Vapaus, October 18, 1972

              Sivu 2 Keskiviikko, lökak. 18 p. — Wed., Oct. 18, 1972
VAPAUS INDEPENDENT L A B O R O R G AN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6, 1917
Editor:W. EKLUND Manager: V . K E N T A LA
Teliephone: Office and Editorial 674-4264
Pnbllshed once weekly: Wednesdays by Vapaus Publishing Co. Limited,
100 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada,
Mailing address: Box 69.
Advertising rätes upon application, translation free of charge.
Second Class Mail registration Nuniber 1076
M€niber oi CANADIAN LANGUAGE - PRESS
TILAUSHINNAT:
-Canadassa: 1-vk. $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:
3 kk. §3.00 Suomeen:
1 vk. Sll.OO, 6 kk. S5.75
1 vk. $11.50, 6 kk. $6.25
KIRJEITÄ
Vapauden 55-vuotispäi\ränä
Vapaus viettää marraskuun 6 päivänä merkkipäiväänsä, 55-
vuotista syntymäpäiväänsä. Sen johdosta on omistettu lehtemme
tämänpäiväinen numero Canadan työväenliikkeen esiraivaajien
yhden osan, Vapaus-lehdenperustajain, rakentajain, ylläpitäjien,
t o i m i t s i j a i n , asiamiesten ja -naisten, kirjeenvaihtajien ja. koko
l u k i j a k u n n a n kunniaksi.
Puhuen hänelle ominaisella selvällä j a sytyttävällä tavalla,
meille kaikille läheinen ja yleensä pidetty runoilija, edesmennyt
A k u Päiviö esitti kunnioituksen työväenliikkeen esiraivaajille ja
tyÖväenlehtien ylläpitäjille näin: He: uhraavat roponsa viimeisen,
kieltäymyksellä saadun j a ostavat t i i l en j a muuraavat aatteensa
temppelin". J u u r i näin on Vapaus perustettu; J u u r i niin sitä'on
ylläpidetty. V a i n n i i n voi se edelleen jatkaa toimintaansa Cana­dan
suomalaisten yhteiseksi hyväksi.
- Vapaus on kantanut vuosikausia — toisinaan hyvinkin vai­keissa
olosuhteissa — lippua demokratian, rauhan j a työkansan
oikeuksien j a paremman huomisen puolesta. Näin menetellessään
.se on yhdistänyt Canadan suomalaiset yhteistyöhön maan muun
edistyksellisen liikkeen kanssa.
Läheistä sukua lehtemme perustamiselle on Lokakuun vallan­kumous,
mikä tapahtui seuraavana päivänä Vapauden perustami­sen
jälkeen. Suomen itsenäistyminen j a myös Suomen luokkasodan
puhkeaminen. Ne, • k u t en senaikaiset muut suurtapahtumat, vai­kuttivat
osaltaan todella vaikuttavasti Vapauden alkukehitykseen,
v a i k k a onkin syytä'korostaa, kuten tässä numerossa julkaistavassa
pitemmässä artikkelissa aivan oikein osoitetaan, että: Vapaus pe­r
u s t e t t i in canadalaisissa olosuhteissa, nimenomaan canadalaisia
olosuhteita silmälläpitäen, Canadan suomalaisia työntekijöitä pal­velemaan.
Näissä merkeissä Vapaus on ollut 55 vuotta työväen sanoma-lehdistönpioneerityön
eturintamassa Canadassa. Se ei ole suinkaan
ollut aina helppoa. Päinvastoin siinä on monesti vaadittu sinnik^
kyyttä j a sitä suomalaista sisua. J a kun lehtemme nyt, kaikkien
myrskyjen ja myllerrysten jälkeen viettää 55-vuotispäiväänsä.
mikä on kunnioitettava ikä mille tahansa canadalaislehdelle, niin
me voimme k i i t o l l i s i n , m i e l in katsella sitä työtä, minkä ovat suo­rittaneet
Vapauden perustajat j a heitä seuranneet tämän hetken
sanavapauden Canadan suomalaiset ystävät j a kannattajat.
