Vapaus, May 7, 1966

              Sivu 2 Lauantai, toukok 7 p.—n Saturday, May 7,1966
VAPAUS I N D E J i » E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
•y/c:. - Established Nov. 6. 1817 ( U I B E R T Y ) ,.,
EorTOR: W. E K I I U N D MANAOERS E . S U K S I
! TELEPHONE: Ort^ICE A N D E D I T Ö R I A L 874I.42«4
JPttbUsfaed thrice «eäcl?: tucssdaiys^ Tbursdays aiM SatuMayii IJQr togibus
Publishing 00. Lioftited, 100-l92i 21M 3t; msti. Sudbury, Ontaxlö; Caliada.
: Advertising rates Upon ät>pUcatlon, trenslation frei^ of ch&agb.
Attthorized aa second class maH by tbe Pbät Office Dep^tment. Ottawa,
CANADlANiLÄNGUAOE PRESS
tnjktBlaSSATi
Kanadassa: t vk. $9.00. e Ui. »4.76 USA :ssa I vk. $10:00; fr We. $».28^
3^ ltk. 2.7S Suomess»: 1 vk. 10.60. e kk. '5.7S
Äitienpäivällä
;' 'fänä sunnimtainay toukiokuun 8 päivänä, vietetään äitien-jai?
9^^ kSutta Me ;pl)enim« erittäin iloisia siitä, että
flifttt' tflsöhi^ unhoitettujen j« liian vähän tunnustusta saanei-
^ äiti^rt kUKniaksi järjestetäärt tänä päivättä sellaisia juhla-
'Jjstkiäy mikä on- esimertkiksi Finnish haalilla sunnuntaina vie­tettävä,
äitienpäiväjuhla, missä lapset kukittavat äidit ja esit­tävät
heille erikoisesti sitä varten valmistama ohjelmansa. .
• Me tervehdimme oikeaan osimeina muitakin äitienipäivä-r
juUia, mitä Ganadassa tänä sunnuntaina Vietetään.
• toisäal^ haluaisimme kuitenkin liittyä niihin, jotka sa­novat,
että yksi äitienpäivä vuodessa ei riitä. Meidän tulisi
tietofeesti pyrkiä siihen, että kunnioittaisimme äitiä, elämän
äftCajste,. joka vuoden päivänä, niin arki- kuin pyhäpäivinäkin
Kauniit puheet ovat tieterikin tarpeellisia ja tunteiden
aikhtdua aiheuttavia. Mutta kauniimmillakaan puheilla ja
jfettjoituksiila ei ole mitään kantavuutta, ellei niiden tukena
öle käytännöllisiä tekoja.
' Sänoessanime, että me toivotamme omalle äidillemme ja
kaikille äideille onnea ja menestystä, silloin, meidän velvolli­suutemme
on pysähtyä katsomaan, että mikä eristää äidit
aivan liian usein onnellisesta elämästä-
Tällöin tulemme vastatusten elämän todellisuuden kans­sa.-
Me näemme, että äiti, kiuten naiset yleensä> on vieläkin
yhteiskunnallisesti lapsipuolen asemassa mieheen verraten.
Hänelle maksetaan usein huonompaa palkkaa, mitä makse­taan
miehelle samasta työstä. Vaikka koti tarvitsisi tuloja
enemmän, mitä "perheen pää" pystyy yksinään hankkimaan,
niin äiti on sidottu keittiöönsä siksi kun ei ole lasten päivä-hoitoloita
jne.
Erikoisen raskaana painaa kaikkia äitejä pelko siitä, että
Vietnamissa nyt riehuva verinen sota, mikä aiheuttaa sa­noinkuvaamattomia
kärsimyksiä ja tuskia tuhansille vietna­milaisille
ja yhdysvaltalaisille äideille joka päivä, voi laajeta
te>kö maailmaa käsittäväksi paloksi, minkä johdosta miljoo-nS\&
n' äitien kyynelvirroista tulisi yhteenkoottuna vuolaasti
virtaavia jokia.
Kaiken mokomin, onnitelkaan äitejämme, joilla meistä
äiti vielä on ja ilahduttakaamme heitä pikkulahjoilla. Sen he
ovat tuhannesti ansainneet! Mutta älkäämme pysähtykö sii­hen.
Käyttäkäämme äitienpäivääkin keinona taistelun ja toi-nxiinnan
tehostamiseksi kaikkien äitien taloudellisen ja yh-telsHcunjialliSen
aseman parantamiseksi sekä ennenkaikkea
uhkaavan sodan estämiseksi ja maailman rauhaii vakuunnut-'
teiseksi.
