Vapaus, April 22, 1967

              Sivu 2 Lauantai, hubtik. 22 p. — Saturday, Apr. 22, 1967
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6. 1917
EDITOR: W. E K L U N D . M A N A G E R : E. SUKSI
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D EDJTORIAL 6 7 4 - 4 2 6 4
Piiblished thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing 06. Limited, 100rl02 Elm St. Weat, Sudbury, Ontario, Canada.
Mälllng äddress: Box 69
Advcrtising rätes upon appllcation, translatlon free o t oharge.
Authorlzed as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage In cash.
t-CANAD!ftNillANGUAGESPRtSS
TILAUSmNNAT:
Canadassa: 1 vk: $10.00. 6 fek.$5.25 USA:n:
3 kk. 3:00 Suomeen:
1 vk. $11.00,6 Idt. $5.75
Ivk. 11.50, 6 kk. 6.25
Suomen presidenttivaalista
Nyrp«ätä naamaa näyttävää äärioikeistoa lukuunottamatta voi.
daan todeta kuten presidentti Kekkonen sanoi ilmoittaessaan suu.
relle lähetystölle ehdokkuuden vastaanottamisesta, että koskaan ai­kaisemmin
ei Suomen presidentinvaalin edellä ole esiintynyt näin
laajaa yksimielisyyttä ehdokkaasta kuin tällä kertaa. Poissa on vain
kokoomus, sekä Vennamon ryhmä ja ruotsalainen kansanpuolue,
minkä päättävät elimet eivät ole vielä lopullisesti määritelleet kan­taansa
ehdokaskysymykseen.
Viisi eri puoluetta ja lisäksi kahta ruotsalaiseen kansanpuoluee­seen
lukeutuvaa ryhmittymää on nyt virallisesti pyytänyt presidentti
Urho Kekkosta ehdokkaakseen. "Se on osoitus luottamuksesta, jota
nykyiseen tasavallan presidenttiin tunnetaan ja ilmaus siitä kuinka
tärkeänä hänen toimintansa jatkumista pidetään," kirjoitti keskusta­puolueen
äänenkannattaja Suomenmaa todeten lopuksi:
"Presidentti Kekkosen kanta on ollut, että hän voi suostua vain
laajan kansalaisrintaman ehdokkaaksi. Tällainen kansalaisrintama
ennennäkemättömän laajassa mitassa on syntynyt..."
"Hänen ehdokkuutensa on saanut myötätuntoa varsin laajalti eri
tahoflta," totesi Suomen Sosialidemokraatti ja selitti puolueensa
kantaa näin:'
"Toisaalta hänen ehdokkuutensa on herättänyt myös epäilyjä.
Myös sosialidemokraattien keskuudessa on vastustavia mielipiteitä.
Presidentti Kekkosen ulkopolitiikka on saanut kiitosta ja tunnus­tusta
joka taholta, ja siinä mielessä hänen sekä tähänastinen työnsä
että saavutuksensa on tunnustettu kaiken kiitoksen ansaitsevaksi.
Vastustavat mielialat ovat heränneet siitä, käsityksestä, että hänen
sisäpolitiikkansa ei; ole erinäisissä asioissa ollut rakentavaa, ja täi.
löin on nimenomaan viitattu esimerkiksi sosialidemokraattien diskri­minointiin.
Tilanne on kuitenkin aikaisemmista ajoista muuttunut ja
presidentti Kekkonen on itse jo ajat sitten sanonUt olevansa valmis
tulemaan 'puolitiehen vastaan', kun kysymyksessä on sosialidemo­kraatteja
.koskevan asian selvittäminen, sosialidempkraatitpäätyivät.^
kin hänen hyväksymiseensä puolueen ehdokaaksi..."
Kun SKDL-aa on täällä Canadässakin ''nuhdeltu'' siitä kun se
muka "pahuuttaan" tyrmäsi tulipalokiireisenä asiana oikeiston ta­holta
esitetyn ehdotuksen presidentin vaalitavan muuttamiseksi kan­sanvaaliksi,
meistä tuntuu asiahmukaiselta tutustua siihen, mitä "itse"
SKDL:n äänenkannattaja Kansan Uutiset sanoo sekä presidehlti Kek­kosen
ehdokkuuden kannattamisesta että siitä, miksi olisi sen, mie­lestä
ennen päätöksen tekoa syytä harkita perusteellisesti vaalitavan
uudistamisehdötusta.: Mainittu lehti kirjoittaa: .
Suuri ratkaisu on nyt suoritettu, vaikkakiti; monet yksityiskoh­dat
vielä ovat auki. Vaaleissa tulevat siis olemaan vastakkain laaja
"puoluerajat ylittävä kansanvaltaisesti. ajatteleva ryhmittymä ja oi;
keisto sekä tapaus Vennamo.