Vapauden koko 55-vuotinen elinkausi on ollut taistelua työtä­tekevien
taloudellisten j a sosiaalisten etujen sekä rauhan j a kan­sanvallan
puolesta. Tosiasiassa Vapaus perustettiin juuri näitä
asioita edistämään. Se on ollut taistelua parempien palkkojen puo­lesta
työläisille, vauraamman elämän hyväksi farmareille; taiste
l u a rauhan ja edistyksen sekä työtätekevien kansanosien yhtenäi­syyden
j a paremman huomisen puolesta sekä kansallisten kult-tuuriperinteidemme
vaalimiseksi. .
Sanalla sanoen. Vapauden 55-vuotinen toiminta on ollut.kes- -
keytymätöntä työtä — ' k o v a a sotaa puutetta, vääryyttä j a tietä^
mättömyyttä vastaan — vauraamman ja onnellisemman elämän
sekä yleensä paremman Canadan rakentamiseksi!
Tällaista työtätekevien suomenkielistä puolestapuhujaa tarvi
taan nyt j a tulevaisuudessakin.
Lehtemme ei l i i o in seisahdu vain kunnian päiviä ihailemaan.
Päinvastoin katseemme kohdistuu nykyisyyteen ja kohti tulevai-
.suutta. Edessämme on juhlapäivien päätyttyä työn j a toiminnan
sekä suurten ponnistelujen aika. Lehtemme tulee jatkamaan toi­mintaansa
työtätekevien taloudellisten ja. sosiaalisten olosuhteiden
parantamiseksi, kansallisten kulttuuriperinteidemme vaalimiseksi,
: työtätekevien j a erikoisesti Canadan suomalaisten yhteisymmär­ryksen
edistämiseksi, itsenäisen, voimakkaan ja vapaan Canadan
puolustamiseksi sekä rauhanasian edistämiseksi.
Tässä mielessä juhlimme Vapauden 55-vuotispäivää. Siinä
mielessä lähdemme uudelle vuositaipaleelle.
' : H Y Ö D Y T Ö N T Ä " S E E I O L E
Nyt kun lukee sanomalehdistä
noita vaalisaarnoja niin ne. ovat
aivan kun pilakuvia j o i l l a huvi­tetaan
lapsia. K a i k k i haukkuvat:
hallitusta. Työttömyys on niillä
suurempana aseena mutta ku­kaan
ei esitä millä l a i l l a se voi­t
a i s i in lopettaa. Missään tnaassa
missäs yksityiset omistavat teh­taat,
pankit, vakuutusyhtiöt, luot­tolaitokset,
ja ulkomaakaupan
työttömyyttä ei. ole voitu lopet­taa.
Jos ne voisi sen Tehdä-niin
ne olisi sen jo aikaa sitten teh­neet,
sillä työttömyys heikentää
niidenkin asemaa j a täystyölli­syys
lisää niidenkin rikkauksia.
Tuo hallituksen haukkuminen
on aivan kun susi ilmestyisi nä­k
y v i i n j a k a i k k i koirat sitä hauk­kuisivat
mutta kukaan, ei uskalla
s i i h en käydä kiinni: N i i n kauan
kun porvarit ovat kansoja hallin­neet
ei ole voitu työttömyyttä
missään lopettaa. Nuo vaalit ovat
aivan kun lääkäri menisi sairaan
luo lieventämään, sairaan tuskia
myrkyllisillä lääkkeillä mutta
kuolemaa se ei voi estää. .
Koko järjestelmässä täytyy, t a ­pahtua
muutos . millä työttömyys
voidaan estää mutta äänestyksel­lä
sitä ei ole vielä missään maas­sa
tapahtunut. Meillä hyvänä
esimerkkinä on S u o m i r . N i i n kau-sekä
varaisi lisää työmahdolliu
suukaia. Tässä vain yksi esimerk­ki
siitit, ettei toivottomuusmieli-ala
auta ketään muita kuin ny­kyisiä
väärinhallitsijoita, Toim
Vaativat Kuplakin
läitettämistä tal(aisin
N-(JI(rainadn
Toronto. —. Väittäen, että.La-keshore
vaalipiirinä konservatii­vipuolueen
ehdokkaana oleva
Dmytro Kupiak: avusti toisen,
maailmansodan aikana Hitlerin.