Työväenliikkeellä mahdollisuudet
muodostua johtavaksi voimaksi
Kynmienettuhannet osallistuivat työväen vappuun Suomessa
Kelsilibi^^ ^ AarhikoB, aufiii'
koa, aurinkoa tulvillaan oli Helr
sinki vappuaamuna ja päivä jat­kui
pilvettömänä. Luonto poikke­si
vjime vuosien perinteistään ja
antoi läfuttdn' tuulen liehuttaa au­ringon
hehkuttamia punaisia lip­puja,
Viirejä ja ibnapaHoja työ­väen
vappuKulltueissa kautta Suo­men
niemen. SäteHevän kevätpäi­vän
herättämä ilo tarttui ihmisiin
jotlta olivat kaikkialla sankoin
joukoin^ liilik«ellä marssimassa
paremmaji Jiuomispäivän puolesta
ja täyttivät juhlailaikat ja kadun^
vierel tungokseen asti.
Helsingissä marssi kulkueessa
Iah«9 10.000, SenaatintoriVi täyttj
n. 25.000 ihmistä ja fcatuvierilTä
seurasi työväen vappua satatuhan-tinen
yleisö; Erityisen runsaana
heijastui tänä vappuna punaisia
hpptrja vasten ylioppilaslakkien
valkoinen lumi.
"Tänä vappuna me voimme iloi­ta,
yhtyä yleiseen iloon, sillä nyt
selvemmin kuin kenties koskaan
aikaisemmin on näköpiirissä työ­väenliikkeen
uusi yhtyminen, uu­si
nousu, uusi tuleminen tässä
mxrassa", tulkiksi avautuvia näkör
aloja SKDL:n kulttuurisihteeri
Rauno Setälä nuorisolle Helsin­gissä
Kallion kentällä pitämäs­sään
puheessa. "Tänään me voim­me
nähdä, että Suomen työväen­liikkeellä
on kaikki mahdollisuu­det
muodostua tämän maan joh­tavaksi
voimaksi, uudistavaksi
ja uudistuvaksi voimaksi", sanoi
puhuja.
NUORISON ILOINEN JOUKKO
Helsingin vappumarssin kokoon­tumispaikoille
Kallion kentälle ja
Hakaniemeen alkoi kertyä aamu­virkkua
väkeä jo hyvissä ajoin en­nen
kokoontumis-ajankohtaa. K l o 10
jälken kohtasi silmää Kallion kentäi
lä värikäs j a iloinen näky nuorison,
urheili joiden ja ylioppilaiden val­mistautuessa
lippuineen, iskevine
tunnuslauseineen, viircineen ja iI-^huomaiSi"Iätä"
mapalloineen marssiin iialki aamu­auringossa
.säteilevän kauptuiKin:
Nauru ja laulu helkählelivät täällä
välittöminä.
tikin, voi tulla pallojakin takatal-viay
mutta lopulta joka tapaukses­sa
vääjäämättömästi kevät voittaa
talven, valo: pimeyden, elämä kuo­leman.
Yhteiskunnallinen kehitys voi
edistyä hitaastikin, voi tulla paho­jakin
takaiskuja, mutta lopulta jo­ka
tapauksessa vääjäämättömästi
edistys voittaa taantumuksen, valö
pimeyden, elämä kuoleman.
Tänään me kaikesta^Jjuolimatt*
voimme nähdä, että talven selkä
on jo murrettu. Me saatamme jo
havaita jäiden liiluihtelevan, pato­j
en vavahtelevan, uusien tuulien
viriävän, uusien aaltojen nousevan.
Toverit, olen puhunut vertauk­sin,
koska vertauksilla puhuminen
näyttää olevan tulossa muotiin
meidän liikkeessämme.
Myös vappu on vertauskuva,
uudistumisen ja uuden syntymisen
vertauskuva. Vappu j a vapun me­not
symbolisoivat työläisten jouk^
kovoimaa, ylioppilaiden elinvoi­maa,
naisten vetovoimaa, miesten
vastavoimaa ja kevään tenhovoi-maa.
Vapusta on yhä enemmän
tulossa koko kansan yhteinen iloi­nen
juhla;
Mutta Suomessa on ollut aikoja,
eikä kovinkaan kaukana takana
päin, jolloin työväestöllä ei ollut
mitään syytä iloon, jolloin sai ko­kea
vain nälkää, kylmää, haavoja­kin,
jolloin valkoinen väkivalta pa­kotti
tiivistämään rivit, puremaan
hammasta ja puimaan nyrkkiä.
