Vapaus, May 31, 1966

              Sivu 2
VAPAUS
m t a i . toukok. 31-p. - Tuesday, May 31, 1966 ((y MONTA^.KONEITTA
(LIBERTY)
INDEPENDENT L2ABOA ORGAN
OF Fl NN ISH CANADIANS
EstabUBhed k o i 6.: 1917
EDiTOR: W. EKLUND MANAOERJ E. SUKSI
TELEPHONE: OFFICE AND EWTORIAL 674^4264 .
PidbUäied tfarlfce Vefekl^: truesda^B. ' £ h i ^ ^ ahä Mu«days,W„VlRiAii]S
PttbUkhUig Ck). Li^ted^ lÖO-i(tt SUa 6t.Wtet,Siitib^. Ontario. iqaiiAda.
MaUlnfe Aödress: Box 69
. Advertlslng rates^
AutfaörlMd Its sdcohd cliteft mMl te^ the >ost öSffbciparlinMit, :0|taWA.
«thd ft» payln«)it dt poeto^ in «a«h. '
^ V — ' H . CANADIAN LÄNOliACC f^RI.SS
tiLAirsälNNAT:
HDalu«As8a: l;vlt. $9mf USA:*ft 1 $10.00, 8 ML |8J»
8 kk. MB Suomessa: 1 vk. 10.50. 6 kk. 6.76
^Saigonista viime viikt^lfi saapuneet ti€idot kertoivat, että
: sotilasjtisitta ja erilköisföti sen päämies, kenraadiNguyen Cäo
. kyy bkjaan
että poliisit, olivat väkivaltaa ja kyyheikaäsua; käyttäen ha-jöittatteel
budhalaisten johtamia mieleAOBoituksiä Saigonissa
etla Saigonin sotajoukkoja vietiin Huen kaiuptinkiin "puolus"-
tatftiaan Yhdysvaltain konsulaattia ja Yhdysvaltain kolmea
. muuta rakennusta, että kapinallisten kurittamisesta vapau-^
tuvSa Saigonin joukkoja voidaan pian lähettää uudelleen sq-
: tatöimiin Vlekong partisaaneja vastaan jne.
• Kaikki nämä ovat tietenlcift sotilaallisesti katsoen "voit-ioja"'
mutta ne saattavat sittenkin olla, kuten on uutistie-doissa
vihjattu, vain Pyrrhoksen voittoja, joiden johdosta ken
raali Ky voi hyvinkin sanoa, että vielä yksi tällainen voitto
jti minä olen hukassa.
, Vaikka kenraali K y saikin Yhdysvaltain liäntä suosivan
"puolueettomuuden" tuella nämä sotilaalliset "voittonsa",
melko varmaa on kuitenkin, että Saigonin sotilasjuntta oh nyt
menettänyt senkin vähän poliittisen karinatulcsein, mitä sillä
tähän mennessä on ollut Me liskomme, että tunnettu budha-'
laisjohtaja Tri Quäng esitti asian totuudenmukaisesti kun
M n satioi: "Jos japanilaiset eivät voi unohtaa Hiroshirti&a
(mlSsä räjäytettiin Yhdysvaltain ensimmäinen atomipommi),
hilloin minä ja budhalaiset yleensä, emme uhhoida koskaan
Danangia."
-Kun Etelä-Vietnamin yhteen suurimpaan kesskukseen,
ituen fcatipunkiin oli vietävä Saigonin sotilasjuntan miehiä
puolustamaan Yhdysvaltain konsulaattia-ja kolmea muuta yh­dysvaltalaisten
rakennusta; kun Dahangisfea, Saigonissa ja
muissa kaupungeissa pidettyjen budhalaisten johtamien mie­lenosoitusten
kär ki kohdistuu entistä suuremmassa määrässä
Yhdysvaltoja vastaan, niiri kysyä pitää, ketä Yhdysvaltain
asevoimat Etelä-Vietnamissa puolustavat — kenraali Kyn
mätää difctatuurikomentoako,mitä koko kansa yhdessä Viet-kong
partisaaanien kanssa vihaa ja halveksii?,
Yhdysvaltain puhemiehet aina presidentti Johnsoniin
asti ovat vakuuttaneet, että heidän tavoitteensa on se, jotta
Etelä-Vietnamin väestö saisi itsevalitseman hallituksen. Mut-
Ja nyt siellä pidetään Yhdysvaltain pistinten turvassa valta-
Ipukilla sellaista, miestä, kenraali Kyta, jota eteiävietnami-laiset
isänmaanystävät eivät halua koskettaa edes kymmen-jalitaisella
seipäällä. - . l
Jos Etelä-Vietnamin viimeaikaiset tapahtumat ovat osoit
taneet ja opettaneet mitään, niin se on täihä: Saigonin sotilas­juntta
kuten Yhdysvaltain hyöbkäyspolitiikkakin, on Etelä-vietnamissa
kärsinyt täydellisen vararikon.
