Vapaus, March 17, 1951

              • v."^:'-'-' v-'^'' • ''Vi^-^-
•> n m HtiiH onii «lli
Natrilalsetvnnirhaniiehet läosiinatsta: ^'demokratiaa" turvaamaan;
Rikospoliisi tutkimassa
TUL:ri kavallusjuttua
Poliisin suorittamat tutkimukset jatkuivat helmikuim 23 pä
--tUikirjat herättävät epäilystä — uusi 220,000 markan
Lehtemme viime lanantain na- : ja että s Odninen lOy.- on tämän
merossa kerrottiin alnstaTasti Suo- / vuoksi Iiyvittänyt liittoa; 5C',C90raar-meh
TUL;n varojeiiJ hoidossa ta- kalla. Tämä on kuitenkin vaJheel-pahtnneesfa
, rikollisesta varojen;
väärinkäytöstä, johon on sekaan­tunut
liiton pääsihteeri Wnakko ym.
sosdem johtomlehiä. Nyt olemme
tilaisuudessa antamaan'asiajsta joi­takin
lisätietoja S'jomen Vapaa Sa­naa
lainaamalla, v y
\ ;
Ilelmik. 18 (VS).'— TUL:n varo­jen
hoidossa ilmenneiden <rlkollislen
väärinkäytösten johdosta -suoritetut
tutkimukset ovat tuoneet esiin j-äl-leen
uusia paljastuksia. Rikospoliisi
suoritti eilispäivän aikana useita kuu-^
lusteloJa, joiden tulokset tulevat saat­tamaan
rikoksen tehneet yhä ah­taammalle.
3Pää.sihteeri Eino Ä. Wuok-kokm
oli 'U:n liittotoimikunnan eir
lisessa kokouksessa -pakotettu tunnus­tamaan,
että väärinkäytöksiä on ta­pahtunut.
Wuokon selonteon siinä
kohaassa, jossa käsitellään Pajulah­den
Urheiluopistolla pidetiyja kurs­seja,
todetaan-, etfci--kurssit on "eri-;
naisista .'Syistä joudutfU' .pcruuttfir
maan''; Lisäks'i''wUökko'inyönsi, .ett^
hiton varoista^ on maksfettu i4,0QP
mk. ravmtolalaskuja;'jotkÄ sitten- op
rahennetty Sainutan • ^piirille nveq^-
vastä avustukicsta; mutta valtti. s^- [
maila, että (kysymys «
Samaan-purin- piiheenJöhtaJahJaak-;
ko Hmkkasen laskuista. Jj.; y ,
tPaasiät^eri |lVuda^'-'<^tti^ Uitto-toimikunrian
kokoukselle^eilen kir'^
jallisen' selonteon, jossa kasliell^än,
Onninen Oyrnkahteöi fcertäan makr
settua laäcua, Saimaan piirin liittor,
veropalautuislsta 'ylennettyä • 14.0pq
mk ravintolalaskua ' sekä olematto-^
mista -kursseista maksettua yli '300.-
CCO markan menoerää, joka on "Tuo­kon
ym; hyväksymänä maksettu liiton
kassasta.
Onninen .Oy:n kohdalta Waokko
•väittää, että kyseessä on "erehdys"
linen väitey sillä eilisten poliisikuu­lustelujen:
yhteydet ilmeni, että
TUL:n omassa' iurjanpidossa . ei
moisesta "hyvilytsesta'" tiedclii^ni-tliän.
Perin kummaJliselta- rayos tuntuu,
että "hyvitetty*'" summa .on vam pyo-reästi
50,000 mk eika 53,549 mk, jolle
summalle kyseinen kahteen' kertaan
maksettu lasku on kirjoitettu.
Saimaan piirin hittoveropalautuik-sista
vähennettyjen 14,C0D markan
kohtalon Wuo;iko on selvittänyt si­ten,
että niilfa on maksettu Saimaan
piirin puheenjohtajan Jaakko Hmk­kasen
ravintolalaskuja, eikCi suirf-kaan
hänen. Tosin •Wuokko on myön­tänyt,
että hän on yhdessä H m ^ a -
sen kanssa pistänyt valumaan ky­seiset
rahat. — Sen sijaan viralli­sessa
selonteossaan, joka lähetetään
myös ^rikospoliisille, 'Vru'0'kr/co kiistaa,
koko 'juiluh ja välttää,-"'ctta Ijit^-,
veropalautus drf'suoritettu'' väheijilf^-
Äikttömärtä.' MtfliaölIiSfeti pilttuun se-,
kaänttihefet 'i)Vöt-'Jo Sfeaiiefet Kuntopn'
Saimkärtiijiiiiiii tiliScirjaSr- Sen- sijaan;
liitoil tilit *pliliövat?'itol3lä'lclöItä. '
" • ElVÄT'TlJN'?}US*AJifefeT , J»,
Saytetjii ' hiton '""iJropagaiiäinnenoi-käslcä-^^^
ta^iV-SjSfidiJttilh : eri
syistä'- perunttamaml'';"- -Asiasta.;^,pli;
tVuokbh kerfomaff • invi&aati • soVjittu
suuSanaUisesti'ierältteh' liitf oloimikun-,
nan Jäsenten 'kansaa; "Mutta-JLunjytr,
totoimikunrnassa^'.tiednsteltiih j W^or
kon • ~ösoitt'aai ilta' '(henkilöiltä; • ovatko
nauJä antaneet suostumuksensa moi-,
seen tiliväarennykseen, nämä viisaas­ti
vaikenivat. Sillä kukapa haluai­si
seistä sellaisten "propagandame-nojen''
takana, jotka on nostettu Iii-
KAKSI KIRJA UUTUUTTA
Mies ja punapa
• Kirj! TOIVO- PEKKANEN i: • i'' ^ .
