Vapaus, May 14, 1968

              loronion Yritys
Viime ku<ljj lopussa vietti Yritjrä
vuosijuhlaansa,'^ jotka «iin ohjelman­sa
kuin muunkin puolesta o l i par^
haimpia vuosiin: Alussa voimiste­l
i j a t marssivat; näyttämölle, 6lteri
heitä aivanvpUOlen metriökin kor­kuisista
r-ainavvarttuneimpjift asti.
P i k k u tytöt esittivät uaeitakin n u -
m m i t a , ja heitä o l i ohjannut Terry
Ctodtei' -ja' L i z Kivimäiki. Esitykset
•olivat yleisöön täysin meneviä.
^ KiitQ^; ohjaajille, Myöskin pikku-
^ pojat i;y| (Kivimäen ohjaamina esit­tivät
parikin nunteroa onnistunees-ti^
v Vairttuneiden naisten kauniin ja
hyvin suoritetun (änjeiman o l i Su­san
Penttinen suunnitellut j a oh­jiisi'sön,';
ollen itsekin mukana esi­tieteessä.
'Ensiluodrkainen esitys:
Kiitos.
• Jub!at:avasi Yrityksen puheenjoh­taja
Bob Miner lausuen yleisön ter­vetulleeksi;'
Juhlapuhujana esiintyi
E r i c Männiätö sisältörikkain sa­noin.
Soittoesityksiä o l i parikin ja
nuo tunnetut-musikantit" Melvin,
M e r v i n j a Ake ilahduttivat hyvällä
esityksellään julilayleisöä. Laulus­ta
huolehtivat Thora, Aino kauniil­l
a esii^ksillään sekä Bob Orava ja
A r t e antoivat parhaansa.
, Vielä on mainittava, että juhlis.
sainme oli vieraina aina Suomesta
asti Pentti. Vataja, tuodeh seulal­taan
Kemin Innolta ja Lapin pii­riltä
terveiset, reipas u rheilumies
oli erittfiin Innostunut näkemään
esityksiä ga sanoi niiden olleen a i ­van
ensiluokkaisia kalkin puolin.
Kiitos käynnistäsi Pentti. Väliajan
jälkeen suorittivat Ake Hunnakko
ja Bob Miner, ensin liitoh puolesta
ansioituneille jäsenille muistoesinei­den
jakamisen. Salme Junnila sai
monivuotisesta avustaan liiton mo­nistamisen
merkeissä y.m. lahjansa,
samoin y l i kolmekymmentä vuotta
yhtämittaa llittotoimikunnassa toi­mineet
"työmuurahaiset" Vilho
Heikkilä j a Lauri Penttinen saivat
toimintansa muistoksi lahjansa,
Myöskin Yritys oli huomioinut Lai­la
Penttisen samoissa merkeissä ja
n i in hänellekin luovu tenttiin' ansait-somansa
muistoesine. Tässä vain
lyhyt kat&iUs näistä yli~"odotuste n
onnistuneista Yrityksen vuosijuhlis­ta.
Toivonkin samaa innostusta tu­levaisuudessakin
seuralle, j a siihen
yhtyy varmaan morti kanssani.
Vaasan Jukka.
J . K. vielä haluan mainita, että
Mei-ySmrek ilahdutti yleisöä kah­dellakin
humoristisella esityksel­lään,
—Kun"isoäiti tuli Canadaan"
ja otti silloiseen voimisteluun osaa,
Kiitos esltyksestäsi. Sama.
Ihminen ja avaruus
20. vuosisadan puolessavälissä läAallnift on töttdttUt ^«»ulattttoihin,;
mutta siitä huolimatta uutinen "neuvtot«ihltitt<^li aVaruUdessA'' järkytti
ihmisten mieUä enemmän kuin mikäfiii tOtiiClil td«t«dti]P-teknittt»il s t a i i d '
tio ja sad miljoonat sydämet sykkimään U i W t i t a M n .
Miksi? Tämä saavutushan ei tuUut odottftthätta. Emien "VostOk".alak-sen
lentoa maailma oli oppinut tuntemaan sanat "Sputiiok*'. Ja .'^ufiik".
Sanayhdistelmän' "ihminen avaruudetoa"^! iltyöskäätt pltöiiyt hämmäs­tyttää
uutuudellaan. Antiikin historian alkaba nämä fianat kuuluivat le­gendaan.
