Vapaus, June 4, 1963

              1^ 1 I
Sivu 2 Tiistaina, kesäk. 4 p. — Tuesday.^June 4, 1963
¥APAUS INDEPENDENT LÄBÖR ÖRGAN
OF FINNISH CANADIANS .
(LIBERTY), - Established Nov. 6. I9ir
Editat: W. Eklund , Manager: E. Suksi
Publbhed thrice weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdaysby Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 EUn St. West, ,Sudbury. Ontario, Canada. ^
• v-Mailing address: Box 69
Advertising rates upon application, translatlons free of charge.
Authorized as second cass mail by the Post Office Department. dWawa.
' • and for payment of postage in cash- - r
TILAUSmNNAT
VJänadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 USA:ssa
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
1 vk. $10.50 6 kk. 5.75
CANADIAN LANGUÄGEtBRBSS;
Kd» tätä maata Mt«ee?
MemS on oUat tähän asti seUainen vanhanaikainen ja ilmeisesti
n^yoloissa mihinkään kelpaamaton käsitys, että maamme, korkein
hanintoelin on liittohallitus ja sen poliittinen puhemies pääministeri.
Siksi pidimme luonnollisena asiana pääminiäteri Pearsonin viime
keskiviikkoista lausuntoa, j o l l a ' hän torjui alaisensa puolustusministe­r
in Paul Ij[ellyerintiedoltuksen. jonka mukaan Yhdysvalloista aiotaan
lähettää miehitysjoukkojen tavoin lisää ilmavoimia Canadaan,
"Minä biisin kovin hämmästynyt, jos sellainen ehdotus olisi ra­jan
eteläpuolelta tulossa", sanoi pääministeri Pearson vakuuttaessaan,
ettei Yhdysvalloista ole sellaista vaatimusta esitetty Canadalle.
Pääministeri Pearson joutui antamaan nämä selityksensä alahuo­neen
istunnolle sen jälkeen kun puolustusministeri Hellyer sanoi
"uskovansa", että sellainen "ehdotus on tulossa"*
Samassa yhteydessä korostettiin Umeis&sti "innoitetussa" uutis-
\ tiedossa, että liberaalit ovat aikaisemmalla valtakaudellaan vastusta^
neet Yhdysvaltalaisten asevoimien sijoittamista Canadan maan kama-raUe.
' Kaikesta tästä huolimatta meille kerrottiin Globe and Mailin vä­lityksellä
torstaina, että Yhdysvaltain tarkoituksena on sittenkin lä­hettää
lisää ilmävoimiaan Canadaan! Yhdysvalloilla on jo kaksi Delta
Dart sotilaslentokonelaiyuetta Goose Bayssa Labradorissa ja Harmon
Fieldlssa, NeivfoundlaQdissa; Sillä on muita taistelu- eli hävittäjä-konelaivueita
koko mantereen mitalla Canadan ja Yhdysvaltain ra­jalla.
Yhdysvaltain tiedetään vaatineen Kuuban kriisin päivinä, että
siUe pitää antaa oikeus sijoittaa lisää ilmävoimiaan Canadaan. Libe­raalipuolueen
johto on myös saatu taivutetuksi siihen, että se on val­mis
vastaanottamaan ydinkärkiä canadalaisten käyttöön hankittuihin
Voodoo lentokoneisiin sekä Bomarc-ohjuksiin. Mutta tämäkään ei
näköjään riitä koska nyt kerrotaan, että Yhdysvaltain hallitusta "huo­lestuttaa
Canadan aavikkomaakuntien ilmapuolustus" North Bayn—
Camoxin välisellä alueella!
Näyttää sus siltä, että puolustusministeri Hellyer "tiesi" parem­minkin
kuin itse pääministeri Peai-son, missä ollaan menossa näiltä
tiimoilta — ja että isännän ääni puhuu lisääntyneen ruokahalun in­noittamana
Wasbingtonista.
Kysyä siis täytyy, kuka tätä maata loppujen lopuksi nyt hallitsee?
^f!,^itetaan
Afrikan yhtenäistyminen
Toisin kuin kolonialistit toivoivat ja propagoivat toukokuun lo­pulla
Addis Abebassa pidetty African 32 itsenäisen maan huippuko­kous
4>ääsi yhteisymmärrykseen kaikkien riippumattomien Afrikan
valtioiden yhteisen liiton tarpeellisuudesta ja pei-ustamisesta. Kiveen
löivät siis kirveensä Oe, jotka Montreal Daily Starin tavoin, ja se oli
vain yksi monista, ennusteli etukäteen, että Afrikan yhtenäisyydestä
taiskin tulee mitään", vaikka se onkin aatteena kaunis ajatus! v
. Kuten on uutistiedoissa kerrottu tässä "huippukokouksessa" pää­tettiin
muodostaa Afrikan valtioiden liitto, joka muodostaa erikoisen.
"valtionpäämi^teV kokouksen" ja ministerinpuvoston.