200 SIVUA • HINTA SID. $2.75
• Toivo Pekkasen taide on ahiä ollut voimakkaan älyllisen ja
eetillisen intohimon, todellisen totuudenkilvoittelun leimana.
Tältä pohjalta hän on jatkuvasti pyrkinyt uudistamaan aihe­piiriään
ja ilmaisukeinbjaan. Novellikokoelma "Mies ja puna-
' partaiset: herrat" on tässä mielessä hänen huomionarvoisimpia,
mielenkiintoisimpia saavutuksia. .
Novellit ryhmittyvät kuudeksi kertomuspariksi, joista kunkin-
:• parin ensimmäinen novelli käsittelee aihetta "normaalin" ker­ronnan
keinoin, realistisesti, toinen- novelli siirtää ongelman
unen ja symboliikan piiriin. Näin on syntynyt njerkillinen teos,
jossa todellisuuspa uni, arkipäiväisyys ja aavistuksellisuus pu­noutuvat
yhteen, jossa hieno, persoonallinen tyylitaide kannat­telee
terävää, uudenaikaista sielunkuvausta.
KAPPEU KALLIOLLA
K i r j . ELIZABETH GOUDGE - ,
493 SIVUA r • ~ HINTA NID. $3:50
• Elizabeth Goudgen uusi romaani liikkuu samassa vlehättä-yassä
ilmapiirissä kuin hänen monet • aikaisemmin suurta suo­siota
saavuttaneet romaaninsa. Keskellä meren ja vanhojen
tarinoiden romantiikkaa saamme-seurata kotoisen perhepiirin
kuvausta, jOEsa mielenkiintomme ryöstää Stellan ja Zacharyn
kahden aiJniisefcsi varttuvan lapsen säteilevä ^rakkaustarina. .
Kanaalin rannikon pieneen Torquasm 4eal3stajäkyläänDn-merl
tuonut sekä Stellan että Zacbajryn.-r Söta-alukseir^räjähtäessä'
kylän edustalla SteUä? on menettäny; Äitinsä .hänen itsensä
pelastuessa kuin ihmeen kautta, herttainen 'lapseton paMi.-isä
ja äiti Sprieg ottavat hänet huostaansa, siUäSteUan isästä ei
saada tietoja. Zachary taas on aatelisperheen poika Ja vanhem­piensa
kuoltua lähetetty merille saamaan upseerikoulutusta,
mutta, tämä: nuori UeTerdinen poika on menehtymäisillään
laivan kiduttaviin, sietätnättitaiin olosubtciisiin>Ja,fcark3a<^Aluk­sesta,
Joka silloin on ankkuroitu kylän, edustalle. Pak<»aatkal-laan
Zachary kohtaa.pienen Stellan.;jokai «innaiitäTaisena .tuo
mansuussa ruokaa hylJätyUe kulkuriUe:' Tä$t» tapaamisesta a l ­kaa
heidän yhteinen tarinansa. jonka> salaperäisissä hurmaa- -
yissa^ vaihelrea näyttelee tärkeätä osaa Gentiana-kaUioire pys­tytetty
kapi*ll. sen menneisyyteen liittyvät tarinat j a Itappeha
hallitseva tuntematon abbe. lasten vaitelias ja uskollinen
auttaja.
ton kassasta rikollisella tavalla. Mak­setuissa
Vkurssi^^-läs^kulssahan ilme­nee
vielä : erittelykhl siitä, minkälai­sista'
menoista on kysyalys.
: Lrittotoimikonnan tekemäsi enem-mistcpiiätcksessä
"Wuokon.- selonteon
joiidosta mamitaah kuitenkin, etta
asian iusittelj-n- yhteydessä el Wuo-
.'-on, Martinin ja Viiasen ole voitu
katsoa srj-yllistynseA" 'inihinkään vir-heellisun
Väärinkäytöksiin. ; Tämän
paatoksen johdosta 'liittotbimikunnan
jäsenet r,-ine, Koponen ja Vieno Aal­tonen
jättivät vastalauseensa, jossa
todetaan,, että päätös ei pidä yhtä
todellisuuden kanssa,-ja on Ilmeisesti
tai-koitettu johtamaan poliisia har­haan.
Mainittalcoon vielä, -että. väärin-ikaytöksiin
sotkeutuneet TUL:n
johtohenkilöt ovat yötä päivää tu­tustuneet
liiton tilikirjoihin, joihin
lie tictcnidn yrittävät viimeisenä
:' Jtiätakeinoiiaan., t^
- sia": ;n)iutolGsia.^rTä}|ä kertaa: se: on
..kfU^nHin iom»n royöbÄistÄ,"ailä
(Poliisin - tekeniät' j^, m^ntep' ilmltul»'
, ;Icctii)atJastnkset;]^vat; sjellf tsia,' että
niit^; cj^-käy kicrtämineq^ . • ' ' '' •
• ^0,00ä'»IK. "Ki0t"tTAt/S" " '
• • ri^lmrkuun 22 iihä t f e i Väpäa -9a-
''1314,4S(J tnafkän summa r :^,^' j cka 'n,a, oWnJ , i r.' ' ' • •'" '
llitoh keihin- ^ety-menbiiiä'olemat- ^i^o^o}^^^^
mukaan on. TULrn kavallusjutussa
paljästunÄMu^ *Joift3lMfi9j^^
selvittäiisäk ?i>H l^clt»^ «ittiimij&-',
set. ApuIaä^äälö^Plliyp^ i^to-;!
