Vapaus, May 3, 1956

              Bvu2 Torstaina^ touko);. 3 — Tbursday, May 3, f
wtpiuim: m0.0mB» <m'4'4atn
fiosm BaOmf, OoM».
I S i l ä ^ «Dtf 6$tnrdft]f» ^ Vapsns
fUlttbiafCMmiiif »AO, lop-ios
TrancJsttoD tree of ehanre-
CMudam: in:. fDQ « Iät f
S kk. 3^
TbdfBvtnotM»: 1 vk «iOO 0 kk. 430
Suomea^: 1 fk «JO 6 kk, 4.7B
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
ILontooii koinmu
Bfitaiiiiian--N'-lutan suhtdbta
ll^oUuen niistä ristiriitaisista "selityksistä" mitä on tämän
mi^etetnm annettu Neuvostoliiton virallisten
edustajain» pääministeri NikolafJ3ulganinin ja Nikita Khnish-cbevin
Britannian matkasta, julkaisemme tänään kokonai-
'siitjAessiaamL^^y^ henkilöiden ja Britannian; päämi-^
n ^ ^ i Sir Anthony Edenin välisten neuvottelujen tuloksista
a^^^j^un virallisen tiedonannon. Me nimittäin olemme edel-
J^njuh sita itiieltä» että tieto on valtaa, ja juuri siksi Canadan
s^ainalaisetovat'perustaneet sanomalehtiä; että saavat omalla
•idelellaän liikea!mitä tapahtuu sekä täällä kotona, että myös
i^lt^iset yleensä osaava
s|$i4 asiakir]oista/:e4ellyttäen» että he saavat ne luettavak-
Omalta kohdaltamme haluaisimme lyhyesti kajota eräi­siin
seikkoihin, joista on julkisen sanan palstoilla keskusteltu '
l^V.^erailun yhteydessä,
prikoista huomiota kiinnostaa tämä: Vissit amerikkalais-mieliset
piirit ovat kovalla paatoksella korostaneet sitä, että
i^enin^Bulganinin'ja kui^
l l i fd mtika mitään ja samalla ilakoitu siitä, että. Britannian
Icälsäa os(öittl muicä kylmäkiskoisuutta ja aivan vihamielisyyt-t||^
"näitä vierailijoita kohtaan.
^««tjSamalla'kertaa huoniioidaan kuitenkin se, että näiden
%euvbjltelujen epäonnistumisesta" pauhaavat ja "brittiläisten
]i;^äkiskoisuudesta'Vpuhuvat piirit ovat niitä.samoja sano-
IJJI^ltilitiä ja politiikkoja, jotka ennen Bulganinin ja kumppa-ri^
rfvierailtxa julistivat julmett tällaista vierailua
saisi lainkaan järjestää, ja että Britannian toryhallitus teld
; -nilikay^^ Neuvostoliiton hallituk-
^sefiT^rieraat Britanniaan? Toisin sanoen — ja meillä on siitä
Valitettavasti esimerkkejä suomenkielisenkin painotuotteen
i^äl^^atässäimaassa ne piirit, jotka ovat vuosikausia pauhan-it^
ptsitä, etteivät Neuvostoliiton johtajat tiedä mitään kapi-liiltäUmalsta^
missä eivät ole koskaan käyneet,-, yrittivät kai-cldn^
mökonu^
^^onnistuttuaan .siinä, käänsivät saman neuvostoliittovastai-
.s^hleyyn toisen puolen, ja soittivat omanttappionsa lohdu"
tiilbeltsl, että "neuvottelut epäonnistuivat" jne.
/^ir^VTolseltapuplen on myönnettävä, että esimerkiksi yapaus* ,
ölisi^^ääi^etÖlnän iloinen, jos Lontoon neuvotteluissa olisi päästy
sopimukseen jn;y;ös,,'sellaisista, peruskysymyksistä kuin vär­isistä
.tpimenjpfteisl^ä varustelukilpailtm'lopettamiseksi, Sak-
'^.onge;Iman ratkaise;^
yötöitä.'' ilAttttä asiallisesti piihuen Lontoon neuvotteluista
^Mot^MpiatCttj^Mlei raticäisuja yllämaihittuihin.kysymyk> -
^ik''iÖl]|rai'onkin suure^^ tyydytyksellä todettava; fetta näis-j^
kin.,.'kysyn)yjssissä tapahtui selvää lähentymistä näiden
päiden «välillä, / , '
r;\lt^olellinen tutustuminen tänään lehdessämme julkaista-
, Lontoon kommunikeaan osoittaa kouraantuntuvalla ta-y^
Ui^jjettä^edistystä on tapahtunut — ja että "Geneven henki"
^äa %' vailcutiaa entistä Voimakkaammin valtojen välisissä .
sOhteissa. Yhteisestä lausunnosta ilmenee tosinj että.esimer­kiksi
Palestiinan alueen kysymys odottaa vielä loppuratkai­sua—
mutta edistystä^,tapahtui tässäkin päivän polttaVasjsa
asiassa^' yoida ylimielisellä olkapäiden kohauttamisella
sivuuttaa sitä, kun kahden suurmaan päämiesten neuvotte­luista
voidaan sanoa, että on saatu merkittäviä tuloksia mo-leippien
maiden välisistä suhteista kulttuurin, tieteen jatek-mijbin
aloilla jne.
liioin voida sivuuttaa sitä, kun Neuvostoliiton edusta-
^{^'littivät, että.he «Sovat tyytyväisiä, erittäin tyytyväisiä"
matkastnsa ja kun' Britannian pääministeri Eden lausui tele-
Visto- ja.radioyleisolle, että hänen mielestään nämä neuvot­telut
lieventävät edelleen kansainvälistä jännitystilannetta, ja
että hän tulee myöheixmnin suorittamaan vastavierailtm Neu­vostoliittoon.
> . . . ,.
B u l g a n l a j a SNTX«;« k a i k d n u n a n ; <an|ä^J^^}estd pa»
neuvo«e<» piiljernlehistdn jääim f l . 6 . ' r a i i t ^ ^ ^
Hlarusbsber ovat oUeet hiibtVaivn roa&.
