Vapaus, November 15, 1951

              EtUtarM Ctfk« i-ms. 3Ssuaager
Office Depaxtamt, ottsva. Pub'
litfbed Ufffee Ktikiy: lUKs^ayi,
PumOiimGmpatiy IML, at im)*102
TlLAVSmtiUAT'.
Canaddsss: 2 VIE. 7.00 « 3.79
YhdysTalloJÄsa: » 1*. 8XH> 6 tt. 4 3 0
^omegga; i TK. 0 k k . 4.79
kertaa
paljaS^^ tpryhaiiituksen todeHa musta olemus, sekä se,
kuinica yälttämättÖmästi Ontarion lainjaatijakuiitiässa tarvittaisiin sei-i/
jaisia todellisia^^ra^ jälyöväenasiain yleisiä puolysUjia kuin ^^^^^^^^
esim. Bnice Maig^
7M Kuten tiedetään, Ohtäriori toryhällituksen alaiifien työsuhdeläuta-
Jcuhta eyäsiiminitairna päiväys union ano­muksen,
ettiiinetsäniiehille annettaisiin demokraattinen äänestysoikeus
; • isiitä, minkä tinibn he itse edustajakseen haluavat. Ontarion työsuhde-
'fautakunto^ työnantajat j a mr. Cooper
j i ä ä ^ ^ edustuksesta!
Nyt tälJä v i i k o l l a tedoitettiin, vastauksena Bruce Magiiusoninprö^
^ t e s t i i n , että Ontätrfo^ täytyy äänestää omalla koti­paikkakunnallaan,
mikä on verratavi-sa siihen jos sanottaisiin, että
Koreaan' vietyjen sotilaiden täytyy tulla omalla kustahriuksellaan
; SudbuiyynCääiiKtäm Asiallisesti puhuen Ontarion metsätyMä
V siltä k i e l l e t t i in äänioikeus j a heille sanottiin taas, että mitäs |urhia
3rritätte sekaantua isoisten asioihin, antakaa «vain il'man muita työn-
• a^^ lainlaätijakunnassa^ kufeh ori annettu
tyihiaritkjäiri "uii^^^
K u i n k a suurta vääryyttä tässä metsätyöälisille tehdään sie'riäkyy
mm. seuraavista seikoista: :^ y-l,':]' --/'y^-,',:
. Yhteistoiminnassa canadalaisten politiikkojen j a työnantajain kanssa, •
vYhdyffvaltainvaltiodepartmeritin'vlinjan'' mukaan toimi
/ l a i s e t jiilkeah yallarikaappäuksen Ontarion
metsätyöläistentini03s|;, erotettiin metsämiesten^^^^^i^
mitsijät, takavarikoitiin metsämiesten kovalla hiellä unionsa pankki­t
i l i l l e hankkimat yarp.t j a miehitettiin vielä unionyirastokin jänkkiten
uskotuilla miehillä. Sen jälkeen yhdysvaltalaisten uniöpompjen "Icent-
-tämies''mr. Cooper teki ''työehtosopiniuksen''>
metsämiehillä ei ole ollut mitään sananvaltaa, kuten o>n aina aikaisem­m
i n ollut tapäiia:^ M
iimiseen/eiyätl^^^^^^ y^lita pmia edustajiaan neuvottelijoiksi. J a
s i t t e i i kuitt " s ^
ei annettu vieläkään tilaisuutta antaa hyväksyvää tai hylkäävää sa­naansa
tästä -'työehtosopimuksen^ Tämä pn kerrassaan ennen
kiiulumätotimenettelymuptp Ontario Selvää
;2;^myöspn ettei tällainen^ y ^ päin ^^etele demokraat-tisten-
mets'dtyöläi$ten keskuudessa, ' ' ^ ^ - v : ' ' i - ' / - ^ ^ : ' ' : ••:
Tä^
: semien» ;töimiteijain>^ Canadan niet-
: sätyoläisteii uriioon, j o k a asiallisesti j a käytäinnöl|isesti katsoen bn
ainoa amip yleisäänestyksessä saisi metsämiesten
eoNnmistöri hyyäksymiseri j a kannatuksen. Öntärjori metsäparoonit •
• ija i i i ^ ^ myös Ontarion toryhallitus työsuhdelautakuntineen
r;;tietävät tämän; j a siksi he : i a k i v o i m a i s e s t i " kieltäytyvät myöntä­mästä
Ontarion mietsätyöläisille kaikkein alkeellisinta demokraattista
oikeutta — itse päättää siitä minkä union he omaksi edustajakseen
haluavat! ./•:V^;^••V:••
Millä perusteilla työiuhdelautakunta sitten .eväsi tämän unionsa
valintabikeudeh Ontarion metsätyöläisiltä?
