Vapaus, January 6, 1966

              s i v u 2 ' , Torstaina, tammik. 6 p. — Thursday, Jan. 6, 1966
VAPAUS INDEPENDENT LiABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Establlshed Nov. 6, 1917
EbiTOR:W. E K L U N D MANAGER: E. S ^ K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
Published thrice week;ly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100^102 E lm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing Address: Box 69 •
Advertlslng rates upon appUcation, translation free of ch^rge.
Authorized fis second c)a«s ofiall by the Fost Qlfice Department,- Ot(ftwa,
' and for payment of pöstage in casti.
( M f m b e r of Ih -CANADIAN LANGUAGE-PRESS
TII4USHINNAT:
' Caiiaäassa: 1 vlc. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa 1 vk. $10.00. 6 kk. $5.25
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50. 6 kk. 6.75
•[•;••[ Eläkekorotus kiireellinen
Kahdentoista päivän kuluttua, eli tammtbuun-18 päivänä
kokoontuvan parlamentin istunnon^käsiteltäyäksi tulee —
~ niin ^naikin odotetaan — useita hyvin tärkeitä kSj^ymyksiä.
Yrittämättä mitenkään lajitella niitä "t^rkeysasteessa",
meidän harkituu käsityksemme on, että' kaikkein kiireelli-semmin
pitäisi käsitellä vanhempien kansalaistemme elämää
ja toimeentuloa koskeva eläkekysymys.
Kukaan ajatteleva canadalainen ei voi olla tunnustamat­ta
§ite tpsipsiaa, että $75.00 kuukausieläke on aivan liian pie­ni.
Sillä ei voida mitenkään pitää henkeä ja ruumista "sa­moissa
vaatteissa", jos ei eläkeläisellä ole itsellään joitakin
muita tuloja, kuien oma halpahintainen asunto, sijoituksia
tai lapsia, jotka voivat apua antaa joko muodossa tai toisessa.
Sum-i enemmistö näistä vanhemmista kansalaisistamme jou­tuu
kuitenkin elämään kädestä suuhun, kuten sanotaan, ja
heidän kohdaltaan tämä eläke on aivan riittämätön.
Kun tämän lisäksi huomioidaan, että elinkustannukset
kohosivat yksistään viimeksikuluneen vuoden aikana halli-tuksen
omien tilastotietojen mukaan noin 3-prosenttisesti —-
kim kulutustavarain hinnat, sekä vuokrat ja muut välttämät-töpiät
menot kohoavat joka päivä ^ niin silloin nähdään,
että eläkkeiden korotuskysymys tulisi .käsitellä pikamarssissa
parlamentin uudessa istunnossa. Ei riitä se, että eläkeläisille
luvataan korotuksia joskus tulevaisuudessa, sillä "taivaan
piirakat" eivät auta sen paremmin ruoka- ja vaatetavarain
ostossa kuin vuokrien tai verojen maksussa.
'Kaiken lisäksi on muisteltava, että kaikki puolueet lu­pasivat
viime marraskuussa pidettyjen vaalien edellä eläk­keiden
korotusta. Molemmat tj^öväenpuolueet lupasivat teh-dä
kaikkensa peruseläkkeiden korottamiseksi 125 /dollariin
•kuukaudessa; konservatiivit lupasivat sadan dollarin kuu­kausieläkkeitä
ja liberaalitkin puhuivat "tarpeessa olevien"
vanhempien kansalaisten eläkkeiden korottamisesta. Mitä ta­hansa
määrä- ia. vivahde-eroa näiden puolueiden lupauksissa
ilmeneekin, yhteistä niille kaikille oli lupaus eläkkeiden ko­rottamiseksi.
Nyt on tullut aika näiden lupausten lunasta-
^mjseksi!
'Ottaen huomion sen, että tuhansilla ja tuhansilla nyt
eläkkeellä, olevilla tai pian eläkeikään tulevilla kansalaisilla
ei ole jnitään muuta turvaa kuin tämä peruseläke (vuoden
alussa voimaan astunut työsuhteisiin perustuva Canadan elä-kesuunnitelma
ei heitä auta lainkaan)^ eläkkeet pitäisi ko­rottaa
vähintään 125 dollariin kuukaudessa — ja tämä eläke
olisimyönnettävä ilman mitään nöyryyttäviä "köyhyyden-todistuksia"
kaikille niille, jotka ovat nyt peruseläkkeen va­rassa.
