Vapaus, December 22, 1966

              Sivu 2 Torstaina, jouluk/22 p. — Thursdayj Dee. 22,1966
VAPAUS
E L . f O R : W. E K L U ND
I N Ö ^ P E N O E N T l-ABOR OROAN
OF FINNrSH CANADIANS
EstablUhed Nov; 1917
V M A N A O E B I E . S U K S I
TELEPHONE": O F F I C E A N D E D i T O R i A i i - « 7 4 - 4 2 64
Published tbrice weeUy: Tutedass». Tbursdajf» and Satnirdays.by VuauB
Publishing CO. Limited. 100-102 & 9t. Wes^ ÖitdbU^. Otitarib. d f l ^ .
Advertlsing rates upon appUcatlon,. trantlatlon free of obarge.
Authorized as second Cteas maU by the Post 0«i«» DBparUn»t, 0^wÄ.
HcCÄNAOIAN lANOiiAGE PRESS
VILAUSHINNATt ...
Canadassa: 1 vk. «kW>, 6 kki <»i7b mtk'M\ l ^ |id;<Wi * ttfc J8ii|
3 kk. a.75_ Suomeasft: 1 vk. 1050, 6 kk. 5.71?
' . ... -.^.^.^ , './.-.-r .r. -.- r--
EDISTYKSEN UITTO El EDISTY
Jokainen vähänkin USA-.n ja la­tinalaisen
Amerikan maiden suhtei
den historiaa tunteva tietää, että
kun Washingtonissa aletaan puhua,
"uudesta suhtautumisesta!' naapu­reihin,
niin voi melko varmasti Sa-hoä,
ättä Jossakin latinalaisessa
Aittörikan maassa ovat USA:n mo.
nopolien edut vaarassa. Yhdysvallat
turvautuu "sammutusjoukkoihinsa"
ja sitten, luvataan hiukan "apua"
lisää. E l l e i tämä auta otetaan käyt
taen vallankumous, jos e i ole en-
Kehno "jouluTahia''
Finanssimiriisteri Mitchell ShaTpin^maänantainaalah^^
neen istunnolle esittämä lisä- eli rtii^budj^tti aiheuttaa suu­ria
lisämenoja niille canadäläisille, joiden ostokyky on^^m
tenkin liian heikko, auttamatta millään tavalla maan talous-
; elämän paranemista.
- Vähävaraisetkin ihmiset olisivat valmiina luopumaan
hetkeksi aikaa joistakin etuisuuksista jopa vyönsä kiristämi­sen
hinnalla, jos he näkisivät, että siitä Itoituu todellista hyö­tyä
edes pitkän tähtäimen bhjlelman j j ^ s t e e l l a . Mutta kun
kaikki merkit viittaavat siihen, että njrt esitetyn minibudje­tin
seurauksena on samanaikaisesti elinkustannusten neusu
ja vähempiosaisten ostovoiman heikentyminen nykyisestä ta­sosta,
lupaamatta pienintäkään etuisuutta muille kun Suuren
Rahan piireille, niin toivoa ja vaatia pitää, että alahuoneen
jäsenet tekisivät kaiken voitavansa tilanteen kdrjaatniseksi.
Uuden demokraattisen puolueen edustajat, olivat ehdotto'-
masti oikeassa osoittaessaan, että mr. Sharpin esittämän mi-riibudjetin
perimmäisenä tarkoituksena on aivopesun suorit­taminen.
Tarkoitus on antaa "käytännöllinen c^etus" siitä,
että sosiaalinen lainlaadinta, kuten, vahuudeneläkkeiden pa­rantaminen,
tulee muka niin kalliitai, että fcaftsakunnalla ei
ole siihen varaa.
Tosiasia on tietenkin vallan päinvaätaineti. Silloin kun
me ostamme Yhdysvalloista bomarc-ohjuksia ja muuta niihin
verrattavia sotavälineitä, jotka ovat sotilaalliseltakin kan­nalta
katsoen vanhanaikaisia ja sellaisenaan miihnkään kel­paamattomia
vekottimia, meillä on kansakuntana mahdolli­suus
tehdä menoissa säästöjä niin paljon, että vanhemmille
kansalaisille voidaan varata säädyllinen eläke elämänsä eh-tookaudeksi.
Kun puolustuslaitoksen hyväksi haaskataaT» jo­ka
vuosi yli $1,500,000,000 niin silloin on ilmeistä, että $250,-
000,000 eläkeuudistusmeno_ei oikeuta mitenkään sellaisia ve-rokortuksia,
mitkä lankeavat valtaosalta köyhimmän väes­tönosan
maksettavaksi. ^ >
Siitä huolimatta mr. Sharpin budjetti sälyttää tämän
lisämenon valtaosalta kaikkein köyhimmän väestönosan mak­settavaksi.