Seri hataran j a tunnetusti väärämielisen\väitÖksen pet-U^
•Canadan metsätyö ;todisteita^itä,
että 45 prosenttia erinäisten yhtiöiden metsätyöläisistä'kuuluu sen
J ä s e n y y t e e n . ' f • ' ' ; - r i y i . ' ^ : ^ : : ' ' ' ^ o i ' r ^
"deiripkräattisten" oikeiuksien kieltämisen yhteydessäi
Tosiasia p n se, eltU Canadan met-ätyöläisten iihiolta on kielletty
: ' k a i k k i mahdollisuudet vierailla imetsäkämpillä, työläisten asunnoissa,
J o i s » ' k a i k k i e n demokraattisten käsityskantPjeri mukaan' heillä p i ­täisi
itsellään o l l a oikeus päättää siitä, ketä he ottavat vieraikseen j a
ketä eivät ota. Miten sitten voidaan tässä tilanteessa odottaa,, että
Canacian irietsätyöläisten unio piisi voinut nyt jo " t o d i s t a a " , että sen
jäsenyyteen kuiiluu hoin toiaen puoli metsätyöläisiätä?Kai^^^^
matta tällainen " i h m e " tapahtui useitten kämppien suhteen j a O L l S l
T A P A H T U N U T r X M J E M M A S S . A K I X M r i T . \ K A A V A S S A , ellei
tässäkin ollut vielä "jokkeri pakassa", tapauksia missä todistet­t
i i n , ^ttä vissien kanippieh miltei koko miehistö kuuluu Canadan
metsätyöläisten uniaon -r- mutta työnantajain palkka- ym. tilastot
osoittivat, ietteiunioon kuulu muuta kuin; murto-osa. Ja v a i k k a sano­taankin,
että "umerot eivät valehtele"; n i in tämä ei tarkoita sitä, etteikö
N U M E R O I T A K I X V O I D A KÄYIT^iÄ V A E H T E L E ^ i l S E S S A , K u ­ten
tiedetään, metsätyöt ovat sellaisia, että niissä vaihtuu tavallista
enemmän; työvoimaa. Työräisla tulee jatkuvasti kämpille, ja aina
lähtee niyös pois. Tällaisten ''tilastojen" perusteella työnantajat voi­vat
"tpdistäa''^ että kämpillä, minne tuhkin mahtuu sataa miestä, on
tullut tiiman sesongin aikana työhön nelinkertainenkin henkilökunta!
Täten on.kerrassaan mahdotonta union toimesta todistaa^
piuolet kämppien miesvoimasta kuuluu jo union jäsenyyteen.
Tällainen on pääpiirteissään se tilanne, missä Ontarion metsätyöläi-
Siltä kiellettiin äänestysoikeus siitä, minkä union he edustajakseen
haluavat. Jos työmaätaisteluja tulee ja tällainen p o l i t i i k k a ei voi
: johtaa mihinkään muuhun k u i n lakkoihin — n i in s i l l o in tuliee muistaa,'
että Ontarion metsätyöläiset eivät mitään muuta tässä valheiessa pyy­täneet
kuin oikeutta äänestää siitä, minkä union hie edustajakseen ha­luavat,
j a että Canadan metsätyöläisten unio lupasi Julkisesti etu­käteen,
että st; t y y t y y tinkimättä metsätyöläisten itseantamaan demo­kraattiseen
päätökseen. M u t t a tämä piskuinen oikeuä kiellettiin
metsätyöläisiltä. Heille sanottiin, että tyytykää mr. Cooperiin j a
hänen yhtiön unioonsa!
Tässä tilanteessa Port Arthurin metsämiehet j a muut työläiset n i ­mittivät
monien taistelujen aikana kokeillun j a karaistun Bruce
Magnusonin itsenäiseksi työväenehdokkaaksi, että saisivat hänen kaut­taan
valituksensa kuulluksi Ontarion läinlaatijakunnassa. Mutta n y t ,
sanotaan Port A r t h u r i n alueen noin 3,000 metsä- j a rakenhustyöläis-äänestäjälle,
että heidän äänioikeutensakin ön kielletty. On muistet­tava,
että metsätyöläisten ei mitenkään kannata Tähteä monesti sato­j
en mailien päässä oleville kotiseuduilleen v a i n siinä mielessä, että
voisivat suorittaa kansallisvelvollisuutensa vaaliuurnan äädessä. Kun :
imetsätyöläisille sanotaan, että heidän täytyy mennä kotipaikkakun­nalleen
äänestämään, niin asiallisesti se tarkoittaa äänioikeuden kieltä-mistä
heiltä.
Selvää on, jos mielitään vähänkään oikeamielisesti toimia, että O n ­tarion
metsä- Ja rakennustyöläisille pitää järjestää äänestyspaikat
työmaillaan, j o t k a ovat samalla kertaa heidän k o t i - j a asuinpaikkojaan.
Tämä o n n i in selvä j a k a i k k i e n puoluekysymysten yläpuolella oleva
seikka, että k a i k k i e n oikeamielisten ihmisten tulee antaa tiissä asiassa
kannatuksensa metsätyöläisten oikeutetulle vaatimukselle. . Samalla
iKy«ylpy»^ MiMJn cbtartossa voi
imstä, TllirtanvartJJaJisJ? ; F i t ä ^
nA oUa {laljon iKmliutlvistystä? Uin«
piiXSaA voiMedvu^ ^ T i e t o a fiä'
luava.;./;,;..
: yfo^aast Näistä adoistasiatte par­ilaan
tietioniSudtniryn alueen 9^}^
fawatWjalta ;<C R Cibby)» Jonka
toimisto sijaitsee 7 Cedar St. Sudbu-ryssi.