Miksi emme muistaisi tätä.
. Mutta tänään aika on toinen, tä­nään
työväenliike on voimakas. Se
on taistellut itselleen ruokaa, suo­jaa,
mukavuuttakin, väkivaltaa vas­taan
se on rakentanut kansanvaltaa.
Ja nyt porvari puree hammasta ja
eläkkeellä oleva suojeluskuntaup-seeri
pui nyrkkiä taskussa. Työ­väenliike
ei tarvitse joukkovoimaa
enää ensi sijassa itsensä varjele­miseen
vaan tämän maan muuttami­seen,
uudistamaan. Miksi emme
Liian vähän ^Vealismia''
Sotaveteraanien maailmanliiton kokoukselle viime sun­nuntaina
Torontossa esitettyä pääministeri Lester B. Pearso­nin
puhetta— sen luki eräs liittohallituksen ministeri mr.
Pearsonin kamppaillessa kotona influenssaa vastaan on
fetvetoditty "uuden realismin" osoituksena Kiinaa kohti. Sii­nä
olettamuksessa on epäilemättä hieman perää, jos verra­taan
pääministeri Pearsonin viimesunnuntaista puhetta joi^
hinkin hänen aikaisempiin lausuntoihinsa kylmän sodan alku
ja keskivaiheessa.
Kaikesta huolimatta me liitynune tässä yhteydessä siihen
torontolaiseen, liberaaleja tavallisesti kannattavaan päivä-lehteen,
mikä tervehti tätä "uuden reaUsmin'' ilmaisua, eli
sitä, kun pääministeri Pearson esitti^ että esim. Kiinan kan-santasav-
allan jäsenoikeudet pitäisi YKssa tunnustaa, mutta
esitti heti epäilevän kysymyksen, että ulottuuko tämä "uusi
tealismi" käytännölliseen toimintaan asti, eli esim. siihen,
että Canada äänestää YKn yleiskokouksen istunnossa Kiinan
jäsenoikeuksien palauttamisen puolesta.
Kysymys ei ole loppukädessä siitä, kuinka paljon "reali-sempi"
Pearsonin viimesunnuntainen puhe oli aikaisempiin
sellaisiin verraten, vaan siitä, onko pääministerimme "realis­mi"
pelkkää sanahelinää, vai liittyykö siihen vakaumus, että
YKn yleiskokouksen seiu-aavassa istunnossa Canada äänestää
Äiinan jäsenoikeuksien puolesta huolimatta lainkaan siitä
liiitä Washington asiasta sanoo.
Tunnettu tosiasia onj että liittohallituksen vastuunalaiset
jäsenet ovat pitäneet jo kauemman aikaa puheita, joiden mu-teaäfl
pääministeri Pearsonin hallitus on periaatteessa Kiinan
jäsenoikeuksien tunnustamisen puolella YKssa. Mutta käy­tännössä
on aina menetelty toisin, ilmeisesti Washingtonin
vaatimuksesta.
' T ä s s ä mielessä tilanne ei näytä muuttuneen miksikään
Vastauksena uuden demokraattisen puolueen johtajan T. C.
Douglasin kysymykseen, että. tuleeko Canadan edustajisto
YKssa äänestämään asian seuraavan 'kerran esille.lultua Kii­nan
jäsenoikeuksien puolesta kun pääministeri Pearson sanoi
Tot^ntossa, että YKssa pitäisi olla yleismaailmallinen jäse-
^y?s] pääministeri Pearson sanoi, että Canada on aina kan­nattanut
YKn yleismaailmallista jäsenyyttä. Jäsenyyden pi­täisi
olla yleismaailmallisen sillä YK ei voi ratkaista tai aut-taa
kiistojen ratkaisua, elleivät kaikki asiaan liittyvät maat
ole sen jäseninä, sanoi pääministeri Pearson ja lisäsi, mutta
Vissit ehdot ori täytettävä ennen kuin Kiinalle voidaan myön­tää
YKn jäsenyyttä . . ;
Tässä sitä sitten taas ollaan iankaikkisen vanhoissa lähtö­kuopissa.
Teoriassa jä juhlapuheissa ollaan Kiinan jäsenoi­keuksien
puolella, mutta käytännössä sitä vastaan, koska
Wäshing(on vaatii vissien "ehtojen" täyttämistä. .
