Vapaus, October 2, 1956

              Tiistaina, lokakuun 2 p. — Tucsday, Oct. 2. J»56
iiliiiliiisi:^ HANUIIf) — lodepeodent
tildtttied K ^ , 41, 1917. Atrtboriua
m aeanA da» tnail fey Ute Port
Ottk»:Vepaxima^ €^ Pub'
lUMtf tlulee «eddy: TtindayB,
tlifitadi»]» «n4 Satttrdsys by Vapau»
eobUiUng Caniiiany lAA^ ztvoo^va
Tekj&ioatM: Bm.omeeOB4^m*:
zmortal OfSiet OS. 4'4a0». Mtaaga
SLUuluL SdttorW,Sk}tBid. MalUnf
sddne»; Box «9^ evotmrr, Ontario. TSrattBlotlon fireetf cbtfse.
TILAIXSBXMNAT:
Cantdaasa: t flt, 74» 4 Kk. S.75
Ybdjsntkämi f ffc 8J0O 0 «le 430
SuoBiesBa: 1 «fc. &90 4 Idt 4.75
Suezin imin YKissa
^^:'*"!rtC:n Turvallisuusneuvostossa alkaa tällä viikolla, toden­näköisesti
torstaina, mielei^intoinen ja samalla tärkeä väis­tely
Suezin kanavakriisista.
Kuten tiedetään, kumniatkin osapuolet, Britannia ja
lUnslö
döiineet^
taa:^YK:n työlistalle. Samalla päätettiin, että kummallekaan
vetrömukselle ei^a^
saijitanaikaisesti. Kuten on uutistiedoissa kerrottu, YK:n
Turvallisuusneuvostossa hyväfc^ttiin yksimielisesti, että työ-iäpjestykseen
otetaan Britannian ja Ranskan vetoomus Egyp-tia^
astaan. Egyptin vetoomus Britanniaa ja Ranskaa vas­taan
hyväksyttiin tyjojärjestykseen äänUlä 7—0. Viimeksi-fnainitussa
tapauksessa pidättyi äänestämästä Britannia,
Bkniska, Australia ja-Belgia. Egyptin vetoomuksen puolesta
äänesti Neuvostoliitto ja Yhdysvallat sekä viisi muuta valtaa.
Juuri tämän äänestyksen perusteella sanottiin esimerkiksi
fj^^ uutisotsikossa torstaina^ että länsi-lAfliden
rintama "rakoilee":Suezin ^Icriisin johdosta. 'Tosiasi­aa
tähän sanontaan on enemmänkin aihetta, mutta siitä
myöhensnin.
l Todettakoon, että Egypti syyttää Britanniaa ja Ranskaa
^iita,.että ne ovat rikkoneet YK:n peruskirjan säädöksiä ja
Ittä ne uhkaavat maailman rauhaa. Kieltämätön tosiasia on-länT^
ttä Britannia ja R a n ^ ovat yrittäneet sekaantua Egyp-
|in sisäisiin asioihin. Ne ovat yrittäneet painostaa Egyptin
Itallitusta niin, että se perääntyisi Suezin kanavan kansallis-
. iuttaniispäätöksestä, mikä on Egyptin sisäinen asia. Ne ovat
;yUyttäneet'vaikutusvaItansa alla olevia lu^
Suezin kanavan palveluksesta sen julkisesti esitetyn tavoit-sorron
tilaan ja siten jonkinlainen moraalinen oikeutus se­kaantua
aseellisestrkin Egyptin sisäisiin asioihin. Maallikon
na^okanVialta katsoen Britannialla ja Ranskalla on suuri vai­keus'YKrn
Turvallisuusneuvostossa todistaa, etteivät^ ne ole
yllämainittujen toimenpiteiden.^muodossa rikkoneet: YKrn ^
peruskirjan säädöksiä, ''
\ Kieltämätön tosiasia on myös se, että Britannia ja Ranska ,
ovat enemmän tai vähenimän peiteltyjä uhkat&sia esittäen
keskittäneet sotavoimiaan Kyprosin saarelle siltä'varalta, ku-t^
n^^ne ovat selittäneet, jos niitä on käytettävä Egyptiä." vasr
t^an Suezin kriisin yhteydessä. Tällaiset sotaiset «leet, puhu­mattakaan'
nyt niiden täytäntöönpanosta,^^ u^
lisesti maailman rauhaa.
Britannia ja Ranska puoleltaan vetoavat, YK:n tyrvalli-suu^
neuvjöst^io]^,siinä toivossa, että saisivat Egyptin .peruutta-^
n^äan Suezin kanavan kansallistamisen ja suostumaan n.s.
"kansainväliseen kontrolliin", mikä käytännössä toteutettuna
tarkoittaisi sitä,että Suezin kanavasta saatavat'suuret tulot
menisivät edelleen johonkin muualle, mutta ei Egyptiin.
