1968-05-14-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
loronion Yritys Viime ku<ljj lopussa vietti Yritjrä vuosijuhlaansa,'^ jotka «iin ohjelmansa kuin muunkin puolesta o l i par^ haimpia vuosiin: Alussa voimistel i j a t marssivat; näyttämölle, 6lteri heitä aivanvpUOlen metriökin korkuisista r-ainavvarttuneimpjift asti. P i k k u tytöt esittivät uaeitakin n u - m m i t a , ja heitä o l i ohjannut Terry Ctodtei' -ja' L i z Kivimäiki. Esitykset •olivat yleisöön täysin meneviä. ^ KiitQ^; ohjaajille, Myöskin pikku- ^ pojat i;y| (Kivimäen ohjaamina esittivät parikin nunteroa onnistunees-ti^ v Vairttuneiden naisten kauniin ja hyvin suoritetun (änjeiman o l i Susan Penttinen suunnitellut j a ohjiisi'sön,'; ollen itsekin mukana esitieteessä. 'Ensiluodrkainen esitys: Kiitos. • Jub!at:avasi Yrityksen puheenjohtaja Bob Miner lausuen yleisön tervetulleeksi;' Juhlapuhujana esiintyi E r i c Männiätö sisältörikkain sanoin. Soittoesityksiä o l i parikin ja nuo tunnetut-musikantit" Melvin, M e r v i n j a Ake ilahduttivat hyvällä esityksellään julilayleisöä. Laulusta huolehtivat Thora, Aino kauniill a esii^ksillään sekä Bob Orava ja A r t e antoivat parhaansa. , Vielä on mainittava, että juhlis. sainme oli vieraina aina Suomesta asti Pentti. Vataja, tuodeh seulaltaan Kemin Innolta ja Lapin piiriltä terveiset, reipas u rheilumies oli erittfiin Innostunut näkemään esityksiä ga sanoi niiden olleen a i van ensiluokkaisia kalkin puolin. Kiitos käynnistäsi Pentti. Väliajan jälkeen suorittivat Ake Hunnakko ja Bob Miner, ensin liitoh puolesta ansioituneille jäsenille muistoesineiden jakamisen. Salme Junnila sai monivuotisesta avustaan liiton monistamisen merkeissä y.m. lahjansa, samoin y l i kolmekymmentä vuotta yhtämittaa llittotoimikunnassa toimineet "työmuurahaiset" Vilho Heikkilä j a Lauri Penttinen saivat toimintansa muistoksi lahjansa, Myöskin Yritys oli huomioinut Laila Penttisen samoissa merkeissä ja n i in hänellekin luovu tenttiin' ansait-somansa muistoesine. Tässä vain lyhyt kat&iUs näistä yli~"odotuste n onnistuneista Yrityksen vuosijuhlista. Toivonkin samaa innostusta tulevaisuudessakin seuralle, j a siihen yhtyy varmaan morti kanssani. Vaasan Jukka. J . K. vielä haluan mainita, että Mei-ySmrek ilahdutti yleisöä kahdellakin humoristisella esityksellään, —Kun"isoäiti tuli Canadaan" ja otti silloiseen voimisteluun osaa, Kiitos esltyksestäsi. Sama. Ihminen ja avaruus 20. vuosisadan puolessavälissä läAallnift on töttdttUt ^«»ulattttoihin,; mutta siitä huolimatta uutinen "neuvtot«ihltitt<^li aVaruUdessA'' järkytti ihmisten mieUä enemmän kuin mikäfiii tOtiiClil td«t«dti]P-teknittt»il s t a i i d ' tio ja sad miljoonat sydämet sykkimään U i W t i t a M n . Miksi? Tämä saavutushan ei tuUut odottftthätta. Emien "VostOk".alak-sen lentoa maailma oli oppinut tuntemaan sanat "Sputiiok*'. Ja .'^ufiik". Sanayhdistelmän' "ihminen avaruudetoa"^! iltyöskäätt pltöiiyt hämmästyttää uutuudellaan. Antiikin historian alkaba nämä fianat kuuluivat legendaan. 