Vapaus, July 28, 1962

              S i v u 2 Lauantaina, heinäk. 28 p. — Saturday, J u l y 28, 1962
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANÄDIANS
(LIBERTY) Establishied Nov. 6. 1917
Editor:W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 — Editorial OS 4-4265
Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. We3t, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Advertising rates upon application. translations free of charge.
Authorized äs second c)ass mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
TILAUSHINNAT
Cäriadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 USA:ssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 5.26
Lääkärilakon päätyttyä
Yhdessä muiden hyvää tarkoittavien canadalaisten kans- \
sa meidän lehtemme tervehtii tyydytyksellä sitä, että Saska-tchewanin
lääkärienyhdistys järkiintyi ja perääntyi mahdol­lisimman
hyvässä~järjestyksessä kokonaan kestämättömästä
lakosta.
' Me pahoittelemme sitä, että maakuntahallitus katsoi tar­koituksenmukaiseksi
myöntyä lääkärienyhdistyksen eräisiin
vaatimuksiin, joiden tarkoituksena ei ollut, korostettakoon
sitä seikkaa, millään tavoin parantaa lääkärien omaa asemaa,
vaan jättää ovet hieman raolleen niin, että amerikkalaisten
rahamiesten omistamat j a kontrolloimat jättiläiskokoiset va­kuutusyhtiöt
voisivat säilyttää kaikesta huolimatta aseman­sa
Saskatchewanissa.
Tämän valitettavan tosiasian huomioiden meidän leh­temme
lukeutuu kuitenkin niihin miljooniin edistyksellisiin
canadalaisiin, j o t k a haluavat onnitella Saskatchewanin hal­litusta
ja väestöä siitä, että ne seisoivat ääirmmäisen painos­tuksen
edessä lujina yleisen ja pakollisen lääkintähuoltolain
puolesta, minkä tarkoituksena on taata varallisuuteen katso­matta
Saskatchewanin väestölle nykyaikainen lääkäri-, lää­ke-
ja lääkintähuolto.
Käydyn taistelun kaikkein tärkeimpänä kiistakapulana
oli kysymys lääkintähuoltolain (Medical Care Insurance
Actin) voimaan astumisesta. Suurien amerikkalaisten omis­tamien
lääkeyhtiöiden ja vakuutuslaitosten kenttätyön teki­jäksi
saatu Saskatchewanin lääkärienyhdistys julisti heinä­kuun
1 pnä voimaan astuneen lääkintähuoltolain tiimoilta,
että sikäläiset lääkärit eivät tule missään tapauksessa hoita-piaän
potilaitaan j a muita mahdcllisesti sairastuvia ennen
k u i n tämä lääkintähuolt.olaki romutetaan! Vähän myöhem­min
lääkärienyhdistys vaati, että lääkintähuoltolain täytän­töönpanoa
on ainakin lykättävä tuonnemmaksi j os mielitään
saada lääkärit potilaitaan hoitamaan normaalisella tavalla.
Tässä peruskysymyksessä — kiitos suurimmalta osalta
Saskatchewanin väestön ja koko Canadan kansan horjumatta
sille antamalle t u e l l e — - Saskatchewanin nykyinen G C F—
N D P hallitus seisoi lujasti tämän sosiaalisen edistysaskeleen
takana j a lääkärit joutuivat kestämättömästä asenteestaan
perääntymään niin huomaamattomasti kuin se heille o l i mah­dollista.
Perääntyessään tästä perusvaatimuksesta Saska-tchewanin
lääkärienyhdistys tunnusti taktillisesti j a asialli­sesti,
että sikäläisellä hallituksella on demokraattinen oikeus
ja vastuu maakunnan hallitusasio:ssa, että edistyksen k u l ­kua
ei voida estää ja että sikäläiset, lääkärit tulevat loppujen
lopuksi työskentelemään tämän pakollisen lääkintähuoltolain
alaisuudessa ja yhteydessä. Tosiasiassa lääkärit tulevat itse­k
i n maksuvelvollisuuden perusteella tämän lääkintähuolto­l
a in alaisiksi. . .
K u n sikäläinen lainlaatijakunta ei ole vielä hyväksynyt
tehtyjen sopimusten edellyttämiä muutoksia nyt voimassa­olevaan
maakunnalliseen lääkintiihuoltolakiin, niin -nyt on
vaikea sanoa, mitä lopullisia "huononnuksia" lääkärit saivat
lakollaan tähän lakiin.