Urho Kekkosen uudelleen valinnan merkitystä on perusteltu
varsinkin ulkopoliittisilla. syillä;>Hänen presidenttikautenaan on vi-ralliseii
ulkopolitiikkamme linja edelleen vahvistunut, varsinkin jSuo-men
ja Neuvostoliiton välinen ystäyyys ja luöttainus lujittunut ja
kanssakäyminen inonipuolistunut. Puolueettomuuspolitiikkamme on
saanut kaikkialla tunnustusta. Ajamansa ulicopoliittisen linjan vuok­si
nauttii presidentti Kekkonen luottamusta yli puoluerajojen Suo­messa
enemmän kuin kukaan muu poliittinen johtaja eikä vähäi­seksi
merkitykseltään Suomen kannalta ole arvioitava myöskään hä­nen
saavuttamaansa luottamusta Ulkomailla. Toisaalta ön presidentti
Kekkonen henkilökohtaisella asennoitumiseljaan vaikuttanut erittäin
suuresti siihen, että Suomen sisäinen kehitys on Iculkenut kansan­valtaisen
yhteistyön linjaa. Hän On useaan otteeseen julkisesti vii­tannut
siihen, että nykyisen hallitusyhteistyön tulisi jatkua pitkälti,
koska vain siten voidaan. ajan mittaan suorittaa mitä vaativimmat
talousr ja sosiaalipoliittiset tehtävät. Kun presidentti Kekkonen vas-tauspuheessaan
viittasi myös näihin sisäisiin kysymyksiimme, osoit­taa
se, että hänkin katsoo presidentinvaalin yhdistyvän myös tule­van
hallituspolitiikan suuntaan!
Näinä {iäiyinä on presidentinvaalin yhteydessä tapahtunut myös
muita ratkaisuja.
Niin kutsutun kansanvaalin rauettua on yritetty antaa sellainen
kuva, että kansandemokraatit mUkä pahuuttaan ja epädemokraatti­suuttaan
tyrmäsivät tämän ehdotuksen. Asia ön sentään hieman
monisärmäisenipi. Ennen kaikkea ovat karisandeinokraatit olleet sitä
mieltä, ettei tällaista jö periaatteellisestikin erittäin suurta ratkai­sua
voida tehdä noin vain ja säätää korvakuulolta pysyväisesti tä­mänsuuntaista
muutosta presidentinvaalitapaan. Paljon pienempien
ja vähämerkityksellisempienkin asiain parissa on sentään istuttu
jopa vuosikausia. Näennäisesti ja muodollisesti kansanvaltaisuudes­taan
huolimatta nk. kansanvaali merkitsisi presidentin aseman edel­leen
vahvistamista toisena valtakeskuksena edu.skuntaah nähden.
Kansandemokraattien periaatteellinen kanta valtaoikeuksia punnit­taessa-^
mitä periaatetta luulisi kaikkien kansanvaltaisten ryhmien
ainakin vasemihalla kannattavan r— on se, että nimenomaan edus­kunnan
valtaoikeuksia tulisi lisätä ja sen asemaa vahvistaa. Sehän
on aina ollut vasemmiston periaate.
SKpL:n eduskuntaryhmä lesitti-tässä varsin selkeän kannanoton.
Kansanvaalin_toteuttamista on perin pohjin tutkittava ja-harkittava,
joten lain muutos ei käytännössä voi olla mahdollinen ainakaan en­nen
seuraavia presidentinvaaleja. Ryhmä ehdottaa erityisen komi­tean'asettamista
pohtimaan niin vaalitapaa kuin eduskunnan ja pre­sidentin
keskinäisiä valtasuhteitakin. JParhaaseen suuntaan käyvänä
muutoksena pidetään presidentinvaalin siirtämistä pysyväisesti edus ;
kunnalle.
Ei hallituksen torstaisessa iltakoulussakaan känsanVaaliasia lop­pujen
lopuksi • näyttänyt olevan muillekaan hallituspuoiueille kovin
selvä. Sekä sosialidemokraattien että keskustapuoluelaisten joukossa
tuntuivat monet pitävän sittenkin parempania luopua näissä vaaleissa
kansanvaaliajatuksesta, joten hallituksen ipäätös luopua pääministeri
Paasion esittämästä vaalilain muutoksesta sujui varsin kivuttomasti.
Todennäköisimmin siis seuraavat presidentinvaalit vielä suoritetaan
entiseen tapaan valitsijamiesvaaleina.
Nälän ja taudin vuodet
Suomessa 1866-68 - 1
Nälkäkuolema ei ole vieras ny-kyajankaan
kehittyneelle maail­malle.