IS'27 p n a 195g E o g l a n j i i s s a , b a l l i t a k - \ iiciäss^^
sen vieraina. i t e a U u n kestäessä
heillä o l i useita keskusteluja Y b d i s - [toiset v a l t i o t ^ t ^^
tyneen g u n l n g a < l n i n n a n paAmintste- \ doUisen auttaakseen Thdistyzjeet
Y2jd5'xnn»$tikulaistra j a t u t t a v i e n i r i n r S l r A n t h o n y E d e n i n , k u n i n k a a l h - »Kansakunnat-järjestöä s e n - p y r k i -
onnentoivotaksU9,>7 ' jfenisinetlnvartijan l o J r % R . A . B u t l e - iaiyksissä, r a t k a i s t a rauhanomaisesti
Crfcki manm. TdronUmtn, täyttää
tätiiän, t o u k c t o u n J. jxoä 70 vaotta. mmi Mitim ]jo«kexf9St3, täyttää
tänään, toukokuun 3. p n ä 60 v a o « a -
:(nonuntaisa; toukokutm 0. fmä 4 0
v u o t . a . ?
Mitä wmuXMQiohffA
I T i C K C A K S A N S A N O M A T toteaa
a r t l k i c e l l s s a a n . t n i t e n lännen r a h a l e b -
d:stdi0ä. — m / ö s meillä — yritetään
vastoin parempaa; t i e t o a saada, n u t i -
s i i a sellaineri sävy ' k o i n Neuvostolii-tKKBAJA
kamandemokraattlfissa m a i s ­s
a a i n a j a e r i k o i s en voimakkaasti j u u ­r
i n y k y i s i n käytäVä k r i t i i k k i omissa
sisäisissä asioissa olisi näiden maiden
heikkouden merkki.. V i i t a t e n P r a v ­d
a n päätoimittajan, S h e p i l o r i n h i l ­j
a t t a i n pitämään puheeseen. T k S v a ­r
o i t t a a : , ^ •
^JSui/lteitteasaiSin- Kcuvostollltossa
esintyvää iteearvostelua heikkouden
m e r k i k s i Suomen kuteti muidenkin
maiden porvaristo erehtyy nykyään
yhtä pahasti k u t a joskus "savJja?ka-
^tarlnp:densa^'loistopäivinä. Nämä t a ­r
i n a t ' todistavat itse < asiassa ennen
k a i k k e a i e n . että porvaristolta pt^ut-tutf
a i n e k s i a vasialistlsen Järjestelmän
asialliseen arvostelemiseen. P o r v a r i s ­to
paljastaa olnan ibeikkoutensa Ja
epävarmuutensa. Sosialismin voitto­k
u l k u a se e i kykene järkyttämään."
»xin>'ii 1 k o a s t a i n n ^ n i s t e r i n Selivyn arabivaltioiden Ja I s r a e l i n veliset
Uoi^din J a m u i d e n ^^alttitiksen jäsen- | kiistakysymykset J a lujittaessa r a u -
ten^kansaa n i i n neiQMSto^ t t o I a l s - e n g - | h a a j a t u r v a l l i s u u t t a lähi- Ja k e s k i -
l a n t i l a i s i a suhteit4>,]u|In «myds k a n - j idässä. -4
sahivälistätOannet^-kokonaisuudes- ^ " "
s a ^ koskevista k y ^ ^ I ^ ä s t ä - M o l e n i -
Mutta meille sanottanee, että Britannian kansa suhtautui
l^itenkin kylmäkiskoisesti koko vierailuun. Tosiasia luon-
>^ li^Jllisesti on, että juuri neuvostoliittovastaisten^ piirien painos-tt^
estä tämä vierailu -järjestettiin niin, ettei näillä vieraili­joilla;
ojlut tilaisuutta juuri lainkaan tavata tavallisia britti­läisiä.^
:H aikansa käytettiinmiltei kokonaan virallisiin
ifeliVotteluihin ja juhliin^^ s ennakolta järjestettyihin vie­railuihin.
Kaiken tasapuolisuuden nimissä on myönnettävä
että. tavallisilla brittiläisillä ollut mitään mahdollisuutta
OM^taa sen paremmin .ystävyyttä kuin vihamielisyyttäkään
näMä vierailijoita Irohtaan>-^ eikä brittiläisten yleisenä mieli-pifienä
voida mitenkään pitää niitä poliittisia mielenosoituk­sia*;-
mitä järjestettiin-kansandemokraattisista maista syystä
tai toisesta paenneitten voimien toimesta.^
joidenkin ryhmäkiihkoilijain
sanovan: "Mtitta entäs Britannian työväenpuolue; eikö se
esbtänyt vihamielisiä kysymyksiä Bulganinille ja' kumppa­neille??
»»-...'/. ;
. ,l&^*on,tietenkin syytä kysyä, kuka näitä "vihamielisiä
kysymyksiä" esitti, työväenpuolueen tavalliset jäsenet vaiko
sen (oikeistolainen, johto? Vastaus tiedetään. Työväenpuo­lueen
Jäs&njoukoilleiei varattu tilaisuutta esittäämitään k y ^
syjhyksiä näille vierailijoille.
^^^i^ valtion päämiehiä toimi-nraan
'fkansandemokraattsissa maissa vangittujen sosialide­mokraattien,
vapauttamisen hyväksi" työväenpuolueen oi­keistojohtajat
paljastivat sen kuinka hatarilla oksilla heidän
ne^voi^toliittovastainen politikoimisensa lepää,
v*"' Ottakaanune yksi ainoa esimerkki. Olettakaamme, että
-kanSir Anthony Eden menee vierailulle Moskovaan, poliitti-s^
ti eri mieltä hänen kanssa olevat piirit esittäisivät sieUä
haneUe seuraavan kysymyksen: "Mitä aikoo Britannian halli­tus^;
tehdä Etelä-Af rikassa vallitsevan rotusyrjinnän lopetta-
^ixjiseksisekä:^ siellä vangittujen kommunistien, sosialidemo-
-kr^ttim,' ammattiyhdistysmies ja muiden vapauttami-
'Se&i?'* - Bäitä luulisitte Sir Anthonyn vastaavan? Hän sa-liOis^^^^
perää tai
eikö ole« Britannian' hallitus ei voi sekaantua Etelä-Afrikan
^a^oihin^. Ja sir Anthony olisi tässä oikeassa
^£t^lä-A£riIs^ kuluu Britannian Commonvvealthinmaihin. *
vaikka C 0. Moive
l ^ t ä kirjoittaessa yhdysvaltalaiset
merlsotUaat eivät ole vielä ^miehittä­neet
canadaa.
M i i t t a eräs aseistettu yhdysvalta­l
a i n e n n n l v o r m u p u k u l n e t i lentäjä on:
kyUävetftnyt esille aseensa J a nhan-^
n u t cäPadalaista.