. \ Jiiuri tässä, yhteydessä ilmenee rakoilua Britannian ja
Raibkan sekä niiden liittolaisten ja ystäväin väUllä^Palau- °
t^ttakoon mieleemme, että ,n.s. Lontoon toisessa konferens­sina
päätettiin muodostaa Suezin kanavan "liikennöitsijäin"
osuustoiminnallinen yhdistyä. Kun eräät tähän konferenssiin
o^aUistuneet vallat vastustivat Egyptin riist
minnallisen liikennöitsijäin" yhdistyksenkään nimissä, niin
t&m kokous paatti esittää vaätimtiksen,ett^^
nöitsijäin'! yhdistys .voi lähettää omien luotsiensa avulla lai­vansa^
Suezin läpi. Mitään ei enää puhuttu siitä, että kanava
"^ansainvälistytettäisiin" ja että 'iiikennöitsijäin" yhdistys pe­rii
myös läivamaksut. Samalla s että jos Egypti
hyötöä "UikennöitsijäinI' yhdistyksen vaatimuksen, niin sitten
vedotaan mainitun yhdistyksen puolesta YK:n.
t Vaikka Britannia ja Ranska liittyivät tähän "liikennöit­sijäin^^
yhdistykseen ja pinnallisesti katsoen hy^^
$än konferenssin suunnitelmat, ne olivat
aswlU
'Niinpä sitten nähtiinkin, että Britannia ja Ranska eivät odot-
(aheetkaan "suunnitelmien" mukaisesti sitä, että Egypti hyl-
Icäisi"liikennöitsijäin" yhdistyksen vaatimukset. Britannia
jaljanska päättivät toimia yksipuolisesti ja niin ne ^^^^^
ykspuolisesti YK:n Turvallisuusneuvostolle vetoomuksensa,
josta nyt aloitetaan keskustelu yhdessä Egyptin vetoomuksen
kanssa.
X Kun vielä huomioidaan; että Lontoon konferenssista pa-
^ttuaan Yhdysvaltain valtiosihteeri Dulles sanoi, että "lii­kennöitsijäin"
yhdistyksen perustaminen edustaa suurta saa-vutosta
mikä tekee mahdolliseksi Suezin kanavakriisin rat­kaisun,
niin ei ole lainkaan ihme, vaikka'Vhdysvaltain e^us-^
£ajä liittyi Turvallisuusneuvostossa Neuvostoliittoon ja mui­hin
valtoihin. Jotka vastoin Britannian ja Ranskan tahtoa
halusivat antaa Turvallisuusneuvostossa tasapuolisen kohter
hm niin Britannian ja Ranskan kuin Egyptinkin vetoomuk­sille.
; * * •
^ Merkillepantavaa muuten on, että vedotessaan,YK:h Tur­vallisuusneuvostoon
Britannia ja Ranska heittivät "Liiken­nöitsijäin''
yhdistyksen suunnitelman kokonaan roskakoriin
ja kaivoivat esiin vanhan vaatimuksensa, että Suezin kanava
pitää "jälleen kansainvälistyttää"!
Tämä sanamuoto tarkoittanTO^^ Suezin kanava'olisi
§illoin "kansainvälisessä kontrollissa" kun Egyptillä ei ollut
i^tään sananva] taa siellä, mutta Britannia ja Ranska saivat
kiskoa Suezin kanavaliikenteestä suuria voitto-osinkoja itsel­leen
samalla kun Egypti jäi pitämään tyhjän säkin suuta!
Tämä sellaisenaan on osoitus siitä, mihin Suezin kanavan
"kansainvälistyttämisellä" todella pyritään.
Mutta mielenkiintoista ja tärkeätä on todeta, että Britan­nia
on itse aikanaan hyljännyt ehdotuksen Suezin kanavan
"karisainvälistyttämiseksi". Lontoon Economist-lehti kirjoit­ti
asian tästä puolesta syyskuun 15 pnä otsikolla: "Lukevatko
meidän haliitsijanmie historiaa?" Samalla lehti palauttaa
heidän mieliinsä, että v. 1885 jolloin vallat kokoontuivat
Pariisissa laatiakseen Suezin kanavaa koskevan sopimuksen
luonnoksen, Britannia, joka oli silloin -miehittänyt Egyptin,
vastusti Suezin kanavan kansainvä\istyttämistä väittäen, että
Suezin kanava ei ole luonnon muodostama vaan keinotekoi­nen
vesiväylä, "mikä on tehty ihmisvoimalla its^iäisen maan.;
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
A. BöSMntm, Fort «rilliain, O n t .
Jyttää tmtainz, lokakuun 4 psä
JO vuotta-
Leapi Kal^ N e v U^eaxd,
)nU täyttää torstaina, lokakuun 4
pnä 71 vuotta.
Ybdyninie sukulaisten ja. tulta-cmtenUiivotxiksun,
Kppnilm ja
vastauksia
Algoma-terasyhtio suunnittelee
laajennuicsia ja uudistuksia
Sysyvys: Haluaisin tietää; onko
tienkilön itse tekemä testamentti
laillinen; k u n siinä on kabden; vie.
raan miehen allekirjoitus? — T i e -
iosfa kUtollinen.
Tastans: Kyllä.on. Kuka tahansa
vioi jälkisäädötsen kirjoittaa, mu^
ta siitä huolimatta suositellaan, et
tei ketään, jolla e i ole laillisten asi­oitten
kanssa tuntemtista, käytet­täisi
tähän tehtävään; ellei se ole
varsin yksinkertainen asla. Parasta
on puhua asiasta lakimiehen kans­sa.
jSIInä tapauksessa, jos aslanomai-:
nen. kirjoittaa Itse testamenttinsa^
on hyvä pyttää erikoisesti sitä tar­koitusta
varten valmistettuja lomak­keita,
joita myydään lukuisista pa­remmin
varatuista paperikaupoista.
Kummankin . todistajan pitää olla
palkalla samalla- kertaa; jolloin tes­tamentin
tekijä k i r j o i t t a a siihen n i ­mensä
tai tunnustaa siinä olevan
nimen omakseen..
