Vapaus, March 22, 1923

              il I ,h l \*> I
1 ,<.J « |A il « ,,1
ävit
eiDe
i , ja
idaa
että
itaa
iille
i e
ies-'
Jis..
m
cai>
Ja
ah-ro-tis.
Yö L i IS 1 LL Ä p N: TSSl XTHÖLUNEN! YKSI TAISTELU! SIKSI: YKSI PUOLUE! YKSI UNTO! YKSI RINTAMA! YKSI PÄÄMÄÄEÄl
Xyöväen vapautus tapah­tuu
sen itsensä kautta!
1923 Torsteina, rtaalisk. 22 - Thu. March 22
enventioni «aoritti hedelmSlIiita
5tä. Puolue- ja jarje«t5konvM»Uo-nien
päätökset «ovellutettu kay
« i i
Sudbury. — Canadan Työläispuo-
»Jueen Suomalaisen Järjestön Piiri
S j o 2, Keski-Ontarion, piirikonven-
*|ioni "pidettiin sunnuntaina, maalisk.
Is p. Sudb.uryssa, Liberty Haalilla.
^-onventionin kutsui^, koolle piirisih-
;eeri tov, Henry Elimen klo 10 aa-
„„4,„..illä, kehottaen valitsemaan
;okouk;elle puheenjohtajan. ^,
Kokonkaen virkailijat.
Päätettiin valita heti vakituiset
rirkailijat, kaksi puheenjohtajaa ja
;äksi sihteeriä. Puheenjohtajaksi va­l
t t i i n H. Puro, Sudburysta ja V.
,ossi, Soosta; sihteereiksi valittiin
liirisihteeri Elimen jä apulaissihtee­riksi
K. G. Asiaia, mokmmat iSud-lurysta.
Otettuaan puheenjohtajan paikan,
usui H. Puro aivauspuheessaan, et-
_ me emme ole kokoontuneet tänne
linoastaan muodollisesti käytäntöön
)anemaan puolue- ja järjestökon-
^entionien päätöksiä, vaan hedel­möittämään
niitä, tulkitsemaan ja
lovittamaan niitä •käytäntöön tämän
(iirin työväelle ymmärrettävällä ta-ralla.
Sanoi tämän piirin kokoon­tuvan
.ensi kerran käänteentekeväs-ajassa,
jolloin Canadan työväen-iike
sodan aikaisen kaaoksen ja
ionien hajaannuksien jälkeen on
jälleen päässyt periaatteellisesti va­lavalle
ja selvälle ladulle ja jolloin
[ietoinen työväki uuden kerran ai
ba kulkea suuremmalla teoreetti-iella
ja päämäärävarmuudella eteen­päin.
Teroitti edustajain mieliin, et­tä
meidän puolueemme on_ nyt muo­dostumassa
varsinaiseksi kommunis­tiseksi
taistelun ja 'käytännön puo-ueeksi.
Ja ellemme VQV sovittaa tais-
Seluteorioitamme työläisten tämän­päiväisiin
taistelutarpeisiin, emme
le myöskään voi voittaa puolueem-ne
ulkopuolella olevien työläisten
i|uottamusta emmekä saa niitä mu­taamme.
Painosti, että kommunis-
[eina Ja piiolueeen unio-ohjelman
lukaan on meidän _ kiinnitettävä
irkeä huomiomme tämän piirin käi-ros-
ja metsätyöläisten taloudellisel-
•rmt^e järjestäytymiskysymykselle. Myös-
:in on meidän vahvistettava jo
laaseuduille perustettuja osastoja
[a yhdessä näiden ianssa kaatava
'akuutetuksi tämän ympäristön
laanviljelysväestölle, . että heidän
laikicansa on Canadan Työläispuo-eessa
ja meidän järjestömme osas­toissa.
Edelleen puhuja muistutti,
J t t ä tälle ympäristölle on kasvanut
lanadalais-suomälaisesta työläisnuo-isosta
uusi polvi, jo-ka on välttä-lättä
voitettava työväenliikkeen
'uoielle.
Lopuksi muistutti, että. koska kon-
'entionilla on sangen rajoitettu ai­ta
paljoon työmärään nähden, ettei
iukat:aisi aikaa joutuvanipäiväisis-
•'ä jaarituksissa ja turhissa muodol­lisuuksissa,
vaan suoritettaisiin to-lellista
työväenliikettä • hyödyttä-
'ää työtä.