Y h d y s v a l t a i n jerqaya lähettiläs on
sanonut meli/^."e^tä meidän'tulisi, ctK
^a vaiti j a l a k a t a vaUttamasta s en
j o h d o s t a k u h Y h d y s v a l t a l h 8uuri>ää'-
';oniän' AI Cäiibi^et työstä^«t'k8ns^
suusrikkaukfilämiÄe. - • ' • ' > - '
T u n n u s t a k a a m m e ' ^ ' t o ^ e l k a i ' . ' Y h i -
d y s \ r a l t a h i v a l t i o d e p a r t m e n t i n - m i e ­lestä'
k d l k k i . ^jotka ovat e r i ' mieltä
J o b n S ^ t e r Dureslrf kansaa, tovat
kommuiUafejat ' i - ' -
' J a koska s i i h e n J o u k k o o n - l u k e u t uu
- s u u r i n o s a canadalajsista, A l i n he <ha-l
u a l s i v f i t r a a h A t a ; meidät e p ^ m e r i k r!
k a l a l s u u t t a tutkivan . k o m i t e a n p u -,
,heenjohtajan; («teen; M e l t a t u l f a i s i ln
'syyttämään- isiltä,, että^ .haluamn^e
{maamme t a k a i s i n . J o h n Foster b u l l es
tuo .^ealaisuuksta salaamaton U n s k i,
etsU k e i n o j a kokonaisen k a n s a n ^ y t -
teereen panetniseksll \. i ' .t
Saamme kylläkuulla puheita "demo­k
r a t i a s t a " Ja 'elintavoistamme' ja
vieläpä /'aseistamattomasta pitkästä
'rajastamme'^;'Mutta^ne ovat s e l l a i s ia
puheita, Jotka eivät suurestikaan v a i ­k
u t a , m e i h i n , puheita, j o t k a l i i k u t t a i ­s
i v a t meitä . a i v a n yhtä j ^ t ^ l j o n : k u in
tilastot siitä k u i n k a monta golfpellä
presidentti -'Eisenhower on pelannut
s i t t e n virkaansa-astumisen. - '
älliä, V v a i k k a canadalalset ovat l e ­gendojen
Ja t a r u j e n i h a i l i j o i t a ) he e i ­vät
k u i t e n k a a n ole henkisesti s a i n ! i-ta.
J a h e .ovat kyllästyneet Madison
A v e n u e l l a k u u l u v i h i kotlväkisiin j u t ­t
u i h i n . -Joiden tarkoituksena o n v a ­k
u u t t a a meille,'-että meitä kohden
ojennetut suuret Ja likaiset W
S t r e e t i n nyrJtlt ovat todellisuudessa
viattoman Ja hempeän J a rakastetun
r a j a n t a k a i s e n " s e r k u n " kohteliaisuu­dessa
tarjoamat kädet.
. <Mutta voitte myös kysyä, että k u ta
on S t . l i d u r e n t ? J a k u k a o n se k e i ­notekoinen'
canadalalnen, joka t u n ­netaan
nimellä C. D . H o v e ? U l i n . Ja
mitä heistä? Onko meidän. aiv.vn r i i ­tä
syystä, että he ovat Ottaneet vas-t
a a h kutsun r u o k a i l l a >ihmiEsyo:ien
kanssa, s i t t e n pakosta oltava paäruo-kalajina
ruokalistalla?
Siitä he v a r m a a n pitSIsivätkin, j o t ta
he saisivat ahtaa Itsensä ruoans'.'la-tushälrlöön
asti. M u t t a meille öe oiisi
Ulan k a l l i s t a lysUä.: J a a l k a a o l l a a i k i
sanoa heille, että he lähtisivät C a n a -
d ^ t a — j a jättäisivät öljykälvo-^iim'!
jälkeensä. . [Israelin j a arabivaltioiden välisessä
JOä he ehdottomasti v a a t i v a t ; j o u - [ a s i a a koskevassa välirauhänsopimuk-maj^^
osapuolet käviväf^. häitä neuvot."
t € l u j a ; t avomielisessä . J a > aslaUlsö&sa
heiig^fisä: :<: 4Cä£iteltlln useita a j a n -
kc*talslä: tärkiei^ ? kansainvälisiä: k y ­symyksiä
j a käytiin perusteelUsta ja
hyödyllistä m i e l i p i t e i d e n vaihto'a.;: i
Neuvostoliiton J a Y h d i s t y n e e n ' K u -
nlnsäskunnan.edustajat totesivat» e t ­tä
' neuvostoliittolals-englantUalsten
s u h t e i d e n l u j i t t a m i n e n . p o l i i t t i s e l l a,
k a u p a n ; tieteen, k u l t t u u r i n J a ^ilj^illa
aloOla o n k u m m a n k i n maan kanipojen
e t u j e n m u k a i s t a . He-; o v a t v a k u u t t u ­neet
myös siitä, että tämä o n edistävä
yleisen . r a u h a n j a turvallisuudep: rlu-j
i t t a m i s t a ^ ' . • • ^
Wt i l m a i s i v a t , h a l l i t u s t e n s a ^ Inttä­neen
edistää k i a n s a i n v ^ e n Jätmityk-s
e h . lieventämistä edeUeen.. Ottaen
huomioon .sen n y k y i s i n 'jvaUitsevah
a s i a b i t i l a n ; että v a k i o i d e n kesken ei
o l e olemassa t a r v i t t a v a a luottamusta
h e i l m a i s i v a t päättäneensä k a i k i q ; . t a ­v
o i n edistää keskinäisenrluottamukseh
v o i m i s t u m i s t a J a v a l t i o i d e n välisten
suhteiden paranemista.
He toteavat, että tärkeimpiä k a n ­sainvälisen
luottamuksen v a h v i s t a m i ­s
e n keinoja o n johtohenkilöiden h e n ­kilökohtainen
kanssakäyminen, mistä:
o n ollut myönteisiä tuloksia.
K u m p i k i n m a a o n keskinäisissä s u h ­teissaan
sekä f suhteissa a n : t o i s i i n ' va 1-
t i o i h l n pitävä ohjeenaan Y h d i s t ^ e l -
d e n K a n s a k u n t i e n periaatteita.
ovat vakuuttuneet siitä, että j*erUs-tana
k a i k k i e n valtioiden, niidettä y h ­teiskuntajärjestelmästä
riippumatta,
yfitävälllselle yhteistoiminnalle . ja
ratihanomalselle rinnakkainololle on
k a n s a l l i s e n riippumattomuuden Ja s u ­vereenisuuden
sekä' alueellisen koske-
'mattomuuden;; -kunnioittaminen -rrja
toistensa sisäisiin; a s i o i h i n puuttumat­tomuus.
