisilla menetelmillä edistetään kaupankäyntiä Kiinan
kaaäsä---sen selittäköön ulkoministeri Smit^
^-"Ärsytys vaarantaa terveyttä!"
^ Aleilla täällä: kotoisessa Ganada.ssamme on käytännössä tapa,
jdjQi&a mukaan kaikki parlamenti-ssa olevat puolueet saavat kansalli-sÄgti.
Ja maakunnallisesti ilmaiseksi käyttää sekä radioa eitä naköra-drtä
ohjelmansa tunnetuksitekemiseksi päivän kysj^myksislä.
~,.5'ähän mennessä emme ole nähnyt hiiskahdustakaan protestiksi
tätä menettelymuotoa vastaan Torontossa ilmestyvän Vapaan Sanan
paastoilla. Päinvastoin- mui.stelemme sen jo.skus kiittäneenkin täti
"demokraattista menettelytapaa".
^y.röJlutta tämä ei kuitenkaan estänyt torontalaista "Erkon Kai-ktfä"
julkaisemasta oikein toimituspalstalla henkisen isänsä, Helsin-gmjSanomaintoimituskirjoitusta.,
jonka ytimenä on, että ''politiikk-i
pws" Suomen Yleisradiosta. .
1*:^, (Hesan ja myös Vapaa Sanan mielestä on tervehdittävä suunni-tetmia,
joiden mullan "puoluepoliittisia" radio-ohjelmia tullaan vär
henttämään Suomessa. Tämä on' erikoisen hyvä suunnitelma kuu­lema
sekin vuoksi, että •'kuulioita ärsyttäviä" ohjelmia tultaisiin vä­hentämään.
Ajatella nyt, jos saamme tehdä pienen sivuhyppäyfc-sen,
kuinka söpöä olisi ollut se, että lErkory Kaiku olisi saman tien
:vaiatinut myös sitä, ettei esim. GGF:lle saa antaa Ontariossa vapaata
rädio.^ ja TV-aikaa kaasuskandaaliri käsittelyä varten, sillä
tää'* -Vapaa Sanan, toimlttajain mieliä? Kuten sanottu. Vapaa Sana
;ei'oleviölä tällaista ohjelmaa esittänyt, mutta se toistaa oikein toimi-it^
alstallaantHesanperässäj että Suomen hallitusministerieltäkin on
Ijrötävä suu tukkoon, ellei kysymys ole välittömästi politiikasta elimel-
Ylisesti: puhtaista uutisista kun poliittr.sia katsauksia esittäisi Suo--
messaiJKisunbestävältä porvarilliselta kannalta j
taJ3";'niin siHoin voisivat Vapaa~'SananJoimittajatkin nukkua yönsä
rauhassa. Näin Hesa ja .sen Kaiku esittivät tämän asian:
—^Nykyisellään sanoirTalehtikatsaukset' ovat muodostuneet puo-li|
aehtinen propagandaforumiksi.;; Onipaikallaanj et
•joilla bn mahdollisuus eri mielipidesuuntien kannanottoihin; Taitava
toimittaja voisi kuitenkin tehdänämän viidessä minuutissa neljännes­tunnin
asemesta ja voisi lyhennetyssä ajassa käsitellä nykyistä useam­pia
listiä. Paikallaan olisi myös,' että torstaisen Polttopisteen sisältö
ilmoitettaisiin ainakin edellisenä: päivänJt,Jotta^^^
suhen varautua."
~ Toivottavasti Suomen Yleisradio uskoo nyt mitä^sen sielun au-tiiuteen
tulee, sillä jos Erkon ääni kuuluu näin kaukana, niin miten
vaitayanfa se kaikiiukaan Helsingissä.
\^ Jä totta totisesti tuossa järjettömyydessä on sentään järkeäkin.
Job pantaisiin itse Erkko laatimaan Suomen^^^^^^^^^
Yleisradiollte kansainväliset kat-sauk-set, Leskinen luennoimaan marxi­laisuudesta,
Vennamo maataloudesta ja Toronton "Kiviperän I*ekka"
Työväenliikkeen yhtenäisyyden välttäjmättömyydestä^ niin silloin '
Säiänen radio ei luultavasti "ärsyttäisi" sen paremmin kotiporvarien
kuin]u)komaistenkaäin .sellaisten"mieltä?
.-fÄ^INiin, että miksi Vapaa Sana antala vaitiolalla hyväksymisensä
: pTOl^kcF^Hittisille ohjelmille t
,rwtoibi^;;)jouti^ut>jsu3i*.Su^ Yleisradion Värsyttävistii"- puolue--
" S E L L A I S T A ELÄINTÄ
E I O L E " '
IOiraajakanto!sessav~;v:propagandassa;
oletetaan,vettäimaamme ömmuuttu-.
massai'.''Kansan^kapitalismiksi'' kos­ka
miljoonat - -ihinisetv omistavat
osakkeita. Tämä väite kumottiin
äskettäin (pidetyssä Amerikan: ta-lousyhdistyksen
vuosikokouksessa.