Vastaten otsikossa olevaan kysy-myfeieöh
YhdysvaltaJft lentokoheiiten
menetyksesÄ Vietnamin So<l^sÄ,jBu:^
pferiorissa. Was., ilmöstyvä Työ*ies-|
Eteenpäin lehti selitti viime keskiviik­koisessa
toiiftituskifijoituksessaan
Äsifca .Seuraavasti: - . .'
" N o sir, rtiiftä en iteko, ettäVtfe
(pohjoisvietnatnilaiset) ovat ampuneet,
alas 1,000 lentokonetta." Tfiflalsitn
vastauksen antoi USAn laivastot! Ien-tokomentajä
Jefemiäh DerAbnr H-nantn
television reporttereille, joka
hfiiitä haasta^tteH töukoktiun 2' (jnä ^ar
noissa. Tämä Dentonin lausunto onkin
merkillepantava vain sen vuoksi, - että
hiin on yksi niiden 247 lentokoneen
ohjaajista, jotka USA myöntää .me­nettäneensä
¥>ohjois-Vietnamtn a l u l ­la
ja Wn, oii yksi yli 100 amerikka­laisesta
lentäjästä, jotka tätä nykyä
ovat- vankeina l^ohjois-Vletnamissa.T"
Whjois-Vietnamin viranomaiset luo­kittelevat
nämä Vangit sotarikollisiksi,
eikä siis sotavangeiksi, sen vuoksi,
että he osallistuvat julistaitiattomaan
sptaan-heidän maataan vastaan j a.
ovat syyllistyneet sairaaloiden, koulu-jcn<
kylien, kaupuiikien ja siviiliväes­tön
pommittamiseen. ;:
Kiista USAn lentokoneiden mene­tyksistä
Kaakkois-Aasiassa on tyÖTtty-nyt
esille hetkellä jolloin presidentti
Johnsonin odotef&an antavan määräyk
sen pommitusten laajentamisesta Ha­noihin
ja Haiphongin kaupunkeja vas<
taan: hetkellä, jolloin Kiina syyttää,
että viisi USA: n taistelukonetta tun­keutui
Kiinan alueelle 20—25 mailin
syvästi ja ampui alas kiinalaisen har-joituskoneen;
sen jälkeen kun USAn
lentokoneet ovat systemaattisesti pom
mittaneet kohteita Laosissa ja sään­nöllisesti
loukanneet Cambodian ilma­tilaa
jatkuvilla lennoilla Thailtmdissa
sijaitsevilta lentotukikohdilta.
Rajoitetuista vakoilulennoista Poh-jois-
Vietnamin alueelle 60-Iuvun alku­vuosina
USAn ilmasota on eskaloitu jo
koko Ihdokiinan niemhnaata käsittä­väksi.
.
Sodan aikana kaikenlaiset tilastot,
varsinkin menetji{siä käsittävät, tiettä
västi vääristellään moraalin ja tak­tiikan
tarkoitusperiä palvelemaan. Ja
Vietnamin sota ei suinkaan ole mi­kään
poikkeus. Joten on syytä epäillä,
että totuus löytyy USAn myöntämän
247 ja Pohjois-Vietnamin väittämän
1,000 koneen menetyksen välistä. Mut­ta
samalla todettakoon, että Pohjois-
^ ^ Kauppablokldt ja -vapaus
z^:. Maailmankaupan vapautta jä laajentamista ajatellen äs-
•k^ pidetyt EEC:n ja Eftan ministerineuvostojen kokoukset
traöittivat lohdutonta ja laihaa tulosta, toteaa Helsingissä fl-.
mifötyvä Kansan Uutiset-lehti viime tiistaisessa; toimituskSr-
-joituksessaan ja selittää tilannetta "seuraavAsti. Edellisessä
?Ranska vahvisti asemaansa hiaatälouskysymykSen järjeste-
^ s s ä ja jälkimmäisessä Englanti otti itselleen vapauden jat­kaa
omaa flirttiään EEG:hen liittymiseksi: Jäljellä on ame­rikkalaisten
ajama ns. Kennedyn kierros tullien alentami­seksi
50 prosentilla Gätt-^pimuksen puitteissa. Maailman­kaupan
vapauttaminen ja laajehtahvinen tämän äviilla näyt--
'tää kuitenkin synkemmältä kuin koskaan aikaisemmin.