Kuvaavaa kuitenkin on, että uutistietojen mukaan oli
kaikkein visaisempana viimeisenä kiistakysymyksenä lääkä­rien
vaatimus, että nyt toimivat ns. vapaaehtoiset lääkintä-huöltopalvelut
— tosiasiassa suurten vakuutusyhtiöiden jär­jestämät
palvelut — saisivat jatkaa Saskatchewanissa toimin­taansa
maakunnallisen lääkintälain ohella. Meidän mieles;
tämme ön valitettavaa, että maakuntahallitus suostui tähän
vaatimukseen, v a i k k a tehty sopimus näyttää edellyttävänkin
sitä, että yksityiset lääkintäsuunnitelmat eivät voi sivuuttaa
maakunnallista lääkintähuoltolakia. Tämä myönnytys jät­tää
kuitenkin meidän käsittääksemme vakuutusyhtiöille oven
raolleen siinä määrässä, että ne voivat edelleen jatkaa ihmis­ten
sairauden kustannuksella yksityistä liiketoimintaansa
voitto-osinkoja kootakseen.
Toisaalta saattaa olla kyseenalaista se, tulevatko Saska-tchewanin
asukkaat suuremmassa määrässä maksamaan näi­tä
yksityisten suunnitelmien maksuja, koska heidän täytyy
kuitenkin maksaa osuutensa maakunnallisesta lääkintähuol-tolaista;
• Lääkärien yhdistys voi pitää arvossa sitä, että lääkintä-huoltolakiin
on luvattu tehdä sellaisia muutoksia, jotka hal­litus
oli jo hallinnollisten määräysten perusteella tehnyt lää­kärien
eduksi — kuten se, että lääkärit voivat toimia joko
osittain tai kokonaan lääkintähuoltolain ulkopuolella. Tässä
o'n kuitenkin paremminkin kysymys muodollisuudesta eikä
varsinaisesta asiasta.
' T ä s s ä yhteydessä voivat Saskatchewanin asukkaat aut-taa-
lääkärien edelleen järkiintymi.stä pitämällä kiinni siitä
palvelusta, minkä maakunnan pakollinen lääkintähuoltoläki
heille varaa j a käyttämällä niitä lääkäreitä jotka työskente­levät
välittömästi tämän lain alaisuudessa.
Kansalliselta kannalta katsoen on tervehdittävä suurella
tyydytyksellä sitä kun taistelu Saskatchewanin lääkintähuol-toIa'sta
päättyi perusolemukseltaan tämän sosiaalisen edis­tysaskeleen
voittoon. Se tulee varmasti edistämään ja no-pejstuttamaan
kansallisen terveysvakuutuslain laatimista ja
iäytäntööh ottamista Ganadassa. Maan ja kansan yleisedut
vaativat tällaista sosiaalista uudistusaskelta sittenkin, vaikka
n i i n liberaalipuolueen k u i n torjenkin silmäntekevät.osoittau­tuivat
tässäkin asiassa kansakunnan parhaitten etujen vas­tustajiksi.
Outoa "tietämättömyyttä"
• Äskettäin julkaistujen uuti.stietojen mukaan Otta­j
a l l a on nyt vaikeuksia tehdä johtopäätöksiä siitä, aiheu­tuuko
nykyinen radioaktiivisuuden nousu Ganadassa Neu­vostoliiton
aikaisemmin suorittamista ydinasekokeista vaiko
Yhdysvaltain parhaillaan suorittamista kokeista.
VASTARANNAN SUSKIJA
ON AINA OLLUT
Kun huomioi {Saskatchewanin
läSk&rien taistelun yleisen lääkin-tähuoltovakuutusta
.vaataan josta
koko kansa hyötyisi niin tämä ei
ole ensimmäinen kerta eikä ainoa
latuaan eikä ainoastaan canadalai-nen
ilmiö. Se on tapahtunut kautta
maailman niissä on yritetty saada
parannuksia aikaan koko kansan
hyväksi. Muistan kuinka Suomessa
vastustettiin kansakouluja* sillä
olin itse tuossa taistelussa mukana.
Nyt kun Suomessa o n jo kaikkien
osalle kansakoulu saavutettu niin
niin siitS on ollut suuri hyöty ja
kunnia koko kansalle.
Muistan myös kun knglannissa
naiset taistelivat äänioikeuden
puolesta. Silloin heitä piestiin ja
suljettiin vankiloihin aivan kuin
suuria rikollisia ja nyt Englanti
ylpeilee siitä, että siellä naiset ovat
saaneet ihmisoikeutensa.
Tulevaisuudessa tämä lääkintä­huoltoläki
yhteiskunnan huoltama­na
on n i in tarpeeeUinen, että se
tulee voimaan kautta Canadan ja
koko maailman kansojen hyväksi.
Toivoisin,; että nuo ihmiset jotka
taistelivat sitä vastaan, osaisivat
hävetä raukkamaisuuttaan.