, ' ^
. .'Ne tekevät^^ k a i k e n voitavansa tehr
ddkseen lopun kilpavarustelusta i k a i -
kiissa;maanoslssa J a s i ^ n vapauttaakr
seen kansat uuden sodan uhasta>.';( :
Kummankin.-maan,;edustajat, ^ n t a - ;
vat erityisen " m e r k i t y k s e n - k y s y m y k - :
'selle; E u r o o p a n «turvalUsuudenrVai^-^
t a m i s ^ ^ k ä s f t t ä e n täyshi. etta E u ­roopan
r a u h a l l a j a t u r v a llisuuidella on?
ratkaiseva hierkltys yleisen r a u h an
ylläpitämiseUe. >7iistä kehioista. j o U - :
l a tämä päämäärä'toteutetaan.,ei
k u i t e n k a a n ^päästy, sopimukseen.
• M i t ä tulee. it^uihin avoinna . oleyiin:
kansainvälisiin ongelmihij n i i h i n k u u -
-luen. Eurooppaa j a Aasiaa .koskevat.'
k y ^ m y k s e t , joista p U / m i e l i p i t e i d en
vaihtoa, n i i n kumpikin: osapuoli o n;
pyrkivä edistämään niiden ratkaisua
yleisen rauhan l u j i t t a m i s i a vastaa­v
a s t i .
Neuvostoliiton j a Y h d i s t y n e e n K u ­ningaskunnan
edustajat tekivät seu­raavanlaiset
jbhtopaätökset p o h d i t t a ­v
i n a olleista e r i ongelmista.
LÄHI- J A K U S K i - r r x
Neuviostoliltölla Ja Yhdistyneellä
K u n i n g a s k u n n a l l a on - v a k a a aikomus
tehdä puolestaan' k a i k k i mahdollinen
edistääkseen rauhan ja. t u r v a l l i s u u ­den
säilyttämistä X ä h l - j a K e s k i -
Idässä. Tässä tarkoituksessa' ne t u ­l
e v a t antamaan tarpeellisen kanna­tuksen
Yhdistyneet Kansakunnat-järjestölle
sen ponnistellessa ' r a u h a n;
varmistamiseksi Palestiinan alueella
j a turvallisuusneuvoston asianmu­k
a i s t e n päätösten toteuttamiseksi.-;
Molempien maiden hallitukset ovat
sitä mieltä, että lähitulevaisuudessa
o n ryhdyttävä Jassä - tarkoituksessa
t e h o k k a i s i i n toimenpiteisiin asian­osaisten
kansojen kansallisten toivo­musten
mukaisesti n i i d e n r i i p p u m a t ­tomuuden
turvaamiseksi j a täydelli­sessä
\ sopusoinnussa . Yhdistyneet
A£»3ST4BIISLliIISON'GEUI|A
Neuvottelujen y h t e y d e t käsiteltiin
aseiätarilsumfsongelmaa; ^ ^ilbColemmat
maati t o t e s i v a t - t i l a n t e ^ J o k a ; s y n t yi
tätii ongeIma^^kasiteltäe»sa Y h d i s t y ­neet
:'Kan8akunnat-Järjestössä. sekä
asianosaisten suurvaltojen tekemät
ebdotiikset. ,Päästiin yksimielisyyteen
siitän että;tämän ongelman ratkaise­m
i s e l l a ;.olisi; poikkeuksellisen tärkeä
m^Jdtys^ y l e i s e n r a u h a n v a r m i s t a m i ­sessa.
'
N e u v o s t o l i i t o n h a l l i t u s Ja Y h d i s t y ­neen
K u n i n g a s k u n n a n h a l l i t u s a n t a ­vat,
s u u r e n a r v o n tätä ongelmaa kos-,
kevan kansainvälisen sopimuksen s o l ­mimiselle.
Tällainenv. sopimus edisr
täisi .kansainvälisen - Jännityksen l i e ­ventymistä,
J n o t t a m u k s e n kasvua v a l ­t
i o i d en välillä Ja s o t i l a a l l i s t e n meno-;
j e n vähentämistä.
r- Molemmat : , i i a l l l t u k s e t tunnustavat
että:. i h m i s k u n n a n < vapauttaminen
atomisodan lihasta : o n : ensiarvoisen
tärkeä tehtävä. Ydinaseiden l o p u l l i ­n
e n kieltäminen j a atomivoiman
käyttäznlnen: i r a u h a n o m a i s l i n v tafkolri
t u k s i i n . tulee- olemaan redelleenlcln'
n i i d e n yhteisenä päämääränä j a n ^
tulevat jatkamaan ponnistelujaan
sen saavuttamiseksi.
^.Neuvostoliiton h a l l i t u s j a Y h d l s t yr
neen K u n i n g a s k u i i n a n h a l l i t u s pitä­vät
välttämättömänä p ä ä s ^ sopimuk­seen
ryhtymisestä viivyttelemättä' t o - '
teuttamaan toimenpiteitä, j o i d e n t a r ­koituksena
ctlisi .valtioiden aseellisten
voimien . j a varustelujen t u n t u v a s u -
p l s t a m l i i e n kansainvälisen • t a r k k a i l u n
a l a i s e n a , : e n n e n k a i k k e a " v i i d e n suur­v
a l l a n aseellisten voimien Ja varus­telujen
supistaminen.
Molempien maiden hallitukset-' j a t ­kavat
p o n ^ s t e i u j a a n ; ; j o t t a Y h d i s t y ­neet
Kansakunnatrjärjestössä;,;' j a :
aselstariisumisjaostossa>. päästäisiin
tarpeelliseen-sopimukseen -tästä: kysy-<
myksestä valtioiden välillä.
