1954-01-07-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
het la .koskee mm. eniH a ja fil^ofia professori >i. L | i a n valtlonjiiöpis.] roraaltojenvja tut-j a\a "asiantuntijan ques Monoil'ta Fa. tuutista» e mennä l E E N iisia sieltä; tilatpa ajoissa, ttelot vapaasti, ivel Agency , tSte; Marie, Ont. 6-5246 hjapakett^a ' leen. IIIIIIIIIIHIIlilillllirj ' Bakers )a kahvUelpsa.! ivä- -Ja' hääkaak-irjn.. lelpomoalan | EM3^7676 'Toronto, Ont{ llllllllillllllllllillllil NHUNENi W., TORONTO me Rd., väUUä) lantaina, tiistai-1 perjantaina klo I a.^.v^ istaan vastaan-1 %. 1881; Kotiin AON, L.iM.C.C. UOLITAUTIEN .ÄÄKÄRI A ROAD uimassa) O, ONT. o tunnit; 6-7 l p . IMET: - kotiin K I . 8015 SALON mi V. 0198 ren Ave. 3, ONT. ULMASSA) alaan kuuluvaa ilella; j a halvoin Tioden kokemus. Vaikeinkin hius-ermanentin kes^ Toimintmii SUONTA.: Tervetuloa. IICKSON slaakan L D m a »nto, Ontario ONTARIO 'din jäsen. ^, a varmaatl tai msrynnln.; min palrelnB o — M L 6554 5SÄ, ;N veluksen. Ivelu) amies. „ io/Oniario: KKI FÄNKIELTX nune kaiken-m- 7Sta)r , 1 «S/i''l(31-7-14-21) Älkäämme sentään enää sanoko amerikkalaisia canadalaisiksi Calgary. — "Se on väärentämätöntä £:an5%ksaa" k u n sanotaan, kuten O t - tavTi menettelee, että 85 pros. eutä • 26 Diljoonasta. (miljardista), mitka.on Caiiädassa (teomsuus- ymV laitoksiiil); sijo/vcttu vuoden 1945;n jälkeen, on canäSalaista pääomaa. Tämän lausunnon antÖralbertalamen "The Farm • and Ranch Revievv," julkaisu; m i k a ' j u l kaisi koko sivun toimituskirjoituksen otsikolla "Kuka omistaa :Canadan?'' Mainittu julkaisu painetaan Calgaryssa ja sen levikki on 120,000. ' F a rm and R a n c h Review" julkaisu syyttää, ettei ole "mitään tosiperustaa sen paremmin 26 biljoonalle kum 85:lle prosentillekaan'!; v Otta^nran kerskunta "on pelkkää hölynpölyä,, vaaralUsta hölynpölyä; jota : käytetään canada-laistehi tuudittamiseksi virheelliseen turvalhsuustimteeseen tämän maan omistussuhteiden luonteesta." Nama resuissit ovat nyt keskittymässä ulkomaalaisten käsim, ja Vellei •tätä suuntaa pysähdytetä j a mouteta, se voi ja tulee turmelemaan , tämän maan". MIKÄ ON CANADALAINEN? Kysyen "niika von canadalamen" mainitun-julkaisun loimltuskirjoituk-sessa kirjoitetaan: ^ /^Kaikille tavallisille kanadalaisille tämä on helppo kysymys vastattavaksi • Canadan kansalainen on canada-lainen. K u n me sanomme, että; cana-' dalaiset rahoittavat Canadan kehityk- • sen, me tarkoitamme, että Canadan kansa, joko yksityisesti t a i canadalaisr : ten'omistamien yhtymien kautta r a hoittavat sen. : Mutta Ottawa-ei puhu •lainkaan tästä. "Sen määritelmä 'ca-hädalaisesta'. näitä tUastoja varten sir sältää myös yhtiöt,-joilla on canada-laiset toimiluvat. "Lyhyesti ja suoraan sanoen, kaikki • laajennukset, mitä on tehty kokonaan täi osittain amerikkalaisten- omistar mien • haara-yhtiöiden canadalaisten tulojen avulla, on sisällytetty tähän 85: eeh prosenttiin. Tai pannaksemme sen toisin päin: se 15 prosenttia^ mikä • määritellään ulkomaalaisten sijoitukseksi, muodostuu kokonaan uudesta . pääoniasta, mikä on tuotettu .tähän; maahan; sillä siinä ei huomioida l a i n kaan sitä vanhaa (ulkomaalaista) pääomaa, mikä on kaksinkertaistunut jä uudelleen kaksinkertaistunut toi-sen maailmansodan: päättymisen. jälkeen, jolloin se on tähän maahan tuotettu. "Canadan teoUisuuskehityksen his-tona on tämä: Sitä on nopeistutettu perustamalla pääasiassa Ontarioon ja • Quebeciin täydelUsesti amea-ifckalais-teh omistalhien Corporationien haara-yhtiöitä. Nämä yhtiöt ovat alunperin sijoittaneet muutamia miljoonia dpllar reitä niiden canadalaisiin tehtaisihi. • Cänädästa- saadut voitot on pidätetty käyttöä varten ja sijoitettu yha suurempiin ija suurempiin-tehtaisim. • ; '•Ei ole mitään vaikeutta löytää ame-; nkkalaisia yhtiöitä, -jotka maksavat nyt voitto-osmkoina joka vuosi enem-iriän kuin m i t ä ne alunperin toivat tähän tnaahan. , • "Monet niistä ovat lisänneet pää- • omiaan tässä maassa kymmenkertaisesti; Se on tehty Canadasta .saatujen voittojen avulla, eikä tuottamalla Iisaa pääomaa tähän mahan.:. Mutta kun naiden laitosten omistajat ovat edelleen YhdysvaUoiaga, tämä amerikkalaisen i pääoman kasvu Canadassa on suuresti lisännyt meidän velkaam' me Yhdysvalloille." hallituksen väitöksiä^ mainitussa t o i - mituskirjoituksessa jatketaan: "Yleisesti puhuen ameriklEalaiset s i - jOjittavat paaomiaan sinne, mistä he saayatliska rahaa tuottamalla koneita ja tehtaita-, nfihin ne sijoitetaan, seka ostamalla meidän öljyämme, kaasu-amihe ja; rautamalmiresurssejamme. Canadalaisten taipumuksena on ostaa obligatioja, ja se. että kunmttavat rahansa kiinnityslainoihin. Tämä on jintanut amerikkalaisille suurta apua yhtiöittensä rahoittamisessa Canadassa. He ostavat osakkeita ja antavat canadalaisten ostaa heidän obligatio-jaan." Tämän jälkeen "Farm and Ranch Review" varoittaa: "Mika tassa on niin tärkeätä m se, että tuotantokoneistomme ja luonnonresurssiemme omistus keskittyy yhä enemmän u l k o maalaisten kasiin. Voitot j a niitä seuraavat paaomalisäykset menevät ulko-maalaiäille. Ellei tätä suuntaa pysäh-; dyteta ja muuteta, se voi, Ja t f ee tuhoamaan taman maan." ^ "The Farm and„ Ranch Review"^ei suosittele yhdysvaltalaisen : pääoman sijoitusmahdollisuuksien rajoittamista Canadassa:"Mitä me sanomme; on se, ' etta tassa maassa .on kaikkialla n i t - tavasti todistusainehistoa osoittamaan, jotta on välttämätöntä rohkaista ca-nadalaisia. vero- -ja • fiskaaliohjelman avxilla: riskeeraamaan; X pääomansa oman maansa kehittämistä varten.