^pan anukaan on tut^timulcset j6udut-| •
tu';uIÖttam^ laajäfie
äraile.''¥ilikirj'ojeht^ka
föpnut iiäiväii^a^^^
yaärih^yttöjä^
'tojä.'^ei rik^bspoUisili kultetet^ vielä'
• h ä l u t ä ; ; i a n t a ä ; - r f - ' ^ ^
ÄDeleii^^ jo; tähän
mennessä paljastiineislin: rikkomuk­siin
tuo Kuopion ipiirih oikeudfenkäyn-nin
puitteissa tapahtunut rötös. Leh­temme
saaman tiedon-^muikaan on
TUI. nimittäin inaksanut varatuo­mari.
Aarne; .Kesäselle 220.000 mark­kaa.
Kuopion oikeudenkäynnin ai­heuttamina
kuluina. Tilläihen mak­susuoritus
joutuu' •'Varsin omituiseen
valoon kun. tiedetään,; että ; •
. TliL:n'asiamle]^en». kyseisessäKno-pion
piirin oikeusjutussa el suinkaan
: oie öliut yara-luomari KteäAen. Täs­tä
bubliznatt^;^
>yyäksynul^
. säselle kaikkiaan ,2^ marJkkaa,
josta siunmasto^,^ "omat
'pa!kkiot•^ muodwta.yat]78;^
• •••kaa. ••;•.•:;:;,•../-'•;':;. .'v^V;j^^;^
Nietrvot ovat luOpoja;; Töivoisto^
tä ruoka oUsi myds liaipaa.. ' ' J
: Helmikuun 21 pnä Tonmto Star Iiiä-^
^isi joitain Iniviar ja artikkelia, josra
Josivatiieuvoja itamisiUe j^rtttth^
sivat väKtäfi innuensan.
;'Sya£ää .hyvä aamialnisn". löeffl^
neuvotaan, - j a dtten te ette ole niin
alttiita 1 ^
ta!^ ^Kukahan meistät^V^
varma siitä e ^ perheemme omat jSr-senet
on suojeltu toistuvilU'yskiltä Ja
: joutumasta'^pois työstä ja koulusta'lUr
lluensan takia? " ^
.Tässä sitten .terveys liiton: aamiai­nen:
: Mehu yhdestfi apnelsitnlsta;: ?*ghole
wheat"-aamiaismokia. niiden, kanssa
kalifi lusikallista kermaa, ja yksi lusi­kallinen
sokeria, x Tämän jälkeen Peu­raa
pekonia j a munia, Vwhole vheat^
leipää^jasen kanssa: kaksi lusikallista
voita ja lasi maitoa.
Eräs toinen lääkäri ehdottaa, että
kahden tai > kolmen appelsiinin mehu
oUsl hyvä Juoda ennen"" aamiaista ja
sitten pari 'jälkeen, a ^ l a i s -
ruoan jne. (, -
Kuulostaa ihanalta, eikö?
•Vain yhtä neuvoa he eivät.:anta-
: neet, ?että mitenkä suurin osa perheis­tä
JöyfiSisi rahan h^
sen aamiaisen, i Siitäpä se Icenkä pu-ristaakm.
mä vahingoUisst hapot ainoastaan li>
sätään sen totkia. ett& kauppojen olisi
mahdolUnen inyydä ika^ tai kol­menkin
päivSfi - vanhaa Iei|^ asiak­kaille,
jotka luulevat sen olevan Juuri-paistetttia.
Tietysti, voisimme ostaa
,ravintopitaIsempaa ruisleipää, mutta
sUtä saanime maksaa ehemndn' kuin
tästä valkoisesta leivästä.
Kerman j a maidon kanssa.on sama
juttu. ;Bax3narien Ja kuluttajien välil--
!ä on suuret maidon jakeluliikkeet Jot­ka
.valittavat, että pieni lisäys heidän
työläisten^ palkkoihin on paktAttanut
ne kaksinkertaistamaan maidon hin­nan
viime vuosien aikana. Mitä ne
eivät meille//kerro on se, että palkan
korotukset : muodostavat: ainoastaan
mitättömän osan niiden suurista voi­toista,
j a että syy minkä takia ne
korottavat maidon hintaa, siten ryös-!
taen sen lastemme suusta, on se että
niidensuuret voitot aina vain lisään^
tyish'ät.
Pekonin Ja munien hintoja kontrol­loivat
Canada Packers, Swifts Ja pari.
muuta liikettä, Jotka lisätäkseen en­nestään-
suuria voittojaan korottavat
hintoja, kunnes tavarat eivät enää ole
tavallisen työläisen palkan ulottuvilla;
Miksi emme voisi nimittää nä^tä
liikkeitä varkaiksi? Eikö ole Jo aika
että panemme sulun tälle varkaudelle?'