19. vuosisadalta alkaen tähtien välisistä tennoistAkerrotiUn ihle-likuvituskirjallisuudessa. Mutta vasta 20. VilodsiUlan alussa kitsitte 'ihminen avaruudessa" sai avaruustutkimuksen perustajan Konstantita T ^ o l - koyskin ansiosta tieteelBsen perustelun. Tshlolkovskln aatteiden toteuttamiseksi työskenteU jo vuosisatanmie.puoUviiU8s& ii«teeUidk tiitj|(^ laitoksia, suunnittelutoimistoja ja teollteuuslaitoksia. pm ARtHURIN KUULUMISIA Port Arthur. — CSJ.n Port A r l - i i u r in osaston kokouksessa, käsitel-^ täessä' SitUiTjuiilakomitean kirjeen- Vaihtoa, päätettiin heti esittää ratkaistavaksi Kaiku-kuorossa ja Iskussa mitä ohjelmanumeroista haluavat mainostettavaksi öhjelmajul-kaisuissa. ' Samoin korostettiin toimintaa kansallisessa suoSikkilJlpailussa Länsi-Ontarion ehdokkaan puolesta. « • » • •'• • . * . . . Vietnamin siviiliuhrien humaanisen - lääkintä- avun puolesta toimivan komitean taholta On anottu yh-dessä Punaisen Ristin kanssa kak-äoiskaupunkien yleisen bingon järjestämistä lääkintäavun kokoami seksi. Mutta samalla esitettiin että erinäiset.; järjestöt ja yhdistykset Omasta {Atolestaan: toimeenpanevat fieliaisen tilaisuuden. Osaston puolesta päätettiin: esit-tää naisten kerhon Kaiku-kuoron Ja Iskun yhteisen seurapelin toi-meenilanoa perjantaina, toukokuun 24. päivänä. ' , o- • • . « • ••• Raporteerattiin, että kesäkuun 1; päivän palkintotanssien Uppujen myynti oii onnistuneesti suoritettu., joten nyt kehoitettiin kaikkien suorittamaan' nopean loppunykäyksen j a palauttamaan kannat. Ailuejulila, jossa myös suoritetaan kansallisiin suurjuhliin vietävät ohjelmalliset pääesitykset Kaiku-kuoron j a Iskun puolesta, päätettiin p i - tää sunnuntaina, heinäkuun 14: Iskun parkissa, jonka Hardy-raportti esitetään muutettavaksi maakunnalliseksi puistoksi kaupunkien j a läheisten kuntien yhdistämisen yhteydessä. . Pääteltiin panna erikoinen i l moitus sanomalehtiin ja > Labor Centre-mainostauluun, että Isku Park on saatava unioiden ja muiden järjestöjen kesäjuhlia j a piknekke-jä varten. Isku Parkin puhdistustalkoot i l moitettiin järjestettävän mojakka tarjoiiuineen lauantaina, t.k. 18. A u toja lähtee haalin edestä kello 9 aamulla. — A T H . USA haluaa tukikohtaa NATO:lIe Gibraltarista ~ Moskova. — USA havittdee Gibraltarissa NATOn tukikohtaa ja tukee sen vuoksi Francon hallituksen . yrityksiä häätää Ea^anti lopullisesti iinnottuksestaan. Ei^anjan hallitus ei koskaan olisi ryhtynyt niin päättäväisiin toimenpiteisiin Englantia vastaan, joka sentään on sen täricein kauppakumppani, ellei Franco saisi koko ajan tukea USAlta ja NATOlta, todetaan tääjlä. USA haluaisi Gibraltarin NATOn tukikohdaksi ja tukee sen vuOksi Francoa, jonka se uskoo, saavansa puolelleeen mikäli tilanne kääntyy Espanjan hyväksi Gibraltarin kiistassa. Englannin ja USAn "erityissuhteet" eivät lainkaan estä USAta' toimimasta "ensimmäisen - liittolaisensa" etuja vastaan, kun kysymyksessä on strategiset asemat Välimerellä, huomaut^ taa Neuvostoliiton uutistoimiston kirjeenvaihtaja: ija lisääi että USA on jo kolme vuotta rohkaissut Espanjaa. TIEN AVAAJA JUHI GAGARIN Vasta huhtikuun 12. päivän aamuna 196}. -hypoteesi ."ihminen avaruudessani' ruiuuttui reaaliseksi tosiasiaksi. Ensimmäinen ilmiinen avaruudessa o|i. neuvostoliittolainen kosmo-naut^ j.r4uri Gagarin. Ihmiskunta rauuttjii, sinä päivänä vanhemmaksi, viisaammaksi ja mahtavammaksi. "V,ostok''-avaruusaluksen lennolle omistettujen kirjoitusten ja lausuntojen laatijat etsivät tahtomattaan :vertfiiuk<»htia. Kolumbuksen Amerikan- löydöstä ja Magellan maailmanympäripurjehduksesta; Sanomalehti-miehet yrittivät vertailla Gagarinin lentoa lintujen lentoon. Ensimmäisten neuvostoliittolaisten rakettien ja tekokuiden iennot muistuttivat meitä Konstantin Tshiolkovskin sanoista: "maa. on järjen kehto, mutta ci saa ikuisesti asua kehdossa". Huhtikuussa 1961 Gagarinin ^avaruudessa vlettämät. 