Vapaus, August 4, 1966

              Sivu 2 • Torstaina, elok. 4 p. — Thursday, Aug. 4, 1966
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
v;ia!rili(L:IBERTY) EstabUshed Nov. 6. 1917
eoWö»»rMiv/EK:Lij«>ip MANAGER: E. SUKSI
^' ^ ' Y C L E P H O N E : O F F J C E A N O EPITORIAl. e74.42e4
Pulfliiheii'tiiiice weeHy: Tu^daysi-Thursdays and Saturdays by Vapaus
(Klbllshitiä^Co. Lixxilted, 100-102 E lm St, West. Sudbury, Ontario, Caojftda
:.t. . MaUing Addres: Box 69
' Aävfertlslng ratca upon dppUcaitcn, trapsjtotlon free jof <^iaige.
Äuth<*lied as second class mail by the Post Office Department, "Öttaiva.
!i and flor paymeut of postoge In ca$b.
llLArSBINNAT:
Oanadaste: i vk. $9:00, 6 kk. «4.75 DSAissa 1 vk. $10.00, 6 kk. W.2«
2.76 Suomessa: 1 vk. 10.60.«kk. 6.76
Sodan uusi eskalaatio
Viikon vaihteessa saatiin tietää, että Yhdysvaltain toi-nifista
ön laajennettu edelleen sotanäyttämöä pommittamalla
Geneven sopimuksen päätöksiä julkeasti rikkoen Etelä- ja
Pohjöis-Vietnamin välistä demarkaatioaluetta.
New York Timesin välittämän uutistiedon mukaan suu­ret
B-52 lentokoneet pommittivat tätä puolueettomuusaluetta
perjantaina ja lauantaina. Perjantaina nämä kuoleman linnut
- pudottivat mainitun lehden kertoman mukaan peräti 50 ton­nia
pommeja mainitulle demarkaatioalueelle.
"Vaikka hyökkäykset tätä 6 mailia leveää puskurialuet­ta
vastaan loukkaavat selvästi v. 1954 tehtyä Geneven sopi­musta,
USÄn virkailijat sanoivat perjahtai-iltana, että mi­kään
asiaan kiintynyt maa ei ole pommituksen johdosta esit­tänyt
virallista protestia'', kertoo New York Times ja sanoo
: Britannian työväenhaUituksen antaneen siunauksensa de-
: markaatiolinjan pommitukselle.
Toisaalta meille on kuitenkin kerrottu, että Vietnamin
demokraattinen kansantasavalta — Pohjois-Vietrjam ^ on
esittänyt Geneven sopimuksen valvontakomissiollexprotes-tin
demarkaatiolinjan ja patojen pommituksesta lauantaina.
Pohjois-Vietnam syyttää mm., että Yhdysvaltain lauantai­sissa
pommituksissa kuoli 10 siviiliä, joista 5 lapsia.
Me emme tiedä onko Canada, Geneven sopimuksen val­vontakomission
jäsenmaana, esittänyt "virallisen" tai epä-virallisei^-
protestin tästä Geneven sopimuksen uudesta rikko­misesta
ja jenkkien sotatoimien uudesta laajentamistoimen-piteestä.
•
Mut^' me uskomme canadaläisten suuren enemmistön
odottavan ja vaativan, että liittohallitus täyttää velvollisuu­tensa
ja esittää mainitun valvontakomission jäsenmaana vi^
rallisen protestin Yhdysvalloille. Olemme vakuuttuneita
myös siitä, että enemmistö canadalaisista: yhtyy Genevessä
kokoontuneen Kirkko- ja yhteiskuntakonferenssin lausun-
•i toon, missä maailman johtavat kirkot tuomitsevat jenkkien
ilmapommituksen.
"Yhdysvaltojen suorittamaa jatkuvaa Etelä-Vietnamin
; kylien ja tiettyjen Pohjois-Vietnamin kohteitten pommitta-
* mistä . . . ei voida pitää oikeutettuna", sanotaan julkilausu­massa,
joka hyväksyttiin kirkko- ja yhteiskuntakonferenssis-sa
Genevessä.
Hyvää tarkoittavat canadalaiset yhtyvät t ä h ä n julkilau­sumaan
ja tuomitsevat ankarasti viikon vaihteessa jenkkien-toimesta
aloitetut demarkaatioalueen pommitukset.
Naisten oikeuksien julistus
Syysjfniussa kokoontuvalie YKn yleiskokoukselle esitetään
hyväksyttäväksi ehdotus n^sten^ oikeuksista yleismaailmalli­sesti.