Tässä yhteydessä haluaisin muis­tuttaa
niille ihmisille jotka jatku­vasti
ovat järsineet Venäjä, kun
siellä ei vielä olla saavutettu para­tiisia,
erikoisesti Industrialistin
toiniitukselle joka jatkuvasti on
syyttänyt Venäjää valtiokapitalis-mista,
eräistä tosiasioista. Kun ot­taa
huomioon tuon kansan taistelut
kotimaista sekä ulkopuolista vihol­lista
vastaan, niin sen saavutukset
ovat niin suuret, että eletty maail­man
historia ei tunne mitään jota
£iihen voitaisiin verrata.
Kansa joka oli lukutaidoton, tek­nillisesti
kehittymätön teollisuuslai­tokset
verrattain kehnot, ja nekin
hävitetty moneen kertaan; joka on
joutunut taistelemaan koko maan
laajuudessa kotimaista j a ulkopuo­lista
vihollista vastaan jossa sen
kaupungit on tuhottu ja kulkulai­tokset
hävitetty ja kymmeniä mil­joonia
ihmisiä ja koteja hävitetty
ja kuitenkin se on noussut ensim­mäisten
kansojen joukkoon näin
lyhkäisessä ajassa. Ei siellä enää
ole niitä vaikeuksia joiden voitta-rresidentti
John Kennedy on
lausunut eräässä lehdistötilaisuu­dessa
julki muutamia ajatuksia
US An Ja Neuvostoliiton välisestä
taloudellisesta kilpailusta. USAn
presidentin mielestä Nenvostoliiton
Ja USAn talouselämän keskinäiset
voimasuhteet eivät eroa paljon­kaan
molemmissa maissa vuonna
1913 vallinnelat» taloudellisista voi-masnliteista.
Lisäksi Kennedy lau­sui
julki olettamuksen, että tule­vaisuudessa
nämä ' voimasuhteet
tuskin muuttuvat Neuvostoliiton
eduksi. Onko asia todellakin näin?
LXlITbKOKTA
Venäjän osuus maailman JteoUi-suustuotannossa
ylti vuonna 1913
tuskin 4 prosenttiin, kun taas. USAn
osuus oli .vii 30 %. Sähkövoiman tuo­tannossa
Venäjä oli 15i sijalla, kivi­hiilen
tuotannossa — kuudennella,
valuraudan ja teräksen tuotannossa
— viidennellä sijalla. Rautamalmin
tuotarnossä Venäjä oli Jäljessä Jopa
Espanjastakin, Joka asukaslukuunsa
ja pinta-alansa puolesta oli kymme­niä
kertoja Venäjää; pienempi. Vuon­na
1913 Venäjä valmisti teollisuusr
tuotteita 8 kertaa vähemmän kuin
USA Ja kutakin asukasta kohden
laskettuna 13—14 kertaa vähemmän.
Neuvosto-Venäjä pienensi nopeasti
tätä eroa. Vuonna 1960 oli Neuvosto­liiton
teollisuustuotanto yli 60 %
USAn teoMisuustuotannosta. sitävas­toin
tsaarin ajan Venäjä oli ainoas­taan
läntisten teollisuusmaiden ag-rnarilisäke.
Miksi siis amerikkalaiset poliitikot
pyrkivät kaunistelemaan vallanku­mousta
edeltäneen Venäjän talou­dellista
tilannetta? Tämä tapahtuu
epäilemättä suhdannenäkökantojen
pohjalla. Yrlttämä'lä esittää Venäjän
keisarikunnan taloudelliset saavu­tukset
todellista paremmiksi muuta­mat
piirit USAssn haluavat saada
amerikkalai.sct vakuuttuneiksi siitä,
että tuotannon kasvu Neuvostoliitos­sa
olisi viime aikoina ollut hyvin
merkityksetön.
TERÄS
Parhpian kuvan tilanteesta antaa
terästuotantoa koskevien tilastotie­tojen
vertailu. Vuonna 1913 oli te­räksen
tuotanto Venäjärä vain 15 %
USAn terästuotannosta. Sodanjälkei-siniv
vuosina on tämä ero huimasti
varoja • kuin USAssä. "Rlnä vuoniia
lisääntyy investohitien summa Neu­vostoliitossa
lähes . ikaksinkertaiseksi
USAhan verrattuna.
Tosiseikat kertovat USAn supista­van
joka vuosi uualen tehtaiden xa-kentaniiseen,
vanhojen uudistami­seen
jä- tuotannon laajentamiseen
tarkoitettuja määr&ralioja; Jokin a i ­ka
sitten .aikakauslehti Newsw.eek
haastatteli' 602 /Johtavaa! teollisuus-^
yhtymää. Kävi Umi; että pääomasi­joitukset
amerikkalaiseen terästeol­lisuuteen
supistuivat vuonna 1961-23
pro.senttia, konerakennusteoUisuuteen
€4 % Ja kemiallisen teollisuuden ke­hittämiseen
27 %.. Pääomasijoitusten
määrä ön USAssa tällä hetkellä huo­mattavasti
pienempi kuin neljä vuot­ta
sitten. Kansantalouteen sijoitetta­vien
pääomien supistuminen vaikut­taa
USAn Johtavien teollisuusalojen
kehitykseen, mikä on erityisen sel­västi
havaittavissa koneteollisuuden
kohdalla.