19. vuosisadalta alkaen tähtien välisistä tennoistAkerrotiUn ihle-likuvituskirjallisuudessa.
Mutta vasta 20. VilodsiUlan alussa kitsitte 'ihmi­nen
avaruudessa" sai avaruustutkimuksen perustajan Konstantita T ^ o l -
koyskin ansiosta tieteelBsen perustelun. Tshlolkovskln aatteiden toteutta­miseksi
työskenteU jo vuosisatanmie.puoUviiU8s& ii«teeUidk tiitj|(^
laitoksia, suunnittelutoimistoja ja teollteuuslaitoksia.
pm ARtHURIN KUULUMISIA
Port Arthur. — CSJ.n Port A r l -
i i u r in osaston kokouksessa, käsitel-^
täessä' SitUiTjuiilakomitean kirjeen-
Vaihtoa, päätettiin heti esittää rat­kaistavaksi
Kaiku-kuorossa ja Is­kussa
mitä ohjelmanumeroista ha­luavat
mainostettavaksi öhjelmajul-kaisuissa.
' Samoin korostettiin toimintaa
kansallisessa suoSikkilJlpailussa
Länsi-Ontarion ehdokkaan puolesta.
« • » • •'• • . * . . .
Vietnamin siviiliuhrien humaani­sen
- lääkintä- avun puolesta toimi­van
komitean taholta On anottu yh-dessä
Punaisen Ristin kanssa kak-äoiskaupunkien
yleisen bingon jär­jestämistä
lääkintäavun kokoami
seksi. Mutta samalla esitettiin että
erinäiset.; järjestöt ja yhdistykset
Omasta {Atolestaan: toimeenpanevat
fieliaisen tilaisuuden.
Osaston puolesta päätettiin: esit-tää
naisten kerhon Kaiku-kuoron
Ja Iskun yhteisen seurapelin toi-meenilanoa
perjantaina, toukokuun
24. päivänä. '
, o- • • . « • •••
Raporteerattiin, että kesäkuun 1;
päivän palkintotanssien Uppujen
myynti oii onnistuneesti suoritettu.,
joten nyt kehoitettiin kaikkien suo­rittamaan'
nopean loppunykäyksen
j a palauttamaan kannat.
Ailuejulila, jossa myös suoritetaan
kansallisiin suurjuhliin vietävät oh­jelmalliset
pääesitykset Kaiku-kuo­ron
j a Iskun puolesta, päätettiin p i -
tää sunnuntaina, heinäkuun 14: Is­kun
parkissa, jonka Hardy-raportti
esitetään muutettavaksi maakunnal­liseksi
puistoksi kaupunkien j a lä­heisten
kuntien yhdistämisen yhte­ydessä.
. Pääteltiin panna erikoinen i l ­moitus
sanomalehtiin ja > Labor
Centre-mainostauluun, että Isku
Park on saatava unioiden ja muiden
järjestöjen kesäjuhlia j a piknekke-jä
varten.
Isku Parkin puhdistustalkoot i l ­moitettiin
järjestettävän mojakka
tarjoiiuineen lauantaina, t.k. 18. A u ­toja
lähtee haalin edestä kello 9
aamulla. — A T H .
USA haluaa tuki­kohtaa
NATO:lIe
Gibraltarista ~
Moskova. — USA havittdee Gib­raltarissa
NATOn tukikohtaa ja tu­kee
sen vuoksi Francon hallituksen .
yrityksiä häätää Ea^anti lopullises­ti
iinnottuksestaan.
Ei^anjan hallitus ei koskaan olisi
ryhtynyt niin päättäväisiin toimenpi­teisiin
Englantia vastaan, joka sentään
on sen täricein kauppakumppani, ellei
Franco saisi koko ajan tukea USAlta
ja NATOlta, todetaan tääjlä.
USA haluaisi Gibraltarin NATOn
tukikohdaksi ja tukee sen vuOksi
Francoa, jonka se uskoo, saavansa
puolelleeen mikäli tilanne kääntyy Es­panjan
hyväksi Gibraltarin kiistassa.