Naisia vastaan kohdistuvan syrjinnän lopettamisjulis-
-tus (beclaration on the Elimination of Discrimination Against
Wonien) pyrkii siihen, että kaikki naiset ymmärtäisivät sen
ja ryhtyisivät edistämään sen toteuttamista, kerrotaan uu-tistiedoissa.
u '
Naiset ovat itse laatineet tämän julistusluonnoksen. Kah-takyinmentäyhtä
määta edustaneet naiset-suunnittelivat sitä
2 vuotta ja heidän laatimansa luonnoksen hyväksyi tämän,
vuoden alussa yksimielisen päätöksen perusteella YKn nais-_
kysymyksien komissio. Nyt tätä julistusta tutkii kesäistun-nossaan
Genevessä YKn talousr ja sosiaalikysymysten neu­vosto.
Julistus on periaateluontoinen sikäli ettei sillä ole laki-voimaista
asemaa eri maissa.
Naisten oikeuksien julistuksessa on kaikkiaan 11 ..artik­laa,
missä käsitellään naisten poliittisia oikeuksia, kansalais­oikeuksia,
lainopillisia oikeuksia, oikeuksia opetuksen han^
kintaan sekä sosiaalisten ja taloudellisten etuisuuksien etsin­tään.
Siinä on erikoiskohta naisten riistoa vastaan — lapsi-avioJiittojen
ja tyttöjen ennen puberteetti-ikää kihlaamisen
lopettamiseksi; alinikäraja ja rekisteröinti avioliittoihin näh­den;
naisten kaupustelun lopettaminen prostituuttitarkoituk-sessa;
ja maksulliset synnytyslomat ja lasten hoitolat työssä
oleville naisille.
Julistuksessa vaaditaan myös, että naisilla tulee olla sa­mat
oikeudet kuin miehilläkin kansallisuutensa saamiseksi,
muuttamiseksi ja pitämiseksi, ja että avioliitto ulkomaalaisen
kanssa ei saa automaattisestsi vaikuttaa vaimon kansallisuu­teen
sen paremmin maattomaksi tekemisen muodossa kuin
pakottamalla häntä hakeutumaan miehensä kansallisuuteen.
Jotkut tässä asiakirjassa määriteltävistä oikeuksista ovat
samanlaisia mitkä sisältyvät YKn Yleiskokouksen 1952 hy­väksymään
Naisten poliittisten oikeuksien konventtiin. Mut­ta
vajaa toinen puoli YKn jäsenmaista on sen jälkeen rati-fioinyttf'mcynitun
konventin. Tosiasiassa meillä on vielä nyt,
vuontii^Öö, viisi sellaista maata, jossa naisten äänioikeutta
ja valituksi tulon oikeutta on rajoitettu ja yhdeksän muuta
maata, missä naisilla ei ole mainittuja oikeuksia lainkaan.
Viiimeksimainitun yhdeksän maan joukossa on Sveitsi, missä
naiset eivät saa äänestää liittovaltion vaaleissa, vaikka Bas-ien
kantoni myönsi naisille äänioikeuden kunnallisvaaleissa.
Monissa maissa, erikoisesti muhamettilaismaissa, Afga­nistan
ja Sudan mukaanluettuina on viimeksikuluneitten vuo­den
aikana havaittu rohkaisevaa kehitystä naisten poliittis­ten
oikeuksien kehityksen suhteen.
Usein ilmenee kuitenkin ristiriitaa naisten poliittisten oi­keuksien
saannin ja niiden hyväksikäytön välillä. Naisten on
vieläkin taisteltava perinnäistapoja ja ennakkoluuloja vas­taan
oikeuksien saavuttamiseksi. Toisinaan naiset itse ovat
ainakin osittain syyllisiä puutteellisuuksiin. Mainittu ko­missio
korostaa tässä yhteydessä sitä, että naieten poliittisen
/tietoisuuden puute on syynä heidän välinpitämättömyyteensä
Neuvostaliittolainen kommentti:
NATO MUODOSTUNUT VAARAKSI
POHJOISMAIDEN TURVALUSUUDELU
Pohjois-Euroopan maita pidetään
eräänä maapallon rauhallisimmista
paikoista. Tällä alueella sijaitsevilla
fliaiUa ei ole alueellisia eikä muita­kaan
vaatimuksia toisikisa nähden
eikä myöskään vakavia ristiriitoja
keskenään; Sen vuoksi . o n sitäkin
merkiUisempää havaita siellä tapah­tuvan
lisääntyvää sota vai ustelua.
Jokin jossain hyvin kaukana tapah­tunut
räjähdys, joka ei mitenkään
koskisi Pohjois-Euroopan valtioita,
voisi varsin hyvin sytyttää näin ke­rätyn
"""tulenaran aineen, toteaa
Stefafan Smirnov Moscow News-lehdessä
julkaistussa artikkelissa
"Pohjoismaat j a Euroopan turvalli­suus''.
