Vapaus, November 23, 1967

              Sivu 2 Torstai, marrask. 23 p.—Thuirsday, Növ. 23, 1567
•
••1 iti
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
< L I B E R T Y ) EGtablished Nov. 6, 1017
EDITOR: W. EKLUND MANAQER: E. SUKSI
TELEPHÖI4E: OFFICE AND EDITORIAL 6 7 4 - 4 2 64
Published Uirice weeUy: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publiäilng Ck>. Limited. 100-102 Elm St. Weat. 3udbtiry, Ontario, Canada^
Mailing address: Box 69
AdliOtlsing rates upon appUcation, trafislation free of charge.
Authorized as secönd class mail by the Post 'Office Deparönent^ Ottaw8,
. aiMl.for payment of postage in Cash. ft
;':Mf.nib»M of th -CANADIAN iLANGUÄGEIPRESS CLUB
TILAVSmNNAT:
Oanadassa: 1 vk: $10.00, 6kk.$5.2S nSA: n:
,^ 3 klc 3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00.6 kk. 15.75
1 vk. 11.50, 6 kk. 6.25
Merkkitapaus alallaan
Lehtemme uutisosastolla viime -viikolla Icerrattin, Uusi
demdfcraattinen puolue (NDP) saattoi vanhat puolueet Onita-riossa
suloirasta-atn noloon asemaan julkaistessaan yiksityiskoh-taisen
tiliselosituksen l-okakuun 17 pn vaalikampainjan tuloista
ja menoista. Sen «aiiikaan loli sivumennen samoen puolueella
tuloja $257,000 ja tappiota kaiikkiaan $89,000, jossa välitöntä
vaalitappiota $45,000. Tämä tiliselostukeh julkaiiseminen) edus­taa
jotakin sellaista uudistusta, mitä pitäisi meidän onieles-tänMtie
öeuraita kautta linjan ja lfcai'kissa vaaleissa.
huomio siihen,
että NDPn toimesta käytettiin vaalikampanjan (hyväksi sie-voinem
rahasumma, mutta siltikin vain ptkkuerä, j"os sitä
voitiaisiin verrata vanhojen puolueidmvaalikampanijain me­noihin.
'
Toisaalta lämäm asiakirjan julkaiseminen osoittaa, dauinka
vaikea on työväenliikkeen pinnallepääsy vaalikampanjoissa,
. siliä melko laajasta kannatuksesta jä tuesta huolimatta, ND­Pn
vaalitilikirjat jäivät kuitenkin vielä "punaisen" efi tappion
puolelle peräti $45,000. Tämä sellaisenaan on tällä hetkellä
painamassa puolueen kaulaa, kuten rahavaikeudet vaikeurtta-vat
työväenliikkeen ja sen sanomalehtien toimintaa yleensä,
mutta mikään yiivoimaiTien taaikka se ei ole nyt nousukaudes­sa
elävälle NDPUe.
Kolmanneksi kiintyy hudmio siihen, että NDP on saanut
vaah- ja muuit tulonsa valtaosalta omilta puoluejäsendltä, kan-mattajajäseniltä
ja puolueeseen lilttojärjestöinä liittyneiltä
aaiMnattiyhdistyksilitä.
Mutta mistä tulevat vanhoj-en puolueiden vealirahat? Siitä
oh kaikilla melko selvä käsitys mutta kutoaan ei kuitenkaan
voi sormellaan osoittaa, että juuri noin on asia, sillä niiden
rahoitus on vahvan salaisuusverhon peittämänä, luultavasti
siksi kun vaalien jälkeen tulisi liian selväksi, mitkä urakoit­sijat
saavat armon sen tai tämän tehtävän suorittamisessa,
mitä yhtiöitä tai yksilöitä suositaan siinä tai tässä asiassa.
Jokatapauksessa tavallisten kansalai^n keskuudessa on sel­lainen
käsitys, että yhtiöt, urakoitsijaliikkeet ja muut raha-
. maailman edustajat antavat lahjoituksia'vanhojen puolueitten
vaalirahastöihin kahdesta syystä: > 1) säilyttääkseen niiden
yleisetuja valvovien ja edistävien pitolueen vallam, ja 2) ehkä
huolehtiakseen siitä, että tilaisuuden lullen lahjoittajia muis-tetaanmrakkain,
tilausten ja muidön afäärien jaossa.