108 minuuttia vapauttivat vihdoin imielikuviluksemmfi ja veivät mielenkiinnon sen maailman rä-^ jojen ulkopuolelle, johon ihminen oli näyttänyt olevan sidottu ikuises-ti. Ihmisen ensimmäinen matka avaruuteen ei ilmeisesti ole vertailukelpoinen minkään muun ihmisen saavutuksen kanssa maanpäällisten luonnonvoimien alistamisessa. Huhtikuun 12 pnä 1961 ihminen sai oikeuden kutsua itseään "Maailmankaikkeuden kansalaiseksi". Juri Gagarinin lento o l i lakimää-^ räinen valhe kosmisen avaiiiuden valtaamisessa. Herman Titov vietti .samana vuonna 1961 "Vostok-2"- aluksessa avaruudessa kokonaisia vuorokausia ja vuodesta 1962 alkaen myös amerikkalaiset astronautit alkoivat suorittaa avaruuslentoja "Mereury"-ohjelman mukaisesti. Juri Gagarinin maailmanympärimatkasta on kulunut vasta seitsemän vuotta. Sinä aikana avaruudessa on käynyt useita kosmonautteja. Lennot ovat muuttuneet monipäiväi- .siksi niiden .ohjelma, on tullut paljon: monimutkaisemmaksi ja itse avaruusalukset ja. -tekokuut ovat kehittyneet. KONE IHMISEN PAIKALLA Avaruuden valloituksen pääsuunnat määräytyivät jo kosmisen aikakauden ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana. Ihmisen tietä avaruuteen raivaavat, automaatti.set .''ondit. On kiintoisaa todeta, että tässä tapauksessa ihminen ja kone vaihtavat ensimmäisen kerran tavallaan paikkoja. Historian kulussa ihminen on "opettanut" koneita suorit AMERIKKALAINEN SOSIAALITURVA (Jatkoa 2 sivulta) Kansaneläkkeeseenhän meillä ei tarvita palvelusvuosia ollenkaan. Eläkkeeseen lisättävät puoliso- ja lapsikorotulcset ovat Amerikassa suuremmat kuin Suomen kansaneläkkeen tukiosan vaimo- ja lapsikorotukset. Myös lesken ja orvoneläke ovat; Amerikassa suuremmat kuin Suomen työeläkejärjestelmässä,^ meidän kansaneläkejärjestelmäänhän ••• perhe-eläkettä ei vielä kuulu. Vanhempaineläkettä Suomessa ei tunnetakaan. Monta ja raskasta rasitusta Amerikan eläkejärjestelmällä puolestaan on. Dollarin nimellisarvon säilymisestä huolimatta inflaatio etenee ja syö indeksisuojan puuttuessa sekä eläkkeiden perustana olevien vanhojen työtulojen ettäitseeläkkeiden arvOa. Suomessa kansaneläkkeet on Sidottu elinkustannusindeksiin ja työeläkkeet vielä tehokkaampaan palkkaindeksiin. Työkyvyttömyyseläkkeen saaminen vaikuttaa olevan Amerikassa vähintään yhtä tiukkaa kuin se o l i Suomessa aikaisemmin. Nykyäänhän meillä työkyvyttömyys määritellään ammatin mukaan eikä pelkästään lääketieteellisesti ja se on helpottanut eläkkeen saantia. Myös leskeneläkkeen saamisen edellytykset ovat tiukemmat Yhdysvalloissa kuin Suomen työeläkejärjes-; tclmässä. Eläkkeiden tasokin Suomessa kestää jopa suoran vertailun Amerikan eläketasoon: Vähimmäiseläke — kansaneläke tukilisineen — on Suomen halvimmassakin kuntaryhmässä suurempi kuin kalliissa Amerikassa. Jos eläkkeitä verrataan kun> mankin maan kcskipalkkatasoon, kuten asiaan kuuluu, painuu Amerikan lakisääteinen eläketaso, ällistyttävän alas. : TYÖTTÖMYYSVAKUUTUS . Yhdysvaltain työvoimasta on vakituisesti 5—6% työttömänä. Sen vuoksi työttömyyskysymyksen hoitamiseen sosiaalipoliittisin toimenpir tein kiinnitettiin jo verraten varhain huomiota. Vasta vuoden 1935 Gosiaaliturvalailla saatiin asiassa j o takin; aikaan. Sosiaaliturvalaki käsittää kuiten-, kin vain puitesäännökset, joitten mukaisesti yksityisten osavaltioiden on hoidettava työttömyysvakuutuksensa.: Pakollista on vakuuttaminen niissä teollisuuden ja kaupan alalla toimivissa