Englannin ja USAn "erityissuhteet"
eivät lainkaan estä USAta' toimimasta
"ensimmäisen - liittolaisensa" etuja
vastaan, kun kysymyksessä on stra­tegiset
asemat Välimerellä, huomaut^
taa Neuvostoliiton uutistoimiston kir­jeenvaihtaja:
ija lisääi että USA on jo
kolme vuotta rohkaissut Espanjaa.
TIEN AVAAJA JUHI GAGARIN
Vasta huhtikuun 12. päivän aamu­na
196}. -hypoteesi ."ihminen avaruu­dessani'
ruiuuttui reaaliseksi tosiasiak­si.
Ensimmäinen ilmiinen avaruu­dessa
o|i. neuvostoliittolainen kosmo-naut^
j.r4uri Gagarin. Ihmiskunta
rauuttjii, sinä päivänä vanhemmaksi,
viisaammaksi ja mahtavammaksi.
"V,ostok''-avaruusaluksen lennolle
omistettujen kirjoitusten ja lausun­tojen
laatijat etsivät tahtomattaan
:vertfiiuk<»htia. Kolumbuksen Ameri­kan-
löydöstä ja Magellan maailman­ympäripurjehduksesta;
Sanomalehti-miehet
yrittivät vertailla Gagarinin
lentoa lintujen lentoon. Ensimmäis­ten
neuvostoliittolaisten rakettien
ja tekokuiden iennot muistuttivat
meitä Konstantin Tshiolkovskin sa­noista:
"maa. on järjen kehto, mutta
ci saa ikuisesti asua kehdossa". Huh­tikuussa
1961 Gagarinin ^avaruudessa
vlettämät. 108 minuuttia vapauttivat
vihdoin imielikuviluksemmfi ja vei­vät
mielenkiinnon sen maailman rä-^
jojen ulkopuolelle, johon ihminen
oli näyttänyt olevan sidottu ikuises-ti.
Ihmisen ensimmäinen matka ava­ruuteen
ei ilmeisesti ole vertailu­kelpoinen
minkään muun ihmisen
saavutuksen kanssa maanpäällisten
luonnonvoimien alistamisessa. Huh­tikuun
12 pnä 1961 ihminen sai oi­keuden
kutsua itseään "Maailman­kaikkeuden
kansalaiseksi".
Juri Gagarinin lento o l i lakimää-^
räinen valhe kosmisen avaiiiuden
valtaamisessa. Herman Titov vietti
.samana vuonna 1961 "Vostok-2"-
aluksessa avaruudessa kokonaisia
vuorokausia ja vuodesta 1962 alkaen
myös amerikkalaiset astronautit al­koivat
suorittaa avaruuslentoja
"Mereury"-ohjelman mukaisesti.
Juri Gagarinin maailmanympäri­matkasta
on kulunut vasta seitse­män
vuotta. Sinä aikana avaruudes­sa
on käynyt useita kosmonautteja.
Lennot ovat muuttuneet monipäiväi-
.siksi niiden .ohjelma, on tullut paljon:
monimutkaisemmaksi ja itse ava­ruusalukset
ja. -tekokuut ovat kehit­tyneet.
KONE IHMISEN PAIKALLA
Avaruuden valloituksen pääsuun­nat
määräytyivät jo kosmisen aika­kauden
ensimmäisen kymmenvuo­tiskauden
aikana. Ihmisen tietä
avaruuteen raivaavat, automaatti.set
.''ondit. On kiintoisaa todeta, että
tässä tapauksessa ihminen ja kone
vaihtavat ensimmäisen kerran taval­laan
paikkoja. Historian kulussa ih­minen
on "opettanut" koneita suorit
AMERIKKALAINEN SOSIAALITURVA
(Jatkoa 2 sivulta)
Kansaneläkkeeseenhän meillä ei
tarvita palvelusvuosia ollenkaan.
Eläkkeeseen lisättävät puoliso- ja
lapsikorotulcset ovat Amerikassa
suuremmat kuin Suomen kansan­eläkkeen
tukiosan vaimo- ja lapsi­korotukset.
Myös lesken ja orvon­eläke
ovat; Amerikassa suuremmat
kuin Suomen työeläkejärjestelmäs­sä,^
meidän kansaneläkejärjestel­määnhän
••• perhe-eläkettä ei vielä
kuulu. Vanhempaineläkettä Suomes­sa
ei tunnetakaan.