Vanhuudeneläkeveron korotus lankeaa paremmin
palkattujen ammattityöläisten ja keskiluokkalaisten makset­tavaksi,
mutta upporikkaat yksilöt pääsevät siitäkin verosta
kuin koira veräjästä ja suuryhtiöt, sellaiset kuin esimerkiksi
Inco, Weston ja monet muut, jäävät kokonaan verokorotus-ten
ulkopuolelle.
Vielä pahempi edellämainittua önmyyntiveron korotus
yhdestätoista kahteentoista prosenttiin, minkä arvioidaan ai­heuttavan
yhden prosentin korotuksen elinkustannusindek­siin.
Tämä vero peritään miltei yksirioihaari vähävaraiselta
väestönosalta. Vähävaraisia ihmisiä on paljon enenunän kuin
väkirikkaita ja niinmuodoin suuret kansanjoukot kuluttavat
yhteenlaskien paljon enemmän vaatteita, jalkineita ja muita
tarvikkeita kuin pienilukuinen rikkaiden ryhmä. Tältä köy-hemmältäväestöosalta
kerätään Sharpin '*kähmijä"-budjetin
avulla $155,000,000 lisätuloja vuosittain. Se tarkoittaa, että
kansajoukkojen enemmistön ostovoimaa vähennetään tällä
summalla. "Keskinkertainen perhe", jonka vuositulo on $5,200
maksaa nyt liittohallituksen myyntiveroa $220 vuodessa. Ko*
rotuksen jälkeen tämä salattu vero kohoaa $20:
Kuinka epäoikeutettu tämä myyntiveron korotus on, se
näkyy ehkä kaikkein parhaiten seuraavasta: Meille sanotaan
— eivät edes hallituksen jäsenet yritä sitä kieltää — etti
miltei kaikkien eläkeläisten tulot ovat liian pienet. Tämän
tilanteen korjaamiseksi on juuri hyväksytty laki, mihkä mu­kaan
eläkeläisille taataan vähintään $105 kuukausitulo. Kaik­ki
poliitikotkin myöntävät, että tämä on kovin alhainen tulo­raja,
mutta hallituspuolueen edustajat varttavat, että kansa­kunnan
varoja ei riitä ainakaan tällä kertaa sen enempää
eläkeiässä olevien hyväksi.
Toisin sanoen kaikki canadalaiset myöntävät liittohalli­tuksen
ministereihin asti, että eläkeläisten elämä on kaikkea
muuta kuin ruusujen päällä tanssimista. Siitä huolitnatta
raha-asiain ministeri esittää lisäbudjetin, johka perusteella
saatetaan näiden vähätuloisten kanäaläispiiiien talousasema
entistäkin huonommaksi. Kaikkein köyhimmät eläkeläiset,
joille luvataan pientä parannusta, joutuvat Vuoden alusta
alkaen maksamaan ainakin kolme kuukautta korotettua
myyntiveroa, ja saavat luvassa olevan lisäavun vasta hiaalis-kuun
lopulla tai huhtikuun alussa tosin taannehtivasti tam--
mikuun alusta alkaen. Mutta miten he elävät nämä kolme
kuukautta tilanteen edelleen pahentuessa? Sen lisäksi vähän
paremmassa asemassa olevat canadalaiset saavat "joululah­jaksi"
pysyvän elintason alennuksen sen perusteella kun he
joutuvat tammikuun alusta alkaen rriaksamaän tätä korotet­tua
myyntiveroa.
Ja siunatuksi lopuksi, myyntiverot ovat sellaisia paheita,
joista on. äärettömän vaikea vapautua. Öällituksen lakiehdo­tus
varattojnien eläkeläisten avutamiseksi oti laadittu sil­mälläpitäen
sitä, että tämä "lisämeno" häviää tai oikeammin
haihtuu pois sitä mukaan kun työsuhteisiin pörustuväCana-f
. i M eläkesuunnitelma rupeaa vaikuttamaan tilanteeseen.
Multa myyntiveron korottanVinen on suunniteltu ikuisesti
voimassa pysyväksi pikkuihmisten verotaakan lisäämiskei-noksi.-.
, , • '
Tämä myyntiveron korotus on siis kerrassaan tuomittava
toimenpide. Jos veroja oli pakko korottaa — ja sitä me emme
usko — silloin olisi pitänyt korottaa suuryhtiöiden jä suur-tuloisten
yksilöiden tuloveroja. Silloin olisi seurattu sitä >
oikeaksi ja oikeudenmukaiseksi katsottua periaatetta, että
verorasitus pitäisi jakaa ykÄilökansalaisten ja myös liike-ja
teollisuuslaitosten maksukyvyn petltöteena.
