Vapaus, August 4, 1925

              li
II -5
<
» I
1
•M
I
. ' h
"il
EsoiaaMs^a työväestöä asjsen^anattsja, flmss-
^ SBdbarFEsa, O c t , joka tiistai, torstai j a lausntai-
T o i m i t t a j a t :
S. G. N E I L . ASVO V A A R A.
V A P A U S (Liberty)
Tha only organ of Finnish Workers in Canada. Pub-tlshed
i n Sudbury, O n t , every Tuesday. Tbursday and
Estorday.
Eegistered at the Post Office Department, Ottawa,
es g£Cond class niatter. _
General advertising rates 75c per coL incb. M i -
nirnum cbarge for single insertion 75c. The Vapana
la the best advertising medium among the Finnish
.People in Canada. -
Vapauden konttori j a toimitus: Liberty BIdg Lome
Et. Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sadbnry, Ont.
Jos ette m i l S i n tahansa taa vastausta ensimaiseen
kt^eeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.!
^TBOonallisella nin»ellä.
J . V. K A N r : 4 S T 0 . Lukkeenhoitaja.
Worker-Iehden avustaminen
Puolueen toimeenpanevan keskuskomitean ja kieli-järjestöjen
toimeenpanevain komiteain kiertokirjeissä,
jotka on lähetetty piirien toimeenpaneville komiteoille,
^upunkien keskuskomiteoille ja osastoille, ilmotetaan
englanninkielisen äänenkannattajamme olevan perin vai­keassa
taloudellisessa asemassa ja kehotetaan jäsenistöä
heti ryhtymään toimenpiteisiin rahan kokoamiseksi.
M. ra. selitettiin kirjeissä, että, ellei rahaa heti saa­da,
täytyy keskeyttää lehden julkaseminen, koska toi­meenpaneva
keskuskomitea ei voi enään luovuttaa leh­delle
yhtään käytettävissään olevista varoista, jotka o-vat
kootut muihin tarkotuksiin. Ja väärin olisikin tehty,
jos esim, puolueen edustajakokouskulujen maksamista
varten koottuja varoja olisi käytetty lehden avustami­seen,
niin tärkeää kuin lehden ilmestyminen'onkin-
Englanninkielisen äänenkannattajamme tunnetuksi
tekemiseksi ja levittämiseksi canadalaisten työläisten
keskuuteen täytyy puolueemme vielä tehdä paljon voi­makasta
työtä, ennenkuin sen tilaajamäärä saadaan niin
suureksi, että se pysyy pystyssä vähällä avustamisella.
Ja tässä työssä tar\'itaan jokaista puolueen jäsentä.
Muutamat toverit selittävät, että suurimpana syynä
siihen, ettei Workerin tilaajamäärää ole tähän ipennes-eä
saatu huomattavammin kohoamaan, on siinä, ettei
puoluehallinto, ole ottanut kuuleviin korviinsa niitä
«neuvoja», joita sille on annettu lehden levitystyön oh­jaamisen
suhteen. Väitetään, ettei se ole yrittänytkään
levittää lehteä niinkutsuttujen tupa-agitaattorien liik-keelläpitämisellä,
eikä mobilisoida levitystyöhön puo­lueen
englanninkielistä jäsenistöä, «jolle Workerin le­vittäminen
ja tukeminen kuuluu», kuten he sanovat.
Niin valitettavana kuin pidämmekin sitä, ettei puolu­eemme
ole paremmin onnistunut pää-äänenkannattajan-sa
levittämisessä canadalaisen työväestön kes'kuuteen,
emme kuitenkaan voi, emmekä saakaan, hyväksyä sitä,
että puolueemme vieraskielinenkään jäsenistö ottaisi
tuollaisen kannan tässji tärkeässä kysymyksessä, jonka
oikeasta ratkaisusta suuressa määrin riippuu liikkeem­me
menestys.. Sillä syytä on.^sysissä, jos on sepissäkin.
Eikä se poistu sillä, että vain toista arvostellaan anka­rasti
ja jäädään odottamaan sen «järkiintymistä».