. •
Skandinavian Nato-maiden sekä
R u o ^ n ja Suomen kansalaispiirien
ilmaisema vakava huolestuneisuus
osoittaa näiden kansojen olevan tie­toisia
tästä mahdollisuudesta. Huo-ta
tähän kysymykseen. Useimmat
ihmiset näissä maissa tähdensivät,
e t t ä koKo Euroopan ja kansainvä­linen
tilanne on perinpohjaisesti
muuttunut Naton perustamisen jäl-keen.
Lieven-.min sanottuna näyttää
itsepintainen takertummen Naton
sotakoneistoon aiheettomalta ja ai­noastaan
asettaa ne vaaraan joutua
vedetyksi mukaan niiden intressien
ulkopuolella oleviin kiistoihin.
Pohtiessaan tätä ongelmaa tans­kalaiset
ja norjalaiset usein sano­vat
olevan mahdotonta suorittaa
jyrkkiä käännöksiä ja ettei ole ole­massa
vjihloehtoa, mikä toisi muka­naan
sekä Euroopan että heidän
maittenba turvallisuuden. Mutta
tällaisia vaihtoehtoja on itse asiassa
esitetty useimmin kuin kenan se­kä
Skandinaviassa että muualla.
Näihin kuuluvat erilaiset suunnitel­mat
Keski ja Pohjois-Euroopan
julistamisesta atomivapaaksi vyöhy
ASEISTÄRIISUNTÄKONGRESSI
Olisi KUTSUTTAVA KOOLLE
lestuneisuuden aste vaihtelee eri
maissa ja eri piireissä samoui kuin keeksi, Suomen presidentin ehdo-ne
toimenpiteet, ioiden tarkoituk­sena
on taata turvallisuus ia rauha
Pohjois-Euioopassa. Vaatimukset
Norjan, Tanskan ja Islunnin irtau­tumisesta
Natosta ovat voimistu­massa
näissä maissa. Norjassa ja
Tanskassa esitetään vastalau.seita
sen lisääntyvän vaikutuksen jobdos-ta*
jokj Länsi-Saksalla on niiden
sotilaspolitiikkaan. Ruotsi esitti
äskettäin aivan selvästi Saksan liit­totasavallalle,
että sen käsitykset
Euroopan turvallisuuden takaami­sesta
poikkeavat varsin suuresti
Bonnin politiikasta. Suomessa eri­laisia
poliittisia näkemyksiä edus­tavat
henkilöt kertovat Nato-naapu­reilleen
yhä avomielisemniin, että
Naton Pohjois-Euroopan politiik­kaan
kätkeytyy eräitä vaarallisia
seurauksia.
Vanhastaan tunnettujen seikko­jen
yksinkertainen analyysi osoit-
'.aa, että Naton pohjoiseurooppalai­sia
jäseniä pidetään eräänä osana
pahamaineisesta "perusrakenteesta"
SO. Neuvostoliittoa ja muita sosiali.s-isia
valtioita ympäröivältä sotilaal­listen
sillanpääasemien ja tukikoh­tien
vyöhykkeestä. Pentajjonin nä­k
ö k u l m a s t a - k a t s o t t u n a on tämän
.sektorin merkitys erityisen suuri,
.koska sen kautta kulkee lyhin reit-
'us kansallisten rajojen turvallisuu­den
takaamisesta' kaukana pohjoi­sessa
sskä suunnitelma Itämeren
muuttamisesta rauhan mereksi.
Tärkeintä näyttää olevan, että
luovuttaisiin Natossa vallitsevan
ilmapiirin muodostamista puhtaasti
sotilaallisista kannanotoista, osoitet­taisiin
hiukkasen hyvää tahtoa ja
halua päästä-keskinäiseenyjnmfirtS-mykseen
keskusteltaessa olemassa­olevista
ehdotuksista, sekä suhtau­duttaisiin
ennakkoluulottomasti sel­laisiin,
joita mahdollisesti tullaan
esittämään.
Suomessa. ilmestyvä Suomenmaa
ehdotti äskettäin, että kaikki Poh­jois-
Euroopan valtiomiehet perehtyi
sivät näihin ehdotuksiin, koska
"Pohjois-Euroopan suilytlämjnen
rauhan . keitaana kaikissa tilanteis­sa
täytyy olla heille kaikille lähei­nen
ajatus". Emme voisi sanoa asi­aa
paremmin.