Nälänhätä ja aliravitse­mus
koettelevat jatkuvasti suurta
osaa ihmiskunnasta. Mitkään
maailmanlaajuiset kampanjat ei­vät
ole sitä vielä poistaneet, ai­noastaan
tuoneet lievityksen mu­run.
•,• •
Nykyaika kansainvälisine laa­joine
kauppasuhteineen, nopeine
tiedotus- ja liikenneyhteyksincen
ja lääketieteen saavutuksineen
avaa joka tapauksessa jo mah­dollisuuden
nälän poistamiselle,
kunhan näitä mahdollisuuksia
pystyttäisiin tehokkaasti käyttä­mään.
Tällaisia mahdollisuuksia­kaan
ei ollut vielä vuosisata sit­ten
jolloin Suomen kansa kamp­paili
viimeisen suuren nälänhä­dän
kourissa.
Vuodet 1867 Ja -68 ovat jääneet
maamme historiaan kolkkoina
nälän ja taudin vuosina, harvi­naisen
ankarana kaloalkana, joi-loin
sadon korjasi vain kuolema.
Katovuosista ja nälkäajoista ovat
monet kansallisrunoilijamme riimi-telleet
lennokkaita säkeitä. Harva
tulee niitä lukiessaan tai laulaes­saan
ajatelleeksi, otlä nuo koettele­mukset
menneinä vuosikymmenina
eivät ole olleet runoa vaan toti.sin-ta
totta tuhansille.
Historiantutkijat ovat laskeneet,
että maassamme uskonpuhdistuk­sen
jälkeen on mahtunut keskimää­rin
ainakin yksi vaikea katovuosi
joka vuosikymmenelle, eräät puhu-^
vat kahdestakin. Heikko ravinto
on vähentänyt tautien vastustusky­kyä.
Ja usein katovuosiin liittyykin
jokin suuri kulkutauti. Tavallisesti
tautia nimitettiin rutoksi, mutta se
saattoi olla i)aitsi':nuistaa surmaa"
eli paisLTuttoa, myös lavantautia,
punatautia tms.
"OLKI- IA VSKAVUO.SIA "
Vasta 1500-iuvulta jahtien on
olemassa tarkempia, lietoja SiiO:
messa Vallinneista tauti- j a kato­vuosista,
"ison ruion" tai^^nuistan
kuoleman" .ajoilta liJOO-luyulta on_
jo majnihtoja siitä, että tämä .tauti
vuosisadan puoiivälis.sä saapui •Suo­meenkin.
Ruotsissa siihen kerro­taan
kuolleen kokonai.si;i kyläkuu:
tiä. Vuodet 1391: ia H21 olivat suu­ria
katovuosia Ruotsissa. Vilja mä­täni;:
ja kulkutaudit levisivät. ' Vii-mek.
si mainittuna vuonna tiedetään
kansaa kuolleen n ä l j i n myös Suo-
, m e s s a / •
kiinaianlasku.s.sa eivät vuosilu­vut
vielä olleet kansiin koskuudes.sa
yleistynfef, käytettiin javallisest!
poikkeuksellisia vuo.sia; Kansa pu-hiai
•'siuiresta yskävuodesta''' C1580)
"suuresta hallavuodesta tai ''piki-vuodesta"
/ (.1601), "suurista kub-lonvuosista
1695—97) tai "i-utto-syksystä";(
1710); jolloin llelsiufiis-sä
tiedetään taudin surmanneen i , -
185 asukasta. ;
PERÄKKÄISIÄ KATOJA
Niilkävuo.si 1867 ei ollut mikään
erillinen. yllätt;ienliillut::isku.; 1860-
1 u vu I! e ' ni ah (u u u;se itäkin h ei k k.osa -
to]_sia vuosia, joistii ensimmäinen
oli- 1862 koetteli varsinkin Poh­janmaata.
1865 ;öli jälFeen; erittäin
huono satovuosi, samoin 1866. jol­loin
.sateiden ; aiheuttamat; suuret
tulvat peittivät; alleen : kylvettyjä;
peltoalueita tuhoten kasvun; Lopun
viljanTei halla.
Talvesta ; • 1866—67 muodostui
poikkeuksellisen kylmä ja lumi­nen.
Myös kevät oli kylmä -e lumi­sateisen;
toukokuun-; keskilämpö oli
normaalia .(8.8') huomattavasti al­haisempi,
1.8"; Kevätkylvöt -myö­hästyivät.