Konventionin edustajat.
Tämän jälkeen valittiin valtakir-
|ain tarkastuskomitea,, H. Elimen,
^j. Länsi ja Hj. Manninen, joka i l ­moitti
kokouksessa olevan läsnä
|eiiraavat edustajat:,Hj. Manninen,
fdustaen Wanupin osastoa; V. Ros-f
ja Hj. Hill, edustaen Sault Ste
Jlarien osastoa; Olga Asiaia, N.
'"iio ja H. Puro, edustaen Sudbu-osastoa;
Hj. Länsi ja Vaine,
dustaen Creighton Minen osastoa;
pustonen, ed-ustaen Vermillion osas-
|oa; Frank Grönberg, edustaen Bru-
Mine osastoa; Otto Salo, edus-aen
Wabicigin osastoa, D. Haapa-
':;nen, Long Laken osastoa, K. Sal­iin
edustaen Whitefishin osastoa,
^tka kaikki hyväksyttiin'täysivaltai-
-•^"-'i edustajiksi. Tämän lisäksi oli-
't läsnä piirisihteeri Elimen sekä
^intoimikunnan jäsenet .Asiaia ja
•• -Vjrmi.
Piirisihteeri Elimen luM laati­jaansa
työjärjestyksen IcokoukseHe,
Ml'^ °5Tfäksyttiin, valiten koioul-
^ii^teerit työjärjestyskomiteaan,!
^ ^ J o ^ toimittaa siihen mahdollisesti
S-^amttavat lisäykset.
! ^ KanTentionin valio^nat.
i i I ,^-«raaviin valiokuntiin valittiin
* ae henkflöä kuhnnldn: päätös-
«o^.5n-aliokuntaan: Terho, Puro ja
4 iiCSsi;
i
agitatsionivaliokuntaan: Salo,
Länsi ja Elimen;
Nuoriso- ja lasten valistusvalio-kuntaan:
Olga Asiaia, Vaine ja
Haapala;
raha-asiain valiokuntaan: Salmi,
Grönberg ja, Hill;
sääntövaliokuntaan: Manninen,
Mustonen ja K. G. Asiaia;
pöytäkirjan tarkastajiksi Terho ja
Puro.
Pöytäkirja päätettiin julaista Va­paudessa.
Toiminta» ja tilikertomui.
Sen jälkeen luki piirisihteeri pii-rikomitean
tili- ja toimintakerto­muksen,
jonka johdosta tehtiin
muutamia kyselyjä piirisihteerille,
jonka jälkeen se sellaisenaan hy­väksyttiin
ja tilintarkastajain lau­sunnon
perusteella myönnettiin
myöskin tilivapaus piirikomitealle
ja sihteerille.
Osastojen alustukset ja evästykset.
Sen jälkeen päätettiin, että lue­taan
kaikki osastojen alustukset ja
evästykset konventioniUe ja kunkin
alustuksen luettua puheenjohtaja
määrittelee sen asianomaiselle va­liokunnalle,
jotka tuovat alustuksis­ta
yhteenvedon ponnen muodossa
kokouksen käsiteltäväksi ja hyväk­syttäväksi.
Tämä amerikalainen käV'
tännöllinen kokoustapa osottatitui-kin
verrattain hyödylliseksi.
Kaikki alustukset luettua ja siir­rettyä
ne asianomaisiin valiokuntiin,
otettiin päivällisloma, jonka jälkeen
valiokunnat siirtyivät työhönsä.
Konventioni kokoontui jälleen 'kä­sittelemään
valiokuntain töitä klo
2.30, puhetta johti Rossi.-
.Päätösponsivaliokunnan laatimat
jjulisrtukset lOntarioti kaikrbstyölSi-sille,
Ontarion Puutavaratyöläisille
ja Keski-Ontarion Suomalaiselle
Työläisnuorisolle, luettiin ja hyväb
syttiin, jotka kuuluvat seuraavasti:
Ontarion kaivostyöläisille.
Raatajat maan uumenissa, myl­lyissä
ja sulatoissa. Canadan Työ-läispuolueen
Suomalaisen Järjestöä
Keski-Ontarion piirikonventioni lau­suu-
teille proletaarisen tervehdyk
sensä ja merkitsee mielihyvällä, että
sillä on kuunia lukea suurimman ja
tietoisimman osan teistä 'puolueem­me
riveihin. .