NL JO EDELLÄ USEILLA ALOILLA
Amerikkalainen aikakauslehti For­tune
kirjoitti, että Neuvostoliitto
ylitti metalllntyöstökonelden valmis­tuksessa
60 prosentilla USAn kor­keimman
konerakennustason, Joka
on merkitty vuonna 1952. Vitaie
vuonna valmistettiin Neuvostoliitossa
erilaisia työstökoneita kolme kertaa
enemmän kuin USAssa.
Neuvostoliitto tuottaa rautamalnUa,
koksia, . rautabetonirakenteita, saha­tavaraa,
moottori- Ja sähkövetureita
Ja villakankaita enemmän kuin
USA. Lisäksi se on ensimniiseliä s i ­jalla
maailmassa asuntotuotantonsa
mittasuhteiden Ja kehitySvaidvdhi
puolesta.
Neuvostoliiton Ja USAn käydessä
rauhanomaista taloudellista kilpai­lua
tapahtuu USAn talouselämässä
jatkuvaa kehityksen hidastumista.
Kun presidentti Trumanhi valtakau­della
teolMsuuden vuotuinen kasvu
oli 4.7 %, oli se Eisenhowerin aikana
2.3 <r< ja nyt pysyttelee USAn talous­elämän,
kehitys alustavien tietojen
mukaan entisellä tasollaan.
MAATALOUS
Huomattavaa edistymistä on ta­pahtunut
Neuvostoliiton, maatalou­den
.kehityksessä. Neuvostoliitto on
tällä hetkellä edellä USAsta vehnän,
perunan, sokerijuurikkaan, maidon,
eläinrasvojen- Ja villan tuotannossa.
On syytä mainita, että vehnää, pe­runoita;,
eläinrasvoja Ja villaa Neu­vostoliitossa
tuotetaan kutakin asu-kahta
kohden enemmän kuin USA­ssa.
Viiden viime vuoden aikana on
Neuvostoliiton maatalouden brutto­tuotanto
lisääntynyt 43 %.
-VÄSYNYT JUOKSUA" ~
Presidentti Kenneay nimittä lei-klllkesti
USAta väsynedcsl juoksi­jaksi,
jonka hän toivoi säilyttävän
ensimmäisen sijansa vuosisadanlop­puun.
Tosiseikat tekevät kuitenkin
nämä toiveet turhiksi. Neuvostoliiton
teoUlsuuden. kehityksen vauh<tl on
neljä kertaa USAn teollisuuden ke­hitystä
nopeampi. Neuvostoliitto on
yhä nopeammin saavuttamassa kil­pailijansa.
Kysymys ei ole ainoas­taan
Neuvostoliiton talouselämän
nopeammasta kehityksestä, vaan tavallisesti laajin
Neuvostoliitto ohittaa USAn myös
absoluuttisen tuotannon lisäyksen
alalla.
Näin maailma Joutuu todistamaan
kahden suurvallan taloudellisen kil­van
uuden vaiheen alkamista.
KODIN PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Ihon hionta
Ihotautilääkäri antaa seuraavia
neuvoja:
Finnien arpia voidaan poistaa me­netelmällä,
jota kutsutaan ihonhion-naksi.
Hionta suoritetaan yleensä
sairaalassa. Puudutettua ihoa hie­rotaan
erikoisella kojeella, jossa
pyörivää teräsharjaa talvirenkaan
muotoista kiveä käyttää korkeatah-tinen
moottori, jonka rakenne on
samanlainen kuin hammaslääkärin
porassa. Uusi ohut iho peittää hio­tut
kohdat hionnan syvyydestä joh­tuen
1—2 viikon kuluttua. Tämän
jälkeen on -näillä alueilla jälkipu-nbitusta
vieä parisen viikkoa. Me­netelmä
on hyvä ja turvallinen.
