Vapaus, March 26, 1964

              Sivu 2 Torstaina^ maalisk; 26 p. — Thursday, March 26, 1964
V A P A U S INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
( L IBERT Y ) Establlshed Nov. 6. 1917 ,
Edltor: W. Eklund ' Manager: E. Suksi
* Telep^ Editorlal 674-4205
Publtshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm St. West. Sudbuiy. Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69'
Advertlsfng, rates upon application, translations free; of charge.
Authoirized as second class majl byth«» Post Office Department, Ottawa.
V V : - and; forpayraent of postagein cash.
CANADIAN l-ANGUACEiPnESS
CanAdassa: rl vk.
TIL.%USHINNAT
9.00, 6 kk. S4.75 'u3A:ssa
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. $10:00^6 kk. $5.25
1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
PaikaUaan tallaus-budjetti
Vaikka raha-asiainministeri Walter Gordonin viimeisimmästä bud­jetista'tuli'pientä
verohuojennusta niille, joilla on koulutettavana IS-ja
t7-vuotiaita lapsia, niin poliittisesti puhuen se edustaa "paikallaan
tallaamisen" Tifnahssiohjelmaa.
Sanotaan, että poltettuaan kerran sormensa lapsi on varovainen
tulen kanssa leikkiessään. Samoin näyttää siltä, että mr. Gordon, joka
joutui tätä edeltäneen budjettinsa esittämisen jälkeen perääntymään
miltei täydellisessä epäjärjestyksessä, on uusinta budjettia laatiessaan
ollut kaksin verroin varovainen^ varsinkin USAn rahamiehiin nähden.
' Selvää onkin, että mr. Gordonin nyt erittämä budjetti ei kohtaa
lähestulkoonkaan sellaista suurpääoman vastarintaa, mitä kohtasi tätä
edellinen, missä luvattiin ryhtyä pieniin alustaviin toimenpiteisiin sen
hyväksi, että "canadalaiset voisivat ostaa takaisin luonnonresurssinsa
ja^teollisuuslaitoksensa", jotka ovat ajautuneet yhdysvaltalaisten raha-mieten
omistukseen ja kontrolliin.
' Viime vuonna mr. Gordon ehdotti 20 prosentin voitto-osinko veroa
niille ulkomaalaisten omistamille yhtiöille, jotka eivät suostu siihen,
että canadalaisille avautuu mahdollisuus ostaa 25prosenttisesti näiden
, liikkeiden osakkeita. Siihen, ja tähän asti tämä vero on ollut 10 pros.
Ikäänkuin virallisena osoituksena siitä, kuinka suuri sananvalta ulko­maalaisilla
suuryhtiöillä maassamme jo on. raha-asiainministeri Gor­don
joutui silloin perääntymään suin päin tästä ehdotuksesta. Nyt esi­tetyssä
budjetissa ehdotettiin, että yleisesti voimassa oleva 10 prosen­tin
vero korotettaisiin 15 prosenttiin niille ulkomaalaisyhtiöille, jotka
kieltäytyvät asettamasta 25 prosenttia osakkeistaan canadalaLsten os­tettavaksi.
Käytännöllisesti kafsoen tätä "canadalaisresurssien takaisin
ostoa" ehdotetaan n};t toteutettavaksi niin kovin pienissä erissä, että
ulkomaalaisten omistamat yhtiöt maksavat (157o) veron mieluimmin
kuin ryhtyvät mihinkään uudelleenjärjestelyihin, ts. ne maksavat sen,
mikäli eivät löydä takaportteja senkin pikkuveron kiertämiseksi.
- Jos missään niin tältä kohdalta tapahtui jälleen, että suuri vuori
synnytti vain pikkuisen hiiren.
TYÖLLISYYSTILANNE HYLLYLLÄ
Vastauksena kysymykseen, milloin hän pitää suotavana liittoval­tion
budjetin täydellistä tasausta siten että tulot vastaavat menoja,
ra'ha-asiainministeri Gordon sanoi: ."Silloin kun työmahdollisuudet
ajavat jokaista miestä ja naista takaa kautta Canadan."
' Toisin sanoen mr. Gordon myönsi, että pötyä on se ilmeisesti kes­kitetty
propaganda, jonka mukaan Canadässa on nyt jo "miltei täys­työllisyys"
tai että työttömyyttä on muka vain "alueittain". Onpa jo
kuultu väitteitä, että tämän parempaa työlli.syystilannetta ei nykyinen
--kapitalistinen—^ järjestelmä voi muka kestääkään?
Tosiasia tietenkin on, että työttömyystilanne on olosuhteiden osit­taisesta
parantumisesta huolimatta vieläkin raskaana taakkana niille
työläisille, jotka joutuvat olemaan . työttöminä joko kausisyistä tai
muiden seikkojen vuoksi useita kuukausia joka vuosi: Tilanteen kor­jaamiseksi
olisi tarvittu liittohallitukselta päättävää finanssiohjelmaa
työtilanteen parantamiseksi, mutta paikallaan tallaousohjelma ei sii­hen
johda. Luonnollisesti on totta, että suuryhtiöt hyötyvät siitä kun
tehtaiden ja laitosten porteilla on pitkät työttömien jonot ikäänkuin
. reservinä työssä oleville. Muttatyöläisille yleensä ja erikoisesti työttö­mille,
se on kirous, josta vastuunalaisuus lankeaa valtapiirien kannet-tavaksi.