K A U P P A S U n i D I O E N K E H I T YS
Käsiteltiin" myös kysymyksiä, jotka
liittyvät Neuvostoliiton j a Y h d i s i y -
Ti^ n - i ' ' ^ i i t ) < l f j g y « t r j i n y j p t H " vj^^^!<^Ti kaUr'
p a n 'edelleen kehittämiseen. ,
' M o l e m p i e n maiden ^edustajat, olivat
yhtä mieltä siitä, e t t a S N T L : n j a Y h - j
distyrieen - . K u n i n g a s k u n n a n ; ' välisen
kaupankäynnin , k e h i t t y m i n e n voisi
olla? suurena-panoksena: läheisempien
suhteiden f luomiselle, .näiden^ -maiden
kesken. Tämä edistäisi k u m m a n k i n,
maan : t u o t a n t o m a h d o l l i s u u k s i e n . j a r -
kiperäisempää .käyttöä Ja o l i s i k i i h o k ­keena
idän; J a :lännen. väliselle k a u ­pankäynnille.
Neijvottelujen a i k a n a ; N e u v o s t o l i i ­t
o n edustajat i l m o i t t i v a t , että heidän
hallituksensa o n v a l m i s h u o m a t t a v a si
t i laajentamaan kaupankäyntiä Y h ­distyneen
; K u n i n g a s k u n n a n ' kanssa.
E n g l a n n i n edustajat l a u s u i v a t samoin
haluavansa laajentaa tätä kaupan-
.käyntiä.
: Neuvostoliiton edustajat, lausuivat,
että cUeij. o l i s i k a u p p a r f i j o i t u k s i a ; J a
syrjintää, voisi Neuvostoliitto seuraa-;
v i e n viiden vuoden: a i k a n a , vuosina
1956—1960. lisätä ostojaan Y h d i s t y ­neestä
Kuningaskunnasta k o r k e i n ­taan
noin; 9 — 1 1 m i l j a a c l i i n . r u p l a a n ,
:s.o. 800—1,000miljoonaan puntaan,
mukaanluettuna : e r i l a i s t e n laitteiden.
j a alusten tilaukset j o i d e n y h t e i s s u m ­ma
on 4 — 5 . m i l j a r d i a r u p l a a , : sekä
teollisuustarvikkeiden, j a ; r a a k a - a i n e i ­den
l a a j a nimikeluettelo, j o n k a sum­ma
o n &—6. m i l j a r d i a r u p l a a . Y h d i s -
t e t t t i p l u e t t e l a nustä koneista. Jait^
laista J ä a l u k s i s t a , j o i t a Neuvostobl-tOD
eri j ä j j e s t ö t voijat tOata :srhdiS'
tyneestä kuxungaskimnasta.
Y h d i s t y n e e n K u n i n g a s k u n n an
e d u s t a j a t toimivat, > että osa näihin
l u e t t e l o i h i n - Eisäl^Tvistä. tavaroista
k u u l u u voimassa olevan s t r a t ^ l s t en
t a v a r o i d e n valvonnanalalsuuteen.
H u o m a t t a v a osa m a i n i t u i s s a l u e t t e ­l
o i s s a esitetyistä tavaroista j a r a a k a -
a i n e i s t a o n k u i t e n k i n vapaita r a j o i ­t
u k s i s t a j a o n olemassa k a i k k i a s i a l l i ­set
mälfdonisuudet. k a u p a n - l a a j e n t a -
misslläJi - j . .
Neuvostbhadätuksen edustajat h u o -
n i i n m - Y f i d l s t^
lisuustevarolden'"' ostojani-; Hsäämjneh
a i h e u t t a a ' Neuvostoliitolle tarpeen l i ­sätä
p u n t a t n l o j a a n lisäämällä puoles­t
a a n vientiä^':'-Yhdistyneen K u n i n g a s ­k
u n n a n - e d u s t a j a t huomauttivat tä-'
hän, että hritfiläiset markkinat ovS
avoinnaVrNeuvostDllitons tavaroiden
l a a j a l l e markkinoimise^c.
M o l e m p i e n h a l l i t u s t e n edustajat s o ­pivat-
cdelläesitettyjea;ajalusten puit-*:
teissä, siitä, --että edellamatnittu luetr
telo - v a a t i i Englannissa; vielä f t u t k i ­mista:
Neuvostoliiton- asiantuntijoiden
a v u l l a . ' •' ""^''^
B e sopivat myös kulutustavaroiden
vaihtoa- koskevan kysymyksen .Edel­leen
tutkimisesta sekä .-ostajien Ja
myyjien, yhteyksien helpottamisesta.
K U L T T U U B I - J A ^ M U U T S U H T E ET
- Neuvostoliiton 'Ja,i^5fhdistyneen K u - :
^alngaskuitn^-'edtisfäjat:'käsitteHvät'
myös j k i i l t t u t i r l - r j & - m u i d e n :suht4iden
kehittämlstaV He hyväksyivät tätä
•jysjonystä -koskevan yhteisen l a u s u n ­non,
joka j u l k a i s t a a n erillisenä .Uit-;
teenä.
S N T L : n ministerineuvoston
. puheenjohtaja
N . A. B n l g a n i n
Y h d i s t y n e e n K u n i n g a s k u n n a n '
pääministeri «
A n t h o n y Eden
Y H T E I N E N L . 4 U S t I N TO
V S N T L : n j a Y h d i s t y n e e n K u n i n g a s -
.<cunnan h a l l i t u s t e n päämiehet sopi­vat
N . A . B u l g a n h i i n J a N , S . K h r u s h -
i h e v i n >EngIanni3sa? v i e r a i l u n .'yhtey­dessä'
-käytyjen - keskustelujen. Jälkeen.
.euraavasta: ;%x-- i' : ,i
1) ; H e lausuvat mielihyvänsä siitä.