Presidentti Kennedy-vainaa sai vuonna 1962 USAn konr
^ s s i l t a valtuudet viideksi vuodeksi ns. kaupan laajentamis-lain
nojalla (Trade Expansion -Act) käydä neuvotteluja tul­lien
alentamiseksi Gatt-järjestön (Yleinen tulli- ja kauppaso­pimus)
puitteissa 50 prosentilla. On ollut harhauttavaa väit­tää,
että USA olisi pyrkinyt ja pyrkisi epäitsekkaästi maail-atoankftupan
yleiseen vapauttamiseen tämän lain avulla. U SA
HYENA HURJANA
RtRlatvi.— Raivostunut hyena sur­masi
kolm? ihmUtS ja 23 sai vam­moja
eläimen juostua Balskan ky­län
halki Malawis.sa purren villisti
ympärilleen, ilmoitti Blantyrep po­liisi
hiljattain. Hyena hyökk^äsi en­sin
vuoiiien kimppuun mutta siirtyi
sitten kyläA kujille ennen kuin se
ammuttiin.
KARKOITeiTIIN KYPROKSESTA
Englantilainen «itripteasetyttö Pa-tience
Princess karkoitettiin hiljat­tain
Kyproksesta. Tytön kotipaikka
on Johannesburg.
Kyproksen poliisi pidätti Patien-ce
Princessin joku päivä aikaisem­min;
kun tämä palasi Nikosiaan
turkkilaisesta Lurudjinan kylästä.
Tytöllä oli yllään Y K : n joukkojen
univormu, ja hän saapui Y K Y :n
tanskalaiseen yksikköön kuuluvan
sotilaan kanssa;
Patience Princess tuli Kyprok­seen
viime helmikuussa ja on esiin­tynyt
Copacabanan yökerhossa Ni­kosiassa.
neet. Brysselin kokouksesta
englantilainen Financial Times
totesi, että Ranska ja muut ElE-G-
maat eivät ole olleet kos­kaan
niin kaukana toisistaan
YmnmiM on vähemmän syytä pai-i
siitelU InäÄetyksiä M}im USAIla. on/
syytä, supistaa menetyslukunsa niin
vfiäläiMksf/kuiit isuinkin mahdollista^
Niinpä sotakirjeenvaihtaja Wilfred
Burchett tiedoitti Hanoista viime huh-
Bkiiiin "2/ pnä; että "ulkomaiset dip-temaatit
ja iditimiehet Hanoissa, vaik'
kakin he' eivät myönnä Pohjois-Viet-namm
väitteiden olevan, täysin oikei­ta,
ovat. täysin yksimielisiä uskoes­saan,
että Hanoin tilastot ovat paljon
läheAipänä totuutta kuin n», joita
amerikkalaiset ovat antaneet".
USAn lentokonemenetykset Kaak­kois-
Aasiassa ovat tuntuvasti suurem­mat
kuin ne 1,000 konetta, jotka poh-joisvietnamilaiset
väittävät ampuneen^
sa alas. Kuluvan vuoden huhtikuun
loppuun mennessä Etelä-Vietnamin
Kansallisen vapautusrintaman, Poh­jois-
Vietnamin Hallituksen ja Laosin
Pathet Laon; tilastojen mukaan yh­teensä
2,500 lentokonetta on joko am­muttu
alas tai tuhottu muulla tavoin
fetelä- ja Pohjois-Vietnamin ja Laosin
alueella. Lukuun sisältyy suuri määrä
helikoptereita Ja lisäksi satoja lento­koneita,
jotka vietnamilaiset sissit
ovat tuhonne?t hyökkäyksissään ame
rikkalaisten lentotukikohtia vastaan.
USÄn konemenetyksiätä Laosin alueel­la
ei mainita juuri ,mitään Pentago­nin
tiedonannoissa ja kovin puutteelli­siksi
ovat jääneet tiedot sissien aiheut-tainasta
vahingosta, kun he ovat teh­neet
jatkuvia ja usein sangen tuhoisia
hyökkäyksiä amerikkalaisten lentotu­kikohtia
vastaan.
Kysymys amerikkalaisten lentäjien
syyttämisestä sotarikollisina on muo
dostumassa erittäin vakavaksi jo sen­kin
vuoksi, että enemmän kuin 100
amerikkalaista lentäjää on Pohjois-
Vietnamin vankina. Johnsonin halli­tuksen
tiedetään pitävän tätä kysy­mystä
niin vakavana, että se käy
salaisia nöuvo^tteluja asiasta. Polijois-
Vietnam syyttää amerikkalaisia sok-kopommituksi^
a sairaaloita, kouluja
ja yleensä siviiliväestöä vastaan kym
menissä Pohjois-Vietnamin kauppa­loissa,:
kylissä ja kaupungeissa, jotka
ovat olleet amerikkalaisten pommitta­jien
maalitauluina. Kun lentäjä Den-tonilta
kysyttiin näistä sokkopo.mmi-ttiksista,
hän vastasi:
Minä en tiedä mitään vietnamilaisen
väestön pommittamisesta.. Mutta se.
mikä on Jumalan tahto, se tulee teh­dyksi.
Ycs sir, minä olen (USn) hal­lituksen
jäsen ja tulen kannattamaan
sitä niin kauan'kuin elän."