JUHLANAVTELMÄN ESIHÄJILLE
KUKKIA KATSOMON PUOLESTA
M i s k o v a .— Unkarin ulkoministe­r
i n Janos Peterin j a Neuvostoliiton
ulkoministerin Andrei Giomykon
välinen mielipiteiden vaihto tapah­tui
kummankin osapuolen näkökan-ojen
täydellisen yhteneväisyyden
merkeissä, sanotaan Unkarin ulko­ministerin
vierailun johdoita Mos­kovassa
joku aika sitten julkaistus­sa
virallisessa kommunikeassa.
Neuvottelujen aikana keskustel­tiin
Neuvostoliiton ja Unkarin väli
sistä suhteista sekä nykyisestä kan­sainvälisestä
tilanteesta.
Molemmat ministerit tähdensivät:
hallitustensa päättäneen ryhtyä tar­peellisiin
toimenpiteisiin Bukares­tin
kokouksen asiakirjojen johdosta
sekä informoivat toisiaan siitä, mil­laisiin
toimenpiteisiin heidän halli- Tokio, - r - Japani j a Neuvostoliito
tuksensa aikovat ryhtyä tehostaak- to allekirjoittivat viime viikolla kon
HalliUikset antavat suuren mer­kityksen
Varsovan sopimusjärjes-tölle
ja taloudellisen kcskinäisavun
neuvostolle.
Hallitukset tulevat edelleenkin
tukemaan vastavapautuneita maita
niiden lujittaessa: poliittista ja ta-
:loudellista riippumattomuuttaan se­kä
vaalimaan Y K n peruskirjan mu­kaisesti
itsenäisyyden '—antamista
kaikille niille maille ja kansoille,
jotka vielä ovat siirtosorron alla.
YK:ta oa niin ikään hallitusten
mielestä lujitettava.
Japani ja Neuvostoiliitto
allekirjoittivat
konsulisopimuksen
.seeh apuaan Vietnamille sodan ny­kyisessä
vaiheesia.
Kuinpikiii hallitus kannattaa ylei­sen
aseistariisunlakongrcssin koolle
ti, jota iinycten US.^:n sOtaKOneislo l^utsumista ja puoltaa konkreettisia
-
voi iskeä Neuvostoliiton -tärkeim­piin
keskuksiin. • - •
Norjan ja tanskan hallitsevat pii­rit
tuntevat ilmeisesti myös tarvet­ta
sekä näkevät mahdollisuuden vai
kuttaa jännityksen lieventämiseen
a perustan laskemiseen Euroopan
turvaliisaudellc. Tanskalaisten dip-omaattien
äskeinen yrity." saada
NATO-kumppanijisa keskustelemaan
Euroopan turvallisuuskanferenssia
koskevan, ajatuksen tukemista on
todisteena tästä. Vaikka Nato neu­vosto
onnistua "taivuttamaan" Tans­kan
edustajat luopumaan suuressa
määrin alkuperäi.sestä ajatukses­taan,
niin sen Skandinavia.ssa osak-seensaania
vastakaiku oikeuttaa
olettam-ian; että se saisi osakseen
melkoista yleistä tukea.
Miksi kolme Skandinavian_maata
pysyy Natossa? Vaikka viivyin Skan
dinaviassa melkoisen kauan en kos­kaan
löytänyt vikuuttavaa vastaus-
Kirjeitä
K U K K I A V I E R A I L TA
Nyt suurjuhlat oli ja meni kuin
kesken loppuen, vaikka siinä aina­kin
monelta yli viikon meni aikaa
kuten ennen vanhaa suurissa maa-laispidoissa.
.Se vain osoittaa, että
isäntäväki piti hyvän huolen vie­raistaan,
josta olemme hyvin kii­tollisia
teille portarthurilaisille.
Toivomme, että pystyisimme osal­tamme
ensi kesänä Toronton suur­juhlissa
antamaan suojaa, mukavuut
ta ja kaikkea muutakin mitä mat­kaaja
tarvitsee. Kiitos juhlien jär­jestäjille:
— N , Toronto.
askelia sen koollekutsumisen
mistelemiseksi.
val-sulisopinuksen.
Tämä on Japanin
ensimmäinen konsulisopimus sosia­listisen
maan kanssa.
Konsulin vaihdosta sopivat. Neu­vostoliiton
ulkoministeri Andrei
Gromyko ja hänen japanilainen vir­kaveljensä
Etsusaburo, Shiina
. South Pcmmdne. T^rveisi?
niiltä suurilta juhlilta Port Arthu-irista.