Vielä heikommissa kantimissa oli pääministerimme puhe
Vietnamin sodasta. Myönteistä siinä oli ehdotus ampumisen
lopettamiseksi. Vielä voidaan jotenkin ynunärtää hänen pe-rusttlUMsa
siitä, että nyt on tärkeämpää ja kiireellisempää
Sod^öM' iöpfettanrirten kuin syyllisyyden etsiminen, sillä jos
Vietriamin sotaa ei saada lopetetuksi niin silloin on koko
itläailnian rauha vaarassa.
PADOT V A V A H T E L I V AT
Ennen kulkueen lälitöä Kallion
kentällä pitämä.ssään puheessa SK-D
L : n kulttuurisihteeri Rauno Setä­lä
lausui mm. seuraavaa:
Tänä keväänä me olemme saa­neet
nähdä kuinka talvi pitää sit­keästi
puoliaan, talvi, luonnossa jii
talvi yhteiskunnassa. Menneen tal­ven
lumet eivät ole ottaneet su­laakseen.
Vanhentunut, - aikansa
elänyt, väistymään tuomittu ei ole
halunnut väistyä. Näin on luon-nos.
sa, näin 011 myös yhteiskunnas­sa:
vanhat asenteet ja ennakko­luulot
istuvat luja.ssa. ja, pyrkivät
viimeiseen saakka hidastamaan ke­vään
tulemista, yhtyneen vasem­miston
tulemista.
Kevään tulo voi edistyä hitaas-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Topi Leskinen, Sudbuiy, (Pio­neer
Manor), täyttää tiistaina, tou­kokuun
10 päivänä 79 vuotta.
Mary Kaven, Sudbuiy, Ont, täyt­tää
tiistaina, toukokuun 10 pnä 71
vuotta.
Kusti Järvenpää, Sainia. Ontario,
täyttää tiistaina, toukokuun U pnä
70 vuotia.
Yhdymme sukulaisten ja tuttaa-vain
onnentoivotuksiin.
Mutta pääministeri Pearsonin kaksi
muuta ehdotusta Vietnamin kohdalta
oli kokonaan pois laidalta. Suuressa
"puolueettomuudessaan" — jenkki-hyökkääjien
hyväksi se pantakoon
merkille — hän ehdotti, että ampumi­sen
lopettamisen jälkeen olisi ulko­maalaisia
joukkoja vedettävä valvon-takomissionin
kontrollin alaisuudessa
pois kummaltakin puolen. Tosiasia
luonnollisesti on, että vieraita ja vie­raan
maan sotajoukkoja on ainoas­taan
yhdellä puolen, Saigonin s^olilas-juntan
puolella. ' .
Toisessa ehdolukses.saan pääminis­teri
Pearson asettui melko avoimesti
jopa y. 1954 allekirjoitettua Geneven
sopimusta vastaan antaessaan känna-tiiksensä
Washingtonin pitkäaikaiselle
vaaitimuk.selle, että "Etelä-Vietnamin
kansalle on myönnettävä oikeus oman
hallituksensa muodostamiseen", vaik-
: ka Geneven sopimus määrittelee ni­menomaan,
että Etelä- ja Pohjois-yietnam
piti liitetlämän yhdeksi, yhte­näiseksi
kansaksi v. 1956 suoritelta­vien
vaalien avulla — mitä vaaleja
jenkkihyökkääjät apulaisineen eivät
antaneet järjestää.
Jos pääministeri Pearsonin "realis­m
i " Kiinan kohdalla on liian suppeata
ja liian myöhään esitettyä, niin Viet­namin
kohdalta se on miltei kokonaan
pois oikeilta jäljiltä.
Kansandemokraattinen liike edus­taa
kevättä tässä maassa ja me tääl
lä olevat kevättä kansandemokraat­tisessa
liikkeessä. Meidän tehtäväm­me
on tajuta oikein tämän kevään
uudet luulet ja nostattaa uudet aal­lot.
Medän tehtävämme on murtaa
ympäriltämme eristyneisyyden muu
rit — mennä kaikkeen maailmaan
ihmisten sekaan julistamaan yh­teiskunnan
muuttamista.