Toinen vankina oleva lentäjä, luut­nantti
Edward A. Bradow kertoi.neu­vostoliittolaiselle
haastattelijalle, että
hän vain suoritti hänelle annettua
tehtävää ja että "jonkun täytyy saada
jrnÄtykseft aikiafin Vietnartiissa . . .
Se on heidän oma .syynsä".
USA: n laivaston luutnantti Gerald
L. 'Coffee on täysin eri mieltä. Erääl­le
amerikkalaiselle vierailijalle Coffee
sanoi ,että sen jälkeen, kun hän jou­tui
vangiksi, hän on tullut vakuuttu<-
neeksi,,että tämä sota on "yksipuo­lista
rikollista aggressiota" ja oli l i
sähnytr "Minä olisin voinut saada tä­män
kirotun seikan selville omin päin
siellä kotona."
kdkooi^MuiiD
l^pmttttsteri päätoimittaja,
eduskunnan puhemies Rafael
Paasio (sd) .,
ulkoasiainministeri valt.tri A h ­ti
Karjalainen (kesk)
oikeusministeri lakit.lis., pan­kinjohtaja
Aarre Simonen (tpsl)
sisäasi&inmiDisteri varatuoma­r
i , kaupunginjohtaja Martti V i i ­tanen
(sd).
puolustusministeri
r i , kansaned. Sulo
(kesk)
varatuoma-
Suorttanen
1. vaUiovarainmlnisteri fil.tri,
säästöpankinjoMaja Mauno Koi­visto
(sd)
2. valtiovarainministeri valt-t
r i , kansanedustaja Ele Alentua
(kd)
opetusministeri pääjohtaja R.
H. Oittinen (sd)
1. maatalousministeri kansan­edustaja
Nestori Kaasalainen
(kesk.)
2. maatalousministeri kansan­edustaja
Lars Lindeman (sd)
1. kulkulaitosten ja yleisten
töiden ministeri kansanedustaja
Leo Suonpää (kd)
2. kulkulaitosten ja yleisten
töiden ministeri kansaned. Niilo
.lyhtä (kesk) /
kauppa- j a teollisuusministeri
johtaja Olavi Salonen (sd)
1. sosiaaliministeri kansan­edustaja
Matti Koivunen (kd)
2. sosiaaliministeri agrologi,
kansanedustaja y Esa Timonen
(kesk)
pääministerin
mii m.';isteri,
Pauli Burman.
sihteerinä toi-kansanedustaja
Uuden hallituksen järjestäyty­miskokous
on tiistaina- jolloin
vahvistetaan myös ministerien
keskinäinen työnjako. Alustavas­ti
sovittiin, että puolustusuminis-teri
hoitaa lisäksi sisäasiainmi­nisteriön
poliisi- ja rajavartiosto-asiat.
mm KÄUI>PAMtK(STERIN mmmm
Helsinki. ^ Ruoit^n kaupp^iais-^,^
teri Lange kiivi li«k«n;Su<q|r«fäM.iri-tämässä
eräänlaisen käiip>a|poViitti-
Ifen oppitunnin, jossa ölii erSit^ kdh'
lia, joihin c n syytä puuttua ireuna-
Tiiiöhiaulultslh. •unnlBterl - Lange
myönsi pltämSssSSn esitelmässä
UettSväsli cnisimm?iseft kerran jul­kisesti,
että Suomen ja Ruotsin
kauppatase näyttää peräti murheel­liselta.
Mutta ministeri Lange ei
^nähnyt mitään' liidnntonta siinä, et­tä
kaihHeb tnaan yälinen kauppa
yleensä osoittaa suurta tuonti- ja
vastaavasti viöntiylijäämäU; "Va­paamman
kaupan suuri etuhan on
juuri se, ettei meidän tarvitse enSä
kiinnittää niin isuurta huomiota
kaupan tasapainoittamiseen;. yksi­tyisten
maiden kanssa", mainitsi
ministeri.
• • « , ,. • « • .,• » . .
fei asia kuitenkaan näin yksise­litteinen
,ole — ei ainakaan Suo­men
osalta. Ministeri Lange tuhtee
varmaan hyvin Suom.eii ulkomaan­kaupan
kehityksen tilastojen valos­sa.
Suomen ulkomaankaupan sil­miinpistävin
piirre on oUljt vuodes­ta
toiseen jatkunut kauppataseen
;3uunnaton vajaus ja tämän vajauk­sen
keskittyminen valtaosalta kah­teen
maahan, nimittäin juuri Ruot'
siin ja Länsi-Saksaan. Mainittakoon
vain, etta esimerkiksi viime vuonna,
kun koKo kauppataseemme osoitti
lähes 700 miljoonan mk:n vajausta^
n i in Ruotsin kanssa valaus oli 394
•miljoonaa markkaa j a Länsi-Saksan
483 miljoonaa markkaa eli yhteen­sä
Zl\ miljoonaa markkaa. Nämä
luvut ovat enemmänkin kuin mur­heellisia.