Reisu on tehty j a kaikki meni
tänäkin vuonna kiitettävän hyvin
mikäli on kyisymys tämän kirjoitta­jan
"lootista". :
Juhla sinänsä oli erikoisen onnis­tunut
yleisökannatuksen. kauniiden
ilmojen ja niiden arvokkaiden oh­jelmiensa
jtvolesta.-Uskon, että mi­tään
katunoista kenelläkään ei ole
jotka oibjasivat kulkunsa näille mai-nejuhlille;
Siedlä "juhlahumun" keskellä Va­pauden
toimitiaja Wm Eklund pyy­si
e t t ä minä kirjoittaisin siitä lauan-tai-
illan juhlanäytelmän esityksestä
y.ra. siihen l i i t t y v i s t ä a s i o i s l a . Rat-sokaapas
kun siellä lehtipajassa on
nykyisin niin vllhän. sitä työtäteke­vää
voimaa ja tällaisen jutthm ai­kana
k a i k k i e F k ä d e t ovat työtä täyn­nä,
koska monet senkin liikkeen
työläisistä osallistuvat juhlaohjel­mien
esityksiin, joten juhlassakin
käydään työtä tehden. .
N i i n tämä Hilma Johnsonin seu-ranäytiämöille
sovittama kansannäy­telmä
"Anttilan Unelma"' joka
näillä j u h l i l l a esitettiin juhlanäytel­mänä,
on suomalaisaiht-inen, toisi­aan
kadehtivien henkilöiden aihepii­rissä
liikkuva kuvaus. Se on siitä
erikoinen, että tapahtumat ovat su­kulaisten
välisiä perheriitoja, joi­den
ympärille kitkeytyy myöskin
joitakin "sivullisiakin" Nämä sivul­liset
ovat jossakin suhteessa jon­kinlaisia
nurkkavieruja, mutta silti
aivan vätltämättÖmiä tämän näytel­män
loppuselvittelyssä.
Se on siis tyyppinäytelmä, jossa
jokainen osan esittäjä on erilainen,
niin luonteeltaan kuin ulkonaiselta
käytökseltäänkin.
Jokainen heistä koettaa tätä elä­män
''kelkkaa" vetää omalla taval­laan.
Näinollen näytelmän esityk-täisi
kuvata. Muuten tässäkin näy­telmässä
on joitakin kohtia joita
esittäjien tai näytelmän ohjaajan
olisi tarkoin harkittava ja katkais­tava
pois, että näytelmä ei missään
suhteessa tulisi pitkäveteiseksi vaan
että se vilkkaana kansanelämän ku­vauksena
jatkuisi logpuun saakka.
Port Arthurin järjestöosaston
joukolla on pitkäaikainen kokemus
tässä voimia kysyvässä kulttuuri­työssä.
Kuumasta tukahduttavasta
ilmasta huolimatta, monet nousivat
esityksessään koko korkealle tasol­le,
kuten "Seilarska" "Höperö
H e i k k i " j a nimi osan esittäjä "Unel­ma".
Ja toiset olivat tehtävissään mel­ko
kyvykkäitä; Lisäksi on otettava
huomioon, että monet hei.stä teki­vät
työtä juhlan aikana eri tehtä­vissään.
Me kaikki kun olemme
vain ihmisiä, eikä mitään yliluon­nollisia
maan päällä astelijoita, niin
näissä oloissa esitystä voidaan pitää
kiitettävänä. Uskonkin, että tähän
ajatukseen yhtyy ne monet sadat
juhlavieraat jotka olivat katsomo-joukossa,
siis kaikkien juhlavierait-ten
puolesta teille näytteliiät kuk­kia
ja ojatuk-sellinen suudelma sa­lojen
mailien takaa.
K U O L O N S A A L I S TA
Viime viikon torstaina saatettiin
täällä hnudanlcpoon paikkakunnal­lamme
yli kolmekymmentä vuotta
asunut maanmiehemme, metsä- ja
kaivosty(3mies Onni Kuisma. Onni
Kuisma oli syntynyt Muolaassa,
Karjala;-! kannaksella ja oli kuol­lessaan
;JI vuoden ikäinen. Vainajaa
jäi lähijinä kaipaamaan 1 tytär Pau:
la, joka nykyisin asuu Londonissa,
Ont. sekä laaja tuttavapiiri näi.ssä
pohjolan kylissä, missi hän ehti
sen onnistuminen riippuu siitä, mi- suorittaa pitkän päivätyön raskaan
ten itsekukin on ymmärtän.vt tehtä­vänsä
ja miten pitkälle hän voi ku­vata
shi henkilöä, jota hänen pi-teollisuuden
palveluksessa, kuuluen
jatkuvasi! lehtiemme ja järjestöm­me
kannatusjoukkoon. — H. .