*'. Vaatien::tietoja tosiasioista; mainitussa toimituskirjoituksessa sanotaan: • "Lakatkaamme; .ennen muuta tilas-totarkoituksessa sanomasta amerikkalaisia canadalailiksi." Indo-Kiinan maantiedettä Kirj. I. H. ORRAS VOI TUHOTA MAAN • : Yllämainittuihin seikkoihm viitaten " F a r m and Ranch;Review'.? julkaisu selittää, että '.'yli: toinen puoli Cana- •dan kaikkien korporatiojen maksamista voitto-osingoista menee :nyt amerikkalaisille omistaijille." Sanoen"pelkäksi mielettömyydeksi" Parhain uuden vuoden ' TERVEHDYS 'Mr. ja mrs. K. Sorrille Toivottaa EMMA JA ED. KARLSON ^ sekä POJAT JA TOPI 617 East Pender Street Vancouver 4, B. C. INDO-KIINAN LUONNONKUVA . Ns. .Ranskan • Indo-Kiina muodosr täa Itäisimmän/^ osan Taka-Intian suuresta kolmihaaraisesta' niemimaasi; ta iTonkminlahden, JStelä-Kiinaii me? ren, ja Siaminlahden;välillä. Pohjoisessa Indo-Kuna rajoittuu: Kiinaan, lannsssa Birmaan ja Siamiin idässä ja etelässä mereen. IndoKiinan k or :konai£pinta-ala laskekaan yli 740,000. neLokilometnksi,: asukasluku 1949; i i ; 27—29. miljoonaksi, joista, ranskalaisia y l i 40,000 j a muita ulkomaalaisia 600,000. ValtioUisesti Indo-Kiina j a kautuu 3 valtioon — Vietnamiin ( e n i Tonkinm ja Annamin protektoraatit seka Kotsh.aikiinan siirtomaa), K a m - ' bodshan kuningaskuntaan j a ; Laok-- sen kunmgaskuntaan. Ranskan Indo- Knnan pääkaupunki on Saigon. ' Ranskan. Indo-Kuna - o n luonnonkui valtaan katmista; ja vaihtelevaa. Sen paaosa on pohjoiseen päin korkeami-: maksi kayvaa vuori- ja ylankomaatal Rtela- ja kaakkoisrannikolla sekä Tonk.nmlahden edustalla on laajoja, merellisten- jkenostumien; peittämiä alankoja j a jokien muodostamia suistomaita.; Rannikot ovat yleensä ala? via ja rikkonaisia, paikoitellen ni:den edustalla on runsaasti pieniä saaria. Indo-Kiinan vuoristot,muodostavat Sisä-Aasian:;, suuren ; poimuvuoristo-, vyön; kaakkoon suuntautuvan' jatkeen joka viuhkamaisesti jakaantuu yhr. densuuntaisiksi jono vuoristoiksi vali-sme ylatasankoineen j a : jokilaaksoi-necn.: ;.Vars n leveänä Indo-Kunaii pohjoisosan vuoristo ;paattyy osittain Tonkin-nlahteen, osittain taas jatkuu kaarevana, rannikolle pengermittaih alenevana Annamin vuorimaana (kor.. keimniafc kohdat 2.500 m) K a p Varel-l a n niemen ohi K a p St.'-Jacquesiih saakka. • Vuoriston. väliin aukenee Indo-Kunan eteläosassa' leveä M e - kongin halkoma Kambodshan ja K o t - shinkiinan alanko. Annamin vuoret, jotka : kaarena kiertävät Siaminlahden pohjoispuolella olevaa vanhorsta kiteisistä; k i v i - ; lajeista muodostunutta lohkoa, ovat syntyneet paleotsoolsis'ia j a arkeisista kivilajeista. Niiden kohouimen j a las-r keumien• arvellaan ; olevan;peräisin 'börtiaarikaudelta: Joista, mainittakoon etelässä'Mekong ja'itärannikol-; l a : Tonkmissa Songkoi; ("Punainen vurta"). suurine sivuhaaroineen. Useimmat virroista virtaavat yläjuoksullaan mutkitellen ahtaissa 'vuoristo-laaksofEsa/ j a ^alajuoksullaan ne ; ja-; kautuvat suuria suistomaita muodos-: vtellen moneksi suuhaaraksi, v jotka tulvivat voimakkaasti sadeaikoina. iSuurin IndoKiinan järvistä, on- Tong-le- Sap Kambodshan alangolla. Ilmastollisesti- Indo-Kiina on tyypillistä monsuunialuetta..;- Sadeaiko-jen ja kuivien kausien vaihtelun jyrk-kyyt! ia lisäävät: vuoristot. Itärannir kolia sataan. 2,000 mm. talvisen koU-^ lispäsaadai vaikutuksesta-; Kesän ja talven lämpötilan ero .suurenee; pohjoista kohti..; K y l m i n kuukausi on yleensä tammikuu, lämpimin huhtikuu. Hanoissa kesäkuu. ' _ KASVILLISUUS, iELÄIMISTO JA VÄESTÖ . Lajistoltaan Indo-Kiman kasvilli-; suus on sukua Etelä-Kiinan, E t u - .-Intian j a Itä-Intian saariston-kas-vUlisuudelle; joskin.; se>;;on--säilynyt suuremmassa, maarin alkuperäisenä. Luonileencmaisia Indo-Kiinalle; ovat .monsuummetsät,; jotka:,; vax!stavavt lehteiisä kuivaksi ajaksi. Korkeammalla; vuoristoapa metsät muuttuvat kesävihannaks:, jossa kasvaa moma havupuita ja komearunkoisia savanr neja. Rannikolla on; mangrove-rä-meikköjä j a palmulehtoja. Taloudellisesti tärkein arvopuu on teak. Eläimistöltään IndorEiina; on Etu-Intian kal'.iainen,;-Norsu, tapiiri, sarvikuono, tiikeri, pantteri .ja villipuhveli ovat vielä yleisiä. .Lintumaailma on r i kas, .kanalintuja • paljon. ;.'Monista myrkylliEistä käärmeistä vaarallism on etelässä silmälasikäärme. Indo-Kiinan väestön muodostavat indokLnalaiset, lähamä annamilaiset, joitä pidetään niemimaalle, muutta-: neiden mongolien j a siellä: -todennäköisesti. aikaisemmin asuneiden ,ma-laijien sekaratluna.v Indo-Kiinan