Naiset jotka kuluttavat 85 senttiä jo­kaisesta
välttämättömiin tarpeisiin
kulutetusta dollarista, voivat aivan
varmasti tehdä jotakin tätä;keinotte-
.....,....„ , :m^mmm:m'mmmm:mm's!smm^
E R. Franklin J i F. /laderson, Beclnan ranhannenvoston Jäiettet,
•eslttäinä«i&-4«ahatilMkott«lRitrar Sask. tiberaailpoolncen Johtajalle,
W.TaekeHUe. m.
Näköradio
Täällä me elämme yhdessä xikkaim-J jua vastaan. Näitä valtavia sodan
mlsta maanviljelysmalsta koko maa-!
ilmassa. , E i ole yhtäkään maakuntaa
Joka el voisi hankkia 'enelnmän • kuin
riittävästi maltoa, munia ja pekonia,
samalla kun preeriamaakunnista
saamme maailman parhainta vehnää.
; Olkaamme täysin tietoisia ..tästä
asiasta: Syy el ole siinä että farma-rinune
vaativat kohtuutonta hintaa
munista, voista Ja pekonista, Joten
emme kykene.ostamaan näitä tervey­delle
tärkeitä ruokia perheillemme.- ^
Tämän maan työläisten ja farma­rien
välillä ovat ne jotka Järjestel-"i
mällisesti. ja lakien suojassa ryöstär
vät työläisiä sekä farmareita, V,iis.i
mylly-yhtiötä kontrolloi,melkein ka^T
ken vehnän jauhamisen kqkp.maassa.
(Nämä yhtiöt joidenkin leiponjoyhtiölr.
den kanssa/ovat, vfi^tuussa^^Utä t^}jä-
•rasla, ..jota -suurempi io:?a. ihm;^j§i^
;käytt^ä -leipänään. 1 r Jyy^t <, J^uh^t j i ^
siten, e^tä kalkkein re^vjntopi^olsinl josa
Jyvitä ppl?tetaa'n Jatiftfiessai ,^^t,t^,
javho ,säilyisi Muenunln., |^Jpäj^ön.
sitten . leivottu /:- joidenkin - -|iappojen
kanssa jotka -pitäväbjleiväf^i|jioreenal
Monet ihmiset pItavät".Ut|k^eljme*^^
'leipää' vasta valmlsfetturtal^mutta,nä-
^paisuttamia voittoja voidaan verottaa,
Meidän täytyy vaatia että parlamentti
laatii lain näiden varastelevien liik­keiden
verottamiseksi. Jos hallitus yol
julistaa "yleisen hätätilan" antaen it­selleen
dlktaatturlmaisen vallan yli
maan, voi se myös asettaa kohtuutto­mien
. voittojen 100 prosentin verotuk-san.
Verottakaamme voittoja ensin. Sillä
rahalla sitten voisi hallitus maksaa
tukirahoja missä niitä tarvitaan, p i ­tääkseen
näiden tarpeiden hinnat
kohtuullisina. Näitä veroja voitaisiin
myös käyttää: lasten avustusten ko­hottamiseksi.
. Täten, sekä työläiset että farmarit
iitMlislvat hyötymään voittojen verot­tamisesta
J^ .tukirahojen maksamlses-
;ta. T^no^staan, yksi ryhmä tulisi
"kärsiraään'V' J' . ' '
j ^Iäilidollis|?tJ, ! volttollIJplden 'ötlsl
tietävä jtolmeen vairikolnie^i^ auton
jj\ !.kah|dellä maatilalla, jmytia ^aittfe
olla'Yannoja'slItä että <ie.voivat•'Blt'-i
tehi:ln7"^äaftärlen neuvojen' rhukfliiU
syöä^ i»äVj<m;.appeb pdkö-
WM^'^'^^!(P^^^ aamu.
.jru^»kj^,ty>yan;^k^^
suomalaistaa ttaisfeffö^^^^
LAULU-MATTI
• " HINTA SID, $2^0
JOKAISEN
LAULUKIRJA
.356 SIVUA
/•Laulu-Matti- käsittää 367 laulua sävellykshicen, kanAn-, meri­mies-,
rakkaus-, kupletti- Ja piirileikkilauluja. 1,m hctjr
tämä l a u l t i k i r j a - i t s e l l e n n e . • . • . . - - • • ' : ; : . . . v .
••••••••••• Tilatkaa osoitleeUa: '3
VAPAUS PUBUSHINGmilD.
Tällaisen kunnioitettavan. suuren
summan ilmeneminen (Kuopion oi­keusjutun
yhteydessä osoittaa, että
TUL:n liittotoimikunta ei suinkaan
ole omaksunut (riltajuttuun nähden
mitään rflegmaattisen syrjästäkatso­jan
asennetta", kt^t^n. liiton pifiieen-johtaja
Olavi Suvanto 'äskeisessä liit­toneuvoston
kokouks&sä yritti iisiko-tella,
vaan. liittotoimikunnan iianos
on päinvastoin ollut.1%sin aktiivinen
ja luultavasti niyöis'Jrikollinen, kuten
edellä on todistelu.