Suurimpina syinä lehden rahapulaan voitanee tällä
kertaa pitää'työttömyydestä johtunutta rahattomuutta
niiden englanninkielisten työläisten keskuudessa, joiden
keskuuteen Workeria nykyään eninmiän leviää. Alber-tassa
oh toista vuotta käyty melkein yhtämittaista lak-kotaistelua
ja Nova Scotiassa o l i suuri osa kaivosmie-histä
vain osan ajasta työssä jo kauan ennen viisi kuu­kautta
sitten alkanutta lakkoa. Tämä ei ole ainoastaan
merkinnyt sitä, ettei lehden levittämiselle ole ollut min­käänlaisia
mahdollisuuksia näillä alueilla, vaan vielä
sitäkin, että lehteä on täytynyt lähettää ilmaiseksi suu­relle
osalle tilaajista, puhumattakaan osastoista, jotka
eivät ole piticin aikoihin kyenneet maksamaan levitettä­viksi
lähetetyistä irV)naisnumeroista, joiden entistä suu­remmissa
määrissä näille alueille lähettäminen on ol­lut
välttämätöntä, niin puolueen edun kuin työläisten
taistelun tukemisenkin kannalta. Mainita voisi myös sii­tä,
ettei esim. suomalaiselta jäsenistöltä ole tänä vuon­na
saatu tavanmukaista avustusta. Päinvastoin, osa vii­mevuotistakin
osuutta on vielä maksamatta, kuten osas­tojen'
kokousreferaateista selviää. \
Mutta kaikkein suurin syy kieltämättä on siinä, ettei
läheskään kaikissa puolueen osastoissa, suomalaisista
tuskin yhdessäkään, ole' toimjttu viimeisen edustajako­kouksen
tästä asiasta tekemän päätöksen mukaisesti,
vaikka sitä on ylempien orgaanien taholta; tämän tästä
painostettu. Ei ole nim. valittu lehdelle asiamiehiä ja
järjestetty niiden toimintaa niin, kuin oli puhe.
Ryhtykäämme siis jokaisella paikkakunnalla tarmok­kaisiin
toimenpiteisiin nyt käynnissä olevan avustusryn-täyksen
aikana, kootkaamme ja lähettäkäämme lehdelle
rahaa ja tilauksia, ja muistakaamme samalla kertaa jo­kaisessa
osastossa huolehtia siitä, ette! lehden levitystyö
iopu silloin, kun viimeinen rahaerä lähetetään, vaan et-tä
se jatkuu edelleen mahdollisimman tehoisana ja tu­loksia
tuottavana-
Katsaus Canadan ulkomaakauppaan
Tämän vuoden maaliskuun 31 päivään päättyneen
virkavuoden tilastot Canadan ulkomaakaupasta osotta-yat
kapitalisteilla olleen «hyvän ajon». Huolimatta sii­tä,
että vuoden vehnäsato o l i vain kolme viidettäosaa e-dellisen
vuoden vdinäsadosta, Canada vain vahvisti a-semaansa
kansainvälisillä kauppamarkkinoilla. Viennin
lisääntyminen ja tuonnin väheneminen kohotti kaupan
aktiivisen balanssin 272,134,816 dollariin^ minkä suu-
Tuista balanssia ei ole saavutettu muulloin, paitsi sota­vuosina.
Vientikaupan arvo o l i : '
1 9 2 4 . . . . . . . . ^ . . . . : 1,045,351,056 dollaria ja
• 1 9 2 5 . . . . . . . . . . . . . .1,069,067,353 dollaria
Va£t22T-'£t numerot tuortlikaupsHsa olivat:
1924 893,366,867 dollaria ja
1925 796,932^37 dollaria
Kauppabalanssin edullisuus käy ilmi seuraavista nu­meroista:
1924 151,9ai,189 dollaria ja
1925 272,134,816 dollaria.
Yhdysvallat oli Canadan paras liiketuttava. Exlelli-seen
vuoteen verraten väheni kaupankäynti Yhdysval­tain
kanssa niin, että vienti o l i 13,250,000 ja tuonti y l i
91,000,000 dollaria. Otaksuma että raaka-aineitten
tuonti olisi vähentynyt ei ole oikea, sillä tilastot osotta-vat
päinvastaista. Tilastot pääasiallisempien raaka-ai
neitten tuonnista osottavat Yhdysvalloista tuodun
(paunoissa):
1924 1925
Puuvillaa . . . . . . . . . . . . . . . 95,596,606 100,879,251
Villaa 10,375,9^1 14,362,890
Kumia 28,877,244 34,386,858
Sokeria 839,^20,000 838,742,661
Vuotia ja nahkoja 46,157,990 50,258,815
Suurbritannia o l i "Midysvaltain jälkeen toiseksi pa
ras Canadan tuotteiden ostaja, ollen vienti 395,850,000
dollaria ja osottaen 35,793,200 dollarin Ibäystä edelli­seen
vuoteen verraten. Canadan tuonti -emämaasta vähe­ni
noin 2,500,00 dollarilla, tehden 151,000,082 dolla­ria.