Asia on sitäkin vakavampi kun t^ttiäntapaiirten verojen
korottaminen hidastuttaa talouselämää. Se rajoittaa väestön
C A N A D A N SUOMALAISTEN
K U L T T U U R I N PUOLESTA
Me suomalaiset olemme hajaan­tuneet
maailman ääriin niin kuin
muinainen Babyloonian ^kansa. Osa
Suomen kansalaisia on joutunut
tietämättömyydessään värväiien
nuottaan ja siten aina kuoleman
kentille saakka.
Suomalaisten joukkomuutto on
kautta aikojen muodostunut pää­asiassa
työläisistä ja maalaissyn-tyisistä
eli kansalaisista, joiden
tarkoituksena on ollut hankkia
itselleen parempi toimeentulo.
Suomalaiset ovat tehneet kan­sallisuutensa
tunnetuksi taistelus­sa
joka päiväisen toimeentulon
tavvaamisen puolesta, rinnan maan
varsinaisen väestön kanssa myös
tällä mantereella.
Mutta kautta aikojen on rehel-li^
sten työläisten keskuuteen solul-tunut
vääriä profeetoita; Sain äs­kettäin
lukea kirjan, jonka on ko­koon
raaputtanut eräs koulusivis­tyksen
omaava, mutta sulkasatoa
poteva henkilö. Hän tyrkyttää kir­jassaan
lukijoilleen suomalaisista
siirtolaisista likaista kuvaa sanoen,
ettei hän näe heissä yhtään valon
pilkkua. Tämä väärä profeetta pu­huu
kulttuurista, halveksien mei­dän
siirtolaisten kulttuurisia rien­toja
täällä. Olemme hyvin tietoi­sia
suomalaisten kulttuuritasecsta
täällä vieraalla maalla.
Joku aika sitten pidettiin British
Columbiassa valtavat suomalaisten
juhlat, jossa Vancouverin kaupun­gin
pormestari piti puheen kiitel­len
suomalaisia siirtolaisia, siitä,
miten tärkeänä valon näyttäjänä
ovat suomalaiset Canadan kulttuu­riin...
• •••
En ole nähnyt ennen tuota avu­tonta
kirjaa, vaikka se on ilmes­tynyt
jo vuosia sitten. .
•1 Jörö Jus.si
nätetty tehdä "ehkäisevää vallänku
mousta". Ensimmäisten viidentois­ta
sodanjälkeisen vuoden aikana OA
latinalaisessa Amerikassa stioritet.^
tu y l i 60 tällaista vallankumousta.
Kuiiba rikkoi tätä Wasliingt»ni«
rakennelmaa. Se on osoittanut halu­avansa
kehittyä -ja voittaa vuosisa;
täisen jälkeenjääneisyyden. Kuuban
esimerkki on vaikuttanut syvästi
muihin latinalaisen Amerikan mai­hin
ja pannut Washingtonin vaka­viin
miette^isiin.
Näiden .. kaikkien syiden vuoksi
muodostettiin vuoden 1961 elokuus-sa
Punta del Estessä (Uraguayssa)
"Edistyksen liitto", ts. USA:n
" l i i t t o " sen eteläisten naapureiden
kanssa. Päämääräksi ilmoitettiin
juhlallisesti latinalaisen Amerikan
maiden kehityksen nopeuttaminen.
Imperialismin ja feodalisminvastai-seh
vallankumouksen J a ennen kaik­kea
sosialistista tyyppiä olevan_val-lankumoulcsen
-vastapainoksi " l i i
ton" aloitteentekijät esittivät suun­nitelman,
jbka edellyttää Yhdysval­tain
"avun" lisäämistä latinalaisen
Amerikan maille kymmenen vuo.
dfen (V 1981—1970) aikarta.
SUURIA LUPAUKSIA
Suunnitelma.ssa luvattiin "hävit
tää köyhyys" latinalaisen Amerikan
maista ja .'poistaa sosiaalinen ja
taloudellinen: epäoikeudenmukai.
suus". USA otti ohjelman toteutta­miseksi
itselleen seuraavat velvoi­tukset:
1) "Edi.styksen liiton" ulkoa-;
päin tulevan rahoituksen takaami­nen.
Summan piti olla vuodjessa 2
miljardia dollaria, josta 1,1 miljar­dia
tuli saada USA:n budjettiva.
roista ja loput yksityisiltä sijoitta­jilta
Yhdysvalloista, kansain välj.sil.
tä rahoitusjärjestöiltä ja Länsi-EU-roopan
sekä Japanin yksityisiltä
sijoittajilta. 2) Latinalaisen Ameri­kan
maiden vientitavaroiden h i n .
taongelma ratkaistaan yhteisvoimin
ja turvataan niiden markkinointi.