Sen yksi ^ puhuja oli Robert .1.
.Lampman konseryatiivisesta Natio-nal;
Bureau of Ecoaomic Research-laitoksesta..
Hän; esitti viimeisim^
mät tilastotiedot osakkeiden omis­tussuhteista
j a sanoi:
Että 1. prosentti Amerikan kan­san
rikkaimmista v. 1953 omisti 90
prosenttia kaikista yhtiöiden osak
keistä verrattuna 70 prosenttiin v.
1949 j a 61 prosenttiin v. 1922. Tä­ten
kaikkein rikkaimpien hallussa
olevjeh osakkeiden määrä kasv.ia
prosentuaalisesti.
Lisäksi, vaikka Lampman ei sitä
sanonut, nämä tilastot osoittavat
myös, ketkä todiella kontrolloivat
yhtiöt. Miljoonilla amerikkalaisil­la,
jotka omistavat yksilöinä muuta­mia
osakkeita, ei ole mitään sanan­valtaa
yhtiöiden hallinnassa. Yhtiöt
ovat suurosakkeenomistajia varten
ja heidän hallussaan.
Lyhyesti sanoen, propaganda
"Kansan kapitalismista" e i sovi yh­teen
tosiasiain kanssa. — Labour,
USA.
Canadan hallitus voisi toimia paljon
tenokkaamniiiiVraiilian asian f yo
Helmiliuun 10 pnä Canadan | flaation aiheuttaja, josta hallituk- tään jännitystilaa ja sen on tunnus-
SE B. C:.N ILMASTO!
. . . Oi sitä British Columbian i l ­mastoa!
Siellä on (miltei) kevjt
tammikuussa. Tislattua (tippuvaa)
auringonpaistetta (minä ostin itsel­leni
ensimmäisen sadetakin) helmi­kuussa.
John Dubdo ja minä saim­me
maistaa British Columbian i l ­mastoa
mennessämme eräänä yönä
Port Albernista Nanaimoon; jään
peittämä tie. mihin satoi kuutisen
tunrnaa lunta, auto ^ missä ei ol­lut
lumiketjuja — luisti tänne^ ja
tuonnepäin . . . "tuonnepäin" tar­koittaen
tien oikealla puolella ole­vaa
satoja jalkoja syvää rotkoa.
Kaikkialla muualla sitä olisi sanottu
lumimyrskyksi, muttei sellaista saa
sanoa B. C:ssa. — John Weir, The
Ukiainian Canadian.
Rauhan oKmigressin vtoimestalä-'
1 hetettiin edustajisto Ottawaan
vierailemaan ulkoministerin; luo-<
na. Edustajisto^ toimesta esitet­tiin
varsin mielenkiintoinen asia­k
i r ja -ulkoministerille j a sen l i ­säksi-
kaikille parlamentin jäse-
' n i l l e lähetettiin kopiot samasta :
asiakirjastai Julkaisemme asiakir­jan
tärkeimmät kohdat oheelli-sena:
" •
Haluaisimme kiinnittää hallituk­sen
huomion seuraaviin puoliin.
Olemme vakiiuttuneita, että toimin­taan
olisi heti ryhdyttävä näiden,
ehdotusten puolesta mäailmah rau­han
säilyttämiseksi. Me olemme
myös vakuuttuneita siitä, että hiissä
asioissa, joista hallituksella ei ole
valtuuksia itse päättää, hallituksen
olisi painostettava toisia hallituksia
menestykselliseen ratkaisuun.
1. Aseistuskilpailu on lopetetta­va.
Olemme väkuutuheita siitä, et­tä
asetsluskilpailun jatkaminen j oh
taa sotaan. Kaikki edelliset aseis-tuskilpailut
ovat poikkeuksetta
johtaneet sotaan. Useimmat maat
kiireellisesti koettavat oppia val­mistamaan
vetypommeja ja tällä
kerralla heidän hallussaan. on tois­ten
maiden valmistamia aseita,
Näin. ollen aseistuskilpailu kiihtyy
ja vaara maailman rauhalle lisään­tyy.
Taloudellinen haaskaus on us­komaton
ja siitä ori luovuttava.
2. On luovuttva ydinaseiden ko­keilusta.
Tiedemiehet ovat yksi­mielisiä
siitä, että kokeilut ovut
terveyden vaarana. He myös oVat
sitä mieltä, että kokeiluja ei voida
suorittaa tietämättä ja siksi olisi
mahdollista valvoa kokeilujen kiel­toa.
3. Canadan yhteinen puolustus
Yhdysvaltain kanssa näyttää ole­van
järjestetty niin, että Canada on
menettänyt oikeutensa päättää it.se
sen ja liikemiesten-edustajat meitä
jatkuvasti varoittavat.