Kaupassa Suurbritannian kanssa jäi Canadaile siis
244,750,000 dollarin suotuinen balanssi Yhdysvaltain
kanssa käydyn kaupan synnyttämän 77,750,000 dollarin
suuruisen epäsuotuisan balanssin peittämiseksi. Tämä
suotuinen kauppabalanssi Suurbritannian kanssa on
vaikuttanut, että Canadan dollari on kyennyt saavutta­maan
suunnilleen soman arvon kuin Yhdysvaltain dol­lari,
jo ennen kuliapohjalle palaamista. Ja brittiläiset
markkinat eivät ole ainoastaan auttaneet rahamme ar­von
palautumista, mutta ne myös vetävät puoleensa suu­rimman
osan vietäväksi riittävästä maanviljelyksen ja
karjatalouden tuotannosta. Jos käsittelemme brittiläistä
valtakuntaa yhtenä kokonaisuutena, niin nousi vuoden
kuluessa viennin arvo 475,140,259 ja tuonnin 194,991,-
066 dollariin. Canadan kauppa brittiläisen valtakunnan
kanssa, Suurbritaniaa lukuunottamatta, esitetään seu­raavassa
taulukossa:
Austraalia
Bermuda
Intia
Guinea
Etelä-Afrikka
Länsi-Afrkka
Länsi-Intia
Honkong' ^ ,
Newfoundland
Muut maat
Vienti
\ ?12,037,203
1,733,606
6,155,522
2,422,524
9,276,502
394,911
10,848,487
1,707,560
.12,701,428
6,931,864^
Tuonti
$2,634,712
74,839
12,929,744
6,938,760
^,144
195,785
14,882,098
1,861,793
1,611,238
1,485,32^
^äitä. brittiläisen vali^akunn^a markkinoita pyrkivät ca-nadalaiset
liikemiehet kdbittämään erikois-sopimuksilla,
jotka asettaisivat valtakuntaan kuuluvat maat' edulli­sempaan
asemaan kuin muut.
Vaikka melkein puolet vientikaupastamme tapahtuu
brittiläisen valtakunnan ja Yhdysvaltojen kanssa, on
Canada laajoissa liikesuhteissa muittenkin maitten kans­sa.
Niitten laajuus ilmenee seuraavasta taulukosta:
Vienti Tuonli
Saksa $24,234,685 $ 6,772i590
Ranska. 10,290,063 18,436,361
Belgio ^ 16,633,411 5,061,912
Argentina 10,322,373' 6,262,738
Japani 22,011,088 7,005,056
Italia 14,139,375 1,926,138
Cuba 7,142,406 7,798,128
Alankomaat 12,644,245 5,007,323
Ruotsi 3,906,572 1,191,054
Kiina 7,838,187 2,521,874
Brasilia 3,417,249 1,818,213
Kreikka 5,369,933 423,810
Meksikko 2,856,409 2,550,815
Norja 2,091,195 741,135
Sveitsi 745,174 7,801,575
Rumania 32,882 3,662
Muut maat 32,794,676 16,545,813
Enemmistö näistä on ruokatarpeita tarvitsevia maita,
jotka tulevat yhä suuremmassa määrin 'kääntymään Ca­nadan
puoleen, kun Yhdysvallat vuosi vuodelta voi lä­hettää
yhä pienenevän määrän ruokatarpeita, pääasias­sa
viljaa. Viljan lähettäminen itään on viime vuosina
suuresti nousut, eniten kuitenkin Saksaan, joka ermen
sotaa tuotti viljansa suurimmaksi osaksi Venäjältä. Mut­ta
Venäjän vähinerin noustessa tuotantokykyisemmäksi,
tulee Canadan ja sen välille tiukka kilpailu Europan
ruokatarpeitten markkinoista.
Canadan moanviljelys-ja kasvistuotteittfen koko vienti
nousi 433,298,877 ja karjataloustuotteitten 163,031,415
dollariin. Puu- ja paperiteollisuustuotteitten vienti nousi
253,610,024 dollariin. Muita tuotteita vietiin maasta
seuraavasti:
Kutoma-ja kehruu
Rautaa ja valmisteita
Muita metalleja
Mineraaleja
Kemiallisia valmisteita
muita valmisteita
$9,711,720
57,405,940
90,370,788 )
20,728,986
16,209,820 ja
14,699,783 arvosta
i Uutta Seelantia lukuunottamatta on Canadasta tul­lut
maailman suurin vientimaa maan kutakin asukas­ta
kohden laskettuna.
JKapitalisteilla oli «hyvä aika», mutta työläisillä o li
«huono aika».
KaiMUe niille Ontarion osastoil­le,
joiden jäsenistöä työskentelee
puutavarateollisuudessa, on lähe­tetty
kiertokirje, jossa kehotetaan
ryhtymään kiireellisiin ja tarmok­kaisiin
toimiin, saadaksenune. tulok­sia
tuottavan järjestämistyön alulle
metsätyöläisten keskuudessa.