- Koko Afrikkaa koskevassa peruskirjassa Afrikan maiden tavoit­teet
määritellään seuraavasti:
' . 1) perustetaan valtionpäämiesten kokous ja hallitus, joka kokoon­nu
kerran vuodessa tai joka toinen vuosi. Tämä on uuden järjestön
•—korkein e l i n^
2) perustetaan ministerineuvosto, johon ottavat osaa jäsenvaltioi­den
ulkoministerit ja joka kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa.
- 3) perustetaan sihteeristö pääsihteereineen. Siitä'tulee järjestön
pysyvä hallintoelin.
i 4) perustetaai^ välitys-, sovittelu- ja neuvotteluclin jonka avulla
i-atkaisfaan jäsenvaltioiden välille syntyvät kiistat. Kaikki jäsenval­tiot
suostuvat ratkaisemaan keskinäiset kiistinsa rauhanomaisin kei­n
o i n . . •
5) perustetaan erikoiskomissionit käsittelemään:
'.. a) taloudellista ja sosiaalista yhteistoimintaa, b) kasvatus- ja
kulttuurikysymyksiä, e) terveys- ja huoltokysymyksiä, d) puolustusta
j a e) tieteellistä ja teknillistä tutkimusta.
Riippumattomien Afrikan maiden liiton muodostamisen yhtenä
peruskulniakivenä on se, että ns. Casablancan ja toisaalta Monrovian
ryhmiin kuuluvien maiden välillä päästiin poliittiseen yhteisymmär-rykseeuy
sanottakoon sitä kompromissiksi jos halutaan, cdessäolcvien
tehtävien laadusta ja tärkeydestä. Casablancan ryhmään kuuluivat
yleensä edistyneempää ohjelmaa edustavat maat kuten Ghana, Gui­nea,
Mali, Yhdistynyt Arabitasavalta ja Marokko. Monrovian ryhmään
kuuluvat entiset Ranskan siirtomaat, jossa ranskalaisilla pääomapii-t
«illä on vielä melkoinen sananvalta, sekä sellaiset maat kuin Liberia,
Nigeria j a Sierra Leone.
Kolonialistien toiveena oli, ettei näiden ryhmittymien kesken voi­taisi
takoa yhteistä toimintaohjelmaa, tai jos yhtenäisyyteen päästään,
se mucHdostuisi sellaisen mitään sanomattoman ohjelman pohjalla, mi­kä
ei mitenkään edistäisi vielä Orjuutettunrolevien maiden kansal­lista
vapauttamista eikä liioin imperialismin raloudellistcn ja sosiaa­listen
jätteiden hävittämistä jo poliittisesti itsenäistyneissä maissa.
Tämän kolonialistien suunnan edustajat selittivät ennen Afrikan
maiden huippukokouksen kokoontumista, että ainoa mitä nykyoloissa
tarvitaan on se, että päästään sopimukseen Afrikan maiden kcskinäi-
«pslä tasa arvosta, alueellisesta koskemattomuudesta ja siitä, ettei mi­kään
maa sekaannu toisen maan sisäisiin asioihin.
TODELLINEN YHTENÄISYYS
Ilman muuta on tietenkin selvää, että yllämainitut tavoitteet si-cSItyvät
siihen Afrikan peruskirjaan, mikä Etiopian pääkaupungissa
•nyt pidetyssä huippukokouksessa hyväksyttiin. Mutta yhtcnäisyysso-pimus
ei rajoitu siihen, vaan ulottuu paljon syvemmälle. Saadut uu-iisUedot
osoittavat, että huippukokouksessa hyväksytyn yhtenäisyys-
'ohjelman tavoitteena on imperialismin kaikkien jätteiden hävittämi-
;>i'en.Afrikasta: vielä sorretussa asemassa olcVien kansojen ja maiden
vapauttaminen sekä imperialismin taloudellisten ja sosiaalisten jät­teiden
poistaminen poliittisesti jo vapautuneista maista. ^
Tältä potijalta huippukokous hyväksyi pilHtöslauselman missä ke-kalkkla
Afiikun mu\\u Julintdrnnan Portugali ja Etelä-ka
kauppaboikottiin Ja kloltilmil^n nttiirtituilta mailta afrikka-orJuUttamiMfn
Jrt nofimimt v«j«k»l oikeus käyttääi''äfrikkalals-
)cntokonlHll_J« ttioi'i»ttJ««»<»' ,
B erien
Jackson, ArisslL-äippi. —- Jack­sonin
poIii.si pidätti viime torstai­na
varapoKisipäällikkö J . L . Rayn
johdolla 14 neekeriä ja valkoihois­ta,
jotka rukoilivat "rakkauden ja
johtokyvyn puolesta" Jacksonin
postitoiMston ulkopuolella.
Pienehköt mielenosoitukset, jot­ka
alkoivat Jacksonissa viime vii­kon
tiistaina ,ovat aikaisemmin
johtaneet 48 pidätykseen.