4. Kiinan kansan tasavalta olisi
tunnustettava * ja sille olisi annet
tava edustusoikeudet YK:ssa.
5. Berlinin, Saksan j a Keski-Eu-roopan
turvallisuuskysymys muo­dostuu
kriitilliseksi. Keholtamme
hallitusta seisomaan horjumatto^
masti neuvottelujen kannalla ja
kieltäytymästä käyttämästä soti­laallista
-uhkaa asian ratkaisemi­seksi.
6. piisi kehitettävä kauppaa ja
kulttuurillista vuorovierailua kan­sainvälisten
kiistojen lieventämi­seksi
j a kylmän sodan lopettami­seksi.
•,• \ , ••-,
7. Maailmassa on muitakin k r i i si
paikkoja, kuten Korea, Viet Nam,
Keski-Itä, missä kriisiä edelleen
pahentaa kylmän sodan aiheuttama
jako ja sotilaallisten tukikohtien
rakentaminen.
tanut Yhdysvaltain entinen ilma­voimien
Nsihteeri. Nyt olisi otetta­va
.ensiaskel aseistuskilpailun pois
tamiseksi.
•'•\ •
A S E I S T U S K I L P A I L UN
L O P E T T A M I N EN
Financial Post-lehden toimitus
kirjoituksessa äsken sanottiin: "Ko­konaan
uusi lähtökohta rinnakkais­elolle
on nyt yältämätön". Se mer­kitsee,
että on luovuttava kylmän
sodan propagandasta molemmin
puolin. Me olenime mielissään nel
jän äskeisen tapahtuman johdosta
tähän suuntaan.
1. Neuvostoliiton varapääministe­ri
Mikojanin vierailu Yhdysvalloissa
ja hänen neuvottelunsa USAn halli­tuksen
johtomiesten ja liikemies­ten
kanssa olivat ilahduttavia.
3. Britannian pääministerin pää­tös
vierailu kuluvan kuukauden
aikana Neuvostoliitossa.
4. Hrushtshevin iesittämä kutsu
Eisenhowerille vierailla Neuvosto­liitossa.
Toivomme, että Eiserihow
er hyväksyisi kutsun ja. olemme
näise"sti kansainvälisissä asioissa.! varmoja siitä, että canadalaiset ter-
Tämä on paheksuttavaa. Puolustuk­seen
kulutetaan 1.7 miljardia dol­laria
vuodessa ja se on suurin in
O maailman naisille
tärkeä vuosi edessään
Naisten demokraatli.sen maailman- ; leekin olemaan tärkeä merkkipäivä
liiton suunnitelmat edellyttävät,, että . naisten ja äitien toimlnnas-sa puolu.s-kuluvan
vuoden toiminta' tulee ole- laa ihmiskunnan onnea. Sille anne--
maan suuresta merkityksestä rauhan taan paljon julkisuutta ja siltä muo-puolust.
ami.sessa. onnellisen aikakau- dostuu maailmanlaajuinen merkklta-den
rakentamisessa jokaiselle lapsel- pahtuma. jonka kunnioittamiseksi
le ja jonka kuluessa naisten olkeuk- { järjestetään suuri kansainvälinen
sia kunnioitetaan täydellisemmin { naisten tilaisuus,
kuin ennen. i Sen jälkeen kun kansainvälistä
Viime jbulukuus.sa järjestön toi-i naisten päivää ryhdyttiin vieltä-me.
sta esiteltiin erikoinen vetoomus,
missä kehoitettiin kaikkia naisia yh­tymään
kansainvälisen naisten päi­vän
viettoon, joka vietetään maalis­kuun
8 pnä kaikkialla maailmassa.
Vetoomuksessa sanotaan:
'. .:Me naiset. Joitten o.suus maail­man
elämästä on niin suun,, sen hy­vinvointiin
ja ihanuuteen, toistam­me
vakaumuk.semme suojella lastem­me
onnea, kotimme turvallisuutta ja
oikeuksiemme täydellista nauttimisr
;ta-. Me haluamme ihmiskunnan naut­tivan
rauhassa työn tuotteista ja tie­teen
löydöistä. Me pidämme a.seis-tuskilpailuä
ja varsinkin kilpailua
ydinaseiden alalla suurimpana estee­nä
meidän hartaiden toivomustem-me
toteuttamiselle.
"Me naiset emme voi sallia elaman
menetyksien, henkisten arvojen ja
aineellisten rikkauksien tuhoamisen
jatkamista. Me haluamme poistaa so­dat.
•
*'Sen johdosta me vaadimme ydiii-a.
sekokeilujenlopettami.sta.viipymät­tä,
ydinaseiden kieltoa ja aseista rii­suntaa:
Tämän tavoitteen saavutta-mhsessa
jokaisen naisön, yritykset
auttavat.
"Me olemme elaman puolustajia^
Toimien yhdes.sä me voimme syrjäyt­tää
kuoleman voimat".