• " • . •
MAAKUNTIEN JA LIITTOVALTION SUHTEET
Mr. Gordonin paikallaantallaousbudjetti jätti entiselleen myös
liitto- ja maakuntahallitusten finanssisuhteet, mitkä ovat kärjistyneet
vuodesta vuoteen ja milteipä kuukaudesta kuukauteen.
Tässä yhteydessä tulee erittäin voimakkaana esiin kysymys opetus-kulujen
maksuista. Vanhanaikaistuneen — tekisi mieli sanoa miltei
Noakin aikaisen lainlaadinnan perusteella suuri osa opetusmenoista
lankeaa kunnallishallintojen maksettavaksi. Tästä johtuu, että kiintei-mistöverot,
mitkä painavat myllynkiven tavoin kotienomistajien ja
muiden veronmaksajain kaulassa kaikissa kunnissa, ovat jo siinä pis­teessä,
ettei kunnallisveroja voida suuremmin enää kohottaa. Toisaalta
nykyinen automatisoinnin ja tekniikan voittokulku vaatii yhä parem­paa
koulutusta nousevalle nuorisollemme. Selvää on, että tästä noidan
ympyrästä ei ole muuta ulospääsyä kuin se, että kaikki koulumenot
siirretään maakuntahallitusten maksettavaksi. Mutta se edellyttää
kuitenkin uusia finanssijärjestelyjä liittor ja maakuntahallitusten vä­lillä..
_
Mitään merkkejä tälfaisista uusista finanssijärjestelyistä ei mr.
Gordonin budjetista näy ja se tarkoittaa käytännön kannalta katsoen,
että Quebecissa kuun vaihteessa kokoontuva liitto- ja maakuntahalli­tusten
konferenssi joutuu tässä tärkeässä kysymyksessä vastatusten
kovan kiviseinän kanssa.
FINANäSITILANTEEN PARANEMINEN
Mr. Gordonin budjettipuheen yhteydessä on esitetty loistavia ti­lastotietoja
liberaalipuolueen, hallituksen saavutuksista kauppa- ja fi-nanssikysymyksissä.'
Kukaan ei tietenkään halua kieltää sitä, etteikö Canadan ulko-maakauppa
ole elpynyt. Selvää myös on. että tästä ulkomaakauppam-me
elpymisestä on saatu lisää työmahdollisuuksia työttömille.
Mutta tässä yhteydessä sietää muistaa, että kauppatilanteemme on
parantunut eräistä satunnaisista syistä eli siksi kun saimme myydyksi
«uuren määrän vehnää Neuvostoliittoon ja Kiinaan, missä on useita
vuosia kärsitty kovasta kuivuudesta ja muista viljasatoa heikentäneistä
tekijöistä.
Tämän poikkeustilanteen johdosta — ja kauppaa sosialististen
maiden kanssa voidaan epäilemättä kehittää pysyväisesti Canadan
eduksi — Canadan kansainvälinen kauppabalanssi parani viime vuon­na
tuntuvasti edellisiin vuosiin verraten.
Mutta'tämä kauppabalanssi parani nimenomaan Canadan ja mui­den
maiden, mutta ei Canadan ja Yhdysvaltain välillä. Tosiasiassa epä­edullinen
kauppatase Yhdysvaltain, suurimman liikekumppanimme
kanssa paheni viime vuonna edelleen edelliseen (1962) vuoteen verrat­tuna;
Kun Canadan epäedullinen kauppatase Yhdysvaltain kanssa oli
I SYNTYMÄ-
• PÄIVIÄ
"Mrs Venla Laukko, Garson Mine,
Ont.. täyttää keskiviikkona, huhti­kuun
1 päivänä 70 vuotta.
Sofia Siren, Port Arthur, Ont.,
täyttää täriääUi maaliskuun 26 pnä
73 vuotta.
Jarl Lind, Sudbu ry, Ont., täyttää
perjantaina, maaliskuun 27 pnä 73
vuotta. . . ••
Qenhard Söderholm, Kenora, Ont.
täyttää maanantaina, maaliskuun 30
pnä, 83 vuotta.
E. Alho, Long Lake,_Ont., täyttää
maanantaina, maaliskuun 30 pnä 71
vuotta.
Aku Päiviö, Sudbury,Ontw täyt­tää
torstaina, huhtikuun 2 pnä 85
vuotta.
Matti Visti, South Porcupine, Ont.
fäytti keskiviikkona, maaliskuun 25-
pnä 74 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Ylläolevalla otsikolla komentoi
Suomen eniten, leviävä työväen' päi­välehti
Kansan Uutiset viinie lau­antaisessa
toimituskirjoituksessaan
mainittua asiaa seuraavasti:
Ranskan presidentti Charles de
Gaulle on ollut jo pitkään läntisen
leirin "kauhukakara", joka on ai­heuttanut
moninaista huolta nimen­omaan
Washingtonissa. Juuri de
Gaulle suisti Ison-Britannian yhty­misen
yhteismarkkinoihin ja on tor­junut
USA :n hankkeet" liittää' tämä
kauppaliittoutuma omaaii yanaye-teensä,
'de Gaulle ei ole myöskään
suostunut USA:n ehdottahniin jjäi^-
jestelyihin Atlantin liiton puitteis­sa,
hän ori tyrmännyt USA :n suosit­teleman
ydinasepolitiikan-ja- kiel­täytyi
allekirjoittamasta iMoskovän
sopimusta. Ja .viimeksi de Gaullen
Ranska aiheutti todella suurpoliitti
sen sensaation tunnustamalla Pekin*
gin KUiian katkaisemajlia suhteensa
Formosaan ^a suositifeiemalla kojco
Kaäkkbis-Äasiari 'neutralisoimisia.