MerkillepaTitavaa on, että heti kun NDPn Ontarion jaosto
julkaisi lokakuun yaalikampanjari tiliselpstuksen, niolemmat
vanhat puolueet antoivat meriselityksiä siitä, miksi ne eivät
.;';,:men!ettele'sanioin.'^;
Liberaalien' progressiivisuudestaan mainostettu uusi joh-taija
Robert Nixon sanoi hänen piKjlueensa avaavan ilomielin
tilikirjansa suuren yleisön tutkittavaksi jos — ja tässä se "jios"
onkin — laaditaan maakunnallinen laki jonka mukaan kaik­kien
puplueiden täytyy j ulkaista läysin tairkastetut tilikertb-
TOlikset. • ''-r'''' '
_ Mutta mikä estää vanhoja pualueita lyömästä päitään yh­teen
varsinkin nyt kun NDP on jo tilikertpmuksensa julkaissut
Ne voivat suunnitella yedeiipitävääh tarkastukseen perusitu-vah
lakiehdotuksen ja esittää se lainlaatijakunnanhyväksyt-tviksi,
että liberaalitkin saisivat "ilon" vaalitilikirjojensa
jiiilibaisemiseeh? Jos vanhoilla puolueilla Oh todella suuri hai u
ja hinku vaalitilikeftonnusterisa yksityiskohtaiseen julkaise-miseeAJ
niin siinä ei niiden ilmeisestikääii tarvitse työväen-edustajain
vastarintaa peläitä sen pareriMhm lainlaatijalfcun-nassa
kuin sen ulkopuolellakaan.
Vaalikampanjan tervehdyttämisen kamnalita- katsoen olisi
todellakin korkea aika luopua salaisten vaaliTahalahjoiti^en
antamisesta mihin epäillään liittyvän myös vissejä napanuo­ria.
Jos asia todella vaatii icUTjIaadinnallisia itoimenpiteitä, ja
jos konservatiivitkin suhtautuvat asiaan myötämieliseati^ ku­ten
torypuolueen maakuntajäirjestön presidentti Elmer Bell
anitoi ymmärtää, mikäli on puhe ^rehellisestä pelistä, kuten hän
sanoi, niin laadittakoon asiaakoskeva ehdortus laiksi ja esitettä­köön
se lainlaaltijakunnan käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi.
Tässä yhteydessä on esitetty varihojen puolueiden ja nii­den
kannattajien toimesta lausuntoja, -että näiden rahoittajat
eivät halua nimiään mainittaviksi. Miksi? Yhtiöillä on nyky­ään
erikoiset suhdannetyön tekijänsä joiden tehtävänä on huo­lehtia
siitä, että yhtiön nimi on jatkuvasti suuren yleisön näh­tävissä.
Miksi ei rnyös vaalirahojen kartuttajien ominaisuudes­sa?
Onko se alakäden tunnustus siitä, että kysymys ei ole
epäitsekkäästä ja pyytettömästä lahjoituksesta "oman puo-
• lueen" hyväksi?
; On myös sanottu, että jos laaditaan laki, minkä perus­teella
kaikkien puolueitten on julkaistava yksityiskohtaiset
tiliselostukset vaalituloistaan ja --menoistaan, niin silloin on
saatava vaalitarkoitukseen annettavista lahjoituiksista vero­helpotuksia,
kuten nykyään saadaan ns. hjrvantekeyäisyystär-
^ koituksiin annetuista lahjoituksista, ja -että valtion olisi osal­taan
auftettava puolueita vaalimenojen korvaamisessa!.
Olkoon näiden asiain kanssa niin tai nain, mutta tosiasiana
pysyy,, että julkaisemalla lokakuun vaalikampanjan tilikerto-mulksen,
NDP veti vanhat puolueet Ontariossa temppelin har­jalle
koko kansakunnan nähtäväksi ja arvosteltavaksi.
' . Sen teon perdsteella nousi keskusteltavaksi kysymys vaa-litiliselostusten
julkaisemisesta ja me uskomme, että yleinen
mielipide tulee vastustaimattomalla Voimalla vaatimaan, että
kaikkien puolueitten täytyy lopulta suostua vaalikampanjain
tiukkaan valvontaan perustuvan tai^kastuksen läpikäyneitten
tiliicertomustensa julkaisemiseen.
Sellainen toimenpide vetää vaalirahoituksen pois pimey-y
S A n talous ön lujilla
f^ietnamin sodan vuoksi
> USA elaä tällä hetkellä eräänlaista '<patln" aikakautta — shakkipelin
paljon puhuvaa termiä vertauskuvana kSyttSen. VastaktAtä Valkoiileta
talon eli presidentti Johnsonin ja kongressin välillä jyrkkenee pSiviistä
toiseen. Luottamuspula puolin ja toisin on niin ilmeinen, että se vaikut­taa
miltei kaikilla aloilla. Erityisesti tämä koskee USAn taloutta, joka on
joutumassa pahimpaan kriisiin sitten 1930-luvun suuren maaltilci'an]p)01ata.