Niiden tietojen johdosta, joiden
mukaan neekerit valmistelevat sa­manlaisia
jonkkomieicnosoituksia
kuin äskettäin Birminghamissa ja
Alabamassa pidetyt, tarkasti rotu­erottelua
noudattavan Jacksonin
kaupungin viranomaiset aikovat
panna kaikki mielenosoittajat vä­littömästi
vankilaan.
He ovat muuttaneet kaksi val­tavaa
messuhallia tilapäisiksi van­kiloiksi,
joihin mahtuu tuhansia
henkilöltä
Tallahasseessa, Floridassa poliisi
käytti kyynelkaasua käännyttääk-seen
takaisin 200 neekeriä, jotka
olivat järjestäneet mielenosoituksen
vain valkoisille tarkoitetun elkuva-esityksen
lohdosta. *
Aikaisemmin viime torstai-iltana
kaupungissa pidätettiin 125 r neeke­riä,
joita syytettiin "tuomioistuimen
halveksimisesta" sen johdosta, että
he ovat uhmanneet määräystä, joka
kieltää mielenosoitukset. Noin 80
mielenosoittajista vietiin vankilaan.
Jotkut neekerit menivät kirk­koon,
soittivat kelloja j a lauloivat
vapauslaulua. Torstai oli järjestyk­sessä
11 päivä, jolloin kaupungissa
on järjestetty mielenosoituksia ro­tuerottelua
vastaan.
KENNEDY TEMPPELIN
HARJALLA
Washington. — Presidentti Ken­nedyn
hallitus näyttää lähimmän 10
päivän kuluessa törmäävän yhteen
etelävaltioiden rotusyijinnänkan-nattijien
kj-.nssa.
Kysymys neekereiden oikeuksista
voi aiheuttaa yhteenoton, Joka mah­dollisesti
johtaa Alabaman" kuver­nöörin
George Wallacen eroami­seen.;
•
LähiaiAoina tullaan näkemään,
yrittääkö itsepäinen kuvernööri säi­lyttää
arvovaltansa liiltotuoraioistui-mia
vastaan yrittämällä henkilökoh­taisesti
esl.iä kahden neekerin, kir­joittautumisen
tähän, saakka täysin
valkoiseen Alabaman yliopistoon.
Hän on vannonut "seisovansa yli­opistorakennuksen
ovella" estääk­seen
koulualalla vallitsevien rotu-esteiden
poistamisen omassa valtios:
saan.
Neekerijohtajat ovat kehottaneet
presidentti Kennedyä henkilökoh­taisesti
santtamaan ncekeriylioppi-laat
yliopisioon kesäkuun 10. päivä­nä,
mutta Valkoinen talo ei ole an­tanut
mitään ilmoitusta, että se har­kitsisi
suunnitelmaa vakavavasti.
Hallitus uskoo, että tällainen mää­räys
sitoo kuvernöörin kädet ajois­sa
niin ettn häntä voidaan syyttää
tuomioistuimen halventamisesta he­ti
jos hän ei suostu noudattamaan
määräystä.-
o Washingtonissa ollaan sitä mieltä,
että jos hän uhkaa sekä tuomioistui­men
määräystä että neekerien si-säänkirjoittnutumista
hän tulee pian
löytämään itsensä vankilasta.
Samanaikaisesti rotukysymysten
aiheuttama jännitys Yhdysvaltain
muissa osi-ssa ei näytä lieventyvän.
Ylimmissä hallintoportaissa tunne­taan
syvää huolestumista sen joh­dosta,
että Yhdysvallat antaa itses­tään
huonon kuvan salliessaan ko­vapintaisten
rotusyrjinnäkannatta-jien
käyttää paloletkuja ja koiria
mielenosoittajia vastaan.
Yhdysvaltain korkein oikeus teki
viime viikolla merkittävän askeleen
todetessaan erään päätöksen yhtey­dessä,
että alemmat liittotuomiois-tuimet
ovat hyväksyneet liiaksi vii­vytyksiä
poistaessaan rotuesteitä
joissakin kaulujärjestelniissä.
m i lettiin sairaalaan. USeat poliisit
saivat puukonhaavoja.
Vielä ei ole saatu tarkkoja tietoja
siitä, mistä mellakka johtui. Mielen­osoittajat
olivat jo varhain aamulla.
järjestäneet lakkovartioita erään
koulun rakennuspaikalle kieltäytyen
päästämästä työläisiä paikalle esit­täen
täten. vastalauseensa philadel­phialaisten
rakennusyhtiöiden rotu­erottelua
vastaan. '
SaBiatilaisia mielenosoituksia on
tapahUinut Philadelphiassa muuta­mien
viime päivien aikana.
Samaan, aikaan kansallisen väril­listen
hyväksi^^toimivan liiton NAA-CPn,
kaupungin rakennusyhtiöiden
ja Philadelphian kouluyiranomais-tcn
edustajat pääsivät sj>pimukseen
lopettaa rotusyrjintä vuokrajärjes-telmissä.
Sopimus. sisältyi kuusisi-ivuiseen
asiakirjaan.