PUNAISET LIPUT HEHKUIVAT
Nuorison marssittua Hakanie­meen
lähetti kulkueen liikkeelle
Suomen Elintai-vikelyöläisten Lii­ton
yalistussihteeri Kerttu Vainio^
joka puheessaan mm. totesi, että
jälleen kohoavat hulmuamaan voi­makkaiden
käsien nostamia järjes-
;öjemme punaiset liput, ylös koho­avat
myös tunnuksemme, joissa tuo­daan
esille rehti pyrkimyksemme
työväenvoimien kokoamiseen am­mattiyhdistysliikkeessä
ja koko työ­väenliikkeessä
toteuttaaksemme va-semmistoenemmistöisen
parlamenl-timme
kanssa yhteisvoimin edis
tyksellistä jn rauhanomaista työvä-enpolitiikkaa.
TÄYDELLISTÄ VAPPUTUNNEL-MAA
•Kulkueen värit saivat aivan eri­koisen
hehkun auringosta ja vappu-tunnelma
tuntui täydelliseltä: Kul­kueessa
kannetuissa tunnuksissa
nousivat tänä vuonna erityisen voi­makkaasti
esille vaatimukset aktii­visen
rauhanpolitiikan noudattami­sesta
ja maailmanrauhaa uhkaa­van
Vietnam sodan lopettami.sla. .
Lisäksi koro.stettiin ystävällisten
suhteiden edelleen kehittämistä
Neuvostoliiton ja muiden naapuri-maittemme
sekä kaikkien rauhan
liihtoisten valtioiden kanssa Rat­kaisuvaiheessa
olevan hallitusky-mykseen
ja ammatiyhdistysliik-keen
eheyttämispyrkimyksiin kiin­nitettiin
niin Ikään huomiota. Si-
.säpolitiikassa vaadittiin työväen:
politiikkaa: työllisyyden turvaamis­ta,
teollisuuden ja asuntotuotannon
kehittämistä, hintatason vakautta­mista,
pienituloisten verotaakan ke­ventämistä,
eläkkeiden korottamis­ta,
sosiaaliturvan lisäämistä, koulu-uudistuksen
toteuttamista jne.
TORI TÄYNNÄ JUHLAVÄKEÄ
25-tuhantinen yleisö täytti Se­naatintorin
kiveyksen kulkueen
saavuttua.^ Siinä kannetut liput
muodostivat mahtavan punaisen
lippulinnan Suurkirkon portaille.
Kulkueen saapuessa torille esiin­tyivät
pioneerien ohjelmaryhmät
ja yhtyneet kuorot lauloivat kapel­limestari
Mauno Saksasen joh­dolla.
Juhlan aloitti Helsitlljin työ­väenyhdistyksen
soittokunta, joka'
kapellimestari Aarne Laihon joh­dolla
soitti Työväen marssin! :
HALLITUSRATKAISULTA
ODOTETAAN PALJON
Suomen. Kaapelitehtaan pääluot­tamusmies
Eino Kaajakari lausui
avajaispuheessaan mm. seuraavaa:.
Me olemme asettaneet tavoitteem­me
korkealle, emme saavuta niitä
hetkessä, multa jokapäiväisen tais-tulun
kautta, askel askeleelta, jouk­koja
vahvistaen ja yhteistyötä ke­hittäen
ne vielä kerran saavutetaan.
Hiljattain pidetyt eduskuntavaalit
osoittivat kansan tyytymättömyyttä
oikeiston harjoittamaan politiik­kaan,
maa sai toisen kerran itse­näisyytensä
aikana vasemmisto-enemmistön
eduskunnassa. Me odo­tamme
uudelta eduskunnalta ja
uudelta hallitukselta paljon.
Vasemmisloenemmiätö eduskun­nassa
ci kurtcnkaan_sinänsä turvaa
kunnollista asiain hoitoa, vaan sii­hen
tarvitaan työväenpuolueiden
ja eduskuntaryhmien rakentavaa
yhleiälyölä. Fääomapiirien edusta­jat
peloittelevat muita eduskunta­ryhmiä
kansandemokraattien hal­litusvastuuseen
ottamista, .koska
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
'CUROOPANMAAKAASU-JAÖtJYESIINfVlVli^
§AIueito,JoiIto soottoo löytyd mookoosuo
IjO-blJyÖ. , prraMeriolue
o Huomottovo mfookoasuesnrrtymä
r-n-aMeriOluerlJe
(nyönneuyjä toimilupia;
MOSKOVAN VAPPU
OLI HYVIN VÄRIKÄS
hetkistäkin Punaisella torilla
Moskova. — Punaisen torin ohi
vyöryneet ohjusaseet joukossa
myös ensi kertaa yleisölle esitettyjä
— antoivat vapunpäivänä hyvän ku­van
neuvostoarmeijan aseistuksen
nykyaikaisuudesta ja iskuvoimasta.