Osastoissamme on totuttu teke­mään
päätöksiä j a esityksiä oikeas­taan
vain siksi, että siten tyydyte­tään
omaa kolkuttavaa omaatuntoa,
hyvin tuntiessarame, että emme ole
tehneet läheskään kaikkea sitä m i ­tä
olisimme olleet tilaisuudessa te­kemään
työväenliikkeen hyväksL
Me olemme puhuneet kauhean pal­j
o n metsämiesten järjestämisestä
näinä viimeisinä vuosina, mutta,
kuten usea muukin kysymys, on se
jäänyt vain pelkäksi puheeksi suu­remmalta
osalta. Näitä kiertoku--
jeitä ei ole lähetettty vain siksi,
että osastot laatisivat pöytäkirjoi­hinsa
jonkunlaisen pykälän j a v a ­litsisivat
nimellisen toimikunnan,
jolla ei edes alkuunkaan olisi
mitään tarkotusta ryhtyä mihinkään
vakavampaan toimintaan. ^
Nämä tällaiset sunniintaipäätök-set
täytyvät ainakin tähän kysy­mykseen
nähden jäädä tekemättä.
Jokaisen piiritoimikunnan on kat­sottava,
että alueensa osastot tule­vat
tekemään asiasta totta, sillä
järjestömme keskusvirasto tulee a r ­motta
paljastamaan jokaisen osas­ton,
joka ei näe velvollisuudekseen
ryhtyä tehokkaisiin j a asianmukai­siin
toimenpiteisiin ainakin jäsenis­tönsä
järjestämiseksi. Tämä tulee
näyttämään kieltämättömillä todis­teilla,
josko osastomme ovat vain
huvittelu- j a tanssiyhdistyksiä, jotr
ka heti tutisevat j a vapisevat sil­loin,
kun tulee kysymys työläisten
järjestämisestä. Ja jos todellakin
löytyy sellaisia osastoja, jotka e i ­vät
omaa mitään vakavampaa, niin
sellaisen osaston perustamisessa on
ehdottomasti tapahtunut- suuri e-rehdys.
Kommunistiosastot eivät
saa olla vain nimipäiväväkestejä
varten järjestettyjä yhdistyksiä.
Niiden- pitää olla työväen keskuk­sia,
joissa jokainen uusi taistelu-suunnitelma
keksitään ja pannaan
käytäntöön heti ensimäisessä tilai­suudessa,
jos se osoittautuu tuloksia
tuottavaksi.
Voiidiaan ehkä kysellä, että miksi
sitä nyt tällaista meteliä pidetään,^
kun kerran jo tähänkin mennessä
on tehty, mitä oikeastaan on kyetty
tekemään. Katsotaanpa, onko asia
sentääi} tuolla tavalla. Onko to­dellakin
tehty kaikki, mihin olisi
kyetty j a edes sekään mikä olisi
ollut velvollisuutemme. Muistaako
kukaan, kuinka kauan aikaa on
kulunut siitä, kun lähdettiin jär­jestämään
metsätyöläisiä t'äällä On­tariossa.
Sekin on j o taidettu u-nohtaa.
Ja tietääkö kukaan, kuin­ka
monta järjestömme jäsentä,
jotka työskentelevät puutavarateol­lisuudessa,
kuuluu metsämiesten u-nioon?
Sitä ön todellakin vaikea
sanoa, sillä aniharva osastoistamme
on välittänyt pöyk^ösen pölyä, kuu­luivatpa
heidän jäsenensä järjestet­tyihin
työläisiintahi ei. Mainitkaa­pa
yksikään osasto Ontariossa, jos­sa
olisi tämä asia otettu vakavasti
huomioon. Kaikille muille nauku-jaisille
ja protestipäätökisille on
kylläkin lainattu jakamaton huo­mio,
mutta työläistep j a omien jä­senten
järjestämiskysymys on kyl­mäverisesti
sivuutettu, kuten j ou
tava asia ainakin. Osastojemme jä­senet
eivät tuotantolaitoksen palve­luksessa
ole olleet sanottavastikaan
muita kummempia, vaikka kylläkin
ollaan toisissa tilanteissa valmiit
kerskumaan järjestäytymisestä ja
valveutuneisuudesta, täyttä päätä.
Allekirjoittaneella ei ole pienintä­kään
halua puhua solvaavaa kieltä
järjestömme jäsenistä, mutta tässä
tapauksessa puhuukin entinen elet­ty
elämämme lahjomattomilla tosi­asioilla,
ja = olisipa hauska tavata
toveria, joka kykenisi näyttämään,
että asia ei olisi edellämainituUa
tavalla.
Samaa täytyy sanoa puutavara-työläisten
teollisuusunion alueviras-toistakin,
sillä nekään eivät ole o l ­leet
tehtäviensä tasalla. Mutta täl­laista
huolimattomuutta ei enään
saa jatkua, ellemme halua, että
kommunistisesta liikkeestä meidän
käsissämme tulee vain tyhjä lause­parsi,
jolla ei ole mitään käytän­nöllistä
merkitystä.