LUJAT SITEET N U
JA KUUBAN VÄLILLÄ
Moskova. — Lännen porvarilliset Ikä Neuvostoliiton ja Kuuban ystä-
ROTUKAH.^KKA
PIIILADELFIIIASSA
Philadelphia, Penn. — 20 ihmistä,
joiden joukossa oli kahdeksan po-
Ichdet kirjoittavat, että Hrushtshev
eroaa tai erotetaan, että Hrushtsho­vin
asema on vaikea.. Mitä ajattele­vat^
sitä puhuvat. Mutta minun ase­inani
on hyvä. Kun kansan ja puo­lueen
asema on hyvä, on Hrush-tshevinkin
asema hyvä. Suokoon ju­mala,
että muillakin on sellainen
asema kuin minulla", veisteli pää-'
ministeri Hrushtshev helatoi-stai-iltana
Kremlissä Fidel Castron kun­niaksi
pidetyillä kutsuilla.
Samassa puheessaan Hrushtshev
sanoi menevänsä Castron kanssa
Neuvostoliiton etelään "lepäämään
ja keskustelemaan", sekä antoi epä­suoria
viittnjtä Neuvostoliiton asen­teesta
heinäkuussa Kiinan kanssa
käytävässä ideologisessa keskuste­lussa.
.
Pääministeri Hrushtshev oli kut­tujen
isäntänä .ja~ suorastaan pursui
toimintatarmoa ja terveyttä. Fidel
Castro oli juhla-asussa: vaatimaton
mutta hyvin istuva majurin asepu­ku,
tummat hiukset huolellisesti
kammattuin. Hän oli hieman hämil-linefti
kun presidentti Leonid Brezh-,
nev johdatti hänet Yrjönsalin ko­rokkeelle
j? luovutti hänelle Neu­vostoliiton
sankarin arvonimen sii­hen
kuuluvine Leninin kunniamerk^
keineen ja kultaisine sankaritähti-liisia,
loukkaantui ncekerimielen- neen. Castro sai tämän Neuvostolii-osoittajien
Ja poliisien välisessä ka- iton korkeimman kunnianosoituksen
hakassa Philadelphiassa viime per- suurista ansioistaan Kuuban kansan
jantaina. Neljä loukkaantunutta toi- Johtajana, rauhan turvaamisesta se*
Gatt-neuvotteluissa
ei toivottua tulosta
Genevessä on, käyty pitkän aikaa
sitkeitä Ja kiivaita neuvotteluja ns.
Gatt-sopimuksen puitteissa (Gene­ral
Agreement on Tariffs and Trade
= yleinen sopimus tulleista Ja kau­pasta)
tullicfn alentamiseksi Ja kiin-tiörajoitusten
poistamiseksi. Konfe­renssi
huipentui viime viikon tiis­taina
30 tuntia yhtä mittaa kestä­neeksi
kamppailuksi länti.sten suur­valtojen
kesken. Ehdotukset Ja vas­taehdotukset
sinkoilivat tunnista
tuntiin puolin Ja toisin. Kaikki oli
lopulta hiuskarvan varassa aivan
viime minuuteilla. Jonkinlainen
muodollinen kompromissi oli saata­va
aikaan, sillä vaihtoehtona olisi
ollut kauppasodan aloittaminen vi­rallisesti
eri läntisten kauppablok-kien
Ja niihin kuuluvien suurvalto­jen
kesken. Kukaan ei uskaltanut
ottaa vastuuta romahduksesta suo­ralta
kädeltä
Geneven konferenssin tausta on
seuraava: Kun RaiiskaoH torjunut
Jyrkästi Englannin pääsyn kuutos-markkinoille
(EEC) viime tammi­kuussa
Brysselissä pidetyssä konfe­renssissa,
i-yhdyttiin hakemaan Jon­kinlaista
kompromissia kuutosten
Ja Efta-maiden välillä Gatl-sopimuk-
_ Tähän mennessä valkoihoiset, t.s.
imperialistien edustajat ovat voi­neet
e.stää Afrikan maiden Ja kan­sojen
yhtenäisyyden. Nyt se ei enää
käy laatuun. Toisaalta olisi luon­nollisesti
lapsellista sinisilmäisyyt­tä
otaksua, että imperialististen pii­rien
hajoita ja hallitse ohjelma on
nyt kokonaan.-lyöty laudalta Afri­kan
maideavälisistä suhteista. Niin
hyvin eivät asiat valitettavasti vie­lä
ole. Päinvastoin me voimme eh-
"kä nähdä tilanteita, missä kolonia­listit
voivat aikaisemman hajoitus-kylvönsä
avulla käyttää milloin sitä
ja tällöin tätä maata Afrikan yleis-ctuja
vahingoittaakseen. Mutta siitä
huolimatta tällä huippukonferens­silla
tulee todennäköisesti olemaan
suuri merkitys koko Afrikan man­nerta
käsittävän solidaarisuuden Ja
yhtenäisyyden saavuttamiseksi.