läntisissä vuorissa sisäosissa on proto-malaijeihm kuuluvia senoi ja; sakkai-, kääpiökarisoja. negriittoihin kuuluvia, semange jav seka muita ilmeisesti . a i - , kuperäisiä asutusjäJömöksia y j a ; h e i moja. ; Indo-Kiinan - pohjoisosissa asuu paljon kiinalaisia. : 'Tonkinissa he ovat;pääväestönä-ja myös Anna-;; missa^Varsin voimakkaasti edustettuina. ELINKEINOT - Indo-Kiinan pääelinkeino on maanviljelys. Maa. jakautuu kolmeen suureen talousalueeseen :: 1) Saigonin ym-: parille ryhmittyvään alueeseen ( K o t - shinkima; Kambodsha,. E;tela-Laos ja ; Annam Kap, Varellastä etelään); j o ka rannikon,; jokien j a järvien erit- ''.iäin tuottavan:kalatalouden Iisaksi on lähes kokonaan;: maataloudellinen, kuuluen maailman suuriin: riisintuo-tantokeskukslln; 2):Haifongin ympä-rlle ryhmittyvään alueeseen v. (Tonki-n i n jä Annamin kolme pohjoista pli-^ riä),: jonka pääelinkeinoina-:; ovat maaanviljelys, kaivostoiminta j a kä-sityoteollisuus, sekä 3) ; Keski-^-Annav miin (Port; Annamin j a K a p Varelan väliset alueet) i jonka keskuksena on ; Touranen satamakaupunki ja;;joka harjoittaa pääelinkeinonaan maan-» viljelystä^; inutta ei kuulu suuriin r l l - s'nviljelykeskuksiin.-; Tämän alueen paä'.3uotteena on<kaneeli. Indo-Kiinan alankojen j a rannikkojen tärkein tuote on riisi. Lisäksi -Jouluaattona kehittynyt: riita :•: johti siihen,: että y76-vuoUas Alfred Hindrea (kuvan alaosassa); murhattiin vaatimattomassa ^nlökls^n Pori Wellerisia.; Ontariossa;; Tapauksen;^^ murhasta^syytettynä 32r'iruotlas lVilliam::Jacobs, joka. oli^^ a (Jacobsin asunnolla): murhatun Hindrean kanssa^ jonka St. Catharinesissa asuva poika WilUam:oml8- :taa Jacobsin vuokraaman asunnon.;Murhattu nosti: j^ Naapurit sanovat, että .vanhemman Jiindrean: ja Jacobsin välillä on viimeaikoina ollut useita.sanaharkkoja. JacobslUa on vUsI lasta. ^ Gasoliinin historiasta VILI LAURILA lähettää ' PARHAIMMAT TERVEISET JA ONNEA V. 1954 idän pojiMe sekä kaikille ystäville idästä pohjoiseen. 617 EAST PENDER STREET ' VANCOUVER 4, B. C. PARHAIN UUDEN VUODEN - T E R V / E H D Y S 'VAPAUDEN LUKLTAKUNNALLBI • RAUHAA AlkANEELLE VUO! SOINTULAN NAISTEN KERHO LLEl viljellään vehnää, hirssiä, papuja, öljykasveja, ::seesamiai.maapähkiiiä^ kahvia, 1 ooppiumia, tupakkaa. • betel- ; palmua, ; k u m i p u l t a ; b a t a a t t i a , t a r o a , kookospalmua, juuttia, silkkiä;; pippuria,- kardemummaa ym.-; I n d o - K i i n an .toisena: pääelinkeinona:; on j o k i - , s i - säjärvi- ja merikalastus. Kala on ruokavalion tärkeä osa'ja sitä viedään suolattuna j a kuivatttuia paljon: naapurimaihin. .;-;Pohjoisosan^^^;^^. vuoristojoaot kasvavat ,• cxyokkaita troopillisia jalo- j a kovapuulajeja, teakia; :-eebenholt8ia,:'bambua, . l a k k a - :puita ym. (Indo-Kiinan vuoristot' ovat rikkaat mineraaleista,.joistadimainit- •.akoon. kivihiili,:-rautamalmit^ vuori-öljy, hopea, lyijy, tina, sinkki, kupari, kulta,, jalokivet,, rubiinit, jadeiitit, fosfaatit, mangaani, kromi ym. M e r i suolaa: tuotetaan :runsaasti..;^:'Kar j a n - ho:to ei ole erikoisen. korkealla k a n nalla, "lärkeimmät-kotieläimet ovat puhveli, nauta, sika Ja kana. ;:::;Batiskalainen:£UrtomAaValto on tän}nt uudenaikaisen. teollisuuden pe-nistamiseni: Ii]do--<Kiinaan^ s ^ (seen «iellä laajat markkinat emämaan (Imperial OilReviewn mukaan)'; Ihmisen ,ar-/ioidaan tietäneen pet-. rolaumin ; olemassaolon , n c i n : kuusi-- tuhatta vuotta. Mutta ehkä/vain noin satäi vuotta; on oltu tietoisia s i i t a . e t^ t a siihen sisältyy sellaista : helposti haihtuvaa j a ; helposti räjähtävää a i netta ' m i ta sanotaan gascliihiksi. : • Vain 60 vuotta sitten oli meillä k i r^ jaimellisesti .puhuen tilaisuus saada gasoliinia -lahjaksi. Nyt me- vaivaam-; me aivojamme sen takia,:;että pitäisi saada enemmän j a entista .^arempaa gasoliinia jotojsesta tynnyrrstä • ivuo-riöljya mitä saadaan maaemon povesta. Nykypäivien^ gasolimimme on siinä maarin parempaa , entiseen verrattuna, etta monet eivät usko sitä samaksi valmisteeksi.: Eikä se sita todellisuudessa olekaan;- Nykyaikamen korkealaatuinen :;tuote saattaa sisältää vain kolmannen-osan tai vvähem-män sitä -mitä isoisämme sanoi: gaso-lanlksi. Mitä se 2/3; sitten -on?: Siitä on tarkoitus kertca tässä seuraavaan tapaan Fetroleumin 'jalostaminen sai a l kunsa kun ihmiset^ saivat tietää, että sytyttämällä tulen vuoriöljyllä: täytetyn padan .alle, on mahidollisuus h a - joittaaiöljy sarjaksi erilaatuisia tuotteita. Silloin haluttiin saada pääasiassa sellaista tuotetta • mitä; voidaan polttaa: silloisissa sydämellä vä-^ rustetuissa lampuissa, seiniä ja kattoja nokeamatta ja herkkää nenää loukkaamatta. (Lamppuöljy (kerosene) oli näiden puuhien vastauksena; 'Siltä muodostui siten varhaisempien öljynjalostusteh-taidenvarsinainen tuote. K u n lamppuöljy; oli eristetty jai jalelle; paksua öljyä, mika - osottautui paremmaksi •vciteluaineeksi : kuin; V karhunrasva. vaikka. siinä;;oli tietenkin paljon: toivomisen, tilaa nykyisten 'voiteiden kannalta katsottuna. (Ennen - : lamppuöljyn -eristämistä saatiin kirkasta nestettä, jossa . o l i kirpeä haju;, j a jolla oh . taipumus; aiheuttaa paljon vaikeuksia kun se joutui yhteyteen avoimen tulen kanssa, kutenniin menet ensimmäiset ölj yn jalostajat saivat surukseen kokea, nähdessään tehtaidensa .palavan poroksi. Se ei kelvannut lamppuihin koska ne heti räjähtivät. Kosr; ka sille ei keksitty mitään .kayttoa, oli silta varsin vaikea .päästä eroon. : Mutta kaikesta huolimatta tama halveksittu gasollini, jota: kukaan ei halunnut;:on nvkyaikalsen j a tehek-kaan petroleumlkemian - tuotteen .