Laa entuneet huokosaukot ovat
joskus vaikeampia poistaa kuin fin­nien
arvet. Huokosaukko on tali-käytävän
suu ja käytävä kulkee
usein finnipotilailla laajentuneena
kaikkien ihokerrosten läpi ihonalai­seen
kudokseen. Käytävän; uloin
ja auringolle. Kchitysiässä jolloin
finnit ovat pahimmillaan ei hiontaa
vielä kannata suorittaa, sillä uiisi
finnikylvä saattaisi rikkoa vasta vai­valla
hankitun sileyden;
Huolimatta siitä, että USAn ta-londelllsen
kehityksen vuotuisen
vauhdin oletettaisiin ikasvavan tu­levaisuudessa
puolella, Neuvosto­liitto
tavoittaa kuitenkin USAn
vuoteen 1970 mennessä. Sitä seu­raavana
kymmenvuotiskautena
Neuvostoliitto Jittää USAn kauas
taakseen tässä suhteessa riittänee
mainita, että tuotantovälineiden/
valmistuksen nykyinen taso lisään­tyy
Neuvostoliitossa vuoteen 1980
mennessä 7-kertalseksi Ja Joukko-kulutustavaroiden
valmistus li-ja
voidaan hiomalla poistaa. Huo­kosaukot
näkyvät edelleen, mutta
ovat pienempiä. Toisinaan talikäy-tävän
aukko tukkeutuu ja aiheuttaa
pienien pussimaisten laajentumien
syntymisen ihon sisälle talikäytävän
suuhun. Tällöin iho on epätasainen
ja nystermäinen. Tämä vika para­nee
hiomalla kauniisti. Vuodenai-kojemme
kylmin osa ei sovi hiouv
nan suorittamiseen, samoin ci hyvin
kesälomakaan, sillä hiottu vielä pu­noittava
iho on arka pakkastuulelle
sä-änlyy 13-kertaiseksi. Y-ksin-omaan
näiden numerotietojen ver­tailu
antaa selvän käsityksen kah- ,'kinhelman, mutta hameet olivat ta-
Kalanpyrstöjä;
kurpansulkia ja
epätasaisia helmoja
Firenze. — Mannekiinit heilutte­livat
kalanpyrstöjä ja lehtokurpan
sulkia ja kompastelivat minkkiin
Italian tulevan syksyn ja talven
muodin viidentenä näytöspä!vänä.
Firenzeläisen Cesare Guidin ome-nanyihreässä
moareesilkkipuvussa
oli laskostettu röyhelölaahusjin,
joka pisti jäykästi esiin kuin kalan-evä.
. • ••
Pitkiä, sateenkaaren värisiä leh­tokurpan
sulkia oli pistetty turkis-tiaraan,
joka oli pään kukkuralla,
ja ne riippuivat alas pitkin manne­k
i i n in selkää.
Guidi oli reunustanut maataviis-tovan
kultabrokadi-illapuvun hel­man
minkillä, johon mannekiini
kompasteli.
Muiden italialaisten muotisuun­nittelijoiden
tapaan Guidi on tänä
vuonna ottanut käyttöön epätasai­sen
pituuden hameissaan, jotka oli­vat
muutamien senttimetrejä pi­dempiä
takaa.
Tummanruskean iltapuvun hame
oli kokonaan tehty pienistä ruskeis­ta
linnunsulista, miehusta oli sa­mettia.
Giolica. joka oli uusi tulokas
muotinäytöksessä, oli myös omak­sunut
epätasaisen kävelypuvun ta-den
suurvallan välisen taloudelli­sen
kilpailun lopputuloksesta.
miseksi taisteli nyt Saskatchewa-nin
kansa. Vaikeuksia siellä on tie-j supistunut. Vuonna 1961 Ncuvosto-tysti
vieläkin mutta suurimmat on
jo voitettu.
Haluankin lopuksi sanoa noille
lilto.ssa valmistettiin noin 71 miljoo­naa
tonnia terästä, ja vuonna 1M2
on määrä kohottaa teräksen tuotan-sanomalehtinikkareille
ja historian ; toa 77 miljoonaan tonniin.; Tämän
virjoittajille, että koettiakaa löytää peru.-steella voidaan varmuudella .sa- j
asiat ja tapahtumat sellaisena kuin noa. että jo vuonna 1965 Neuvosto-j
:ie ovat, eikä palvella vain sitä liiti o tuottaa 90 miljoonaa tonnia te-1
omaa rahakukkaroa kuten nyt on rästä, mikä on yhtä paljon kuin i
tehnyt Saskatchevvanin lääkärit,! USAn terästeollisuuden nykyhetken!
jotka taistelevat valtiota ja kansan
lyvinvointia vastaan.
Tämäkin on valtiokapitalismia
mutta se on kansan hyväksi ja i
kaikki yhteiskunnalliset parannuk­set
joutuu valtio tekemään niin
kauan kuin on valtio olemassa.
I. Seppälä* Port Arthur.
Tämä on meidän mielestäm­me
hieman outoa tietämättö­myyttä
kun muistamme, että
Neuvostoliiton suorittamien
ydinasekokeiden aikana ei ol­lut
mitään epäilyä siitä mistä
radioaktiivisuuden nousun vaa­ra
tuli.