On sanottu, että de Gaulle pyrkii
tarmokkaasti nostamaan Ranskan
'uuteen suuruutteen" ja että sen
hiritähä häh tähtää uuden liittoutu­man
muoäostamtseen itä- ja. länsi-blokkien
väliin, jonkinlaiseen 'kol­manteen
voimaan". Tämä näkemys
ei ole vailla perusteita ja sen va­lossa
on rid^ös tarkasteltava de Gaul­len
uusinta vierailumatkäa, joka
suuntautui' MekViköön. 'de. Gau'lie-hari
vieraili tässä latinalaisen "Ame­rikan
eräässä' avairimaassa neljä päi­vää
ja riyt hän viipyy vielä muuta­man
ajan Rariskan länsi-intialaisissa
pikkusiirtoriiaissa.
laisella Boeing 707-koneella, mutta
hän' 'ei suostunut sillä saapumaan
Meksikoon, vaap vaihtoi Guadejoti-pen-
saarella ranskalaiseen Caravel-leen
ja lensi sillä Mexico Cityyn.
Pieni mielenosoitus sekin.
Latinalainen, Amerikkahan on
tunnetusti amerikkalaisen dollarin
vainioita, jolla tavallisesti nähdään
vain kaksi vaihtoehtoa: kovakourai­nen
ja tavallisesti pitkälle oikeisto­lainen
kapitalismi tai kommunis-riiiksi
leimaltii "fidelismi". de Gaul­len
matka viittaa nyt siihen, että
Ranska pyrkii luomaan "kolman­nelle
tielleen" jaliaiisi jaa niyös lar
tirialaisessa Amerikassa sitä "grin-gon"
mainetta, joka selvästi rasit­taa
USA:n politiikkaa, eikä lain^
kaän suotta. Ranska on myös lati-
Kun de Gaulle kaavaili matkaan nalainen maa,~ jonka kielellä on la-
Teidän ja meidän!
. j l a •'••,1 i « a . I
Katri Mertanen, Torontosta, saa­pui
keskiviikkona muutaman päivän
kestävälle pääsiäislomalle Sudbu-ryn
seudulle.
de Gaulle kerskui
Ranskasta
huhuja edelleen
SAIRAALAVAKUUUS
ONTUU PAHASTI
Kun syvennymme ajattelemaan
nykyistä sairaalavakuutusjärjestel-mää,
jonka maksuja kohotettiin äs­kettäin
50 prosentilla, niin näemme
siinä monenlaisia epäilyttäviä auk­koja.
•
Määrätyillä tahoilla on väitetty,
että Ontariossa esimerkiksi ei ole
minkäänlaista puutetta sairaalavuo-teista
mutta toiselta puolelta väite­tään,
että niistä on huutava pula.
Tämän kirjoittajan mielipide kal­listuu
jälkimäiselle kannalle. Kai­kille
on varmanakin hyvin tuttu
asia, että joku ystävistä tai naapu­reista
on juuri tällä hetkellä jonkin
sairaalan odotuslisfalla päästäkseen
saamaan' hoitoa, muutamissa tapa-^
uksissa vaikeaankin sairauteen.
Monilla paikkakunnilla ei esimer^
kiksi voida monissa hätätapauksis­sakaan
ottaa potilaita sairaalaan. E-räs
henkilö sattui saamaan tietä­mättään
sydänkohtauksen; jonka
j vuoksi olisi pitänyt päästä sairaala­hoitoon.
Mutta mitä vielä, ei ollut
tilaa ja niin ollen hän joutui kus­tantamaan
lääkärin sairaanhoitajan
ja kaikenlai!;et neulat ja pillerit ko­tiinsa.
Näin ollen kaikki se mitä
hän on maksanut menneiden vuo­sien
aikana sairaalavakuutuskas-saan
on mennyt hänen kohdaltaan
niin kuin kaivoon, jossa ei ole poh­jaa,
koska hän kuitenkin joutui itse
1 maksamaan kaikki lääketieteellisen
avun menot.
Saamansa kohtauksen jälkeen tä­mä
henkilö on ollut kotonaan vuo­teella
kuusi tai ehkä useampiakin
viikkoja ennen kuin hänellä on
paikka sairaalassa. Nyt hän ei sitä
kuitenkaan tarvitse,, sillä hän on jo
melkein terve.
Siis tämän sairaalavakuutuksen
yhteydessä puuttuu sellainen laki,;
että jokaisen pitäisi välttämättä tie­tää
noin kuusi kuukautta aikaisem­min
ennen kuin he "aikovat" saada
esim. sydänkohtauksen tai jonkin
muun odottamattoman ja /vakavan
sairauden, sillä vuode on tilattava
paljon ennen kuin on valmis sairas­tamaan.—
M; J. M.