Samalla kuitenkin olemme pako­tetut
teille vakavasti muistuttamaan,
että te jotka raadatte syvällä maan
uumenissa alituinen kuolemanVa
loubkautumisen vaara silmäinne
edessä, jotka selkä köyryssä aher­ratte
pitkiä päiviä, kaivaaksenne
esille syvältä maanalaisista vuorista
canadalaisille, amerikalaisille, .eng­lantilaisille
ja muille riistäjille jalo­jen
metallien muodossa yhä uusien
miljoonien arvosta rikkauksia, että
te olette kokonaan taloudellisosti
järjestymättömiä ja niin ollen vail­la
kaikkea sitä turvaa ja puolustu.v
kykyä, mikä teille olisi välttämä­töntä,
kyetäksenne tehokkaasti p.io-lustautumaan
riistäjienne rajatonta
nyljentää, raakaa mielivaltaa ja
röyhkeää kohtelua vastaan.
Kaikkialla mailmassa hyökkää lu­jasti
yhteenliittynyt pääoma- ja
työnriistäjäluokka työväenjärjestö­jä
vastaan, murskatakseen ja haj ot­taakseen
niiden järjestöt, riistääk­seen
työläisiltä kahdeksan tunnin
työpäivän, polkeakseen heiden palk­kansa
kurjalle kulitasoUe ja saadak­seen
aikaan avonaisen työpajan, jol­loin
työläisten riistäntää ei olisi mi­kään
estämässä.
Tähän riistäjien yleiseen hyökkä­ykseen
on työläisten kaikilla teol­lisuus-
ja tuotantoaloilla vastattava
järjestymällä. Ontarion kaivostyö­läistenkin
on jo aika ryhtyä kokoo­maan
rivejään, ennen kuin se on
liian myöhäistä. Teidän on otetta­va
esimerkkiä uljaista kaivostyöläi­sistänne
Nova Scotian ja Albertan
hiilikentillä, jotka taistelevat jo
Punaisen Taloudellisen Intematio-äalen
ohjelman merkeissä. Teidän
on annettava rohfkaisua, astumalla
järjestyneen työväen tielle, veljil­lenne
Pohjois-Ontarion kultakentil­lä,
jotka ovat jo ottaneet ensiaske­leet
järjestymisen tiellä.
Pitkäaikaisen paniiMn j ä l k e en
ovat Keski-Ontarion nikkelikapita-listitkn
jälleen alkaneet panna käyn­tiin
tuotantolaitoksiaari, ja asettaa
työläiset närästämään heillensä Qu-sia
riklkanksia. Nikkelikaivoskapita-listien,
samoin kuin maidenkn kapi-taipovamen
myÖDDytyksiin
Turkilli
Haluaa pikaista rauhaa Läheisessä
Idässä.
Pariisi. — Ranska kannattaa An­goran
hallituksen vastaehdotusten
hyväksymistä ja Poincäre on eväs­tänyt
Ranskan ent. lähettilään Tur­kissa,
M. Bompardin, tällä viikolla
Lontoossa alettavissa neuvotteluissa
painostamaan pikaista ja pysyiväis-tä
rauhaa Läheisessä Idässä.
Ranska on taipuvainen tekemään
Turkille useita myönnytyksiä, niim-pä
se esimerkiksi kannattaa liitto­laisten
esittämää ja Ismet Pashan
hyljäämää taloudellista kohtaa rau­hansopimuksessa
tarkistettavaksi. Sa­moin
Poincare kannattaa Tuinkin
esitystä, että ulkomaalaisten oike­usjuttuja
käsiteltäessä turkkilaisissa
tuomiolaitokslssa, puolueettomat eu-ropalaiset
tuomarit tulisivat ole­maan
läsnä, eikä liittolaism^tten
tuomarit.
Täkäläiset diplomaattiset piirit
ennustavat, että liittolaisten väli­nen
yhteisymmärrys tullaan saavut­tamaan
Lontoossa ja että rauha
Turkin kanssa allekirjoitetaan huh-tik,
alussa Konstantinopolissa.
o—^——
Thomas kiivailee kunin­kaallisten
päivällis-ten
puolesta
Lontoo. — Garstonissa pitämäs­sään
puheessa J. :H. Thomas, rauta-tietyöläisten
union sihteeri ja par­lamentin
jäsen, sanoi aivan tarpee­tonta
kritiikkiä harjoitetun sen joh­dosta,
että hän^ ja muutamat muut
työväenjohtajat olivat olleet kunin­kaan
ja kuningattaren luona päiväl­lisillä
Buckingham palatsissa.