Naisten mailmanliitto on kehoilta-nut
ja.senjarjestojaan jokaisessa
maassa pamostamaanhaUituksen hy­väksy
maan rauhanomaisen ohjelman
ja ryhtymään aseistuksen supistami-
.seen.
Kansainvälisestä rnaisteuv päivästä
alkaakin laaja_ naisten liike, joka
kestaa koko vuoden. Ensimmäisena
suurempana, -tehtävänä on kansain­välisen
la.steni päivän, järjestäminen,
joka on kesäkuun 1 pna. Sitten seu­raa'
kanjsa invalinen konferenssi^syys-kuus&
a ja siellä keskustellaan' poliit­tisten
^. oikeuksien •puolustamLsesta.
Ensi vuonna suurin juhlallisuuksin
vietetään kansainvälistä naisten pal­vaa,
koska silloin juhlitaan merkki­päivän
viettämistä 50 vuotta. Se tu­maan
on se voittanut lämpimän pai­kan
naisten sydämissä ja joka vnosi
yhä enemmän naisia joka maassa
liittyy mukaan juhlalli.suuko.iin;
on Xtäällä vielä niin hfcikko, että
'siijisken äiini ei kuulu taivaaseen."
Mutta toisin on.asia Suomessa, mis-
.sii kansa .valitsi viime :heinäkuus.sa
eduskunnan ; j ^
työviienmiehiä ja -naisia. , Sellainen
lilanne ''ärsyttää" luonnollisesti
Erkkoa ja muita suurporvareita se­kä
yöllä että päivällä, iMiksi To­ronton
Vapaa Sana on siitä "är­syyntynyt"
tiedetään- luultavasti
parhaiten Torontossa, mikäli sila
ohjelmista? Yaetauston ilman muuta selvä. Poliittinen työväenliike i itsekään osaavat selittää
EOKA lopettaa
toimintansa
Lontoo. — Haluan Eokan lopetta­van
toimintansa. Väkivallan aika
on ohi, mainitsi arkkipiispa Makv
rios Daily Herald-lehdelle äskettäin
myöntämässään haastattelussa.
,]Kun häneltä tiedusteltiin, uskoo­ko
hän Eokan noudattavan hänen
kehoitustaan, niin Makarios vasta­si:
Tiedän sen tottelevan minua.
Kyproksen uuden tasavallan tule­vasta
presidentintehtävästään Ma^
karios sanoi monien englantilaisten
uskovan, että se on ollut hänen pää
määränsä. H a l u a n kuitenkin huo­mauttaa,
ettei minulla ole minkään­laista
poliittista vallanhimoa, arkki­piispa
lisäsi. -\
Eversti Grivas. Kyproksen kreik­kalaisten
maanalaisen vastarinta­liikkeen
EOKA:n; johtaja, tullaan
armahtamaan,: mutta hänen on paK-ko
poistua Kyproksesta j a asettua
Kreikkaan asumaan, kirjoittaa Dai­ly
Telegraph keskiviikkona.
Kyproksen kuvernööri sir Hugh
Foot on neuvotellut tarpeellisista
järjestelyistä Kreikan hallituksen
kanssa, joka on valmis ottamaan
Grivaksen. vastaan,. sanoo lehti.
M A A I L M A I L M A N SOTAA
Tiedemiehet osoittavat meille pa­rempaa
maailmaa, missä kaikille
ihmisille voitaisiin varata riittäväs­ti
ruokaa, vaatteita ja asuntoja, ja
missä he voisivat nauttia, elämästä
ja elää rauhassa' ilman sotia.
Kaikkialla maailmassa, mutta
varsinkin Aasiassa, Afrikassa jä
Latinalaisessa Amerikassa yhä
enemmän ihmisiä vaatii elämänsä
parantamista. Canadan omat edut
vaativat .häiden kansojen auttamis^
-Ha.
Kylmän sodan politiikka j a suu­ret
aseistuskulut vaikuttavat käsi­tyskantaamme
ja tekev^ät vaikeaksi
teollisuusmaiden auttaa toisia mai­ta.
Taas lainaamme Financial Pos­tista:
"Mitä länsimaailman on teh­tävä,
jos se haluaa jatkaa rinnak­kaiseloa
tasa-arvoisina, on todistet­tava
aasialaisille, afrikkalaisille,
arabeille ja latinalaisille amerikka-
1 isille, että se voi o l i suvaitsevampi
ja parempi liittolainen kuin Neu­vostoliitto.
Jos emme seuraa tätä ohjelmaa,
niin . se tuottaa vaikeuksia, joista
meille ei ole mitään hyötyä.
K O K E I L U T LOPETETTAVA
Useilta tahoilta väitetään, että
kokeiluja on jatkettava, jotta tiede­miehet
saisivat kehitettyä "puh­taan"
pommin: Toisaalta sellaisen
pommin kehittämismahdollisuus on
tärkein .syy kokeilujen kieltämisek­si
viipymättä.