Jo vuoden 1866 puolelJa
kuljeskeli monin paikoin, suuria
kerjäläisjoukkoja. jotka samalla le­vittivät;
kulkutauteja. Kun. sitten
vuoden 1867 syksyllä jälleen tuli
täydellinenkato, oli näikä talvella
huipui,ssaan.; Väestöä vaelsi suui-in
joukoin pois varsinkin Itä^ ja Poh-jöis-
Suomesta etelään päin hakien
-syötävää, ja nälkä ja tauti liarvensi
kulkijain joukkoja; ;
KER JALAISK YYTE j A
Nälkäiset vaeltajat muodostivat
monin paikoin koskoytymättömän
virran. He viipyivät hetken talois­sa,
joi.ssa omaakin väkeä varten
oli vain vähän .suuhun pantavaa ja
jatkoivat ; väelhjgUian,^.. antaakseen
tilaa seuraavalle nälkäisien joukol­le.;
Ja taloista koetettiin lähettää
vieraat taipaleelle mahdollisimman
Jiopeasti, kun pelättiin tauteja ja
täydellistä ravinnon loppumasta.
Agathon;Meurman, joka itse tuohon
aikaan oleskeli Kangasalla, ori teok
sessaan "Nälkävuodet 1860-luvuila"
kuvannut näitä järkyttäviä saattu­eita,
joita varsinkin talvella 1868
lopultdmasli liikkui ruokaa etsienr
talvipakkases.sa kelkkaa vetävä, re
palelsi in pukoulu nu t m ie.s, perässä
äiti vanhempien lasten ympäröimä­nä,
kelka.s.sa pienimmät lapset .ryy­syjen
peitossa, usein saiiaina. "•—
Ja koko tämä mahtava tulva vyö:
rylti liailoissaan kuolettavaa ruttoa,
levittäen sitä orotuksella rikkaan
taloon ja kurjimpaan mökkiin. Kor.
jäläisky;^ti oli yhtenäisenä velvol­lisuutena
missä vain hevosta oli,
ja kuormasta, joka ajoi pihaan, au­tettiin
tahi kannettiin sairas tahi
kuolevainen huoneeseen, jos.sa tuo
onneton sai viipyä, kunnes hän oli
vähän lämminnyt ja syönyt sen
ruokapalasen, minkä kenties jak­soi
syödä ja hevonen oli vaihdettu
uutta matkaa varten."
Kulkijoita, joiden pelättiin-kuo­levan,
koetettiin hätistellä kunnal­lismiesten
luo, jotta arkusta ja
hautauksesta huolehtiminen olisi
jäänyt heidän harteilleen. Monissa
sen ajan kunnantileissä onkin pal­jon
puhuvia merkintöjä: ''Tunte­mattoman
kiertolaisen ruumisar­kusta
O markkaa".
SAIRAAT JÄTETTIIN
OMIIN OLOIHINSA ~ _
Paikkakunnilla, joille kulkijain
vyöry suuntautui, koetettiin järjes­tää
myös jonkinlaisia sairaskoteja
ja kerjäläismajoia. Sairaskoteihin
oli kuitenkin vaikea saada hoitajia,
koska kaikki pelkäsivät tartuntaa.
Tavallise.sti ne, jotka menivät hoi­tajiksi,
ennen pitkää itse sairastui­vat
ja kuolivat. Monin paikoin nä­mä
"sairashuoneet" lopulla jäivät
omiin oloihinsa: Ne sairaat, joilla
vielä voimia riitti, kantoivat aamui­sin
kuolleet toverinsa johonkin va­jaan,
jossa vainajat sitten lojuivat
kunnes kunnan miehet tulivat kor­jaamaan'
ne pois.
Lääkintä oli alkeellista tai ole­matonta.
Monille jäi ainoaksi "lääk
keeksi" se, mitä Meurman edellä
mainitussa teoksessaan sanoo nois­sa
oloissa tehokkaimmaksi: raitis
ulkoilma ja, liikunto!
OLKIKALJAA JA
JÄKALALEIPAÄ
Edellä mainittujen runollijain
sakeisiin kuuluu myös paatoksel­lisia
mainintoja siitä miten suofpa-lainen
nälkäaikana pani lieipään
"puolet petäjäistä". Mutta aina ei
ollut jauhojia edes puoleen leivästä
Historian lehdiltä löytyy merkin­töjä
siitä, että ravintona on käy­tetty
lastuja, pavunvarsia ja ruu­menia.
Kaljaa tehtiin hallan pane­man
viljan oljista ja leipää puun­kuoren
lisäksi mm. jäkälästä ja
oljika. Puunkuoresta keitettiin
myös vesivelliä ja sekaan pantiin
nokkosia ja vehkaa. Vuoden 1696
nälänhädän ajoilta kerrotaan''jopa
syödyn vainajiakin, kun kotieläi­met
ensin oli .syöty. Ihmissyönti ei
meidän maassamme, sentään saanut
sellaisia mittoja kuin Saksassa,
jossa ihmiset 30-vuotisen sodan ai­kana
vallinneen nälänhädän koU-ri.
ssa 1636—37 söivät ruumiita
mestauspaikoilta, jopa kaivoivat
niitä ylös haudoista niin että hau­tausmaille
oli tämän vuoksi asetet­tava
vartijoita;
•„ « ... tt
Tämän kirjoituksen loisessa osas­sa
käsitellään vuosien 1867—68 nä­länhädän
aiheuttamia taloudellisia
toimenpiteitä sekä katovuosien vai­kutuksia.