3) USA lupasi tieteelli.stä yhteis
työtä ja apua latinalaisen Amerikan
maiden omien spesialistien koulut­tamisessa
USA:n "rauhanjoukko­jen"
kautta.
Latinalaisen Amerikan maat puo-lesuian
lupasivat suorittaa .sosiaali
reformit ja osallistua niiden ra.
ne pitävät jopa kyseisiä sosiaialisia
uudistuksia vaarallisina USA:lle.
Valtion budjettivarojen sijoittaiaiis-ta
lainoihin pidetään valtion duo-rittamana
pääoman vientinä, jirtta
kilpailee yksityspHäohian viennltt^
kanssa. Siksi Yhdysvalloissa käy-dään
kamppailua 'edlstykftön liit­toa"
vastaan. Niinpä niistä 1,1
miljardista dollarista, jotka oli
määrä käyttää vuosittain budjetti­varoja,
dn kongressi viime vii­den
vuoden aikana myöntänyt
vain noin kolme neljäsosaa.
Yksityisen pääoman investointi'
USAista latinalaisen Amerikan mai­hin
on myös ollut suunniteltua pie-nempi,
minkä lisäksi on selvästi ha­vaittavissa
pääoman virtaamista
näistä maista USA.han. Euroopan
ja Japanin monbpolit kieltäytyivät
vuoteen 1984 saakka kokonaan osal­listumasta
"edistyksen liittoon" ja
suhtautuen-vieläkin kylmästi hank­keeseen.
Tämän vuoden toukokuu­hun
mennessä oli Länsi-Euroopan
mai.sta onnistunut saamaan lainoja
tämän Washingtonin ohjelman r a ­hoittamiseen
kaikkiaan vain 121 mii
Joonaa dollaria.
KUOLETUKSET SUUREMPIA
K U I N " A P U "
Tässä yhteydessä on vielä mai­nittava,
että suurin osa USA:n
"avusta" annetaan lainoina, joilla on
korkea korko ja kuoletusaikaa vain
5—10 vuolta, hyvin harvoin 1.5—20
vuotta. Esimerkiksi vuonna 1965
latinalaisen Amerikan maat mak-
.soivat takaisin aikaisemmin saami­aan
lainoja 2.lOQ^miljoonaa dollaria,
mikä summa ylittää kuusinkertai­sesti
sen määrän, minkä nämä maat
saivat vastaavana aikana USA:lta
"apuna" edistyksen liiton puitteissa.
Koska siis uusista lainoista menee
valtao.sa entisten lainojen maksami­seen
ja jäljelle jäänytkin osa käy­tetään
"reikien paikkaamiseen" ei
siitä riitä mitään tuotannon kehit-tämi-
seen, kuten tarkoitus olisi.
Mitä tulee sopimukseen kuuluvien
.sosiaali,sten reformien suorittami­seen,
niin ne ovat jääneet paperil­le,
sortuneet puolitiehen tai niistä
on toteutunut vain osia. Amerikka-iai.
set lehdet toteavatkin, että lati-nalaisen
Amerikan maat eivät ole
GUIANA - IKUISEN
KESÄN M AA
"GuliAna" mertdtsee inti«aiif^
murteeUa"Vesi«n maata". TMoiS
bn osuva nimi entiselle BrittllSI.
selle Guianalle, joka itsenäistyi
26.5. 1966. Laajat, gfld^dtalisiha
paisuvat joet luistelevat tätä ikuis­ta
liesäh maata, jöhica rärinilc&o
on alavaa ja hedelmällistä suis-
• toa. ;
Guiana anoi Yhdistyneiden Kan­sakuntien
jäsenyyttä k^esäkuun 4
pnä 1966 Indonesian palattua takai­sin
maailmanjärjestöön 21. istun­tokauden
ensimmäisenä päivinä
Guiana hyväksyttiin Y K : n jäseneksi
järjestysnumerolla 119.
Venezuelan, Hollannin Surinamin
ja Bra&ilian i-eunustamana Guiana
on 215,000- neliökilometrin laajui­nen
trooppinen alue Etelä-Ameri-
, ... ,„ ,.- . - . saaneet paljonkaan aikaan sosiaa-ho.
ttam.seen.^_Wa.sh,ngton..s.sa laa- taloudellisten ^ olojensa
FORMOSA
Mikä on Formosa? Se on saari
joka maantieteellisesti kuuluu K i i ­nalle,
mutta poliittisesti ja talou­dellisesti
sen on" valloittanut Y h ­dysvallat,
/turvatakseen Tyynen­meren
herruuden. Keniaali Clark
sanoi silloin kun hiin oli Ameri­kan
joukkojen ylikomcntajana
Tyynellä merellä, että jos Ame­rikka
luopuisi Formo.sasta niin sil­loin
se menettää herruutensa Tyy­nellämerellä
j a koko Aasiassa. For-mosan
sanotaan olevan maailman
voimakkaimman linnoituksen, jon­ka
avulla Amerikka tuota herruut­ta
pitää.