Tämä johtuu siitä, koska olisi
paljon vaikeampi kontrolloida
"puhtaiden" pommien tuotanto,
koska niitä voitaisiin tuottaa pie­nemmissä
laitoksissa. JOs sellaisia
pommeja keksittäisiin, niin pie­nemmätkin
maat voisivat uhkailla
naapureitaan tuholla.
ASEISTUS J A I N F L A A T IO
Canadan väestö on huolissaan in
flaation kehittye.ssä. Tuntuukin ih-meelli.
seltä, että talou.selämän las­kiessa
kahden vuoden ajan, siitä
' huulimatat hinnat ovat jatkuvasti
' nou.sseet.
i Näyttää siltä, että hallituksen
BEKLIim T A SAIKSA " '
. K a h d e s t a : maailmansodasta huoli­matta
canadalaiset tietävät hyvin
vähän Saksasta jä Keski Euroopan
t u r vallisuuskysymyksestä. Haluai­simme^
muistuttaa ': mitä LänsirSak-:
vehtisivät pääministerimme vierai­lua
Neuvostoliitossa.
Mutta maailma on edelleen vaa­ran
varjossa. Tällä kertaa tarvi­taan
suurvaltojen neuvotteluja,
pienien valtojen neuvotteluja ja
kaikista vakavista tilanteista olisi
neuvoteltava kaikkien asiaa koske­vien
maiden läsnäolle.ssa siinä mie-le.
ssä, että rauhallisen rinnakkais­elon
kautta on löydettävä ratkaisu. { budjetti ja sen tarvitsemat lainat
Canada voi ottaa johtopaikan. En- j ovat inflaation aiheuttajana. Näin
simmainen askel olisi tehdä sopi-j ollen luopuminen valtavista aseis-mus
ydinase kokeilujen lopettami-; tuskuluista lieventäisi inflaatiota,
sesta. Samalla voitaisiin poistaa budjetti-
Aseistuskilpailurt kautta kehite- vajaus lisäämättä veroja.
san :pu6lustusmitusteri>i<:;'J: StrausT^
on; sanonut: Toukokuussa '1949 hän
sanoi;-i'Kuihtukoon sen oikea käsi,
joka kivääriin tarttuu". ' Vuonna'
1955 hän sanoi: "Asumme5 t e k n i l l i ­sellä
kaudella j a meidän liittolais­temme—
yhteisvoima on :riittävä
Neuvostoliiton hävittämiseksi maa
ilmasta". Vuonna 1958 hän sanoi:
"Saksa mahdollisestiVjoutuu yksin
taistelemaan atomisodassa". :> ..
Sodan vaaran poistamiseksi on
tehty lukuisia esityksiä. Varsinkin
entisen USA:n Moskovassa olleen
lähettilään George Kennanin ja
Harolä Stassenin ehdotukset olisi
huomioitava. Kennanin ehdotuksiin
sisältyy ICeslci-Euroopän tukikoh­tien
supistänoinen, ydinaseiden kielr
tämihen Länsi-Saksalta ja USAn
olisi suostuttava yhtymään koko
Eurooppaa käsittävään turvalli-suusliittopn.
,
Kennanin j a Stassenin ehdotuk .
set ovat suurin piirtein samat ja
niihin sisältyy myös ehdotus, että
yhdistetyn Saksan pitäisi muodos­taa
osan laajemmasta vyöhykkees­tä,
missä aseistus olisi rajoitettu
ja Y K n valvonnan alaisena.
KULTTUURI V I E R A I L UT
Kylmän sodan vaihtoehtona on
kulttuurialan yhteistoiminta ja sitä
JA
i TÄTÄ
TUATFAuiMJEVAT
Vanha ja'nuori.sääski:kohtasiyäi'
toisensa j a ' alkoivati keskustelun..
Vantkempi znalnitsi kuinka onnelli-sia
päiviä nuoremmilla sääskillä ojx^\"]^
nykyään. ' , ' ^ . ', '
" K u i n k a voit puhua noin", sanpi.,'^ i
nuorempi sääski. "Ajattele minkä-laista
vastassa meillä on nykyäaii .'^.'^ ^
Kaikenlaisia itikoiden Mappamis-myrkkyjä
on käytännössä. Vaikeaa","'^
on elää näinä päivinä."
