Vapaus, October 24, 1925

              m
Immimm l o M E 24p, — Sat, Oet 24t!i,
1 w t
sn .
1
3!;
I I
^1
is
1
4
i'K •
- f
•f'
i
k'
'il
>
1
f f
li
^ ^ b S y s s a . Ont. joka tiistai, torstai ja laaaotai.
T o i m i t t a j a t : ^
S. G. N E I L . ARVO VAARA.
VAPAUS (libertjr)
The only organ of Finnish ^orkcrs In Canada. Pub­i
n Sudbnry, O n t , every Tuesday, Thorsday and
^ ^ i s t e r e d at the Post Office Department, Ottawa,
ea eecond elaes matter.
General advertising rates 75c per col. inch. M i -
nimnm charge for single insertion 75c. Vapana
Is the best advertising medium among the Flnnisb
People in Canada.
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, ?2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 50c paktatuuma.
Nimenraautosilmotnkset 60c kerta,-$1.00 S kertaa.
Syntymäflmotukset $1.00 kerta, $2.00 3, kertaa.
AvioeroUmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Knolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
«iitoslauseclta tai muistovärssyltä. _^ .
Halutaantiedot j a osoteilmdtukset 50c kerta, $1.00
kohnekeriaa. / , • .
TilapSisilmottajien ja ilmotnsakenttuurien on, vaa-dittaessa,
lähetettävä ilrootoshinta etukäteen
TILAUSHINNAT: ^
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
<1.60 j a yksi kk. 75c. ^. /
yhdysvoltoihin j a Suomeen, yksi ' ' k . $5.50, puoli vk.
63.00 ja kolme kk. $1.75. ^
Tilauksia, joita ei »»eurfo r«»ba, ei tb.Ta lähettämään.
gaitfi Bsinmiesten joilla on takaukset
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont-torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
^'nteen .torstaina kello 8.
Vanauden konttori ja toimitus; Liberty Bldg Lome
Bt. Puhelin 1038. Postiosote; B6«^ Op. Sudbury, Ont.
Jos ette milNin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.-!
persoonaHisella niuellä.
T V VANrTASTO. Liikkeenhoitaja.
AmeYfkan TyövSenliiton kott-ventsioni
Amerikan Tyoväenliiton konventsioni, joka pidet­tiin
skääppihotellissa ^ l a n t i o Cityssä, lisäsi tämän jär­jestön
vuosikirjoihin vähän sellaista, mitä voisi sanoa
uudeksi, /kirjottaa puolueemme pää-äänenkannattaja.
Sen virjeailijasto ja menettelytavat ovat yhtä taan-tumukeellisetf
kuin ne 'olivat\ gompersilaisuuden kukois­tuksen
päivinä. ' ^
Hyökkäykset «punaisia», vasemmistolaisia ja kom
munisteja vastaan olivat päiväjärjestyksessä. \
Sellaiset kapitalistiset orjasopimukset työläisten
riistämiseA tehostamiseksi, kuin <B. and O.» suunni­telma,
hyväksyttiin, samaten kuin suunnitelmat «työ-väenpankkien
»^ kehittämiseksi;ja. Tyoväenliiton valjasta­miseksi
entistään lujemmin ja Xäydelliseimnin kapita­lismiin
ja Amerikan imperialismiin.
Kun sitten tuli tieto siila, että Purcell oli rohkeasti
uhmannut^ liäitä pettäjiä luolakaan ja kohottanut ää­nensä
animattiyhdistysliikkeen kansainvälisen eheyden
puolesta,.^iäiin oli se kuin kylmä kylpy kapitalistiselle
. l e h d i s t ö l l e . ^ ^ : ' ' v ^ ^ / " : ' ' f : ' j ' y
Amerikjän työyäenliiton konventsioneissa ei ole t i i -
' me vuosina kuultu yhtään proletaarista lausuntoa.
Puhua on :§aanut 'Kansainliitosta, Kansainvälisestä
työtoimislosta, "Amerikan legioonasta — tai mistä hy-vänsä,
mutta ei luokkataistelusta, ja Neuvosto-Venäjän
tunnustamisesta'mainitsemineidcin tapasi saada sen'mi­tä
suurimipan raivon valtaan.
Se, että Purcell sanoi tälle kapitalistien asiamies-joukolle,
että Amerikan työväestöllä ori jotain oppi­mista
venäläisiltä työläisiltä, oli kapinallista ja juma­lanpilkkaa.
Kukaan ei voi opettaa/mitään tälle joukolle,'joka
'tuhlaa a&aansa kiist^llessään siitä, mihin ammattiuni-
Qon jonkun työalan työläiset saisivat kuulua ja mihin
eivät.,. •
Mitä merkitsee ammattiyhdistysliikkeen kansainväli­nen
eheys esim. sen rinnalla, että rautateiden kirjureita
uhataan, erottamisella,, elleivät he salli veturinkuletta-jäin
liittymistä t . ^^ «kansainväliseen»
unioon? ••• ,.; .•..