Ja siksi ei Amerikka tule hy­väksymään
mannermaan Kiinaa
Yhdistyneitten Kansakuntien jär­jestöön.
Chiang Kai-shek on vain
nukke Setä Samulin .sylissä. Mies
joka petti ja hylkäsi oman kan­sansa
ja myi maansa sen rosvooT
jille.
Mutta jos historia kertaa itsen­sä
kuten sanotaan j i i i n tuo Ame­rikankin
suuruus ja valta-a.sema
tulee seuraamaan sitä. Mitä tapah­tui
Englannin meriherruudelle.
Jos ei tuo-ssa omaisuuden himos­sa
mennä niin pitkälle, että kaik­ki
laivat hukkuisivat matkustaji­neen..
On todella irvokasta, että Ame­rikan
kansa.sta jota on jumaloitu
korkealle kehittyneenä sivisty.skan-sana,
on kehittynyt maailman suu­rin
riistäjä.
Jos me ymmärrämme mitä s i ­vistyksellä
tarkoitetaan, niin Ame­rikan
valtapiireiltä sitä puuttuu.
r. S.
ostokykyä ja vähentää siis tavara-kysy
ntää^ai kana, jolloin on runsaasti
merkkejä siitä, että uusi lamakausi
vaikka ei ehkä pulakausi,. on po.
liittiscn taivaanrannan näköpiirissä
Myyntiveron korottainjnen - ja
yleensä vähempiosaisten verotaa­kan
li.sääminen on vahingoksi kan­santaloudelle;
.se aiheuttaa ^ lisää
vaikeuksia muutenkin talousvaike
uksissa oleville yk.silöille. Minibud­j
e t t i on yksi o-soitus siitä kuinkii
•kauaksi oikealle on liboraalihallilus
viiifie kuukausien aikana ajautunut
Sharpin kehnoon .'joulubudjct-t
i i n " olisi väestön yleisen mielipi.
teen painostuksen avulla saatava
korjaus niin, että jos veroja on ko
roteltava, kuten mr. Sharp väittää
korotettakoon niitä suurituloisten
yhtöiden ja suuryhtiöiden kohdal­ta,
mutta ei missään tapauksessa la­vallisten
kansalaisten muutenkin
heikon elintason alentamisen kus­tannuksella.
dittua ' rauhallisen vallankumouk-'
sen suunnitelman toteuttamista var­ten
ne suostuivat tekemään määrät­tyjä
uhiauksia: suuntaamaan ta-loiispoiitiikkaiisa
USA:n monopo­leille
edulliseen suuntaan voimis­tamaan
taistelua "kommunismia vas
taan'\ jarruttamaan kaupan kehittä­mistä
so,siali,stisten maiden kanssa
ja katkaisemaan diplomauttiset suh­teensa
Kuubaan.
ROMAHTANEITA TOIVEITA
Kymmenvuotj.skaudesta on kulu­nut
puolet, ja Yhdysvalloissa tun­nustetaan,
että "edistyksen liittc
sangen vähäisessä määrin vastaa
virallista optimismia", ts. Johanso
nin j a niuidcn esittämiä valoisia tie­donantoja
kehityksestä.
Useissa maissa on inflaatio niin
hir\'ittävä, että vuoden aikana ra
han arvo on alentunut 20—30 ja j »
pa 50 prosenttia. Suurin osa latina­laisen
Amerikan maista jäi vuonna
1965 taloudellisessa kasvussa jäi
keen vuoden 19C4 vauhdista.
.Haataloustuotanto on itse asiassa
vähentynyt. .So.siaalinen kehitys on
aiheuttanut kokonaisuudessaan
pettymyksen. Asuntovajaus on l i
.sääntynyt ja uudet koulut eivät
vastaa lisääntyvää kouluikäisten
lasten määrää.
MONOPOLIEN VASTUSTUS
' P^distyksen liiton" toteuttami­sen
laihat tulokset o.soittavat 'liiton'
olevan kriisissä samoin kuin Was-hinglonin
koko "avustuspolitiikan.
Valtaosa USA:n monopolikapita
listeista ei usko AVashingtonin toi
menpiteiden tuottavan tuloksia, ja
parantamisen suuntaan vuoden 1961
jälkeen.
MAATALOUSUUDI.STUS
"Edistyksen liiton" luojat pyrki.
vät myös suorittamaan agraarire-formin
latinalaisen Amerikan
maissa vastapainoksi Kuubassa
.suoritetuille uudistuksille. Kun ote­taan
huomioon, että maata omis-lava
yläluokka on USA:n luotet.
tavin liittolainen näissä maissa ja
monopolit ovat suuria maanomista­jia,
niin kysymyksessä^ olisi suo.
rastaan vallankumouksellinen muu­tos.