Saksan hyökkäy.svoimia j a osal­l
i s t u i siinä ominaisuudessa j u l -
muustekoihin ukrainalaisia vas­taan,
Toronton ukrainalaisten
h a a l i l l a : ( L a b o r Temple.) lokak. 5
pnä pidetyssä kokouksessa hy­väksyttiin
päätöslauselma, missä
pyydetään pääministeri . P i e r re
Trudeaun hallitusta huolehtimaan
siitä, että mainittu henkilö pa­lautetaan
kansainvälisten' lakien
mukaisesti maahan, missä hänen
sanotaan syyllistyneen . j u l m i in
sotarikoksiin.
55 KUNNIAKASTA TOIMINNAN
VUOTTA TYÖTÄTEKEVIEN HYVÄKSI
Tämiän kirjoituksen puitteissa ei
ole tarkoitus syventyä yksityis
kohtaisemmin Vapauden histori­aan
ja sen eri vaiheisiiin, sillä niis-tä
asioista on puhuttu melko laa-
:jasti varsinkin Vapauden 20-vuo­t
i s - ja SOvuotisnuimeroissa .sekä
erinäisissä julkaisuissa, jotka ovat
suihteellisen helposti saatavissa n i il
le. jotka haluavat muistiaan veres­tää
niiltä tiimoilta. M u t t a k u n V a -
pausi ju'hlii n^yt 55-vuotispäiväänsä;
on sekä aihetta että maJhdollisuuk-s
i a luoda laajempi katsaus k u l u -
neitten vuosikymmenien . toimin­t
a a n j a opetuksiin.
yleiskokouksen päätökset (hel-mik.
13-p. 1946 j a lökak. 31 p.
1947) missä määritellään että so­tarikolliset-
t u l i s i pidättää, vetää
oikeuteen ja rangaista. niissä
maissa, joiden alueilla he ovat r i ­koksiaan,
tehneet. . :.
' J a koska Dmytro Kupiak on
jo tuomittu poissa olleena, ylei­sessä
oikeuslaitoksessa, missä hä­net
todettiin syyllistyneen j a kos­ka
tämän oikeuskuulustelun asia-
Lehtemme 55-vuotispäivän
juhlanumeron erikoistarkoituk­sena
on kunnioittaa Vapauden
perustajia ja rakentajia — kaik­kia
niitä miehiä ja naisia sekä
nuorukaisia ja neitosia, jotka 55
vuoden aikana ovat antaneet
oman panoksensa sen hyväksi,
että täkäläisillä kansalaisillam-me
olisi sanavapaus — myös
käytännön kannalta katsoen. :
'Meillä onkin suuri syy j a velvol-lisiuus
tällaisen kunnianosoituksen
esittäimiseen, sillä täkäläisten kan-salaisteanm'e
elämä olisi paljon ilot
tomaimpaa, hyödyttöonämpää ja
toivottovampaa, ellei olisi ollut
sellaista tiedonvälittäjää, yhteyk­sien,
pitäjää j a yhteistä puhemies-i
tä, mikä 55 vuotta sitten perustet-^
tu Vapaus on ollut ja on.
; Ajatelkaaimime vaikkapa vain si­tä
suurta taloudellista j a sosiaa­l
i s t a kehitystä, mikä on Canadassa
tapahtunut viimeksikuluneen 55
vuoden aikana j a sitä vaatimaton-,
ta, mutta silti hyödyllistä osaa,
mitä Vapaus on siinä yhteydessä
vienyt.
iEi ollut Vapauden »perustamisen
ailtoina, eikä vielä pitkään aikaan
sen jälkeenkään esimerkiksi van­huuden
eläkettä canadalaisten tur­vana;
ei ollut lapsilisiä suuriper-k
i r j a t ovat olleet canadaläisylei-
Mainitussa päätöslauselmassa [ S ö n saatavissa yhdessä; Neuvosto-sanotaan
mm: . ; j l i i t o n hallitukselta tulleen uuden
Koska Canadan hallitus o n k a h - | nootin kanssa, missä viitataan
desti torjunut Neuvostoliiton hai- vastuunalaisuuksiin kansainväli-1 j ^ e i S n " a p i n^
sälomia, ei. minkäänlaisia terveys­vakuutuksia;
. ei ipllut Canadan
metsämiehiiia, millä alalla siirto-taamaan
sotarikoksista mihin si-1 .sen vaalikomitean aloitteessa lo- j^isia niin paljon on työskennellyt,
ko kansan omistukseen niin mitä i sältyy yli kahdensadan siviilin, i l'-ak.;5 pnä 1972 pidetyssä t o r o n - l j„.ij^jj^^j^]j^jgj.jj3,^^^
an kun yksityiset omistavat tuo- lituksen pynnön. että; Canadassa
tantolaitokset niin työn runsaus
sen lain mukaan pyytäen
nyt asuva Dmytro Kupiak lähe-! P m y t r o Kuplakin palauttamista.