Ellei kuningas olisi kutsullaan
tunnustanut Ramsay iMacDonaldia
virallisena oppositionin johtajana,
niin olisi siitä varmasti syytetty ku­ningasta,
hänen ennaltkoluuloisuu-tensa
^takia työväenpuolueeseen näh­den.
Edtelleen' Thomas kiivaili, että
koska työväenpuolue on julistanut
kannattavansa tasavaltalaista halli­tusmuotoa.
«Työväenjohtaja» Tho­mas
siis pitää kovasti kuninkaalli­sesta
seurasta. *
Taantukmuksellinen
amiraali ajanut
karille Ruotsissa
Tukholma 23-2. — ' Yksi suuren
Svenska Handelsbankenin johtajis­ta,
taantumusporvariston •. johtaja,
amiraali Lindman, on mainitun pan­kin
osakkeenomistajaenemmistön ,pu
ristuksesta pakotettu eroamaan cöi-mestaan.
Pankki on viime vuosina
kärsinyt suuria tappioita ja ollut
ram. pakotettu tekemään 90 miljoo­nan
kruunun, poiston, ja on tämän
johdosta jo aikaisemmin eronnut
monta pankin johtajista. Vain muu­tamia
viikkoja sitten mainittiin
Lindmahnia uuden fascistisen kaap-paushallituksen
päänä, mutta liene­vät
fascistiainekset nyt pakotetut
luopumaan tästä suuruudesta, jonka
poliittinen ura tietysti on rahavalai-den
silmissä täten kärsinyt pahan
kolauksen.
talistien tarkbitus on saada pitkäai­kaisen
työttömyyden nälkiinnyttä-mät
kaivosimiehet raatamaan mah­dollisimman
alhaisilla palkoilla. Kii­tollisuuden
ja nöyrän orjan tunteil­la
varustettuina rientävätkin työläi­set
'kauppaamaan työvoimaansa kai­vosaukoille,
kokonaan järjestymät-töminä.
ja puolustuskyvyttöminä.
Tällaisen tilanteen vallitessa laimin­lyövät
kaivoskapitalistit jopa omat
aatimansa laitkin, mikäli ne koske­vat
työläisten turvallisuutta työpai-coilla.
Tämä orjan tunne, tämä järjesty-mättömyys
asettaa työläisetkin san­gen
surkuteltavaan tilaan.
Mutta tilanne, täinä orjuuden ja
alistuvaisuuden tunne voidaan työ­läisistä
poistaa antamalla heille tais-tduinnostusta
ja puolustusvoimaa
järjestymisen kautta. Tämä järjes­tyminen
voidaan onnellisesti ja te­hokkaasti
suorittaa Ammattiunioit-en
Valistusliiton ohjelman mukai-
St Joseph, Mich; maalisk. 17 p.
— Valamiehistö, jonka tehtäväksi
annetaan lausua joko syyllisyys,
taikka syyttömyystuomio William
Z. Fosterin osanotosta Bridgeman-nin
kommunistikönventsiooniin, on
lopultakin I? saatu valituksi. Siihen
kuuluu 9 farmaria, yksi unioon
kuulumaton rautatien lippumies, yk­si
tehtaan sujperindentin vaimo ja
nuori sekatavarakaupan apulainen.
Valamiehistöstä karsittiin tarkoin
pois (kaikki sellaiset ehdokkaat, jot­ka
milloinkaan missään muodossa
ovat olleet kosketuksessa ininkään
union kanssa, taikka jotka milloin­kaan
mitään ovat IcuuUeet Kari
Marxista. M.m. karsittiin tällä ta­valla-
pois eräs korkeakoulun opet­taja,
joka myönsi kerran lukeneen­sa
erästä Karl Marxin teosta.
Oikeushuone täynnä kuulijoita.