Muttyasia.sta"tehdyt lakialoitteet
eivät millään lavalla kajoa .suuriin
maanomistajiin-, eivätkä auta mil­joonia
maattomia viljelijöitä. N i i
den päämääränä on luoda suuria
tiloja kuten kehittyneissä kapita.
listimaissa sekä saada aikaan maa
seudulle pikkuvarakas keskiluokka.
Samaa on sanottava myös ongel­masta,
joka koskee latinalaisen
Amerikan maiden ulkomaankaupan
tärkeintä ongelmaa-— ali-stetusta.
epätasaarvoi.sesta a.semasla pää­semistä.
Maat menettävät USA:n
kanssa käymä.ssään kaupassa vuo­sittain
jopa 1,5 miljardia dollaria.
USA lupasi liittoa perustettaessa
myötävaikuttaa latinalaisen Ame­rikan
maiden vientitavaroiden va­kaiden
hintojen aikaansaamiseen
sekä siihen, etteivätjjmerikkalai.set
monopolit syyllistj^^^eettomaan
hintojen polkemiseen. Mutta
kun latinalaisen Amerikan maat
vaativat USA:n edustajia tänä
vuonna pidetyssä kokouksessa pitä­mään
lupaukset, oli vastaus täy­sin'.
kielteinen.
P. R.
USEITA YDINVOIMALOITA
COMECONIN JÄSENMAIHIN
Moskova. — Kuluvana vuonna on
ryhdytty tärkeisiin toimenpiteisiin
Comeconin jäsenmaiden ydinvoima-varojen
kehittämiseksi. Saksan de.
mokraattisessa t.asavalla.ss;i otettiin
käytäntöön atomi voimala ja solmit­tiin
sopimus, jonka mukaan Neuvos­toliitto
auttaa atomivoimatalouden
rakentamisessa Bulgariaan ja Un,
kariin sekä tämän tärkeän voimata­louden
alan kehittämisessä Tshek­koslovakiassa.
Sosialistiset maat ovat kiinnostu­neita
ydinvoimavaröjensa lisäämi
sestä, koska niiden tavalliset voima
varat ovat erittäin riittämättömät
ja monet niistä joutuvat tuomaan
suuren osan polttoaineesta ulkoa..
Reinsbergiin Itä-Saksaan a l ^ i
voimalaa rakennettaessa käytettiin
hyväksi neuvostoliittolaisten koke-muk.
sia. Neuvostoliittolaiset tehtaat
toimittivat sille suuren määrän eri­koiskojepa
ja laitteita, Saksalai.sen
voimalan henkilökunnan kokouk­sessa
voitiin käyttää hyväksi suures­sa
Novo-Voronezhin voimalassa saa­tua
kokemusta.
Bulgariassa aiotaan atomivoima­lan
ensimmäinen vaihe saada käyn­nistetyksi
vuonna 1973 ja toinen
1974. Tämä voimala tulee olemaan
teholtaan 800.000 k\v.
Myös Unkariin rakennettavan voi­malan
teho on 800,000 k.w. Neai'0s-toliitto
toimittaa tätä voimalaa var­ten
sen ydinreaktorit ja kompresso­rit.
Turbiinit ja generaattorit raken­netaan
Unkarissa, Laskelmien mu­kaan
turvaa voimala 15 prosenttia
maan koko voimatarpeesta.
Tshekkoslovakiassa rakennetaan
Etelä-Slovakiaan maan ensim­mäistä
1.50,000 kw. tehoista ydinvoi­malaa.
Tämä voimala on täysin
automatisoitu ja laitteet toimittaa
tshekkoslovakialainen Skoda-yhty­mä.
Koska maassa on runsaat uraa-nimalmie.
siintymät, aiotaan sinne
tulevaisuudessa rakentaa ensin 300
000 kilowatin ja myöhemmin 500.
000 kilowatin tehoinen ydinvoimala.
Neuvostoinsinöörit puolestaan laa­tivat
suunnitelmia yhteensä 1 mil­joonan
kilovalin tehoisien ydinvoi­maloiden
rakentamiseksi. Laskelmi-en
mukaan saadaan näistä voima­loista
halvempaa energiaa kuin
lämpövoimaloista.
kan pehjoisrannikoUa. Sei) v ^ i l u k u
ylittäM 700.000 asuUcaan määrän
!(638i000 vuoden 1964 arvion mu­kaan),
j a sen talouselämä rakentuu
pääasiassa sokerin, riisin ja bauk-siitin
varaan.