— Toivi Väre.
MENESTYSTÄ
TAmOITÄ
Leipzigissä pidetyt perinteelliset
kevätmessut päättyivät jälleen
suureen menestykseen. Muistin vir-kistämiseksi
mainittakoon, että
Leipzigin messujen pinta-ala oli
355,261 neliömetriä ja näytleillepa-hijoita
oli 10,330. Ne edustivat 60
teollisuuden haaraa 70 maasta*
Luonnollisesti Saksan Demokraat­tisen
Tasavallan omat näyttelyosas­tot
valtasivat suurimman osan ti-laista
(arvioita noin %). Tämän
korkean luvpn selittää se, että D-DRn
tieteen ja tekniikan saavutuk­sia
esiteltiin laidasta laitaan. Mes­sujen
ylijohtajan Kurt Schmeisse-rin
lausunnon mukaan tällä kertaa
ei päätarkoituksena ollut näyttely-pinta-
alan suurentaminen ja tois­arvoisten
ennätysten saavuttami­nen,
vaan nimenomaan tieteen ja
tekniikan viimeisten saavutusten
esittely, mahdollisimman monipuo­lisesti,
mutta kuitenkin \ tiivistetys­sä
muodossa.
Eräiden maiden näyttelypinta-alaa
oli jouduttu jonkin verran su­pistamaan
edellisestä vuodesta.
Näin tapahtui mm. Länsi-Saksalle.
Tässä ei kuitenkaan ollut mitään
.syrjintää, sillä esimerkiksi Länsi-
Berliinin suurfirmal olivat hyvin
edustettuina. Eräille länsimaille:ja
kehitysmaiHe oli annettu vähän l i ­sätilaakin.
' Myös Neuvostoliiton
suurelle näyttelylle oli annettu li­sätilaa.
Merkille pantavaa oli ita­lialaisten,
englantilaisten ja rans­kalaisten
suurfirmojen voimakkaas
ti lisääntynyt panos. Italiaa edusti­vat
mm. sellaiset tunnetut firmat
SUOMEN AMMATTgYHDISTYSlllKKEEN
EHEYTTÄMINEN ON NÄKÖPIIRISSÄ
Tampere. — Ehyttä Ja yhte­näistä
ammattiyhdistysliikettä ei
SAK eikä mikään järjestö tar­vitse
itsensä vuoksi, vaan sitä
tarvitaan yhteiskunnan rakenta-miscn
ja koko työväestöä koslie- ;
vien laajojen ratkaisujen perus­taksi,
sanoi SAK:n puheenjohta­ja
Niilo Hämäläinen avatessaan;
lauantaina Tampereella keskite­tyn
amniatliyhdistysliikkeen 60-
vuotisjuhlan.
. Täsmälleen kuusi vuosikym­mentä
sitten, huhtikuun 15. päi­vänä
1907, sai täällä alkunsa kes­kitetty
ämihattiyhdistystoiminta.
Silloih perusteltiin Suomen eri-
.simmäinen ammatillinen keskus-;
: järjestö yhdistämään jä ohjaa­maan
en,sl askeleltaan ottavaa
ammatillista järjestötoimintaa. •
Suuri a.sia on etenemässä kohti
myönteistä ratkaisua, totesi puoles-taah
juhlaesitelmässään prof. Heik­ki
VVaris, joka pUolentöi.sta vuo­den
ajan .osallistui 21 johtavan
animaltiyhdistysmichen käymiin
eheyttamisneuvottoluihiH. — Olen
saanut viime aikoinakin olla lähei­sessä
henkilökohtaisessa yhteydes­sä
eri puolia edustavien ammatti­yhdistysjohtajien
kanssa. Menemät­tä
yksityiskohtiin esjtan käsityk.se-nänii;
että Suomen ahrimattiyhdis-t.
vsliikkeen eheytyminen, ypimien
kokoaminen on jo näkÖiiiiri.ssä, sa­noi
pröf. VVaris.
OLEMME SIIRTYMÄSSÄ
UUTEEN AIKAKAUTEEN
..^Tarkastellessaan avauspuhees-saan
ammattiyhdistysliikkeen ny­kyisiä
näkymiä SAK:n puheen­johtaja;
Niilo; Hämäläinen lausui
mm. seuraayaa:
Ammatillinen liike ön tänä päi­vänä
yhtei.skunnan toimiva osa.