Mahdollisesti tämä turituu hieman suurelta kertakoro-tukselta,
mutta kun huomioidaan viimeaikoina r tapahtunut
hintojen kohoaminen, mikä jatkuu päivästä toiseen aina sii­nä
määrin, että hallituskin pitää "normaalisena" 2-prosent-tista
hintatason kohoamista vuodessa, silloin nähdään, että
tämän pienempi eläkekorotus ei vastaa enää tämän hetken
tarpeita. Sellainen eläkekorotus antaisi huojennusta vanhem­mille
kansalaisillemme, jotka ovat voimiaan säästämättä rar
kentaneet tätä maata, antaen omalla sarallaan parhaan mah­dollisen
panoksen maamme kehityksen ja suuruuden hyväksi.
Heille kuuluu oikeutena — eikä armopalana — säädyllinen
toimeentulomahdollisuus vanhemmilla päivillään. Sitäpaitsi
tulee muistaa, että se auttaisi osaltaan maamme talouselämän
vilkkautta, sillä kun vanhemmat kansalaisemme voisivat
puutteen ja siitä johtuvan "nuukuuden" asemesta ostaa ruoan
ja vaatteiden lisäksi muitakin tavaroita ja palveluja joka­päiväiseen
käyttöönsä, se vilkastuttaisi osaltaan liike- ja ta­louselämää
yleensä.
Kuten sanottu, vajaan parin viikon kuluttua kokoontu-
. van parlamentin istunnon käsiteltäväksi tulee~useita tärkeitä
ja ajankohtaisia kysymyksiä, mutta mikään niistä ei ole niin
kiireellinen tehtävä kuin on eläkkeiden korotuskysymys. An^
takaamme kukin omalla tavallamme Ottawaan menevien
edustajiemme ja myös hallituksen jäsenten tietää, mitä me
tästä asiasta ajattelemme.
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
J^ck Vuol^elalpen, Kapuskasing,
Ont., täytti joulukuun 30 päivänä
70 vuotta.
Atu Koivula, Long Lake, Ont.,
täyttää lauantaina, tammikuun' Q
pna 75 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Kat$«^us vuoden 1965 maailmaan:
Vuosi Vietnamio sodan yaFJpssa
Maailman turuilta
VAIMO VÄRJÄSI MIEHENSÄ
RAKASTAJATTAREN
— Muuan 58-vuotias ranskatar kosr
ti äskettäin ipi^hensä 27-vuqtiaalle
rakastajattarelle värjäämällä tämän
kasvot omatekoisella kestovärillä.
Saatuaan vihiä miehensä syrjä­hypystä
vaimo valmisti jodista, mus­teesta
ja jostakin kemikaaleista vä-riseokspn,
jota hän säilytti jääkaa­pissa.
Sitten hän seurasi miestään
kun tämä meni tapaamaan neitos­ta.
Juuri kun mies ja tyttö vaihtoi­vat
joululahjoja tytön asunnossa,
vaimo ryntäsi "sisään. Neitonen pa­keni
rakennuksen kuudenteen ker­rokseen
kiukkuisen vaimon takaa-ajamana.
Vaimo heitti seoksen neitosen
kasvoille, jotka heti värjäytyivät
punaisiksi. Tyttö kauhistui, sillä
hän luuli astiassa olevan jotakin
syövyttävää happoa. Poliisiasemal­la
kemiaa opiskellut petetty vaimo
vakuutti värin lähtevän kahden vii­kon
kuluttua.
—Älkää pelätkö, jos naamanne
sitä ennen muuttuu vihreäksi. Se
merkitsee vain sään muutosta, sanoi
vaimo neitoselle.
rikan maita muodostamaan yhteiset
asevoimat tehtävänään puuttua t i ­lanteisiin
niissä läntisen pallonpuo­liskon
maissa, missä valta on luisu­massa
'ei-suosituille" voimille.
Tämä USAn omaksuma poliisi'
rooli on viime vuosien aikana muut­tunut
niin jokapäiväiseksi, että s i i
hen taskin lainkaan kiinnitetään
huomiota, vaikka sopimuksissa ja
julistuksissti tällainen puuttumisoi-keus
myönnetään vain kansainväli.'
selle järjestölle, jos sillekään.
Afro-aasialaisen liikkeen haaksi­rikko
on toinen kuluneen vuoden.