E r i : maakuntien lait poikkeavat
hieman; toisistaan. Onpa sellaisia­k
i n maakimtia,, missä, testamentti
on laklvoimalnen, vaikka ei olisi­kaan
todistajia. Mutta parempi on,
että todistajat hankitaan.' J o k a ta­pauksessa
on jälellejääneille hel­pompaa
pesän selvitys, jos on ole­massa'testamentti
j a siksi: pitäisi se
kirjoittaa "Jcalken varalta".
"Entiset hyvät nybyhpyden ^
valossa: faissili&enne on ilmaiffa
Sault Sfe, aiarie, •r-^ Mgoaa | tuotti viime vuonna 340 tomua vuo-
Steel yiitidn taboiu iiedoiletaan, \ rokauies» johtuen se niisistä me-että
onsia laajennoksia |a oyky- j nettelytavoisfa. No. 3 Blast F n r
aikaa vastaavia andistoksla on | nace tuottaa 600 tonnia. No. 4 t u p^
taa 525 j a N o . Z tuottaa 350 tonnia
viiorökaudessa. Kjpikkiaan ön tällä
terästehtaalla 5; rautamalmin stila-tusuunia,;::-•
^ , /\.,
BuäUey^au'd (uusi alue) tulee
saainaiajti; myös lisäyköä. TäUe a l i i -
e e i % jokai täUtiän a s t i b n b ^
meiievän; kbl^^^^^^ tiaiickbraudian
tekeillä tällä aineella, tarfceminin
sanoen terästehtaalla m i s s ä os
7jm työläistä työssä.
Foundation Co. of Canadalle on
annettu $326,434 urakka rakentaa
lisäys nykyiseen Diesel-verstaaseen
läheUe portU No. 1 sekä kaksi uut­ta
(welfare) huoltorakennusta (pe-su-
j a vaatteiden muuttopaikka)! «tapihana. sekä harkkoraudan ja
Diesel-verstaan laajennus \ maksaa
$112,075 j a siihen lisätään terästeh­taan
kuorma-autojen, traktorien - j a
Suomen maratoona­rit
suosikkeja
Melbournessa
1 Hamirari.v.^ Sodanedellisten-viiV^
sikymmenien moninkertainen maa-
'itmanennätysmies^ 59-vuotias • Paavo
^ u r m i , "suuri vaikenija", on sen l i ­aksi,
että hän piti kymmenen mi­nuuttia
kestäneen puheen Suomen,
^a Saksan välisessä maaottelussa
Hampurissa; vieläpä myöntänyt sak­salaiselle:
lehtimiehelle puolen tun­nin'
haastattelun. maaottelun jäl­keen.
^ Nurmi, joka näytti terveeltä ja
reippaalta, kertoi että vieraanvarai­suus
on o l l u t Hampurissa "melkein
l i i a n suurenmoista". -Erityisen mie­lenkiintoisena
hän p i t i 1,500 metrin
juoksua.
Maratonjuoksun jälkeen hän o l i
sitä mieltä, että hänen maanmiehen­sä
Oksanen, Kotila j a Karvonen ovat
suosikkeja Melboumen kisoissa.
. Hänen käsityksensä mukaan olisi­vat
suomalaisten urheilijoiden suo-ritukset-^
voineet e l i a vielä parempia,
ellei rata olisi ollut liian kova. Pit­kistä
piikeistä o l i siinä haittaa.
Kysyttäessä, keitä hän p i t i suosik­keina
Melboumen pitemmiUä mat­koilla,
hän mainitsi Kutzin, Iharok-sen
j a Pirien 10.000 metrillä Kaik­kien
kolmen pitäisi voida parantaa
Kutzin maailmanennätystä 28.30,4.
Viimeinen kysymys koski Paavo
Nurmen poikaa. Hän vastasi hy­myillen:
E i pidä paikkansa että mi­nun
poikani ei olisi kiinnostunut
yleisurheilusta. Pikemminkin asia
on n i i n , että minä en mielelläni näe
häntä siinä mukana.
(
koksin yaiastoalueena;_r^
Utitta'Iharl^öi^taya^
niistyö on Marson Cohstruciioh y h ­tiöllä
alliakin^ a l u k d . Muita uudis­tuksia
ön tulossa, m
, .... . . . i w , le (cokeovens) j a todennäköisesti
Nykyään on verstas ollut Diesel-1 3 3 ^ 4 S t r i p m i l l osastolle,
veturien j a nostokoneiden (hoists)
muiden kulkuvälineiden korjauspa­ja.
korjauspaikka; sekä mekaaniosasto-jen,
kuten rautatyöläisten, peltisep-
Wilde Ave. tien j a Highrlinen
sillan käyttö on suljettu yleiseltä
pien. putkityöläisten. sähkötyöläis- liikenteeltä, ilmoittaa Algoma Steel-
Neuvostoliifto on
kutsunut Suomen
hiititäjiä kisailuun
Helsinki. — Sosiaalineuvos Akseli
Kaskela palasi syysk. 23 pnä Neu­vostoliittoon
tekemältään matkalta,
joka ulottui aina K r i m i l l e saakka:
Hän suoritti matkan Suomen Mat-kaUijayhdistyksen
hallituksen pu­heenjohtajan
ominaisuudessa mutta
keskuäteli myös Moskovassa Neu­vostoliiton
Tiiihtojohtajien kanssa.
Keskääteluissa Neuvostoliiton, hiih-tojohto
kutsui suomalaisia hiihtäjiä
ja mäenlaskijoita Leningradissa 27
•— 30. tammik: 1957 pidettäviin
kansainvälisiin hiihtökilpailuihin.