Meillä on iukutsia tehJLävaä^.,Alku-peräinen
työmme tarkoitus, palk­ka-
asioiden hoito ja työehtojen pa­rantaminen
ovat edelleenkin tär­keimpiä
tehtäviämme,' mutta nyt
ne muodostavat kuitenkin, enää
osan kokonaisuudesta. Tulevaisuu-de.
sta kiihnostunutta jäseni.stöänime
askarruttaa kysymys: :miten hoi­damme
asioita tästä eteenpäin?
On totta, että keskitetyn ammat­tiyhdistysliikkeen
syntyvaih^e.s.sa
esiintyneet kiistat ovat uusiutu­neet.
Kysymys ön jälieeri ollut työ­väenliikkeen
johtäniisen suunrias:
ta. Suomalaisen lijonteen sisältä­mät
ennakkoluulot, sekä avolnien
yhteistyön, puuttumirien pvät ai­heuttaneet
patoutumista ja välien
rikkoutumista. Tästä ön ollut seu-lauksena
hajaannus, joka ön rasit­tanut
kaikkia suuria työväen jouk-kojärjestöjä.
On haluttu - etsiä syyllisiä, jotka
ovat aihietittaneet hajaannuksen.
Tämä on minun mielestäni turhaa,
sillä työväenliikkeen muuttuminen
koko yhteiskunnan muuttuessa ja
pyrkiessä .soveltumaan nykyajan
vaatimuksiin ovat aiheuttaneet
murrösilmiöitäi jotka on ollut pak­ko
läpikäydä. ,
Nyt kuitenkin on syytä uskoa,
että vlriiearvlolntien aika on olii;
Käsitykseni mukaan elämme niin
perusteellisesti muuttuneessa tai
ainakin voimakkäa.sti muuttuvas­sa
maailmassa, että meidän on
päästävä irti "plkkusleluisuiides-ta".
Me emme enää voi näper­rellä
yksinomaan ariimatillLsen
liikkeen puitteissa, ei edes yksin-öinaan
tyiiväenliikkeert ; piirissä,
vaan toimikenttämme ' on koko
yhteiskunta, jossa mikään ryhmä
el voi elää eristettynä. .
Mc. olenime siirtymässä aikakau­teen,
jonka tarpeista tUskin ku­kaan
voi sanoa mitään varmaa.
Sen vuoksi pitäisi meidän pyi'kiä
järkeviin ja harkitseviin ratkaisui­hin.
Oikea asennoituminen tulevai­suuden
kuvaan on työväen ja ko­ko
kansan tehtävä. Elämme suo^
malaisessa yhteiskunnassa, johon
me kaikki kuulumme. Sen yuöksi
.sen rakentaminen ja kehittäminen
kuuluu meille. Meidän on tässä ra­kennustyössä
onnistuttava ja •sitä
tietä löydettävä helpotusta tämän
päivän ja myös huomispäivän vai­keuksiin.
;;
Tämä ori se perusta, jonka vak­iossa
SAK näkee ammatillisen
yhtehälsyydtfh välttäriiättömyy-den.
Ehyttä ja yhtenäistä am-mattlyhdistysUlkettä
ei SAK ei­kä
mikään muukaan järjestö tar­vitse
itserisä vuoksi, vaan sitä
tarvitaan yhteiskunnan rakenta­misen
ja koko työväestöä koske-
; vien laajojen ratkaisujen perus-taksi;
Nälänhätä pahenee
Intiassa ^
New D e l h i . ^ Biharin osavaltiori
hallitus julisti riälänhätätilanteeri
voimaan tämän kuivuudesta kärsi­vän
Pohjois-Ihtian' osavaltion seit-siemällä;
alueella, missä yli 12 mil­joonaa
ihmistä kärsii ruoan ja ve­den
puutetta.
Nälänhätä julistus osavaltiossa —
ensimmäinen Intian 20-vuotisen it­senäisyyden
jälkeen — tarkoittaa,
että siellä on toteutettava' erikoisia
avustustoimenpiteitä. -
; On arvioitu, että 36 miljoonaa ih­misiä
Biharin 48,000 kylässä kärsii
kuivuudesta.
Näistä 6 miljoonaa suuremmassa
vaarassa olevat lapset,; raskau­dentilassa
olevat naiset ja yanheiji-mat
kansalaiset — on tänä kesänä
ravittava vapaaehtoisten; avustus-laitoäten
toimesta.
kuiri Finsider (teräs); Mqntecatini
(kemia), Fiat (autot), Olivetti
(konttori- tietokoneet) sekä Snia
Viscosa (kemia). Ranskasta pii
mukana yhdeksän teipllisuusliittba,
joista, kolme ensi kertaa, suurilla
ja edustavilla näyttelyosastoillaan.