merkittävimpiin kuuluva ilmiö. A l -
gerissa kesäkuussa pidettäväksi aiot
tu toinen afi^o^aasialainen konfe­renssi
(toinen Bandung) jonka esi­valmisteluissa
j o tuntuivat Neuvos­toliiton
ja Kiinan erimielisyydet,
siirtyi myöhemmäksi J^igerian joh­dossa
kesäkuun alussa tapahtuneen
vallansiirron takia. Myöskään mar­raskuussa
ci kokouksesta tullut mi­tään
kun Kiina ilmeisesti Indone­sian
j a Pakistan—Intian selkkauk­sissa
karsimansa arvovaltamenetyk-sen
takia kieltäytyi osallistumasta
kokoukseen
Indonesia, joka oli oilut Kiinan
aatteellisena liittolaisena kerättäes­sä
"uusien kansojen" voimamuodos-telmaa
'vanhoja" vastaan muutti
suuntaa, kun loka—marraskuun
vaihteessa toimeenpantu vallankaap­pausyritys
luhistui. Sen jälkeen
oh kiinalai.':ystävällinen siipi joutu­nut
maassa alakynteen j a valta lui­sunut
pres. Sukarnolta kansallis­mieliselle
oikeistosivustalle jonka
nimekkäin hahmo on kenraali Nasu-suhteellisen
rauhallista sen jälkeen
kun DDRn valtionpäämiehen Wal­ter
Ulbrichtin Kairon-vierailu het­keksi
rikkoi Hallstein-opin ympy­röitä
mutta samalla hajotti jälleen
kerran arabiyhtenälsyyttä. Kyprok­sessa
on kuluneen vuoden ajan niin
ikään ollut "rauha maassa" Y K -
joukkojen ansiosta. Sen sijaan K r e i ­kassa
koettiin useamman kuukau­den
kestänyt kriisi nuoren kunin­kaan
uhmatessa kansan tahtoa . ja
suistaessa enemmistön suosiman ja
oikeiston vastustaman pääministe­rin
Papandreoun vallasta. LShinaa^
purissamme Norjassa tapahtui syys­kuussa
vaalien tuloksena historial­linen
vahdinvaihto: sosialidemo­kraatit
menettivät 30 vuoden jäl­keen
enemmistöasemansa -ja maa­han
n^uodostettiin porvarillinen hal­litus.
Samaan aikaan on virinnyt
keskustelua Norjan ja Tanskan
mahdollise.sta uudelleen asennoitu­misesta
kun NATO-sopimuksen voi­massaoloaika
vuonna 1969 päättyy.
Tältä osin kysymys liittyy suuresti
Ranskan asenteisiin.
Kenraali de Gaulle, joka joulu­kuun
19 pnä valittiin maan presi­dentiksi
seuraavaksi T-vuotiskau-deksi
on vastustanut USAn sanelu-politiikkaa
niin NATOrssa kuin E E -
C:ssäkin ja joutunut tässä vastak­kain
mm. Länsi-Saksan hallituksen
kanssa. Sen linja myös muLssa ky­symyksissä
— Kaakkois-Aasia, suh­teet
Kiinaan ja lähentyminen Neu­vostoliittoon
— on ollut okana länsi-liittolaisten
lihassa. Vaikka kenraa­lin
vaalivoitto olikin niukanpuolei-
Havannan konferenssi
Viime maanantaina eli tammikuun 3 päivänä alkoi Ha­vannassa.
Kuubassa "kolmen maanosan" — Aasian, Afrikan
ja Latinalaisen Amerikan maiden ensimmäinen solidaari-suuskonfereijssi,
johon osallistuu ennakkotietojen mukaan
noin viitisensataa valtuutettua sadasta maasta.
Konferenssin on kutsunut koolle Aasian ja Afrikan mai­den
yhteisviistuujärjestö, jossa eri maat ovat edustettuiria
.muulla kuifi hallitustasolla. ;
Havannassa nyt kokoontuneen konferenssin valtuutetut
edustavat vapausliikkeilä, järjestöjä' ja yhteisöjä ja konfe-,
renssin peruskysymyksenä on taistelu imperialismia vastaan.
Se on alallaan ensimmäinen kolmen maanosan konferenssi.
Canadan sisar-dominionin Ghanan puoluepropagandaa
hoitava ministeri Nathaniel Welbeck sanoi konferenssin tar­koituksena
olevan yhdistää sosiahstiset voimat kampanjaan'
imperialismin vallassa vielä olevien kansojen vapauttami-
•seksi.: ••••
Konferenssin alussa korostettiin erikoisesti yksimieli­syyttä
siitä, että Vietnamin sota on lopetettava. Puhuessaan
konferenssin avajaisistunnossa maanantai-iltana, Kuuban
presidentti OsvaldoDorticos tuomitsi ankarasti Yhdysvaltain
hyökkäyspolitiikan ja sanoi, että USA "on rauhan ja edistyk­sen
suurin vihollinen".
Konferenssin järjestäjien yhtenä taktillisena tavoitteena
on ilmeisesti se, että Kiinan ja Neuvostoliiton välinen aat­teellinen
kiista voitaisiin pitää keskustelujen ulkopuolella,
MITÄ ON SIVISTYS? ,
Kaikille ihmisille sivistys ei merr
kitse samaa. . Kouluis.sa opetetaan
kohteliaisuutta sivistyksen ensi eh
tona ja luullakseni sitä kannatetaan
ainakin ulkonaise.sti seurapiireissä.