j oht a a työttömyyteen mu t t a jos tetään t a k a i s in Uk r a i n a a n v a s - i Sen vuoks i tässä .kommuni s t i -
teollisuuslaitokset muutetaan ko-i
M M i i i n n i i i i u i i u i i i i i i i i i i i i t n i i i M i M r t i i i i i i i n | i i M i t r i t i i r i i i i n i i i i t i t i i M i i t ( i n i i i i r i M i i i i H t i i r M M i i n M i i i in
enempi se pystyy tuottamaan sen • miehen, naisen ja : lap.sen kuole- : t o l a i s k a n s a l a i s t en kokouksessa'
enempi se siitä itse hyötyy. H i s - i man aiheuttaminen:. . . .ipäätetään vaatia, että Teidän h a l -
torialliset kokemukset ovat hyvä- i Ja koska tämä on va.stoin kan- lituksenne t a r k i s t a i s i päätöksen-,
nä esimerkkinä siitä mikä johtaa j oainvälistä lakia — hitleriläisten > sä tästä asiasta j a määräisi Dmyt-työttömyyteen.
Vaali lupauksilla | r i k o k s i a koskeva julistus flokak. .• ro Kupiak palautettavaksi Neu-e
l ole mitään saavutettu — ne! 30 p..-in43). sopimus sotarikok-j vostoliittoon, kuten kansainväli-on
vain samanlaista kun uskon- j s i a .tehneiden oikeuteen saatta-1 set l a i t j a Canadan vastuunalai­nen
taholta sanotaan, että Jee-jmisesta (elok. 8 p. 1945), Y K :n i suus edellyttää,
sus tulee pian mutta vaikka sii­hen
uskookin /.Iin ei sitä ole vie­lä
tullut. Pannaan nyt r i s t i siihen
äänestyslistaan j a jäädään odot­tamaan
loppuuko se työttömyys.
I. S.
Pessimismi, ei ainakaan asiaa
auta. O n tietenkin totta, että työt
tömyyskirouskin voidaan lopulli­sesti
poistaa vasta sitten kun tuo­tantolaitokset
otetaan koko kan-
Mitä muut sanovat
Julkeutta julmuuden lisäksi
K u n sotaisuudestaan tunnettu Yhdysvaltain puolustusminis­teri
Melvin L a i r d viime torstaina joutui myöntämään, että Ha
noissa oleva Ranskan lähetystö joutui ehkä " v a h i n g o s s a " —
kuinkas muuten — U S A : n lentokoneiden pommituksen uhriksi,
n i i n hän esitti samalla "ottakaa varas k i i n n i " rosvon esimerkkiä
seuraten epämääräisen vihjauksen, että vahingon aiheuttajana
voi kuitenkin o l l a maahan pudonnut Pohjois-Vietnamin ilmator­juntaohjus.
Tällaista julkeutta julman ilmapommituksen puolustelemi­seksi
on vaikea löytää muualta k u i n Washingtonista.
Uutistiedoissa kerrotaan — silminnäkijänä oli mm. CT-V:n
kirjeenvaihtaja Michael Maclear — että " Y h d y s v a l t a i n useat lento­koneet
pommittivat monta kertaa Hanoin asutuskeskuksia". Y h ­dysvaltain
lentokoneiden pudottamat pommit vaurioittivat pahoin
ei vain Ranskan, vaan myös Algerian lähetystörakennusta: UseaT
koneet suorittivat monta pommitusta, kertor silminnäkijänä ollut
mr Maclear. Minä näin ainakin kolme suihkukonetta . . . Siellä ei
ollut mahdollista, että pommittajalentäjät olisivat erehtyneet. He
pommittivat hyvin matalalta Hanoin keskustaa. Pommit putosivat
alueelle, mis.sä on diplomaattien rakennuk.sia eikä mitään Vietna­m
i n ministeriöitä tai tehtaita." Pomrhituksessa loukkaaiitui vaka­vasti
Ranskan korkein diplomaatti j a kuoli eräs ranskalainen nai­nen
j a neljä vietnamilaista avustajaa.