Kauppataseen vajauksen
peittämiseksi näiden kahdeti maan
Kanssa Suomen on ollut hankittava
valuuttoja kolmansista maista, otet­tava
ulkomaisia luottoja ja käytet­tävä
heikohkoa valuuttavarantoa.
Tällaisella' tiellä ei voida loputto-tnasti
j a t k a d ja nyt onkin tullut sei-hä
vastaan tähän joka sektorilla.
Suotta ci Suomen Pankin sihteeri
äsken lausunut, että maamme ta­louden
vaikein ongelma on maksu­taseen
vajaus, jonka tasapainottami­nen
vaatii pitkän sopeutumisproses­sin.
Ruotsin kanssa voidaan tasapai-noitaa
asioita, mutta siinä on Ruot'
si itse avainasemassa. Merkkejä ke­hityksestä
parempaan suuntaan on
kuitenkin näkyvissä.
•'V
Kau|^aministetivW$g^lia on asi-
«sta aj^an liian; Sjuiuriplirteinen kä­sitys,
joka ei kestä arvostelua ko-vatiiilodellir.
uuden kansaa. Ministeri
Läh^e on-muutenkin loscittanut täl­laista
yksipuolista näkemystä jo ai­kaisemminkin
Suomen ja 'Ruotsin
taloudellisissa suhteissa; - Oh Byytä
palauttaa mieleen että kun minis­teri
Lange vieraili Suomessa sa­maan
aikaan,^ kun A i E A valmisteli
Strömbergir kaappausta/ -niin hän
lausui» että saman iek&ioä kum­inassa
mai.ssa, Ruotsissa tai Suo­messa
jokin tehdas pyörii, kunhan
ae vain; pyörii. Tähän vastasi san­gen
nasevasti Riiotsala^sen.Käuppa-korkeakgulun
talousmaantieteen
professori Ilmari Hustich^ että ei
asia nyt niin samantekevää oler Kyl­iä
suomalaiset ovat sitä mieltä, että
on parempi, että tuotantolaitos
Strömberg) pyörii sittenkin Suo­messa.
Ihmeelliseltä vaikutti ministeri
Langen ylistely Länsi-Euroopan
kauppablokeista, EEC:stä ja EF-TA:
sta, Ne ovat muka lisänneet eri
blokkeihin kuuluvien maiden kes­keistä
kauppavaihtoa voimakkaasti.
Kauppa on tosiaankin kasvanut,
mutta kylä se olisi kasvanut ilman
blokkejakin. Ja tärkeintä j a samal­la
vaarallisinta on näiden tlokkien
suljettu luonne, ioka on lisännyt
jopa kauppasodan varoja '(mm. ka-nanpoikasota).
Mitä tulee' Langen
väitteeseen, että E E C ja E F T A ovat
vilkastuttaneet nimenomaan idän
j a lännen välistä kauppaa tuntuvas­t
i , niin asia on aivan päinvastainen.
Idän ja lännen kauppa on kasvanut
nimenomaan blokeista huolimatta
ja siksi, että yksityiset länsimaat
ovat toimJiieet omin päin idän
kauppansa kehittymiseksi vastoin
näiden kauppablokkien (erityisesti
EEe:n) diskriminatorisia pyrki­myksiä.
Näin on laita Italian, Eng­lannin
Ranskan j a Japanin sekä
myös itse RuoLsin idän kaupassa.
— Kras.
YHTEISRINTAMAA TARVITAAN
Nigeriasta tasavalta
Lagos. — Nigerian valtionpäämies
f...
kenraalimajuri John Aguiyi Ironsi
on kieltänyt kaikki poliittiset ja
heinmjärjcstöt, pyyhkäissyt pois
autonomiset alueet ja ilmoittanut
armeijan pysyvän maassa vallassa
vielä kolme vuotta.
Radiopuheessaan kenraali ilmoit­t
i , että Nigeria on muuttunut liitto­valtiosta
tasavallaksi.
Ranskasta on tämän talven aika­na
tullut useita tietoja työläisten
laajan .yhteisrintaman muodostumi-
.sesta. Ensinnä se Ilmeni i7hmitty-misessä
yhteisen presidenttiehdok­kaan.
Francoise Mitterrandin ympä­rille,
myöhemmin on kerrottu Rans­kan
kommunistisen puolueen ja eräi
den sosialististen puolueiden väli­sistä
neuvotteluista.
Tällaista yhteistyötä todella tar­vitaan
Ranskassa. Vaikka valtion ta­lous
on presidentti de Gaullen ai­kana
saatu muodollisesti suhteelli­sen
vankaksi, eivät synkät varjot
työläisten tulevaisuuden yltä ole
suinkaan poistuneet. Tällä hetkellä
on yleisenä puheenaiheena työläis­ten
keskuudessa uhkaava työttö­myys.