Bas.se-Terre, Guadaloupp.-^Rans-kan
ystävien ja liittolaisten tulisi
sopeutua tähän uuteen ja meistä hy­vin
tyydyttävään tilanteeseen. Rans­kan
riippumattomuuteen, sanoi pre­sidentti
de Gaulle puhuessaan Bas-se-
Terressa, Guadaloupessa viime
viikolla. ^
— Kun he ovat sopeutuneet sii­hen,
ja kun Ranska voi tehdä aloit­teita,
ryhtyä toimenpiteisiin, nou­dattaa
politiikkaansa, ci ole enää
mitään pilveä varjostamassa heidän
ja meidän välistä suhdetta, hän huo­mautti.
— Asia riippuu heistä. Me toi­vomme
että he käsittävät tämän
niin pian kuin mahdollista, hän lau-
•.sui:
— Olen tullut Meksikosta. Voitte
uskoa, että minuun teki suuren vai­kutuksen
sc, mitä näin tuossa maas- >
.sa. hän sanoi: ' i
— Tästä jokainon voi päätellä, j
että maamme kansainvälinen tilan '
ne on parempi ja varmempi kuin
koskaan. Olemme suuri kansa, ja
koko maailma tunnu.staa sen, alkoi
presidentti. '
sa, niin Washingtonistä tehtiin eh-
——- dotus; et^ä hän yksintein pistäytyisi
tapaamassa 'pi'es. Johnsonia. Vas­tauksessaan
de Gaulle ilmoitti, että
I hän* on valmis tapaamaan preis.
I Johnsonin, mutta tämän tulisi sitä
i varten tulla de Gaullen luo johon­kin
ranskalaiseen Karibian meren
siirtomaahan. Johnson kieltäytyi
ja jo tällöin katsottiin, että de Gaul­len
vierailu Meksikossa ei juuri
ilahduttanut USA:ta. Pienenä lisä­tekijänä
mainittakoon, että de Gaul­le
tosin ylitti Atlantin amerikka-
Tito lepää
Belgrad. — Jugoslavian presi­dentin
Titon lääkärit ovat määrän­neet
presidentin lääkärinhoitoon ja
kehottaneet häntä lepäämään. Brio-nin
saarella, Adrian merellä olevas­sa
kesäasunnossaan, ilmoitettiin
Belgradissa.
- Jugoslavian Valtionpäämies, joka
ensi toukokuu.ssa täyttää 72 vuotta,
on jo lähtenyt Belgradista Brioniin,
sanottiin edelleen:
Tiedonannossa ei tarkemmin sa­nottu,
minkälaatuisesta hoidosta on
ky^mys, mutta Titon otaksutaan
saavan säännöllistä hoitoa reumatis­min
vuoksi.
V i 1962 tappion puolella $1:11 mil­jardia,
niin viime vuonna se oli jo
.SI.15 miljardia.
Asiallisesti puhuen tämä suuri
kauppatappio johtuu valtaosalta
korkojen ja voitto-osinkojen mak­suista
yhdysvaltalaisille rahamiehih
le. Yli miljardin dollarin kauppa-tappiostamme
on $614 miljoonaa
• sellaisia :'menoja" jotka maksetaan
yhdysvaltalaisille rahanlainaajille
korkoina ja yhdysvaltalaisille tcolli-st|
UspohatoiIle v o it t o • osinkoina:
Kaikki tämä jää mr: Gordonin bud:
jetin mukaan ennalleen.
Johnson-Kennedy
risliriidoista
Washtngton. -—Pierre Salinge-rin
odottamaton eroaminen Val­koisen
talon Ichdistösihteerin toi­mesta
antoi vauhtia uusille hu­huille
presidentti Johnsonin ja
entisen presidentin veljen, oi­keusministeri
Robert Kennedyn
erimielisyyksistä.
Washingtonissa ilmestyvä Daily
News kirjoitti, että eräät piirit
yhdistivät Salingerin lentomatkan
San Franciscoon kilpailemaan de­mokraattisen
puolueen senaattori-nimityksestä
yrityksiin saada
Kennedy varapresidenttiehdok­kaaksi
marraskuun vaaleissa.
Nämä piirit arvelevat että se-naattoriehdokkaana
Salingerilla oli­si
vaikutusvaltaa Kalifornian val­tuuskunnassa
heinäkuun puolueko­kouksessa
edistää Kennedyn valitse­mista:
'
Opposition lehti Washington Eve-ning
Star sanoi kuitenkin, että Val­koisessa
talossa nauretaan huhuille,
joi.ssa väitetään 'Pierren lähteneen
pääkaupungista Bobbyn etujen
vuoksi".
Lehti sanoi eräässä lähteessä sa­notun:
Pierre tekee .sen omaksi
eikä kenenkään muun hyväksi.
Muutamat poliittiset huomioitsi­jat
ovat sitä mieltä, että Salingeril-la
on verrattain hyvät mahdollisuu­det
palata Washingtoniin senaatto­rina.
"
Erhard ei hyväksy
Oder Neisse-linjaa
Berliini. Länsi-Saksan kristil­lisdemokraattien
12. puoluekoko­us
jatkui viikko sitten maanantai­na
Hannoverissa kärkevissä ja
mielenosoituksellisissa merkeissä.