Seuraava suurjuiija Toronlossa 1967
JENKKiLENTÄJÄN TODISTUS
VIETNAMtN SODAN ALUSTA
IHoskova. — Itsepintaisemmatkin
Etelä-Victnami.ssa olevat amerikka­laiset
tunnustavat, että kaj-ina Ngo
Dinh Diemin hallitusta vastaan al­koi
Sai-^önista etelään, Kamon nie­mimaalla,
eikä se millään tavalla
lyssä. jonka "Etelä-Vietnamin Jialli-tus
oli j ä r j e s t ä n y t . Jos kerran oli
olemassa Pohjöis-Vietnamin tähoL-
•a tullut hyökkäys (kuten CIA:n
ehdottomana ja US A . n hallituksen
virallisesti levittämä versio kuu-voinut
i,aada pohjoisvielnamilaislen i kiu), niin niinkii-takia vietköng sit-apua.
0 ' i n Dananjjissa, joka on san­gen
lähellä 17. leve,vsastctta. enkiä
kuullut asiasta mitään uutisia.-Ka­ton
'turvautuisi tällaisiin kotitekoi-
.siiif kapineisiin?
Bartos oli Vietnamissa yhteensä
pina alkoi etelä.s:ä ja oii tietenkin 20 kuu.kaut'a ja muodosti sinä ai-ja
vastahakoisuutensa poliittisten
oikeuksien hyväksikäyttöön nähden.
Julistuksen sosiaalisessa ja talou­dellisessa
ohjelmassa korostetaan
edelleen sitä että naisille pitää mak­saa
sama' palkka samastr. työstä
miesten rinnalla. Vaikka tämä esi­tys
on periaatteena hyviiksytty mil­tei
kaikkialla, vielii on useita maita,
mukaanlukien teollisesti kehittynyt
Britannia, missä tätä periaatetta ei
toteuteta käytännössä. .
Uudessa oikeuksien julistuksessa
määritellään naisten oikeudet mm.
seuraav,>sti'
"Muh<uOliisuudct ilman syrjintää
avioliiton tai minkään muun seikan
perusteella saada ammattiopetuk­sen;
tehdä työtä ja vapaasti valita
ammatin ja työpaikan.
Kuten sanottu, tämä mielenkiin­toinen,
yleismaailmallinen asiakir­ja,
naisten oikeuksien julistus, tu­lee
enn ikkotictojon mukaan syys­kuussa
kokoontuvan Y K n Yleisko­kouksen
käsiteltäväksi. U.skommc
sen saavan laajaa huomiota osak­seen
kautta maailman, eikä ainoas­taan
vain naisten taholta. Y
vastauksena Diemin hallituksen
sortotoimenpitcisiin. Tämä hallitus
järjesti murhia Ja kidutuksia, kertoi
amerikkalainen lentäjä Bartos .Aust­ralian
television tekemässä haas­tattelussa,
jonka .lähettämisen
USA:n.Australiassa oleva suurlähe­tystö
ja yhdysvaltain tiedu.<:telupal-velu
kuitenkin kielsivät viime vii-koHii.
Nuuha on säilynyt, ja Pravdan
Canberran-kirjeenvaihtaja kertoo
Hartosin siinä jatkavan paljastuksi-aan
seuraavaan tapaan:
Kun^ olit. Vietnamissa minulle
näytettiin omatekoisiä aseita, joilla
vietkons aloitti (aitelunsa. Ne oli­vat
putkia, joita käytettiin muskel-teina
ja muuta sentyyppistä tava­raa.
Tiedän, ettei l'ictkongilla aluk­sissaan
ollut . minkäänlaisia aseita
paitsi omatekoisia. Saigonissa olin
kana täsmällisen _käsityksen siitä,
mitä itse. asiassa merkitsi USA:n
ns. "vapautustehtävä". -
Usein kun lensin eiTalueiden y l ­lä,
joudin __rläkemään. kuinka suih­kukoneet
ja helikopterit syöksypom
mittivat kyliä ja lulittixat niitä ra­ketein
scikä pommittivat napalmilla.
Kiertelin tällaisten ahieiden yllä
ja - n ä i n kaiken omin silmin. Olin
u.seidcn sellaisten operaatioiden
todistajana, kun amerikkalaiset toi­vat
helikoptereilla Saigonin joukko­ja
kylään, joka muka oli Vietkongin
hallussa. Kylää pehmitettiin ensin
raketein, pommein ja: napalmilla.
Sitten joukot laskeutuivat maahan,
miehitjivät kylän j a ottivat vangiksi
ne, jotka vielä olivat elossa Etelä­vietnamilaiset
tulivat vimmoihinsa
j a keihästivät pistimillään kaikki,
jotka eteen sattuivat, jopa njiiset
näiden omatekoisten aseiden n ä y t t e - ' ja lapsetkin.