ylityksissä joissa on työssä vähintään neljä työntekijää ainakin 29 viikkoa vuodessa. Puolet osavaltioista soveltaa juuri näitä vä-himmäissäännöksiä, muissa vakuut-lamisvelypllisuus on ulotettu pie-nempiirikin yrityksiin. Tärkeimmät vakuutuksen ulkopuolelle jätetyt työntekijäryhmät ovat maa- ja kotitaloudessa työsken- (el^y^t.v^^^fä tilapäistyöntekijät. N. 75% mään' palkkatyöläisistä kuuluu vakuutuksen piiriin. Jatkuu Tässä on vastaus korkeisiin kustannuksiin^ suuriin käsirahoihin, ikäviin asunto-ongelmiin^ Täinän vuoksi 1) Pteni käsiraha 2) Toronjton paras sijaimti 3) 1 ktnilkaufiäiniaiksu kiattaa kaiilklki 4) Puhdas ja terveellinen ibna 5) Varmuiiltta, kiukaan ei voi liäätää teitä 6) Sääi&töjä sääimölisitein kuuikajuisiniaiksujen vuoksi 7) Omaisuuden arvonaiousuia, Icoislka suuirtten kiinteis-töjm a!rvo laskee enienunäin kuin pienften Kysykää I M 2 inalkuluhi»mmi aisunltoja asunlto-oisaikie yhftiöstä L A U R I K A N G AS Kotiin 225-1751— KONTTORIIN 487-3333 Toronto, Onitario tamaan erilaisia tehtäviä, jotka se itse on osannut suorittaa. S^jyuUsteh automaattien luomisprosessi, jotka suorittavat niille määrättyjä tehtäviä opettajaansa nopeammin ja pa-rehunin, jatkuu yhä; Palauttakaam-m fesl-rti^rkkeinä- mieliin ohjelmoidun ohjauksen alaisena työskentelevät erilaiset työkoneet sekä tlfeto-koneet. • Avaruuslentojen epätavalliset ja monimutkaiset olosuhteet tekivät välttämättömäksi ja hykyaikai-sen tekniikan korkea taso mahdolliseksi antaa maailmankaikkeuden tienraivaajan rooli automaateille; Valvonta- ja mittauslaitteisto suorittaa raketin ja avaruusaluksen koe lentäjän tehtävät. Tiedemiehet tietävät etukäteen millaisia melu- ja täry-, rasite- j a muut suuret tulevat lennon aikana olemaan. Raketteihin j a tekokuihin asennetut kojeet ovat kertoneet ilmakehän ylempien kerrosten ja Maan lähiavaruuden fysir kaalisista olosuhteista. Tämä kaikki teki mahdolliseksi aivioida vaaroja, jotka voivat kohdata ihmistä ava-ruusradalla. Automaattien avulla r>aatu inforinaatio on muuttanut tuntuvasti käsitystämme Maata ympäröivästä kosmisesta avaruudesta. Esimerkiksi aikaisemmin pidet-; t i in päävaarana aluksen törmäämis-mahdollisuutta meteoriin. Tällni-seen kriitilliseen tilanteeseen olem. me törmänneet usein mielikuvituksellisten tieteisromaanien sivuilla Kolmannen neuvostoliittolaisen tekokuun vuonna 1958 suorittamat mittaukset sekä avajuuslentojen kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet, että meteorivaaraa oli suii resti liioiteltu. Samanaikaisesti avaruusluotaimet (sondit) mahdollistivat neuvostoliittolaisille ja amerikkalaisille tiedemiehille voimak kaamman Maata ympäröivän sätei-lyvyöhykkeen sekä auringon kro-mosfäärissä tapahtuvista purkauksista tulevien avai-uussäteiden kek simisen. Nämä säteilylähteet muo-dostivatkin suurlmtflan "vaaran ava-i- uuslentäjille, kuten on käynyt i l mi. Avaruuden tutkiminen automaatti, en avulla jatkuu. Neuvostoliito5ST on lähetetty avaruuteen JO y l i kaksisataa "Kosmos"- sarjan tekokuu asemaa. Nämä tekokuut tutkivat i l . makehässä ja lähiavaruudessa vallitsevia fysikaalisia olosuhteita. Tämän sarjan laitteiden erillisiä muuii nelmia käytetään tulevaisuuden avaiiiusalusten erilaisten yksilöiden ja rakenteiden kokeilemisessa ja harjoittelemiseen. "Elektron" -asemien sekä raskaiden "Proton"-teko. kuiden avulla ratkaistaan avaruusfysiikan perusongelmia.: PEHMEÄN LASKEUTUMISEN ONGELMA Vuodesta 1966 alkaen neupvosto-liittolaiset, ja