Puolueen parlamenttiryhmän vt.
puheenjohtaja Rainer Barzel il­moitti
kannattavansa liittopäivien
eri valiokuntien istuntojen pitä-mistii
vastaisuudessakin Länsi-
Berliinissä. DDR:n taholta tätä
pidetään provokaationa Länsi-
Berliinin itsemääräämisoikeutta
ja DDR:ää vastaan. Toistaiseksi
keskeytyneiden Berliinin matka-lupaneuvottelujen
jälkeen ovat
Länsi-Saksan kristillisdemokraa­tit
pitäneet neuvottelujaan Länsi-
Berliinissä.
: Liittokansleri Erhardin maanantai­n
e n puhe ei ollut Saksan kysymys­tä
ajatellen sen toivorikkaampi. Er­hard
hylkäsi mahdollisuudet vastai­sista
Berliinin matkustuslupaneui
voiteluista väittäen, että DDR toimii
tässä suhteessa Neuvostoliiton pai­nostuksesta
oikä tule Bonnia puoli­tiehen
vastaan. Hänen Saksan ky
symyksen ratkaisua koskeva '•peri­aate-
ehdotuksensa" ei sisältänyt
myöskään sen paremmin uusia kuin
rakentaviakaan ajatuksia. Erhard
korosti neljän suurvallan vastuuta.
Sak.san neljän yhdistymistä koske-va.
s.sa kysymyksessä ja puhui jäl­leen
'koko Saksan kansan täydelli-se-
stä itsemääräämisoikeudesta".
Tässä yhteydessä piti Erhard jäl­leen
Saksan itärajoja "epäoikeu­denmukaisina".
Talouspoliittisessa
yhleenvedos.s:uin nosti Erhard va.
roittavan sormensa Länsi-Saksan
ammattijärjestöille. Hän sanoi, et­tä
Länsi-Saksa on joutunut "hiipi
vän ostokyvyn heikentymisen pyör­teeseen"
mainitsematta kuitenkaan
.sen syitä. Lääkkeeksi suositteli Er­hard
pidättäytymistä palkankoro­tus-,
pitemmistä loma- ja lyhyem­män
työajan vaatimuksista".
heiset yhtymäkohtansa latinalaisen
Amerikan puhumaan espanjaan. Ja
vaikka- Ranskalla ei ole likimain­kaan
santoja mahdollisuuksia auttaa
latinalaista Amerikkaa jtaloudelli-sesti
kuin USA:lla, niin toisaalta U-SA
on hankkinut itseileen jo lähte­mättömän
verenimijän maineen ja
lisäksi Punta ;del Estessä 2W vuot­ta
sitten äänekkäästi perustettu E-distyksen
liitto, jonka 10 vuodessa
oli määrä pumpata 20 miljardia dol­laria
latinalaiseen Amerikkaan, on
osoittautunut lähes täydelliseksi
fiaskoksi.
Ei siis ole vailla merkitystä, kun
meksikolainen lehti "Politica" kir­joitti
de Gaullen saapuessa: 'Väri­käs,
vierailija saapuu erään riippu­mattoman
valtion ruumiillistumana
jonka on onnistunut vapautua US­An:
holhouksesta:" Eikä tästä kul­masta
katsoen ole vailla merkitystä,
että ensi.syyskuussa de Gaullen on
määrä suorittaa kuukauden vierailu
latinalaisessa Amerikassa ja vierail­la
tällöin Brasiliassa, Argentiina.s-
.sa, Perussa, Uruguayssa ja mahdol-ii.
sesti parissa muussa maassa.
Latinalaisessa Amerikassa- liik­kuvaa
de Gaullea ei luonnollisesti­kaan
pidä nähdä jonakuna 'suurena
vapauttajana", sillä ylimiltäänhän
de Gaulle on kapitalisti ja kapitalis
teja ovat hänen takanaan olevat
piirit. Mutta kun de GauUessa nyt
huipentuu joukko kapitalismin si-
.sällä ilmeneviä ristiriitoja, niin nii­den
ulottaminen tässä tapauksessa
latir:alai£€(en Amerikkaan ei ole
vailla merkitystä. Ne voivat vain
hajottaa USA:n valta-aparaattia,
mistä latinalaisen Amerikan kan­sat
voivat vain hyötyä. :
|C.n8ainvälis|n ^nnl^kserillle^
veneminen, joKa.on-^oUut havai^
' t>v^ V oiA<£^'i^^£)^kiel^v
sopimuksen jälkeen, on arvokas
rauhan voitto. On saatava aikaan
uusia toimenpiteitä, jotta tästä
ensimmäisestä askeleesta iulisl
ratkaiseva maailmanpoliittinen
käännekohta -sanetaan -Tukhel-;
massa vastikään pidetyn pohjois­maisen
rauhankonferenssin pää­töslauselmassa,
jossa sanotaan
edelleen:
Koska ydinaseiden leviämisen
estäminen on YKn n^ääritelmän^
mukaan eräs tiirkeinipiä Taöhan
turvaamisen edellytyksiä ja sekä
U6A että rileuvbstolfltto ovat eh­dottaneet
sitä aseistariisuntakon-ferenssissa
Genevessä, näyttää
meistä Pohjolan julistaminen yr
dinaseettomaksi vyöhykkeeksi
tärkeältä ja kiireelliseltä tehtä­vältä
meidän maillemme.