' JUNTTAMIESTES OIKEUS-KXSITTS
Kuirika omituln^^ sosdem juntta-miesten
oikeuskäsil^ on.: on nyt Jo
palja5t^naf^tämali.'1cftva!linsjutun yh-tQ-
des8ä(.«:ctm-rik^Ce!ct {laljastamiT
nenkln fletmataan'''^ot>agandaksl. S i i ­tä
Idr joittaaVapa^fiana seuraavalla
tavalla:' , ^. ysOi,. ' '
.Sosdötti:'lehdlstcr yritjää .uskotella,
että psi^ä!!M:£el3^af^:n^^^^^v
köllisesta -tO^inkärtdstä ovat tarkoi­tetut
jönSdnläisäkSsi* yhtenäisyysväen
vaaUpfoiKLzaiidakit, Tällainen väite
on^ lievästi sanoen Kummallinen, sillä
ei suinkaan yhtepäisyj^väkeä voida
syyttää siitä; ettSr^valluksefc paljas­tuivat'
vasta jayiiK^ MUOuikoaaraar
Uen kynnyksellä. PUcemminkin se on
asiaan sotkeutuneiden T{Jl/:noikeis-tojolhtajlefl|
ansiota, Scoska heidän 00
onnistmiut pitää jo v. ASa sJksmeet
.väärinkäytökset pimennosto.
Lisäksi jokainm-^jäitevä^^^^^
ymmärtää, että' Bllafiessatapauk»
sessa ei, voi tulla kysymykseenkään
iknenneidett' rikottenAsalaaminm. «e
merkitsisi Aitä/ettS>ftai^^ tie-t4^
lsättt tuIlAs^;
salamieet. oUsI asian Jcttifenkin aika»
naan' paljastaessa /leimattu ;fcans8a<-
• Vancouver, HiKoska «Ien. valittu
naisten kerhon kirjeenvaihtajaksi,'
niin koetan lyhyesti selostaa-- toimin­taamme.
Kuukausikokoukset pidetältn
joka kuukauden ensimmäisenä tors­taina.
Kokouksissa keskustellaan
ajankohtaiset tärkeät asiat ja tehdään
päätökset, jolta sitten koetamme par-haamn^
mukaan toteuttaa.
: (En osaa sanoa syytä m^csi osanotto
kokouksiin •on„viime aikoina ollut vä­hälukuinen.
Ettehän vain nalstoverit
halua kerhomme toiminnan kuolevan.
Ainoa lääke tähän sairauteen on se,
että tulette joukolla kokouksiin Ja et­tä
kaikki täytämme uskotut tehtävät.
Ei ole mikään puoUistus se, että kuu­lut
Johonkin toiseen komiteaan tai
osastoon, sillä naisten toiminta kai­paa
sinua ja vain sinä voi£ siellä
avoinna olevan paikkasi täyttää. Tule
kokoukseen Ja tuo mukanasi uusia
suunnitelmia. Jos toiminnassamme
on jotakin Joka ei sjnua miellytä, niin
poisplosl ei asiaa auta. "Sfhteisymmär-ryksellä
Ja toverillisella keskustelulla
vgidaan kaikki asiat järjestää par­hain
päin.
Seuraavassa kokouksessa luultavas­ti
keskustellaan, josko aiomme enti­seen
tapaan syyspuolella Järjestää kä-sltyömyyjälset.
*fyt olisi taas aika
I katsoa, ovatko neulf t Ja sukkapuikot
teräviä. >' Ostokomitean valinta olisi
ensimmäinen tehtävä. Tällä tavalla
kun alamme tohnimaan on meillä t i ­laisuus
auttaa ratlhanasiaa ja monta
muuta kamppailua >-Joissa tarvitaaii
doUareita.
; Naisten päivän vietto onnistui koh­talaisen
hyvin. Olimme edustettuna
kaupunginyhtelses^ kansainvälisessä
naisten päivän'juhlassa ensin päiväl­lä
ja sitten illalla ÖU määäti omalla,
haa Ullamme -ofajelmalliiaen : .tilatsuus.
Siellä tmetUiantmi^
pi MyrtU selostivat Kansainvälisen
Naisten päivän snetkltystä j a yleensä
naisten toimintaa aikai6emjnilt3'ajoll-ta
meidän :|>äivUnuneiaeti, Oli opet­tavaista
koulia näiden vanliojen vete­raanien
omia kokemuksia ja myöskin
historiallisia tapahtumia, niistä nais­ten
toiminta on saanut alkunsa Ja
millaista se on meidän jyvinämme.
•Kauniita runoja ija laulu JIa myös esi-tettUn.
Pojat meille kajauttelivat
rKaimiIn Veeran" johtajansa Kertun
avostnksella niin että seinät helisi.
Vielä saimme.kuulla juuri Sudhiesta
saapuneelta '• neitoselta'' kaunista lau­lua.-
Ttihtul >kuln-ollsimmfe» saaneet
>anhah kotimaamme terveiset. Kuu­lehan,
Suomen tytär, tule joukkoom­me,
sillä sinun laistasi me Juuri tar­vitaan.
Nuortenkin joukko sinut ter-
"vetulleeksl lausuu. , .
Xlkääpä luulko, että olisin unohta­nut
ne pikTcutytöt. Jotka nyt samoin
kuin ennenkin rikastuttivat ohjel-fmaamme.
Monta muuta ohjelmanu-
"meroa esitettiin. Joista kalkille esittä­jille
yhteiset kiitoksemme.