Maassa lasketaan olevan tällä
hetkellä yli 300.000 täysin työtöntä
ja osatyöttömien määrä nousee y l i
miljoonan.
Tämän vuonen aikana on tilanne
Ranskassa johtanut j o moniin lak­koihin
ja mielenosoitusesiintymi-siin.
Erityisen voimakkaita ovat ol­leet
maan eteläosan telakkatyöläis­ten
esiintymiset. Tällä alueen» Oh
uhattu sulkea tai jo suljettu joukko
telakoita. Niiden määrä oli vuonna
1958 14 telakkaa, mutta vuoteen 19-
70 mennessä määrän arvioidaan su­pistuvan
3—4:ään.
Lakkojen j a mielenosoitusliikkei-den
arvellaan yhä jatkuvan ja laaje­nevan
ja siitä o n myös hallitus huo­lissaan.
Heti presidenttivaalien jäl­keisenä
päivänä ilmoitettiin, että
Ranskan hallitus uudistaa sosiaali­poliittisen
suuntauksensa. Tässä niie
lessä vaihdettiin miestä talousminis­terin
tuolilla. UUsi ministeri Michel
Debre julkaisi helmikuussa erityi­sen
sosiaaliohjelman. Se e i kuiten­kaan
luvannut työläisille käytännöl­lisesti
katsoen mitään. Ns. "turva­tun
minimipalkan' nousu esimer­kiksi
olisi Debren suunnitelman mu­kaan
vain 2,1 prosenttia. Sen sijaan
teollisuudelle luvattiin siinä taas uu­sia
verohelpotuksia.
Ranskan työläisten taistelu pai-
(.Tatk. seur. siv.)
loryt havion
partaalla Prince
Edward Islandissa
CharIottctown. - r Konservatiivi­puolueen
78-vuotiaan pääministerin
Walter R. Shawn hallitus kärsi maa­nantaisissa
maakuntavaaleissa niu­kan,
mutta kuitenkin ratkaisevan
tappion, ellei tilanne korjaannu hei-,
nakuun M päivänä suoritettavissa
King Ist. alueen vaaleissa, mistä t u ­lee
valittavaksi 2 edustajaa. Maini­tun
alueen äänestys lykättiin mai­nittuun
päivään yhden vaaliehdok­kaan
kuolemantapauksen johdosta.
Alustavat tiedot osoittavat — ja
vaalitulokset ovat. joissakin vaalipii­reissä
hyvin tasaiset — että 33-vuo-tias
Alex B . . Campbellin johtama
liberaalipuolue voitti maanantaisis­sa
vaaleissa 16 edustajapaikkaa ja
torypuolue 14.
Ennen vaalien järjestämistä o l i
konservatiivipuolueella 17 edustaja­paikkaa
ja liberaalipuolueella 13.
Vaalialueiden uudelleen järjestelyn
perusteella nyt suoritetuissa vaaleis­sa
valittiin 2 jäsentä enemmän kuin
edellisellä kerralla — m u t t a kahden
edustajan valinta siirtyi kuten sa­nottu
heinäkuuhun. King Is-vaalialu
eelta on aikaisemmin ollut liberaali­puolueen
edustajat. Nyt suoritettui­hin
vaaleihin osallistui vain 2puolu-etta,
konsei-vatiivi ja liberaalipuo­lue.
•
ja tulevaisuuteenkin nähden
allaan sangen avuttomia. Jos
Kennedyn kierros aiottaisiln
saada käyntiin, olisi sen tapah­duttava
muutaman viikon sisäl­lä,
mikä on mahdottomuus.
dn fiur&opan maihin verrattuna korkeatullimaa teollisuus­tuotteiden
osalta. Jos tulleja alennettaisiin kautta linjan puo­lella,
nun useimmat-eurooppalaiset maat menettäisivät koko- ' ^^}^
^ „. . .,, tl. _ t ^ iu • ..i ^ kokouksesta todettun, etta Ef-naan
tullisuojansa amerikkalaisia teollisuiistuotteita vastaMi. jjjgj.^itsgg nylkisin neljää
Alle 10 prosentin tullia ei lasketa enäS Suojatulliksi. Saman- kuöHutta kirjainta. Presidentti
aikaisesti USAn teollisuus kultehkih säilyttäisi melkoisen ttir-^^ j ^ ^ Kennedyn kierrok-vaUisen
tulhsuojan ettrooppaläisiateollistiustuotteita vastaan, «en erikoisvaltuutettu Herter
Tämän lisäksi USA omaa suunnattomat tnaataloustuotteiden «>li äsken kuultavana senaatin
ylijäämävarastot. Niinpä USA on vaatlhtlt Kennedyn kier- Ä r n T ^ n S ^ ^^
xoksen tullien alennusneuvottekiihin otettavaksi myös maa- ka ei ole edistytty 'kolmeen vtio
ttaloustuotteet, jotta, sen maataloustuotteiden ylijäämille tur^ teen neuvotteluissa mihinkään
• vattaisiin menekki Eimx)passa. Tämä on asian tailoudellinen
puoli, mutta Kennedyn leterroksellö! MI ollut myössutirpoliit-lihen
tavoite.