Heillä ei ole mitään opittavaa, näillä patavanhol-
. lisillä.
Amerikan kapitalismi on huipussaan, kokoamassa
rikkauksia työväestön kustaunuksella ja sanelemassa
määräyjb^iään muulle maailmalle, mutta he ovat tyy-t>^'
äbia Amerikan työväenluokan nykyiseen järjestynei­syyteen
(oikeammin järjesty mättömyy teen) ja nykyi­siin
palkkatasoihin.
Suurimmissa teollisuuksissa on miljoonia työläisiä
järjestämättä, mutta greeneillä ei ole mitään opittavaa*
Amerikan kapitalistit haureskelevat partoihinsa ja
/ pitävät iloa siitä, miten hiililakkoa johdetaan, mutta
~ amerikalaisilW työväenjohtajilla ei ole^mitään opitta-
• vaa.- " • • ' .
Me, joitka olemme marxilaisia, emmekä syndikalisteja
tai pikkuporvarillisia intellektualeja, emme kuitenkaan
ole toivottomia Amerikan työväenluokan suhteen, sen-tähden,
että Amerikan-Työväenliitto on se, mikä se
on nyt. -
Amerikan TypväenliittO näyttää tänään taantumuk-sellisemmalta
ja elottomammalta, kuin menneinä De
Leonin päivinä.
Mutta brittiläinen ammattiyhdistysliike oli keriran
sanoanlainen kapitalismin ja imperialismin luja tuki­pylväs,,
kuiri Ameril^Työväenliitto on nykyään.
Brittiläisen kapitalismin perustuksia heikentävät ajat
ovat saaneet ^ikaan suU^a ja uskomattomia muutoksia.
Ja yhteen aikaan maailman vanhollisimman ammat­tiyhdistysliikkeen
edustaja, Purceli, tulee tänään' maa­ilman
taantumuksellisimman ammattiyhdistyslipkje^
lao, kaottaen sita liittämään voimansa yhtee^n moa-^
ilman vallaiikumouksellisimman anunattiyhdistysliik-keen
kanssa. '
Imperialistien ristiriita Kiinassa
Parantavia voheita ja hy\'äItätuoksuvia lääkkeitä h i -
vellaän maailman imperialismin mätänevään raatoon
Locamossa^ sanoo Daily Worker, mutta Kiinassa ris­tiriita
Amerikan, Suurbritannian ja Japanin välillä puh-kee
taas uudelleen esille.
Amerikalaisille kapitalistilehdille Kiinasta lähetetty
tieto kertoo m.m. seuraavaa:
«Vallitsee sellainen käsitys sen oikeudellisen tutki­misen
alkaessa, jonka tarkotuksena on tutkia Shangr
i haissa viime toukokuussa tapahtunutta kapinaa,^ että
' vakavia mielipide-eroavaisuuksia on kehittymässä ame-rikalaisen'
tuomari Finley Johnsonin ja brittiläisten ja
japanilaisten tuomarien välillä. Tuomari Johnsonin
ilmotetaan olevan epäilevällä kannalla tutkimuksen ra­kentaviin
tuloksiin nähden ja olevan sitä mieltä, että
Amerikan ei olisi pitänyt suostua ottamaan, siihen osaa,
katsoen kiinalabten mielipiteen vastavaikutukseen ame-rikalaisiin
etuihin nähden.»
Amerikan imperialistisena. politiikkana, joka . pe­rustuu
«avoiihen oven» opille Kiinassa, on esiintyä ys­tävänä
ja Kiinan kansan puolustajana toisia imperia
listisia valtoja vastaan. Amerikalaisen meriväen kä)!-
tärninen äskeisessä Shanghain lakossa ja vapausliikkeen
mielenosotuksissa on saattanut kiinalaiset joukot näke
mään amerikalaisen imperialismin todellisessa valos­saan.
Tykkiveneen lähettäminen 1,400 mailin päähän
Jangtse-joelle ranskaisemaan maan asukkaita, joitten
väitetään ampuneen amerikalaista laivaa, on vielä lisä­nä
tässä suhteessa.
Brittiläiset ja japanilaiset, varsinkin brittiläiset,
ovat^ erikoisesti vaatineet ulkomaitten edustajain yh­teistä
toimintaa Shanghain työläisiä ja opiskelijanuori­soa
vastaan. Mutta edelläoleva uutistietp kertoo, että
amerikalaisen imperialismin asiamieheit tajuavat nyt,
että yhteistoiminta toisten valtein kanssa merkitsee kii­nalaisten
joukkojen vihamielisyyden enempää nostatta­mista,
mikä kiertämättä saattaa amerikalaiset riistäjät
samaan sarjaan brittiläisten ja japanilaisten kanssa ja
saattaa, joukot entistään enemmän imperialistivastai-seen
liikkeeseen, mikä Kiinassa nykyään leviää.