heidän jälkeensä amerikkalaiset, spesialistit ovat onnistuneet suorittamaan pehnieä-v laskeutuhiiscn- Kuuhun ja lähettämään tekokuita Kuuta lähellä kiertävälle radalle. Tämä mahdollisti Kuun ja sen ympäristön olemusta koskevien ainutlaatuisten informaatioiden saamisen aulomaaUiascmil-ta. Neuvostoliittolaiset asiantuntijat antoivat vuonna 1967 vakuuttavan näytteen automaattisten laitteiden suurista" käyttömahdollisuuksista avaruuden tutkimisessa. Lokakuun 18- päivänä saavutti interplanetaa-rinen asema "Venus-4' ensimmäi senä tämän salaperäisen planeetan pinnan. A'seman kojeet mittasivat alle. kahdessa tunnis.sa sen, mitä tähtitieteilijät eivät olleet kyenneet selvittämään kahden sadan vuo den aikana teleskoopeilla tekemillään havainnoilla. Nyt koko maa i l - man tiedemiesten käytettävissä on kokemusperäisiä tietoja Venuksen ilmakehän "maallisen'' kerroksen fysikaalisista olosuhteista. Kiertoradoillaan lentävien avaruuslaitteiden "Kosmos-188:n" jä "Kosnios-188:n" automaattinen yhteentelakointi PI ollut vähemmän huomattava tekninen saavutus. Tämä kokeilu avua näköalat suurten, kiertoradoilla ole vien asemien kokoamiseen Maan lähiavaruudessa ja tarpeen tullen uusien osien kiinnittämiseen niihin. Enää ei vaikuta mahdottomalta kaiken välttämfittömän toimittaminen keskeyttämättä pitkäaikaiselle ava^ ruusasemille automaattisten kuor-marakettien avulla, enempää kuin aseman työntekijäin säännöllinen vaihtaminen. AVAHUUDEN TUTKIMUSASEMAT Monien tieteiden edustajat ovat kiinnostuneet radallaan pitkään v i L pyvien asemien rakentamisesta. TähtltieteUUUt ovat kaukaisista a-joLstn haaveilleet työskentelystä 11- muikehän takaisessa laboratoriossa. Tliätai, tapk6k. 14 p . Tu«sdäy, Mäy 14; 19B8;. Siellä suoritetut havainnot lakkaa; vat olemasta riippuvaisia vuorokauden ajoista ja sään oikuista. Kaik-, kein iärkeiritä kuitenkin on, että käy mahdolliseksi tarkkailla kosmo-sia kohteita kaikilla spektrin alu-ellia. Tieteen käytännön kannalta o l i s i varsin mielenkiintoista tutkia Aurinko—Maa-ong6lmia atmosfäärin ulkopuolella. On tunnettua, i^ttä monien ^eofyysisteh pi-oses-slen luonne riippuu ' aurlngonsätel lysta. Sanidih fyysikot ja biologit voivat saada varsin arvokasta tieteellistä informaatiota iltnakehän ulkopuolella. Automaattisten asemien avulla saadun informaation laatu ja määrä sekä ihmisen Ilmakehän ulkopuolelle tapahtuvan lennon vaikeus j a suhteellisen Suuret kustannukset Ovat herättäneet kysymyksen:: eikö Ihmiskunnan avaruustoimintaa voitaisi rajoittaa "älykkäiden" automaattien soveltamiseksi? "Avaruus-aikakauden ensimmäisen kymmenvuotiskauden tapahtumien erittely antaa täydet perusteet sanoa, että ihmisen ja koneen vastakkain asettelu näin valtavassa yrityksessä olisi perin juurin virheellistä. Vaikka; otettaisiin huomioon automaattisten laitteiden yhä pitemmälle tapahtuva kehittäminen^ ihminen ei voi välttää välitöntä tunkeutumistaan äiaailmankaikkeuden syvyyksiin. IHMISEN AVARUUSROOLI Jopa kaikkein täydellisimmätkin itsevirittyvät automaatit. voivat näet muuttaa toimintaohjelmansa vain tietyissä rajoissa. Vain avaruuslabo-ratoriossa sisällä oleva ihminen tutk i j a , voi luovalla tavalla tutkia ja tulkita ennennäkemättömiä prosesseja j a ilmiöitä. Vain kokeen suorittaja voi muuttaa ohjelmaa ja menetelmiä muuttuvien olosuhteiden mukaan sellaisissa rajoissa, jotka koneella ovat mahdottomat. Eräissä odottamattomissa tilanteissa voi ainoaksi'oikeaksi osoittautua