Varmaa myös on, että esimerkik­si
Portugali ci voi enää pitkää ai­kaa
jatkaa Angolan Ja muiden or-juuttamiensa
Afrikan alueiden kan-
.sanjoukkojen julmaa kahleissa pi­tämistä.
Yhtä selvää on sekin, että
Etelä-Afrikan hirveä rotusyrjintä-ohjelma
tulee luhistumaan omaan
mahdottqmliuteensa, ja että Afri­kan
'kan3o|en kolonialisminvastai-neri
yhtenäisyys tulee sitä prosessia
tehostamaan ja nopeistuttamaan.
sen puitteissa: Asetelma oli tällöin
muuttunut siten, että jos Brysselis­sä
US.'V kulissien takana tuki Eng­lannin
pääsyä ja samalla om]a kaup-paetujaaa
ajaen, niin Genevessä
kuutosten vastapelurina esiintyi vi­rallisesti
USA. jota Englanti tuki.
Ranskan ja Englannin köydenvedos-sa
Brysse1is.sä Länsi-Saksa osoitti
jiilki.sesti myötätuntoa Englannin
liittymistä kohtaan, mutta kulissien
takana oli todellisuudessa Ranskan
torjuvan kannan takana. Genevessä
Länsi-Saksan asenne oli muuttunut
USA:lle suopeaksi ja uusi kansleri-ehdok:
is Erhard esiintyi tM-äänlaise-na
välittäjänä, joka hienokseltaan
ajoi tai yritti ajaa asioita USA:n
linjoille. Todellisuudessa Erhard ci
kuitenkaan tehnyt mitään Ranskan
kannan vastaisesti.
Genevessä pidettyjä Gattin-ncu-vottcluja
ehdittiin aluksi "nimittää
ns. Kennedvn kierrokseksi. Kun oli
kuitenkin ilmeistä; etfa Geneven
neuvottelut saattaisivat epäonistua,
kehotti USA:n hallitus nimittämään
neu\^ttelupja Hertcrin kierroksek­si
— Herte" toimi Genevessä USA:n
päävaltuutettuna — Ja vasta ensi
vuonna pidettäviä neuvotteluja Ken­nedyn
kierrokseksi.
Gattin neuvottelujen ytimenä oli
USA:n va?timus tullien yleisestä
alentamisesta Gattin jäsenmaiden
kesken 50 prosentilla ja vakuutus­ten
saaminon US.\:n maataloustuot­teiden
viennin tui-vaamiscsta kuu­tosmaihin.
jJanska torjui kuutosten
puolesta USA":n . tullien alentami.s-vaatimuksen
sillä perusteella, että
USA:lla on paljon korkeammat tul­lit
"kuin kuutosmailla. Jos tulleja
alennettaisiin USA:n esittämällä ta­valla,
niin tuHitJisojcn erilaisuus
säilyisi suhteellisesti entisen suurui­sena
USA:n hyväksi. Alunperin
Ua"hska vaati, että ensin USA:n oli­si
alennettava tullinsa kuutosmai­den
tasolle ja vasta siltcn voitaisiin
sopia yleisestä Ja yhtäläi.sestä tul­lien
alennuJvsesla. Ranska suostui
lopulta kompromissiin, Jonka mu­kaan
pystytetään koneisto,' Jonka
tehtävä on eri maiden erilaisten
tullitasojen epätasaisuuksien poista­minen.
Paperilla kuutoset, toisin'
sanoen Ranska teki myönntyksiä
yksityiskohtien sekasotkuisessa vii­dakossa.
Mitään' käytännöllisiä ja
vaikuttavia päätöksiä tullien alen­tamiseksi
ei siis tehty. Ranskalle
(de Gaullclle) ei maksa komiteoi­den
ja koneistojen pystyttäminen
mitään myönnytyksiä toistaiseksi.
Toinen tärkeä kysymys on ollut
maatalouspolitiikTta. USA:n vaati­mukseen
saada vakuutukset anierik-kalaisten
maataloustuotteiden vien­nin
turvaamisesta kuutosmaihin
Ranska pn vastannut, että epsin on
saatava Järjestykseen kuutosmaiden
sisäinen m.^atalouspolitiikka, joka
on sama kuin Ranskan maatalouspo­litiikka.
Tässä suhteessa Ranska ei
tehnyt mitään käytännöllisiä myön­nytyksiä.-
Kolmantena seikkana Gattin neu-vottekiissa
oli kehitysmaiden, jotka
ovat maatalousmaita, viennin hel­pottaminen
ja ulkomaisen avun an­taminen.
Tältäkin osalta Geneve oli
pettymys. Kuutoset ovat valmiit
auttamaan kehitysmaita, mutta vain
niitä, jotka ovat assosioituneet kuu­tosiin,
toisin sanoen Ranskan enti­seen
imperiumiin kuuluncitaLsiirto-niaita.