Yhdysvaltain työväenluokan on käytettävä täysin hy­väkseen
tätä imperialististen kilpailijain ristiriitaa luo­dakseen
mahdollisimman laajan mielialan kaikkien so'
tavoimie^ ja sotalaivojen poistamiseksi Kiinasta.
Yhtenäisen, eheän työväenluokan rintaman rakenta­misella
suurten maitten ja siirtomaitten ja puolisiirto-maitten
kansojen kesken, kun imperialistien keskinäi­nen
kiista käy jännittyneemmäksi, voidaan maailman
proletaarien kumpainkin osien voitto saavuttaa, sanoo
Daily, Wprker.
K i r j . Kid Burns
Drumhellerin kaivostyöläiset ovat
juuri läpäisseet omituisimman t ^
telun Canadan '^yöväenUikkeen his-
-tonassa, taistellen useammalla rin­tamalla
yht'aikaa. Me olemme tais­telleet
kaiyosteollisQuden työläisten
elintason parantamiseksi, jota rap­peutuva
kapitalismi on niin pahasti
po,lkenut. Tuossa taistelussa voi­daan
voittaa vain yhteisellä toimin­nalla.
Meillä, oli monenlaisia v i ­hollisia.
Niitä olivat työnantajat,
"komppanian Uniot", joihin työnan
tajat lohkasivat 70 prosenttia enti­sen
U . M . W. of A : n 18:sta piiristä,
saman piirin virkailijain toimetto-muuspolitiikan
myötävaikutuksella,
j a U. M . W. of A . , joka yritti pitää
ominaan 30 prosenttia piirin alku­peräisestä
jäsenmäärästä. Samoihin
aikoihin olivat työnantajat suostu­neet
hyväksymään Wm. Shermanin,
J im Conroy j a kumppanien esittä­män
Drumhellerin laakson Icaivos-työläisten
palkkain alentamisen 1'5
—35 prosentilla.
Uudet Liebknechtit.
Cachin ja Doriot, kaksi ranskalaista kommunisti
johtajaa,' on tuomittu vankeusrangaisluksiin sentähden
että he johtivat liikettä Ranskan imperialismin, itsenäi
syydestään taistelevia urhoollisia riffejä vastaan, Maro­kossa
käymää sotaa vastaan.
Ranskalaisia työläisiä ammuttiin ja haavotettiin Pa­riisissa,
kun työläiset menivät kahdeksikymmeneksinel
jaksi tunniksi yleislakkoon, vaatien sodan lopettamista.
Kapitalistinen lehdistö riemuitsee siitä, ettei lakko
ollut sataprosenttinen Ja että suuret joukot työläisiä,
jotka ovat. Jouhauxin Tyoväenliiton ja Sosialistipuolu-een
vaikutuksen alaisia, eivät ottaneet osaa yleislakkoon,
' Sosialistit, ja heidän liberaaliset ystävänsä pilldcaa-vat
tuota lakkoa, kun se ei; muutamassa hetkessä estä
nyt sotaa — jota he kannattavat, saboteeraamalla jo
kaista yritystä koota työläisiä sitä vastustamaan!
Hienoja humanitaarisia fraaseja lavertelevat poli-tiikot,
joiden suurimpana huolena on parlamenttaari
nen tulevaisuutensa, tarjoavat; surkuteltavan näyn Cac
hinin ja Doriotin rinnalla— noiden miesten rinnalla^
jpika-pitävät yllä Rosa Luxemburgin ja Kari.Liebknech
tin suurta traditsionio' ' . "
^ Kommunislineu Kansainvälinen ja sen puolueet ovat
tämän, iriiperialismin,. aikakauden ainoa järjestö, joka
kasvattaa noiden miesten laisia selvänäköisiä ajatteli­joita
Ja rohkeita taistelijoita, jotka eivät pelkää vallan­kumouksellisen
logiikkansa seurauksia^' ^ •.
Liittykää Canadan Kommunistipuolueeseen, sen maa­ilman
puolueen canadalaiseen osastoon, johon Cachin
ja Doriot kuuluvat!