Monta ja raskasta rasitusta Ame­rikan
eläkejärjestelmällä puolestaan
on. Dollarin nimellisarvon säilymi­sestä
huolimatta inflaatio etenee ja
syö indeksisuojan puuttuessa sekä
eläkkeiden perustana olevien van­hojen
työtulojen ettäitseeläkkeiden
arvOa. Suomessa kansaneläkkeet on
Sidottu elinkustannusindeksiin ja
työeläkkeet vielä tehokkaampaan
palkkaindeksiin. Työkyvyttömyys­eläkkeen
saaminen vaikuttaa olevan
Amerikassa vähintään yhtä tiukkaa
kuin se o l i Suomessa aikaisemmin.
Nykyäänhän meillä työkyvyttömyys
määritellään ammatin mukaan eikä
pelkästään lääketieteellisesti ja se
on helpottanut eläkkeen saantia.
Myös leskeneläkkeen saamisen edel­lytykset
ovat tiukemmat Yhdysval­loissa
kuin Suomen työeläkejärjes-;
tclmässä.
Eläkkeiden tasokin Suomessa kes­tää
jopa suoran vertailun Amerikan
eläketasoon: Vähimmäiseläke —
kansaneläke tukilisineen — on Suo­men
halvimmassakin kuntaryhmäs­sä
suurempi kuin kalliissa Ameri­kassa.
Jos eläkkeitä verrataan kun>
mankin maan kcskipalkkatasoon, ku­ten
asiaan kuuluu, painuu Amerikan
lakisääteinen eläketaso, ällistyttävän
alas. :
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUS
. Yhdysvaltain työvoimasta on va­kituisesti
5—6% työttömänä. Sen
vuoksi työttömyyskysymyksen hoita­miseen
sosiaalipoliittisin toimenpir
tein kiinnitettiin jo verraten var­hain
huomiota. Vasta vuoden 1935
Gosiaaliturvalailla saatiin asiassa j o ­takin;
aikaan.
Sosiaaliturvalaki käsittää kuiten-,
kin vain puitesäännökset, joitten
mukaisesti yksityisten osavaltioiden
on hoidettava työttömyysvakuutuk­sensa.:
Pakollista on vakuuttaminen
niissä teollisuuden ja kaupan alalla
toimivissa ylityksissä joissa on työs­sä
vähintään neljä työntekijää aina­kin
29 viikkoa vuodessa. Puolet osa­valtioista
soveltaa juuri näitä vä-himmäissäännöksiä,
muissa vakuut-lamisvelypllisuus
on ulotettu pie-nempiirikin
yrityksiin.
Tärkeimmät vakuutuksen ulko­puolelle
jätetyt työntekijäryhmät
ovat maa- ja kotitaloudessa työsken-
(el^y^t.v^^^fä tilapäistyöntekijät. N.
75% mään' palkkatyöläisistä kuuluu
vakuutuksen piiriin.
Jatkuu
Tässä on vastaus korkeisiin
kustannuksiin^ suuriin käsirahoi­hin,
ikäviin asunto-ongelmiin^
Täinän vuoksi 1) Pteni käsiraha
2) Toronjton paras sijaimti
3) 1 ktnilkaufiäiniaiksu kiattaa kaiilklki
4) Puhdas ja terveellinen ibna
5) Varmuiiltta, kiukaan ei voi liäätää teitä
6) Sääi&töjä sääimölisitein kuuikajuisiniaiksujen vuoksi
7) Omaisuuden arvonaiousuia, Icoislka suuirtten kiinteis-töjm
a!rvo laskee enienunäin kuin pienften
Kysykää I M 2 inalkuluhi»mmi aisunltoja asunlto-oisaikie yhftiöstä
L A U R I K A N G AS
Kotiin 225-1751— KONTTORIIN 487-3333
Toronto, Onitario
tamaan erilaisia tehtäviä, jotka se
itse on osannut suorittaa. S^jyuUsteh
automaattien luomisprosessi, jotka
suorittavat niille määrättyjä tehtä­viä
opettajaansa nopeammin ja pa-rehunin,
jatkuu yhä; Palauttakaam-m
fesl-rti^rkkeinä- mieliin ohjelmoi­dun
ohjauksen alaisena työskentele­vät
erilaiset työkoneet sekä tlfeto-koneet.