Murhia sanotaan rikollisuuden esi­kuviksi,
mutta niin ei kuitenkaan
ole asian laita korkeimmin oppi­neiden
kansainvälLsissä kysymyk­sissä.
Siellä on ns. korpilaki sivis­tyksen
mittapuuna ja joukkomurhat
ovat suurimpana sivistyksen tuot­teena.
Siis sivistystä levitetään vie­läkin
samoin kuin 1500 luvulla us­konpuhdistusta.
Joka päivä kuulee uutisticdoissa
kuinka kaikkialla taistellaan vapau­den
puolesta, jopa-ryöstetään-toi-silta
ajatuksenkin vapaus mahdolli­simman
tarkasti, vain muutamien
yksilöiden ' vapauden" säilyttämi­seksi.
Ensin meitä opetetaan rakasta­maan
lähimmäistä, mutta sitten kun
olemme tarpeeksi kasvaneet ja vah­vistuneet,
että kykenemme aseita
kantamaan, opetetaan meitä jouk­komurhaajiksi.
Silloin ei meillä saa
olla minkäänlaisia omia ajatuksia
lähimmäisen rakkaudesta. Suurilla
rahamiehillä ei ole mitään muuta
lähimmäistä kuin raha ja ne, jotka,
työskentelevät heidän vapautensa,
puolesta ,eivät saa ajatella muu­ta
kuin esimiestensä vapautta. Jos
joku kaasan kaitsija ci voi mielin
määrin aiheuttaa eripuraisuutta
oman kansan keskuudessa, lähettää
hän niitä vähemmän uskottuja maa-michiään
toiselle pallonpuoliskolle
muka vapautta puolustamaan. Oi­keammin
sanottuna, tuhoamaan
toisten omaisuutta sekä heikkoja
toimeentulomahdollisuuksia j a edis­tysaskeleita.
M i l l o in tämän kauniin maailman
oppinut työläisjoukko herää yhteis­työhön
kaikkien vapautta puolusta­maan?
Pitääkö heidät ensin joh­dattaa
orjuuteen ja kurjuuteen en­nen
kuin h£ oppivat antamaan ar­voa
kansojen vapaudelle ja sille
työväenluokan osalle, joka raken­taa
yhteistä_eaislystä maailmassa.
— Jussi.
Nyt päättyneen vuoden kansain;
' välistä politiikkaa on varjostanut
Vietnamin sota jonka vaikutukset
' ovati tuntuneet lähes kaikissa mer­kittävissä
ratkaisuissa. Vaikka so-
. taa onkin käyty vuosikausia, vas­ta
helmikuun alussa tänä vuonna
aloit!etut pommibyökkäy](set Poh­jois-
Vietnamia vastaan laajensi­vat
sen vaikutukset yleismaail-maUisiksi.
Presidentti Johnson, joka edel­lisen
vuoden lopulla käymänsä
vaalitaistelun aikana vastusti
Goldwaterin sotayllytystä, oU tus-
~\f\n ennättänyt vannoa virkavalan­sa
tajpmikMun 20 pnä» kun hän jo^
antoi käskyn Vietnamin sodan
~")A9Jentamisesta. Tämän "eskalaa-t
i o l u i " kutsutun politUkan ansi-^^
04^ on U S A n asevojmig^Vietna-^
missä lisätty järjestelmällisesti ja
yhtä vääjäämättömästi rikottu ne
m^dolUsuudet, joita Moskovan
osittainen ydinkoekielto jännityk­sen
laukaisemiselle näytti avaa­van.
Vuodep vaihtuessa ei Viet­namin
varjo ole väistynyt. Sota .
jatkuu enentyvällä voimalla ja
uhka sen laajenemisesta suurso­daksi
on siten jatkuva.