Valamiehiä valittaessa ja karsit­taessa
käydyt kiivaat periaatteelli­set
väittelyt ovat herättäneet suur­ta
huomiota paikkakunnalla ja ul­kopuoleltakin
on saapunut ihmisiä
seuraamaan oikeuskuulustelua. Toi­sessa
osassa oikeustaloa ratkaiseva­na
olevat avioerojutut ja pikkuri­kokset
ov«t menettäneet kaiken
merkityksensä; niitä seuraavat vain
asianomaiset, sillä oikeusasioita seu­raavat
alkavat käsittää, että kom-munistijutun
yhteydessä käydään
suurta kansallista tappelua, jossa
tullaan ratkaisemaan, tuleeko Yh­dysvallat
olemaan eräitten vissien
poliittisten vapauksien maa, vai tul­laanko
kaikki poliittiset oikeudet
oikein lain ja oikeuden nuijalla va­kinaisesti
tappamaan. •
Oikeuskuulustelu iltakoulu yhteis­kunnallisissa
kysymyksissä.
Valamiehiä kuulusteltaessa oli
puolustajalakimiesten tehtävä näille
selväksi useita yhteiskunnallisia
määritelmiä. Mainittakoon niistä
seuraavat:
Walsh kysyy ehdokkaalta: «Tie­dättekö,
että proletariaatti • merkit­see
ihmisiä, jotka tekevät työtä?»
«Jos esille tulevat tosiasiat osotta^
yat, että Foster on toiminut johta­vana
puhemiehenä 208,000 :n teräs-työläisen
puolesta v. 1919 teräsla-kossa,
niin herättääkö se teissä en­nakkoluuloja
häntä vastaan?» «Jos
tosiseikat osottavat, että Foster on
toiminut teurastamotyöläisten edus­tajana
lihatrustia vastaan näitten
käymässä taistelussa, niin synnyt-täisikö
se teissä ennakkoluuloja syy­tettyä
vastaan?» «Jos tosiseikat
osottavat, että provokaattorit tahal­lisesti
ja harkiten kiihottivat lain
rikkomiseen tarkotuksella saada jon­kun
työläisen lain tuomittavaksi,
niin antaisiko se mielestänne arvoa
sellaisen provokaattorin sanoille oi­keudessa?
» .'
Tämä viimeksi mainittu kysymys
saattoi valamiesehdokkaat jännityk­sessä
heristelemään korviaan ja
.synnytti levotonta liikettä siinä am-mattirikkureitten
joukossa, joka
suurilukuisena istuu oikeuslaitokses­sa
syyttäjälakimiehentakana valmii­na
esiintymään hallituksen todisLa-jana.
Ratkaisevana on: onko työläisillä
oikeus järjestäytyä piixliittisesti.,!^,
Täten vähin erin teknillisi8i:ä"pik-kuseikoista
selvenee, että todellises­ti
Bridgemannissa on kysymyksessä,
onko työläisillä oikeus järjestäytyä
luokkahenkeänsä vastaavaan poliitti­seen
puolueeseen, sallitaanko sellai­sen
puolueen olla julki.sena järjestö­nä
vai tuleko sen painua edelleen­kin
maan alle ja toimia lain uiko-
Stiiines yastustaa uiko-
Nationalistit kannattavat sotatilan
julistamista.
Berliini. — Hugo Stinnes julisti
maanantaina, että hän on jyrkästi
vastaan että Saksa turvautuisi mi­hinkään
ulkopuoliseen apuun Ruh-rin
tilanteen selvittelyssä.
«Kaikki puheet Lontoossa, Parii­sissa
ja Washingtonissa sekaantu­misesta
ja neuvottelujen alkamises­ta
on ainoastaan sanahelinää, mil­lä
tahdotaan tuhota meidän rintam­me
Ruhrissa, kuten presidentti Wil-sonin
«neljäätoista pointia» käytet­tiin
houkutellessa meidät antautu­maan
1918», lausui Stinnes halli­tukselle.
«Ennen kuin Saksa an­tautuu
neuvotteluihin, -tulee sen
saada täydet vakuudet siitä, ettei
sitä tulla pettämään kuten On tehty
ennen, fähän mennessä meillä ei
ole mitään vakuuksia, että Ranska
tulisi pelaamaan rehellistä peliä.
Pääministeri Poincareta ei ole vie­lä
kukistettu eikä valloitusjoukkoja
ole kutsuttu takaisin. ,Mcidän tu­lee
muistaa, ettemme me ole teke­misissä
Jlanskan kansan kan'ssa,
vaan sen ilkiöitten, konnamaisten
valtiomiesten ja keltaisten journa­listien
kanssa. Siksi meidän tulee
toistaiseksi kannattaa kansleri Cu-non
tunnuslausetta — 'ei neuvotte­luja'.