Koettavat saada pehmeän hiilen
kaivajia rikkureiksi
Yhdysvaltain hiilikapitalistit aikovat käyttää p i ­meän
hiilen kaivajia lakonrikkureina lakkotaistelua
käyviä koyan hiilen kaivajia vastaan. Se käy olville
John Hays Hammondin, entisen Yhdysvaltain hiiliko-missionin
puheenjohtajan, suunnitelmista. Mainittu
herra suunnittelee Pennsylvanian valtion lainlaatija-kunnan
ylimääräistä istuntoa tarkotuksella saada kumo­tuksi
nykyään voimassaoleva laki, mikä vaatii työläiden
työ;skent&lemään uriddcamainarin apulaisena kovan hii­len
kaivoksissa kaksi vuotta, ennenkuin hän ori. oikeu­tettu
itse suorittamaan urakkamainarin työlä.^ Mr.
Hammond ajattelee pehmeän hiilen alueilla työäkentde-*
vien mainarien keskuudfösa olevan sen verran luqkkaf
tiedottomia työläisiä, että n6 olisivat valniiit'n^n |m^^
nemääh skääpeiksi oriiia luokkaveljiään vastaan 1— Jos
vimn tuo laki, joka muodollisesti on sille esteenä, ku­mottaisiin.
, ~ ^ ^
.^X^ Tämä^unnitelma meridtsee sita, että työläisten pn
^tistä tarmokkaammin t^tävä valistustyötä, ei vain
työläisten keskuudessa yleensä, mutta tässä tapaidcsessa
erikoisesti, pehmeän hiilen kaivajain keskuudessa.-
'•^ Tämä oli suurin palkkain alen­nus
mitä yksikään "komppaniain
unioista" ori tähän mennessä hyväk­synyt.
Lisäksi oli se ainoa, joka
tähän mennessä on vastustamatta
Euo^unut puhdistamaan kaikki puni­kit
pois kaivoksista. Tämä saattoi
U. M. W- of A : n "komppanian uni-oksi".
Syy, miksi sanoh sitä "komp­panian
unioksi" on kaksitahoinen.
Ensiksikin ne olivat U. M . W. of
A sn 18:sta piirin virkailijat, jotka
esittivät palkka.in. aientamisen kai-vosparooneille,
siiAä mielessä, että
heille (Sherman & kumppaneille)
pidätettäisiin työnantajain toimesta
jäsenmaksuja niin riittävästi, että
he saisivat hy väli toimeentulon.
"Komppanian union" sopimus
Hiiliparobnit hyväksyivät tällaisen
suunnitelman, Union virkailijat
esittivät ensiksi sopimuksen, jonka
sitten kaivosten omistajat hyväksyi­vät.
Se oli oikea työnantajain so­pimus.
' Työläisillä ei ollut siihen
sanan sijaa, sillä heidän mieltään
ei kysytty sen laatimisessa, eikä
heidän sallittu äänestää sen hyväk­symisestä.
• V
Ajavat punikit pois
Toinen syy siihejij että XJ. M . W.
of A. muodostui "koriippanian uni-'
oksi" oli se, etta se takasi työnanta­jille
ajavansa ptinlkit ''pois töistä,
jos heistä koituu vaikeuksia työnan­tajille
tai union virkailijoille. Saa­dakseen
työnantajat suostumaan tä-häri
likaseen peliin,'piti herra Sher­manin
myydä -työläiset" työnantajil­le
perusteellisemmin, kuin mitä kos­kaan
ennen oli tapahtunut. Tämä
Bopimus käsitti 3,000^ työläistä, m i ­kä
teki sen monta'kcirtSa vaaralli­semmaksi,
kuin ne pienet "komp­panian
uniot", riiitkä perustettiin
Crowssa ennen kesäkuun 1 päivää.
O. B. U. hyökkää saldnin, toimien
kapitalistien hyviksi
Kolmas, eikä missään tapauksessa
merkityksetön, työläisten vihollinen
tässä taistelussa oli 0. B. U . , mikä
kauniine korupuheineen ja lupauk-sineen
tuli (joko tieten t a i tietä­mättään)
työnantajain avuksi, yrit­tämällä
^nsiksi hajottaa? riyejäjnme
j a pelotella aremmat .pois, ; takasin
U. M. W. of A : n joukkoon; jDrumK
hellerin Icaivostyöläjset hylkäsivät
tämän Ö. B. Urn, kun Atlasin. osas­ton
kokouksessa äänestettiin O. B.
U:n tai Mine Workers' Unton of
Canadan kannattamisesta. O. B.