Kriisin pääsyynä on Vietnamin sota, jonka vaatimat laskut rupeavat koli­semaan
niin suuriin summiin, että USA ei pystykään enää hallitseiiuuin
tilannetta "normaalein keinoin". Tästä ovat ilmauksena presidentti John­sonin
vaatimat suuret verojen korotukset sekä tiukan suojelutullipoli-tiikan
kannattajien voimistuva palnostusUike, jonka päätepisteenä hää-möttää.
kauppasota.
misväatimukset v^iV^ s i i s ' Iko^ea
vain USAn sisäisiä^ sosiaiilisiä
menotja sekä ns', ulkomaan avun
jyjiklkää leikkaamista. Viimeksi
mainittua I pitäisi supistaa peräti
30 prosentilla, tämän avun su­pistaminen
on helponunin sanotti^
kuin tehty, sillä siitä on noin kol­mannes
puhdasta sotilasavustusta
USA:n intressipiireiliinsä luke­mille
maille.
USA saa nyt itse kokea, että sota
ei kannata. Huolbnatta Vietnainin
sodan aiheuttamasta "varusteluboo­mista',
USA:n talous kokee selvää
taantumaa. Vaiustelusta hyötyvät
vain määrätyt teollisuuden alat,
mutta tämän sektorin ulkopuolelle
jää fuurin osa muuta teollisuutta
ja taloutta. On merkille pantavaa,
että varustelusuhdanteista huoli­matta,
työttömyys ön kääntynyt
tuntuvaan nousuun.
VIETNAM JA VEROJEN
KOROTUS
•••• K'- ' • •
, Presidentti Johnson vaati jo vii­me
kesänä, että yhtiöveitxa olisi
nostettava 10 prosentilla : viime
heinäkuun alusta lukien ja yksi­tyisten
osalta viime lokakuun alus­ta
lukien. Vedotessaan kongres­siin
presidentti Johnson pei-usteli
veronkorotusesitystään suoraan sil­lä,
että se helpottaa Vietnamin so­dan
.rahoitusta.
Tämä veronkorotusesitys on
kuitenkin joutunut kongressissa
pahaan vastatuuleen. Edustajain­huone
vaatii, että presidentin on
ensin esitettäpä kuinka paljon
ja miten hän aikoo supistaa val­tion
menoja (puhutaan jostakin
6—8 miljardista dollarista). John­son
on vaastannut tähän, että kon­gressin
asia eikä hänen on päät­tää
— ainaikin alustavasti — hal­lituksen
— esityksiin myönnettS
vistä määrärahoista. Jo nyt on
käynyt täysin selväksi, ^ että ei sen
paremmin Johnson kuin ikongres-sin
enemmistökään (etelän taan­tumukselliset
demokraatit ja poh­joisen
republikaanit) eivät ajatte­lekaan
Vietnamin sotilasmenojen
supistamista. Menojen supista-
VASTUSTAA VAPAUDEN
LAAJENTAMISPÄÄTÖSTÄ
: K u n näin Seppälän kirjoituksen
Vapaudessa niin sain rohkeutta i l ­maista
omankin mielipiteeni yhtiö­kokouksen
päätöstä, vastaan, ettei
olisi aivan viisas teko laajentaa Va-paus-
lehden sivumäärää.
Omasta mielestäni noin kaksikin
kertaa viikossa riittäisi, jos sitten
niihin sivumäärää lisäksi. Mutta ku-l
e i i sanottu, c i Vapaus uutislehtena
voi kumminkaan palvella, kun näin­kin
lähelle 9 mailin päähän, tijlee
päiyää myöhempään. Niin että mi­ten
paljon ottaakaan aikaa aina
länsirannikolle asti.
Tuo meidän nuorempi polvi saa
olla meidän uutis-lehtemmc, jotka
tässä Sudburyn ympärillä lukevat
Sudbuiyn päivälehteä. He kyllä i l ­moittavat
meille päivän uutiset.
Eikä nuorempi väki. tilaa Vapautta.
Ja meillä ei ole enää niin anka­ria
- taistelujakaan suoritettavan,-..
Meillä kun on vanhuuseläke ja sai­rausvakuutus
niin tuntuu helpom­malta
tämä vanhuuskin.
Toivoisin että toisetkin Vapau­den
lukijat sanoisivat mielipiteensä
ja toivomuksensa tästä asiasta, sillä
me vanha kaarti se kumminkin
pidämme Vapaus lehden vielä elos­sa-
•
Näin toivoo — Mahda.
HYVÄ LEHTI
iSONTAMATTAKIN
Minäkin sanon mielipiteeni Va­pauden
tilaajana. Olen sitä tilannut,
ja lukenut vuosikausia j a olen sii­hen
oikein tyytyväinen; Siinä on
selvät tiedot kaikista asioista ja toi­von,
että se edelleenkin tuo re­helliset
tiedot.
Tuosta Vapauden suurentamises­ta
olen samalla kannalla kuin tuo
kinoittaja Vapauden tk. 14 päivän
numerossa, I S . nimimerkillä. Olen
samaa mieltä j a toisetkin Vapauden
tilaajat täällä "Lodge"illa (vanhain­kodissa)
ovat samalla kannalla.