Puolueemme osastojen j a piiri-virastojen
täytyy katsoa, että asias­ta
tulee tosi j a että jokainen te­kee
velvollisuutensa j a että kierto­kirjeissä
mainitut toiminnan ko­miteat
perustetaan jokaiseen osas­toon
aivan ensi tilassa. Näihin k o ­miteoihin
on. saatava' sellaida to­vereita,
jotka ymmärtävät järjes-täytymisen
arvon j a tarpeellisun-den
j a joiden tinkimättömänä teh­tävänä
tulee olla katsoa, että jo­kainen
osastojemme jäsen, joka tä­män
syksyn j a tulevan talven a i ­kana
siirtyy metsiin eli sahatöihin
yhtyy teoBisuusuniEosa jäseneksi
j amaksaa jäsenmaksunsa säännöl­lisesti,
sekä ainakin kerran kuukau­dessa
lähettää idrjeellisen seloste-l
u n työoloistaan toiminnan komi­tealle.
Eikö siinä olisi jo kylliksi, että
jäsenemme kuuluvat unioon j a mak­savat
osaston j a union maksunsa?
Pitääkö heidän vielä kaiken muun
lisäksi tehdä tili osastoille yksityi­sestä
elämästään jokaisena kuukau­tena?
Sitä ei vaaditakaan. Mutta
kommunistipuolueen jäsen ei saa
unohtaa puoluettaan j a liikkeemme
läheisempiä tarkoitusperiä' työmaal­la
ollessaan. Kaikkein vähiten juu­r
i siellä, sillä työmaan täytyy tästä-lähtien
olla se paikka, jossa laajin
j a rakentavin työ liikkeemme hy­väksi
tullaan tekemään.
Tässä ei riitä vain se, että kes­kustellaan
työmaatoiminnan tar­peellisuudesta,
sillä ilmian käytän­nöllistä
kokemusta me emme voi
toivoa mitään varmaa j a asiallista
mistään asiasta. Se ei saa riittää,
että henkilö menee metsään j a ylei­sestä
painostuksesta ottaa union jä­senkortin
' j a kerran kuukaudessa
kirjottaa muodollisen kirjelapun o-sastonsa
toiminnan komitealle. Jos
tämä suunnitelma jää vain tähän,
niin silloin ei olla paljoakaan voitet­tu.
Tämän komitean tulee valvoa,
että jokainen osastonsa jäsen toimii
parhaansa jokaisella työpaikalla
järjestämistyöskentelyn hyväksi.
Sen ei tarvitse merkitä aivan s i ­tä,
että jokaisesta jäsenestä teh­täisiin
union telikeitti j a järjestä­jä.
Siihen eivät kaikki jäsenemme
olisi kyllin kyvykkäitäkään. Mutta
jokainen jäsen voi kirjottaa. osas­tonsa
valvontakomitealle työpaik­kansa
oloista ja niistä mahdolli­suuksista,
mitä siellä järjestämi­seen
nähden on olemassa, sekä kei­not
millä tälle työmaalle voidaan
parhaiten päästä, j a jos joukossa
sattuisi olemaan joku, joka olisi
valmis ottamaan delikeitin tehtävät
tällä kämpällä. Samalla kertaa.voi­vat
ja täytyykin osastojen jäse­nien
tehdä parhaansa auttaakseen u -
nion järjestäjiä, muodostamalla kes­kusteluryhmiä
kämppämiesten kes­kuuteen,-
joissa ryhmissä heidän täy­tyy
yhdessä toisten samanmielisten
kanssa olla alkuunpanevana voima­na.
Näin saadaan kiinteä yhdyssi­de
y l i kok^ laajan j a asumattoman
metsäalueen, j a kun osastojen toi­minnan
komiteat vuorostaan ker­ran
kuukaudessa tekevät seikkape­räisen
selostuksen puutavaratyöläis-ten
.uniovirastoon, niin sieltäpäin
voidaan paljoa helpommin j a tar­mokkaammin
ryhtyä järjestämistyö-hön
ajan j a paikan vaatimuksien
mukaisesti.
Joku voinee arvella, että jos työ-maatoiminta
järjestetään tälle poh­jalle
jokaisessa osastossa, niin sil­loin
ei oikeastaan ole molempien
järjestöjen tarpeellisuutta. «Tähän
täytyy vastata seuraavaa. Suuri
enemmistö työläisistä voi yhtyä u-nioon
ja toimiakin uniossa, mutta
vain' valveutunut vähemm«tö voi
ymmärtää luokkataistelunf^a val­lankumousliikkeen
vaatimuksia. U -
nioiden jäsenet j a itse uniotkin voi­vat
kulkeutua harhaan j a omaksua
porvarillisia näkökantoja. Kommu­nisteille,
ei sellainen ole sallittua,
eikä se ole mahdollistakaan, jos he
todella ovat kommunisteja. Niin
tyynellä kuin myrskyssäälläkin on
kommunistien airia ohjattava j a o-sattava
oikeaan ja oltava ensimäi-senä
menossa kaikissa työväen pyr­kimyksissä.