Port Arthur. — Ilmaisten kan­natuksensa
kaikkia kansalaisiamme
edustavien yhteisien lOO.vuotisjuh-lien
viettämiseksi niin, että Cana­dan
suomalaiset voisivat asian edis­tämiseksi'
antaa parhaan mahdolli­sen
panoksensa .täällä sunnuntaina
pidetty musiikki väen kokous, missä
oli kuutisenkymmentä osanottajaa
p ä ä t t i yksimielisesti, että SCAUL:n
ja CSJ:n yhdestoista-^yhteinen ur­heilu-
ja .musiikkijuhla pidetään
ensi vuonna Canadan 100-vuotisjuh-lien
merkeissä Torontossa — ja
jos urheiluväki siihen suostuu, Ca-nada-
päivän- viikonloppuna heinä­kuun
alussa tai muussa tapaukses­sa
heinä- ja elokuun yaihteessa, ku­ten
tänäkin vuonna.
Kokouksen avasi kansallisen juh-lakomitean
edustaja Yrjö Rönn To-'
rontosla lausuen laulajat ja soitta­jat
tervetulleiksi tilaisuuteen. Pu­heenjohtajaksi
valittiin Reino Mäki
Poirt Arthurista ja sihteeriksi Helen
Tarvainen, Torontosta.
Kun oli yksimielfsesti hyväksytty
kansallisen juhlakomitean ehdotus.-
että seuraavat juhlat pidetään To­rontossa
ja Port - A r t h u r i n kuoron
esityksen perusteella tehty toinen
ehdotus, että ensi vuonna: pidet­täisiin
juhlat Canadan • päivän vii­konloppuna,
jos S C A U L sen ehdo­tuksen
hjwäksyy, kokoukselle esi­tettiin
Toronton, Port Arthurin ja
Sudburyn kuorojen vuosiraportit.
Kokouksessa päätettiin, että kan­taatti
poistetaan ohjelmistosta <siksi
kun seri harjoittelu vaatii liian pal­jon
työtä ja aikaa. Erikoishuomio-annetaan
edelleen yleisön suuressa
suosiossa oleville kuorojen ja or­kesterien
yhteisille esityksille. Täs­s
ä mielessä päätettiin kahdesta uu­desta
yhteisesti esitettävästä
laulusta ja annettiin toisten
laulujen suhteen •eväsytksiä"' mu-siikkikomitealle.
joka valittiin kah­della
hengellä läycLennsltynä uu­delleen
ichtäväiinsä.
Väärinkäsitysten välttämiseksi
keskusteltiin myös Sudburyssa toi-imivan
kanialliseii . miisiikkikomi-tean
ja Torontossa toimivan yhteis
sen suurjuhinkoinitoan välisistä
suhteista selittäen, että "musiikki-komitea"
käsittelee kaikkia musiik­kia
koskevat asiat ja kahta eri jär­jestöä
edustava kansallinen juhla-komitea
käsittelee ja päättää var­sinaisista
juhlien järjestelyä koske-ovista
a-sioista.
Juhlan suosikin valitsemisky-sy-mys
päätettiin j ä i j o i t ä ä tojseila ta-valja
,eli niin. että kerätään esim.
sentin hintaisia "ääniä" eri paik­kakuntien
suosikkiohdokkaille ja
ratkaistaan sillä perusteella kenesr
tä lopulta tulee suurjuhlan suosik­ki.
Kello yhdeksältä aamulla alkanut
kokous päättyi innokkaan *ja' toivo­rikkaan
mielialan vallitessa kello
yhdentoista jälkeen aamupäivällä.:
20 ydin asetti^ päivittäin
vuoteen 1980 meimessä
GenevCi — Geneven aseistariisun-takonferenssin
osanotlajillr ilmoi­tettiin
että vuoteen 1980 mem^essä
maailma voi valmistaa ainakin 20
ydinasetta päivittäin ja-saattaa ol­l
a menossa kohti vielä tehokkaam­pia
aseita.
. T ä l l a i s i a ennuytuksia esittivät
Yhdysvaltain ja Burman edustajat
konferenssin täysistunnossa. Yh­dysvaltain
päävaltuutettu Adrian
Firher sanoi, että arvioiden mukaan
vuoteen 1080 mennessii maailmas­sa
tuotetaan vuosittain yli 100 kg
plutoniumia.
PÄIVÄN PAKINA
MUSTA KIRJA VIETNAMISTA
Uutistoimisto Reuters Uedoitti
menneellä viikoila, että Pohjois-
Vietnam alkoi maanantaina, (hei-näk.
25 pnä) julkaista ns. "mustaa
kirjaa" amerikkalaisien toiminnas­ta
Vietnami.ssa.