Toivon että tämä otetaan huomi­oon
ja keskustellaan toisenkin ker­ran
ennenkuin päätetään.
Elisa, Sylvan Lake; A l l a.
TAKAISIN
SUOJELUTULLEIHIN
Epäedullinen taloudellinen kehi­tys
US Assa on saattanut liikkeelle
tiukan suorjelupolitiikan ajajat. I l ­miötä
ei ole USAssa esiintynyt 30
vuoteen. Kongressissa on tehty sa­toja
esityksiä, joissa vaaditaan lu­kuisien
ulkomailta tuotavien tava­roiden,
saattamista kiintiöinnin alai­seksi
tai sitten tullien korottamista
tai molempia s-ovellettavaksi.
Kongressin käytävillä ja neuvol-leluhuoneissa
vilisee eri intressi­piirien
painostusryhmiä. Niistä tuot
teista, joille vaaditaan tuontirajoi­tuksia
tai tullien korotuksia mai-nitt.
Tkoon mm. teräs, öljy, sinkki,
sähkö- ja maatalouskoneet, lih.i-ja
lihajalosteet, tekstiilit (villa ja
puuvilla). Vieläpä näissä tuonnin
rajoitusta koskevissa esityksissä löy
tyy sellaisiakin tuotteita kuin kalan-jauho,
mansikat, jäätelö, basebalU
käsineet jne.
Pohjoismaille ja nimenomaan
Suomelle niin tärkeän vientiartik­k
e l in kuin minkinnahkojen tuon­nin
supistamista vaaditaan 40 pro-s
e n t i s i USÄ:n kulutuksesta.. Ame­rikkalaiset
turkiskasvattajat syyttä­vät
nimenomaan Pohjoismaita
dumppauksesta, mikä raunioittaa
USA:n oman minkkitiiotannon. •
Jos näin tapaihtuisi, niin on sa-inantekevää
.hukkuvatko suomalai­set
minkit 'kotimaan tulvissa vai
teurastetaanko ne edelleen jonkin­laiseksi
lannoilusaineeksi.
KENNEDYN KIERROKSESTA
ROMUA; ,
Oman lukunsa ansaitsee kemian
teollisuus. USArssa on näiden tuot­teiden
osalta voimassa ns. "myynti-hintajärjestelmä"
(Selling Price
System), jonka mukaan ulkomailta
tuotavalle kemikaalille määrätään
ilman mUuta sama hinta kuin USAn
omille tuotteHle siitä riippumatta
vaikka tuontitavaran hinta olisi al­haisempi.
Kun U S A suostui viime
kesänä Kennedyn kierroksen yhtey­dessä
kemian tuotteiden tullien
a t e n t a m i s ^ i eräänlaiseksi kompro­missiin,
min tämä edeUytti, että
USA kumoaa em. myyntiliintaijärjes-telmän".
TäiiAän lalA Gcumoamlnen vaalisi
(kuitenkin Bcöngrdssih byvSksymi^n,
mitä nylkyoilolsisa kukaan kongressis­sa
uskalla esittää. E i edes Johnson­i
l l a ole tällaisen esityksen anta-m
l s e ^ Varaa.
Yleensä Kennedyn kierroksen
päättyAiisestä IkomproinUsislin edfeli
lytettiin, että tullien alennuspro-sessi
jilkaisi ensi vuonna. USArssa
-tällä Eömpiramissilila on ollut a i ­van
päinvastainen vaikutus. Se
on ollut omalta osaitaan merkit-täfvästi
lisäämässä suoJelutuUipo-l
i t i i k an kannattajien lukumäärää
ja voimaa. Koko ajatus Kenne­dyn
kieiToksesta perustui alun­perin
siifaien, että muQt maat alen­taisivat
tullejaan .USA:n viennin
hyväksi ilman, että tJSA:n tarvit­sisi
tejidä mitään merkittäviä Vas-tamyönnytykslä.
Tästä joiitui, ettS
Kennedyn kieivos k i e l i i tyhjäärt
niin monta vuotta. Ja nykyinen
tilanne US A s s i näyttää osoittavan,
että viime kesän kompromissi
saattaa valua lyhjiirt.
M A K K A R A N K A K S I PAATA
Jos esitetyt iuontirajpituteet
joko kiintiöiden tai tullien koro-
(Jatkuu sivulla 3)
Johti Vittmimt tehimdeis:
MURHiELUNlN KtlElUlÖS
\ Jokakesäisten verenvaotdatusten
kierros USAn g h e M i i a oU (8nä
vuonna edeltäjiään pahempL Mi-
Ta uuUa öii ipum VtlOtftitt 1967
iiiMik kesä"?