Ellette ole tilaisuudessa saa­pumaan
sitä varten Sudburyyn, on
parasta, kirjoittaa asiasta osoitteella:
Dr. W- J/Haiknessi Chief of F»sh and
Wildlife Bräncb, Department of
Lands and Foriesta, Parliamtent BulljJ-ings,
Toronto, Ont, Käsitylcsemme
mukaan eivät /vaatimukset ole varsin
suuret, (kaikessa tapauksessa on eng-lanhinkleleri
luku- ja kirjoftustalto
välttämätön. Palkka ei ole edes am-mattinrilehe^
ansioiden veroinen. Kai­ken
ILsäicjji pitänee Joikaisen olla sen
puolueen kannattaja mikä pn vallassa
toimeen- otettaessa. Jos liberaalit
voittavat tJc. 22 pälyän vaaleissa on
teidän oltava liberaali, v
Neiivpstbliit^ sita hyväksyä
•SITTENKIN-SE ON.'.' •
VAIN VÄLIAIKAISTA-
... Kaikkinainen pahuus pysyy muo­dissa
Ja; vallassa, ellei kansa itse vään-^
nä paihuultsilta. "niskoja nurin", ku­ten
Joskus sanotaan. vNiinpä el ole
paljoa vaikuttanut, rikkaiden tapoihin
ja tottumuksiin/ vaikka jo varihaan
aikaan opetettiin esim, näin:
"Xlä tee vääryyttä kurjalle ja köy-
Mlle palkkalaiselle, öiipa hän omia
veljiäsi tai- muukalaisia, joita asuu
maassasi sinun porttiesi sisäpuolella,"
;(5 Mooseksen kirja 24 luk: 14) ^
IJyt sitä vasta .vääryyttä tehd^
kiht Vaikka ensin opetti Mooäes sit­ten
Jeesus,, sitten apostoli ja sitten
miljoonat munkit ja papit ja kaiken­maailman
. lahkolaissaamaajat tapo­ja
ihmisille, niin vääryys on paisunut
ja yhä paisuu,,, Porvarillisen järjes­telmän
tulo maailmaan oli, vaildca oli.
kln e i ^ rengas kehityksen ketjiissa,
kuitenkin sainalla pahuuden ja vää-rjryden
hallitukseen astuminen; Hai
litsevat porvarit ovat tappaneetVihmi-siä
isatopa-tuhansia ja miljoonia omi­en
itsekkältten pyyteittensä tähden,,.
— Lisäjuuri, Satakunnan Työ.
A L K ; ( A HERRAN TAlIDEN
.JUNIIÖITTAKO W A L L ST. AIKEITA
, pviFrh (KanMiinvälisen pankin) jä­senenä
Iran on oikeutettu saamaan
$8,750,000 laihan,,. Mossadegii
(Iranta pääministeri) palaa (kotimaa
han) vaivaisen .$8,750.000 laiha» kans­s
a .
Miksi sitten tämä läinä? Sillä ei ole
oikeutusta maailman silmissä .;. ellei
mr. Mossadegii ole luvannut öljyn Vir­taamista
sen entisille asiakkaille: (brit­tiläisille
öljykapitalisteUle), hankkia
tehokasta hallintoa tuotanto, jä puh-distuslaitpksiUe.
ja korvaU brittiläi-isille
omistajille raenetykset...
Jos laihan ehtona on tällaiset lu­paukset,
nämä tosiasiat pitäisi tiedoit-taa
maailmalle. Jos ei, IMP:n pitäisi
selittää, miksi se annettiin ilman ta­keita,
.. — Globe and Mali, iharrask.
Saksan
aanesti
Wien. — Maailman Rauharineuvos-r
ton äskettäin päättyneellä toisella is­tuntokaudella
ilmoitti Saksan raubah-komitean
puheenjohtaja •professori
Friedrichs, että perustuslainvastaisis-ta
vainotoimenpiteistä huolimatta
Länsi.Saksassa on tähän mennessä
osallistunut kansankyselyyn Saksan
jälleensotilaailistamista vastaan 3,-
700,000 henkUöä. Länsi-Berliinissä on
vastaava liiku 370.000. Näistä yhteen­sä
4,070.000 henkilöstä bn 92,3 pros;
äänestänyt j ä Ile ensotilaallistamistä
vastaan 1,8 prps, sen puolesta ja 5,9
pros. el esittänyt kantaansa. Täten
on Saksan Demokraattisessa Tasaval­lassa
annetut äänest mukaanlukien
16.570,000 henkilöä eslttänlyt puolus-tustavahsa
rauhaa.
VliUttuaan siihen, että Washingto-nin
sopimus -merkitsee Saksan jaka­mista
määräämättömäksi ajaksi Ja
Hitlerin katastroofipolitiikan toista­mista
professori Friedrich lausui:
"Koska Saksan kansan valtava enem­mistö
torjuu tämän politiikan ja ha.
luaa kulkea rauhan tietä pyytää Sak­san
valtuuskunta maailmanrauhan-neuvostoa
vaatimaan ulkoministerien
kokouksen pikaista koollekutsumista,
jonka kokouksen tehtävänä olisi Sak­san
kanssa solmittava rauhansopi-
•mus."-. • ,
— Britanniassa arvioidaan olevan
kivihiUtä vielä 700 vuodeksi, vaikka
käytettäisiin uudempiakin kalvostyö-vällneitä.
PariisL — Y K : » tärkclnipäiiä
asiana ön tällä betkellä ntolian-byisymys.
Joka vaatii pliiaJsta rat-iuUai
», «anoi i^omJiiist^^ i^H^bin'
itki y t e l ^
mayään puheessa.