"Mahdollisesti", sanoi vanhempi/l^:
sääski. "Mutta kun minä olinnuo-'
r i j a kiertelin r a n t a h i e t i k k o a l i i e i l l a " , ? '.
n i in ei ollut mahdolUsta saada smi^
palaa kuin tyttöjen käsistä ji kas-^/^-J
voista. Katsoppa räikä tUäJsuurSQKt-^^^lr;;':
oh, naiset ovat nieikein älastöiniä. *.^^ ."^^^^^
kautta on jö päästy ilahiiuttaviin,
tuloksiin. Jmti kulunetded ^ u i i -
kausien aikana koijne canädaläist£|
taiteilijaa vieraili Neuvostoliitossa^;:^
ja he saivat riemukkaan västiaiuir^,^^!!
oton. Lukuisat neUvostoliittolaisei|:
kulttuurihenkilöt ovat vieraili^e^^^}|^
täällä j a jättäneet hyvän vaikutuk- r
sen canadalaiseen yleiisöön.
lisäksi kaksi tanssiryhmää Möskö-:3j^
vasta on vieraillut täällä jä Caiiä:';*^;' ;
dasta on lähetetty canadalaisten S
(Jatkuu 8. ilvulla) l ! ' " ' "/
—r
Naisten lä hetystö Varoittaa
ydinaseiden kokeilusta
Congress of Canadian Women'in allekirjoitusta, joita kerättiin e r i
'M
toimesta kävi äskettäin lähetystö
hallitukseh puheilla saadakseen sen
tekemään velvollisuutensa ydinase-kokeilun
lopettamiseksi. Tästä
käynnistä annettiin järjestön toi­mesta
seuraava tiedonanto:
Me olemme saapuneet, järjestöm­me
Congress of Canadian Women
puolesta, esittämään erikoisen ve­toomuksen
teille saadaksemme hal­lituksemme
parlamentin j a Yhdis­tyneitten
Kansakuntien kautta v i ­rallisesti
tuomitsemaan kaikkien
hallituksien ydinasekokeiluit. Tämä
ilmaistiin siinä kirjallisessa lausun­nossa,
joka esitettiin mr. Bestill»,
ulkoministeriön sihteerille, viisi
henkilöä käsittävän valtuuston puo­lesta.
Se edusti kansallista neu­vostoa,
Toronton kongressia. Asso­ciation
of United Ukrainian Cana
diansia ja Canadan Suomalaista
Järjes:öä. Nais-Jt matkustivat Ot-tavvaan
esittämään kantansa kokei­den
lopettamisesta, jota tuki 2,446
Tämä omalaatuinen lentokone on varustettu ylimääräisellä siivellä koneen taka­osassa.
Sen väitetään olevan turvallisempi j a helpompi ohjata. Sen nopeus on 80
m a i l i a tunnissa ]a se pääsee lentoon 50 j a a r d in pituiselta radalta; Kone on raken­nettu
Ranskassa.
puolilta Canadaa,. niiden mukän^
Newfoundlandista, levitettyjen te»>>3i
tolehtisten välityksellä. Lausunnos-sa
edelleen sanotaan; että '•jtäeT;
teemme täten koska kolme suurval-taa,
joilla on ydinpommeja, eivät'
ole lakanneet kokeilemasta niitSV
me tiedämme ilmaisevämme sitä
huolestuneisuutta, jota monet ca-nadalaiset
naiset tuntevat ja jotka
entistä enemmän pelkäävät ydinyaa:,V.,l ;
raa, joka kasvaa sitä mukaa kuin |^
kokeilut jatkuyat" . ^. .^lÄ
Mr. Best ilmaisi lähetystölle s e i ;
laisen käsityksen, että pn hyvä',
kuulla yleisiä mielipiteita, jotta hai:- Jl
litus saa tietää mitä canadalaiset >
ajattelevat j a vakuutti naisille, että.
kirje luetaan ulkoministerille. ; ^^^f
Lähetystö myös kohtasi mi^. Cas-selmanin,
joka o l i samaa mieltä, : e t ^ ; r i|
tä rauhan kysymys on k a i k i l l e nfUr, , :||
s i l l e tärkeä. Hän sanoi suhtautu- ?.
vansa tulevaisuuteeu luottamuksella .jr.^ . ^
ja uskoi ettei sotia tule. Mrs. Gas- ?!||
selmän sanoi, että " o n hyvin rohkai- ~
sevaa nähdä naiset tekemässä t»>.;^
män laatuista työtä j a että a l l e ^ - ' -
joitukset edustavat ^uomattayaa ^ \i
prosenttia siitä määrästä mitä ki*-»-^^ ?
joitettua vetoomusta oli levitettj^.- SI
Iltapäivällä liittyi . Leagiie :,iQf^ * ; V ^
French Canadian kaksi haista ' l a v ^-
hetystöön ja se haastatteli erästä;
Newfoundlandin edustajaa s e^
Montrealin eräästä vaalipiiristä var^^^^^iM
littua lakimiestä. Kiinnostava kes­kustelu
virisi rauhasta, työttömyy­destä,
taloudellisista asioista j a ä-seistariisumisongelmasta.
' /y•',^^-&.•if
Lausurmossa korostettiin ydinko- V i i
keilujen vaaraa j a sanottiin mm.^~'". -
että "voimmeko me vakavina kan­salaisina,
parlamentissa tai sen ut-! .
kopuiolella pysyä hiljaa samalla kun
ilma, mitä me hengitämme, ruokal'\
mitä syömme, vesi mitä me juom-, : ,
me, tulevat lisääntyvässä määrässä!..^ ^
pilatuksi radioaktiivisilla aineilla.,,
sitä mukaa kun kokeet j a t k u v a t " '.