Tähän mennessä valmistuu Lenin­gradiin
uusi komea hyppyrimäki.
Neuvostoliittolaiset saapuisivat
vastaavasti Salpausselälle tutustuak-
.«^een MM-hiihtojen järjestelyihin
Mahdollisesti jcTUkkue kilpailisi
myös jollain muulla paikkakunnalla.
Neuvostoliiton hiibtojohto on erit­täin
kiinnostunut v:n 1960 Squaw
ten ym. toimipaikkana.
Y k s i welfare-rakennus tulee Rail
&. Structural osastolle maksaen se
$117;159 j a sitä tulee käyttäinään
kaikkiaan 700 miestä ratakisko-, ra
kennusteräsr • j a valmistusosastolta.
Toinen; maksaen $97,000, tulee Bar
& Stripmill osastolle, j a sitä tulee
^käyttämään etupäässä Cold Roll
tehtaan miehet.. Molemmat raken­nukset
ovat uudenaikaisempaa mal­lia
j a käytännöllisempiä k u i n van­hemmat
tvelfare-rakennukset. ^
Algoma Steelin Blast fumacien
(sulatusuunien) "isoisä" (grandad
dy) No. 1 Blast Furnace on parast­aikaa
hajoitettavana j a sen-^ tilalle,
j a sille alueelle tulee rakennetta­vaksi
$1.750,000 maksava nykyaikai­nen
> kaasun puhdistus- j a "flu-dus-t
i n " pelastuslaitos: Työt ovat olleet
käynnissä jo keväästä alkaen. Puhäl-lusuunin
hajoitustyö on PhUlips
Steeplejack urakoitsijalla j a Marson
Construction yhtiöllä on ollut No.
2 Boiler Housen hajoitustyö sekä
uusien putkien j a säiliöiden sekä
verstaan fakentaminen.
No.' 1 Blast Furnace, joka valmis'
tui v. 1905 on monelle vahhemtrfal-leterästyöläiselle.
tuttupaikka j a sen
hajoitus tuottaa mieleen '^niitä van­hoja
hyviä aikoja" jolloin rautam'al-min
sulatusuunit kuumennettiin
koivuhaloilla j a niistä valmistetuilla
puuhiilillä,rjsekä myöhemmin kivi­hiilellä.
'Nykyään kuumennetaan
rautamalmi^ uunit koksilla j a ' kaa-:
supuhalluspblttimbillav i Niinä
vinä aikoina" o l i työpäivä 12-tunti-nen
(11 'tuntia päivällä ja' 13 ^€
yöllä) ja 7-päiväinen työviikko
"suoralla ajalla".
Ensimmäisenä tuotantovuotena,
ts; V. 1905. rikkoi -No. I Blast Fur­nace
maailmanennätyksen, tuotta­malla
173 tonnia harkkorautaa (Pig
iron) vuorokaudessa. Se o l i aiJcoi-naan
maailman yksi suurin rauta­malmin
sulatusuuni. Noin 50 vuo­den
oloajallaan tuotti No. 1 uuni
kaikkiaan noin 3.062,639 tonnia
harkkorautaa vaikka se tuolla ajalla
oli monia vuosia kokonaan pysähr
dyksissä useita kertoja.
Nykyaikaan ven-attuna se on kui­tenkin
melko pieni saavutus. Esi­merkiksi
nykyaikaiset Algoma Stee­l
i n ' uudet sulatusuunit tuottavat
vuorokaudessa (24 tunnissa) enemr
män kuin 1,2Q0 tonnia harkkorau­taa.
kumpikin. No. 1 kuitenkin
4n apulaisliikkeenhoitaja Reg. Arm-'
strong- : K i e l t o perustuu turvalli­suustoimenpiteeseen.
Ainoastaan
terästehtaan työläisten j a henkilö­kunnan
kulkuvälineet sekä toistai­seksi
bussit saavat; käyttää Wilde
Ave. tietä j a High-line siltaa park-keeraustonteille
j a tehtaan porteille
saakka.
°* Koska Mannesman yhtiön omista­ma
putkitehdas (pipemill) valmis­tuu
tämän vuoden lopulla j a alkaa
tuottamaan saumatonta putkea suu­remman
määrän, rakentaa terästeh­das
uuden päällystetyn tien No. 1
portista putkitehtaalle. Tätä tietä
todennäköisesti kuljetetaan suurin
osa putkitehtaalla tarvittavasta v a l ­miista
teräksestä " b i l l e t t i e n " muo­dossa
"straddle" kuorraa-nosto-tro-keiila,
joita Algoma Steelilla on jo
neljä. Lisäksi kulkee Wilde Ave.
poikki kahdesta' paikasta rauta­tie,
jota p i t k i n kuljetetaan jatkuvas:
t i ' (noin joka kymmenen minuutin
kuluttua) sulaa, "läikkää" (slag),
koksia, harkkorautaa y.m. koko vuo­rokauden
ajan.
Terästehtaan ja urakoitsijain
kuorma-autot , ovat: myös, lisänneet
liikettä tällä tiellä n i i n paljon, että
yleisen liikenteen lopettaminen oli
välttämätön toimenpide, selittää yh-tiä
Maan tällä alueella omistaa A l ­goma
Steel j a High-line silta on ^Al­goma
Steelin j a A . C. R y : n •yhteineh.'!