T O I N E N K I N HYÖKKÄYSSOTA
USAn aseelliiten puuttuminen Do­minikaanisen
tasavallan asioihin, on
merkittävä nyt päättyvän vuoden
tilille. On merkille pantavaa, että
USA e i puuttunut Dominikaanisen
tasavallan sisäiseen komentoon edel
Ilsen vuoden syy.skuussa sotila.sjun-tan
kukistaessa laillisesti valitun
presidentti Boschin. Se lähetti jouk- nimekkäin hahmo on kenraali Nasu- nen ja osoitti hänen "jumaluutensa'-
koja .saarelle kun perustuslailliset i tion. Komn.unistinen puolue, joka rajat, on tuskin uskottavaa, että
viime huhtikuussa halusivat kukis-1 aiemmin oli hallitsevan liittoutu- Ranska muidenkaan -johtamana
taa juntan palauttaakseen vallan j nian toinen osapuoli, on Sukarnon muuttaisi suurestikaan tätä itsenäis^
presidentti Boschille; Rauhattomuu- i sisä- ja ulkopoliittisista ..tasoitusyri-| tä linja «nsa, joka tyydyttää ranska-det
tasavallassa ovat sen jälkeen i tyksistä huolimatta miltei kaikkial- laisten suuruuden kaipuun,
jatkuneet. Hyökkäystoimintaansa i Ia maas.sa saatettu lainsuojattoman Neuvostoliitossa on Hrushtshovin
kohdistuneen arvostelun takia on [asemaan si-malla kun irtisanqutu- kauden jälkeen selvästi väistetty
USA painostanut latinalaisen A m e - i mistä Kiinan linja.sta tapahtuu. Co- jjjjjjjjgjg ratkaisuja sekä sisä- että
I nelo - uusien maiden konferenssi, 1 ulkopolitiikassa. Peryslinjat ovat
1 johon Aasian ja A f r i k a n ohella olisi bileet iamat mutta niiden toteutta-
I'kutsuttu/myös latinalaisen Ameri­kan
maat—- on samalla myös hau-j
dattu. Kehitysmaiden yhteinen esiin
tyminen on heikentynyt myös muu­alla,:
Vietniimin sodan suhteen val­litsee
.to.sin useimpien aasialaisten
maiden keskeii penaatteellinen ykr
simielisyys ts, U S A h hyökkäys tuo­mitaan;
rnulta käytänört erimielisyy­det
ovat suuret. Afrikassa on maan­osan
yhtqnäisyysjärjestö OfiijS koke­massa
kovinta kriisiään Rhodelsian
selkkauksen yhteydessä. Yhteisestä
velvoittavaksi tarkoitetusta päätök^
sestä hijoliiiialta vain murtoosa Af-rikau
itseniiisistä valtioista on irti­sanonut
sul.tcensa Englantiin,:joka
pelaa kak.sinaaniaista osaa.
Neuvostoliiton j a Kiinan välistä
h.s, idoplo^ista kiistaa käsittelivät
1 9 : n puoiuoen lähettämät edustajat
Moskpvassa inaaliskuun alussa pää­semättä
mihinkään- käytännöllisiin
tuloksiin Aasian kommunististen
puolueiden jäädessä pois kokpuk-sesla.
Kiislijn vaikutukset ovat tun­tuneet
inyös Vietnamin sodassa, so­sialististen
maiden keskinäisessä
kaiipankäynnis.'5ä ja Intian ja Pakis­tanin
Kashmiria koskevassa riidassa
joka puhkesi avoimeksi sodaksi
huhtikuuss.i ns. Kutchin alueella j a ;
elo—syyskuussa itse Kashmirin alu­eella.
Kiinaa Ja Pakistanin suhteet
lämpenivät vuoden alkupuoliskolla
huomattavasti mutta Indonesian ta­pahtumien
ja Ajub Khanin USA-viciailun
jälkeen näyttää siltä kuiri
Pakistan palaisi entisiin asemiinsa.
Euroopas.sa on maanosamme pysyr
vaksi kriisilähteeksi mubdostuneen
Saksari-onji^plman ympärillä 'ollut
Ranska jälleen
poikkiteloin '
EECrssä -
Brjrn^L — Rapskqn l ^ l l l t u s o n r
odottamatta kieltäytynyt hyväksy-m^
tä yhteismarkkinoiden ensi"
vuoden talousarviota, ja täten on
uusi varjo langennut Luxemburgis-'
sa pidettävän E E C : n ulkoministeri­kokouksen
ylle, kerrottiin Brysscn
Iin diplomaattipiireistä viikko sit­ten
keskiviikkona. Myös Ranska o n ,
pitkän poissaolon jälkeen. luvan­nut
og^llistua tähän kokoukseen:
Brysselissä oltiin hämmästyneitä
Ranskan ilmoituksesta, ettei se ole
halukas hyväksymään budjettia...
koska Ranskan edustajia ei ollut
läsnä sitä -koskevissa neuvotteluis-.:
sa.
Italian Pariisin-suurlähettiläs A . ;
Fornari on muiden EEC-maiden nl-*
missä ilmoittanut ulkomiiiiBteri _
CouVe de Murvillelle,-että-Hanskan
asennoituminen on saattanut yh­teismarkkinat
"vakavaan tilantee­seen',
kerrottiin Brysselin' diplo--
maattipiireistä. Tapauksen ei kui-3
tenkaan uskota vaarantaneen Lux-'
emburgin ulkoministerikokousta,
joka pidetään luultavasti 17. ja 18..
tammikuuta.
kohteita joihin joukot voivat in­nostua.