Että*on-saavutettu-lÄerkittävia t u l o k -
sa! m o l e m p i e n maldeni -Välisissä suh*J
• teissä jfculttuurla-,:-tieteeji Jsj t e k n i i r
^;an aloilla v£(^tiomie;;i|^n.<, kunnal^i^-^
älänian, t i e t e e n j a I k u l t t u u r i n , teatte­r
i n , musiikin-jja-urheäun^'edustajien
valtuuÄkuntfeii 'väffidön-avulla.-*'-" v
2) ""He: pitävät toivotta vana;, että^juo-
Pm hariBniiee
Canadan lansiiaiiiii
kolia kalastansa
SiTA
JA
\Jibäneit6';J(>li:iBi;'ln^^
I !ä k e r t a a e i a tssä än JatBopuaga
O U a r a , — Apulais-Äilastosmjniste- s, TCin t e m p p u j a . . TiäSaxA p e K t I cäi
x i G . B . c a a r k tiedoittt taäSä v i i k o n ; l e h d e n p a k s - J J a ^ a n k a a H a J a J j
a*U£». « t t ä hän >'juuri p a i i x a i l l a a n | nomalehteä i e n J & p l . Jkäneito
t u t k i i paheita, että perulaista k a l a s -
t u ; l a i v u e t t a - v a h n i s i e t s a n kalasta--
maan Britiäi C o l u m b i a n l o b i k a l a s t u s*
a l u e i l l a . [ ^, . *
' J o ; > n ä i s ^ . raporteissa o n J 9 t a k in
t o t t a . nUn/SÄllamen v o i s i o' l3 .varsin
hälyttäyäämeille". sanpi C l a r k i " S e
v o i s i aikaansaada vakavat^^iilanteo)
länsirannikon k a l a s t u s a l u e i n a / ; . ^ :,
^ ^ n s s n o l , että perulaiset l a i v a t e l ­ivät
kmteiikaan'; v o i s i ; ^ o t ^ ; rupkatar^
^ t a ja., pöfttoainetta' ' c i i ä d a n ' ;
jsirannlkkojän satamissa, s i l l a ' F e r hn
-'ja C a r n d a r i ' vähllä: k ole.^siaä _ k o s i
'kev::a'sopimusta. * ' ' = •
.Nasser Tierailuma^^
'-'.A -r . •'. --- . •
Iteirorr^ E g y p t i n ulkoministeriö-:il-m
o i t t l ' k e s k i v i i k k o n a , että ;pääminis-t
e r i O a m a l A h d e ! Nasser on-hyväksyr
n y t I t a l i a n h a l l i t u k s e n v i e r a i l u k u t s un
saapua vierailumaycalle X t a l i a a n . V i e -
r a i l u a i k a a > e i - o l e vielä - t a r k e m m in
määrätty.'."
melse.tikin hämHlään. Mntta
täikur; p e i t t i r l e h d eD kekshdoert
•ISZDkSASJli J a ie1i^'g;n. huoUtoatt
-£itä. a i v a n iselväs^ s i l l o i n n ä t i j
,-TKy!lä minä Ixyt lähden. : T ä
oUeijkaan sopiva paikka seH
J r ' l a ei ole k u i n ohut s i l k k i n en
yllään.-. ^ ' " ^
N E I J X S I J i A K A B I T A B V I T:
. T o h t o r i a _ p y y d e t t i i o puheli
^ÄÄve jet'foUvaf bridgeä
l a j a li2lusivat:tohtorin mukaar
. i - O n k o v s u i u n - t o d e l l a k i a me:
t i e d u s t e li rouval — Onko",se. n i i
kea tapaus. '
' O n ^ t a s e n i ; Siellä o n jo
lääkäriä— ennestään.
itsenäistyy
.Lontoa^ Slngopor
Kauko-Idässä; olevaa Ikiglannij
k i k o h t a a — koskevat neuvottelut
t e t t i i n ^ m a a n a n t a i n a huh^ik.' 2!
Lontoossa. Eräät -'merkit' vUtt
siihen,- ettäv o n ' t ö r m ä s s ä * v
k i i i i i täm'äii pienen kruunun<
maan vaadittua itsenäisyyttä:
l a - m i e h i n e n " v a l t m i s k u n t a V :
käsittää vsingsporen^- k a i k k i - pui
Jä j o t a Johtaa;. s i i r t o m a a n "f nsin
nen ministeri, £Osialisti|ien-]
l a i s t e n : t u t u s t u m i s t a toisen maan k o -
kemuksUn Ja > s a a v u t u k s i i r i ? : k i r } a l l i -
suuden; maalaus- Jä^'kuvanveistotai­teen,
- t e a t t e r i n ; - : m u s i i k i n t . äokuvan;
yleisradion- J a television samoin kuin
tieteen"-tekniikan.:, -valistuksen J a tör-veydenhoidqp
a l o i l l a . .
3 He Ttoyväksyvät t a i t e e l l i s t e n / tekr
n i m s t e n l - t i e t e e l l i s t en J a urheilujär­jestöjen!;
v^jiren k a i k e n l a i s e n vaihdon
vastavuöroteuuden ; i ) o h j a l l a k i h i n l t -
täen huomion ^ molempien ^maiden
p a r h a i m p i i n s a a v u t u k s i i n -näillä
a l o i l l a .
:He hyväksyvät t a r v i t t a v a n k o u l u ­tuksen
saäheldeh y l i o p p i l a i d e n välh- Ma"_shall, qn lÄntoossa Jayrlttäi
don "opintojen Jatkamiseksi'* toisen i^^^slirtpmaaUeitsenäisyj^denl
m a a n yliopistoissa. laisen kansainyhteisön pulttelss
4>; H e " haltiäVat: edistää Neuvosto- ^ vuoden -huhtikuun 1 paiv&st
l i i t o n j a Y h d i s t y n e e n K u n i n g a s k u n - | ^ e n . Ainoastaan ulkonaista p i
. t u s t a j a u l k o p p l f t i i k k a a koskeva
^^fmykset Jäisivät .ken^ jälkeen 1
Iäisten -viranomaisten' ratkaista
T ä i i k l i e t k e^
t e t tu itsefcarinto. , ' •
ta taholta saadun tlfidpn mukaan
i ^ i h haiu^a^^
vastönV- ilmavölmieh^ j^^^ ;määvp:
. t u k i k p h t f i n i i , s ^^
orevan>:'';elin!Uärl(iä^^^
; y h t ä 5 ö n : p v^
":^u£i^Seete:n&^^^^
. . j n ^ a n j l i n t ^
:a!ra^:j^a'l;:;.jotjf;^^^
;.^^6^mu^allii^rita^^^^^
' h e n ^ ^ t t ^ E E ^ ^
j^pji^xfsa j,;tp ; riMUjtta
^jifft{|;tU|'.ta^s^^
ItiJucya|li3J{^^^
^ ^ p y i c j ^ t ^^
n a n Införmatioiden vaihtoa: akatee­m
i s t e n . ' a m m a t i l l i s t e n J a tieteellisten
keskuslaitosten välillä, j a lisätä m o ­l
e m p i e n ' m a i d e n : tiedettä,: t e k n i i k k aa
j a : k u l t t u u r i a käsittelevien j u l k a i s u j en
v a i h t o a . '
5)He toivovat, että, Neuvostoliiton
kansalaisten; yksityiset j a ryhmämat-k
a t Yhdistyneeseen K u n i n g a s k u n n an
j a .Yhdistyneen' K u n i n g a s k u n n a n ' s a -
inanlaiset matkat: Neuvostoliittoon l i ­sääntyisivät',
i ! Jrfolemiila1>;:Y ^hallitukket
tulavat) k a i k i n ..tavoin ::edistämäannä£>;
den •ctoimgnpiteideR-r;toteuttamista;
mm. l u o i o a l l a ' suotuisammat jtaloudel-.
l i s e t , e d e l l y t y k s s t . 1 ..r'^:^ ^- , i .