U:n järjestäjä herra Foster Ja tä­män
kirjotta ja puhuivat jäsenistöl-ie,
5.elittäen kummankin järjestön
etuisuuksia. Tyytjrmättömänä ää­nestyksen
tulokseen ilmestyi heinä-
»kuun 4 päivän "O. B. U . Bulletin",
jossa pelottavilla otsakkeilla varus­tettuna,
täydellisesti työnantajia
kannattaen, kiruttiin, että kommu­nistit
"inuodostavat kilpailevan iini-on
18 :sta piiriin. "Ihan kirjaimel­leen
samaa ovat työnantajatkin ho­keneet
lehdossaan "The Calgm-y ,A1-
bertan", yrittäen ^lottaa työläiset
eroamaan uniosta j a liittymään ta­kaisin
U. M . W. of Am. Albert
Alleir, John Dölan, Johnny Hector
Nolan ja Pat Conröy, kukki maini­oita
O. B. U:n kannattajia, olivat'
rikkurien kerääjinä j a O. B . Um
järjestäjä herra Foster tiesi, että
nämä miehet kehuivat' O. B. Vtta
Canadan Kaivostyöläisten liittoa
(Mine Workers Unioh of Ganada)
vastaan; •
jon rokeutta, että taisteli moista
taantumuksellista hommaa vastaan,
kuin on canadalainen unio Canadan
kaivostyöläisille. Herra Fosterin
kirjottaessa selostustaan Ij^hteensä,
heitettiin minut yhtenä mainitsemis­taan
"poliittisista arkaili joista" koi-mannen
kerran lakon aikana vanki­laan,
josta ei vcpautettn edes ta-kaota
vastaan. Samaan aikaan sai
vat rikkarienhaalijat Allen, Pat Gon
roy j a Jack Oolan 250 dollaria ken
kaudessa palveluksistaan U. M. W.
of A:Ue.
Fosterin "inoldcatietoiset" kaivos­työläiset
^Rilclmri^; haAUiat «aäyak 280 dol-
• ' • lärla kuttkaadiöasa
riH^rrä Pöster sanoi selostuksessaan,
.että iriÖnet''IUb kaivos­työläiset
mieluiriimin Siunattavat XJ.
M. W. of A : t a kuiri sellaista taan­tumuksellista
unidta kuin M . U.
of C. Samassa hän kertoi Inkijoil'
leen, etta kommunistit ovat vain
nousuvedessä uiskentelevia "potiit*
tisiä arkailijoita", Ollen hänen • ys-
^VällaSn :^bert AUeniUa' niin psd-
Tänään, herra Foster, toimiva
teidän "luokkatietoisiksi kaivostyö
Iäisiksi" kutsumanne miehet yhdes
sä työnantajain kanssa kolmen sa
dan meidän miehemme mustalla lis­talla
pitämiseksi. Heillä on musta-lista
ja jokaisen noista 300, joka
haluaa jälleen ryhtyä töihin, ensiks:
on mentävä heidän luokseen.
Nämä miehet eivät kyenneet saa­maan
työtä kaivannoissa enhen Ca­nadan
Kaivostyöläisten Liiton lak­koa
Shermanin sopimusta vastaan
.Mutta tänään ovat miehet kaivosten
omistajain mitä parhaita ystäviä ja
ovat saaneet hyvät' työhommat kai­vannoissa,
jotka työskentelevät U.
M.''W. of A : n alaisina., Heillä on
oikeus sanoa, kutka saavat työtä
kaivannossa ja kenet oi> ajettava
pois. Heidän mustalla listallaan on
300 kaivostyöläistä.
Minun mielipiteeni O. B. U:sta
on, että se kernaammi^ soisi Länsi-
Canadan kaivostyöläiset ajettavan
takasin U. M . W. of A : n ja pysy­vän
siinä, kunnes heitä ori rangais­tu
hiin paljon, että olisivat valmiit
lähtemään ja siirtyriiään O. B. Um,
kuin näkisi uuden järjestön edis­tyvän.
Eli lyhyesti sanoen, tulkaa
O. 'B. U:n, taikka, muuten me au­tamme
työnantajia ja U ; M. W. of
A : t a teidän kurittamisessanne.
Selitetään, että Kommunistipuolu­een
taktiikka olisi muuttunut. NSIut-ta
a s i a ^ ole niin. Kommunistipuo­lueen
menettelytapa on tänään sa­ma
kuin ennen U . M . W. of Am
l'8:sta piirin, hajoamistakin. -Kun
.vanhojen järjestöjen taantumuksel­liset
virkailijat hajottavat uniot ja
ajavat jäsenet pois, niin jokaisen
kommunistin velvollisuutena dn Jär­jestää
työläiset uudelleen ja koota
heidät yhteen kutakin teollisuutta
käsittävään järjestöön. • jos järjes­tyneiden
työläisten joukot menevät
O. B. Um, niin te löydätte^ meidät
myös sieltä taist6lemas\a työläisten
puolesta, samoin kuin taistelenim&
toisissakin unioissa. '
Canadan; Kaivostyöläisten Liitto
tulee • lyhyen ajan kuluessa' tämän
maan kaivostyöläisten tunnustetuksi
järjestöksi. > Epäilemättä me tu­lemme
löytämään työnantajat. U.