- ^ r Satuaan Kennedyn kien'ökBcnavu!la'tal(>udellis^
Euroopassa^ olisi USAIla tällöin käytettairissään myös voima)-
kas poliittisien väline, joka olisi suunnattu Neiivt«toliittoa ja Herter kieltäytyi edes vastaa-
,n{uita.I,tä.Euroopan sosialistisia mait, vastaan, ön syytä pa- ggja ^kjgj^yksee^^-^^^^^^
•laoittaamyos mieleen, etta alun penn^de Gaulle suhtautui jUta lisävaltuuksia kaupan laa-
' väheksy västi yhteismarkkinoihin :~:SfiCt&to^ ensi
'.allekirjoitettiin ennen kenraalin yaltaan nöiisiia. Vasta kim vuohna.
hän huomasi, että Rooman sopimiil<!9esta'tatjöiitöl3iin^ kapitalististen kaup-i^.^
r>^^^s..pomm..,^is*,i miaHAnnMtämälä T y S Ä a G a t Ä
^lan.hyvaksyrsen. Ja.samasta syystä LänSi-jSaköa — toivossa, töön asti on osoittanut, että tä-föttä
Se. kerran saa poliittisen johddn käsiliteS "BS5C«sä On ma tie ei ole oikea maailman-ajimut-
yhteistnarkkinapolitiikkaa.ylikansa^lisine eliriiineen. kaupan, vapäuttamisek^. Mtaa-mn
Ikään Eftglännin -pääministeri Macmiilan sulitautul Vä- jlmankaupan kehittäminen tu-iefeyvfeti
aluneurooppalaisiin yhtei^marMciuoiUn l Ä l fUe^TytyÄSl
Vasta myohemnjm syntyi Efta ikas^ itsepuolustukseksi siinä ovat mukana tasaveroisi-
BECtä vastaan ja Englanti on pyrkinyt nivellöltymfiän fiBC- nä sekä molemminpuolisten
'l»en. Näiltä pyrkimyksiltä ön kuitenkin Ranska lyönyt öx^en etujen ja yhteistyön pohjalla
itiinni myös sosialistiset ja kehitys-taaA
kuin kapitalististen kaitppablokkien ajajat ovat 1 ^ jeh tapahtumai.
PÄIVÄN PAKINA
TAUTI NÄYTTÄÄ PAHENEVAN YHÄ
"PoUsterit" eli yleisen mieilpi-teen
tutkijat eivät ole aina ehdot­tomasti
oikeassa.
Päinvastoin heidän tutkimusten­sa
tulokset ja niiden perusteella
annettavat "ennustelut" ovat mo­nesti
miltei yhtä epäluotettavia
kuin kämmenestä tai teekupista
povaavan eukonkin ennustelut.
Parhain todiste tästä on viime
syksyni saadut "mielipldetutki-
Jain" tiedot, että liberaalipuolue
voittaa varmasti liittovaaleissa ja
voittaa reilun enemmistöVi, Tosi­asia
kuitenkin on, että liberaalit
-eivät saaneet enemmistöä, kuten
heille "pollsterlen" toimesta po­vailtiin.
' ....
. M i t ä me tarkoitamme sanoa on
se, etlä yleisen mielipiteen tutki­j
a in totepmukselsilloJnkin kun
heidän tavoitteenaan oh totuuden
etsintä, ovat kaukana jumalansa-nasta,
puhumattakaan niistä tapa­uksista,
jolloin "pollsterit" yrittä­vät
tietol.sesti johtaa yleiitä mieli­pidettä
toivomaatisa suuntaan.
Mutta kokonaan tuulesta temr
matluja rchelliSlmmät mielipide­tutkimukset
eivät sittenkään ole.
Melkoisella varmuudella voi­daan
sanoa, että amerikkalainen
"pölisten" Louis Harris el tuskin
liioitellut sanoessaan muutama
päivä Sitten, että YhdyiJvaltaIn
presidentin Lyndön Johnsonin
kansansuosio kasv^aa samaan suun­taan
vasikan hännän kanssa, ol­len
nyt alhaisemmassa laisossa
k u i n m i l l o i n k a a n ennen sen jäl­keen
kun hän kolmatta vuotta sit­ten
muutti Valkoiseen taloon.