Vain sillä tavalla voi­daan
saada suure^ joukot myötä­tuntoisiksi
asiallemme j a toimimaan
suuren päämäärämme hyväksi. Jo­kaisen
osaston, jonka jäseniä työs­kentelee
metsätöissä, on aikaUe-matta
perustettava tällainen komi­tea
j a katsottava^ että yhtähyvin
jäsenet kuin tämä komiteakin täyt­tävät
tehtävänsä kaikkien kykyjensä l i .
mukaisesti, sillä ^ m ä yritys ei ole
mikään ttirhanaikainen seikkailu,
vaan siitä täytyy muodostua se y h ­distävä
side, joka liittää osastot
j a työmaan toinen toisiinsa. Tä­mä
toimenpide vie meidät käytän­nön
kouluun, jossa työmaatoimin­nan
eri puolet tulevat kokeilun
.alaisiksi. Laajoilla j a asumattomil­l
a metsäperukoilla työskentelevien
työläisten keskuudessa voi suora so-lupohjalle
kulkeutuminen, ilman
vastaavia kokemuksia käydä liian
seikkailevaksi j a mahdollisestti liik­keellemme
vaaralliseksikin. Tätä
menetelmää käyttäen, eivät osas­tomme,
eikä järjestönune joudu
vaaran alaiseksi j a kuitenkin olem-toiminnan
edut, joiMn allekirjotta-
Dutkia vakavasti uskoo. Ja sen
lisäksi on tämä tällä kertaa lähin
käsillä oleva keino metsä- j a seka­työläisten
järjestämiseen, jossa me
emme todellakaan saa enää viivy­tellä.
Samalla on ryhdyttävä ripeään
toimintaan varojen hankkimista var­ten
metsätyöläisten' järjestämiseksL
Jokainen käsittää, että varojen
puutteessa ei pystytä mihinkään ja
että varojen hankinnassa ovat o-sastomme
ainakin näin alussa pal­j
on kyvykkäämpiä kuin pieni ja
alotteleva metsämiesten nnio. K u ­ten
kiertokurjeessä mainitaan, ovat
kerätyt varat lähetettävä selvyyden
vuoksi järjestömme keskusviraston
välityksellä union päämajaan.
Kiertokirjettä ei ole lähetetty
muille kuin Ontarion osastoille ja
Ontariossakin vain niille, joissa o-taksntaan
olevan metsissä työsken­televiä
työläisiä. Mutta mikäli toi­minnan
komiteoiden perustaminen
on kyseessä, niin ei olisi vahin­goksi,
vaikka kaikissa osastoissa,
joissa on kulku- j a metsätyöläisiä,
ryhdyttäisiin samoihin toimenpitei­siin
kuin Ontariossakin.
Hyvät toverit. AUekirjottanut
tietää ja tuntee, että osastomme
muodostuvat rehellisistä j a asiaan
innostuneista työläisistä, jotka voi­vat
saada tavattoman paljon val­mista
j a siksi uskaltaakin hän toi­voa,
että tästä työstä tehdään täl-läkertaa
'täysi tosi ja että tule­va
talvi uhkaavasta työnpuutteesta
huolimatta tulee olemaan suurten
toimien j a rakentavan työskentelyn
talvi. Voidaan kylläkin sanoa, et­tä
vieraskielisinä j a muukalaisina
me emme kykene saamaan suurta­kaan
aikaan, mutta samalla taval­l
a me olemme sanoneet jo pitkän
aikaa j a kärsineet jokaisen pikku-japparin
kynimistä j a suurten ura­koitsijoiden
nylkemistä monta vuot­ta,
eikä apua ole tullut, enempää
oikealta kuin vasemmaltjfliaan. O l ­kaa
varmoja, että nämä Ontarion
tukkiherrat e|vät järjestä englan­nin-
tahi ranskankielisiä työläisiä
meidän unioihimme, vaikka odottai­simme
sitä tuomiopäivään saakka.