: Huhtikuun lopulla esitetään naisten
toimesta hauska huvinäytelmä, koko­illan
esitys. Älkää unhottako setu-ata
: ilmoituksia. 6euraäva kerhon: kokous
huhtikuun ensimmäisenä torstaina.
Kevätterveisin! — Elli.
Opettajat saaneet
palkankorotuksen Toron-ton
esikaupungeissa
.Toronto. ~ Kansa- ja'keskikoulu­jen
opettajat Mimicossa, Ixmg Bran-cihissa
Ja Ne^v Torontossa ovat saa­neet
$700 korotuksen vuosipalfkkolhln-sa,
• .-:':•. .
-.Tämä korotus sanotaan aiheuttavan
noin $140,000 vuotuisen lisämenon ky­symyksessä
oleville kunnille.
Tekivisicn valkeasta tekxUikasta
kuuluu ainakin 95 prosenttia ^ studion^
seinien sisäpuolelle, mistä l a ^
teys sibrtää kuvan lähetysasentalle ja
vilmeiksl mainittu vuorostaan sen.ve^
nemmän tai vähemmän tavallisia kei-noja
käyttien. avaruuteen.
: Kuvaa ei yhtenä .kokonaisuutena
pystytä langan tai radion väUtyksellä
siirtämään \astaanotUmen kuvapin­nalle?
Kiinteä tai liikkuva kuva on
tätä varten ositettava. Ja tehdään se
piste pisteeltä. Yksiv^inen kuva
muodostuu tummuu^alhteiulbta. ku-^
va AOldaan kSlslttää kokoonpancltain
mosaiikiksi.: jonka jokainen osa cn
tasaisen tumma, mutta cihkävaalcam-;
pi^tai tummempi ikuln naapurlosincn.
Asian käsittää helpommin verrattaes­sa
sitä kuvalaattateknlikkaan. Kuvaa
piste pisteeltä sähköisesti valokuvat­taessa
saadan tulokseksi voimakkua-deltaan
vaihteleva virta;. Joka vas-:
taanottimessa uudelleen muutetaan
valon vaihteluiksi, eli piste pLstoeltä
alkuperäiseksi kuvaksi.
NäCcöradlon tärtceln laitg on ka­mera,
Joka tavallisen optllllsen inssl-systeemin
lisäksi sisältää valon vaih­teluita
reagoivan elektroniputken eli
kameraputken. Kameraputki on kai-keij^
sj^dän. vaikka se oikein toimiako
s^eh tarvlt;eiekln tärkeitä llsälaivtelta.
Kamer^aputken kehit^Jlstä on! niMcik*>
käin, amerikkalainen iz;w^'ry^n.! 'Joka
vuo<iet|. 1^3 _ nuiissa : rakensi pulld^h','
j t ^ a i . puhtaasti y ^'koisin kelnbin
nju^qstefcäanyU 200,000 kuvaplislfeiftli
käsittävä k^vaimuKaU|d4'! Hfclsln^Is^i- skaifnosta!
käytettyjen kamerciden kuvaputki on
alkuperäisestä pitkälle ktitiltetty
muunnos,: jonka-:tärkein:;)Dmbialsuua
on'suuri valönhevkkyys. Kovin kbr-ka^
ta valaistusta studionsa ei tarvita
Ja hyviä ulkokuvia saadaan pilvisellä
säällä.
Televisiokuva rauodostetaEan siis
pisteittäln. mutta kuitenkin niin että
pisteet ryhmittyvät vaakasuoriksi Juo­viksi,
kuva on siis kokoonpantu mää­rätystä
lukumäärästä tiiylisU tolsUnsa
liittyviä juovia Ja näiden juovien lu­kumäärästä
riippuu kuvan selvyys.
Jos Juovia on riittämätön määrä, ku­va
Jää karksapilr teiseksi ja ^epäselväk­si,
Englannissa cn käytännöSfä juo­valuku
40i5, Yhdysvalloissa 523 Ja Hd»
singissä nyt eurooppalaiseksi standar­diksi
ehdotettu 62S. Kuvopinnan k<i-
'vaplsteldcn lukumääräläl tällöin tulee
400,000, Josta Jo voi pMtellä, että kuva
on jokseenkin t^kka.
-; Mutta kuva on saatava myös olä'*
mään. : Kuolleeseen kuvaan iaadaan-kln
elämä fiovcltamaUa siihen: tunnei-lua
elokuvan tekniikkaa.: v ^Nopeasti
vaihtuvan liikesarjan perättäiset ku­vat
sulautuvat silmän verkkokalvolla
yhdeksi eläväksi kokonaisuudciksi.
Elokuvarsa kuva nralhtuu 24 • kertaa
sekunnissa. Stockmannin televisio
iHelsingis3ä käytti ktivaliikua 25i:joCta
s^kin bn eurbappdlalnen' standardi.