• Avaruuslentojen epätavalli­set
ja monimutkaiset olosuhteet te­kivät
välttämättömäksi ja hykyaikai-sen
tekniikan korkea taso mahdolli­seksi
antaa maailmankaikkeuden
tienraivaajan rooli automaateille;
Valvonta- ja mittauslaitteisto suo­rittaa
raketin ja avaruusaluksen koe
lentäjän tehtävät. Tiedemiehet tietä­vät
etukäteen millaisia melu- ja
täry-, rasite- j a muut suuret tulevat
lennon aikana olemaan. Raketteihin
j a tekokuihin asennetut kojeet ovat
kertoneet ilmakehän ylempien ker­rosten
ja Maan lähiavaruuden fysir
kaalisista olosuhteista. Tämä kaikki
teki mahdolliseksi aivioida vaaroja,
jotka voivat kohdata ihmistä ava-ruusradalla.
Automaattien avulla
r>aatu inforinaatio on muuttanut tun­tuvasti
käsitystämme Maata ympä­röivästä
kosmisesta avaruudesta.
Esimerkiksi aikaisemmin pidet-;
t i in päävaarana aluksen törmäämis-mahdollisuutta
meteoriin. Tällni-seen
kriitilliseen tilanteeseen olem.
me törmänneet usein mielikuvituk­sellisten
tieteisromaanien sivuilla
Kolmannen neuvostoliittolaisen te­kokuun
vuonna 1958 suorittamat
mittaukset sekä avajuuslentojen ko­kemukset
ovat kuitenkin osoitta­neet,
että meteorivaaraa oli suii
resti liioiteltu. Samanaikaisesti ava­ruusluotaimet
(sondit) mahdollis­tivat
neuvostoliittolaisille ja ame­rikkalaisille
tiedemiehille voimak
kaamman Maata ympäröivän sätei-lyvyöhykkeen
sekä auringon kro-mosfäärissä
tapahtuvista purkauk­sista
tulevien avai-uussäteiden kek
simisen. Nämä säteilylähteet muo-dostivatkin
suurlmtflan "vaaran ava-i-
uuslentäjille, kuten on käynyt i l ­mi.
Avaruuden tutkiminen automaatti,
en avulla jatkuu. Neuvostoliito5ST
on lähetetty avaruuteen JO y l i kak­sisataa
"Kosmos"- sarjan tekokuu
asemaa. Nämä tekokuut tutkivat i l .
makehässä ja lähiavaruudessa val­litsevia
fysikaalisia olosuhteita. Tä­män
sarjan laitteiden erillisiä muuii
nelmia käytetään tulevaisuuden
avaiiiusalusten erilaisten yksilöiden
ja rakenteiden kokeilemisessa ja
harjoittelemiseen. "Elektron" -ase­mien
sekä raskaiden "Proton"-teko.
kuiden avulla ratkaistaan avaruus­fysiikan
perusongelmia.:
PEHMEÄN LASKEUTUMISEN
ONGELMA
Vuodesta 1966 alkaen neupvosto-liittolaiset,
ja heidän jälkeensä
amerikkalaiset, spesialistit ovat on­nistuneet
suorittamaan pehnieä-v
laskeutuhiiscn- Kuuhun ja lähettä­mään
tekokuita Kuuta lähellä kier­tävälle
radalle. Tämä mahdollisti
Kuun ja sen ympäristön olemusta
koskevien ainutlaatuisten informaa­tioiden
saamisen aulomaaUiascmil-ta.
Neuvostoliittolaiset asiantuntijat
antoivat vuonna 1967 vakuuttavan
näytteen automaattisten laitteiden
suurista" käyttömahdollisuuksista
avaruuden tutkimisessa. Lokakuun
18- päivänä saavutti interplanetaa-rinen
asema "Venus-4' ensimmäi
senä tämän salaperäisen planeetan
pinnan. A'seman kojeet mittasivat
alle. kahdessa tunnis.sa sen, mitä
tähtitieteilijät eivät olleet kyen­neet
selvittämään kahden sadan vuo
den aikana teleskoopeilla tekemil­lään
havainnoilla. Nyt koko maa i l -
man tiedemiesten käytettävissä on
kokemusperäisiä tietoja Venuksen
ilmakehän "maallisen'' kerroksen
fysikaalisista olosuhteista. Kiertora­doillaan
lentävien avaruuslaitteiden
"Kosmos-188:n" jä "Kosnios-188:n"
automaattinen yhteentelakointi PI
ollut vähemmän huomattava tekni­nen
saavutus. Tämä kokeilu avua
näköalat suurten, kiertoradoilla ole
vien asemien kokoamiseen Maan
lähiavaruudessa ja tarpeen tullen
uusien osien kiinnittämiseen niihin.