"
Presidentti de Gaulle piti viime
tammikuun 14. päivänä puheen,
jossa hän selvästi Ja kerta kaik­kiaan
torjui Englannin pääsyn kuu­tosiin
epämääräiseksi ajaksi. Tämä
toteutui bi-vsselin kokouksessa. Tä­män
Jälkeen de Gaullen asenteessa
ei ole tapahtunut mitään muutok­sia
ja pehmenemistä. Niinpä USAn
pääsy Ja Eftan uittaminen' Gatt-so­pimuksen
puitteissa : kuutosiin ei
ole näköpiirissä niin kauan kuin de
Gaulle on Ranskan presidenttinä.
Joskus' ensi vuonna piettäväksi
.suunniteltua varsinaista Kennedyn
kierrosta saadaan odottaa painos­tuksen,
kauppasodan tunnelmien ja
lukuisten kysymysmerkkien
sa;—r Kras.
varas-vyyden
kehittämisestä.
Castro sanoi, että;tämä korkein
kunnianosoitus kohdistui koko Kuu­ban
kansaan Se on palkinto, jonka
saaminen "voi olla mahdollista vain
aikakaudella, Jolloin vallitsevat to­delliset
vei jessuhteet", Castro sanoi.
Pääministeri Hrushtshovin impro­visoitu
maljapuhe alkoi alussa mai­nitulla
piikillä niille, jotka puhuvat
hänen: erostaan tai vaikeasta ase­mastaan.
Sen. jälkeen hän puhui
Neuvostoliiton kehitysvauhdista. Se
on kuin valtavalla nopeudella pyö­rivä
vauhtipyörä, joka heittää maa­han
jokaisen, joka yrittää tarttua
siihen kehitystä jarrutaakseen. Hru­shtshov
lainasi tunnetun amerikka­laisen
suuriilanomistajan Garstin
sanoja sanojensa vahvistukseksi.
Tämä maailmankuulu maissinvilje­lijä,
joka saapui toukokuun puoles­sa
välissä Neuvostoliittoon Hrush-tshevin
kutsusta, oli sanonut pää­ministerille,
että kun hän neljä
vuotta sitten käveli Moskovan ka­duilla,
tunsi hän itsensä parhaiten
pukeutuneeksi. Kun nyt kävelen
Moskovassa .tuntuu kuin olisin kaik­kein
huonoimmissa asusteissa, oli
maissinviljelijä sanonut pääininis-tcrille.
Pääministeri korosti Neuvostolii­ton
halua elää ystävyydessä ja rau­hassa.
Me emme tyrkytä omaamme
toisille. Jos USAn imperialismi ha­luaa
ohjata muiden kansojen elä­mää,
on sota väistämätön. Pääminis­teri
ilmoitti matkustavansa Castron
kanssa Neuvostoliiton etelään Ja sa­noi,
että he tulevat 'siellä vielä kes­kustelemaan".
Ohjelma Järjestetään
sellaiseksi kuin Castro haluaa, pää­ministeri
huomautti. Hän ylisti Kuu­ban
vallankumouksen rohkeata ydin­joukkoa,
joka 12 miehen voimalla
nosti taistelulipun diktatuuria vas­taan.
Puuttuessaan ideologisiin väitte-lykysymyksiin
< pääministeri sanoi,
ettei sota ia sosialismin levittämi­nen
sodalla sovi yhteen marxismin-leninismin
kanssa. Sodassa kärsii
aina eniten työväenluokka. Jos nyt
joku meistä nousisi puhujalavalle ja
julistaisi, että aloitamme sodan tu-hotaksemme
imperialismin, pidet­täisiin
puhujaa hulluna. Me haluam­me
rauhaa. Me sanomme imperia­listeille,
et;emme hyökkää heidän
kimppuunsa mutta emme anna
myöskään heidän hyökätä meidän
kimppuumme. Jotkut sanovat, että
me rukoilemme rauhaa. Se ei pidä
paikkaansa. Meidän "rukouksem­me"
ovat meidän ohjuksemme ja
100 megatonnin ydinpommimme,
pääministeri huomautti lisäten, että
Neuvostoliitto ei puolusta vain
omaa, vaan kaikkien sosialististen
maiden turvallisuutta. Pääministe­ri
lahjoitti vieraalleen kopion pallo-viiristä.
Jonka neuvostoliittolainen
raketti neljä vuotta sitten vei kuun
pinnalle.
Castio sanoi matkan antaneen
mahdollisuuden lujittaa suhteita
Neuvostoliittoon ja sen johtajiin ja
hän kiitti matkan, aikana kuubalai­sille
osoitetusta poikkeuksellisesta
Jatk. 4. siv.
Ryhdyttyään CBCn radion maanantaista perjantaihin vä­littämän
"Countdown"-ohjelman neuvonantajaksi, radio
ja TV-esiintyjä Donnalu Wigmore on painiskellut teini-ikäisten
ongelmien kanssa. Eri puolilta maata teini-ikäi- - '
siltä saamiensa kirjeitten perusteella. Donnalu on joutu­nut
antamaan neuvoja sellaisista asioista kuin "vakitui- ' .
sesti seurustelusta", - seurustelutavoista jne. "Dear Don- '
nalu" osa kuullaan keskiviikkoisin, iltapäivisin kansalli­sesta
radioverkostosta. Toimituksen pojat sanovat, että
hekin ovat valmiina kuuntelemaan rakkaan Donnalun
neuvoja.