Englannista oli kymmeniä firmoja,
joukossa useita suUria ja huippu­luokan
tuotantolaitoksia. • ;
Messuilla ei yleensä suoriteta
suuria kauppoja, mutta ne tarjoa-vat
mainion tilaisuuden kosketuk­sen
ottoon puolin ja toisin jä luo­vat
siten neiuvottelupöiijari myö-heriimin
solmittaville' suurille sopi-muksiiie.
Messujen päätyttyä hie­roivat
käsiään ehkä kaikkein tyy-tyväisimpinä
englantilaiset. He sol­mivat
kauppoja jo messujen aika­na,
miljoonien puntien arvosta.;
Useille englantilaisille firmoille ei
jäähyt mitään talcaisin kotimaahan
palautettavaa, kalkki myytiin. Myös
ranskalaiset olivat sangen tyytyväi­siä.
Schhrieider-yhtymä solmi suu­rien
kauppojen ohella itäsaksalais­ten
, firmojen kanssa merkittäviä
teknisiä yhteistyösopimuksia, jotka
tähtäävät toimintaan kolmansilla
markkinoilla. Italialaiset olivat yl­lättyneitä
siitä poikkeuksellisen
suuresta mielenkiinnosta, mitä hei­dän
näyttelyosastojaan kohtaan
osoitettiin. Useita kauppa- ja yh­teistyösopimuksia
pahtiih vireille.
Kehitysmaiden; edustajat vakuutti­vat,
että Leipzig on maailmassa ai.
noa messulilaisuus, missä he pääse­vät
oikeuksiinsa. Ja mitä loppujen
lopuksi Suomeen tulee, niin sen
osastolla oli riiainiori yleisömenes­tyksen
ohella tuntuvaa kaupallista
merkitystä. Palkittiinhan mm. Val­metin
ihetsätraktori . Leipzigin'
messujen kultariiitalilia, ja DDR on
päättänyt ostaa tämän alan koneet
yksinomaan Suomesta.
Viisi ja, puoli vuotta sitten Län-
.si-Saksan si| löi he n talousministeri
) myöhemmin liittokansleri) Er-hard
lau.sui, että "Pidän itsestään
selvänä, että kukaan ei ole niin ar­voton,
että menisi vielä Leipzigin
messuille". Länsi-Saksan nykyinen
talousministeri lausui ennen Leip­zigin
messufeh alkua, että Leipizg
on ainakin yhden mesisun arvoi­nen";
Hän kehotti länsisaksalaisia
firmoja käyttämään .hyväkseeh ti­laisuutta
ja vakuutti hallituksen
avustavan erityisillä helpotuksilla
Saksan . e r i osien välisen kaupan
kehitystä. Länsi-Saksan ja erityi­sesti
Länsi^Berliinin firmat; jotka
siis muodostivat isäntämaan jälv
keen messujen toiseksi suurimman
osanottajamiaan, olivat myös entistä
runsaammin ja monipuolisemmin
edustettuina. "Toistaiseksi ei näiden
maiden ole ilmoitettu solmineen
suuria kauppoja;; mutta näitä odo­tetaan
messujen jälkeen; :.
Messujen kuluessa saapui lännes­tä
„ shokkiuutinen. Ensi syksyksi
suunnitellut Lähsi-Berliinin teolli-suusmessut
on päätetty peruuttaa
ja seuraavahakaan vuonna niitä
tuskin järjestetään. Katkerana Die
Welt-lehti totesi, että vuOdesta
1950 lähtien Länsi-Berliinissä: joka
vuosi järjeistetyt teoliisuusmessut,
joita pidettiin menetyksellisenä
"näyteikkuriana . itään" ja joihin
osallistui huippukautena 50 maata
ön nyt pakko lopettaa muka "mes-suväsymyksen";
jphdosta. Ei tarvit-.
se olla ruudin keksijä voidakseen
tehdä oikean johtopäätökseh Leip­zigin
menestyksestä ja Lähsi-Bei;-
liiriin raskaasta tappiosta messu-alalla.
• •
HöngJiong. — Kiinan väkiluku
on; kasvanut 786.4 miljoonaan heri-keen
tiedoittiia täällä Yhdysvaltain
kontroljoima China Repprtirig Ser­vice.
P Ä I V Ä N PAKINA
TULOVfROifN A4ÄKSU^/fa^fÄ
Sanotaan, että hirtetyn kotona
ei siia pUiuia köydestä.