On asetettava itsellemme
kysymys, että olemmeko me kaikin
koettanut parastamme kaikkien suo­malaisten
yhdistämi.soksi, ja jos
olemme, mutta epäonnistuneet sii­nä,
niin emmekö voi koettaa yhä
uudelleen j a siten oppia kokcnuik-.
sistamme. Ennen kaikkea on meistä
itsestämme kitkettävä juurineen
pois ns.' politiikan pelko sillä poli­tiikka
on^paras ase mikä meillä 6n.
(Pyysin kerran Vapautta paina­maan
.selostuksen minkälainen on
ei-poliittinen ihminen, mutta sitä
ei painettu.) .'
Meidän toimintamme j a lehtem­me
laajenee vain suomalaisten kes'
kuudessa ja tuella. Siksi meidän
tulisi käyttää enemmän hyväksem­me
kunnallisuuskysymyksiä. Yksi-tyiske.
skusleluis.sa (kuten Vapaus
on kauan menetellyt) on lopetetta­va
leikissäpäin tai puoli tosi.ssa
esitettävät Suomen moitteet. Selvää
on tietenkin ettei Suomessakaan ole
kaikkea hyvää, mutta aina sieltä
löytyy puolustettavaakin suomalai­sille.
Olisiko paikallaan järjestää
erikoinen kampanja tämän ky.sy-myksen
selvittämiseksi.
— - A . Vancouver, B.C.
minen on tapahtunut huomattavasti
varovaisemmin. Ideologisessa kiis­tassa
uusi jchto on noudattanut ta­soittelevaa
politiikkaa^ mutta'?i ole
kohdannut vastakaikua toisen osa­puolen
taholta. Tällä rihtamalla-on
vuoden mittaan tapahtunut sikäli
muutoksia, että sekä Pohjois-Viet-nam
että Pr.hjois-Korea nykyään y l ­läpitävät
hyvin suhteita myös Neu­vostoliittoon.
Suhteissa kapitalistisiin maihin
on Neuvostoliitto pyrkinyt lujitta­maan
kanssakäymistään mm. sellais­ten
maiden kuin Turkin ja Japanin
kan.ssa ja saanutkin sekä oman poli-
Moskova rakentaa
Moskova. — Seitsemän vuoden a i ­kana
on lähes 3 miljoonaa moskova­laista
siirtynyt uusiin asuntoihin, ei-'
kä rakentamisen vauhtia aiota supis--
taa. Ensi vuonna kaupungissa valmis-,
tuu 120 000 uutta asuntoa.
Nyt rakennettavien asuntotalojen,
päämuotoina tulevat olemaan 9-. 12-'
ja 16-kerroksiset talot. Rakennustoi­minta
jatkuu vi.kkaana kaupungin lai­taosissa:
ja sen keskialueilla.
Rakennustoiminnan laajuudesta an­taa
kuvan tieto, että er.si vuoden a i ­kana
valmistuu mm; 34 uutta koulua.
2.') poliklinikkaa, 10 apteekkia,16 kir­jastoa
ja 175 kahvilaa ja ravintolaa.
120 000 puhelintilaajaa saa tilaamansa
puhelimen.
USAn koneita
Laosin yllä
Hanoi. — Laosin vapautusarmeijan
ylipäällystö on julkaissut lausunnon,
jossa esitetään jyrkkä vastalause Yh­dysvaltain
ilmavoimille kuuluvien
strategisten pommikoneiden Laosin
vapautettuja a'ueita vastaan tekemien
ilmaJiyökkäysten johdosta. J
Lausunnossa todetaan, että jo yli*
vuoden ajan ovat USA: n ilmavoimat.
pc.nmittaneet ja tulittaneet Laosin"
vapautetuilla alueilla sijaitsevia sair-raaloita.
kouluja sekä muita urkeitäi
siviilikohteita.
tilkkansa että hajaantuvan län-silii- i Uusi m i e S rajalle
ton ansiosta syntymään repeämiä
siihen kauppapoliittiseen saartoket-juun,
joka sosialististen maiden ym­pärille
o l i vuosien mittaan raken
nettu. Oman taloutensa piirissä on
Neuvostoliitto ryhtynyt kokeile­maan
uusia taloudellisen elämän
johtamiskeinoja. Samansuuntaisia
muutoksia on tapahtunut myös E u ­roopan
kansandemokratioissa. Mar­raskuussa
tapahtui vaihdos Neuvos­toliiton
presidentin paikalla arme­nialaisen
Anastas Mikojanin jäädes­sä
eläkkeelle ja ukrainalaisen Niko­lai
Podgornyn ryhtyessä tähän vir­kaan,
joka viime aikoina on saanut
entistä suurempaa kantavuutta.