ratkaisu, joka kyberneettisen kojfcen "nä-: kökannalta" on täysin epälooginen. Ihmisen osallistuminen ilmakehän ulkopuolisiin lentoihin On vasta alkusoitto sivilisaatiomme kehityksen uuteen maanpäälliseen valheeseen.' Tämän näki ennakkoon jo vuosisatamme alussa Konstantin Tshiolkov.s^ki. Hän uskoi, että 'vähi. telien ihminen rakentaa asuntonsa eetteriin. Ne ympäröivät Auringon, ja ihmisten rikkaus lisääntyy mii-jardikertaiseksi". Tshiolkovski ko-i- osti: "Maa on välttämätön tukikoli-tana, perustana ihmisen vallan ulot tamiseksi ja p.vstyttämiseksi aurin-kojärjestelmään ja sen kiertotäii d i l l e ." Joku lukijoista voi; edellä olevan jälkeen ehkä huomauttaa, että en. s in olisi pystytettävä järjestys Maahan, ja sitten ryhdyttävä kosmisen avaruuden valloittamiseen. Mutta avaruusmatkat auttavat jo nyt puhtaasti maanpäällisten asioittemme järjestämistä (tietoliikenne, säätie de, hierenkulku, luonnonvarojen ot-sintä), ja tulevaisuude.ssa mahdoUi. suudet planeettamme muultamiseei) kasvavat mittaamattomasti. Avaruushan on ehtymätön energia- ja raakaainelähde; Ihmiskunnalla pi ole oikeutta huolehtia vain nykypäivästä. Yhteiskunnan huomispäivä liittyy epäilemättä avaruuden valtaamiseen ja hyväksikäyttöön; Ryntäys avaruuteen jatkuu; Au temaattiset sondit lentävät yhä kaii. emmaksi avaruuteen. Koittaa aika. jolloin automaattien jälkeen ihminen astuu jalallaan.Kuun pinnalle ja sen jälkeen aurinkokunnan muille kicrtotähdille. Sen takeena ovat avaruuskokcilut ja tieteelliset tutkimukset, joihin osallistuu Neuvostoliiton ja Amerikan Yhdysvaltojen ohella jo muitakin maila. B o v i s Pshenitshner (APN) UITDS Moskova. — VufJteen 1Ö70 m e n > nessä valmistuu Krasnojarskin voi- -Tiala, josta tulee maailman suurin. Neuvostohallitus pitää: suunhitelmaa eräänä kansantalouden tärkeimmistä tavoitteista. Siperiassa on jo toiminnassa Brats-k i n voimalaitos Angara-joella. Sfe ot) 2 kertaa niin tehokas kuin suurin ulkomainen voimala; Sen teho on y l i 4 miljoonaa kilowattia. Bratskista on kehittynyt uiiden taigalle syntyneen teollfeuusalueen eiiergiakeskus. Kahden vuoden k u luttua valtaa Krasnojarskin voimala ensimmäisen sijan, krasnojarskin voimalan luona on Jenisei padottu lOO metrin korkuisella padolla. V o i malassa ovat j o toiminnassa ensimmäiset turbiinit. Leniniii 100-vuotis-päivään, hllhtikuun 22. päivään mennessä niitä tulee olemaan 10 ja volftialaa teho ylittää siten 5 miljoonaa kw. Krasnojarskin voimalan koko suunniteltu teho on 6 miljoonaa kW. Kerava kaupungiksi , Helsinki.;-T-Kerava aloittaa seuraavan vuosikymmenen kaupunkina. Kauppalanvaltuusto teki kuntamuoden muutoksesta yksimielisen päätöksen keskiviikkoiltaisessa istunnossaan. ' Ryhmien puheenvuoroissa todettiin kaupunkilaistuminen välttämättömäksi tulevaa kehitystä aluekeskustana silmällä pitäen. Kansandemokraatit tähdensivät; että laita-alueiden, kehitystä el saisi unohtaa uudessa kuntamuodossa. Keravan kauppalan todettiin kehittyneen viime vuosina huomattavaksi aluekeskukseksi lähinnä Helsingin seudulle suuntautuneen muuttopaineen ansiosta. Valtuusto piti tärkeänä, että Keravaa olisi kehitettävä itsenäisenä yksikkönä; kasvaahan sen väestö a r vioiden mukaan vuoteen 1980 men-r. essä 23,000; een, ja vuonna 2000 Keravalla on laskettu asuvan jo 54,000. Työpaikkojen lukuimäärän kehitys on laskettu seuraavan väestön kehitystä niin, että kauppalan omavaraisuus olisi noin 80 pros. Samassa yhteydessä valtuusto päätti, että