-esi - isä: Se johtuu siitä, ;että gasolilni on antanut.-meille avaimen .vuosisataiseen ar-/oitukseen silta miten voitai-: siin saada vahan tilaa . vaativa ja liikkuva voimalähde maalla ja ilmassa liikkumista varten. .Gasoliiniapolttoameenaan käyttävä räjahdyskcne (polttomoottori) • i l maantui pitkän aikaa sen ; jälkeen kun /ihminen oli oppinut -kulkemaan pyörillä varustetuissa ajoneuvoissa ja"ieoriassa.oppinut myöskm lentar maan. Jos V-S kone pannaan Ben Hurin;: sota vaunuihin, saattaa ; siitä syntyä jonkinlainen auto.; J o 15. vuor sisadalla: suunnitteli 'Leonardo da Vmct sellaisen lentokoneen mikä o l l - .^1 saattanut lentää ;— mutta -silloin ei ollut tyydyttävää -voimalähdettä sen liikkeelle saantia varten. Kokeilut ajovoiman keksimiseksi; johtivat jolhlnkin outoihin Ja Joihln- :fcin loistaviin kekslnnölhn — f ja: l ur kemat itomiln epäonnistumisiin. Jo niin kauan sitten kuin vuonna 1680 ehdotti sir. Isaac Newton,'ollesr saan* ehka sen' kuuluisan; omenansa •huumauksessa, ; että rakennettaisiin isellalnen höyrykcne: mikä suihkuttaisi hoyrya takaosastaan; ..'Han; o l i y l i kaksi vuosisataa edellä .VVhittlestä f nykyisen suihkumoottorin keksijästä) mutta kukaan el ollut siltä tietoinen. Samaan aikaan sai eräs hollantilainen tiedemies; («uyghens) • päähänsä ensimmäisen ajatuksen;:räjäh-dyskoneesta.- Polttoainpena oli siinä ruuti; -Vaikka; tämä: unelma : elikin loistava niin se tietenkin; epäonnistui; samasta syystä; -mikä vaikeutti lukuisia: ; myohempiakin • kekcijöltä: oh mahdoton; kontrolloidavräjähdys-tä. Kaikesta huolimatta hänellä o li ajatus sylinteristä j a vapaasti- Uikku-; vasta männästä, suuressa määrin s i i hen tapaan kuin niitä nykyään kayr tetaan. ; Ajatus mannasta auttoi; huomattavasti- höyrykoneen kehittämisensä; ;'ja pian;'sen jiilkeen; ihmiset ;;rupe'slvat srvlttamaan.höyryä kaikenlaatuiseen liikenteeseen:.,. Vuonna •1760; ranskalainen sotllaslnsinöorlOugnot: r a kensi kaksi -hoyrytniktoria tykkien vetämistä 7artcn. Vuoteen ISCO mennessä oli • englantilainen: Trevethlck rakentanut useita ; höyryllä; kulkevia ajoneuvoja. , v.iHöyry: osoittautui": mainioksi käyttö voimaksi junia -ja; laivoja; varten; Mutta se ei stplnut pieniin ajoneuvoihin ja ilmassa liikkumiseen koska höyrykattilat; Ja hiililajat ovat varsin vaikeita sovellettaviksi -vähäisiin tiloihn ta ilmassa kuljetettaviksi. : Oikeata polttoainetta: ja oikeata k o netta ei oUutvlela, sitä varten, mutta keksinnöt seurasivat toinen toistaan ja kaikki pe johtivat osaltaan ^leoliisuudelle; I (Näin ^ZndorKiinassa on jvain'riieimyUyJä;: sahalaitoksia, Jolta^ U n puuyilla» J a silkkikutomoja, pa-pcri-^ tupakka-,,sementti- J a . t u l i - tJdcutehtalta.sekä/^vähäisiä metalU-verstaita.^ Tonkiaia lukuunottamatta kunnollisia.t^ta Ja rautatieitä^on vähän. FääliUcennereittfefnä' ovat polut Ja Joetl Vientisatamista.ensim* mälsiä ovat Hanoi,. Haifonc,^ llourane Ja Saigon,,Bautateiflen: pitouft on teiden'IV, 14X100 fan-^^iaricrimmät ;,(n; 250 km.) 'Hanoi—Tourane '(n.; 700 , km), P h n o m - P e n h ^ i a m l n raja (385 km), Dieutri—Nhatrang (34 km); S a i gon— Nhatrang (515 km). Hanoi— Halfong (101; km); Benlongso—Loc--; ninh (69 km) j a Govap—Bendongso (49 km). V I E T N AM vIndo-Kiinan . pohjoisosa : Pohjöls- Vietnam (ent. Tonkin) on pääosaltaan Jynnanin alppimaan haarak-kelsta ; muotoutunutta moniosaista; maankamaraltaan: särkynyttä; karstimaan luontoista metsäistä vuorisi lioä; jonka laaksot, aukeavat kaakkoon.; Koillisessa nämä vuoret nousevat y l i 3fiOO m n korkeuteen. Syvissä rotkolaaksoissa juoksevat. :rUnsasVetI-set virrat (Songkoi;Songbo.Songkal) laskeutuvat Keski-Tonklnin aallokkaan mäkimaan kautta Ala-Tohki-niin, Tonklnlnlahteen, muodostaen Uudenmaanläänin kokoisen 5 m i l j . I h misen asuman; alavan j a ylenpalttisen hedelmällisen suiston,/jonka kevättulvien laskeudutiima peittää riisipeltojen vaaleanhento vihannuus. , P.-VietnaminU15,700 neliökilcMnetrin alueella asuu yli 10 m l l j . Ihmistä. :Maassa;vallltsee,troopillinen monsuuni- ilmasto, kesäon kuuma; j a Ttmsäs-sateinen, talvi suhteellisen Villeä; T a i - ' fuunltvtavallisla elo-syyskuussä; ^Vuoristoissa:; kasvaa^eheviä; sademetsiä; tasangoilla savanneja. Eläimistö: norsu, tiikeri, pantte/i, villipuhveli j a apina. Väestön pääosa annamllalslä, ; vuoristoissa: 4ise:ta alkuaeukashelmo-jai; 1 Pääelinkeinona maanviljelys:vriis i , maissi,. arrow-juuri, / sokerlruoko, pavut, hedelmät, 'tupakka, kahvi, tee, puuvilla, raakasilkkl. Ylängöillä k a r - Janholtoa. Vuorityö: rikkaita kivihiiliesiintymiä Hbngaissa, kalkkikivilouhoksia, kalamiini-efliintymlä, raut a a , ' t i n a a , : f o j a a t t e Ja. Teollisuus: puuvUIakehräämöJä,. huonekalu-' Ja paperitehtaita.