Vuoden loppukuukausilta-trertyT
tyy uudelle vuodelle kaikkein
akuuteimpana Rhodesian kriisi,
jossa lan Smithin johtamat ZiOr
000 valkoista näyttävät olevan ka*
pinassa koko maailmaa vastaan
Englannin pakotepolitiikka, mm.
New York. — Intialainen ken-"
raalimajuri indarjit Rikhye, joka^ •
on toiminut Y K : n tehtävissä useil-''
la kriisialueilla, nimitettiin maail-<
manjärjestön Keski-Idässä olevien.•
joukkojen komentajaksi.
sen julistama öljysaarto, on jiiä-nyt
puolinaiselusi eikä nä3^ä saa* v
vuttavan tavoitettaan: äänioiken- V
den takaamista maan valtayäes- v
tölle. Kriisi on samalla Afrikan ja
YKn kriisi, mutta myös Englan- ;
nin työväenpuolueen kriisL Labo- :
rin niukka vaalivoitto saavutettiin
kokonaan toisenlaisella ohjelmal­la.:
Labor-puolueen politiikka
"Suezista itään", Adenissa, Rho­desiassa
ja USAn hyökkäyksea
tukeminen Vietnamissa ovat sur­keita
todistuksia sanojen ja teko-jen
ristiriidasta, jolla on. tapana ;
kostautua. — Hilkka Ahmala.
PÄIVÄN PAKINA
USAn "RAUHÄNHYÖKKÄYKSESTÄ"
K A S V U N MAHDOLIJSUCKSISTA
Kun silmäilee kansalaistemme
edistysmielistä liikettä j a .samalla
lehteämme, niin siitä ei heijastu
kasvun suunta. Tilanne vaatii siis
joitakin tekoja ja ennenkaikkea
ruikutuksen lopettamista siitä, ettei
ole muka mahdollisuuksia.. Kyllä mc
voimme vielä voimistuakin jos vain
siirrymme uusille urille ja pois
vanhoi.sta piintyneistä lavoista.
Ensiksi on Ouiaksuttava suuria
jotta voitaisiin kiinnittää pää­huomio
Vietnamiin, Rhode­siaan
ja vielä imperialistien
hallinnassa oleyien kansojen
j vapauttamispyrkimykseen.
VVashin^tonin maailmankatso­muksen
kuvastimena voidaan pi­tää
sitä, että sen todelliset tai ole­tetut
rauhantunnustflut on siellä
leimattu "rauhanhyökkäyk.seksi".
Se viittaa kaiketi siihen, että
militaristit ovat pää.sseet siellä jo
niin lujasti niskan päälle, että rau­hastakin
puhuttaessa käytetään so­tilaallisia
määritelmiä!
Mitä itse tähän "rauhanhyök-.
käykseen" tulee, niin mc luonnol­lisesti
toi\ommfr, että .se osoittau­tuisi
joksikin muuksi kuin pelkäk­si
eleeksi maailman- yleisen mieli­piteen
tyydyttämiseksi, tai._savu-verhoksi
uusia hyökkäyksiä val-misteltaes.
sa.
Mutta siinäkin tapauksessa, vaik­ka
WashinKton olisi aivan tosis­saan
tämän "rauhanhyökkäyksen"
takana, on olemassa täydellinen
epäonnistumisen mahdollisuus niin
kauan kuin USAn korkein johto
kieltäytyy tunnustamasta sitä tosi­asiaksi,
että neuvottelupöydän ää­reen
kuuluvat Etelä-Vietnamin
Kansallisen vapausrintaman cdu.s-tajat.
Tosiasia nimittäin on se, että
vaikka Yhdysvaltain ilmavoimat
ovatkin laajentaneet sodankäyn-tinsä
Pohjois-Victnamin alueille
ilmapommitusten muodcssa, jen­kit
ovat kuitenkin käyneet sotaan­sa
pääaslM.sa mainitun Kan.salli-
• ^ •
sen. vapausrintaman asevoimia
vastaan, jotka tunnetaan täällä
parhaiten Vietkong-sissien nimellä
Sodittuaan vuosikausia Vict-konK-
sisseiä vastaan ja yhdytty-ään
esimerkiksi Vietkongin ehdot­tamaan
joultivälirauhan viettoon,
. Washin>itonilla ei pitäisi olla mi­tään
"vaikeuksia" tunnustaa Viet­kongin
olemassaoloa.