M. W. of A. ja O. B. U . yrittävät
eri syistä hajottaa rivejämmdjj^ mut­ta
Canadan kaivostyöläiset ' edisty­vät,
vaatimhksessaan hallita omien
järjestöjensä asioita Canadan työ­läisten
parhaaksi ja tämä mielipide
on saanut niin sui^rei^ joukon kan­nattajia,
että U. M . pf A. ja
O. B. U . saattavat vain^ toivoa, mut­ta
eiyät «^stää sen toteutumista.
lukeutua y l s i Amsterdamiin j a on
sillä tietysti reformistinen johto.
Toimeenpaneva komitea oli tehnyt
ehdotuksen, ettei Rumanian vallan-knmonksdlinen
liitto eikä ranskalai­nen
saisi yhtyä intemationaleen. Vä­hemmistö
vaati niiden, ottamista.
Kongressi päätti kaikilla äänillä ve-.
näläisten j a skandinavialaista ään
tä vastaan olla ottamatta niitä i n ­temationaleen.
Päätöstä perustel­tiin
sillä, etteivät Tiainitut liitot
kuuluneet Amsterdamiin. Päätös
tehtiin siitä huolimattaj^että kes­kustelun
kuluessa MlväsH~ osotet-tiin,
että hajaannuksen syy oli-"re­formisteissa.
Selcä Rumaniassa et­tä
Ranskassa ^vat reformistit ha­jottaneet
järjestön, kun ovat jou­tuneet
vähemmistöön. He eivät voi­neet
hyväksyä. järjestöjen taktiikan
demokraattista määräämistä, kun se
oli heidän etujensa vastainen.
Toisena todistuksena siitä, miten
reformistit koettavat estää amma­tillista
eheyttä, voidaan mainita, et­tä
Hollannin leipurityöläisliitto oli
luopunut internationaalesta sen
vuoksi, että venäläiset oli otettu-tä­hän,
j a hollantilainen teurastajatyö-läisliitto
uhkasi nyt vuorostaan erol­la,
jos venäläiset saavat jäädä liit­toon!
— Edistyksenä voidaan kui­tenkin
mainita, että kongressi päät­ti
periaatteessa kannattaa, ammatil­lisia
eheyspyrkimyksiä!
No. 124
NOHTH BRANCH, ONT,
Vähän aikaa sitten pidettiin
Brysselissä kaivostyöläisten internä-tionalen
komitean kokous. Kokouk­sessa
esitettiin valituksia siitä, että
Walesista olisi lähetetty huomatta­via
määriä antrasiittia Yhdysvaltoi­hin
amerikalaisten kaivostyöläisten
lakon johdosta. Englannin kaivos­työläisten
liitto on päättänyt tutkia
seikkaa, j a jos valitukset osottautu-vat
perustelluiksi, ryhtsry se inter-nationalen
määräämiin toimenpitei­siin
ahtrasiittiviennin ehkäisemisek­si,
mikä vienti bn tietysti omiaan
jarruttamaan 'lakkoa Yhdysvalloissa.
Venäjälle lähettävän yaltuuskun-nan
vjlitsemiskysymys -jätettiin
myöhäisempään istuntoon." Ip.terna-tionalen
sihteerin . porvarislehdille
antapiista tiedonannoista näkjry, et­tä
lykkäämismanööveri pii belgialais­ten
ja saksalaisten-edustajain an­siota.
Samaiset edustajat ovat teh­neet
rajun hyökkäyksen Cookia vas­taan.
6ikä vähimmin hänen joku
aik^ sitten tapahtuneiden esiintymi
sensä johdosta Berliinissä j a Esse­nissä,,
koettaen täten - vähentää här-nen
vaikutusvaltaansa Englannin
käivostyöläisliitosSa, minkä sihteeri
iän on. Kuten tunnettua, korosti
Cook puheis^an Saksassa amriiatilli
sen eheyden ja. yhteistoiminnan vält­tämättömyyttä
venäläisten kanss^-,'
molemmat seikkoja, joista kaivostyö-äisinternationalen
komitea ei otta­nut
"vastataksensa". , .
ston aaoita
Äskettäin pidettiin Kööpenhami­nassa
elintarvetyöläisten kansainvä­linen
kongressi. Kongressissa oli
edustettuna 18 • eri riiaata, edustajia
yhteensä 61. '
Kongressille esitetystä toiminta­kertomuksesta
kävi esille, että elin­tarvetyöläisten
kansainväliseen liit­toon
kuuluu tällä hetkellä 29 eri
maan järjestöt, joissa on yhteensä
603,352 jäsentä.