Jyrkän tuomion antaminen impe­rialistiselle
hyökkäyspolitiikalle,
Länsi-Saksan revanshismin tuomit­seminen,
lupaus Vietnamille annet­tavan
avun lisääntymisestä ja va­kuutus
neuvostoliiton rav.hanpblitii-kan
jatkuvuSäesta olivat vappujuh­lan
ulkopoliittisena päälinjana.
EnnätykstUisen lämpimän ja au­rinkoisen
huhtikuun jälkeen touko­kuu
ja vappu alkoi koleana ja sa­teisena.
Tuulenpuuskat ja paraatin
alussa tipahdelleet vesipisarat, ei­vät
kyenneet rikkomaan moskova­laista
vapputunnölmaa.
tion tavaratalon ja historiallisen
museon seinämät olivat erilaisten
rakennelmien ja tunnusten peittä­mät.
Keskeinen tunnus, joka toistui
myös väestön vappukulkueessa ko­ko
ajan; kuului: Toteutamme NK-P
:n 23. edustajakokouksen\ päätök­set.-
luo ULKOMAALAISTA
VALTUUSKUNTAA
Punaisen torin yleisöparvekkeet
olivat koti- ja ulkomaisten vierait­ten
kansoittamat. Ulkomailta oli
vappua seuraamaan saapunut tu­hansittain
ihmisiä, kaikkiaan yli
100 ulkomaista valtuuskuntaa;
Huomattavin ulkomaalainen vie­ras
tämän \uoden juhlissa o l i Maa-
I ilman ammattiyhdistysten liiton:
pääsihteeri Louis Saillant,. joka
nähtiin mausoleumin korokkeella^
ylulessä Neuvostoliiton johtohenki-
UeHta Kiiusinen:
El HÄTÄRATKAISUIHIN
HALLITUSKYSYMYKSESSÄ
Helsinki. — Rou>a on vihdoin
alkanut sulaa tvöväcnryhmien vä­lisien
.suhteiden maaoerästä. Tätä
sulami.<^ta on havaittavissa muualla­kin
ku^n meillä. Ranskan kommu­nistit
ja sosialistit oVat jo • pitkän
aikaa neuvolelle^.i keskenään sekä
periaatteellisista eMä välittömän
käytännön kysymvksVilä sekä yhtei-
.sistä tavoitteista. Pä- ia Länsi Sak-
.san suuret sosialistiset puolueet,
SYP ja SDP ova« näättäneet ryhtyä
keskustelemaan rauhan säilyttämi-
I se.siä sekä muis»a molemmille Sak­san
valtioille ja niiden kansoille
tärkeistä asioista, totesi kansanedus­taja
HerMa Kuusinen Joensuussa
vappupuheessaan.
Meillä jo edellisen eduskunnan ai­kana
kansandemokraatit ja sosialide
mokraatit oppositiossa ollen äänesti­vät
Ja esiintyivätkin erittäin monissa
tapauksissa yhdenmukaisesti, jopa yh­teisin
vastalausein ja esityksin. Edus­kunnan
tultua vasemmistoenemmis-töiseksi
yhä . u.seammat sosialidemo-.
kraatit havaitsevat, ettei heidän ryh­mänsä,
vaikka se nyt on vuorostaan
eduskunnan suurin •— pysiy yksinään
tai porvaristoon, nojaten ratkaisemaan
edessä olevia ongelmia. Se mitä mc
kansandemokraatit olemme monien
vuosien ajan esittäneet ja mitä työ­läiset
sekä muut vähävaraiset ovat
hartaasti toivoneet, on päässyt al­kuun:
Tarkoitan neuvotteluja ja pyr­kimystä
sopimukseen tavoitteista, joi­ta
olisi yritettävä yhdessä toteuttaa.
Meille kansandemokraateille rau­han
lujittamisen ja kansanvallan
laajentamisen rinnalla työkansan
toimeentulokysymykset ovat ensi si­jalla.
Jos näistä asio'sta ja halli-tir^^
hjasta päästään yksimielisyy­teen,
Sunmeri kansa voi täydellä
syyllä odoMaa vasemmistoenemmis-töiseltä
eduskunnalta ja hallituksel­ta
parannusta oloihinsa.