Mutta Yhdysvaltain asevoimien päällystö väitti Saigonissa ku­ten
tavallista, että USA :n lentokoneet "pommittivat sotilaallisia
k o h t e i t a " HanoLssal
Kaiken tämän jälkeen oli Yhdysvaltain yhdellä korkeimmalla
sotapolitiikolla, puolustusministeri L a i r d i l l a otsaa vihjailla, että
jiilmuustyöstä vastaa ehkä; H a n o i ! Se on todella ennätysmäistä
j u l k e u t t a julmuuden lisäksi.
K a i k e n kukkuraksi vissit canadalaislehdet seuraavat orjamai-scsti
mr L a i r d i n " p o l i i t t i s t a l i n j a a " puhumalla otsikoissaan "pom
niituk.sen aikana'' tapahtuneesta Ranskan lähetystön vaurioitumi­sesta
sekä siinä yhteydessä tapahtuneista ihmismenctyksistä, vält­täen
siten kertomasta totuutta Yhdysvaltain julmasta pommituk-
•••• . . : ; O I K E A JÄRJESTÄJÄ
Peoria, III. Osavaltion, j a kuhnallistyöliiisjten ämmattiyhdi
tyksen järjestäjii Harold Benedict Sai h i l j a t t a in vankilatuomion lak-kovahtinarvastaisen
estetuomion rikkomisesta.
Niinpä hän. /^•^ilttääkseen ajan haaskaantumista '''paivelunsa"^
aikana, rupe.si luennoimaan vankilan äpuläis-sherififeilie ammatti­yhdistystoiminnan
etuisuuksista. •
Tulos: Yhdeksän päivää ennen kuin tämä järjestäjä
paaksi vankilasta, nämä apulaissheriffit äänestivät ö'!—2 ammatti-san
käyttöön. Mutta hyödyllisiä i yhdis:ysliikkeeseen liittymisen puolesta.
reformeja voidaan tehdä aina I —New Y o r k Typographical Union Bulletin.
työttömyyden lieventämistä myö-l ——^—
ten nykyisenkin yhteiskunnan I HUUN A V A A M I S E S T A M O S K AA
puitteissa. Se on todettu monta ! hän hieroo toisinaan korvaansa tällä tavoin (osoit-f
i „ * I taa miten). .\o. s i l l o in hän puhuu totta. On hetkiä, j o l l o in hän hie-monituista
kertaa. J a vaalien a i - i ........ , . . ' . , ... - ... ^ .. ,
. - ! roo kasiaan yhteen talla tavoin (osoittaa miten). No, h a n puhuu s i i ­kana
siihen on mamio mahdolli-1 i„in Oletteko koskaan nähnyt hänen oikaisevan takkiaan ja
suus jos häädetään porvaripuo-j korjaavan .solmiotaan? Hän puhuu totta silloinkin. Mutta kun hiiri
lueet pois hallituselimistä j a va- j l i i k u t t a a huuliaan, s i l l o in hiin valehtelee. — Puhuessaan lA.Mrn
Iitaan työväenpuolueiden miehet i<-'f'"-'*''.iakokouk.sessa Los Anjielesissa William Holayter sai. myrs-j
a naiset sitä sekamelskaa kor- ''y'^''' suosiono.soituksia ja nostatti raikuvia naurunpuuskia'.kerto-es.
saan miten hän sai selville milloin " T r i c k y Dick" Nixon puhuu
t o t ta ja milloin hän valehtelee.
t i n M i i t t i r i i M i i l i i H n i i i r r r i i n r i i i i i f t i i i i n H n i n i i i i i i r i M r n n i i l H i i i i i h M i i t r n i n i i M i i M i i i t r i n i i i i i i i r M i in
vaa, sen paremmin kuin sitä ei ol­lut
kaivos- j a rakennustyöläisillä­kään.
Yhtä tuntematon oli työt-tcmyysvakuutuslaki,
jonka laati­misen
ja voimaanottamisen vaati­muksen
takia joutui moni suoma^
Iäinenkin siirtolainen jopa karkoi-tetuksi
Canadasta.