VAPAUS SAI 56
UUTTA TILAUSTA
Vapaus sai toukokuun 15 pnä
päättyneen lrvityskampau'an an­siosta
kaikkiaan 5G uutta tilausta.
Liikkeen puolesta sydämellinen kii­tos
kaikille uusien tilausten hank­kijoille!
Ja tervetuloa uudet tilaa­jat
j a lukijat! Toivomme, että ette
kadu kauppaanne ja samalla sitä,
että käyttäisitte lehteämme myös
miclipiteidcnue ilmaisuvälineenä,
sillä paikkakuntakirjoitusten ja eri­näisten
artikkelien lisäksi Vapaus
julkaisee mielihyvällä lehtemme
'Kirjeitä"osastossa lukijain ilmai­semia
mielipiteitä "päivän" kysy­myksistä,
huolimatta lainkaan siitä,
lyövätkö lukijain mielipiteet aina
viimeistä piirtoa myöten yhteen
toimituksen katsantokantojen < kans­sa,
vai eivätkö ne sitä. tee.
Asarjau palkinnon uusien tilaus­ten
hankinnassa voitti selvällä etu­matkalla
sudburylaincn Eino. Lehto­la,
joka hankki kaikkiaan & uutta
tilausta. Onniltelcmme, Eino!
Bsarjassa ei voitu palkintoa nyt
jakaa siitä yksinkertaisesta syystä,
että mikään paikkakunta ei täyttä»
nyt hankintaosuuttaan eikä siis kel­puuttanut
itseään palkinnon jaolle.
C-sarjassa kävi sen sijaan niin,^ttS
seitsemän henkilöä sai tasapelin
kärkipaikasta. Ei siis auttanut muu,
kuin . suorittaa arvan veto heidän
keskuudessaan ja arvan perusteella
tuli voittajaksi Alina Jackson Fort
Williamista. Onneksi olkoon Alina,
ja parempaa onnea toisille seuraa­valla
kerralla arvan nostossa, jos
nimittäin käy niin, että voittaja on
vieläkin ratkaistava arvan perusteel­la.
Toukokuun 15 pnä päättyneessä Vapauden levitysryntäyksessä uu­sien
tilausten hankintakilpailun A- ja C-sarjas.<^a voittivat seuraavat:
A-SAFJASSA: 6 kk. 1 vk. Yht. Pisteet
1: EINO LEHTOLA, Sudbury, Ont. _ _ _ _ 3 2 5 42
2. A. T . H i l l , Port Arthur, Ont. 4 1 5 36
3. Juho Nissinen, Toronto, Ont. ___________ 5 5 30
B-sarjassa ei jaeta palkintoa, kun ei yksikään mainittuun sarjaan
kuuluvista paikkakunnista täyttänyt hankintatavoitettaan.
C-SARJASSA: — Alina Jackson, Fort William, Ont, F. Granlund,
Sarnja, Ont., A. Laari, St. Catharines, Ont., Ida Romo, Wanup, Ont., Ida
Koivula, Long Lake, Ont. j a Annie Tapio, North Surrey, B.C., kalkki
seitsemän sijoittautuivat ensimmäiselle tilalle samalla tuloksella — 1
koko vuoden uusi tilaus, 12 pistettä.
Siis S-sarjan voittaja ratkaistiin arvan nostolla ja voittajaksi tuli
ALINA JACKSON, Fort William, Ont.
TULOKSET ALUEITTAIN OLIVAT SEURAAVAT
V. Hankittu Tavoite
Quebecin alue 1 6
ETELÄ-ONTARION ALUE 11 11
Pohjois-Ontarlon alue 4 17
KESKI-ONTARION ALUE 21 21
Länsi-Ontarion alue 14 22
Manitoban ja Sask. alue 9
Albertan alue .—— 2 10
British Columbian alue 3 M
56 110
Ainoastaan Etelä- ja Keski-Ontarion alueet täyttivät hanfcintatavoit'
teensä.....
PÄIVÄN PAKINA
Sokea laulaja ja poliisikoirat
AI Hibbler'on 47-vuotias laulaja, syrjintää vastaan.
joka ei ole koskaan nähnyt tämän
matoisenTm.namme ihanaa väririk-kautta,
sillä hän on syntynyt so­keana
sepän poikana Yhdysvaltain
•syvässä etelässä", missä hän on
saanut kantaa muun lisäksi rotusyr­jinnän
poltinmerkkiä ihonvärinsä
vuoksi.
Hän vieraili alkuviikolla Toron­toissa,
Ja ilahdutti sikäläistä kuulija­kuntaa
lauluillaan.