Tämän kulkutien sulkeminen ylei­seltä
liikenteeltä on aiheuttanut jon­akin
verranjarvostelua • kaupu/igissa;
'vaasinkin James kadun' kauppiai­den
j a , länsipäässä ^ olevien asukkai-
"den keskuudessa. "
Kaupungin valtuuston: äskeisessä
kokouksessa hyväksyttiin valtuus-
.mies Nimon esitys; että otetaan sei
vää, y.; J911 tehdystä sopimuksesta
k i i h ; Steeltonin kauppala yhdistet­t
i i n Sault Ste. Marien kaupunkiin.
Saniälla selvitettäisiin kysymys
maan omistusoikeuksista.
iTämän tien sulkeminen aiheuttaa
sen, .'että James kadun alueesta tu­lee
niin sanottu "dead end", joka
on ^kauppiaille huono asia liiketoi­minnan
kannalta katsottuna. Bay
Vi>wn i a sielläpäin oleville asuk­k
a i l l e tämä toimenpide tarkoittaa
pitempää matkaa keskikaupungille.
Algoma Steel "runnaisi" Inissilii-fcettä
kanpungissa j a maantie No.
17:sta vielä essi kesäkuun 30 l i ­iraan
asti, että valtuustolle jäisi
tarpeeksi aikaa bussiliikenteen hai-tunssa
ottamista varten t a i järjestää
sen myynti j o l l e k i n toiselle yhtiölle.
Algoma Steel on aikaisemmin i l ­moittanut,
^että se luovuttaa bussi­liikenteen
pois lokakuun viimei­seen
päivään mennessä j a aikaisem­man
sopimuksen mukaan on kau­pungin
otettava se haltuunsa tai
huolehdittava uuden omistajan
saannista: Algoma Steel ei o l e vie­lä
tiedoittanut mihin toimenpitei­s
i i n sie ryhtyy valtuustotf pyynnön
suhteen.
B U S S I L I I K E N T E E N A B VO
O N 5397,000
Koska Algoma Steel-yhtiö i l m o i t ti
noin vuosi sitten, että se luopuu
bussiliikenteen harjoittamisesta, on
kaupungin hallinnon omaisuuskomi-tea
koettanut ottaa selkoamiten voi­taisiin
järjestää bussiliikenteen
myynti.
. Torontolainen hinta-arvioyhtiö
_Delew, Gather & Co. on antanut a
siasta hinta-arvion. Sen mielestä
bussiliikennesysteemin koko omai­suuden
arvo on $397,000. Tämä
Btodcovassa 63*12
Leniosnd. ^ Idällä äskettäin pi-
<Jet>'is5ä>1eisurljeUukiJpaiIuissa saa­vutti
ukrainalainen D- Jegonnr au-
4ea IJjikarin ennätyksen mouk^trin'
beitosss. Hänen paras beittonsa o l i
63.12.
Sammssa kilpailuissa J u r i Kulj
kov saavutti kävelyssä kolme uutta
Neuvostoliiton ennätystä^ 5 km:U3
hänen aikansa o l i 21.143, penikul­malla
43.003 j a tunnissa hän patir
koi 13.764 metriä.
Kutilantyontäjä Tamara Tishke-vitsh
siaävutti kaikkien aikojen toi­seksi
parhaan tuloksen naisten kuu­lantyönnössä.
Tulos o l i 1652. T a
mara Press heitti kiekkoa 50.55.
Kolme 'malidollisuutta
. Ihmisellä o n kolme mahdolli­suutta,
jos hän haluaa menetellä
viisaasti: ensiksi nuettimäUä, tä­mä
on jäloLnta; toiseksi jäljittele-mällä,
tämä on helpointa; j a k o l ­manneksi
kokemalla, tämä o n kat-fcerinta.
(Kiinalainen viisaus)
SävJeltäiteeii
kehi^s Kiinassa
kiinassa toiiriii parhaiilaan 57 tahs -
s i - jä lauluyhteyttä, oopperateatteria,
orkesteria j a kuoroa, Suuria yhtyeitä
on tämän: lisäksi K i i n a n kansaiiva-pautusanneijan
päähallinnolla, am-summa
jakaantuu seuraavasti: Bus^' mattiliitoilla - j a eri ministeriöillä:
sien tallirakennus ja korjaamo
(garäge) $207^500. kaupungin bussit
. $74,500. kaksi maantiebussia $9,000.
' m a a (tontit) $38,500, varaston tar­peet
S39.733, korjausverstaan varasi
to $23,516 j a loppu sekalaista omai­suutta.
— L ,
Jääkö Zatopek pois
Melbournesta
Praha. — E m i l Zatopekin ku-verepeämä,
joka joitakin aikoja
sitten leikattiin, on uudelleen lei­kattavana
j a näin ollen saattaa
o l l a kyseenalaista hänen osallistu­misensa
Melboumen kisoihin. Za­topek
p i t i erikoisesti silmällä ma­ratonjuoksuun
osallistamlsta. .«
Kiinaan on perustettu viisi konser­vatoriota
ja useita musiikkiosastoja
taidekoulujen yhteyteen. Maan mu­siikkikouluissa
on viime vuosien a i ­kana
saanut koulutuksen toista tu­hatta
henkilöä.
Varsovan kehittäminen
Wazny tekaisi
Puolan ennätyksen
P a r i i s i . Syyskuun 24 pnä täällä
suoritetuissa yleisurheilukilpailuis­sa
voitti.puolalainen Wazny.seiväs;
hypyn/ tuloksella 4.46. Mainittakoon,
että viikkoa aikaisemmin Eeles
Landström saayutti Hampurissa E u ­roopan
ennätyksen.-4.51. •
V. Shiringki 10,3
Moskova.:-^ Dynamon stadionilla
syyskuun 24 pnä alkaneissa kilpai-
Jiiissa voitti V . Shirinski 100 metrin
juoksun ajalia 10,3, mikä on sama
kuin N-liiton ennätys.