Maallikkojen kannalta kat­soen
tuntuisi kuitenkin siltä,
että tiedemiesten on melko
helppoa ja vaivatonta todeta
radioaktiivisuuden nousun ai­heuttaja
— onhan meille seli­tetty,
että Neuvostoliitto rä-jäytteli
"likaisia" paukkuja,
jota vastoin Yhdysvalloilla on
niitä "puhtaita" sellaisia — ja
niistä aiheutuva radioaktiivi­suuskin
on ilmeisesti joko " I l ­taista"
tai "puhdasta" jätettä.
Vakavasti puhuen me us-
'comme n i i h in tiedemiehiin jot­ta
selittävät, että jokaisesta
/dinaseräjäytyksestä tulee
luomattäva määrä radioaktii-
'isia jätteitä maahan heti —
a pitkän päälle niitä voi tulla
oko suuremmassa tai pienem-nä.
ssä määrässä eri tilanteissa
ilas myös korkeista ilmapii-eistä,
missä ne voivat leijailla
uosikausia.
Multa huolimatta siitä, tie-ävätkö
Ottawan herrat, min-
^äniaan kokeista nykyinen r a -
lioaktiivisuuden lisääntymi-len
johtuu tai eivätkö tiedä —
ie ovat varmasti tietoisia siitä,
Utä sen aiheuttajana ovat
'dina.sekokeet. Siksi olisi liit-ohallituksen
vaadittava joh­donmukaisesti
sellaisia kan­sainvälisiä
sopimuksia joiden
perusteella nämä kokeet lope­tettaisiin
pian ja ikuisiksi
ajoiksi.
vuohituotanto.
SEMEMTTI
Sitten toinen esimerkki. Venäjän
keisarikunta tuotti sementti^ kym-mcnen
kertaa vähemmän kuin USA.
Vuonna 1961 Neuvastolliton sement-titeoMisuuden
tuotanto oli 94 %
. USAn sementtituotannosta. Vuoden
kulut t ua Neuvostoliitto .saa vuttaa
USAn tuotantotason sementin osal­ta.
Nämä Ja monet muut tosiseikat
kumoavat vakuuttavasti väitteet,
jöilia yritetään todistella, että Neu-vo.
stolhtto ei ole edLstynyt lainkaan
pyrkimyksessään ohittaa USA.
TEOLLISUUDEN
VUOTUINEN KASVU
Vielä vakuuttavammaksi. muodos­tuu
vertailu, jos sen kohteeksi ote­taan
molempien maiden teollinen
kehitys. Kuudentoista sodanjälkeisen
vuoden aikana (1945^1961) o! i Neu­vostoliiton
teollisuuden vuotuinen
kasvu keskimäärin 10.6 % Ja USAn
vain 1.8 %. Vuodesta 1953 alkaen ön
amerikkalaisen teollisuustuotannon
kasvu töin tuskin pysytellyt ta.sois.sa
väestön kasvun kanssa, samalla on
Neuvostoliitossa . teollisuustuotanto
kutakin asukasta kohden kasvanut
kahdeksan viime vuoden aikana lä­hes
kaksinkertaisesti.
OSUUS MAAILMAN.
TUOTANNOSTA
Samalla on USAn osuus maailman
teollisuustuotanosta huimasti la.ske-nut.
Vuodesta 1948 vuoteen 1960 se
)a.ski 45:sta 35 % : i i n . Joillakin teolli­suuden
aloilla tämä lasku on ollut
vieläkin tuntuvampi. Kolmetoi.sta
vuotti sitten USA tuotti 52 % maa­ilman
teräksentuotanosta, nyt • se
tuottaa vain 29 •%. Vuonna 1948
USA.ssa tuotettiin 60 % vuoriöljyn
maailmantuotannosta, nyt tämä
määrä on laskenut 36 % : i i n . Sillä a i ­ka*
on Neuvo.stoliiton osuus maail­man
tuotannossa Jatkuvasti kasva­nut.
Nyt Neuvostoliitto tuotta yli 21
% maai'man teollisuu.stuotteista eli
enemmän kuin Englanti, Ran.ska,
Italia. Canada, Japani, Belgia ja
Alankomaat yhteensä.
PÄÄOMASIJOITUKSET
Ncuvo.stoliitolla on kaikki edelly-tyk.
«;et saavuttaa lähimmän 5(—6 vuo­den
aikana USA teollisuuden tär­keimmillä
aloilla. Tämä tapahtuu en­sisijassa
,kansantalouden hyväksi tu­levien
intensiivisten pääomasijoitus­ten
avulla.. Jo kaksi vuotta sitten
Neuvostollito.s.sa sijoitettiin teollisuu­den
kehittämiseen 79 % enemmän
sapiikiä. Kaikki hänen hameensa
oli leikattu suoriksi, myös laskos­tettuina.