Se on meille itsellemme kuuluvaa
työtä, j a meidän on siihen ainakin
joskus ryhtyminen, jos sen tällä
kertaa sivuuttaisimmekin j a jokai­nen
kulutettu päivä vain lisää kär-simyksiämme,
jotka jo muutenkin
ovat kylUn suuret. Tämän tähden
täytyy meidän, työläisinä j a ennen­kaikkea
kommunisteina ottaa ensi-mainen
askel j a käyttää työskente­lymme
avuksi osastojemme j a puo­lueemme
voimaa. Meillä on jäse­niä,
jotka ymmärtävät järjestämi­sen
arvon j a voivat. tehdä paljon
tämän työn hyväksi, kun työsken­tely
vain saadaan 'käytännölliselle
pohjalle. Jos osastot valitsevat täl­laisen
komitean j a velvottavat jä­seniään
yhtymään unioon ja ole­maan
suorassa yhteydessä osastonsa
kanssa tämän komitean välityksellä,
niin jokaisen täytyy käsittää, että
silloin on meillä käytettävänämme
sellainen ase, jonka avulla voimme
saada paljon aikaan. Meillä tällä
tavalla on mahdollisuus tunkeutua
jokaiseen korvenloukkoon, mitä O n ­tariossa
löytyy ja missä metsä­mies
hikoilee sietämättömien olo­jen
keskellä. Ja ^ k u n tämä ko­neisto
annetaan metsämiesten jär­jestön
käytettäväksi, niin sittehän
on kumma, ellei järjestämistyöstä
jotain tule jo ensimäisenä talvena,
joka on edessämme..
Epäröimisen ja velttouden -täy­tyy
kadota. Jokaisen metsissä työs­kentelevän
jäsenen pitää kuulua u -
nioonsa toimivana j^enenä j a e n ­nenkaikkea
kommunistina, josta vas­tuu
lankeaa tälle toiminnan komi­tealle
j a ennenkaikkea osastoille,
joiden alatoimikuntia sanotut ko­miteat
tulevat olemaan. Ontarion
metsissä on maaperää, jossa kyllä­kin
kasvaa vallankumouksen sie­men,
kun vain on kyntäjiä j a kyl­väjiä.
Olisimmepa rae huonoja
kommunisteja, jos ei joukoistamme
löytjnsi työskentelijöitä luokkatais­telun
vainiolle heti ensi kutsun
kuullessa.
A l f . Hautamäki.
joitten p^ras trUc. c ' i t . ,
M j ^ J c i n u i m L ^ ^ -
Vounan poik^^et ^JIlj^
Kolmen mailin hol^^^T"^
tiaiseksi P. J a j ^ , ^ " ^ ^ ^
kutea tavanktaT s?^ ^
juoksijamme Ke^ .''-^
sa pitemmillä matkooi^ ^
saavutti hän. radan enät,. • —
ta -huolimatta ja i l a T T f ^ -
"kflpaaua". t u I c k s e T t g ^ ^ l '
on olosuhteisiin nähden JSL^'"^
paljon parempi, ja uusi e a c S ^
mestaroimasHa Kisan "tv^T--
PerälampL K u ^ t ! j ^
tiin. olivat aUe 18 v ^ ?
sekä miehille 17 p. P a i k i l ? ^ ,
ettiin kirjalliBuutta, j ^ .S.^""" I
saa vahta Vapaudesta n i ^ ' - ^ ^ ^ ^
von edestä. Uinnissa ^^^Z'
poikain kilpailuissa jaettiin "S"
tannoUisia arvoesineitä. ^*
tulokset saavutettiin:.
Poikain alle 12 v. kolmiottd-
(60^ m.^ juoksu, korkeus ;VpS:
piittä";- '^-^^
2. E. Hendrikson, Voima, ISQ
83 pistettä. ^
3. A. Hendrikson, Voima 128
50 pistettä. '
4. U. Penttinen, Voima, ii»
13 pistettä. ^
Poikain alle 18 v. kolmiottdj.
(kuula, korkeushyppy ja kofe
loikka):
1. Aaro W. Kivinen, Voija
201.88 pistettä.
2. O. Seppälä, Yritys, Creijii.
ton Mine, 192.75 pist.
Tulokset kussakin lajissa olivat:
Kuulantyöntö, Aaro W. Kivinä
9.62 m
Korkeushyppy, Aaro W. Kivinen,
150_ cm.
Kolmiloikka O. Seppälä 10.8J a,
3:men mailin juoksu:
1. P. Jansson, Kisa, Sndbaiy
18.02.5.
2. Aaro Kivinen, Voima, Vem.
River, 19.32.5.
Miesten kolmiottelussa (kunlj,
korkeushyppy ja kolmiloikka):
1. M. Perälampi, Kisa, Sndb:-
ry, 206.32 pist.
2. O. Rautio, Yritys, Creightoa
Mine, 198.88 pist.
3. J . Seppälä, Kisa, Sudbiir;,
191.32 pist.
4. P. Ruohonen, Yritys, Creigh-ton
Mine, 189 pist.
6. V. Vihuri, Kisa, Sudbniy,
187.69 pist.
6. Eino Hill, Voima, Verm. E-ver,
184.56 piet ^
Tulokset kussakin lajissa olivat:
me tilaisoadessa oppimaan työmaa-
Vermilion Riverin osas­ton
kesäjuMain
yhteydessä toimeenpani v.- j a u . -
seura Voima urheilukilpailut, jotka
onnistuivat kaiMnpuplin hyvin.