^ ^ ' , . 1 > ,^«anpln yhdi^Ää Jynnanlin j a Än-- namiin kaksi täriceää^rautatietäl L a a j a 'ylertotieveijcko byvässäv k u n nossa, tärkein. Kiambodshaan raniUk- ;ij.v.v.-^e-,i.'K';.>:>.--<¥*i'r Pääkaupunki: Hanoi, tärkein -vientisatama Haifong. Keski-Vleninam (ent. Annam): 147 neliökilometriä, asukkaita yli 7 miljoonaa; ; pääväestö annamilaLsia. vuoristoissa mol-heimoja.: Annam on sankkojen metsien peif.ämaa; kiteistä, rannikolle pengermittain mataloituvaa vuorimaata; joka;: paikoitellen on kulunut laajoiksi; puolitasangoiksi. Rannikko on runsaslahtinen ja -saa-; rinen, mutta; • huonosatamfainen ja monsuunimyrskyjen; aikana vaaralli-neii;; Kasvillisuus; j a eläimistö -troo-pillset; Pääelinkeinona; maanviljelys: nisl.imaissi; vehnä, puuvilla. so'äerl-ruoko, kautsti, kahvi, tee tupakka, kilnankuori, beSelpähklnat, kaneli, kardemumma, lääkekasvit, maniokki, bambu. arekapalmu. raakasilkkl. Vuoristoista; saadaan - harvinaisia j a - lopuulajeja rannikoilta kalaa. Karjankasvatus ^ merkittävä. ;Vuorityö keskittynyt Touranen;;- ympäristöön: kivihiiltä, rautaa, kultaa, kuparia, sinkkiä;; grafiittia, suolaa; .Pääkaupunki Hue,pääsatama Tourane. Etelä-Vietnam (ent, Koishlnklina), Indo-Kllnan:eteläisin• osa::.Väestdssä useita* r: pieniä ;yähemml£tökansalll-suuksia. Pinta-ala 65,478 neliökilometriä n. 6 miljoonaa aflukasta...Kot-fihlnkiinan; pääosan muodostaa meir dän: Kemijokeamme kymmenen ker^. isjetriä, asukkaita n; 1,5—3:miljoonaa. taa pitemmän Mekongin suun ympäi rillä oleva hedelmällinen delta; Vain koillisessa on vuoristoa; .Ilmasto kuu--^ ma Ja epäterveellinen, kasvillisuus Ja eläimistö troopillisia;^; Pääelinkeinona maanvviljelys:;:rilsl,-pavut; soija, m a - nioUei^ba1)aattl,ji^okerruoko,rbetelpäh-kinat, ^opra, kautsu, tupaklca, maa-: pähkinät, malesi, puuvilla, p^puri. koökoepaimu. Karjanhoito: r xiauta^ -puhveli,>siica. Kalastus hyvinitUo^ sa. , fTeoUlsuus: riisimyllyjä, sahoja; saippua-,- vernissa-^kummi-, £a'nike- Ja hedelmämehutehtalta. 8X>00 hyviin m a a n - Ja y l i 6/)00 km; vesiteitä! •Rauiatie Mytliost^' ' 'Nhratranglln. Etelä-Vieiidiamin Ja' samalla' In9o- KAAIBODSHA Kambodzha (kansalliselta nimeltään -Khmer) - kuningaskunta- Indo- •Kunan; lounaisosassa: 181.000 neliökilometriä, asukkaita iahes 4 miljoonaa.' Kambbodshan länsiosa on vuorista; itaos^ alavaa hedelmällistä Mekongin tulvamaata. : Troopillinen monsuuni-ilmasto jotenkin siedettävä; Kasvll-; liEUus monsuuni- tai savannimetsää; vain rannikkovuorlstojen: merenpuoleisilla rinteillä sademetsiä. Metsissä runsaas!:l teakia, jalopuu-. Haani- Ja bambulajeja.: 'Eläimistö troopillista,; joet Ja järvet hyvin kalaisia, • Väestön paaosa :- khmeeriläfstä, maan alku-asukkaattungettu vuoristoihin. Maan suurin järvi Tongle-Sap, Jonka: poh-^ joispuoleislsta rämeistä kaivettu;esiin Ankor-Vatin jättlläismäinca muinainen temppeli;: Pääelinkeinona:maanviljelys: riisi, puuvilla, kauiisu, pip-? puri,; kapokki, kahvi, tee, tupakka, lakkapuu, palmusokerl. silkki, , ' K a r^ janholto^ ..'kalastus ja' ^ kotiteollisuus varoin kehittyneitä' Vuorityö: rautaa, fosfaatteja. Jalokiviä, jadeiltteja, PääJIIkenenväylInä linaantlet Ja vesireitit, -. Pääkaupunki • Phnom-Penh, Jonka yhdistää Siamin rauta/tde. LAOS : -.Laoksen (alkukielellä ^Pathet l>aon) on kimingaskunta: 231.400 nellökilo- Torstaina, tammlk. 7 p.,— Thursday, Jan, 7j 4954 1953 NL» taMiinlUe uusien Yoittojen vuosi -mm Moskoia. — (ULP) Vuosi 1953 on päättymässä. Se on merkinti>t neuvostoihmisille monia;uusia- ilo^ Ja Ja ^voittoja toteaa Pravda tiistaina; pääkirJoUuksessaan,; Jonka otsikkona un "Uusien voittojen vuosi". .;; Neuvostoliiton kansantalouden Johtava ala, sosialistinen teollisuus, on; kuluneena vuotena paäs^ sy t huomattaviin;- tuloksiin; .;Teol- : Usuustuotannon kokonaismaata on ; suunnilleen ;150%^ snnrompl kuin. ennen: sotaa; Teräksen .<: vuosituotanto 38 miljoonaa tonnia, kivihiilen 320 miljoonaa Ja öljyn 52 ^miljoonaa Vtonnia; .-Sähköenergian 'vuosituotanto on 133 miljaardia kilovatUtuntte.' Pravda korostaa,, ,että xaskaacf te-»^ - oUIsuuden ete.enpäinmenoon nojaten'^^'^^ ryhdyttUn IJeuvostoUltossa ^kuljaneef-' na .vuotena jyrkästi lisäämään ^ei^T'irfi, tölle tarkoitettujen tavaroiden Jä'e-^'!P'g lintav/ikkeiden tuotantoa, v Niiden "^^'t, \ tuotanto oli 72% sodancdellistä kpr-t " ^ keampl. Samanaikaisesti neuvosto-^' hallitus ja kommunistinen pttolue ovat hahmoltelleet laajakantoisen;^" '/^^!, ohjelman maatalouden edelleenkehlt-.-S^j.''j tämistä silmälläpitäen. 'TalousellTmän eri .aloilla saavutetut tulokset^^'ovat.tV! puolestaan johtaneet' kansan"3iy'Viri-,.^_.