Sitä ennen hän oli vieraillut Bir­minghamissa,
missä valkoiset hur­tat
käyttivät vihaisia poliisikoiria
rukoilumielcnosoitukseen osallistu­neita
' neekercitä, miehiä, naisia ja
lapsiakin vastaan.
Torontossa vieraillessaan mr.
Hibbler sanoi, että sokeudestaan
huolimatta hän johti Birminghamis-erikoista
lasterf mielenosoitusta
rotusyrjintää vastaan j a kansalais­vapauksien
puolesta. Hän sanoi kuu­luvansa
Rev: Martin Luther Kingin:
liikkeen toimitsijoihin, joiden ta­voitteena
on rauhanomaisten mie­lenosoitusten
järjestäminen rotu-
Torontolaisille sanomalehdille an­tamansa
haastattelun yhteydessä
mn'Hibbler sanoi, että hän meni
Birminghamiin kuultuaan, että
siellä oli käytetty poliisikoiria rau­hallisia
neekereitä vastaan.
Selitettyään mielipiteenään, että
Birminghamin hurttien tarkoitukse­na
oli peloitella ihmisiä vihaisten
poliisikoirien avulla, Hibbler sa­noi,'
että tulos oli kuitenkin vallan
päinvastainen. "Sen sijaan että se
(koirilla revittäminen) olisi peloit­ta
nut neekereitä, se antoi heille-uutta
rohkeutta", hän sanoi ja se­litti,
että etelävaltion valkoihoisia
poliisikoirineen voidaan' verrata
Hitleriin pommeineen. 'Viimeksimai­nittuja
käytettiin toisen maailman­sodan
aikana siinä mielessä että
saataisiin Englanti suostumaan or­juutukseen.
Mutta se lujittikin eng­lantilaisten
vastarintaa . . .
Sokea taiteilija lapsiparven kans­sa
vihaisten poliisikoirien edessä
taistelemassa kansalaisvapauksien
puolesta! Se on aikakautemme yksi'
urheuden merkki Ja myös varma
osoitus siitä, että etelävaltioiden
hurtat tulevat epäonistumaan vihai-sine
koirineen aivan yhtä auttamat­tomasti
kuin epäonnistui. Hitler Ja
kumppanit pommeineen.
» ' • • « . *
Meille kerrottiin Jokin aika"sit-
.ten, että näitä ''ihmisen parhaita
ystäviä" — vihaisiksi harjoitettuja
poliisikoiria — . käytettiin myös
Englannissa rauhanpuolustajain eli
atomipomminvastustajien rivien ha^
Joittamisyrityksessä.
Näyttää siis siltä, että poliisikoi­rilla
revittäminen voi kehittyä "va­paassa
manilmassa" jonkinlaiseksi
uudeksi muodiksi, jonka ^-innalla
kalpenevat kaikki 'aikaisemmat
"muodit", esimerkiksi Mussolinin
menettely kalanmaksaöljyn juotta­miseksi
poliittisille vastustajilleen!
-Ja mikä-onkaan loppujen lopulta
sen kauniimpaa ja mieltäylentäväm-pää
kuin se, että hurtat laskevat
vihaisiksi kasvatetut "patrioottiset"
koiransa "väärin ajattelemisesta"
epäiltyjen himphamppujen niskaan!
Loppujen lopuksi asia on eteläval­tioissakin
niin, ettqi neekereitä
kään siellä revitetty poliisikoirilla
pelkästään siksi, että he ovat nee­kereitä,
va^h isellaisten "väärien
ajatusten" takia, että neiekeritkin
voivatv olla vtasa-arvoisia ihmisiä
muiden rinnalla. ' ' r :" ' ' ^
Tässä mielessä on havaittavissa
läheinen sukulaissuhde poliisikoi-rakulttuurissa
niin Britanniassa
kuin Yhdysvaltain etelävaltioissa­kin.
• .. ,.• .
Niinpä Britannian Daily Worker-lehdelle
suotanee anteeksi vaikka
se kirjoitti tapahtumasta ylistyslau­lun
sekä "uudistetulle" urheilukat-somukelle
että parannetulle pat-rioottisujiskäsitykselle,
näin ni­meensä:
"Mainiota, herra, te iskitte suo-raari
naulan kantaan. Ne pommin-vastusta
jatyypit ovat kerrassaan
matalia. Mikä tahansa herrasmies
olisi ylpeä siitä, Jos patrioottinen
koira purisi häntä.
Mutta nuo tomppelit (pommien
vastustajat) eivät ole yhtään sen
parempia kuin Alabaman neekerit,
jotka gsittävät myös vastalauseita
siitä, että koiria lähetetään heidän
kimmppunsa . . . , ?• •
' Britanniassa ei tiilla koskadtf
sallimaan sellaista. ; subversiivista
propagandaa^ mikä opettaa: i;Ma^
man polii$ikpirjat>yI>fykiiäx'«^i|i^ ei
i, ii'
•II
tävästi tulevaisin
^isleruttftt^sl^'^
1*1 i^iflaKilP