'^ VIk<^Diinf8 Jota tervelidittlfii
volmaklcain mmlonoMiiak^ bä-
' n^n- noust<»jaan pohujakorobbeel-le.
tähdensi, MiÄ YK^^
hetkellä monta, asiaa, ^ t k a vaati­vat
huoIeIL'sta käsitteiyäl^:^ N
ioliiton yaUuiiskunta^^^^o^^
\kaiseniiiUnkbi i ^ m b i ä y t l ^ o ^n
[vjiimejfsi&^^p myöten TOJhro
suiitensa oiiaiils
, iii :: , v a l w f^
Kansainy ,on ibuonon-tunut
' s a o r a ^ ^ ^ seorfuik&ena
Yhdj^vaitald Js sen Uittoialsten
hj^äkbäävfsts t o i ^
i^aan talpiideiliii^
:: litit epäterveen sunxman kilpava-
' i^stela^^ vnok-sii^^
een j i d i n i ^ ^ ' sainoi
VishlnskL
yishinisi s^^^ Jälkeen, että
Vlidyavaliain, ja Hanskan
sotavoimat öva
miat kuin Neuyostpliiton. Yhdysval-lain
Neuvostoliittoa ja kamandiemo-kirätloita
vastaan kohdistama politiik-tailbudellisinei
syrjiinlsin^h ö
hsufttariut kaikkien mäid3n. ei vähiten
Yhdyavältain taloudellisessa kehityk­sessä
vakavan keÄ:«ytyksen,y
ministeri Acheson on tunnustanut, et­tä
varustautuminen . vaikuttaa epä-sdullisesti
lliänsi-Eurcopan maid€n
elintasoon, varsinkin Englarmin ja
Ranskan. Kaikki tietävät kuitenkin,
ettei tämä pysty pidättämään Yhdys­valtoja
jatkamasta mieletöntä kilpa-varusteluaan,
sanoi Vishinski,
; Churchillin puhe alahuoneessa osoit­ti
Englannin maksutaseessa olevan
tuhoisan iväjauksen. sanoi Vishinski,
joka edelleen tähdenisi, että kilpava­rustelu
on vaikuttanut myöskiri Aasian
kehittymättömiin maihin —..maita,
jotJca ovat kieltäytyneet noudattamas­ta
Yhdysvaltain politiikkaa, yritetään
nyt pelottaa puhumalla atomipcm-meista
ja muusta sellaisesta,,.hän sa-nol.
'-'^^i';' ,^
Yhdyavallat aloittivat Korean sodap,
ja.Neuvostoliitto esittää mielellään to­disteita
tästä tässä i^tunnossaj^mikäli
haiutaari, sanoi Vlshihski, ' ; ' ':
Hän korosti Neuvostoliiton- h a ­luavan
vahvistaa raiihaa * atomi­aseen
kieltämisellä. — "Alleviivaan,
ettei kysymys ple vähentämlsesiä
tai supistamisesta , — jolta sanoja;
Tniinän ja Acheson käyttivät —
vaan minä tarkoitan atomiaseen
' •••.kieitoaV:,, V.'
: "Voiko kukaan spälllä. etteivätkö
aselepcneuvotteiut voisi muodostua
mehestykseUisiksl, jos. YK:n sotavoi­mien
ylipäällifckö, kenraali Rldgway
vain lopettaisi esteiden panon neuvot­telu
jen tielle. Länsiliitto ivetääpär-haillaah
Kreikan ja Turkin s3kä Län­si-
Saksan mukaan hyöikäyshenldslln
suimnltelmilnsa, ja näille maille on
annettu erikoistehtäviä suunniteltaes­sa
hyökkäystä Neuvostoliittoa ivas­taan.
^. Amerikkalaiset ijohtajat, joilla
on Atlantin Uiton ohjat käsissään,
janoavat uutta maailmansotaa. Nämä
polltUcot s2llttä.vät Nauvcstolllton uh­kaavan
Yhdyayaltaih turvallisuutta.
He ovat koettaneet hyötyä paljon Neu-ivistoliitossa
viimeksi suoritetuista ato-jnikokeista",
hän sanoi.
Vishinski palautti mieliin, että Sta­lin
oU sanonut tämän kaJtaisia korkei­ta
suoritettavan tulevaisuudHssä ai­noastaan
Neuvostoliiton puolustami­seksi
hyökkäyshaluisen brittiläis-amerlkkalaisen
•valtioliiton hyökkäys­tä
vastaan. Stalin on selittänyt Neu-yostolliton
olevan halukkaan aloitta­maan
atomlpcnunituotannon supista­misen,
ja että Neuvpstolllttö ei ole
koskaan aikonut hyökätä Yhdysval­tain
tai jonkun muun valtion kimp-klen
atamlaselden kieltämistä, kaik-puun.
Neuvostoliitto ehdottaa kaik­kien
nykyisten-varastojen tuhoamista
sekä että nykyiset atcmisnerglaivarat
käytettäisiin rauhanomaisiin tarkoi­tuksiin.-'
'
"Vuosi vuodelta Y K toimii, .yhä
enemmän perussääntöjään. vastaan.
YK on joutunut harhateille.. Muut
päämäärät ja pyrkimykset • johtavat
nyt sen toimintaa", sanoi Vishinski.