Neefceriväestön vastarinta polU-sin
julmuuKsiin on laajentanut
Aseita laukaistaan herfcenunin
glicfföiraä. NeiiäcdileilES vastaan kiy-tetyt
toimenpiteet muistuttavat so­tilas-
ja ^IflstdiktatauriB maissa
sovellettavia m^enetelmiä. Eri hal­lintoelinten
taottdattäm^ politii­kan
ja n'e!elrerl'Ulkk«en tnkahdnt-taroisessa
ktiytetty}en toimenitOtei-den
samankaltalsutis USA:s!^a an­taa
aiheen olettaa, että ylemmällä
t^bi)^ VAiknttaa roliisyrjintSä
bärjOilUivlto ii>ii»en salaU.ito.
Slita Iduolimatta vuoden 1967
tapahtumat Vaälaavat pääpiirteis­sään
vuosien 1966, 1965 ja 1964
täpäJttttih^ia. Oilccfasta^ ^ewarkin
ja D6tfOK!ntapahttamat olivat aa­visteltavissa
jo viime vuonna ja
ältä ed^lU^enä v\ioinha.
Kongressi, joka tekee nopeita rat­kaisuja
äina, jos on kysymys'^sota-budjetista
ja oikeustuomiolsluimista,
mutta viivytlelee varojen myöntä­mistä
asuntotuotantoon, terveyden­huoltoon,
valistukseen ja t ^ t e l u un
köyhyyttä vastaan, on päättänyt tut­kia
nykyisten levottomuuksien syitä,
ikäänkuin nUhin eivät antaisi riittä­vää
selvyyttä katipui^öen sluhmut
ja kaikkien USAn osavaltioiden po-tukselle
aikaisemmin esitetty^
hMisieh inuisttöidein isiviaite
James Jackson, \Vorker-lehden
enitinen toimittaja j a nykylhe^^^^^^^^^
käisljä Uh koortnitt kinaansa " A 4 i ^
rikan neekereiden t^fteiii^^^I^
Rockista Waltsiln" suuren .määrän
tapauksia, slhmnhäkijöid^ri l c » i^
muksia jä k o r t m e t i m j a . ] ^
kertomus neekereiden i ^ v i e d e n
vuotta kestäneestä itaisteJusta kan­salaisoikeuksistaan.
, Merkille pantavaa on s^,että v^o-i^
kyrtinienen alussa oli yiXi^tiz
väMyaltainen taislsiluitaä^^
nteekerijoukkojeh 1 a m af maöjoni
alistuva:suuo polUsin j a rävostim^
den r0.tu]mhkbiUjo;ideh j s f a i i i im
•yneenä liiiUovältion virarioinai^le
esitettjihin^oäeluanpinulasän.'
Joitakin vuosia ^^^ik^i^^i^^
puhkesivat etupäässä Eltelävaltiii^i^.
Sankareita olivait L i l t i e Rö)cl^ nee^
kennuorukaiset, jotka saivdtfiloatea
"otrlaiäeh pistinten iskut j ö Kiäikea
läpi vihaii wkaisemiwi,
yäkijpukkojen, jotka s y l ^ V i t l i ^
kasvoihin, kivittivät britä ja; ^ T t i -
vät heidän niskaansa mitä karmeDn-pia
kirouksia. Sankareita oilivät kuu­sivuotiaat
ensiluokkalaiset liec^reH^
lapset, jotka eivät perpnäyneet
Nashvillen valkoisen yhd^kunnan
pohjasakan monisatajpäisenedi^
jä joukon hysteerijitä ki^ustulvaa,
samoin James Peck j a CQRE-jarjies-iöft
ediustajat, joita piestafai Ja • ^ a -
hoinpidelliin julmasti. Annistönissa
liisin.suhtautuminen ghettoon. Ikään toukokuussa 1961 ja ne neljä nedce-k
i i ln nämä syyt eivät huutaisi halli-
BONN VARUSTAA MAOLAISIA
Länsisaksalainen Neue Rhein Zei­tung
kirjoitti jokin aika sitten,
että Bonn on saanut uuden ase­toverin.
Artikkelissa "Länsi-Sak.^a
myy Pckingille lentokoneita ja sota-aluksia"'
kerrottiin, että entinen
VVehrmachtin upseeri Bonnin us­kottu
Hans J . Seidenschnur on
myynyt Kiinalle 20 kappaletta
DC-6-tyyppistä konetta, joista kukin
maksoi 200,000 dollaria lisäksi y l i
sata B-26 ja T-58 tyyppistä konetta,
170 amerikkalaista alkuperää olevaa
liikennekonetta, torpedovencitä
sekä muuta Länsi-saksassa valmis­tettua
sotakalustoa. Seidenschnur
käy Kiinan kanssa kauppaa myös
kuormavaunusta. Nämä 35 tonnia
kantavat autot on tariioitettu soti­laskuljetuksiin,
sanoi lehti.