Enää ei vaikuta mahdottomalta kai­ken
välttämfittömän toimittaminen
keskeyttämättä pitkäaikaiselle ava^
ruusasemille automaattisten kuor-marakettien
avulla, enempää kuin
aseman työntekijäin säännöllinen
vaihtaminen.
AVAHUUDEN
TUTKIMUSASEMAT
Monien tieteiden edustajat ovat
kiinnostuneet radallaan pitkään v i L
pyvien asemien rakentamisesta.
TähtltieteUUUt ovat kaukaisista a-joLstn
haaveilleet työskentelystä 11-
muikehän takaisessa laboratoriossa.
Tliätai, tapk6k. 14 p . Tu«sdäy, Mäy 14; 19B8;.
Siellä suoritetut havainnot lakkaa;
vat olemasta riippuvaisia vuorokau­den
ajoista ja sään oikuista. Kaik-,
kein iärkeiritä kuitenkin on, että
käy mahdolliseksi tarkkailla kosmo-sia
kohteita kaikilla spektrin alu-ellia.
Tieteen käytännön kannalta
o l i s i varsin mielenkiintoista tut­kia
Aurinko—Maa-ong6lmia atmos­fäärin
ulkopuolella. On tunnettua,
i^ttä monien ^eofyysisteh pi-oses-slen
luonne riippuu ' aurlngonsätel
lysta. Sanidih fyysikot ja biologit
voivat saada varsin arvokasta tie­teellistä
informaatiota iltnakehän
ulkopuolella.
Automaattisten asemien avulla
saadun informaation laatu ja mää­rä
sekä ihmisen Ilmakehän ulko­puolelle
tapahtuvan lennon vaikeus
j a suhteellisen Suuret kustannukset
Ovat herättäneet kysymyksen:: eikö
Ihmiskunnan avaruustoimintaa voi­taisi
rajoittaa "älykkäiden" auto­maattien
soveltamiseksi? "Avaruus-aikakauden
ensimmäisen kymmen­vuotiskauden
tapahtumien erittely
antaa täydet perusteet sanoa, että
ihmisen ja koneen vastakkain aset­telu
näin valtavassa yrityksessä oli­si
perin juurin virheellistä. Vaikka;
otettaisiin huomioon automaattisten
laitteiden yhä pitemmälle tapahtu­va
kehittäminen^ ihminen ei voi
välttää välitöntä tunkeutumistaan
äiaailmankaikkeuden syvyyksiin.
IHMISEN AVARUUSROOLI
Jopa kaikkein täydellisimmätkin
itsevirittyvät automaatit. voivat näet
muuttaa toimintaohjelmansa vain
tietyissä rajoissa. Vain avaruuslabo-ratoriossa
sisällä oleva ihminen tut­k
i j a , voi luovalla tavalla tutkia ja
tulkita ennennäkemättömiä proses­seja
j a ilmiöitä. Vain kokeen suo­rittaja
voi muuttaa ohjelmaa ja me­netelmiä
muuttuvien olosuhteiden
mukaan sellaisissa rajoissa, jotka
koneella ovat mahdottomat. Eräis­sä
odottamattomissa tilanteissa voi
ainoaksi'oikeaksi osoittautua ratkai­su,
joka kyberneettisen kojfcen "nä-:
kökannalta" on täysin epälooginen.
Ihmisen osallistuminen ilmake­hän
ulkopuolisiin lentoihin On vas­ta
alkusoitto sivilisaatiomme kehi­tyksen
uuteen maanpäälliseen val­heeseen.'
Tämän näki ennakkoon jo
vuosisatamme alussa Konstantin
Tshiolkov.s^ki. Hän uskoi, että 'vähi.
telien ihminen rakentaa asuntonsa
eetteriin. Ne ympäröivät Auringon,
ja ihmisten rikkaus lisääntyy mii-jardikertaiseksi".