Kolmen länsivallan esittämästä
varustautumisen vähentamissuun-
, nitelmasta Vishinski sanoi siltä
voitavan todeta että "vuori oh syn­nyttänyt
rotan — tässä tapankses-sa
kuolleen rotan". Yhdysvaltain
ulkopoUtiikka, Vishinski sanoi
useiden valtuutettujen suoslonosol-
..tusten kaikuessa, tähtää uuteen
sotaan, uusien verivirtojen vaodat-tamiseen.
Neuvostoliiton lilkopoil-tilkka
sitävastoin on rauhan poli­tiikkaa,
ja bn aina tähdännyt rau­hanomaiseen
yhteistyöhön. Aina
v:sta 1948 saakka on Neuvostoliitto
ehdottanut yleistä aseistautumlsei^
vähentämistä ja tämä ehdotus qin
pääkohdittain hyväksytty Y K :n
yteiskokbiiksessa. Jo Vi. .1948 on
Neuvostoliitto pyytänyt atomiaseen
;"'.'.kieltämistä.'^.;
::Vishins]^:;Syytti7Y^^
että se haluaa saada atcaniaseen lailr
llsekisl tarkoituki-ella tuhota kymms-uiätuhansia
Uimisia. Hän sanoi, että
lähsivaltojen suunnitelma hän
nioUtti "Acheson^iilienthalr--Bäruch
-suunnitelmaksi" - - b l i ^ yksin­kertaisesti
Ylulysvaitaih suimnitel^
Ja ahtaisi kckp valvonnan amerikka^
laisten käsiin. Häh kuvasi mahdotto­maksi
Achesonin ehdotuksen, jonka
mukaan "aseistäutianisenT^^^
seni ensiomnäi^enä vaiheena blfei kan-säinvälisen
aseisden luettelointi YK: n
valioiunnan johdolla. , . .
^Kaikki tällainsn puhe", sanoi Vis­hinski.
iön estänyt minua nukkumas­ta
yöllä, koska en ole voinut lopettaa
nauramista. Oli mahdotonta olla
purskahtamatta nauruim tälle sensaa­tiomaiselle
rauhanehdotukselle, jolle
esitän lämpimimmät ohhentoivotuk-psni."
Tämä Yishihskin lausimto he­rätti
valtuutettujen joukossa voimak­kaan
naiuninaallon.
:>^o!meh vallan ehdotus' on. pelkkää
pötypuhetta. ' Nyt .cnilmeintä, ettei
YhlysväJtain: aaevalvohtäel-dotuksss
symiy minääänlalsta valvcntaa eikä se
myö2lsaäh pysty, antamaan minkään­laista
^ turvaa millekään". Vishinski
.sanoi.
VteWnski kiteytti Neoyosipliiton
kannan seuraaviin k o h U i n : ; .0
1) Yleiiskokoukseh tulee selittää
että oiailistuminen hyökliäävään
Atlantin liittoon sekä amerikka­laisten
armeijan, ilmavoimien ja
laSVäsiÖD'ttikfkbhtien peinistaminen
- vieratsiih- maihin oh ristiriidassa
YK-.n'jäsenyyden kanssa. •
2) Korean sotaan csalUstavien
maiden^n lopetettava vihoUisiiudet
: id-^fttMAien'päivää tämän' jäl-
. i f t e«h'bii joukot vedettävä 38. levej-s-
• :.v.asteelle,:.j » v . „ . . . ; "
, ^) Kaildii ulkolaiset Joukot var
paaeh^otejpukot niildn Muettuina,
. on vedettävä pois Koreasta kolmen
kuuliauden kuluessa.;
4) Kaikkien Y K : n jäsenvaltioi-den
sekä tämän järjestön ulkopuo­listen
valtioiden tiilee kbltpphtua
. maalini^ konferenssiin keskuste-iemaän
varustautumisen volmak-li.
estä valvonnasta sekä a<«jsi
a s e e n l.ieUämisestä. . Tiiniän -kon
f e r e n s s l n l u l e e r l k a a ennen vuoden
l:esäl£UDn 1. päivää; : • '
5y • Yhdysvaltain, NeuTCstoliiton,
Englannin, Ranskan ja Kiinan t u -
iiee £x)!mia raahansöpimus, jobon
^ V maiden maiden on liityttävä.
:.; . <^äU:bU^3n'on;kat£3t^aVa.-että
inivbitna ia nyt;oIe:nas3ä olevat'ä^^
mipcmniifckäytstään rakentaviin tar^
.feoituksijnl On initä msrkityksellisin-ja
varu£t3ita .vähennetäänV Viiden
suiir/allah.. : välir.en rauhsnsopimus
mucdostiiisi' tehokkaaksi'y,^
issn päämäärän saayuttämiseksi,' johon
miljabiiat/ihmiset pja^klvätv' Tälsi^lii'
ratihah puolesta johtaa täydelliseen
voittoan kuteri .Stalin oh eiinustaiiut",;
sanoi Vishiii^i^i, joka icp^
ks^^öittaaialla , kaikkia ; valtuutettuja
tukemaan hänen ehdcttistaan jolcä bn
sellaineniiettä kaiMti; niaaili^^
•ha'a';Takastav'afc kansat voivat tferveh-;
tiä • sitä;'tyyäytj^s^
VisKinskinyhtlen tunnin, ja 17™
nuuttia ;kestän«:sh. puheen,; jälkeen
yleiskokouksen puheenjohtaja Neryo
PpettÄJa kertoo, «tft « t
sitten aietslssä:©U
ne tulJvat^iJseJn^ijjin^juanc
~ Kalle:--Kyjmkafopet
loin peloittl! • • .