Osanottajia oli Creightosta, Sndhu-rysta
sekä toimeenpanevasta seu­rasta,
yhteensä 22. V . - jä n.-seu-r
a Voima on vasta nuori, mutta hy­v
i n edistyvä urheiluseura. Siihen
pääasiallisesti kuuluukin "nousevaa
polvea." Edistystä osottaa esim
korkeushyppy:
1. M. Perälampi 147 cm.
2. P. Ruohonen ja 0. Rsutij
144 cm.
Kuulantyöntö:
1. M. Perälampi 10.71 m.
2. A. Vaara 9.91 cm
Kolmiloikka:
1. O. Rautio 11.40 m
2. M. Perälampi 10.71 m.
50 m. uinnissa (vapaa tapa);
1. Aaro W. Kivinen," 'Voinia,
41.2 sek.
2. Veikko Kannakko, Voinu,
80 cm. jälessä.
3. Udo Korpinen, Kisa, 2 met­riä
jälessä voittajasta.
Ensikerran Vermilion Riverin hJ-"-
toriassa oli urheiluun osanotto niii
vilkas. Tämä antoi iijnostusta Vov
man nuorille jäsenille, jotka afa
huomasivat, että on sitä kuntoa j»
voimaa "Voimankin" takana, to
siinä yksimielisesti toimitaan. V.-
j a u.-seura Voiman seuraavat B-pailut
tulevat olemaan elok. 23 h
joUoin se on saanut järjestääksea
Liiton mestaruuskilpailut naisille K-kä
pojille alle 18 v. Samana pa-vänä
järjestetään myös miehille joi­tain
otteluita.. Siellä sitten tava­taan
satoi eli paistoi, onpahan^Dj-vä
katos. V.
F t Wmiamm uutisia
N e naytelmiUenran ke.BJBUf»J*
vät nyt jo aivan tuossa tuofao^
varustautukaapa jo jokainen « f
moista hamppua niiden varalto^
silmäilkää ilmotusta tässä
sä, niin näette että juhlat on ^
maan sitä sorttia, ettei niistä TO
olla kukaan poissa, vaikka olisi P*-
ni estekin.
se, että poikain kilpailnissa alle 12
V. E. Hendrikson hyppäsi korkeutta
117 cm, sekä poikain alle ^18 v.
Aaro Ehdnen hyppäsi 150 cm., hy­päten
siis paremmin koin miehet.
Lauantai-iltana ne alkavat ja
laisella näytelmäUä, jonkamoista
olekaan monta. •
Nyt taasen pitkästä aikaa on
sollä tOaisuus nähdä Lj
sön suosima näyttelijätär L e ^
Korpi, joka esiintyy Leenan o s ^
jota hän on aikaisemminbnj»
tellyt suurenmoisella nienesty»^
Kaikki muutkin osat ovat -rariB^
j a tottuneissa käsissä, jflt^
tulee varmaan tyydyttäne^
E i siis miuta kun iebä!^
sa
tys
käistä.
searai
Nyrkl
Työvi
Vap&i
Sauva
R a t a -
UrheiJ
Komei
P a i n i *
Läpsii
T
ten l ii
CJ3
El]
L.
40e läl
50c läl
asti, 71
--$99.9
$100.00
miltä Ii
malähet
Toroi
tyksiä V
957 Bro
Sudbi
asuvat ^
konttori
koiskure
L a i v a i
l i e d ca
Box 69.
vaan ostam
lä se on hv
ostettuna.
Esitys ai
Jokainen
on InterciJ
vaan sunni
Ohjelman i
kello 1 j .
mennä aika
tola siellä <
sä kello 11
Sunnunti
"Pirtillä" «
9. Ostettu]
kin, joka nu
taa se meri
"PirtiUe.".
Nyt jos ]
suuB saada
paljo, ensiks
ja sitten vit
vokkaan ja
joka tilaisut
Lähiympäi
nämä juhlat
kaa juhlima
henkistä kui:
toa kyllikse;
Lopuksi V
taina j a sun
elokuuta, ta]
lilla. _ Vili
O*a*tomm(
heinäkuun 1!
Iittiin uudet
mintakautta '
livat seuraav
tajaksi sekä
pöytäkirjurikt
Juriksi T. P
T. NiemL i
I- Lehtinen,
Tomi Hyyrylä
jallisuuskomit
Pelto j a A . J
opettajina toi
tähänkin asti
a i , Mrs. L L
tinen.. Näyt
tiin Mrs. H Ida Lehtinen,
Nurmi Tai
vaihtelee miel
Taloudellisc
van osaston
ian tflit tarka
koko pitkälti
kennusajalia,
yhtäpitäviksi
kanssa.