»
Stinnesin sanotaan edustavan
suurten industrialistien mielipidet­tä.
Nationalistit ovat heidän taka­naan
ja vaativat yhä edelleenkin
valtiokansleria säi^kemään diplomaat
tiset suhteet Ranskan ja Belgian
kanssa ja sotatilan julistamista näi­den
maiden ja Saksan välille.
_ ; O- —. •
Toronton katuvaunu-työläiset
uusineet
sopimuksen
Toronto. — Lauantai iltana ja
sunnuntai aamuna^ pidetyissä ko­kouksissa
uusittiin Toronton katu-vaunutyöläisten
ja Toronto Trans­portation
Comissionin välinen sopi­mus
vuodeksi eteenpäin. Sopimus
käsittää, • että työläisille maksetaan
55—60 senttiin tunnilta.. Aikaisem­min
oli työläisillä vaatimuksena, et­tä
heille on maksettava ylityöstä
puolitoista aikaa ja myönnettävä
kahden viikon loma palkan kanssa,
mutta liikkeenhoitaja Couzen.^ (;i
hyväksynyt tätä vaatimusta eivätkä
katuvaunu*,yöläiset myöskään ryh­tyneet
taistelemaan lujemmin sen
läpiajamiseksi.
Vain järjestyneenä voi
työväenluokka voittaa!
VII Vuosikerte - Voi VII
20,000 maatyöläistä Norfolk kaun<
tissa liittynyt lakkoon.
puolella olevana. Tätä käsitystä vah^Riittisten reformien aikaansaamisek-vistaa
syyttäjälakimiehen kysymys,
joka jyristen lausutaan seuraiavasti: vaistoja sotkemalla asiaan HeW-saa
haravaan.<!a yhtä ja toi.sta koko
maailmanlaajuise.sta politiikasta ia
luokkataistelusta. Walsh tämän tuos­ta
viittaa. Ensimaiseen, ToLscen,
Toiseen ja puoleen, ja Kolmanteen
Kansainväliseen ja kan-sainvälisiin
liike- ja pankkimiesten järjestöihin,
kuten kauppakamareihin ja samalla
kysellen valamiesehdokkailta käsit­tävätkö
nämä sen tosiseikan, että
yhteiskunnallinen elämä on saanut
kan.sainvälisen ; luonteen. Samalla
Walsh haluaa valamiesehdokkailta
saada tietoonsa, myöntävätkö nän
työläisille oikeuden järjestäytyä kan
sainvälisessä asteikossa samalla ta­valla
kuin heidän työnsä tulosten
riistäjät, kapitalistit, ovat -kansain-välise.
sti järje.styneet.
Varsinaisen jutun käsittely alkanut.
Kun / valamiehet lopultakin oli
.saa^ valittua ja ne oli kummalta­kin
puolen olo.suhteitten pakosta
tulleet hyväksytyiksi, piti syyttäjän
lakimies, Smith, avauspuheen, jossa
hän selitti, että valtio tulee pyrki­mään
o.sottamaan, että Foster »n
ollut avullisena järjestämään, ollut
jäsenenä, sekä (vapaaehtoisesti ko­koontunut
Kommunistipuolueen kon-ventsiooniin,
joka «opettaa laittomia
menetelmiä teollisuuksellisten ja po-
Lontoo. - T - 20,000 maatyöläistä
Norfolk kauntissa lakkasi työstä
viime perjantai iltana, seurauksena
ilmoituksesta, että" heidän palkko­jaan
tullaan laskemaan 6 pencestä
viiteen ja puoleen penceen tunnil­ta
ja että heidän työaikansa tul­laan
pidentämään 50 tuntiscsta 54
tuntiseksi viikoksi. Työläisten jn
työnantajain yhteinen konferenssi,
on kutsuttu neuvottelemaan riitaky­symyksistä.
Huolestuttavia tietoja hänen tilas*
taan, Helsingin ja Riian tiedot
jo taas tiedottavat hänen .«kuole­mastaan.
»
Köpenhamina. — Professori Hens
cher, kuulu ruotsalainen nivospesia-listi
on kutsuttu sähkösanomalla
Moskovaan tutkimaan Leninin ti­laa
ja mahdollisesti huolehtimaan
hänestä. Kutsun ovat lähettäneet
Forester ja Mikovski,
.Helsingin tieto.