Jotkut kysyvät, tarvitaanko hallituk­sessa
vasemmiston lisäksi keskustaa,
esim. keskustapuoluetta'. Ellei se ha­lua
tulla mukaan niin pysyköön pois
sa. Jos se tahtoo jäädä oppositioon
yhdessä kokoomuksen kanssa kuten
se vielä nyt on hallitusyhteistyössä
kokoomuksen kanssa, niin omapa on
asiansa. Ei kepua kukaan hallitukseen
anele, ei ainakaan SKDL. Sanomme
vain, että köyhän asiaa ei ajeta yh­dessä
kokoomuksen ja muiden oikeis­tolaisten,
vaan vasemmiston kanssa.
Tämän tietävät ja tuntevat monet
keskustapuoluelaisetkin.
Pidämme vasemmiston ja keskustan
yhteistyöhallitusta p.irhaana vaihtoeh-
Punaisen torin vappuiimeel ovat
jo tulleet tunnetuiksi koko maail-j löidch l:r.n.-;sa.
ma.ssa. Kremlin seinustaa koristivat I
tasavaltojen jättiläisvaakunat, vai- i n U I P l C CKOHTA OIIJUSPARAATi
'.. • .• .• ;• • •.. - ••• . .•. • . • ..••""] Paraalm aloittivat perinteellises­ti
Moskovan sotilasakatemioiden op­pilaiden
suorat rivistöt, jotka ohit­tivat
todn 9900 miestä .käsittäväii
sotilassoittokunnan kajautellessa jp
pe r i il teellisiksi käyneitä neuvosto-l
i i l l o l a i s ia sotilasmarsseja. Sotilas­akatemioiden
rivistöjä . seurasivat
eri aselajien edustajat, lentäjät, me­rimiehet,
liaskuyarjomiehet, raja­vartioston
edustajat jne. Niitä seu-,
rasiyat moottoroitujen joukkojen
osastot Tamahiri kuulun divisioonan
avatessa tien. . , , -
Sotilasparaati osoitti hyvin ase­voimien
kehityksen; Hyvin vähän
siinä esiteltiin perinteellisiä aseita.
Pääasiassa nähtiin öhjusäseita, jotr
ka muodostavat koko Neuvostolii­ton
puolustusjärjestelmän perustan.
Punaisen torin y l i kiisivät suunnat­toman
pauhun seuraamina erilaiset
ilmatörjuntRohjukset, miehittämät­tömät
"siepparit", joiden kerroftaan
kykenevän etsimään avaruudesta
minkä tahansa kohteen ja tuhoa­maan
sen; Myös nähtiin keskimat­kan,
pitkän matkan ja mannerten-välisiä
ohjuksia ja sUkellusveneoh-juksia,
jpika kykenevät tuhoamaan
maalinsa vaikkapa se sijaitsisi tu­hansien
mailien päässä.
. Ohjusparaatin viiineisessä osassa
esiteltiin strategisia ohjuksia, jotka
ovat nykyisin Neuvostoliiton äsevoi-tona
siksi, että sellaisella hallituksella mien perustana. Niiden joukossa oli
olisi takanaan lähes kolme neljännestä
eduskunnan kokoonpanosta. Vain var­sinainen
oikeisto olisi ulkopuolella.
Vaikeuksia olisi paljon mutta millä
hallituksella ei olisi vaikeuksia eten­kin
nykytilanteessa. Hyvällä tahdolla
ne ovat kuitenkin voitettavissa: eihän
maamme ole köyhä eikä kan.samme
kykenemätön. Olemme tietenkin val­miit
harkitsemaan osallistumista myös
pelkästään va.semmiston voimin muo­dostettavaan
hallitukseen, jos oh-'
jelmasta sovitaan. Vähemmistöhalli­tukset
ja toimitusministeriöt ovat sen
sijaan hätäratkaisuja, joihin ei ole
pakottavaa tarvetta. .
myös muutamia uuden tyypin asei­ta,
kiinteällä polttoaineella toimi­via
ja omilla alustoilla: liikkuvia
mannerterivälisiä ja keskimatkan
ohjuksia. Ne ovat erittäin liikunta­kykyisiä
Ja voivat jatkuvasti muut­taa
asemiaan ja sen vuoksi vastus­tajan
ei ole helppoa niitä löytää.
Näitä ohjuksia pidetään erittäin so­pivina
vastaiskun antamiseen.
Paraatin päätti eräiden "monivai­heisten
avaruusrakettien esittely.
Näitähän on aikaisempina vuosina
nimitetty niiden ohjusten pikkusi­sariksi.
Jotka veivät Neuvostoliiton .