KIJN VAARA iJiHESl
. Kohne skotlanukista istit
sunnuntaina lurkossa. Saait
tyttyä pappi kehoittl jokaiä
kuntalaista antamaan csuut*
lehthn..;',t^'Mlf;-,>,v,;^,^;
, SkptlantUaiset hennostni^
nähtävästi; kun kolehtUaal
heitä. Kun se tuli k * ^ -
skoteista; pyörtyi ja kaksili|
toi hänet ulos? J v . : ; M %
EI TYYDYTTS!«IT
Vanhempi rouvashenkilö tiil
Kin j a pyysi vaatimatonta hj
Sellahien olikin vapaana
Otti rpiivan laukun ja \s^at
teliaalla liikkeellä häntä
hissiin.
y Ei, sanoi rouva. — Kyn.
sittenkin pn Iiian'pieni.'liJaks
luimmiri vähän enemmän. ••'
kaasta vähentämisestä, kansainvä- keskeytti asian käsittelyn.
aailman Rauhanneuvoston
in kokous hyväksyi
tärkeinä päätöt
-.Vien (LNS) — Maailman.Rauhan­neuvoston
Vienin kokouksessa, jonka
viimeinen Istunto oli marraskuim 6
pnä, hyväksyttiin 5 päätöslauselmaa,
tarkoituksella edistää rauhan palaut­tamista
maailmaan, parantaa maail­man
kansojen suhteita ja niiden elä­mää.
• ••r,,^-:'.',V;-;'.-;.-'' • y.;:'.-^.'::
Tärkein . päätöislauselmistä hyväk­syttiin
viimeisessä Istimncssa marras­kuun
6 pnä. S3 cn osoitettu JYKille
ja lähetetty nji; Pariisissa koollaole-van
YK :n Yleiskokouksen puheenjbh-tajajie.
Täs^ päätöslauselmassa ke-hoitetaan
viittä suurvaltaa solmimaan
Eselstariisumlssopimus, 'jbssä' ätomi-ja
muut joukkotuhoaseet ehdottomasti
kielletään. Tällaisen sopimuksen täy­tyy
pyrkiä vähitellen tapahtuvaan
^ei^tautumisen ..supistamiseen, jonkk
ohella eri maiden käytettävissä olevat
asevoimat Inventoidaan soveltamalla
kansainvälistä tarkastus- ja fvalyohta-järjestelmää.
Päätöslauseirnassa kiinnitetääri' Y
K:n huomio viiteen kohtaan. Ensiksi
osoitetaan Y K : h yrittävän .sovelluttaa
käytäntöön- YK:n ; päätöksiä,- .jbtk^
vaikka-ovatkin YK:n jäsenvaltojen
dnemmlstön ' hyväksymiä todellisuu­dessa
edustavat ihnjiskuxlnan vähem­mistön
mielipidettä. , Sellaisten scpi-mu.
sten tulisi käsittää mycdJini Aasia
ja siksi Kiinan Känsantäsaivaitä tulisi
kutsua YK:n.jäsenyyteen. , . ' , : •
Toisessa kohdassa osoitetaan 4 suur­vallan
ulkbmihlsterien kpkcukssh epä-onnistumisen.
ja Washingtonin ja Ot-ta.
wah'sopimusten vaikeuttaneen kaik­kia
toimenpiteitä assistäriisumiseksl
jä vielä enemmän, es^täneeni Saksan
ja vielä enemmän, estäneen Saksan
kansan yhtenäisyyden palauttamisen.
Kaikki nämä seikat ovat llsäheet so-danvaaraa
Euroopassa. *
Kclmanne.ssa kohdassa arvostellaan
San Franciscossa allekirjoitettua Ja­panin
rauhansopimusta. Samalla huo-rriai-
tetaan. että . kaikki vihollisuudet
tulisi lopettaa ja.,antaa Aasian kan­soille
oikeus ulkcmaiden" painostukses­ta
vapaaseen itsehallintaan.
Neljännessä -kohdassa vaaditaan
Egyptille, Iranille, MorakpUe ja toisille
Lähi- ja Keski-idän maille vapautta
hoitaa omat asiansa ilman ulkomaista
sekaantumista ja painostusta.
^Viidennessä koMassä käsitellään
aseistautumlskilpällua ja vaaditaan
tehokkaasti kontrolloitua aseistuksen
vähentärriistä. Täaiä tulisi sisältä­mään
atcmi- ym. joukkotuhoassideh
ehdottoman kiellon. -. ;; • '•,::.. •••.
Kaikki nämä kohdat käsitellääh laa.
jcnunih niistä hyväksytyissä erikois-päätöslauselmissa.
Korean kjrsymystä koskevassa pää­töslauselmassa
sanotaan mm., että
^ ^-ainaastaan ivilpittömyys. neuvotteluis^
sa ja suhtautumisessa' yleiseen mieli­piteeseen
voi johtaa sopimukseen. Jol­la
päätetään ^vihollisuuksien Icpetta-inlnen
ja*hyyäksytään Korean kansal­le
oikeus itse määrätä kt^tj
PäätösläuseUnassa keholtetaat
kia jotka ovat osallistuneet.]
vihollisuuksiin, sopimaan ne r,
sella tavalla neuvotteluissa, fi
kehoitetaan maailman kansoja
maan tätä päätöslauselmaa..