Helsinki. — Venäjän sotaneuvos-to
on kutsuttu koolle käsittelemään
tärkeitä kysymyksiä pääministeri
Leninin sairauden johdosta, lausu­taan
Moskovasta tänne tulleessa tie-donannossai
. Saksalaisia ' lääkäreitä kutsuttu.
Beriilrii. — Huhut, että päämi­nisteri
Lenin, kärsien .. osittaisesta
halvaantumisesta, on joutunut krii­tillisen
hermosairaudcn valtaan,
ovat levinneet runsaina täällä sen
jälkeen kun tunnetut Leipzigin her-mo-
spesialistit professorit Strumpell,
Bumkc ja Nonne läk.sivät Mosko­vaan,
Nämä tunnetut lääkärit sai­vat
pikakutsun Venäjän hallituk­selta.
Eräs tieto Riiasta kertoo Leninin
kuolleen, mutta että uutinen siitä
on sensuroitu.
Kuitenkin tiedonannot siitä, että
ruotsalaisia ja saksalaisia spesialis­teja
on kutsuttu Moskovaan, viittaa­vat
siihen, että Leninin tila on va­kava,
j
Riian ja Helsingin tiedot kumotaan.
. Lontoo. — Venäjän kauppalähe-tyJitö
täällä, joka on läheisessä yh­teydessä
Moskovan kan.ssa, ei saanut
sunnuntaina päivittäistä bulletiinia
pääministeri Leninin tilasta, Kaup-palähetystö
kuitenkin kielsi Helsin­gin
ja Riian tiedonantojen todenpe­räisyyden
Leninin mielenvikaisuu­desta
tai kuolemasta.
Työnriistäjäin palkanaiennuspuuhat
johtanevat vakavaan taisteluun.
Lontoo. -— Juuri päättyneessä
rakennustyöläisten union jäsenten
yleisäänestyksessä, jonka ' virallisia
tuloksia ei ole vielä julaistu, pide­tään
varmana, että huomattava
enemmistö on äänestänyt työnanta­jain
palkkatarjousta vastaan, mikä
sisältää palkkojen alennuksen. Tä­ten
on asema rakennusteollisuudes­sa
käynyt uhkaavaksi. On mahdol­lisuus,
että 500,000 raljennustyöläis-tä
liittyy yleislakkoon huhtik. 1 p.
Kuitenkin on hämäriä jtoiveita, et­tä
torstaina pidettävä union ja
työnantajain neuvottelu vielä pää- '
see sovintoon, mikä ehkäisee lakon.
Jos neuvottelut raukeevat pidetään
varmana että hallitus sekaantuu
asiaan.
Vapauden edellisessä numerossa
julaistiiri tunnetun brittiläisen am­mattiliikkeen
miehen J. L. Murp­hyn
laajahko selostus tähän lak­koon
aiheuttavista syistä, rakennus­työläisten
järjestöksellisistä saavu­tuksista
jne.
Maksim Gorki valmiste­lee
Stenka Rasinin
histonaa filmiä .
varten
Fordin Ottawaan tulo
Ottawa, — William Irvine, työ­väen
edu.staja parlamenti.s.sa, palasi
lauantaina Detroitista, mLssä hän
oli käynyt persoiialli.sesti vieraile-masna
autokuninkaan luona, sanoi
Fordin ilmoittaneen, että hän mah­dollisesti
saapuu Detroitin paria-raentin
pankki- ja kauppakomitean
kuulu.steltavaksi, pankkiluottoa kos^
kevan lakiesityksen yhteydessä, min­kä
edustaja Irvine on esittänyt par­lamentille.
si.» Syyttäjäpuoli koettaa kiihottaa
«Uskotteko, että syndJkalistivastai­nen
laki on hyvä laki ja että sitä
on käytännössä toteutettava?» Tiuk­kana
puristaa sysrttäjälakimies jo­kaiselta
valamiesehdokkaalta vasta*-
uksen tähän kysymykseen. Jokai-nin
jutun väittäen, että kommunis­tien
konventsioonissa edustajat ovat
lausuneet mielipiteitä, joitten mu­kaan
ityöläisten tässä maassa on
kaikkialla ^otettava pyssy käteensä
ja suljettava rikkurikaivannot ja
sen on vastattava myönteisesti ja halvaannutettava valtion sotilasko-luvattava
Foster tuomita sen perus- neisto.» Siitä taasen syntyy kiivas
(JatL 3 dia sivulla.)
teellä, taikka vastaisessa tapaukses­sa
kiellettävä ja poistuttava vala­miesten
aitiosta.