^|; •voinnin nopeaan kohoamiseen, ^ ii \ 'Pravdan pääklrjoltukseasa ^ M e n - ^jVi'^,' netään edelleen erästä kuluneen/vuo-"r -| • dqn luonteenomaista 'i^rettä. ^ Neu- ^}^\ vostoliiton kansojen ystäAryys ja mo- \ raallSHpoliitttaen ^; yihtenäi^ys ovat nykyaikaisen; auton mahdollisuuteen:; jatkuvasti lujittuneet. ' ^, ' Vuonna 1827 tuli tasauspyörästö (dif-ferentlal), vuonna '18'0 käsijarru-Ja vaihteleva .voimansiirto,: vuonna v 1639 ;v ulkanisointi; ija;: 1845: pneumaattinen (ilmapaine) rengas. , Vallan toiselle tahoiie suuntautuivat ne kokeilut, joita tehtiin 1860- luvulla. Sillein yritettiin käyttää voi- . ^ , malähteenä Pariisin valaisutskaasua. Mo**va. Jouluk. 29 pn.. - 7 (DLP) K u n siihen sekoitettiin sopivasti ii-1 «"ravda Julkaisee diagramman,^ ,teol-'^,.^4 ^ maa. aiheutti kipinä hämmästyttävä "suustuotannon kehitytaestä tolsaal- f ta lEurcopan kansandemokratian, ^'-^ Neuvostokansa on täynnä jiyolmaV ja päättäväUyyttä rakentaa k o m m u - \ nlstinen VhtieIskunta:"J(Neuvostcilmil-','^^^^^ { set ottavat uuden vuoden vastaan \ iloisina, life'katsovat luottavaisina tvi-^ *Ä; \ levalsuuteensa. .-^ ^ - - ^ ^ , ? "^"^ KAKSI DIAGRAMMIA m. tuloksia. Eräs Lenoir-nlminen mies sovitti tämän" periaatteen höyrykoneeseen ja laite liikkui. Vuonna 1862 hän asetti koneensa pyörien päälle Ja'nekln_lllkkuivat. Automobllllalka oli syntynyt,' heikkona.ja;hyljättynä lapsena. iMuutamiä vuosia myöhemmin p a tentoi Nicholas A. Otto' nelisyllnte-rlsen koneen. Jonka polttoaineena käytettiin myöskin vnlaistuskaasua mutta silla;'saatiin paljon:.parempia tuloksia; kuin alkaisemmlni; pakotta-; maila kaasun j a Ilmon sekoitusta sylinteriin. • Se oli valtava: edistysaskel koska paine lisää suuresti vissistä polttoainemäärästä saatavan: fvolman; paljoutta. Mutta valalstuskaasulla el ollut e-dellytyksiä automobiilin polttoal-neeksl.: El tiedebty;mitaänC keinoasen-kuljettamiseksi liikkuvassa ajoncu-< vossa ja kaiken lisäksi sitä saatiin vain- kaupungin kaasuJohdosta,::<mlkäi rajoitti sitä käyttävän ajoneuvon liikkumisalaa. Muut keksfjät kckellivät tärpätillä, mutta sekin osottaut u i : kelpaamattomaksi i ipolttoainccksl. - N i l b l n aikoihin olivat yrttcliäät miehet - ryhtyneet - poraamaani öljyni, kalvoja Ontariossa ja Pennsylvaniassa, saadakseen vuoriöljyar kaupalr: l'sia tarkoituksia varten öljynjalos-, tuslaltoksiä.; rakenncttiin;:=IPian :'myy- , (Jatkuu 6. sl^^ulla) ' maissa' j a .tplsaalta- kapltallstlslsÄ r ? ^^ maissa, Diagrammasta näkyy'selväs-r ' t l kaksi suuntaa elinkeinoelämän ke-^ 'V.; .• hltyksessä. <,'Kun kansandemokratian ' S ' ' maiden teollisuuden kokoinalstuotan-' to on tänävuonna kohonnut y l i koi-/;^^^^!-* mlnkertaiseksl ssdanedelllseen tasoon" \ iverrattutia, niin 'kapitalististen m a i - . '^>h ] den: teollisuustuotanto on ,Jo <vuosia ' 4 , * ^$ tallannut palkoillaan Ja tänä vuonna ^; se on jälleen alkanut aletar ' , ^ MOTORS. & EQXnPMENT eSLarchSt; ' Sudbury' Puhelin 8-8344 , PALVELLUT SUOMALAISIA YLI ,35 VUOTTA -;S?S;fig?;|giä?Ä^ MiuNiiiitiiiiiiiiiiiiiinimiriuiuiiirai ' m FORD & MONARCH henkilöautoja. . ' • FORD kuORUA-AUTOJA J» traktoreita. ' 'Suomalainen myyjä- > ii mi LAATUMUNITUSMÄSKIon . välttämäföh miinafuotanholle SIKSI USEAT SirPIKAEJAN. HOITAJAT RUOKKIVAT KANOILLEEN . BIG 3" MUNITUSMÄSKIÄ JA MUNiTUSMÄSKi-l UMIM AINA SAATAVISSA iLaokseesa, joka sijaitsee -Pohjois-.Ja 'Keskl-Vietnamln;-länsipuolella;;': o enfanmäkeeen..; metsäisiä .vuoristoja; Monsuuni-ilmasto on Vallitsevana. Metsissä-teak- ym.-arvopuita. Väestönä l a o - - t a l , i«3l ym. vuoristohei^ moja. Talouselämä takapajuista!! Norsunkasva>'ius huomattava. Pääellu-r keino maanvlvljelys: riisi puuviUa; kahvi;' tee,, tupakka/hedelmät/appel-;: sUnit, lakkapuu, kautsu, maiSsl, k a r demumma, kilnankuori, indigo,-.:Vuor i työ; tinaa, lyijyä, kultaa. m U i - kenneväylät: huonohkot:: maantiet!? j a Mekong, Jota myöten liitetään mm'' suuria teak-lauttoja, , Pääkaupunjkl, Vlenttane; -kunlnkaanfasulnkauputdci :;';;-'!ri:vSW^-,-Vi...^.,i'f:V/.»:'l:;v'ihiföÖ BRAN^ SHORTS
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 7, 1954 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1954-01-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus540107 |
Description
Title | 1954-01-07-05 |
OCR text |
het
la
.koskee mm. eniH
a ja fil^ofia
professori >i. L |
i a n valtlonjiiöpis.]
roraaltojenvja tut-j
a\a "asiantuntijan
ques Monoil'ta Fa.
tuutista»
e mennä
l E E N
iisia sieltä; tilatpa
ajoissa,
ttelot vapaasti,
ivel Agency ,
tSte; Marie, Ont.
6-5246
hjapakett^a '
leen.
IIIIIIIIIIHIIlilillllirj
' Bakers
)a kahvUelpsa.!
ivä- -Ja' hääkaak-irjn..
lelpomoalan |
EM3^7676
'Toronto, Ont{
llllllllillllllllllillllil
NHUNENi
W., TORONTO
me Rd., väUUä)
lantaina, tiistai-1
perjantaina klo I
a.^.v^
istaan vastaan-1
%. 1881; Kotiin
AON, L.iM.C.C.
UOLITAUTIEN
.ÄÄKÄRI
A ROAD
uimassa)
O, ONT.
o tunnit;
6-7 l p .
IMET:
- kotiin K I . 8015
SALON
mi
V. 0198
ren Ave.
3, ONT.
ULMASSA)
alaan kuuluvaa
ilella; j a halvoin
Tioden kokemus.
Vaikeinkin hius-ermanentin
kes^
Toimintmii SUONTA.:
Tervetuloa.
IICKSON
slaakan
L D m a
»nto, Ontario
ONTARIO
'din jäsen. ^,
a varmaatl
tai msrynnln.;
min palrelnB
o — M L 6554
5SÄ,
;N
veluksen.