Mustan kirjan ensimmäinen 10,-
000 sanaa käsittävä osa ilmestyi
maanantaina, kertoo Reuter, ja-se
sisältää jselostuksen Vietnamin
kiistan taustasta. Siinä sanotaan
Yhdysvaltoja aikamme suurim­maksi
sotarikolliseksi ja todetaan
sen rikkoneen vuoden 1954 Gene­ven
sopimuksia, jotka vahvistavat
poliittiset rajat silloisessa Indo­kiinassa.
Käsityksemme on, et»ä tämä
Musta kirja tulee inaailmnnlaajui-sesti
"bcst seller" kirjaksi.
Mitä kaikkea tähän Mustaan kir­jaan
on .saatu mahtumaan, se näh­dään
myöhemmin. Varmaa kuiten­kin
on, että siitä tulee paksu kir­j
a , jos Yhdysvaltain imperialismin
veriruskeita syntejä käsitellään
edes päällisin puolin.
Mielenkiintoista on kuitenkin si­vumennen
sanoen todeta, e t t ä Yh-dysvalljin
julmat hyökkäykset ja
sotatoimenpiteet eivät kohdistu
yksino.maan Vietnamin kansaa
'vastaan, vaikka pieni Vietnam on­kin
joutunut tämän suurmaan
kaikkein raaimman hyökkäyksen
kohteeksi.
Yhtäällä näemme, että esimer­kiksi
Thaimaa on nyt alistettu ko­konaan
Yhdysvaltain sotakoneis­ton
käyttöön. Suuria sotilaskohtei­ta
on rakennettu eri puolille maa­ta
ja Thaimaahan on jo sijoitettu
25.000 amerikkalaista sotilasta,
joista kaksi kolmannesta kuuluu
US A n ilmavoimien henkilökun­taan.
Thaimaan alueelle on uutistic-tojen
mukaan keskitetty suuri
määrä sotakalustoa, tuhansia ton­neja.
sotatarvikkeita, satoja tank­keja
ja auloja, joita voidaan käyt­tää
lisäjoukkojen aseistamiseen.
Laajentaessaan hyökkäyssotaan­sa
Knakkois-A<isiassa USA raken-edelleon
laajentamisesta.
Saigonin sotilasjuntan päämiesj
kenraali Nguyen Cao Ky puhiiu
avoimesti sodan laajentamisunel-mista
mistä hänen wa.shingtonilaiset
taa kuumeisesti uusia lento- ja lai- toimenantajansa ja palkanmaksa-vastotukikohtia
sekä strategisia jansa pitävät suulaan vähän supus-teitä
Thaimaahan. sa.
Lyhyesti sanoen Thaimaa-on ny- Unelmoictcn sodan laajentamisia
kyään Yhdysvaltain "toisena rinr ei vain Pohjois-Vietnamiin. vaan
lamana" sodassa Vietnamia vas- myös Kiinar.n, kenraali Kyn kerrot-laan,
kuten United States News tiin viime viikolla sanoneen, että
and World Report-lehti on k i i - vain Pohjcis-Vietnamin sotilaalli-joittanut.
nen michittämineiL voisi johtaa so-
Yhdysvaltain asevoimat on Ge- dan täydelliseen voittamiseen,
neven sopimuksen kirjainta ja Kysyttäessä, uskooko hän Poh-henkeä
rikkoen suorittaneet pii- jois-Vietnamin miehittämisen luo­kan
aikaa hyökkäyksiä myös Laö- van Kiinan mukaansa sotaan, K y n
sia vastaan. ^ kerrotaan sanoneen: "Ennemmin
Juuri Laosia vastaan tehtyjen tai myöhemmin meidän vapaina
hyökkäysten johdosta Palhet Lao miehinä täytyy asettua vastakkain
syyttää että Canada on Geneven heidän kanssaan. Minusta se on
sopimuksen valvotakomissionin jä- parempi tehdä nyt kun 5 tai 10 vuo-senmaana
tullut Yhdysvaltain den kuluttua;
hyökkäyspolitiikan avuliaaksi ien- Näin kenraali Ky — Wnshingto-kipojaksi.
nin etelävietnamilainen lempipoika
Mutia hyökkäykset Vietnamia sodan laajontamise.sta maailmanpa-ja
Laosia vastaan, sekä Thaimaan loksi. .
miehitys j a Pihjois-Viclnaminiäa- Näytliä .sillä, cllä "Mustia kirjo-kamainen
pommitus ei ilmeisesti- ja" Ylidysvallain ihipciialismin r i -
kään tyydyiä verenjanoiiJia hyök- koksista tulee ilmestymään vielä
kääjifi, koska ne unelmoivat sodan tulevaisiiudossakin. — Känräkoiira.