K A U P U N K I PYYTÄÄ ASC:ta
KÄYTTÄMÄÄN B U S S E JA
.'Äskeisessä - kokouksessaan päätti
kaupungin valtuusto pyytää, että
VJERAILUMATKOJA
KIINAAN JA PUOLAAN
Helsinki. — (Palkkatyöläinen) —•
Ammattiyhdistysliikettämme; edu&
tavat valtuuskunnat vierailevat PUÖT
lassa' j a Kiinassa saakka.: >;
4—5 pnä syyskuuta, lähti valtuus^
kunta Puolaan vierailu- ja tutustu­mismatkalle.
Valtuuskuntaan kuu­luu
järjestösihteeri Olavi Järvelä
sekä järjestäjät V i l j o Valander j a
VäTliö Vanhanen SAK:sta, sihteeri
K. Vähätalo, toiminnanjohtaja Väi-.
nö Arvola Mielisairaanhoitajien l i i ­tosta,
järjestäjä Pekka ^ Virtanen
Työläisliitosta, puheenjohtaja L ;
Halme Valtion V i r k a i l i j a i n liitosta
ja ylikonstaapeli A : Kaipio Poliisien
liitosta: Valtuuskunnan tulkkina
toimii. S A K : n opintosihteeri Jaakko
Rantanen.
Ammattiyhdistysliikkeemme val­tuuskunta
on kutsuttu myöskin K i i -.
naan vierailu- j a tutustumismatkal­l
e . Lähtö on sovittu tapahtuvaksi lo­kakuun
puolivaiheessa. Tähän val-fuuskuntaan
tulevat kuulumaan S A -
K : n puheenjohtaja > Eero Antikai­nen,
Metallityöväen toinen puheen-johtaja
V . Kuukkanen, Kunnantyön-tekijäin
Hiton puheenjohtaja . B .
Heinonen. Veturimiesten liiton pu­heenjohtaja
G. Widing j a Rakennus­työläisten
liiton puheenjohtaja A.
Saarinen sekä t u l k k i n a toimittaja N .
Nilsson.
Marsissa lunta ja
ilmakehämuutoksia
Moskova. —- Neuvostoliiton astrono­mit
ovat. ensimmäisen kerran havain­neet
Mars-tähdessä suuria valkoisia
läiskiä, jotka viittaavat siihen, että
siellä" on lunta, sanotaan Tassin tie­dotuksessa.
Ukrainalaisen tiedemiehen Barasa-shovin
kertoman -mukaan havaitsivat
Ukrainan astronomit viime e l c ^ tm
23 päivänä ensimmäisinä mainitut
läiskät, jotka olivat tähden eteläisellä
puoliskolla mannermaan ja merien
välissä. Kolme päivää myöhemmin
tähdet olivat suurentimeet valtaviksi
valkoisiksi peitteeksi, joka myöheni-min
jälleen pieneni. Kaikesta pääte­tään
on lumi peittänyt useiden kilor
metrien laajuisen alueen, mutta on
myöhemmin ' sulanut. Barasashovin
kertoman mukaan tapahtuu Marsin
pinnalla ja ilmakehässä parhaillaan
suuria muutoksia^ joita ei aikaisem-^
min ole havaittu.
Varsovassa on pidetty kaupimgin
kansanneuvoston ylimääräinen is­tunto,
jossa on käsitelty j a hyväk­sytty
Puolan pääkaupungin kehittä­missuunnitelma
10-12 vuodeksi. Pää­huomio
tullaan kiinnittämään suun­nitelman
mukaan. asuin- j a kaupun-kitalouden
' kehittämiseen. Varso­vaan
on mainittuna aikana.suunni­Siksi;
k u n aikaa on ^välissä t>
kovat on kohtalot plleet,
meolemme, osana niistä.
Päivä j o lämmin välihinpaisi
n i i n ihmeen k i r k a s p a raikas.
Siksipä uurastaa toveri yhä
ettei- pilveen .mene'taivas.
teltu rakennettavaksi 400,000 ^asuin­huonetta.
V Huomattavassa määrin
tulee laajenemaan myös kaupungin
kulkulaitos.
Antaa vain s a t a a - r -
doUareita Vapaudelle tulla.
Sitten on taa.s Tapaus
sulia j a m u i l a . — N.~
KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIi
TYÖTTöMYYSVAKUUTyKSfSTi
SITA
TÄ
Tomi o l i saanut «iHitaviteec
distaa lumen tiaapuriii etuku
Kun tyii tebty t u l i naapuri
j a painoi l a n i i o T o n i n kätee:
k a katsoi l a n t t i i i ^ m u t t a san:
el t u l l u t banen buttUUaan-
" N o T o m i " , sanoi n a ^ u r i ,
tulisi pienen pojan sanoa siilo
hänelle annetaan sentti lume
nista?"
"Isä sanoo, ettei sellaisia
saa käyttää", vastasi poika.
* * *
HUVITTAVAA
Mikkonen . m a k a d vuc
kunmmeessa j a : ystävänsä
nen t u l i häntä loMuttamaan.
tuaan muutamia sympaattisis
j a Kakkisen katse; harhaili
huonetta ja lopuksi n a i
-i^: Mitä tuhannen ilmettä s
kein tuijotat?" ihm«tteU M l k
— Ei mitään erikoista ^
Kakkinen. - ^ T u n t u i s i vain h(
hauskalta nähdä, kuinka ne
rumisarkun ulos tuosta ovest«
Vapaus lehti i
olla pitää
Paljoa e i sanota, mutta meii
sitä,
Inm dollareita sataa kuin ta]
lunta,
Vapauden karhut o l i vain p:
imta.