Kongressissa käsiteltiin useita
^ elintarvetyöläisten kansainvälis­tä
liittoa koskevia asioita. Tehty-r
jen päätösten takana olleet äänet^
e i ^ t ole kuitenkaan sanotussa kon­gressissa
olleet mikään luotettava
eri ryhmien voimasuhteiden mitta­puu.
iLäriien jako eri maidea kes,-
ken on mita suurimmassa määrässä
väärä. Niinpä oli Ruotan elintar-viBtyöläisillä
3 ääntä,>kun taas.Tans-kari
n, viaikka jälkimäisen maan
eri liitoissa on vähemmän jäseniä
yhteensä kuin Ruotdn elintarvetyo-läisliitossa.'
: Samoin oli venäläisellä
300,000 jäsentä käsittävällä liitolla
v ^ n 6 ääntä, mutta saksalaisilla
201 Kaikki tämä oli ^duUista re­formisteille.
^
Yksi.kokouksen suuririimista kiis-ta^
symyksuita oli Rumanian liitto­jen
j a Ranskan vallankumoakselU-sen
leipnrityoläisliitotf ottaminen i n ­temationaleen^
Rumanian liitoista
Kommunistipuolueen
K.-0. Piirin osastoille
huomioon otettavaa
• — - :
Matkaohjepa
Puolueen edustajakokouksessa ol­lut
edustajamriie - Hannes Sula pu­huu
puolueen edustajakokouksissa
käsitellyistä asioista ja päätöksistä
seuraavissa paikoissa:
Creighton Mine Lokak. 26 p:nä
Long Lake \\ Lokak. 28 pmä
iLev^cfci Mine Lokak. 30 pmä
SärfBnry Marrask. 1 pmä
Wariup Marrask. 2 p:nä
Mond Marrask. 4 pmä
White Fish Marrask. 5 p mä
Vermilion River Marrask. 6 pmä
Beaver Lake Mari-ask. 7 pmä
Espanola Sta. Marrask. 8 p:ha
Bruce Miftes j a Sault Ste. Marien
osastoille tullaan myöhemmri^ ilmot-tamaan
nlilloin toinen tämän piirin
edustaja tov. Johnson tulee sieUä
selostamaan puolueen edustajakoko­uksen
päätöksiä! ' Myös Burrittifi
osastoille tullaan tästä/lähemmin an­tamaan
-tieto.
I Piiritoimikunta toivoo, että jokai­nen
osasto;.,.toimii . inahdbllisimn^n
taririokkäasti ilmottaessaan näistä t i ­laisuuksista,
että jokainen ptiolu-eenime
jäsen tulisi tietoiseksi edus­tajakokouksen
päatöl^stä. Sama­ten
kehotetaan saapumaan niitä hen­kilöitä,
joilla on joitakin erikoisia
kysymyksiä tehtävänä ^puolueen
edustajakokouksessa tehtyjen pää­tösten
suhteen.
K . - 0 . piiritoimikunnan puolesta,
H. Elimen, siht.
Kohta turkkilaiset ei­vät
enää ote turk­kilaisia
KonstantinopolL — Torstaina aS-kaneella
parlamentin isturitokaudella
tullaan parliuinentille tekemään laki-^
odotus, joka tulee kieltämään mo­niavioisuuden
Tgrldssa, ; antamaan.
tnrkkOairille naisflle oikeuden men­nä
avioliittoon kristittyjen kanssa
Konservatiivien malU^--,»
Entisaikoina Yhdysvaltain pZS*
joUoin vielä kapakat olivat
oh useammalla kapakalla myös^
kahuone, jossa pidettiin tansseia^
muuta reilua elämää. Sinne vl
koontai kaikenkarvaiset ja -näköisä
henkJot ama resuamaan, siUä
oh elämä vapaata; siellä eiyät jär
jestysmiehet häirinneet ketään Joä
ei juuri kovaa tappelua nostkaut
Samanlaiseksi voi verrata konserva
tiivien vaalikokouksen jälkielämää
§ota täällä on vietetty. '
Tätaiän kuun 17 päivän iUaksi oli
Tcokoontunnt joukko ihmisiä North
Branchin kouluUe ilmotuksien pe­rusteella,
jotka oli ulos laittanut
paikallinen konservatiivien osasto,
^motuksissa sanottiin, että puhujia
tulee kaupungista ja että puheiden
loputtua on tanssia sekä vapaa ra­vintola
kaikille. Sisäänpääsy myös
vapaa. 'No niin, eihän tuossa niir
tään sen pidempää, puheet oli pi.
detty j a samalla alkoi tanssi. Rg.
"vintolassa oli entinen puoluetoveri
rouvineen ahkerasti toimessa, jaka­en
konservatiivista leipää ja juot­taen
sitä kahvia, jolla joukot ää-nestävät.