Norjan, Ruotsin, Suomen Ja Tans­kan
hallitusten antamana sellainen
julistus vahvistaisi nykyään vallit­sevan,
tilanteen de facto. Se ei niin
ollen järkyttäisi tällä alueella vallit-
Amerikkalainen
kone ammuttiin alas
Kambodshassa
Phnompch, Kambodsha -— Kam-bodshan
valtionpäämies prinssi No-roöam
Sihanouk sanoi perjantaina
Phnompenhissä. että kevytOKtelä-
Victnamista tullut kone ammuttiin
torstaina alas Kambodshan alueella.
Asiasta perillä olevat lähteet il­moittivat,
että kone lensi eteläviet­namilaisten
joukkojen yläpuolella
jotka hyökkj>3ivät Kambodshan alu­eella
sijaitsevaan Chantrean kylään
ja surmasivat 16 kambodshalaista ja
haavoittivat neljäätoista.
Prinssi Norodom sanoi, ettei hän
tiedä mitään koneen miehistöstä.
Hän mainitsi kuitenkin, että Chant­rean
hyökkäykseen osallistui ame­rikkalaisia.
Ben Bella avasi
Afro-Aasian
kokouksen
Alger. — Algerian presidentti
Ahmed, Ben Bella kehotti Afrikan
ja Aasian solidaarisuusneuvostoa
tukemaan kaikkia vapautusliikkei­tä.
Avatessaan neuvoston istunnon
presidentti mainitsi erityisesti
Afrikan siirtomaa^alueet, kuten
Angolan, Mozambikin ja Etelä-
Rhodesian sekä Etelä-Afrikan ja
Oshiboutin ja tähdensi valtuute­tuille,
"että kansallinen itsekkyys
on vapautuksen ja Afrikan itse­näisyyden
vihollinen".
Ben Bella sanoi täysin kannatta­vansa
ajatusta liittoutumattomien
maiden konferenssista, jota parhail­laan
valmistellaan Colombossa ja
myös toista Bandungin kokousta.
Liittoutumattomuus merkitsee
Ben Bellan mielestä sotilassopimus­ten
ja vieraiden tukikohtien poista-,
mistä. : .
. Presidentti sanoi, että toinen
Bandungin kokous voi lisätä Afri­kan
ja Aasian maiden välistä soli-daarisuudentunnetta
ja edistää rat­kaisuun
pääsemistä ongelmissa,
joissa maa joutuu toista vastaan.
Hän viittasi tässä yhteydessä Male­siaan,
Kashmirin kysymykseen. Ko­rean
jälleenyhdistämiseen ja kysy­mykseen
Kiinan jäsenyydestä YKssa
Puhuessaan rinnakkaiselosta Ben
Bella sanoi, tämän tuoneen muka­naan
tiettyä "jännityksen laukea­mista"
kahden yuinvallan väleihin.
Hän kehotti samalla maailman-kauppakonferenssia
Genevessä ryh-
:ymään käsittelemään kysymystä
alkuperäisten tuotteiden hintojen
vakiinnuttamisesta ja eroavaisuuk­sien
poistamisesta teollisuus- ja ke­hitysmaiden
väliltä.
Konferenssissa on asetettu pää
töslausclmavaliokunta sekä poliitti­nen
valiokunta ja organisatiovalio-kunta.
Neuvostoliitto ja Kiina eivät kum­pikaan
ole edustettuina päätöslau-selmavaliokunnassa,
joka tekee
konferenssin loppupäätöslauselman
•
-.. -zm
• ..'siesä.
• . • am
sevia sot}jaftjU^a voimasuhteita. 1'^
Päinvastoin ?^^Bjji|ifjj^^ tulevaisuu- ^
'^ssa «Miaiselu 'voimasuhteiden^
järkkymiseltä, -mikä saattaisi tapah-tua,
jos joku valtioista päättäisi ^«'t
hankkia omia atomiaseita tai sijo'it- "^-^
taa niitä alueelleen.
Laaja yleinen mielipide varmaäi. 1
tervehtisi tyydytyksellä Pohjolan *"
julistamista ydinaseettomaksi v y ö c .^
hykkeeksi nähden siinä askel^eifM'
kohti aseistariisuntaa. Sellainen
toimenpide vaikuttaisi suotuisa^^^li
monella muulla taholla maailmaa,
missä samanlaisia, suunnitelmia )OIK,
esitetty tai niistä keskustellaan.
Keholtamme siksi Norjan, Ruot-w
sin, Suomen ja Tanskan hallituksia
viipymättä aloittamaan-^ceskinäiset- -
neuvottelut Pohjolan aseman vah- ,
_vistamisesta ydinaseettomana -vyö---:-
hykkeenä neljän valtion välisellä.,. >
sopiknuksejla.