Vapauden takana seisoo sisi
kansa
määränä sillä on' vapauden ra
Esi-isät kaatoivat käskee,
nyt tämä kansa lukee j a lask
A i k a ajoittain työttömyysvakuu-Jos^ te
Colombo, Ceylon, - i - Täällä toimi­va
Canadan ylikomissioneri J . J.
H i i r i e y lahjoitti maanantaina Ceyi
Ionille kolme l i i k k u v a a eläinklinik­kaa.
Lahjoitus tehtiin Colombo-suunnitelman
puitteissa.
tustoimiston taholta julkaistaan Sille
esitettyjä kysymyksiä j a toimiston
laatimat ; vastaukset kysymyksiin.
Jos teillä on jotain epäselvää työt­tömyysvakuutuksen
suhteen, * n i in
tiedustelkaa lehdeltämme tai pai-kalliselta-
työttömyysvakuutustoimis-toltanne.'
Seuraavat kysymykset j a vas­taukset
saattavat kiinnostaa j a aut­taa
lukijoitamme käsittämään työt­tömyysvakuutukseen
liittyviä seik­koja:
Kysymjs: E n kykene tekemään
tavallista työtäni j a siksi joudun
vähennykseen kuukauden lopussa.
Haluaisin käydä konekirjoittajan
kurssin. Olisinko oikeutettu naut­timaan
vakuutuksesta sen ajan k un
olen kurssilla?
Vastaus: Vakuutuslain mukaan
vakuutusta vollaan määrätyissä ta­pauksissa
maksaa kursseilla oleville
henkilöille, jos vakuutustoimiston
virkailija suosittelee kursseille me­noa.
Kurssille suositteleminen
riippuu; tapauksen yksityiskohdista
ja,teidän tulisi neuvotella asiasta
paikallisessa vakuutustoimistossan­ne.
.
Kysymys: Onko avioliitossa oleva
nainen oikeutettu nauttimaan va­kuutuksesta,
jos hän jää pois työs­tään?
Tasfaus: Jos te j o u d u t t u työttö­mäksi
oltuanne avoliittoon menon
jälkeen työssä kaksi vuotta tai kau­emmin,
mitään lisäehtoja ei tule.
maksi • enneiikuin on kulunut
vuotta 'avioliittoon menostann
ette voi saada työttömyysvaku
ta, < eUei> työttömyysvakuutusk
sanne p l e vähin täinvkymmenen
komaksua' avioliittonne teon jj
seltä kaudelta. Ja j o s te (
avioliittoon menonne aikana ts
nämä kymmenen viikkomaksu
saatava siltä kaudelta, jonka c
uudelleen työssä. (Visseissä i
teissä e i näitä; ehtoja tarvitse
tää; esimerkiksi jos; työnantaj
erotti teidät sen säädöksen p
teellä, ettei hän voi pitää palv
sessaan avioliitossa olevaa ns
tai jos jouduitte työttömäksi
vähyyden takia.)
Kysymys: Liikelaitos, jonka
veluksessa olen päättää toimii
sa. Koska vuosituloni ovat y
neet korkeimman rajan en ole
meisenä kahtena vuonna maks
vakuutusra|iastoon. vaikka
monta vuotta sitä ennen maks
rahastoon. Onko^ minulla oi
30 maksuviikkoa viimeksi kului
104 viikon aikana; joista 8: viiir
kuluneen 52 v i i k o n aikana en
kuin voin nauttia vakuutuksest
Vastaus: Tällaisessa tapauks
tavallinen 104 viikon aika (joi
teillä on oltava vähintäin 30 vL
merkit kirjassanne) voidaan p i
tää sillä kahdella vuodella, joi
ette maksaneet:rahastoon, teh
enintään 208 viikkoa. Samaten
viikon aikaa voidaan pidentää 1
della yuodella e l i 156 viikkoon.
PÄISTÄH PAKINA
Riemu-uutinen tulossa
VallejTi kisoja kohtaan.* Neuvosto­laiset
tekivätkin esityksen, että vuo­den
1959 keväällä eri maiden edus­tajat
tekisivät kisapaikalle yhteiseln
matkan tutustuakseen kisojen jär­jestelyihin.'
Onkin hyvin mahdollis­ta,
että suurimmat hiihtomaat tule'
vat lähettämään 2 — 3 edustajaa t u ­tustumismatkalle.
alueelle. Ei voida hyväksyä, että sellaista liikenneväylää
voidaan kuormittaa kansainvälisyyden velvoituksilla.'^'
; Jos Suezin kanavaa ei voitu "kansainvälistyttää" silloin"
kun Britannia oli altavastaajana, niin miten sitä voidaan
"kansainvälistyttää" yhtään sen paremmin nyt, jolloin on
Egypti altavastaajana?
j M e Ihmiset, opönme- tavallisesti, t ai
ainakin aivan liian usein .katkerien
kokemusten perusteella; Siitä var­maan
sanonta: "Kokenut kaikki tie­tää,
mutta vaivainen kaikki kokee'V
': H^imä r ^ i v a i n e n / kokemus" alkaa
tavallisesti jo ^pikkuruisena lapsena,
ssinokaamme vaikka siitä; että pieno-kainen
tyrkkää sormensa kuuman
hellan'kylkeen; josta seuraa : ensin
katkera Itku. ja sitten, kokemukseen
perustuva tieto, että hella voi polttaa:
. LMutta niin • ihmeelliseltä - kuin:' se
näyttääkin, näitä "katkeria koke­muksia'',
riittää useimmille meistä a i ­na
vanhuudenpäiville astL Varsinkin
me - suomalaiset olemme tunnettuja
siitä, että emme usko puheita; meidän
täjrtyy saada Itse kokeilla j a koettaa!