Keravan kaupunki kuuluisi oi-kcudenhoidollisesti Tuusalan tuomiokuntaan, ja kansakoulujen tarkastuksen osalta Itä-Uudenmaan kansakou-luntarkastajapiiriin. Edelleen valtuusto päätti esittää eri anomuksen, että Keravan kaupunki saisi valtionavustusta kahden kaupunginlääkärin palkkaamiseen; koska se saa nytkin vastaavaa avustusta. Jenläein Varrelle rakennettu voimala on Monessa suUteessa i m m s H - tava insinööritaidon näyte. Ei*ik0l* nen nöstiiri, jota käytfefiäh tävai»- omaisteh sulkujen asemasta, nostaa jokialukset 100 metrin korkeuteert; Pääon «lifessä ovat tUfbiltltt, j d i - den roottorit painavat kUkifl 90 töhniä. Valtavat koneet on valmistöttta Lehingraäisäa. j a tie täytyi kuljettaa jSärtieräh kautta erikoisaluksilla. Jenisein voi^nalasta saadaan Neuvostoliiton halvinta sähköenergiaa. Voimalan läheisyyteen peRistetiiäl) tärkeä, teollisuusalue. Paikalle tulee energiaa kuluttavia teollisuuslaitokr .sia, mm. Krasnojarskin alumiiniteh-das. i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i K d i i i i i i i i i i i i i i i i i i I Mielenkiintoinen ja , opettava teos näyttämö-L taiteen harrastajille! K. S. Stanislavski: ; näyttämötaiteen palvetirksessa ^ 447 S I V UA H I N T A NID. $2.60 K. s. Stantelaväkla (1863-1938), Moskovan Taiteellisen Teatterin luojaa, pidetäiin yhtenä länsimai-^ sen näyttelijän- j a ohjaajantai-teen suurimmista uudistajista Ja hänen muistelmateostaan kutsutaan länslmals.sa "teatterin raamatuksi". fitanislavskl pyhitti koko elä-mäiuäi teatteritaiteelle Ja näyttelijöille, hänen muistelmansa s l - .sältäviit värikkäitä kuvia vuosisadan alun teatterielämästä, syvällistä talteen filo.sonaa j a nerokkaan näkemyksen leimaamaa käytännön ammattitietoa. T i l a t k a a osoitteella: Vapaus Publishing COMPANY LIMFTED Tsieltkoslovakia utl(opolitil(assaan Moskova. —. Tshekkoslovakian ulko^: politiikan peruslinia säilyy entisenä ja maa toimii kansainvälisellä areenalla .sosialistisen leirin jäsenenä sekä Neuvostoliiton ystävänä, korostaa Tshekkoslovakian ulkoministeri J i r i Hajek, joka keskiviikkona päätti pari vuorokautta kcsläneen Moskovan vierailunsa. Ulkcministeri erittelee maansa u l kopolitiikkaa arvovaltaisessa neuvostoliittolaisessa kansainvälisen politiikan julkaisussa Novoje Vremjassa! 10 prostenttia lisäveroa USAssa Washington. — Yhdysvaltain edustajainhuoneen valtiovarainvaliokunta hyväksyi maanantaina päätöslauselman, joka tekee mahdolliseksi presidentti Xyndon Johnsonin yhdeksät»: kuukautta sitten vaatiman 10 prosentin ylimääräisen veron. , Päätöslauselmassa hyväksytään valtava supistus liittovaltion menoissa ja suositellaan veronkorotusta joka toisi valtiolle 10,000 milj. dollaria. Siinä ei kuitenkaan nimenomaan sanota, että tämä summa saataisiin pre-sidenntin ehdottamalla lisäverolla. Päätöslauselmaa käsittelee seuraavaksi kongressin valtiokunta, joka parhaillaan tutkii välillistä verotusta käsittelevää lakiesitystä. Jos se hyväksyy päätöslauselman, lisävero saatetaan melko varmasti voimaan, arvelevat asiasta perillä olevat lähteet. Oderin-Nejssen rajalla on ylivoimainen tuki Ylivoimainen enemnnistö NATO-maiden asukkaista kannattaa Oder— Neisserajaa. Länsisaksalaiseh A l - lensbach-instituutin suorittamasta mielipidetiedustelusta käy i l m i , että 59% hollantilaisista pitää Oder— Neisse-rajan takaisia alueita pysyvästi puolalaisina. Belgiassa sama prosenttimäärä oli,44. Ranskassa 51, Englannissa 69, Norjassa 46, Tanskassa 