. 6) - P a r a n t a a k s e e n k^kit^äistä^ym-
Rrärt^yst^^iden.suhtei<len>JuJitt^
tnteekäl» JJS j u o s t a v a t ka|k^ Jt^vg^ln.
edistämään i^euvostolUton:-'J^^.Yl#?-
t3>neen KuningaskunnatL,-ksjnsojen t i ) ;
lempien, V m a i d e n j h a i y t i ^ k s e t r ! ^ a i l d^
t a v o i n edistäisivät maittensa, k^jnsar^ eläm^n,^flo,^{q. "T^gä^-jtarkoifai^s.
s a he, Jcyhtyvät . k ä y^
i n e n p i t ^ / s i i n k t i i C T y^^aftm-:
m a n su^iUistleh^ :j p i ^ p a s u l s t e n -in-^,
f o r m a t i o i d e n ' v a i h d o n : ' '
' i i i ' - r "•
,^\,Jioa|d,Amundsen oIi..vu<
.1906 f ' ensiinniäisen V. ,p
'Atlantilta :;i^yneUenjpreUp^^
kan Mer/en kautta.,
Arabimaiden puolustusliiton aU^ldrjoittamistilaisuus.s, Kuten on uu
rottu, .Yemenin-kuningas Imam Ahmed (vaseinmalla), Saudi Arabian kuningas Saud
(keskellä) :ja Egyptin päänunisteriGamalAbdel Nasser allekirjoittivat^^^J^ Sau­di
Arabiassa kolmen vallan puolustusliiton., ' . ^ ' .:
K a n s a kuqnat-järjestön säännöissä
määriteltyjen periaatteiden kanssa.
Molempien maiden hallitukset k e -
h o l t t a v a t asianosaisia v a l t i o i t a r y h t y ­mään
t o i m e n p i t e i s i in estääkseen j ä n ­n
i t y k s e n kärjistymisen sillä demarr
k a t i o l i n j a n alueella, j o k a maänteltiin
k i n * a i s t a ; l a h j a a meiltä, nibt voim­m
e h a n a n t a a heille C D . Howen, H ä ­nestä
kyllä voisimme luopua'. —. B v -
staiider. C a n a d i a n Trlbune-lehdessa.
sessa
tyheet: känsäkuimat-jär^^ ^seh
aloitteissa. Jotka tähtäävät Iclistaky-symysten
rauhanomaiseen ratkaisuun
— Ensimmäiset muovit valmis- arabivaltioiden Jä I s r a e l i n välUlärmo-t
e t U i n E n g l a n n i s s a v. 1865 A l e x - lemmlnpuollsesti h y v ä k s y t t ä v ä l lä
a n d e r P a r k e s i n t o i m e s t a j a t u n n e t ­t
i i n nimellä P.irkesine.
p o h j a l l a .
Ne tunnustavat pakolaisongelman
Panemalla asian toisin päin: Neuvostoliiton johtajat olisi­vat
voineet esittää Britannian työväenpuolueen oikeistojöK-doUe
tämän saman kysymyksen, mutta he eivät sitä tehneet.
Ja juuri nämä tosiasiat osoittavat; että Britanian työväenpiio-lu^
n oikeistojohto oli neuvostoliittovastaisessa sokeudessaan
pakoitettu turvautumaan suurelle työväenpuolueelle arvötto-'
maan propagandayritykseen, mikä ei sen osakkeita suurai-yleisön
silmissä nostanut. Eihän Bulganin voi luvata mitään
toisten maiden puolesta!
Kuten sanottu. Kukaan ajatteleva ihminen ei odottanut
Lontoon neuvotteluista ihmeitä/ mutta todellista ihmett^a^^^^^
pH aiheuttanut se, että nämä suurvallat löysivät niin odottäf
mattonaan paljon yhtymäkohtia joiden tavoitteena on kariso^:
jenvälisen ystävyyden ja luottamuksen kehittäminen.
PÄIVÄN PAKINA
"Mi on niinkuin se luetaan . . . ff
Suomessa . k e r r o t t i i n a i k o i n a a n , että
k u n ohrana raijasi: S u l o •Wuolijoen
s u o j i i n s a 'Silloin puhdistusvuosina.
n i i n o l i tämä t u u m h i u t : - ' ' H e r r a on
h e r r a helvetissäkin"
S i l l a k u u l u i S u l o t a r k o i t t a n e e n sitä.
että v a i k k a hänet p l s t e t t U n k i n risU-k
o i d e n taakse Suomen silloiselle j ä r ­jestykselle
v a a r a l l i s e n a , n i i n huomat­tava
omaisuus takasi hänelle k u i t e n ­k
i n h e r t a n päivät.
J a n i i n asia - s i i h en a i k a a n o l i k i n J a
o n useassa. m a a i l m a n maassa edel­l
e e n k i n .
- D o l l a r i n hallitsemassa maaOman-osassat.
pääsee : r a h a l l a vieläkin , " t a i -
v a u i p o r t m e a s t i ' ^ m u t t a siinä i n i u l uu
s i t t e n v i i m e i n k i n : kysjrttä-vän m u i t a ­k
i n passeja.
Tämä asia; y h d i s t y y jossakin; m l e -.
lessä myöskin siihen, k u n -sanotaan,
e t t ä " l a k i on öihikuhi se l u e t a a n ",
koska^se t a r k o i t t a a sitä. että yleensä
v a r a k k a a l l e l a k i j a sen pykälät eivät
merkitse samaa k u i n . köyhälle. i-- ;
- Siitä j o h t u u k i n v a n h a v i i s a s s a n a n ­p
a r s i : "Pienet varkaat- l i n n a a n ja
suuret vapaaksi."
Ttokoltuksemme ei k u i t e n k a a n ol-^
l u t p o h t i a enempää l a k i a k u i n . r i k o s ­j
u t t u j a k a a n . ^Ajatuksemme o U l a u s u a I
mielipiteemme J a ihmettelymme sen
johdosta, k u i n k a suurien i^välehtien
i^aportterit rustaavat Jutut sellaisiksi
k u i n isäimät haluavat.