Jos nyt tänä SS^vuotispäivänä
katsomme vaikkapa vain vilauk­sella
taaksepäin, silloin näem­me,
että Vapauden avulla ja .
kautta ovat täkäläiset maanmie­hemme
voineet antaa oman, ku­ten
. sanottu, vaatimattoman,
mutta kuitenkin tervetulleen
apunsa ; Canadan työtätekevien
johdolla käydylle taistelulle yl­lämainittujen
tuiki tärkeiden re­formien
ja uudistusten hyväksi s
— puhumattakaan nyt kouluolo­jen,
maanteiden ja muiden sel­laisten
"pienempien" korjausten
tajien toimesta "radikaalien", .'.'pu­naisten"
j a muidenlaisten poltin-rautamerkkien
,sekä valtiovallan
painostuksen kohteeksi. Siksi-pitää
paikkansa sCi. että mitä i^äättä-yämmin
työväen lehti toimii ja
taistelee lukijakuntansa taloudel^
iisten, sosiaalisten j a kulttuuristen
i&tujen puolesta, sitä rakastetum-i
maksi se tulee työläisjoukkojen
keskuudessa ja.toisaalta sitä viha-tummaksi
yleensä taantumuksen
tukipylväiden ja. edistystä vastus­tavien
ainesten pijreissä;
Vapaus on tänä SS-vuotispäi-vänä
ylpeä siitä, että se on saa- •
vutt^nut toimintansa perusteella
laajojen kansalaispiiriemme, työ
Iäisten, farmarien ja muiden
pikkueläjien jakamattoman kan­natuksen
ja luottamuksen. Rai­votkoon
taantumus ja käyttä-•
köön talousmahtiaan ja muita­kin
painostuskeinoja Vapautta
vastaan niin paljon kuin haluaa
— sillä Vapauden tarkoitushan
ei ole palvella sen paremmin do-larin
merkkiä kuin taantumusta
yleensäkään ,vaan työläisiä, far­mareita
ja muita tavallisia ihmi­siä,
siis loppukädessä Canadan
kansan ja valtion parhaita etu-ja!
Kaikkien tyÖväenlehtien ase­ma
on taloudellisesti ja poliitti­sesti
äärettömän vaikea, sillä
Suuri Raha panee luonnollisesti
kaikkia mahdollisia esteitä ja
vaikeuksia tyÖväenlehtien tielle.
Siirtolaisryhmien tyÖväenlehtien
kohdalta nämä vaikeudet' ovat
monesta tunnetusta syystä vielä
monin verroin vaikeampia. Tä­män
vuoksi ja huomioon ottaen
sen tilanteen missä Vapaus 55
vuotta sitten perustettiin, on mel
kein ihme, että Vapaus on elin-voimaisesti
ja jatkuvasti voinut
toimia 55 v.! Se on selainen saa­vutus
mihin pystyvät vain va­kaumukselliset,
valistuneet ja
sananvapautta loppuun asti ar­vostavat
miehet ja naiset.
Palauttakaamme: mieliimme ku­luneen
55 vuoden ajalta joitakin
pää33ikkoja, ; jotka ovat suuresti.
vaikuttaneet Vapauden olemassa­oloon,
ohjelmaan ja,merkitykseen.
Tässä mielessä me voimme jakaa
kuluneen toimintakauden neljään
erilliseen; joskin eri pitkään osaan..
VAPAUDEN .
puolesta käydyistä taisteluista [PERUSTAMISVAIHE
ja saavutuksista. • Vapaudei-^ ensimmäinen numero
. , „. :,.| ilmestyi, kuten tiedetään, marras-
Yhteiskunnalhsen edistyksen h - [ • • . . . „ ... : ;
. . . . , kuun 6. pna 1917. Vapaus syntyi
j a kehittyi (3anadälai3es3a ilmäpii-jaamaan,
mitä porvaripuolueet
ovat olleet kehittämässä. Varmaa
esimerkiksi on, että jos Trudeaun
h a l l i t u s — haukuttakoon sitä tai p^jy^j^q^ p ^ ^ j j j -^
e i - - - v a l i t a a n uudelleen, se jättää ! — — — • . -.: . ... ... .
esim. eläkeläiset nvkyiseen talous ; ; z:t2r':zrz:^MAKKARÄN KAKSI PÄÄTÄ
tettava hallitu.s parantaisi lähes!