Guiana oh ollut brittien valvon,
nassa vuodesta 17i96 saakka, vaikka
ensimmäiset eurooppalaiset laivat
tutkivat sen rannikkoa jo vuonna
1500. Tällöin alueella liikkui vain
keräilijäasteella olevia intiaaneja,
joiden elämäntavat eivät ole pal­joa
muuttuneet tähän päivään men­nessä
Guianan takamailla. \
AFRIKKALAISIA 20e;000
Ranskan vallankumouksen seura-uksena
Englannin laivasto kaap­pasi
Guinanan hollantilaisilta siirto,
laisilta, ja vuodesta 1814 saakka se
oli brittiläisen siirtomaan asemas­sa.
Aluksi perustui Guianan talous
elämä orj^yövoimaan, jota tuotet­tiin
Afrikasta työskentelemään t u -
pakkaviljelmillä ja sokeriruo'on pa­rissa.
Kun orjuus poistettiin vuoden
1834 lailla, plantaashinomistajat
tuottivat halpaa työvoimaa laivalas
teittäin kaukoidästä ja Intiasta.
Hi.storia on jättänyt jälkensä
Guianan väestön koostumukseen.
Puolet maan asukkaista (yli 300.
000) on intialaisia ja noin 200.000
afrikkalaista syntyperää olevia.
Alkuperäisiä Etelä-Amerjkan in­tiaaneja
on Jäljellä noin 30.000, ar­vioi
ta 80,000 guianalaista polveutuu
u.seammasta rodusta, ja vain kol­misentuhatta
asukasta on eurooppa­laisia.
SOKERIRUOKOA^ BAUKSIITTIA,
KULTAA, TIMANTTEJA
Sokeriruoko muodostaa edelleen
Guianan talouselämän selkärangan,
vaikka hedelmällinen maa soveltuu
erittäin hyvin myös riisinviljelyyn.
Maataloustuotteiden vienti muodos­taa
merkittävän tulolähteen Guinal-le,
jonka lisäksi sen kovat jalopuuta;,
jit ovat haluttua tavaraa monissa
maissa;.
Bauksiitti muodostaa toiseksi suu­rimman
vientiartikkelin heti soke.
rin jälkeen: Guianan bauksiittita-varat
muodostavat kymmenesosan
koko maailman tuotannosta; nykyi­sin
suurin osa tästä mineraalista
laivataan Canadaan alumiinin tuo­tantoa
varten. Viidakoista on löyty­nyt
myös kultaa, timantteja, uraania
ja eräitä muita jalometalleja.
1969 TASAVALLAKSI
Brittiläisen kansanyhteisön 'en­simmäisenä
ja ainoana Etelä-Ame.
rikan jäsenmaana Guiana tunnustaa
Englannin kuningattaren edelleen
valtiopäämiehekseen. Hänen hen.
kilökohtaisena edustajakaan on ken­raalikuvernööri,
mutta vuonna 1969
maalla on tilaisuus valita tasavaltai­nen
hallitusmuoto kansanäänestyk­sen
jälkeen. Guianan pääministerinä
on. tällä hetkellä Kansan tongressi-puoluetta
(PNC) edustava Forbes
Burnham, entinen asianajaja ja ak.
tiivinen poliitikko.
Raakuus ja väkivalta
pois Ranskan TVrstä
Pariisi, — Ranskan molemmat
televisiokanavat ovat saaneet mää­räyksen
vähentää raakuutta, ero­tiikkaa
ja verenvuodatusta ohjel-missään.
Ranskan televisio- ja radio- oh-jelmien
moraalia ja makua vaa­liva,
komitea on ilmoittanut ohjaa,
jille, tuottajille, käsikirjoitusten te­kijöille
ja muille ohjelman suunnit-teljoille,
ettei televisiosta saa tulla
väkivaltaa opettava koulu.
Komitea on antanut tarkat oh­jeet
ohjelmien sensuroimiseksi, ja
on mahdollista, että useita suosit­tuja
amerikkalaisia sarja- ja muita
elokuvia tullaan nyt melkoisesti lak-lauttamaan.
PÄIVÄN PAKINA
VIILEÄTÄ VIIMAA WASHINGTONISSA
- Näyttää siltä, että Washingto-nin
korkeimmilla paikoilla pu­haltelee
viileitä talviviimoja —
polijttise.stv puhuen.
Yksi esimerkki tästä on W i l ­liam
Manchesterin kirja, "Presi­dentin
kuolema" (Death of the
President), jonka pitäisi ilmes­tyä
lähipäivien aikana, , mikäli
"Kennedyn peijie" ei sä* sen
ilmestymistä oikeustietä estetyk-
-si.