70 ja USA:ssakin 58. Alueiden palauttamista jossakin vaiheessa 'Saksalle kannatti vain' 9—14% haastatelluista. V a i l l a mielipiteitä o l i 19—43%. Viimeksi mainitun luvun suuruuteen lienee vaikut-lanieet kysym;'ksen muotoilu. Kysyttiin, olisiko nyt puolalaisten asutta^ mat entiset saksalaiset alueet j o l loinkin palautettava saksalaisille, vai olisiko niiden pysyttävä puolalaisina. Myös länsisaksalainen yleinen mie lipide on kääntynyt Oder—Neisse-rajan, kannalle. Länsi-Saksan' h a l l i tus kieltäytyy kuitenkin yet^.ästä johtopäätöksiä kansainvälisistä että oman maan kansansa' keskuudessa vallitsevista mielipiteistä. . P. O. Box 69. Sudbury. Ont; .liilllllliliiiiiliuiuiiiiiiuililillllllllliiill ^'ulkaistussa haastattelussa. Tshekkoslovakia tulee kuitenkin entistä aktiivisemmin käyttämään hyväksi maantieteellistä asemaansa, taloudellisen kehityksensä tasoa, tradi- (ioita ja kansan luovia kykyjä, selvittää ulkoministeri; Euroopan politiikan osalta Hajek tähdentää, että Tshekkoslovakia pitää edelleenkin tiukeisti kiinniToisen maailmansodan tuloksena syntyneiden rajojen loukkaamattomuudesta ja kahden Saksan valtion olemassaolosta. "Itä-Saksa on ystävämme ja liittolaisemme. Mitä taas Länsi-Saksaan tulee. On- otettava toisaalta lukuun uusnat.sismin ja tnilitartsmin aiheut-toma vaara ja toisaalta antifasistisen ju realistien voimien kasvu", hän huomauttaa. — Moskovan lehdet uhrasiväiTmuuten- •;in keskiviikkona runsaasti palstatilaa Tshekkoslovakiaa koskeville kinjoituk-sille. Julkaistaan tnm. Ta.ssin välittämä referaatti puoluejohtaja Dubcekin haastattelusta, jossa-tämä selostaa äskeistä Moskovan matkaansa. PäSmi-nistefi Cernic taas korostaa Izvestijan palstoilla Tshekkoslovakian spsipa-lista kehitystietä ja tähdentää, että Tshekkoslovakian ja Neuvostoliijon kan.salaisten on tarpeen tuntea toisensa mahdollisinVman hyvin. LITERATURNAJA GAZETA ARVOSTELEE Neuvostoliitossa meneillään olevaan ideologiseen kampanjaan liittyen Literaturnaja Gazeta puolestaan arvostelee The Journalist-nimimerkillä Tshekkoslovakian kirjailijan Jan Prochaz-kan uutistoimisto France Presseille antamaa haastattelua. The Journalist katsoo Prochazkan lausuntojen auttavan impcrialisliKin antikommunistien propagandaa. SAK^laisia vuodenvaihteessa 2 7 6 j 4 1 6 * V. 1 9 7 0 alusta Helsinki; SAK:n jäsenniääi'ä o l i vuoden 1967 päättyessä vastavalmistuneen tilaston mukaan 276,416. L i säystä kokonaisjäsenmäärään vuoteen 1966 verrattuna oli 16 971. SA-K: n jäsenmäärästä on naisia l O i UO (25.4 pros.) ja miehiä 206.297 ( 74.6 pros). SAK:n jäsenmäärältään suurimmat jäsenliitot ovat Rakennustyöläisten lijtto 67.142, Metallityö-vcen liitto 50,602. Paperiteollisuuden työntekijäin liitto 30.597. Puutyö-väenliitto 15,746. Maa.seutntyöväen Uitto 15,410 ja Rautatieläisten liitto 15.172. Surulla ilmoitan, että mieheni JUSSI JOKELA nukkui kuolon uneen Royal Columbia sairaalassa vaikeah sairauden jälkeen toukokaan 4 pnä 1968. Hän oU syntynyt Orivedellä, Suomessa, helttli-kuun 9 pnä 1900. Suremaan jäivät valmdnsa Maire täällä ja kaksi veljeä perheineen Suomessa. Lepää r a u h a s s a JuS9i. MAIRR JOKELA
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 14, 1968 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1968-05-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus680514 |
Description
Title | 1968-05-14-03 |
OCR text |
loronion Yritys
Viime ku |
Tags
Comments
Post a Comment for 1968-05-14-03