Mutta siinä ei kaikii,
yksi <ja toigejx nypättiin ulkopuolelle
ottamaan vähän ' lujempaa. Siellä
ainakin muutamilla vakuutettiin, et-tä
ryypyt eivät ole yhteydessä ää­nestyksen
kanssa, josta sai ymmär­tää,
että kaikki muut olivat yhtey­dessä
».. Kun tätä oli jatkettu, al­koikin
joTikossa enempi ja enempi
'iloliemi vaikuttamaan, että elämä
vähitellen muodostui aivan mallas-saunamaiseksi.
Retkutettiin, ketlu-'
tettiin, naputusta, mentiin ja laulu­kuoroa
koetettiin pitää pystyssä.
Iloa j a riemua oli, jota kukaan ei
saanut häiritä. Ja näin oltiin föyn-nä
elämän riemusta, sillä juhlaa oli.
Olihan saatu'työläisille taasen syöt­tää
' kaikkivoipaista ruokaa, jonka
pitäisi vaikuttaa.
Etunenässä tässä ~ tohinassa näkyi
olevan engflanninkielisiä, prominent-tikonservatiivien
puolustajia, ja.sa­malla
joku suomalainenkin konser­vatiivi
koetti joukkoa höystää. Ei­kös
ollut hauskaa, kun saatiin resu*
ta, ja oikein herrain kustannuksellr.
Samanlaisia kokouksia kuuleman
mukaan on pidetty joka paikassa
-tässä ympäristössä.
Työläiset, niitä tästä kaikesta ^ sä­ilötte?
Vieläkö annatte porvaripao-iueiden'
pitää-teitä ajattelematta
mieri joukossa? Vieläkö olette se
aasimainen joukko, jota voidaan ta-luÄaa
vaaliaikoina vaikka minkälai-islla
syöteillä? Ettekö ymmärrä, et­tä
kaikella tällä vaan hankitte nuo­raa
oriiaan"^kaulaanne? Ettekö muis­ta
enään niitä routavuosia, mitä
meillä on ollut? Ovatko nämä sa-maset
herrat antaneet teille leivän­palaa,
ruoka-ateriaa silloin, kuin
olette työttömyyskomiteat lähettä­neet
heidän luokseen anomaan työ­tä
tai ruokaa? Mitkä ovat vastauk-rset
olleet? Ajatelkaa! Vaikka ette
ajattele muuta kuin työttömyysai-koja,
joltain työläiset pyysivät ruo­ka-
ateriaa työttömille joukoille, vai­moilleen
ja lapsilleen, jotka mahdol­lisesti
muutoin kuolevat nälkään.
Vastauksen olette-melkein aina saa­neet
kuolkoon, siliä ei meillä ole
mitään hpidän kanssaan tekemistä.
Mistä jolituu, että nämä herrat nyt
ovat niin avuliaita, että ruokkivat
j a juottavat meitä eikä enään sen
jälkeen, kuin vaalit ovat ohi men-neet?
Jokainen ken ajattelee, loy-^
tää vastauksen itsellensä ilman sen
suurempaa vaivaa ja myös ymmär­tää
heti^ että kaikki mitä heille ny-kyään
luvataan, syöt^tiiän ja juote­taan
on ainoastaan Tiuoranvetoa työ­läisten
kaulan ympäri. Vaikka^sil-le
on syötiksi saatu joku teidän i n ­hoja
puoluetovereitakin, niin sitte-kään
ei ole syytä antautua itse an­saan.
Olkaamme uskollisia omaje
liikkeellemme. Älkäämme antako
Juudaksen piettää meitä hopeapen-ningillä.
M«II£/.n oma ehdokkaam­me,
A . - E . Smith. Hinen puolert.
me taistelemme. ,, j •
Paikalla ollut.
KIVIKOSKI—LAPPI. ONT.
j a saattamaan naiset- samanarvoisik­si
kuin miehetkin. " "
Meilia taiillS farmeilla tapahtua
joka päivän sellaista, että obsi »r-jottamisen
aihetta, mutta silti «m-,
me niistä mitään mainitse uliopoo-
UsiUe^ vaikka se toisinaan oUsi tar-peellistakin.
Nyt kuitenkaan «
olla mainitsematta täältä jotai^
kun bn näin vaaHen aika ja mei»
farmareitaKn pidetään taasen naP-iJulan
asemW kaikkien rattai^
Ensinnäkin olemme saaneet k o i ^
kahvikekkereissa nykyään J^J^
vielä-tansrittukin pääUe V^^^ i
j a tähän on väin tarvinnut toJO"^
telia jotain porvaripuolueen paj.-
jaa^ joko konservatiivien tai UO^
laaUpublueen. , Mefan ollaf :
J^n^hyviä ja-myqs l a s k e t a ^ ^ -
kasti meidän lukumme, a » ™^
Smmärtäa, että me ollaan ^
merkitxksestä. j a sikpi on m!^'
myös meille selostettayp ti'-""™