Kun emme ole saaneet kirjaa
lukeaksemme sen kuiii lehti­kirjoituksia
vain siitä —cmeidän
on vaikeata esittää .siitä mitään
" o m i a mielipiteitä". Ilmeistä kui­tenkin
on, että presidentti John­sonin
ja "Kennedyn perheen" vä­lillä,
niin demokraatteja kuin
ovatkin, on tämän kirjan mu­kaan
suoranaisliK ristivetoa eikä
vain viileyttä. |
Nähtäväksi vain jää, minkä ver­ran
mainittu kirja tätä puolta
asiasta valoittaa, mikäli kirja saa
ilmestyä. I^erästä kuuluu, sanoo
torventekijä.
Mutta tämä kirja-jupakka on
usei.sta muista vain yksi esi­merkki.
AVashirtgtonista tulevissa uutis-tiedoissa/
kerrotaan, että presi­dentti
Johnsonin poliittiset osak-:
kcet /ovat laskeneet romahdus­maisesti.
Mikäli voidaan sikäläisiin mie­lipidetutkimuksiin
luottaa, enem­mistö
amerikkalaisTsta on nyt
presiddnt1j_Johnsonin poliittisia
vastustajia.
Tämä siitäkin huolimalta vaik­ka
mr. Johnson saavutti viimek.si-pidctyissä
presidentinvaaleissa
niin ylivoimaisen enemmistökan-nafuksen,
että sen luultiin tar­koittaneen
republikaanipublucen
pois lyömistä useidep-svuosikym-menicn
ajaksi/ \
Tämän Jisäksi-s^itiln vielä v i i ­kon
lopulla/tietää, että Valkoi-
.scn talon /'ihmepoika", William
D. Moyers, joka on toiminut pre-sidentlk
Johnsonin sanomalehli-asialn
sihteerinä ja hyvin lähei­sellä
poliittisena neuvonantajana,
jättää nyt toimensa siirtyäkseen
yksityistoimcen, eli erään huo­matun
päivälehden ku.stantajaksi.
Sen lisäksi, että mr. Moyers
on presidentti Kennedyn kau­delta
"viimeinen mohikaani" pre­sidentti
Johnsonin palveluksessa
mikä sellaisenaan ei ole voi­nut
jäädä huomaamattomaksi sei­kaksi
— hän on uutistietojen mu­kaan
epävirallisesti kolmanneksi
vaikutusvaltaisin jäsen Yhdysval­tain
nykyisessä hallituksessa u l ­koministeri
Dean Ruskin ja
sotaministeri Robert MacNama-ran
jälkeen.
Kun tällainen "kala" ui pois
verko.sta, niin silloin kysytään,
että mistä se oikein johtuu. Vää­rin
kaiketi olisi sanoa, että ro­tat
poistuvat uppoavasta laivas­ta,
sillä niin paha ei tilanne
ilmeisestikään ole.
Mutia kun samassa yhteydessä
on mainittu, että presidentin eräs
toinenkin luoteltu mies, Jakc
Jacob.son, on myös päättänyt ot­taa
"pitkän loman" ja lähteä et­simään
vihreämpiä laidunmaita,
niin silloin tuntuu siltä kuin
aivan kaikki "rattaat" eivät enää
sopisi paikoilleen. .
Jos cdcllämainitt\i ilmiömäisen
nopeasti noussut '''"Ihmepoika",
mr. Moyers, on puoleksikaan sel­lainen
rtei-opatti, miksi häntä on
kuvailtu, niin kuka tietää vaikka
hän haistaisi makkarankäryB po­liittisesta
käymistilasta.
Mahdollisesti hän ounastelee,
että mr. Johnsonista ei tulekaan
enää demokraattipuolueen presi­denttiehdokasta,
tai jos tulee, hä­nellä
ei ole minkäänlaisia vali-
, ,tuksi tulon mahdollisuuksia. Jos
m r. Moyersin mielestä on jota­kin
tämäntapaista tai siihen ver­rattavaa,
niin silloin hän luon­nollisesti
haluaa-hypätä pois l a i -
vaiikonfientosillalta, ennen kuin
:jalat kastuvat".
Huolimatta siitä, mitä kaikki
tämäntapaiset Washingtonin u u ­tiset
tarkoittavat, ilmeistä on,
että siellä, mistä-tulee savua, on
myös tulta.
On kuitenkin muistettava, että
yksi pääskynen ei tee kesää eikä
sitä tee kaksikan sellaista. Tä­män
vuoksi on aiheetonta y l i .
korostaa mainittujen tapausten
merkitystä.
Mutta tämäntapaiset esimerkit
viittaavat siihen, että ':rauballi-seita",
^'tyyneltä" j a "voimak­kaaltakin"
näyttävän poliittisen
pinnrin alla on Washingtoni8sa
vissinlaista porinaa.
Vaikuttaako se tulevaisuudeil
kehitykseen, sen näemme ehkM
jo lähikuukausien aikana.
Känsäkoura