SITÄi
JA
TÄTÄ
NE POIKA VIIKARIT
Pikku-Kalle oli juuri rokotettu
Kun lääkäri aikoi panna siteen ro:
kotetun paikan päälle, Kallerpoika
intti, että se on pantava toiseen kä-i
teen.
i "Miksi, Kalle, side on pantava
jiokctetun paikan päälle siten, ettei-j
vät toiiat pojat loukkaa sitä", sanoi'
; lääkäri.
"Pankaa se toiseen käteen", sa­no;
Kalle painokkaasti, "te ette tun­ne
niitä poikia."
Eiköhän ole parasta Jo lopettaa loma ja lähteä kotiin.
PERHEENEMÄNTÄ
Kotityö, jota nai.set suorittavat,
on sellaista (yötä mitä ei kukaan
huomaa, ellei perheenemäntä jätä
sitä tekemättä.
TILATKAA VAPAUS!
PÄIVÄN PAKINA
Kun "sokea näkemätöntä taluttaa
Onko tämä maaemomme, jota pa- lahallinnon piiristä.
distyy alkoholismiin. "Useimmat Sterilisointi ei s i i s auta siinä vä-paatuneet
rikköliset tulevat suuris-! hääkään, vaan sen sijaan toiminta
pillisct sanovat "murheitten laak­soksi",
silti pitämättä mitään eri­koisempaa
kiirettä poislähdön kans­sa,
niin sairas ja raihnainen miksi
sitä jotkut "asiantuntijat" kuvaavat,
vai onko kysymys jostakin muusta?
Pöydällämme on viime tiistaina
julkaistu CPn uutistieto. Se on läh­töisin
Vancouverista, mistä tavalli­sesti
tulee edistyksellisiä ja tervei­tä
mielipideilmaisuja. J a kun ky­seinen
uutisjorina pohjautui kai­ken
lisäksi; niin meille kerrottiin,
sosiaalisten kysymysten erääh spe­sialistin
' sananselitykseen, . niin
hämmästyksemme oli lievästi sar
noen melkoinen lukiessamme siitä
^uraavaa:
"Eräs lääkäri, joka jQn käsitellyt
30 vuolta sosiaalisesti sairaita, sa­noo,
että nykyistä sosiaalista, sai-i'autta
voidaan verrata Rooman val­takunnan
kukistumista edeltänee­seen
aikakauteen."
Siis tuhon ja perikadon edelli­seen
aikaan!
"Huumausaineet, sukupuolisuh­teiden
vääristely, materialismi, al­koholismi
ja tupakointi viittaavat
kaikki nykyisen elämäntavan häviä­miseen,
sanoo tri Tt. G, E, Rich­mond,
BCn ja Oakallan vankilan
oikaisuosaston päämajan vanhempi
terveyvirkaiiija . .
"Sen surkean tilanteen, sekä
avioerojen, itsemurhien, sukupuoli­sesti
väärinkasvaneitten ja rauhoit­tavia
lääkkeitä (tranquilizers) tar
vitsevien lukumäärän perusteella
voidaan todeta, että 'meidän yhteis­kuntamme
on todella sairas'."
Näin siis .sanoo sosiaalisten .sai­rauksien
"erikoistuntija" — vanki-
Viimeinen villitys", mistä rakas
mummo-vainajamme tapasi joskus
silmät pyöreänä puhua meitä poika-viikareita
toruessaan, on saanut
tässä samanlaiset muodot. Yhteis-kuniian
sairautta tutkitaan sen ai­heuttamien
ihmismenetysten perus­teella;
laskemalla paljonko on huu­mausaineiden
orjia, alkoholisteja,
sukupuolisesti väärään kasvaneita
ja vielä tupakoitsijoitakin!
Mieleenkään näille sosiaalisten
sairauksien "erikoistuntijoille" ei
tule ne olosuhteet; monopolipää-oman
omistuksen ja kontrollin olo­suhteet,
mitkä sortavat armotta
kaikkein heikompia, kasvattava
"anna mennä' mielialaa siksi ,kuh
sota kuitenkin tappaa huomenna,
ja kehittävät ajatusta, että jollakin
tavalla on tästä päästävä toisia
maahan painamalla ja muutenkin
keinoja : kaihtamatta kapuamaan
rikkauksia kohti — mikä useimmi­ten
johtaa yrittäjänsä turmioon.
• • .»• • •.
Ja näiden maailmanparantajain
"lääkkeet" ovat samaa maata kuin
taudin laadun parantaminenkin.
Pöydällämme on myös Winnipe-gista
tullut uutistieto, heinäkuun
13 päivältä. Siinä eräs, tictomies
hänkin, sikäläinen poliisituomari
Isaac Rice saa mainetta ehdotuk­sesta.,
että. yhteiskunnallista köy­häinapua
nauttivat perheet — pan­kaamme
merkille perheet, eivätkä
vain vanhemmat pitäisi sterili­soida?