On myös saatu tietää, että bon-nilainen
asekauppias on tarjonnut
Kiinalle kalustoa suurtehdasta var­ten,
joka valmistaisi kemikaalisia
myrkkyjä seikä teknisiä laitteita
ydinenergian ja uraanin tutkunuk-sia
varten. '
Länsi-Saksan pääkaupungissa Sei­denschnur
ilmoitti avoimesti ylei­sessä
lehdistötilaisuudessa että hän
käy asekauppaa Pekingiri kanissa;
ja siunauksen tälle on antanut Bon­nin
hallitus.
Intialaiseh Blitz-Iehden Bonnin
kirjeenvaihtaja ilmoitti äskettäin,
että länsisaksalaiset mönopoiiyhty-mät
j a Bundeswehr pyrkivät samal­la
luomaan Bonnin—Pekingin ak­selin,
ja tässä mielessä haluavat
Kiinan ai-mcijan tehon voimistamis­ta-.'
••
Pekingin johtajat ovat diploniaat-tiedustojensa.
välityifcsellä Lontoos
sa ja muiissa länsimaiden kaupun­geissa
yhteyd^sä Bonnin edusta­j
i in ja tavoitteena ovat länsisaksi-laisten
aseiden hankinnat ja koke­musten
lisääminen ydinaseiden tuo­tannossa.
Bonn suostui mm. siihen,
että Demag AG-yhtymä toimittaa te-räsvalimon,
jonka hinta nousee 600
miljoonaan Saksan markkaan. Gene­ral
Anzeiger komstaa puolestaan,
että Länsi-Saksan hallitus on hy­väksynyt
tämän kaupan ja antanut
samalla luottoa Pekingille.
Länsisaksalainen ';AEG-konserni
myönsi Kiinalle luottoa 150 miljoo­nan
Saksan mankan arvosta radio-elektronilaitleiden
hankintaa var­ten.
Näitä laitteita Kiina tarvitsee
ohjusten tuotantoon. Neuvotellaan
myös suurista sotamateriaalitoimi-tuksista
Kiinaan. Mm. Kruppin kon­serni
on päättänyt toimittaa Pe­kingille
automaattiaseita.
Länsisaksalainen ohjusspesialisti
Wolfgang Piltz toimi ohjusten val­mistusmenetelmän
neuvonantajana
ja sai tästä työstään Kiinan joh­tajilta
2 miljoonan dollarin palk-kion.
Bonn tosin on jrittänyt salaia
sbtilaalliseii yhteistyöhsä Pekingin
kanssa ja tästä syystä otijusasian-tunt^
an puolustusasianajaja Alfred
Seidel kumosi nämä huhut. Hän
väitti, että Pi Itz ei edes ole kos­kaan
käynyt Kiinassa. Mutta hän
ei kyennyt vakuuttamaan tästä
yleistä mielipidettä, sillä New Yor­kissa
ilihestyvä ^Jew5week paljasti
asian täysin. Lehti todisti kiistatto­masti,
että Wolfgang Piltz oh ollut
koline viime kuukautta Kiinassa
avustamassa ballististen ohjusten
tuotannon oi-ganisoimisessa.
Länsi-Salksan lehtiin on vuota­nut
tietoja siitä, että joitakin kuu­kausia
sitten Kiinaan saapui sa­maten
länsisaksalaisia ydinfyysiikan
asiantuntijoita, joita johti profes­sori
Nirech.
— Vitali Jelistratov.
rityttöä, jotka rotukiihk0ilijöid6n
biiTninjghamilaiseen kirickoon heittä­mä
dynamiittipanos repi kappaleiksi
Näin oli 4—6 vuotta sitten: nee­kerit
halusivat nauttia Amerikan
kansalaisten alkeellisista oikeuksista
halusivat aterioida yleisissä ravinto­loissa,
lastensa käyvän rotuerottelus­ta
vapaita kouluja, asua kunnoUi-s'fsa
taloissa j a käydä kävelemässä
yleisissä puistoissa. Lisäksi he halu­sivat
äänioikeuden ja valituksi tulie-misen
oikeuden. Tämän vjioksi heitä
piestiin pampuilla musitelmille ja
verille, usutettiin heidän päälleen
poliisikoiria, haavoitettiin pistimillä .
teljettiin vankiloihin ja improvisoi­tuihin
ke^ityelireihin, ku klux k l a -
nilaiset kastroivat heitä ja heitä t u ­littivat
ghe!tojen kaduilla metelöivät
valkoiset tappajat. HeVä kidnapat­tiin
ja poltettiin, lynkattiin ja hau­dattiin
tietymättömiin.
Jackson kuvailee kirjassaan polii­sin
julmuuksia ja sadismia, raivos­tuneiden
rotukiihkoilijöiden hyök­käyksiä
neekereitä vastaan, jotka i l ­man
väkivaltaa, nimenomaan väki­valtaan
turvaantumatta pyrkivät saa
maan osakseen oikeudenmukaisen
kohtelun "kukoistavassa kotimaas­saan".