Toisaallii on ilman muuta selvää
että jos VVashington ei"tunnusta"
rauhanneuvottelijaksi sitä o.sa-puolta,
mitä vastaan se on sotaan-
" s a "käynyt ja edelleen käy, silloin
on koko "rauhanhyökkäys" hyvin
kyseenalaista laatua.
Kaikesta huolimalla on syytä-todcta,
että Vietnamin sota on
nyt jonkinlaisella vedenjakajalla.
, Yhdysvallat on jatkanut joulur
aselevon .vhtcydessä määräämään-sä
Pohjois-Vietnaniin pommitus-taukoa.
jToisaalta on Vietkong ehdotta­nut
n'jljän päivän aselepoa tammi­kuun
lopulla sikäläisten uudenvuo­den
päivion ajaksi.
Uauhantunnusteluhuhuja liik­kuu
kuka määrän tietää.
Toisaalta puhutaan siitä, että
Yhdysvallat kuljettaa jatkuvasti
sot'avoimi;i ja. sotamateriaalia Ete-lä-
ViQtnamiin, ja että Washingto-nin
tarkoituksena on laajentaa so­taa
ei vain Vietnamia, vaan myös
Laosia ja Kamhodshaa vastaan.
Tässä yhteydessä sietää tutustua
New York Timesin tunnetun sota-asiain
kirjeenvaihtajan Hanson W.
Baldwinin mielipiteisiin.
Saigonista joulukuun 26 pnä lä-
' hettämässään katsauksessa mn
Baldwin sanoo, että"Vietnamin
sodassa on auennut uusi vaihe, ja
että sen (uuden vaiheen) suunta
riippuu paljon" Washingtonissa te­keillä
olevista päätöksistä.
" 'Me olemme lakanneeThäviä-mästä',
sanova£jlTS[ygya_ltalaisvir-kailijat.
Mutta he lisäävät järkevästi;
'Me emmt vielä ole voiton puo­lella.'
"Täällä on-mlltei yksimielinen
käsitys, että'vuosi^l966 lupaa suu­resti
teho.<;tuvaa taistelua, lisäten
Yhdysvaltjiin micsmenetyksiä, ja
että Yhdysvaltain edessä on pitkä
vä.syty.ssola. mikä voi kestää 18
kuukautta tai 5 vuotta.
"Sotilaallisen menestyksen oh^
jcena on täältä katsottuna se. että
mobilisoidaan USAn reservit, kak-sinkortaistutetaan
täällä olevat yh-dysvaltalaisjoukot
ja laajennetaan
hyökkäyksiä Pohjois • Vietnamia
vastaan kemmunistivoimien äsket­täisen
lisääntymisen vastineeksi.
. "Ilmapommituksen tehostami­nen
kommunistien hallussa olevia
kuljctusteilä vastaan Laosissa, se­kä
meri- ja jokivalyontajoukkojen
Ichoslaminen Kamhnd.shan halki
kulkevia yhteyslinjoja vastaan on
myös täällä näköpiirissä . . . U S A n
johtajat eivät epäile lainkaan sitä,
etteikö" vihollista saada lyödyksi
vaikka sen (vihollisen) voimat
ovat lisääntyneet ja taktiikka
muuttunut. Mutta heillä (yhdys-valtalaisjclitajilla)
ei ole mitään
harhakuvaa siitä ajasta ja mies-voimatarpeesta,
mikä on voiton
hintana . . . "
Kuten näkyy, mr. Baldwinin
kannalta katsoen, ja hän tietää ta­vallisesti
mitä USAn asevoimien
huipulla on menossa, jenkkijohta-j
i en tähtäimessä oli vielä tapanin­päivänä
sotatoimien edelleen laa­jentaminen
"voiton saavuttami­sen"
merkeissä, huolimatta siitä,-
kuinka paljon aikaa ja micsmene­tyksiä
se vaatii — vaikka jenkkien'
pitäisi taistella viimeiseen., etelä­vietnamilaiseen
asti.
Kaikki tämä on todellisuutta
kuvaavaa. Mutta se ei suinkaan
kiellä sitä tosiasiaa, että "omat;
jäljet" peloittavat'jo siinä mää-'
rässä, ettji eräät kovanaamatkin
ovat AVashingtonissa nousseet ala­nakin
väliaikaisesti korskeitten so­taratsu
jensa selästä ja ryhtyneet
rauhantunnusteluihin.
Painostettakoon nyt kaikin mah­dollisin
keinoin siihen suuntaan,^
että nämä rauhantunnustelut —
olkoot ne nyt eleitä tai todellisia'
— johtaisivat ampumisen lopetta-'
miseen, rauhanneuvotteluihin ja
Vietnamin kansan itsonäistymi-'
seen Geneven sopimuksen viitoitv
lamalla tavalla. — Känsäkoura.