Helpottaaksamme Pohjolan-ydin-' /
aseetonta vyöhykettä koskevan, ,,,
.suunnitelman toteuttamista ehdo-tamme
seuraavia vaiheittain toteuti;..^
tavia toimenpiteitä:
I. Norjan, Ruotsin, Suomen j a ' ' '
Tanskan hallitukset antavat yh-'
: teisen julistuksen siitä, että riä-'
mä maat eivät aio muuttaa ny-' '"'
kyistä tilannetta eivätkä aio hank­kia
tai hyväksyä alueelleen atomi-'
aseita. Tämä julistus olisi esitet^
tävä Yhdistyneille Kansakunnille ' '
toimitettavaksi edelleen kaikilla
jäsenvaltioille.
II. Perustetaan pohjoismainen ' "
tutkimuskomitea selvittämään; -
minkälaisissa oloissa ja millaisin ' ' ' '
takein ydinaseeton vyöhyke votet"
tulla pysyväksi.
II. Yhteisellä pohjoismaisella ju- :
listuksella muodostetaan Norjas­ta,
Ruotsista, 'Suomesta ja Tans- '
kasta pysyvä ydinaseeton vyöhy- |
ke. '
Indonesia kutsuu
apaaehtoisia
Djakarta. -— Indonesian presi-;^
dentti Sukarno kehotti viime viikol­la
indonesialaisen nuorison ilmölf-''
tautumaan vapaaehtoisina Malesian
vastaiseen rintamaan.
Presidentti sanoi Malesian päämi-<
nisterin Tunku Abdul Rahmaniii"
tehneen selväksi ettei hän halua
keskustella Malesian kiistan ratkai-'
senusesta. .. , ; '.
— Hän vieläpä julisti liikekannal-'.
lepanon maassaan. Vastauksena bä»^..
nen toimenpiteeseensä kutsun kaik­ki
Indonesian nuoret ilmoittautu^
maan vapaaehtoisiksi.
Presidentti Sukarno torji^ väit­teet,
että hän olisi riidanhaasta ja': ja
sotaintoilija ja jatkoi "Olen vain
Indonesian kansan puhetorvi'ja mi­nun
sanani heijastaa kansan tah­toa".
Presidentti sanoi Tunku Abdu
Rahmanin ja tämän kannattajien
usein kysyneen: ' Miten voi Male­sian
kymmenmiljoonainen kansa'
uhata Indonesian satamiljoonaisen
kansan turvallisuutta? ' Tähän Su­karno
vastasi: 'Olen ennekin sano­nut,
ettei Indonesia vastusta Male­sian^
Singaporen; Sarawakin, Bru­noin
ja Sabahin asukkaita. Me vas­tustamme
näiden kansojen nimissä
toimivia taustavoimia."
Tiiafkaa Vapaus!
PÄIVÄN PAKINA
Paljastaa kuin Diorin muoti
KÄYNNISTÄKÄÄ
JÄRKEVÄSTI
VIHJEITÄ AinOILIJOItLE
Köynnlstäessänne
kot Kalskaa virta,
kaikista sähi(ötart<*
teista (kuten rad»
volaistuslaitteista
AlicääkaynnistSkS
epäroiden.vaon. '
tarpeenraatiessa
puolikin mifluuttkl..
yhteenmenoon.
Jos joudutte
köynntstämään .
useamman kennon,
bHäkää silloin ainakin
minuutifttouko,_
välillä
Miköli autonne on
joätyneessä lumesso
]äössäyms.kSänti)kää
silloin pyörät suoioaix
se helpottaa lötitöönn^
Ontarion pääministeri John Ro-hartsin
lausunto lainlaatijakunnan
istunnolle esitetystä poliisivaltiolais-ta
ja sitä seurannut maakunnallisen
oikeu.sministeri Fred Cassin ero toi­mestaan
on verrattavissa joihinkin
Diorin viimeaikaisiin muotoihin,
jotka paljastavat enemmän mitä ne
peittävät.
Kuten on uutistiedoissa kerrottu,
hallituksen jäsenyydestä yleisen
mielipiteen vaatimuksesta eronnut
mr. Cass esitti lainlaatijakunnan
istunnolle ehdotuksen laiksi, jonka
mukaan maakunnan poliisiviran
omaisilla olisi ollut oikeus pitää
määräämättömän ajan vangittuna
kenen hyvänsä, joka kieltäytyy
vastaamasta poliisikomissionin hä­nelle
esittämään kysymykseen. Sa­man
lakitekeleen mukaan näitä po­liisikuulusteluja
voitaisiin pitää sa­laisesti
ja niin, ettei "kuulusteltaval­la"
ole mitään mahdollisuutta saada
lainopillista neuvonantajaa, tai esit­tää
vetoomusta pidätyksestään.
Saman lain perusteella voitaisiin
mätkäistä $2,000 sakko tai vuoden
vankilatuomio eli molemmat ran­gaistukset
henkilölle, joka ilman
poliisikomissionin lupaa antaa julki­suuteen
sellaisia salaisia tietoja,
jotka on annettu poliisikomisslonil-le
jne.
Selvää on. että tällaisen lakiteke­leen
perusteella olisi Ontariosta
tullut melko täydellisesti poliisien
mielivallasta riippuvainen maakun­ta.
Luonnollisesti tätä hirveätä laki-tekelettä
puolusteltiin ja perustel­tiin
sillä, että sellaista rumilusta
tarvitaan muka taistelussa rikollL-
.suutta ja erikoisesti järjestettyä ri­kollisuutta
vastaan.