Monissa etelävaltioissa käyty­j
en taistelujen veteraani Jackson us­koo,
että U S A n valkoiset väestöker­rokset
loppujen lopuksi tajuavat ro­tusorron
epäinhimlllisyydein ja yhty­vät
neekereihin heidän taistelussaan
tasa-arvoisuuden puolesta.
Kaupunkien ja osavaltioiden v i ­ranomaisten
jokapäiväiset rikokset
neekeriväestöä vastaan kuvernööris­tä
viimeiseen poliisialokkaaseen
saakka jäivät rankaisematta. Neeke­reiden
valituksia e i otettu huomioon,
heidän kehotuksiaan ei kuunneltu.
Kongressi oli kuuro, oikeus o l i so­kea.
Korkeimmat viranomaiset unoh
livat olevansa vastuussa maassa val­litsevasta
rotukiihkon hengestä, jo­ka
antaa tällaisten rikosten tapah­tua.
Kaikki tämä auttaa meitä ymmär­tämään
syyt nykyisiin tapahtumiin.
(Jatkuu sivulla 3)
PÄIVÄN PAKINA
Ja kun puolueitten pitäisi mer­kitä
tiliikirjpihinsa yksilöt, jär­jestöt,
ammalttiyhdistykset, liik­keet,
teollisuuslaitokset: ja fi-nanssiliikkeet
'jotka Hah joitiiksia
ovat vaalirahastoon antäneeet,
niin silloin pelattaisiin rehellis­tä
peliä kolkkien tietäessä, (ku-
•ka tukee ketä ja mitä johtopää­töksiä
ori siitä ei-i piireissä ve­dettävä.
Me toivomme, että NDPn an­tama
hyvä esimeiikki johtaa
den verhon alta kirkkaaseen päivänvaloon. Sillä tulisi sellaise- pikaniarssissa siihen, että kaik-naan
diemaäh terVöhdittäva ja yleensä kansan luöttaimusta kien puolufeitten tulee antaa
vaoHtavan rehtiyteen lisäävä vatäcutus. Se t^^
dättä'mään kohtuutltomän suuria vaalimenoja, niissä lyödään
köyhemmäit ehdokkaat pelkällä rahan ja sillä östettavam pro­pagandan
voimalla. '
valallisesti vahvistetift yksityis­kohtaiset
tiiiselostukset Siitä,
mistä ne vaalirahansa saavat ja
mi ten he on käytetty;
Vaikka jotkut meistä canadalai-sista
oli ja vieläkin ön sitä mieltä,
että liittohallitus teki pahahlaisen
taktillisen virheen "kankoittamal-ila"
hänet pois Canadasta ennen
virallisen vierailuaikansa lopetta­mista,
niin melko yksimielisiä oli­vat
kaikki cänadalalset siitä, että
Ranskan presidentti Charles de
Gaullella ei ollut mitään asiaa
sekaantua Canadan sisäisiin asioi-
' ihin.. '
"TMulta 'melkoi viaton oli presi­dentti
de Gaullen "Quebec Libi;e"
puhe Montrealissa Jos sitä verra­taan
siihen Neuvostoliiton paloit-tamiseeh
pynkivään puheeseen,
•mihkäkonseiTatiivipuolueen/enti­nen
johtji(ja, miv John Diefenba-
Saksan j a sen liittolaisten sotilaal­lisesta
liyökkäyksestä.
Mutta tällä asialla on mielen­kiintonsa
yansihkin nyt k u n Ulko­ministeri
Paul M a i l i n oh vakuut­tamalla
vakuuttanut, että Cana­dan
hallitus ei ole millään tavoin
vastuussa siitä huliganismista,
mitä järjestettiin Neuvostoliiton
vuosipäivänä Oi tawassa ja Mont-realissa.
.
Mitähän sanoisi mr. Martin, jos;
sanokaamme Puolassa järjestet­täisiin
"vapaitten quebecilaisten
'maailmankongressi" j a sinne lähe­tettäisiin
"pääipuhujaksi" Neuvos-^
toliiton entinen varapääministeri
Mikojan, kuten "vapaitten ukrai­nalaisten
maailmanköhgressin"
ker lähimmän luutnanttinsa Mi- pääpuhujaksi meni Canadan enti-chael
Starrin säestämänä yiikph
vaihteessa piti h.s. "vapaitten uk­rainalaisten
maailmankongressis­s
a " (World Congress of Free
Ukrainians).