KtiVan piirtävä' dektroöfllsiilhlol jou­tuu'
siis lilkkum&au 4^yviH suurollin
•ncp'etitrella,"sfllä 'on'iftbHte<tava, että
kalkki nflk6tWäthhic'ori'yh<^cna1i)oan
4ra{iaMsti'lHkkuvaH 'vhlojiiiliceh atkaan-
VA^STÄ'ÄLKÄinjr'M41
Ette koskaan unohda ^'^-''mlif^-^
; nen > koslmJsensa' järky- >'
^lS?ÄanpliäU^<^.;P/t^
* 'Mve-timahtiii ,pit&misen M ^1
ilosta. > - \ '.'^ ("^
^ •Tra.-£jove*timanttlen yh-''
w teen sopivat, .^parit qn^
parhain valinta ihiilä'
voltti vmerkitä kohtalok-kaan
alun, ,^ , J
'OL Ainnoltetia T
M 32.80, »»^tien
• Vakuuieltu
•
V>dnnettomttttd«^,
i:Wli»i:naatkustajavaunua suistui kls-fcoilta
j a osa niistä kaatui; Pelas-
•bsjoi&ktuj työskenteli,pitkän aikaa
iCnnenkuinu kaikki :-olL» pelastettu ja
rikollisiksi; 'railaiseen rikiriuen sa­laamiseen
eivät ne .TUL:n liittotoi-
»iktmnan jäsenet, jotka paljastuksen.
tefcfvät« OeMtimn -nrixuxb ifyyUstyä.
fCjmmyi el oUttt alstään vaaUpropäi-gandasta,
vaan lain j a oikeusjäfjes^
tyksen noudattamisesta.
Kolme kuollut kun
juna suistui kiiskoilta
V Detroit. — Kaksi naista ja. lapsi
kuolivat kun Juna suistui kiskoilta
vähän «latkaa täältä:- länteen. Kol-jUi^
Snimrätä, henkilöä loi&kaantui
ka(dleet^, saata pois niurakaantuneista
matktui^jävat»^^ <
Raitfkan presidentti
j^railee Canadassa
' ParffsL — Presidentti Vincent Au-rJol':,
vieraiiee • Canadassa tänä kevän-n$,;
UmoiteUiln täällä keskiviikkona:
.^Presidentti vierailee ensiksi Waxh-iryt<
»ii8sa Ja ennenkuin f i i n palaa
takaisin kotimaahansa vierailee hän
Canadasisa. Suunnitelman mukaan
hSk saapuu Mcmtrealiin 4iuhtficuun
Sjjaivänä.
Torenio. —'Maakunan kaivantoml-nlsteri
W. e. aemtaeu m ilmoittanut,
ettft liänen ministerUiosä toknesta
toitktfiuul; patjhaillaan Siira kaaspn
rieliflmaiiirt laajuisella ahteena, j o ^
sijaitsee länteen Jamea B^^nsta.
M||tsäl
lleuvostofiiiiii
Neuvostoliiton, metsä- -Ja uitto-'
r työläisten «ammattiliiton keskusko^
. mitean työ- ja palkkaosaston johr
^(taja S . Kovaljev on kertonut 81-
fi:n 'edustajalle i metsätyölälsteri
työoloista Ja palkoista seuraavaa:
Neuvostoliiton metsätyöläisten työ
eroaa nykyään.enää hyvin^vähän te-ollisuustyölälsten
työstä, sillä metsä-töisäs
on sodanjälkeisen viisivuotis­suunnitelman
aikana ruvettu laajas'.a
mitassa kyttämään koneita, ^ s t ä -
työmallla .on nyt sUrrettaViä £ähkö-laltoksla,
sähkösahoja, traktoreita,
sähkökäyttöisiä nostok;nelta, karsl-miskoneita
Ja sähkovetrrtslt:». T.fct-sätyömatden
koneLst: mir..3n on < <l^n-jälkeisinä
vuofilna lisääntj-nyt 2iö
pros pros. Ja lisaiir.tyy J.itkuv.-«ti.
Koneet helpot!av::t niC-Jutyöläls-ten
työtä ja li-s2-7ät .'icldl.n tyäteho-aan.
Tätä cioUtsa mm .^o, että työ­läiset
kaatavat ti.ii^iOiahalla työvuo­ron
aikana kesk:miur.n 350—400 puu­ta."
•'• ••• • "
Työn tuottavuuden. kohoaipinen
vaikuttaa palkan kohoamiseen, sillä
Neuvostoliiton metsätyömailla on
käytännössä progressiivinen palkka­usjärjestelmä.
: Tämä merkitsee, että
jokainen työläinen, joka ylittää suun^
nitelmansa tavoitteen, saa lisäpalk­kiota.
Tämä lisäpalkka kohoaa pro­gressiivisesti.
Kaikki metsätyölälset
täyttävätkin suunnitelmansa ylittäen.
Niinpä esim. OmJtninin metsäteollf-suui^
iirin eähkösahuri krivtsbv täyt­tää
ryhmineen työnorminsa säännöin-^
sestl 125—160 prosentt^sti ja' Ko-r
robeiijikovin työryhoJä 175—200 pro­senttisesti.
Niinpä työtyhmän jokais<teJäce-nen
työpalkka onkin 3j00Or-öj000
ruplaa kuukaudessa, ,
Siihen eivät tosin vielä sisälly työr
Iäisten kaikki tulot. '<
Neuvostovaltio, suo nietsätyO|älsille
monia muita etuisuuksia:':'Jos- mct-sätyöläinen
työskentelee samalla met-sätydoiaalla
yli yuoden« caa hän kuu­kausipalkkaansa
10 pros,'korotuksen.