Hrushtshevin matka
Skandinaviaan sejvä
Oslo. — Kolmen Skandinavian
maan;hallitukset -ovat kutsuneet
Neuvostoliiton pääministerin:;Hm-shtshevin
vierailulle Norjaan, Ruot­siin
ja Tanskaan vuoden 1959 aika­na.
Kutsu jätettiin ^ Moskovassa
viikko sitten tiistaina, ilmoittaa
Norjan ulkoministeriö.
NTB:n kertoman mukaan on syy­tä
otaksua, että vierailu tapahtuu
elokuun puolivä:lissä t a i kuukauden
lopulla.
Asiaa koskevassa Ruotsin anta­massa::
julkilausumassa.;vsanotaan:
''Käydessään ulkoministeri Gromy-kon
luona esitti suurlähettiläs Rolf
Sohiman keskiviikkonaipääministc-ri^
Erlanderin kutsun; että.päämlnis^
t e r i H r u s h t s h e v vierailisi hallituk­sen
kutsumana Ruotsissa .molemmil­le:'
Osapuolille'/^sopivana: ajankohta-na*'.
Lisäksi mainittiin, että elo­kuun;
puoliväli sopisi hyvin Ruotsin
hallitukselle. . i
Kumpi ensin, muna vai mr. Smalwood?
Oletamme ilman muuta tulleen
ratkaistuksi ankaran väittelyn, sii^;
tä, "kumpi oli ensin, kana vaiko
muna?"
.Mutta lopulllisesti ratkaisematta;
lienee vielä se. kumpi saadaan en­s
i n : Kananmuna; metsämiesten ruo­kapöydälle
tai ero .pääministeri
SmaIiwoodista?
Tosiasia nimittäin on, että mr.
Smallwood j a hänen poliisivoiman­sa
ovat. hurjina nimenomaan;sen tu­kia
kun Newfoundlandinmetsämier
hetovat niin jumalattomia että keh­taavat
pyytää .Jtananmisnia ja pekor
niakinraamiaiseksir^vaikka heidän:
pitäisi ilman muuta tietämän, että
puurolla puu kaatuu?
Liioitteluako?
::Puhukaamme suulla; suuremmal­la,
lainaamalla Toronto Daily Sta­rin
kirjeenvaihtajan .Robert Mac-donaldinuiitistiedon
helmikuun, 11
päivältä. Siinä sanotaan:
"Anglo-Newfoundland ^ Develoo-ment
yhtiön eräs virkailija sanoi tä­nään;
että lakossa olevat newlound-landilaiset
metsämiehet r eivät'.saa
mitään niitä etuisuuksia mitä sovit-telulautakimn<
i(n : yksimieliesti hyr
väksymässä:^- raportissa . ehdotetaan.^
" 'Unio jatkaa laulua, että mies­ten
.pitäisi saada kananmunia ja
pekonia aamiaiseksi' lausui yh-tiönmainostyön'johtaja
W. T . Ho-
^ well/*Mies ei kcrtaz/kaikkiaan yol
tehdä työtä kananmunilla j a pe­konilla
— hän tarvitsee proteiniä
ja papuja.'
- "Yhtiö sanoi myös, että se yrittää
saada edelleen lakonrikkm-eita täi
le, alueelle, vaikka lakkolaiset, hei­dän
vaimonsa ja lapsensakin ovat
rakentaneet sulkuja teille. Lakko-vartioinnin
voimistuminen: j o h t i
GMP:n:: patruillien-;vahvistamiseen;
Siellä on nyt y l i 60 aseistettua ky­päräpäistä
ratsupoliisia palveluval-miina
.'. ."
Kuten nähdään, yhtiö julisti
.kolmisen viikkoa sitten;.että metr
miehille "ei anneta mitään" —
eikä mainakaan kananmuniarja^^pe-konia,
sillä'Eie herkut eivät sovi
1^ -r- - puiden
kaatajan täytyy tyytyä puuroon j a .
papuihin.
Sivumennen sanoert. yhtiö: ;onkin
huolehtinut siitä, etteivät metsä­miehet
:saa: kotonakaan muuta ruo­kaa
kuin puuroa ja papuja. Hei­dän
:palkkansa on vain';$1.05 tunnil­ta.
Ja kun sovittelulautakunta eh­dotti
yksimielisesti palkkojen korot^
tamista-vaivaisella3-T-5 sentillä tun­nilta
sekä 60 tuntisen työviikon lyr
hcntämistä vähäsen, niin yhtiö sa­noi
" e i mitään", syökää vintiöt puu'
roa ja papuja, että piiu paremmin
kaatuisi!'