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
PÄIVÄN PAKINA
RISUNIÖUYMÄINEN HYMY
. Päivän toljauksia seuratessa
kiintyi huomio arvovaltaisena pi­detyn
New York Timesin uulis-ticloon,-
missä kerrottiin vertaus­kuvallisesti,
että eräs suuruus ja
viskaali hymyilee vissin epämiel­lyttävän
tapauksen johdosta sa­malla
lavalla kuin Urhea pikkupoi­ka
yrittää hymyillä silloin ,kun äi­ti
pakjtlaa hänet ottamaan l i s i i h i -
Ilisiiniöljyllä oh, kuten tiedäm­me,
monta hyödyllistä käyttöoh­jeita.
Sitä käytetään tckstiilileol-lisuudossa,
saippuan, köneöljyjen
ja kpsmceltistcn tuotteiden val­mistukseen
sekä nahan ja ken­kien
voiteluun.
: Puhtaima.s.sa öljymuodossii sitä
käytetään ulostusläjikkeenä.
"Isot pojai", jotka ovat saaneet
senkin kokea, ovat kertoneet, et­tä
muutamia vuosikymmeniä sit'
ten käytettiin Suomen armeijassa
sairaiksi ilmoittautuneiden hyväk­si
risiiniöljyä myös yskän lääk­keenä.
^ Hyvä anos sitä tököttiä
vaikutti kuulemma ihmeellisellä
tavalla siten, ettei ollut ymmär­rettävistä
.syistä mitään halua ys­kimiseen
tai köhimiseen.
Oli niiiden juttujen kanssa niin
tili näiii, mutta New Yo:'k Timesin
tiistaisessa uutistiedossa: kerrot­tiin
näiil:
"Hänet hyvin tunteman miehen
kertoman mukaan su;;rlähettiläs
Henry Cabol Lodge hymyilee aina
vaaleista pulisenolleh urheasti
kuin pikkupoika jonka edessä on
•risiiniöljyn otto."
Ky.symyj on tietenkin niistä
Etelä:Vietnamin vaaleista jonka
järjestämisestä Saigonin .solila.s- :
juntan päämies Nguyen Cao Ky
oli pukoiletlti lupauk.sen anta­maan.
Edellämainitun uutistiedon mu­kaan
kenraali Ky oli allekirjoit­tanut
määräyksen jonka mukaan
muodostetan komitea, mikä huo­lehtii
elokuun 15 päivänä pidet­tävistä
vaaleista ja myös uuden
perustuslain laatimisesta.
"Mutta", sanotaan mainitussa
uutistiedossfi, ja siinä se "mutta"
onkin, "vielä on. pelkoa siitä, et­tei
näitä vaaleja pidetäkään.
Meille kerrotaan New. York
Timesin uutisliedossa asiasta
'näin:
"Monet tarkkailijat ovat Sai­gonissa
kuitenkin sitä mieltä, että
Yhdysvaltfiin hallituksella on
avain siihen, pidetäänkö nämä
vaalit vai eikö pidetä;"
Epäilyä ja horjuntaa aiheuttaa
vjiallkysymyksessä "Kyii hallituk­sen
neikkous, siviilihallituksen
puolueettomuusohjelmaa pelkää­vien
kenraalien levottomuus ja
budhalaisten hallitusta vastusta­vien
roomalaiskatolisten pelko.
Kaikki tämä, selitetään uutistie­dossa,
voi aiheuttaa vallankaappa­uksen
tai vallankaappausyrityk­sen..
. "
Meille sanotaan, että enemmis­tö
Saigonissa olevista amerikka-laisviranoniaisista
kannattaa- nyt
vaalien pitoa, m*itta aivanasemas--
sa oleva siitrrlähettiläs Henry Ga-bot
Lo(i.ge "hymyilee, rohkeasti"
aina vaaleista puhuttaessa kuin
pikkupoika. Jonka pitää ottaa ri­siiniöljyä.
.•
Erannäyanhaita naiselta on jos­kus
kysytty, että "miksi Saara
nauroi" ja niin kysyvät värnlaan
kaikessa hiljaisuudessa monet sai-jionilaiset,
eikä mikä hymyilyttää
nyt suiirlähettiläs Xodgeä.
Ja Jos näiden kysyjäin mielessä
011 se julkinen salaisuus, että
suurlähettiläs Lodgen arvellaan
olleen jossakin tekemisissä Ngo
D i i i h p i c m i n vallan kukistamisen
k'anssa marraskuussa 1963 niin se
voi olla asia, mikä ei aiheuta lain-kaan
hymyä etelävietnamilaisille.
~ Känsäkoura.