Samoin voidaan leimata huo-nok.
si käytösl.jivaksi .se. jos tähän
aikaan vuode.sta puhutaan verois-la,.;;';:,
•
Totta tietenkin pn, että me kai­kin
maksamme liiennen ja tUllen
veroa, välillisiä ja välittömiä vo­roja
asunnosta, autosta ja muista
laitoksista, sekä niitä ''salattuja"
veroja tavara-oston, . mat.kustJinir-sen
ja kuolemankin yhteyde.ssä,
Kaiken lisäksi tulevat nämä
tuloveibt, jotka on mak.scttava
hiihtikuun ;iO:een päivään, men­nessä.;-
Ne, joilii on syystä tai loises­ta
verotettu "liikaa" — oikeam­min
joita on hallituk,sen tunnus-tuk.
sen hiukaan verotettu liikaa
— oVat aikoj;r sitten anoneet ve-ippaliiuluksensa
;ja ovat mahdol­lisesti
saaneetkin dollarinsa la­kaisin..
:
Mutta niille nicistä, joiden liiy-tyy
pulittaa vielä lisää veroa, ei
ole enää moniakaan armonpäivää .
jälellä.
Meille vakuutetaan, että tulo-vorokaavakkeita
pyritään aina
, "yksinkertaislutlaniaan", hnitta
kyllä niiden täyttämisessä tuntuu
kaikesta, huolimalta tupakkia me­nevän
niin yhdeltä kuin toiselta­kin;
Pahin puoli kuitenkin pn,
että maksuksi ei tahdo riittää
"omat eikä varastetut" kiiten sa­notaan.
Ei siis ole ihme, vaikka jotkut
veronmaksajat lähettävät verö-kaavakkeehsa
yhteydessä paitan-sakin,
huomautuksella, että men­köön
seltTn. kun_kerran rahatkin
menevät.
Kaiken lisäksi monet meistä
joudumme turvautumaan "vip­piin"
cli lainaan. Voidaksemme
mak.saa verot aikanaan, riiikä
tarkoittaa kieltäytymistä siellä ja
odotusta täällä. El siis ole lain­kaan
ihme vaikka verotusviran-omaiset
.saavat vähän kaikenlai-:
sia kirjeitä.
Tä.ssä on joitakin e-sinierkkejä
veroviranomaisten "saamisia kir­jeistä":
; :;.•.
Minä olen ammatillani syöpä-läislen
hävittäjä, rtiutta olen ol­lut
kuukausikaupalla työttömänä.
Olen mielihyvin valmiina tule­maan
luoksenne milloin se teille
parhaiten sopii,
Täten tiedoitan teille, että mi­nä
olen nyt naimisissa. Käsitän,
että minun piisi, pitänyt se tehdä
kahdeksan kuukautta sitten, mut-;
ta en tietänyt, että minun oli se
'• tehtävä.
Olkaa hyvä ja lähettäkää mi­nulle
Vierovapaulus-anomuskaava-ke,
sillä minulla on Jiyt vauva.
Minulla oli yksi t i l a i n e n aikai­semminkin,
multa se likaantui ja
minä poltin sen.
Minä en Voi maksaa koko sum­maa
sillä mieheni on sairaalassa.
Niin pian kuin vpih, minä lähe­tän.,
jäännöksen.
• » n »
Teillä on siellä Ottawassa tie­tokone
mikä tietää kaiken jokai­sesta
veronmaksajasta. Olisin kii­tollinen
jos saisin tietää sen nai­sen
nimen, jonka hyväksi minun
mieheni rahansa kuluttaa.
» » , . . • . ••
Olen juuri huomannut, että vii-me
kuussa lähettHm8.ssämme tulo-verotiedonannossa
oli viiiie. Meil­lä
on seitsemän lasta eikä kah­deksan.
Toivon, ettei minun mies­täni
rangaista siitä — se on mi­nun
eikä hänen vikansa.
Oikaiskaa tähiä verotuS; Olen
ollut kolme kuukautta pois työs­tä
siksi kun Sain luumurtuman
jalkaani. Toivoen teille samaa . . .
Kiitän teitä tuloveroani koske­vasta
selostuksesta. Te selostitte
sen niin hyvin, että minä miltei
ymmärrän asian.
Haluan ilmoittaa teille, että
anoppini kuoli saatuaan teittä kir^-
jeen marraskuun 22 pnä. Kiittäen
teitä . . ..
• * .', . . « • ••
Lopuksi, kuten sanottu, kaikki
ylläesitetyt hienPudet ja kielikuk-kaset
ovat lainattuja, kuten tässä
on misukseitä lainattava rahaakin
tuloveron maksamiseen, mikä on
tehtävä ennen huhtikuun 30:ttä
päivää.
Ja vaikka paitakin menisi ve­ronmaksuun,
niin ; . saammehart
sentään olla iloisia, että voimme
osaltamme auttaa varustelukilpai-iua,
mihin valtaosa verodoHareis-lamme
menee. — Känsäkoura.
J. K. Torstaina saapui tieto,
että armonaikaa on pidennetty
päivällä. Kun viimeinen päivä on
sunnuntai, niin sen johdosta on
päätelty, että verojen viimeinen
maksupäivä on toukok. 1 p., siis
maanantai — Sama.