Ivelu)
amies. „
io/Oniario:
KKI
FÄNKIELTX
nune kaiken-m-
7Sta)r , 1
«S/i''l(31-7-14-21)
Älkäämme sentään enää sanoko
amerikkalaisia canadalaisiksi
Calgary. — "Se on väärentämätöntä
£:an5%ksaa" k u n sanotaan, kuten O t -
tavTi menettelee, että 85 pros. eutä
• 26 Diljoonasta. (miljardista), mitka.on
Caiiädassa (teomsuus- ymV laitoksiiil);
sijo/vcttu vuoden 1945;n jälkeen, on
canäSalaista pääomaa. Tämän lausunnon
antÖralbertalamen "The Farm
• and Ranch Revievv," julkaisu; m i k a ' j u l kaisi
koko sivun toimituskirjoituksen
otsikolla "Kuka omistaa :Canadan?''
Mainittu julkaisu painetaan Calgaryssa
ja sen levikki on 120,000.
' F a rm and R a n c h Review" julkaisu
syyttää, ettei ole "mitään tosiperustaa
sen paremmin 26 biljoonalle kum 85:lle
prosentillekaan'!; v Otta^nran kerskunta
"on pelkkää hölynpölyä,, vaaralUsta
hölynpölyä; jota : käytetään canada-laistehi
tuudittamiseksi virheelliseen
turvalhsuustimteeseen tämän maan
omistussuhteiden luonteesta."
Nama resuissit ovat nyt keskittymässä
ulkomaalaisten käsim, ja Vellei
•tätä suuntaa pysähdytetä j a mouteta,
se voi ja tulee turmelemaan , tämän
maan".
MIKÄ ON CANADALAINEN?
Kysyen "niika von canadalamen"
mainitun-julkaisun loimltuskirjoituk-sessa
kirjoitetaan: ^
/^Kaikille tavallisille kanadalaisille
tämä on helppo kysymys vastattavaksi
• Canadan kansalainen on canada-lainen.
K u n me sanomme, että; cana-'
dalaiset rahoittavat Canadan kehityk-
• sen, me tarkoitamme, että Canadan
kansa, joko yksityisesti t a i canadalaisr
: ten'omistamien yhtymien kautta r a hoittavat
sen. : Mutta Ottawa-ei puhu
•lainkaan tästä. "Sen määritelmä 'ca-hädalaisesta'.
näitä tUastoja varten sir
sältää myös yhtiöt,-joilla on canada-laiset
toimiluvat.
"Lyhyesti ja suoraan sanoen, kaikki
• laajennukset, mitä on tehty kokonaan
täi osittain amerikkalaisten- omistar
mien • haara-yhtiöiden canadalaisten
tulojen avulla, on sisällytetty tähän
85: eeh prosenttiin. Tai pannaksemme
sen toisin päin: se 15 prosenttia^ mikä
• määritellään ulkomaalaisten sijoitukseksi,
muodostuu kokonaan uudesta
. pääoniasta, mikä on tuotettu .tähän;
maahan; sillä siinä ei huomioida l a i n kaan
sitä vanhaa (ulkomaalaista)
pääomaa, mikä on kaksinkertaistunut
jä uudelleen kaksinkertaistunut toi-sen
maailmansodan: päättymisen. jälkeen,
jolloin se on tähän maahan
tuotettu.
"Canadan teoUisuuskehityksen his-tona
on tämä: Sitä on nopeistutettu
perustamalla pääasiassa Ontarioon ja
• Quebeciin täydelUsesti amea-ifckalais-teh
omistalhien Corporationien haara-yhtiöitä.
Nämä yhtiöt ovat alunperin
sijoittaneet muutamia miljoonia dpllar
reitä niiden canadalaisiin tehtaisihi.
• Cänädästa- saadut voitot on pidätetty
käyttöä varten ja sijoitettu yha suurempiin
ija suurempiin-tehtaisim. • ;
'•Ei ole mitään vaikeutta löytää ame-;
nkkalaisia yhtiöitä, -jotka maksavat
nyt voitto-osmkoina joka vuosi enem-iriän
kuin m i t ä ne alunperin toivat
tähän tnaahan. ,
• "Monet niistä ovat lisänneet pää-
• omiaan tässä maassa kymmenkertaisesti;
Se on tehty Canadasta .saatujen
voittojen avulla, eikä tuottamalla
Iisaa pääomaa tähän mahan.:. Mutta
kun naiden laitosten omistajat ovat
edelleen YhdysvaUoiaga, tämä amerikkalaisen
i pääoman kasvu Canadassa
on suuresti lisännyt meidän velkaam'
me Yhdysvalloille."
hallituksen väitöksiä^ mainitussa t o i -
mituskirjoituksessa jatketaan:
"Yleisesti puhuen ameriklEalaiset s i -
jOjittavat paaomiaan sinne, mistä he
saayatliska rahaa tuottamalla koneita
ja tehtaita-, nfihin ne sijoitetaan, seka
ostamalla meidän öljyämme, kaasu-amihe
ja; rautamalmiresurssejamme.
Canadalaisten taipumuksena on ostaa
obligatioja, ja se. että kunmttavat
rahansa kiinnityslainoihin. Tämä on
jintanut amerikkalaisille suurta apua
yhtiöittensä rahoittamisessa Canadassa.
He ostavat osakkeita ja antavat
canadalaisten ostaa heidän obligatio-jaan."
Tämän jälkeen "Farm and Ranch
Review" varoittaa: "Mika tassa on
niin tärkeätä m se, että tuotantokoneistomme
ja luonnonresurssiemme
omistus keskittyy yhä enemmän u l k o maalaisten
kasiin. Voitot j a niitä seuraavat
paaomalisäykset menevät ulko-maalaiäille.
Ellei tätä suuntaa pysäh-;
dyteta ja muuteta, se voi, Ja t f ee
tuhoamaan taman maan." ^
"The Farm and„ Ranch Review"^ei
suosittele yhdysvaltalaisen : pääoman
sijoitusmahdollisuuksien rajoittamista
Canadassa:"Mitä me sanomme; on se,
' etta tassa maassa .on kaikkialla n i t -
tavasti todistusainehistoa osoittamaan,
jotta on välttämätöntä rohkaista ca-nadalaisia.
vero- -ja • fiskaaliohjelman
avxilla: riskeeraamaan; X pääomansa
oman maansa kehittämistä varten.*'.
Vaatien::tietoja tosiasioista; mainitussa
toimituskirjoituksessa sanotaan:
• "Lakatkaamme; .ennen muuta tilas-totarkoituksessa
sanomasta amerikkalaisia
canadalailiksi."
Indo-Kiinan
maantiedettä
Kirj. I. H. ORRAS
VOI TUHOTA MAAN
• : Yllämainittuihin seikkoihm viitaten
" F a r m and Ranch;Review'.? julkaisu
selittää, että '.'yli: toinen puoli Cana-
•dan kaikkien korporatiojen maksamista
voitto-osingoista menee :nyt amerikkalaisille
omistaijille."
Sanoen"pelkäksi mielettömyydeksi"
Parhain uuden vuoden
' TERVEHDYS
'Mr. ja mrs. K. Sorrille
Toivottaa
EMMA JA ED. KARLSON
^ sekä
POJAT JA TOPI
617 East Pender Street
Vancouver 4, B. C.