Kajoamatta heti ylämainittuun
hataraan "perusteluun", me voim­me
iloksemme todeta tälläkin pals­talla
sen tosiasian, että ontariolaiset
yleensä näkivät sen vaaran, mikä
moisesta lakitckeleestä koituisi On^-
tarion kansalaisvapauksia vastaan.
Sellaisen lain voimassaollessa voi­taisiin
visseissä tilanteissa pidättää
ihmisiä kaikenlaisten tekosyiden
— mukaan, lukien poliittisten tavoit­teiden,
vuoksi.
Tämän vaaran oivaltaen Ontarion
väestön keskuudesta nousi miltei
vaistonvaraisesti sellainen protesti-myrsky,
että se pakotti ehdotuksen
esittäjän, mr. Cassin eroamaan hal­lituksesta.
,
Mitä sitten tulee rikollisuuden
vastustamiseen, niin sitä luonnolli­sesti
kannatetaan lämpimästi —
mutta rikollisuutta vastaan voidaan
sittenkin .käydä tehokkaampaa tais­telua
demokraattisissa olosuhteissa,
kuin poliisivaltion puitteissa.
Toisaalta näyttää s4ltä, että rikol­lisuuden
vastustamiseksi olisi en­simmäiseksi
tehtävä jonkinlainen
suursiivous poliisilaitoksen kor­keimmissa
portaissa ja myös visseis­sä
hallituselimissä.
Miten herran nimessä voi taistel­la
tehokkaasti rikollisuutta vastaan
sellainen poliisijohto, jota kiinnos­taa
enemmän asukkaiden poliittiset
mielipiteet kuin rikollisuuden vas­tustaminen?
Meille sanotaan nyt — ja siihen
voidaan epäilemättä luottaa — että
Ontariossa on järjestettyä rikostoi-mintaa.
Mutta kokonainen lauma hyvin
harjoitettuja poliiseja käy talosta
taloon kokouksesta kokoukseen ja
yliopistosta yliopistoon nuuskimassa
mihin järjestöihin jotkut ihmiset
kuuluvat, mitä sanomalehtiä he lu­kevat
ja onko heillä yleensä puhuen
poliisien mielestä-joitakin "vääriä
ajatuksia". "
Tämä sellaisenaan palauttaa mie­leen
esimerkiksi Ranskan kukistu­misen
päivät toisen maailmansodan
päiviltä. Siellä julistettiin "maan­puolustuksen"
nimissä osa työväen­liikkeestä
laittomaksi. Laittomaksi
julistetun työväenliikkeen jäseniä
ryhdyttiin joukkomitassa vainoa­maan—
ja niin muodostettiin otol­linen
tilanne, missä vastuunalaiset
valtapiirit voivat tehdä todellisen
valtiopetoksen — antautua häpeälli­sesti
Hiterin natsien armoille.
Kotoisia esimerkkejä voitaisiin
osoittaa.hallituspiirien edesvastuut­tomuudesta
ja siitä johtuvasta "saa­mattomuudesta"
esimerkiksi Poh-jois-
Ontarion luonnonkaasuskandäa-
Iin selvittämisen hitauden, tiimoilta,
vain yhden tosiasian mainitaksem-me.
. ••• ; ,
Oli tietenkin hyvä, että mr. Cass
erosi lopulta hallituksen jäsenyy­destä.
Mutta paljon parempi olisi
ollut kansalaisvapauksien kannalta
katsoen jos pääministeri Robarts
olisi hänet erottanut.
Juuri tässä yhteydessä mr. Ro-bartsin
lausunto paljastaakin ylei­sön
nähtäväksi ainakin yhtä paljon
kuin eräät Diorin muodit.
Pääministeri Robarts sanoi ensin,
että ko. poliisilakitekeleen pahinni-mat
kohdat poistetaan. Sitten hän
ikäänkuin peruutti lausuntonsa ja
sanoi, että hän henkilökohtaisesti-on
vastuussa ko. lakiehdotuksen esi­tyksestä,
ja että sen paheellisten
kohtien luvatusta peruuttamisesta
ei tulekaan mitään, sillä lakitekele
sellaisenaan alistetaan laijilaatija- :
kunnan jonkun valiokunnan tarkas­tettavaksi.
Omaksuttuaan vastuunalaisuuden
moisesta lakiehdotuksesta, päämi­nisteri
Robartsin olisi pitänyt estt,-
tää anteeksipyyntö siitä, että hänen
hallituksensa on kansalaisvapaulc-sien
puolustamisen asemesta syyl-'
listynyt toimenpiteisiin, mikä täh-'
tää kansalaisoikeuksien murskaama'
seen.
Kieltäytyessään mainitun lakite-.
keleen peruuttamisesta ja anteeksi-^
pyynnön esittämisestä, pääministeri
Robarts ptiljastaa, että mätä on Q^I;"
jon syvemmällä kuin on osattu.>
otaksuakaan, ja että mr. Cass !iJ)J;
vain yksi syntipukeista, jonka sioil­le
heittäminen ei vielä takaa sitä,
että mr. Robartsin hallitus puolus­taa
tinkimältä, kuten sille kuuluu,
maakunnan asukkaiden kansalaisva­pauksia.
— Känsäkoura.