2 miljoonan eläkeläisen talou.s-asemaa,
mikä osaltaan lisäisi
kansan ostovoimaa ja kysyntäii
punkantajat, meidän aikakaute-najmma
erikoisesti työväenliike sa-ncmakhtineen,
joutuvat tietysti
"vanhojen tapojen." puolustajien ja
kaikenlaisten uudistusten vastus-rissä
nimenomaan Canadan suo­malaisväestöä
palvelemaan. J a k un
• . (Jat^ sivulla 4)
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Jussi Pärssinen, Sudbury, Ont,:.
täyttää tii.slaina lokakuun 24 pnä
72 vuottar
John Terho, St. Catharines,
Ont.i täyttää torstaina lokakuun
26 pTiä 71 vuotta.
Kalle Hendrikson, Toronto,
Ont., täyttää perjantaina lokak.
27 pnä 83 vuotia.
Hmari Vähäpukkinen, Sudbu­ry,
Ont. i täyttää lauantaina lo­kakuun
28 pnä 79 vuotta.
Hertha Ahola, Connaught, Ont.
täytti maanantaina, lokakuun. 16
pnä ,70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta­vien
onnentoivotuksiin.
sosta, mikä kohdi.*5tuu ilmeisesti
kaikkea elämää, kaikkea liikku­vaa,
kaikkea Jiasvavaa j a yleensä
kaikkia arvoja vastaan! Sellainen
orjamaisuus suuren rahan Iclidis
tön taholta on lievästikin sanoen
vastenmielisen tympäisevää./
Kuten hyvin tiedetään, mak­karallakin
on kaksi päätä, toi­nen
pää", j a "toinen pää".
Samoin on l a i i a tässä yhteis­kunnallisessa
elämässä. Lain
j a juhlallisesti. esitettyjen, päi-vällispuheiden
mukaan me k a i -
jokainen amerikkalainen työssä
käyvä, henkilö kuluttaa nyky--
ään 2 tuntia .34 minuuttia kah­deksantuntisesta
työpäivästään
ansaitakseen liitto- j a paikallis­verojen
maksuun tarvittavan,
summan. T o i s i n sanoen häneltä
kin olemme "tasa-arvoisia". S i i - 'menee 117 työpäivää vuodessa
nä ei ole. tietenkään mitään näiden verojen maksuun!
epäiltävää. Vika on vain siinä,-— Mutta esimerkiksi öljymag-että
muutamat harvat ovat naatti Getty, jonka tulot ovat
"enemmän tasa-arvoisia" kuin satamiljoonaa dollaria vuodes-me
l a v a l l i s e t p u l l i a i s e t . ~ sa, maksaa vain yhtä paljon t u -
Tämä pätee erikoisesti veron- loveroa kuin ammattitaitoinen
maksujen ja n^yös sosiaalihuol- .insinööri tai korkeakoulun opet-lon
kohdalta.
Työväenpuolueiden ehdokkaat
ovat meneillään olevan vaali­kampanjan
aikana 'osoittaneet,,
kuten on menetellyt mm^ N D Pn
johtaja. David Le\vi.s, että. kym­meniä
miljoonia dollareita vuo­s
i t t a in voittoja kahmineet suur­yhtiöt,
kuten Inco j a monet
muut, ovat päässeet vuosikau­s
i a puikkelehtimaan verokarhu­j
e n ohi. Vissien verohuojennus­ten
pcnistcella niiden ci ole tar­vinnut
nrak.saa tuloveroa lain­kaan,
tai jos sitä ovat • maksa­neet
niin porin väliän,
Tämä sellaisenaan ci ole tic-tcnkiiän
yksinomaan, canadalai-non
ilmiö.
Ksimorkiksi yhdysvaltalainen
yksityi.sjäcjiislö Tax Foundation
j u l k a i s i mimtamia kuukausia
.sitten tietoja, joiden mukaan
t a j a !
- J a yleinen kehitys on saman­lainen
rajan eteläpuolella kuin
täällä Canadassakin. Korpora-t
i o i l t a liittohallituksen verotu­l
o i h in USA :n perittävien voro-vjen
osa, j o k a käsitti 35 prosent­t
i a V. 1960, on nyt supistunut
•27 prosenttiin. Gulf Oil Com­pany
sai V. 1970 liikevoittoa
990 miljoonaa dollaria ja maksoi
siitä veroa vain 12 prosenttia,
eikä 43 prosenttia, mikä olisi
kuulunut lain mukaan. Näin
kautta linjan.