Ne työläiset, jotka ovat, työskennel­leet
metsätyömaana kaksi vuott^ tai
enemmän saavat kuukausipalkkaan­sa
20 pros. korotuksen^ . '::
Maan kalkilla metsätyömailla suo­ritetaan
laajoja rakennustöitä, ja
metsiin oh synt^yt paljon uudenai*
kaisla metsätyOUisyhdyskuntia. £•
räänä esimerkkinä niistä mainitsem­me
Cormin alueen Sjavan metsäteol-
Usuu£piirin metsätyöläisyhdyskunnan.
Sen leveitä katuja valaisevat lltaisbi
lukuisat sähkölamput. Kylässä on
oppikoulu, lastentarha, ruokala, sai­raala,
klubi ja radiokeskus.'
Vuonna 0949 Neuvostoliitossa met-sätjtUäisIä
varten; rakennettt^en a-^
suintalojen yhteinen hyödyllinen pln-ta-
ala oljf e43fiOa neliömetriä ja vuMi-
S Kun haluatte parhaimpia
, arvoJa'kaftntyklia.!* .
puoleemme '^^M
VähUläUimaksuehdSt
Hman^minkflänlalsla *
"ilsämaksaja •
J. E. BIAIS!
' Tl M'*^r " ,.,.^.,,:-.,,:t.-.-:C.-,.-..v^,«
l^ydellIste&.IAjoJeti
na-1930 ro&cnncttujen y l i 800*000 ne­liömetriä.'
' '
' >Vttitio avustaa mctiätyölälslä
kotitalojen' rakentamisessa. 'Työläi­set
saavat j opa 10.000 niplanldn suu­ruisia
pitkäaikaisia lainoja, ilmaiset
rakennustontlt ja avustusta rakennus­tarpeiden
hankkimiseksi. Vuonna
1950 met-sätyölälsct rakentlvat itsel­leen
n. 5.003 omakotitaloa. . '
MetsätyöläUet, samoin kuin kaikki
muutkin ::neuvostoi'hmIscti,•: saavat
mr/-'.sutonta. lääfcirlnholtoa. Mctsä-tco'n£
UusplireilIä on omat sairaalan­pa,
ambulatorlonsa ja lääklntäase-tninsa
sekä kaikkien eri alojen lää-kärlnsä,
Metsätyölälset saavat ^ joka'vuoi
el kuukauden loman ja' Joka kol­mas
vuosi kahden kuukauden lo­man.
Lomansa ajalta ne saavat täyden
palkan. Ja he viettävät lomansa u -
selmmitcn lcpokodeis.<:a ja sanatori­oissa.
Meidän ammattlllltoUamme on
tällaisia tcrvcydenhoitolait<yksia maaa
Uhanlmmilla seuduilla. Krimin etelä-rannikolla.
Kaukaasiassa Mustan me-^
ren rannikolla, Ukrainassa Jne. Sdt-eemänkymmcntä
prosenttia kaikista
hoito- j a ylläpltomaksuista maksaa
työläLsten puolesta valtio, ja osa työ­läisistä
saa viettää lomansa n ä i s sä
laltoksiisa aivan maksutta. :
Vuonna 1950 vietti sanatorioissa ja
lepokodelisa: lomansa yli AOfiOO am-:
mattiliittomme jäsentä,
jSuurta huolta pidetään myö} met<^
sätyölälsten lapsista. He saavat viet­tää
kesälomansa plonecrllelrelllä, las­ten
lepokodeissa Ja lasten sanatorlois^
sa. Vllmc vuonna niissä oli virkis-:
tymässU noin öOfiOO mctsätydläfeten
lasta. ' ' ' . . 'i
HattMikaviiikoja.
tvntaJMit-mt \ mmknm' FLORIST
ZZ PnrhaniSf^ lti.mmW Oili
9
Vanhin •noDulalnenJalkinflUke
Sodburyssa. > »
E. LATVALA '
2t Larob King £dtrardj|rakeal
tfeostioolainpartatityatf' |g
'itlHO'SBAmERS^on
T. firmlschoff
rrood lUI ; svdbtnr:
' ;ilä. Jltä rauttan atfak toistat
harteille, vaan toimi; njyös^ Itse se»
h>-väksl. '
Siidb
DB, S. a POI
•DR. IL IC TBOU0ON
DB, L W.> DAVIDSON
OB, J. C IdABSBALL ,
LUkftilt ja klniistt
Bkmmafiauisl
D B . L i . B l l § | q ^
Snomalälneo tolklii
130 Ebu St. K, ptdL 3-7U1, ifodbnry
PR. U HOOEY'
' tjuauua JA Kmnloi
Poil. 7-735S Eotlfas 9-m
tn fOm St, E. sldbai!^
Dr.JöhnJV.Haiia»
lAAKARI JA Xmulläl
Puhelimet; Konttori M30$
^, f i . Kotiin f im
Huooft 201 — 67 £lm E.
Be«cat tbeatre BaildUf
liiiiiHiiiiiiHHiiiiiiiiiiiiiiiMiiiBiiiiinni ^
1 . .
TurktiltiiiakM tilinä^
FranltR;Block kO;
BX)iminLU8ET BiAIC^OT,, '
tniONE 410
rDH, 4-4014 D U B a A l lH
M;
JAMES H. DAVEY
KOKSIA • KOLIA. -EPUITA
P«r]ialiiipa« ölJyllTi /
itrokirl-kolte /,
177 Katfaleea SL W. 0«dlmry