Tshiolkovski ko-i-
osti: "Maa on välttämätön tukikoli-tana,
perustana ihmisen vallan ulot
tamiseksi ja p.vstyttämiseksi aurin-kojärjestelmään
ja sen kiertotäii
d i l l e ."
Joku lukijoista voi; edellä olevan
jälkeen ehkä huomauttaa, että en.
s in olisi pystytettävä järjestys Maa­han,
ja sitten ryhdyttävä kosmisen
avaruuden valloittamiseen. Mutta
avaruusmatkat auttavat jo nyt puh­taasti
maanpäällisten asioittemme
järjestämistä (tietoliikenne, säätie
de, hierenkulku, luonnonvarojen ot-sintä),
ja tulevaisuude.ssa mahdoUi.
suudet planeettamme muultamiseei)
kasvavat mittaamattomasti. Ava­ruushan
on ehtymätön energia- ja
raakaainelähde; Ihmiskunnalla pi
ole oikeutta huolehtia vain nyky­päivästä.
Yhteiskunnan huomispäi­vä
liittyy epäilemättä avaruuden
valtaamiseen ja hyväksikäyttöön;
Ryntäys avaruuteen jatkuu; Au
temaattiset sondit lentävät yhä kaii.
emmaksi avaruuteen. Koittaa aika.
jolloin automaattien jälkeen ihmi­nen
astuu jalallaan.Kuun pinnalle
ja sen jälkeen aurinkokunnan muil­le
kicrtotähdille. Sen takeena ovat
avaruuskokcilut ja tieteelliset tut­kimukset,
joihin osallistuu Neuvos­toliiton
ja Amerikan Yhdysvaltojen
ohella jo muitakin maila.
B o v i s Pshenitshner (APN)
UITDS
Moskova. — VufJteen 1Ö70 m e n >
nessä valmistuu Krasnojarskin voi-
-Tiala, josta tulee maailman suurin.
Neuvostohallitus pitää: suunhitelmaa
eräänä kansantalouden tärkeimmis­tä
tavoitteista.
Siperiassa on jo toiminnassa Brats-k
i n voimalaitos Angara-joella. Sfe ot)
2 kertaa niin tehokas kuin suurin
ulkomainen voimala; Sen teho on y l i
4 miljoonaa kilowattia.
Bratskista on kehittynyt uiiden
taigalle syntyneen teollfeuusalueen
eiiergiakeskus. Kahden vuoden k u ­luttua
valtaa Krasnojarskin voimala
ensimmäisen sijan, krasnojarskin
voimalan luona on Jenisei padottu
lOO metrin korkuisella padolla. V o i ­malassa
ovat j o toiminnassa ensim­mäiset
turbiinit. Leniniii 100-vuotis-päivään,
hllhtikuun 22. päivään
mennessä niitä tulee olemaan 10 ja
volftialaa teho ylittää siten 5 miljoo­naa
kw. Krasnojarskin voimalan ko­ko
suunniteltu teho on 6 miljoonaa
kW.
Kerava
kaupungiksi
, Helsinki.;-T-Kerava aloittaa seuraa­van
vuosikymmenen kaupunkina.
Kauppalanvaltuusto teki kuntamuoden
muutoksesta yksimielisen päätöksen
keskiviikkoiltaisessa istunnossaan.
' Ryhmien puheenvuoroissa todettiin
kaupunkilaistuminen välttämättömäk­si
tulevaa kehitystä aluekeskustana
silmällä pitäen. Kansandemokraatit
tähdensivät; että laita-alueiden, kehi­tystä
el saisi unohtaa uudessa kunta­muodossa.
Keravan kauppalan todettiin kehitty­neen
viime vuosina huomattavaksi
aluekeskukseksi lähinnä Helsingin seu­dulle
suuntautuneen muuttopaineen
ansiosta. Valtuusto piti tärkeänä, että
Keravaa olisi kehitettävä itsenäisenä
yksikkönä; kasvaahan sen väestö a r
vioiden mukaan vuoteen 1980 men-r.
essä 23,000; een, ja vuonna 2000 Ke­ravalla
on laskettu asuvan jo 54,000.