Täs.sä on tiiman makkaran
' y k s i "pää".
Toinen päil siitä löytyy esi­merkiksi
eläkemaksuja tarkas-tcltacs.
sa. Tämä on mielenkiin­toista
nyt kun edessä on liitto-'
vaalit ja ratkaisu, siitä kenelle
viivamme annamme..
Vain työväenpuolueiden eh­dokkaat
vaativat vanhuuden-eläkkeiden
korottamista, liian
korkean eläkeiän laskemista ja
verovapautuksien myöntämistä
eläkeläisille. .
Vanhat puolueet sen sijaan
puhuvat "varojen puutteesta".
Trudeaun liberaalihallitus suos­tui
lopulta yleisen mielipiteen
tyydyttämiseksi siihen, pttä pe-.
ru.seläkkeitä korotetaan vaivai­sella
$2.88 summalla kuukaudes­sa.
Ja Stanfieldin torypuolue
puhuu mahdollisesta $10 koro­tuksesta
kuukaudessa: jos niin
hullusti kävisi että menneet ko­kemukset
unhoittaen_canadalai-:
set, v a l i t s i s i v a t konservätlivihal
lituksen.
M u t t a kun on kysymys näiden
politiikantekijäin omista eläk-.
keistä, siltein ei o l la köyhiä, va­rattomia
eikä kipeitäkään;
Nimenomaan mr. .Trudeaun
hallituksen aloitteesta ja Stan­f
i e l d in puolueen myötävaikutuk
sesta laadittiin juuri hajoite­tun
alahuoneen toimesta laki,
j o k a tekee mahdolliseksi esi­merkiksi
sen, että kansanedus­tajan
toimesta sivuun jäävä Ro­bert
John (Bud) Orange saa-elinkaudekseen
$4,410 vuosi-eläkkeen..
Mr, Orange on 46-vuotias. Jos
hän elää 70 vuoden ikäiseksi,
Orange tulee saamaan parlar
menttieläkettä peräti $105,840,
Oikeastaan hänen eläkkeensä
on suurempi sillä parlamentaa­rikkojen
eläke on nyt sidottu
l i i n a kohoavaan clinkustannus-
•indeksiin. J a tämä kaikki noin
7-vuotisesta "istumisesta".
Kuusivuotisesta Alahuoneessa
" i s t u m i s e s t a " tulee $3,780 vuo­tuinen
eläke. •
• Kymmenvuotisesta "istumi-.
sesta'- $6,300 vuotuinen eläke.
Viidentoistavuotisesta "istu­misesta''
$9,000 vuotuinen eläke
j a 25-vuotisesta. "istumisesta"
$13,500 viiotuinen eläke.
T o i s in sanoen, jos henkilö va­alitaan,
alahuoneen jäseneksi sa­nokaamme
25-vuotiaana j a hän
" i s t u u " siellä 25 vuotta, niin
50 vuotiaana hän saa lopuksi
ikäänsä vähintään $13,500 eläk­keen.
..Olettaen, että hän elää
70-vuotiaaksi — ja parlamen­t
a a r i k o i l l a on tapa elää sitäkin
vanhemmiksi — tämä henkilö
tulee 20 vuoden, aikana peri-:
m^än eläkettä alahuoneessa " i s ­tumisesta"
yhteenlaskien vä­hintään
$270,000!
Sitä ennen (nykyisten takso­j
en mukaan) tämän alahuoneen/
jäsenen vuosipalkka on $18,000
ynnä $8,000 verovapaata kulu­j
en korvausta siis $26;000
vuodessa. Jos hänet nimitetään
parlamentaariseksi sihteeriksi .
s i l l o in hän saa yllämainitun l i ­säksi
$4,000 vuodes.sa. Minis­t
e r in salkun pitämisestä tulee
$15,000 lisätulo vuodessa eli y h -
toen.sä $33,000 ynnä kulujen
peittämiseksi $10,000. .
Kuten huomataan, niin vero-kuin
eläkemakkarassakin on
»kaksi päätä. Kysymys on vain
siitä, kenen lehmä on kulloin­k
i n ojassa. — Känsäkoura.