INDO-KIINAN LUONNONKUVA
. Ns. .Ranskan • Indo-Kiina muodosr
täa Itäisimmän/^ osan Taka-Intian
suuresta kolmihaaraisesta' niemimaasi;
ta iTonkminlahden, JStelä-Kiinaii me?
ren, ja Siaminlahden;välillä. Pohjoisessa
Indo-Kuna rajoittuu: Kiinaan,
lannsssa Birmaan ja Siamiin idässä
ja etelässä mereen. IndoKiinan k or
:konai£pinta-ala laskekaan yli 740,000.
neLokilometnksi,: asukasluku 1949; i i ;
27—29. miljoonaksi, joista, ranskalaisia
y l i 40,000 j a muita ulkomaalaisia
600,000. ValtioUisesti Indo-Kiina j a kautuu
3 valtioon — Vietnamiin ( e n i
Tonkinm ja Annamin protektoraatit
seka Kotsh.aikiinan siirtomaa), K a m - '
bodshan kuningaskuntaan j a ; Laok--
sen kunmgaskuntaan. Ranskan Indo-
Knnan pääkaupunki on Saigon. '
Ranskan. Indo-Kuna - o n luonnonkui
valtaan katmista; ja vaihtelevaa. Sen
paaosa on pohjoiseen päin korkeami-:
maksi kayvaa vuori- ja ylankomaatal
Rtela- ja kaakkoisrannikolla sekä
Tonk.nmlahden edustalla on laajoja,
merellisten- jkenostumien; peittämiä
alankoja j a jokien muodostamia suistomaita.;
Rannikot ovat yleensä ala?
via ja rikkonaisia, paikoitellen ni:den
edustalla on runsaasti pieniä saaria.
Indo-Kiinan vuoristot,muodostavat
Sisä-Aasian:;, suuren ; poimuvuoristo-,
vyön; kaakkoon suuntautuvan' jatkeen
joka viuhkamaisesti jakaantuu yhr.
densuuntaisiksi jono vuoristoiksi vali-sme
ylatasankoineen j a : jokilaaksoi-necn.:
;.Vars n leveänä Indo-Kunaii
pohjoisosan vuoristo ;paattyy osittain
Tonkin-nlahteen, osittain taas jatkuu
kaarevana, rannikolle pengermittaih
alenevana Annamin vuorimaana (kor..
keimniafc kohdat 2.500 m) K a p Varel-l
a n niemen ohi K a p St.'-Jacquesiih
saakka. • Vuoriston. väliin aukenee
Indo-Kunan eteläosassa' leveä M e -
kongin halkoma Kambodshan ja K o t -
shinkiinan alanko.
Annamin vuoret, jotka : kaarena
kiertävät Siaminlahden pohjoispuolella
olevaa vanhorsta kiteisistä; k i v i - ;
lajeista muodostunutta lohkoa, ovat
syntyneet paleotsoolsis'ia j a arkeisista
kivilajeista. Niiden kohouimen j a las-r
keumien• arvellaan ; olevan;peräisin
'börtiaarikaudelta: Joista, mainittakoon
etelässä'Mekong ja'itärannikol-;
l a : Tonkmissa Songkoi; ("Punainen
vurta"). suurine sivuhaaroineen.
Useimmat virroista virtaavat yläjuoksullaan
mutkitellen ahtaissa 'vuoristo-laaksofEsa/
j a ^alajuoksullaan ne ; ja-;
kautuvat suuria suistomaita muodos-:
vtellen moneksi suuhaaraksi, v jotka
tulvivat voimakkaasti sadeaikoina.
iSuurin IndoKiinan järvistä, on- Tong-le-
Sap Kambodshan alangolla.
Ilmastollisesti- Indo-Kiina on tyypillistä
monsuunialuetta..;- Sadeaiko-jen
ja kuivien kausien vaihtelun jyrk-kyyt!
ia lisäävät: vuoristot. Itärannir
kolia sataan. 2,000 mm. talvisen koU-^
lispäsaadai vaikutuksesta-; Kesän ja
talven lämpötilan ero .suurenee; pohjoista
kohti..; K y l m i n kuukausi on
yleensä tammikuu, lämpimin huhtikuu.
Hanoissa kesäkuu. ' _
KASVILLISUUS, iELÄIMISTO
JA VÄESTÖ
. Lajistoltaan Indo-Kiman kasvilli-;
suus on sukua Etelä-Kiinan, E t u -
.-Intian j a Itä-Intian saariston-kas-vUlisuudelle;
joskin.; se>;;on--säilynyt
suuremmassa, maarin alkuperäisenä.
Luonileencmaisia Indo-Kiinalle; ovat
.monsuummetsät,; jotka:,; vax!stavavt
lehteiisä kuivaksi ajaksi. Korkeammalla;
vuoristoapa metsät muuttuvat
kesävihannaks:, jossa kasvaa moma
havupuita ja komearunkoisia savanr
neja. Rannikolla on; mangrove-rä-meikköjä
j a palmulehtoja. Taloudellisesti
tärkein arvopuu on teak. Eläimistöltään
IndorEiina; on Etu-Intian
kal'.iainen,;-Norsu, tapiiri, sarvikuono,
tiikeri, pantteri .ja villipuhveli ovat
vielä yleisiä. .Lintumaailma on r i kas,
.kanalintuja • paljon. ;.'Monista
myrkylliEistä käärmeistä vaarallism
on etelässä silmälasikäärme.
Indo-Kiinan väestön muodostavat
indokLnalaiset, lähamä annamilaiset,
joitä pidetään niemimaalle, muutta-:
neiden mongolien j a siellä: -todennäköisesti.
aikaisemmin asuneiden ,ma-laijien
sekaratluna.v Indo-Kiinan läntisissä
vuorissa sisäosissa on proto-malaijeihm
kuuluvia senoi ja; sakkai-,
kääpiökarisoja. negriittoihin kuuluvia,
semange jav seka muita ilmeisesti . a i - ,
kuperäisiä asutusjäJömöksia y j a ; h e i moja.
; Indo-Kiinan - pohjoisosissa
asuu paljon kiinalaisia. : 'Tonkinissa
he ovat;pääväestönä-ja myös Anna-;;
missa^Varsin voimakkaasti edustettuina.
ELINKEINOT
- Indo-Kiinan pääelinkeino on maanviljelys.
Maa. jakautuu kolmeen suureen
talousalueeseen :: 1) Saigonin ym-:
parille ryhmittyvään alueeseen ( K o t -
shinkima; Kambodsha,. E;tela-Laos ja
; Annam Kap, Varellastä etelään); j o ka
rannikon,; jokien j a järvien erit-
''.iäin tuottavan:kalatalouden Iisaksi on
lähes kokonaan;: maataloudellinen,
kuuluen maailman suuriin: riisintuo-tantokeskukslln;
2):Haifongin ympä-rlle
ryhmittyvään alueeseen v. (Tonki-n
i n jä Annamin kolme pohjoista pli-^
riä),: jonka pääelinkeinoina-:; ovat
maaanviljelys, kaivostoiminta j a kä-sityoteollisuus,
sekä 3) ; Keski-^-Annav
miin (Port; Annamin j a K a p Varelan
väliset alueet) i jonka keskuksena on
; Touranen satamakaupunki ja;;joka
harjoittaa pääelinkeinonaan maan-»
viljelystä^; inutta ei kuulu suuriin r l l -
s'nviljelykeskuksiin.-; Tämän alueen
paä'.3uotteena on |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-01-07-05