Tahallisten tai sinisilmäisten
vääi-intulkintoj en varalta lienee
syytä todeta kaksi seikkaa: 1)
aHokirjoittanutth ei ole pyydetty
eikä kä.slkclty tässä asiassa Neu­vostoliittoa
puolustamaan ja 2)
me uäkomme Neuvostoliiton- jo­tenkin
selviävän herrojen Diefea-baker-
Starrin kuuman poliittisen
ilman ihyöklkäyksöstä, i k o ^ se sel­v
i s i jjoitalkin- vuosia siliten i>aIo|t-telomalta
joutuimalta Hitlerin
nen pääministeri j a eilinen oppo­sitiojohtaja
John biefenbaker?
Luulisimme, että siitä nousisi
täällä Canadassa aika mökä Ja
tätä "luuloa" vahvistaa pora, mitä
on kuultu eräitten separatistien
Ranskan vierailusta — vaikka slel
lä ei ole/kaansehtään mitään
"maailmankongressia" pidetty,
miiikä lavalta '^pääpuihuja" olisi
suositellut Canadan palötlelemis-
•ta. • •
Ja mitä mr. piefenbaker sitt(3n
sle^Hä 'Vapaitten Ukrainalaisten
imaailmänhxmgressissa" sanoi ja
^esitti?..,
CP:<n kortom:ui mukaan hän
•oli sanonut, että "Canadan, Y h ­dysvaltain
j a muiden länsimaiden"
pitäisi YK:ssa aloittaa kampanja
Neuv<»toliittoa vastaan, antamal­la
"vetoomuksen, mikä ennemm-m
i n " tai myöhemmin" pakottaisi
Neuvostoliiton kumartumaan ylei­sen
niielipiteen edessä sekä "va­pauttamaan
Ukrainan j a muut Neu
vostovallan alla olevat kansat".
Tämä sellaisenaan ei ole tieten-kääh
'mitään uutta mr. Diefenba-ikerin
suusta kuultuna. Täyttääk­seen
erään vaalikampanjansa yh­teydessä
äärioikeistoon kuuluneil­le
ukrainalaisille ilmeisesti anta­mansa
lupauksen, mr. Diefenba-ker
yritti pääministerinä ollessaan"
tällaisen neuvostoliittovastalsen
kampanjan aloittamista, mutta
joutui myöh€<mmiji_ selittämään,
että hänen oli luovuttava siitä
ihommasta siksi kun ko. päätöslau­selman
taalkse ei saatu YK:ssa
riittävästi kannatusta.
Kysymys on nyt, kuten silloin­kin,
halpahintaisen poliittisen pää­oman
ihanlflkimisesta niistä piireis­tä
joiden poliittinen katsomus on
tunneailaOitelun varassa. Se että
ipatavanhoilliset politiikahtekijät
käyttävät tällaisten p i i r i en herkkä-usJkoisuutta
poliittisten tävoittei-tensa
edistämiseksi oh tietenkin
kurjaa huiputusta.
Se on tunnotonta j a tuomittavaa
peliä, j a esimerkiksi nu\ Diefen-baki&
r tietää, että hän ei saa t u l la
.sjllymään tappuroihin Neuvo.sto-liiton
paloitteleittisciksi. Ainoa mi­tä
härt voi, on "turhien toiveiden"
ylläpito oikcistopiirci-ssä mikä s i l :
ten voi johtaa sellaisiin huliganitc-koihin
nUstä alussa mainittiin .
Melkillepantavaa myös on, että
ulkoministeri Martin ei ole katso­nut
taipeelliseksi puhua mitään
siitä kun n i i n k in huomattu henkilö
k u i n mr. Diefenbaker suosittelee
julkisessa puheessaan jossakin
"maailmankongi-essissa" Neuvos­toliiton
paloittelemista!,
Mitä taas tulee mr. StaiTin
esiintymiseen niin sääliksi käy
mies-poloinen. Totta on, kuten mr.
Diefenbakerin kerrottiin sanoneen
että mr. Starr on ensimmäinen
uki'ainalaiscanadalainen,, jojca on
nimitetty Salaneuvoston jäseuek-
Si. •• . i.v , •• "•"
Mutta totta on ^ e k i n , . että häT_
nen "ottopoika-asemansa" tuli sää-littävästi
esiin torypttOlueen äs-—
'keltaisen jolitajavaalin yhteydessä,
missä hän — johtajakokelas kuin
oli — joulni valittaen toteamaan, '
että hänellä ei ole sellaisia;.rdha-vuoria
hyveittensä mainostamisek­si,
mitä oli eräillä toisilla ehdok­kailla.
Aikansa kutakin, . s a n o i pässi
kun päätä leikattiin, kaikesta huo­limatta
allekirjoiltahut on sellai­sen
vanhanaikaisen maailmankat­somuksen,
omaava henkilö, joika
otaiksuur ettei canadaläistenkaan
politiikantekijäin sovi pidiua min­kään
toisen ystävällisen maan pa-loittelemisesta
silloin, jos emme
tykkää siitä, että jÖrtkun anutin
maan poliitikot suosittelevat Cana­dan
paloittelemista.
tl •
— J<äiisiitkounv.