T ä m ä ' t a a s pälkähti päähämme
lueskellesäamme Neuvostoliiton' v a l ­tiomiesten
B r i t a n n i a n v i e r a i l u a kos­kevia
raporttoja.
"Yleensä niissä p y r i t t i i n antamaan
I h m i s a i e s e l l a i n e n käsitys, että v i e r a i ­l
u o l i . k o k o n a a n tulokseton.
Vielä v i i m e v i i k o n l o p u l l a k i n , : j o l l o in
j u l k a i s t i i n 'molempien maiden valQo-miesten:
y h t e i n e n lausunto. Jossa v a ­kuutetaan
k u m m a n k i n m a a n edusta-jaln'^
hipautuneen edistämään kysy-«
myksessä A^olevien maiden: .suhteiden
parantamista.;: r a u h a n v a k i i n n u t t a m i s -
tä maailmassa j a Keski-Idän >tilan-teen
r a u h o i t t a m i s t a : p y r i t t i i n a i n a k in
otsikossa.-leimaamaan v i e r a i l u epäon-nistuneeksL
Miksikä sitten näin tehtiin?
T i e t e n k i n s i k s i , että eräät p i h i t ^
j o t k a ahkerasti k a n n a t t a v a t voima-j
a p o m m i p o l i t i l k k a a . koska se: puUisr
taa heidän : p u s s i a a n . - ^ eivät salli
p u h u t t a v a n ' sovinnosta- muuta kuin
a i v a n pakkotilanteessa.
Päinvastoin 'oli ^ ; a a i a t - s i U o to
D u l l e s v i e r a i l i Intiassa.
S i v u m e n n e n sanoen :':Inttan: k o n sa
h o l l i p o i k a a n . - v e r r a t t u n a - s i i h e n m i t e n
se otti vastaan vähän aikaisemmin
Neuvostoliiton - edustajat -: B u l g a n i n i n
j a KÄrus^chevin.
S i U o i h ' p y r i t t i i n saamaan : l h i ^
uskomaan, että D u l l e s i n i j a I f e b r un
neuvottelut-'Olivat h y v i n k i n tuloksel^
lisiä, - vaikka'- v i r a l l i n e n .UedOnanto
k e r t o i että a s e i s t a r i i s u m i ^ y s y m y k -
sessä j a rauhankysjrmyksessä yleensä.
K i i n a n kysymyksessä J a muissa K a u ­koidän
'kysymyksissä' sekä monissa
muissa e i t^äästy ykshni^llsyytUL l ä -
heUekään.^'^*'^-^'" '
M ^ ; ^ ä n ' s i t t e l h päästim? E i a b i a ­k
a a n -'' m t s ^ n - "iiuomättaTammassa
m a a i l m a h . pulmakysymyksessä.
i d u t t a siitä k e r r o t t i i n k o k o n a^
toisella t a v a l l a k u i n neuvostolBttO'^
l a i s t e n j a brittiläisten' valtiomieäiten
neuvottelusta.
r' Totuus^on^Jkiiitenkin itsepäinen, se
t m i l ^ ^ - it^i^isäeällle^^^te^ta^ h u o l i ­matta,-
Jo^^hetlV n i i n - a i n i O d n myö­h
e m m i n . " J a n i i n se
näissäkin asloiss^.
J a - s i t t en -tässä s a t t u i ;Vielä etäs ih'^
meellinen' tempaus.
'. I^töbssa'." Chalk^^^^^R^
l a m U n V Btbmitieiden^ paljasti
nenvostfäUttolainen V atomitiedemies
k ) i u % h a l p y ; , s ^ ^ :»ialsiä'*
a t o m i t u t k i ^ u s t a v , i u i s ^ ^ . . . tietoja;
j o i s t a - läntisellä maailmalla y:ei. -rt
ole 'ktifit?äajua ja t a i t a a se h a j u -
l i l i i nljj^jijiitt^lII l i l l u ja''.'näin.^'•'.••••••!!<''--
"Too iheuvcetaäittolainenv tiedemies
k e r t o i ' k u i n k a hänen : m a a s s a a n on
päästy j o s i i h ^ ; . että ivoidaan . o t t ^a
s u h t a u t u i t I S A r n >-3ltiosIhteeriin k u i n I v e t y a t o m i Ta^ h a n o n u i s e n tuotannon
palveljikseen. Se merkitsee, että :
daan-vedestäfrajattomasti vdlmaf
Näiden tietojen sanotaan ao
n e e n cahadalaisla tiedemiehiä sä9
maan kolmen vuoden työn... ?
Mikä tässä J u t u s s a o n kuitnmall
.on>sei että täällä länsimaaUmasss
paasattu: yhtä'mittaa k u i n k a .tärk(
o n pitää atomitutklmusta koski
tiedot t a r k k a a n -^salassa- Neuvost
t o l t a J a vielä, n a a p u r e i l t a k i n . :— i
k i n tpiseltaah. "
k u t e n / m p i s t e t a a n . ' YhdysvaE*
t a p e t t i i n kpsejabef^^ sei
s i en v£dttäden''pe]:^st!^^
senhergit;. o l i v a t Wuka - toimlttai
atöznitiedettä',koskevia.*tietoja !<
vDstoUitolle,
; t : m i ' a e u v o s t o l l l t t o l a t o e n tiedci
L o n t o o s « t . - « i t t l atomitutkimuksi
s e U a i ^ t i e t o j a ja saavutuksia, j o i
saayuttamisekä, cänadalaisten ja B
d e n : länsimaiden a t o m i t o t k i j a i n <
t a r y i i m u t työskennellä vielä kohnl
vaottaw o l i se monelle 'Varmaan äl
^ t t ä v ä täräys.
. Se t e k i selväksi sen asian, että s
mltutl^muksen a l a l l a länsimaailn»
e i ole mitään salattavaa; k o s k a n
p u r i s s a . : muutenkin; tiedetään s
hommasta Jo p a l j o n enemmän. •
V l i s a l n t a h a n ^ l i s i k a i k e s s a m u u
k i n . .että n^idyttöisim k a i k i n tav
ystäväUisUn j a l u o t t a m u k s e l l i s i in
leihin-kaikkien^naapureiden kanssi
J o s a n i m .tehdä, n i i n omat k
taat a l i n a J i a h i z n m i n sscffetn lyödä
Syvää J a p a r a s t a cdisi kaikfOe
ettäjdetäiUi rauhassa ^ s o v u f f i a.
" ~ kadunmiei