Kaakkois-Aasian ja Vietnami
kevissa päätöslauselmissa kehoi
heti kohtaiseen vihpllisuuksieii
tamiseen ja neuvottelujen kooU
sumiseeh yleistä sopimusta vait<
hon .sopimukseen: tulisi .sisältyä
kien ulko-maalaisten joukkojen
tamihen. Samanlaista inemtteli
tetään Burman, Malakan, Pilipp
ym. olevien aseellisten vihollism
lopettamiseksi.
• Rauhanneuvosto myöskin iir
että 562.000,000 ihmistä on alleki
taottt vetoomuksen, jossa vaac
viiden suurvallan rauhahsopimu
Canadan ranska
se! f
Tilannekuva Y K : n Yleiskokouksen Istunnosta Pariisista. Vasemmalla puhumassa Yhdysvaltain valtiosihteeri
Dean Acheson. Etualalla oikealla Neuvostoliiton ulkoministeri Andrei Vishinski ja vieressään Jacob Mallk.
Ottawa. — Canadan faiiMla
joukoille on asetettu kaikkein vaj
lisimmat ja kaikkein • rasittavin
tehtävät Koreassa, sanoi ;P.-E;(
npn, riippumaton parlamenttiedus
Chicoutimlsta. parlamentin; istunj
sa marraskuun 5 pnä. •
- Gagnon kieltäytyi peruuttämi
lausuntoaan ja sanoi -lausuntonsa
rustuvan tietoihin jolta hän oli i
nut Koreasta - haavoittuneena pai
rieelta veteraanilta. Jean Las.
ulkoministeri; Pearsonin partoen
avustaja vaati häntä peruuttaa.
. lausuntonsa.
bn nöyryjrttävää nähdä kuinka
nad^ ranskalaisia kohdellaan
voimissa. Hän -vaati tuticimiÄ
suorittamista J: G. Desrocliersin 1
AP palveluksesta eroittamisen jtk
ta, koska häh välttää sen tapa!
neen siksi, että kun häh puolusti'
nadan ranskalaisten oikeuksia.
Torontossa oli kesäk.
670,945 asukasta
Ottawa. — Tilastollinen toimi
ilmoittaa, että Torontossa olxji&
kesäkuussa toimitetun väenlaJ
riiukäan 670.945 asukasta eli ainb
taan 3.488 asukasta enemmän k
kymmenen /vuotta aikaisemmin |
niitetun väenlaskun' mukaan.' SB
. Toronton väkiluku lisääntyi ku^i
kin'ipaljoh huomattavammin oDi
•kaikkiaan 1,108,532 eli 198,604 en?
män kuin 10 v. aikaisemmiii.'
ff Kukaan ei muista tiicifl
kertaa tämä osoittaa kerran uudelleen sen, että Ontarion lainlaatija-kunnassa
tarvittaisiin sellaisia työväenmiehiä kuin on Bruce ^[agmi-son,
jonka valitsemisen hyväksi tulisi päättävästi j a määrätietoisesti
toimia.
"Gn hjivä, että kirjoitatte asiasta
cikein^Ja ajankohtaisesti" sanoi kyy-niUisyydestään
tunnettu ystävämme
Pietilä "hau tu juu tuunsa" sanot-iuaan
ja vääräivartisensa sytytettyään.
Sen jälkeen hän loi alta kulmiensa
merkitsevän katseensa, imaisi taval­lista
pitemmän ihenklsauhim. ja kuri
ei saanut muuta vastausta kuin "hm,
vailioiin", PietUä^-JatkoI: .
; y*^lsinaan niintista tuntuu, että
teidän pitäisi panna kirjoltuksilnne
' enemmän elämää, henkeä ja tunteita."
Kaunis ajatu^ja paikalleen sanottu,
myönsimone me, mutta sanoimme nyt
•vuorostamme, että "mitäs tuossa kier­retään
ja kaarretaan kuin kissa kuu­maa
puuroa. Ole hyvä ja käy kakshi
.käsin härän sarviin?" : :
' ^'Otetaanpa nyt se tri DuBoisin j^ut-tu-(
maailmankuulu amerlkkaiais-nee-keri-
historioitslja, jota nyt syytetään
rauhan puolesta toimimisen vuoksi
3lksi kun hän ei ole ilmoittautunut
"ulkovallan aslairileheksr' — allamer-kinneen
iisähqksautus) josta viime
tiistaina aivan oikein lehdessämme
kirjoitettiin. Ajankohtainen? Oi-fceinikö?
Totta maar! Mutta kuiva Ja
tunteeton!" ;/'i'':'
."Mitenkä olisi meidän pitänyt kir­joittaa"
tiedustelimme uteliaana?
"Tässä olisi .vähän hiin kuin mal­lia"
sanoi hyvin varustautunut Pietilä
'H <'eti'€Siln'taskustaan amerlkkalai-seh'k:
irjaliijan ja runoilijan Langston
"tiugheörii'"Chicago Defenderlssa jul-
KffSertiSff Ifftikkeliri josta saimme lu-
"Jos W. E. B. buBois pannaan van­kilaan;
» ihmettelyn aalto kulkee läpi
nallihan;' 'Eurooppa ihmettelee, Af­rikka'
ihmettelee, Aasia ihniettelee, ei­kä
mikSäii-C tuomari tai valamiehistö
kykene .vastaamaan siihen kysymyk­seen
mikä on tämän Ihmettelyn ta­kana.