Totuuden nimissä on myönnettävä,
että sdlekirjoittanutkin on "polttanut
siipensä" - monta - kertaa pitämällä
kiinni siitä supi-suomalaisesta M s i -
tyksestä. että suomalainen ei usko
onnen kuin koettaa.
^Ottakaamme esimertäksi Canadan
ja Yhdysvaltain väliset suhteet. L u u l ­len
sinisilmäisessä -lapsundenuskossa
teklevänsä hsrvää tälle: maalle, a sen
valtloUe ja kansalle, allekirjoittanut
on lukeutunut niihin, jotka ovat^ va-'
roittaneet Ottawanvkorkeita 'Viskaa­leja
siitä.- että Canada; on: joutumassa
alustalaisen : aseinaan r siinä::.määrin:
että^ canadalaisista ' tehdään: "veden
kantajia Ja puiden hakkaajia" kors­keille
jänkki-isännillbi
: Sellaista e i : olisi -luonnollisestikaan
saanut .sanoa,- j a meitä varoitettilnkin
siitä aikanaan,.mutta suomalaisen si-v
suUa pidimme kuitenkin kiinni totuu­desta,
: sellaisena kuin me . sen ym-
;niärsimme. •' .>.;•-. ^
Seuraus on ttmnettu: Kommunlsti-nimen
lisäksi olonme siitä saaneet
tulvimalla parjausta^ tätä pientä, ja
vähäpätöistä - Vai»us-lehteä vastaan!
Mutta nyt. «tarkemmin sanoen viime
viikolla, tuli Ottavasta Toronton joh­tavan
liberaalisen lähden C P : n u u t i s -
tieto. missä kerrottiin:
"Canadan hallituksen. Johtavat v i r ­kailijat
saavat Yhdysvaltain puolus-'
tusdepartmentin luotettavaisuustar-iistuksen
ennen kuin he vierailevat
Pohjois-Ganadan tutka (radar) ase­milla,
tiedoitettihi tänään;
"Tiedoittajat sanoivat, että tätä luo-tettavaisuustarkkailua
on toteutettu
pohjoisen laslain ministeriin, Hon:
Jean Lesageen,. R C M P :n päällikköön
L H . Nicholsoniin j a pohjoisen asiain
apulaisministerita Gordon Röbertso-
Miin. •
"He,sanoivat myös, että Canadan
iohtavat virkailijat ilmoittavat ame­rikkalaisille
ennenkuin he lähtevät
?ohjois-Canadassa sijaitseville tutka­ilemille.
"Viimeaikoina on tiukennettu Y h -
i y ^ l t a i n t u r v a 11 i suussäädökslä
OEWrtutkalhijalla Canadan arirtU-iassa.
-Yhdysvallat • on xahoittanut
^400,000.000 maksavan tutkalinjan i a -
'lentnmisen.
" D E W r U n j a n asemille tai niiden l a -
hettjrville menevät canadalaiset tar-
'dstetaan New Yorkissa , .
Näyttää, ainakin pinnallisesti siltä,
.3ttä ne canadalaiset, jotka ovat olleet
viimeaikaisesta, kehityksestään huolis­saan,:;
ovat kaikesta ^parjauksesta ja
panettelusta huolimatta olleet oikeas-as.
Mutta Qikaismmin "siipensä polt­taneena",
allekfarjoittanut kieltäytyy
uskomasta totuutta jä:uskottaa il
leen, että Canada Ja Yhdysvallat j
edelleenkin ja kaikeUa tavalla ehi
tomasti tasa-iarvoisla I kumppanuki
Tämä ^sittenkin vaikka kauppal
piomme lähentelee Yhdysval
kanssa miljardia «dollaria tänä vt
na!
Mutta nyt kun amerikkalaiset i
kivat, että onko Canadan pobjoisi
vieraUeviUa- Canadan halUtuksen 1
kehnmilla,vlr*ailIjoilla mitään "»
riä" j a sös VvaarallisiaVfaJatuksia.
voimme kaikessa .rauhassa odot
Washhigtonista sellaista uutistie
että Yhdysvaltain lännellä vieraile
Yhdysvaltain .haUitUksen korkeinn
vttkaiUjat-saavat Ottawasta. Canai
viranomfusilta 'iluotettavalsuusto?
tuksen", mitä Ilman he eivät'?
Washingtonista poistua.
On se mukavaa luettavaa; 1
saamme nähdä oikein sanomalebi
präntättynä, että Yhdysvaltain v
tiolllsen poliisin, eU ohranan (FB
paljon mainostettu päällikkö, cax.,
Edgar Hoover ei saa poistua Washä;
tonista. ellei hän sitä ennen saa "It
tettavaisuustodistusta" Canadan K
tohallitukselta!
Tasa-arvoisvQs ^ on nimittäin, taa
arvoisuutta Ja k u n kerran tasarar?»
sia ollaan, n i i n tämä riemu-nntto
on tietysti tulossa. — JSnsäkonxa.