Tällä välin juttu saa yhä. enem­män
maailmanlaajuisen yhteislcun-nallisen
luonteen ja kuulijakunta
väittely, kun Wal8h avau8puhee.s-saan
kumoo väitöksen, mutta tuo­mari
kuitenkin sallii väitöksen jää­dä
pöytäkirjaan siinä tapauksessa
että syyttäjäpuoli lupaa väitöksen­sä
todistaa, — Eteenp. .
Autopohattain lihavat
saalistukset
Detroit, — General Motor Cor­poration
juuri julkaisemassaan vuo­siraportissa
osottaa I^rpörationin
omaisuudet nousevan $180,239,160
jouluk. 31 p. 1922, tämä «umma
käsittäen käteisen rahan, maksuo-sotukset,
raaka-aineet ja yleensä
kaiken juoksevan pääoman, Joka
kaikki voidaan muuttaa rahaksi tä­män
vuodeft ensimäisen neljän kuu­kauden
ajalla. Näitä varoja vastaan
ei ole velkoja noottien tai pankki­lainojen
muodossa, ainoa velka ol­len
|2,279,760, mikä on varattu
noottien ja kiinteismistdlainojen lu-
Bcrlinistä ilmoitetaan, että Mak­sim
Gorki, joka on asettunut asu­maan
Saksaan ja palannut kokonaan
takaiiiin kirjalliseen toimintaansa,
työskentelee venäläisen kansallis­sankarin
Stenka Rasinin historian
valmistamisessa, jota varten Mn ori
vuosien kuluessa suurella vaivalla
koonnut ja järjestänyt aineistoa,
Maksim Gorki ei kuitenkaan aio
julkaista teostaan kirjana^ vaan on
päättänyt laatia esityksen filmin
muodossa. «Palavan pellon» val­mistaja
Sascha Goron on tehnyt
Maksim Gorkin kanssa sopimuksen
ja filmiä ryhdytään valmistamaan;
heti, kun vaikeat ja tavattomat esi­valmistukset
ovat päättyneet. Kuvia
otetaan Volgan varsilta ja Krimil­tä.
— Olisi väärin luulla, että Gorki
tahtoisi— ajan hengen mukaan —
yrittää filntialalla. Monivuotinen
perusteellinen filmikysymysten kä­sittely
on saattanut hänet siihen kä­sitykseen,
että Stenka Rasinin his­toria
suurine, monumenttaaliaine
piirteineen sopii erinomaisen hyvin
filmiksi.
Ranskalaiset murskan­neet
saksalaisen
rautatieaseman
Du-sseldprf. — Vetääntyessään
Obenhausenista, murskasivat rans­kalaiset
sotilaat raiitatieaseman,
Pilettikonttorit ja odotussalit murs­kattiin
moukareilla ja pajuneteillä.
Tämä hävitys on yksi niistä lukui­sista,
mitä ranskalaiset «järjestyk­sen
ylläpitäjät» ovat suorittaneet
.Saksassa. .
Syitä tähän tekoon ei ole ilmoitet­tu.
nastUBta varten. Juoksevat velat
tekee $53,762,923, josta $16,166,-
564 on mak.settavak.si tulevia ve­roja,
palkkoja ja muita sekalaisia,
jotka eivät vielä ole langenneet
maksettaviksi. Kokonaisvarat tilin­päätöksessä
osottautuvat olevan
$522,335,034.10, ollen edellisenä
vuotena $514,044,206.67. Netto­tulot,
ilman koron vähentämistä,,
mutta kaikki muut menot, kuten
tehdasmenot, ylläpitokustannukset,
hallinto- ja myyntilaitoksen menot*
palovakuutukset, verot ja tavalli­set
omaisuuspoistot pois luettuina,
mikä tekee $13,384,788.96, jää net­totuloiksi
$66,781,613.62. V.' 1921
oli sama erä $13,246,523.30. Ta­vallisille
osakkeille jaettiin voittoa
$45,066,907.69, edellinen vuosi tuot'
ti vaillinkia $44,990,779.64.
dl