Poliisituomari Rice oli puhunut
sellaisista köyhäinapua nauttivista,
joille näiden, almujen saanti on
"ammatti", ja joka useimmiten yh­tä
perheistä, jotka elävät avustuk­sen
varassa", kertoo asiasta G Pa
uutistieto.
Ja arvon poliisituomari sanoo:
"Jos rae emme saa opetetuksi heitä
sikäli, etteivät hommaa niin paljon
lapsia, kuten olemme todella epä­onnistunet,
silloin meidän pitäisi
sterilisoida heidät'."
Tämä sellaisenaan ei ole tieten-kääa
mikään uusi havainto tai kek­sintö.
Hitlerin Saksassa sterilisoi­tiin
"huonompirotuiäia", mukaan­lukien
poliittisesti "väärin ajatel­leet"
saksalaiset, sillä perusteella,
että mr. Ricen-malliset "parem­mat"
ihmiset voisivat nauttia, maa­ilman
ihanuuksista.
Mr. Rice puhui "vanhemmista,
jotka ovat aina olleet avustuksen
varassa, sekä heidän lapsistaan ja
lastensa lapsista . . .•'
Toisin sanoen, hän kaiketi toteut­taisi
kirjaimelli.scsti sitä katsanto-niiden
sosiaalisien epäkohtien pois­tamiseksi,
mitkä pakottavat ihmLset
vastoin omaa tahtoaan turvautu­maan
köyhäinapuun j a kurjalisto-korttelien
epäsuotuisiin olosuhtei­siin..'-
Säädylliset, halpavuokraiset asun­not,
köyhälistöhökkelien asemasta,
antaisivat tuhat kertaa parempaa
lääkettä varattomille kuin mikään
isoisten valvoma ja toimeenpanema
sterilisointi.
Yhtä vakavana seikkana on pidet
tävä Hitlerin Saksan antamia ope--
tuksia. Jos , nyt ruvettaisiin täällä
rikkaassa Canadassamme sterili­soinnin
avulla köyhäinhuoltolaisia
hävittämään Ja tuhoamaan niin mi­kä
tietää vaikka joku toinen "vii­sas"
huomaisi, että "alkoholistit"
on hävitettävä sterilisoinnin avul­la,
tai että eiOialulut ulkomaalai­set,
lakkolaiset, poliittisiin mielen­osoituksiin
osallistuvat tai "väärin.
kantaa, että köyhyydenkin synnit |.,ja(teie,nisesta' epäillyt on hävi-rangaistaan
kolmanteen ja^ "eljän-i terävä sterilisoinnin I f v i i l la aina
teen sukupolveen asti — mikäli j toiseen ja kolmanteen sukupolveen
sterilisoidut ihmiset voivat lapsia j saakka?
ja lastenlapsia-kasvattaa.
' Täten arvon poliisituomari kään­tää
asiat peräti mielivaltaisesti
päälaelleen.
Ensinnäkin on todettava, että
vaikka köyhälistökorttelit auttavat­kin
nuorisorikollisuuden leviämis­tä,
niin tilastotiedot osoittavat kui­tenkin
kumoamattomalla tavalla,
että nuorisorUiollisia kehittyy ja
kasvaa nykyoloissa ' suhteellisesti
yhtä paljon varakkaimmissakin pii­reissä.
Toinen tosiasia on, että köyhy.vs
ja rikollisuus ei ole perinnöllistä
"syntiä", mikäli tässä yhteydessä
voidaan synnistä puhua. Neuvosto­liitto
on osoittanut havainnollisella
ja käytännöllisellä tavalla todeksi
SGUi että köyhyys ja sosiaaliset pa­heet
eivät jolidu perinnöllisyydestä,
vaan sosiaalisista olosuhteista.
Sitä paitsi herroille sterilisoin­nin
toimeenpanijoille voisi käydä
niinkin, kuin kävi kieltolain aikana
s i l l 6 ' suomalaiselle hajamieliselle
tuomarille, joka otaksui lukevansa
tuomiota kotitekoista ilolientä keit­täneelle
hepulle, vaikka hänen
edessään seisoikin mies, jolta vaa­dittiin
lapsensa ruokarahaa. "Sata
markkaa sakkoa ja vehkeet pois",
kuului korkean oikeuden ankara
tuomio.
Lyhyesti' sanoen meistä tuntuu, ^
että näiden korkeasti oppineiden r
yhteiskunnan tukipylväiden tutkiel- ^
mat, ja niiden perusteella määritel- «
l y l "lääkkeet'! yhteiskuntamme ny- .'
kypäivien ongelmista on verratta- '
vissa siihen, jos "sokea yrittäisi ta- >
Uittaa näkemätöntä".
. . —Känsäkoura, i