Amerikan demokratian viiriä
lasketaan edelleen, erikoisesti maapal­lon
ivärillisten ihmisten silmissä. Mil­joonien
sydämiä suututetaan, häly te­tään,
terästetään ja lujitetaan.
"He ei>^t usko sen olevan oikein,
sillä tri DuBois on enemmän kuin
ihminen; Hän on kaikkea sitä, minkä
puolesta hän on seisonut yli 80-vuoti­sen
elämänsä aikana. Minkä puoles­ta
häh ph seisonut, pn sitä mitä hyvää
tarkpittavat miljppnat IhmLset kaik­kialla
maailmassa haluavat — sää­dyllinen
maailma, missä yksi maa ei
ole tpisten yläpuolella, el värirajaa,
ei siirtomaita, ei enää köyhyyttä, mis­sä
kaikU^voivat opiskella ja ihmisten
keskuudessa vallitsee vapaus, rakkaus
Ja ystävyys: Niin kauan kuin minä
muistan; 'tri' DuBois on kirjoittanut
puhunut ja työskennellyt näiden ta-votteiden
puolesta. Hän aloitti työnsä
paljon ennen minun syntymääni, nos-
'täakseen järjen intohimojen yläpuö-,
lelle, suvaitservaisuudeh enriakkoluu-lojen
yläpuolelle, hyvinvoinnin köy­hyyden
yläpuolelle, tietoisuuden tie-tämät^
myyden yläpuolelle, yhteistoi-minnah
kiistojen yläpuolelle, tasa-ar-
Ycisuuden Jim Crpwn yläpuolelle ja
ra;dhan.A-pcnunin yläpuolelle. ;
"Joku VlVäshingtonissa haluaa
panna tri DuBoisin vankilaan. Joku
Eansicassa halusi panna Voltairen
vankilaan. Joku Espanjaissa. lä­hetti
Espanjan suurimman runoili­jan
Lorcanin mestattavaksi. Joku
Hitlerin aikaisessa Saksassa poltti
kirjoja, ajoi Thomas Mannin
maanpakolaisuuteen Ja vei johta­via
Juutalaisia oppineita kaasu­kammioihini
Joku Kreikassa antoi
kauan sitten Sokratekselle myrkky­maljan
juotavaksi. Jpku pystytti
G ols^atalle ristin Ja joku löi naulat
Kristuksen käsiin. Joku sylki hä­nen
vaatteilleen. Kukaan ei muis­ta
heidän nimiään." ;
: Hetken lukemaamme mietittyä sar
noimme "pdottavalle" Pietilälle, että
erittäin hyvä on tämä. Langston
Hughesin kirjoitus, mutta .ycitimrme
puolustella lehtemme toimitusklrjoi-tuksen
kuivuutta sillä, että valitetta­vasti
meillä ei ole; käytettävisrä
Hughesin mallisia runoilijoita. Joita
sivimiennsn sanoen ei ple kovhikaan
montaa tällä mant,ereelia. Sitäpaitsi
hätäännyimme sancmaah, että mitäs
veli Pietilä sanoo niistä suomenkieli­sistä.
"tosidemokraattlsista'* lehdistä,
jotka oLvät ole panneet edes tikkua
ristiin tri DuBoisin asian johdosta?
"Eikö ole jotakin arvoa sillä kun mei-dän
lefitemme Vapaus ainakin jiit
kirjoittaa - ajankohtaisista kysjm
slstä?"" ' '
«No, enhän minä nyt VapM
Jonnin Joutaviin sotahuntonila
sen semmoisiin halua rinnai
sanoi Pietilä Ja kaskipa vifläs
että Vapaus on sittenkin lehti
kaikkien maanmieslemine
lukea Ja tilata - - sittenldn TJi
he eivät viimeistä piirtoa
olisikaan •Vapauden kannall»'
kissa kysmyksissä.
"Totta on, etiä Vapans
rauhan hyväksi, kansalaisrtp»
sien säilyttämisen poole'»
yleensä plkkuihmisten
parantamisen hyväksi - ja W
• nän vielä.senkin, että Vap»»
. useimmiten oikeassa", sanoi
iUä. mutta el roaltUnnt dU I
' tamatta lausuntoaan: '^dUe
mittaJUIe sanon kuitenkin,
riitä se vaikka kirjoitetaan •
Ja aJankohtaisesU, mikä OJM
perusedeUytys, sillä ihoisi^
paremman huomenen -aii««TH
työväenlehdlstä, täytyy ^
enemmän elämää Ja » " 1 ^
tunteita." .
PietUä pn epäilemättä o U " » ^ ^
tpimituksen työn laadun p a r ^
sen että lehtemme tilaamisen tav
lisuudensuhteen - ^ ^ " ^ ^
tunnettua, että "toden
koskaan kUtosta saanut", el a a ^
eläissään, nlto totuus 0°
siksi Itsepintainen, että se P*'
kukoistaa samalla kun V o I t g « ^
gitsijat Ja hitlerilälset
Jat hukkuvat unhoituksen » « » ^
merce^, — Känsäkoura.