Mr. Harrisin perustelutkin tun­tuvat
I i d o i l t a kun hän sanoo, että
yhdysvaltalaiset ovat tyytymättö­miä
siihen tapaan, miten presi­dentti
Johnson käsittelee inflaa-tiokysymy.^^
tä ja myös siihen mi­ten
presidentti käsittelee Vietna-min
sotaa
Me uskomme, että juuri Viet­namin
kysymyksestä on muodos­tunut
luu Yhdysvaltain yleisen
mielipiteen kurkkuun. Amerikka­laisille
on luvattu Vietnamista yh­tä
hyvää ja kahta kaunista, mutta
tilanne nliyttää aina vain pahefte-
•van. ,. • .-^ •
Muistetaanpa miten vielä muu­tama
kuukausi sitten vatkattiin
sellaistakin valhetta että Yhdys^
vallat ei voi ryhtyä neuvottele­maan
"heikkouden' asemasta
Vietnamin sodan lopettamisesta.
Oli muka tarpeellista saavuttaa se­kä
tärkeitä sotilaallisia voittoja
että Saigonissa poliittinen vakauv
tunut tilanne.
Mutta miten on käynyt? Poliit­tinen
tilanne on kehittynyt siellä
Washlngtonin kannalta katsoen
niin kehnoksi, ettei se j u u r i sen
huonommaksi v4i tulla. Ketä Yh­dysvallat
siellä nyt "puolustaa"
kun jenkkien täytyy pistintensä
turvin ylläpitää kenraali Kyn dik-tatuurikomentoa
omia sotilasjohr
lajiaan, monesti "kommunismin­vastaisia"
budhalaispappeja ja
muita tavallisia kansalaisia vas­taan?
Onko sitten ihme vaikka yhdys­valtalaiset
rupeavat katsomaan
karsain silmin koko likaista Viet­namin
sotaa.
Mutta presidentti Johnson esiin­tyy
tässä tilanteessa pahemmin
kuin viulua soittanut Nero Roo­man
p.ilon aikana.
Uutistietojen mukaan hän lei­masi
"hermostuneiksi akoiksi" —
"nervous nellies" — kaikki ne jot­ka
rohkenevat epäillä Yfidysvalv
t a in imperlalismlti hyökkäyspoli-tiikan
autuaaksltekävää voimaa.
Presidentti Johnson ei o le kor­viaan
höristänyt »ille kuri pikkU-Ihmlset,
tavallisfet rauhaa rakasta­vat
amerikkalaiset ovat Vietnamin
sotaseikkailua arvostelleet ja
moittineet.
Mutta nyt on täHän sotapolitii­kan
arvostelijain joukkoon liitty­nyt
myös iseilaisia tekijänimiä
kuin senar.ttorl William *Fulbrtght
ja senaattori " Robert Kennedy,
presidentin entiset avustajat Ric­hard
N. Goodwin ja Arthur Schle­singer,
entiset suurlähettiläät
John Kf^nneth .Gälbraight ja
George F Konnari. Heidän arvos­telunsa
on monesti horjuvaa, te­hotonta
j a vain osittaista ilikalscn
sodan tuomitsemista.
Mutta juuri heidän kaltaisiaan,
"nurisijoita' presidentti Johnson
luultavasti tarkoitti puhuessaan
"hermostuneista akoista", jotka
"kääntyvät omia johtajiaan, omaa
maataan ja omia sotilaitaan vas­taan".
Tässä yhteydessä on kuitenkin
hyvä muistaa eräs Niirnbergin so­taoikeuden
opetus.
Natsien rikolliseen sodankäyn­tiin
osallistuneet kenraalit ja
muut viskaalit yrittivät puolustau­tua
sillä, että he olivat vain "kä?
kyjen toteuttajia", joiden täytyi
tehdä "isänmaan hyväksi" kaikki
mitä sotilailta vaadittiin.
Niirnbergin oikeuskuulustelus-sa
ei tälbisia "puolustuksia" otet­tu
kuuleviin korviin vaan sanot­tiin,
että saksalaisten ja erikoises­ti
saksaliiisten johtohenkilöiden
velvollisuus oli tietoisesti vastus­taa
Hitlerin ediisiamaa perikadon ^„
ohjelmaa ja erikoisesti n i i t ä ' r a a ­koja
rikoksiar mi! äHitleiih Sak­san
asevoimat tekivät uhrejaan ja
koko ihmiskuntaa vaataan.
Jos näic oli saksalaisten kohdal­ta,
niin s*! pätee myös amerikka­laisten
tiimoilta. Maansa arvoval­taa
ja omtia mainettaan puolusta­essaan
amerikkalaisten pyhä vel­vollisuus
on toimia ja taistella
Vietnamin likaisen sodan lopetta-miseksi,
huolimatta lainkaan siitä,
minkälaisia lisänimiä ja titteleitä
he siitä presidentillään saavat.
Amerikkalaiset yleensä ovat i l ­meisesti
omaksuneet tämän asen-leen
koska nyt kerrotaan, että pre­sidentin
kansansuosio on romah­taen
laskenut. — Känsäkoura.