Kahden viikon kuluttua yllämai­nitussa,
tarkemmin sanoen helmi­kuun
23 päivänä, .NewfoundIandirt
lainlaatijakunta hyväksyi: "yksimie­lisesti
päätöslauselman, i missä tuo­mitaan
"IVVAtCmetsätyöläistensikär
Iäinen unio) j a kehoitetaan metsä­miehiä
perustamaan uuden union
Tämän päätöslauselman esitti pää­ministeri
Smalhvood j a sitä kannat
t i opposition johtaja Malcolm Hol­lo.
.'Samalla hallitus ilmoitti, että se
tulee esittämään ehdotuksen laiksi
yleislakkojen kieltämiseksi." (Uu-tistieto.)
'
Tässä ei nyt siis tiedä heiluttaako
koira häntää, vaiko häntä koiraa?
Yleinen ;käsitys: on. että hallitus
on kaikkien muiden päänä. Mutta
tässä:nähdään tapaus, missä suui'^
yhtiö julistaa ensin, että "syökööt
metsämiehet-puuroa ja papuja'' sil­lä
mitään :ei - heille anneta. Sitten
tulee s maakunnan pääministeri: j a
hänen: lainlaatijakunlansarhokien
"minä myös", ja höpöttäen, että
kynäThallitusLauttaa vomtinsa j n u -
kaan? tätä 'Suuryhtiötä työläistensä
lakon murtamisyrityksissä!; ;,.
Taitaa sittenkin olla niin, että
porvarillisen demokratian- todellise-;
na 'Olemuksena on luokkaherruus?;
:Pauhatessaan.metsämiesten pään
menoksipa-toisaalta'heidän työnan­tajansa
puolustamiseksi : laaditun
päätöslauselman-.;puole^ta;< päämi­nisteri
:Smallwood: tuomitsi -IWA :n
(International v:Woodworkers-;^^
merica)- alimmaiseen :kadotukseea
ja leimasi 1 W A : n ; '-raa'aksi;:julmak­s
i ; konnamaiseksi ja salävehkeilyyn
taipuvaksi' 'laitokseksi, joka "va­raa
raaka-aineita kommunistieh^asr
vattamiseksi".
Toisinsanoen, mr SmalIwood
myöntää: ettei hänellä ole asenteen­sa
tuekäi, mitään tosiaisoita ja niin-^
muodoin on turvauduttava paharnai-neiseen>;::
punakauhun.'lietsontaan,
kuten menettelevät yleensä poliit-tiseri
.^vararikon tehneet elävältä
kuolleet muumiot»
Sivumennen sanoen meitä vaivaa
Sattumoin CH;
[Olleet juttusilla kahi-\''
sä M r : H ; Landon Ladr£ C^lii
hieman uteliaisuus,
lenune joskus
vjkupin ääressä
din kanssa, joka on nyt I W A : n lä;:'
kon johdossa :Newfoundlandissa.Sö-sialidemokraattisen
• maailmanfcäjy^^'^
somuksen omaavana miehenä häpet,
lä: o l i takavuosina: sellainen ajatusi,
että työläisten e i saisi:täänestSa^;jä,. '-
valita konununisteja j a :mtiita?^pu- .
naisia luottotehtäviin, sillä .se Jättn. i i f f^
taa niin politiikoille kuin työnanta­j
a piireillekin 'muka "hyökkäysasei-'
t a " tällaisia "pahoja johtajia" f ' j a ' ' » i if
heidän
taan.
'pahoja" järjestöjään: sas^.
' Muttatämä maailmankuva ei es-: .h
tänytmr.Landia joutumasta nytvitli;':
se>4'pahojen"ijohtajäin k i r j o i h i n ^ - ff^i
taessaan tervehdittävällä t a v ^ l i a ^ : |S
päättävän asenteen Newfoundland-tittelinv:
fs^.;^^.,..,^
ken tahansa unionisti, joka seisoo'
rehellisesti työläisten vaatimus^ea.,,
takana.
, Me olemme tämän nähneet täällä
Sudburyssa, missä on kommuni^^,
teiksi j a : punaisiksi leinoattu henkiv,"i • [
löitä, jotka ovat poliittisesti aina­kin
kilometrin päässä marxilaisuu-.,. ;
desta;':v:Me.^olemme;vuosien v a r r e l l a -•
sen todenneet monessa t a p a u k s ^ a ^ j ,r
jo__lukemattomia kertoja. .Toivot­tavasti
m r . L a d d vetää siitä nyt oi^SSIi
keat johtopäätökset' ^ r r lilili
' Jokatapauksessa on korostettävjiM^Sill
että Newfoundlandm metsäiniel^et -
ovat oikeutettuja saamaan^ k a i i a r | | i i i l^
munia j a pekonia aamiaiseksi jalvä^^.- .
huen. . " n i in pitkälle kuin pippuri
kasvaa'?. Känsäkoura. ^
:JaS:-;M%:Ä;r:^