Työpaikkojen lukuimäärän kehitys
on laskettu seuraavan väestön kehi­tystä
niin, että kauppalan omavarai­suus
olisi noin 80 pros.
Samassa yhteydessä valtuusto päät­ti,
että Keravan kaupunki kuuluisi oi-kcudenhoidollisesti
Tuusalan tuomio­kuntaan,
ja kansakoulujen tarkastuk­sen
osalta Itä-Uudenmaan kansakou-luntarkastajapiiriin.
Edelleen valtuusto päätti esittää eri
anomuksen, että Keravan kaupunki
saisi valtionavustusta kahden kaupun­ginlääkärin
palkkaamiseen; koska se
saa nytkin vastaavaa avustusta.
Jenläein Varrelle rakennettu voi­mala
on Monessa suUteessa i m m s H -
tava insinööritaidon näyte. Ei*ik0l*
nen nöstiiri, jota käytfefiäh tävai»-
omaisteh sulkujen asemasta, nostaa
jokialukset 100 metrin korkeuteert;
Pääon «lifessä ovat tUfbiltltt, j d i -
den roottorit painavat kUkifl 90 töh­niä.
Valtavat koneet on valmistöttta
Lehingraäisäa. j a tie täytyi kuljettaa
jSärtieräh kautta erikoisaluksilla.
Jenisein voi^nalasta saadaan Neu­vostoliiton
halvinta sähköenergiaa.
Voimalan läheisyyteen peRistetiiäl)
tärkeä, teollisuusalue. Paikalle tulee
energiaa kuluttavia teollisuuslaitokr
.sia, mm. Krasnojarskin alumiiniteh-das.
i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i K d i i i i i i i i i i i i i i i i i i I
Mielenkiintoinen ja ,
opettava teos näyttämö-L
taiteen harrastajille!
K. S. Stanislavski: ;
näyttämötaiteen
palvetirksessa
^ 447 S I V UA
H I N T A NID. $2.60
K. s. Stantelaväkla (1863-1938),
Moskovan Taiteellisen Teatterin
luojaa, pidetäiin yhtenä länsimai-^
sen näyttelijän- j a ohjaajantai-teen
suurimmista uudistajista Ja
hänen muistelmateostaan kutsu­taan
länslmals.sa "teatterin raa­matuksi".
fitanislavskl pyhitti koko elä-mäiuäi
teatteritaiteelle Ja näytte­lijöille,
hänen muistelmansa s l -
.sältäviit värikkäitä kuvia vuosi­sadan
alun teatterielämästä, sy­vällistä
talteen filo.sonaa j a nerok­kaan
näkemyksen leimaamaa käy­tännön
ammattitietoa.
T i l a t k a a osoitteella:
Vapaus Publishing
COMPANY LIMFTED
Tsieltkoslovakia
utl(opolitil(assaan
Moskova. —. Tshekkoslovakian ulko^:
politiikan peruslinia säilyy entisenä ja
maa toimii kansainvälisellä areenalla
.sosialistisen leirin jäsenenä sekä Neu­vostoliiton
ystävänä, korostaa Tshek­koslovakian
ulkoministeri J i r i Hajek,
joka keskiviikkona päätti pari vuoro­kautta
kcsläneen Moskovan vierailun­sa.
Ulkcministeri erittelee maansa u l ­kopolitiikkaa
arvovaltaisessa neuvos­toliittolaisessa
kansainvälisen politii­kan
julkaisussa Novoje Vremjassa!
10 prostenttia
lisäveroa USAssa
Washington. — Yhdysvaltain edus­tajainhuoneen
valtiovarainvaliokunta
hyväksyi maanantaina päätöslausel­man,
joka tekee mahdolliseksi presi­dentti
Xyndon Johnsonin yhdeksät»:
kuukautta sitten vaatiman 10 prosen­tin
ylimääräisen veron. ,
Päätöslauselmassa hyväksytään val­tava
supistus liittovaltion menoissa
ja suositellaan veronkorotusta joka
toisi valtiolle 10,000 milj. dollaria.
Siinä ei kuitenkaan nimenomaan sano­ta,
että tämä summa saataisiin pre-sidenntin
ehdottamalla lisäverolla.
Päätöslauselmaa käsittelee seuraa­vaksi
kongressin valtiokunta, joka
parhaillaan tutkii välillistä verotusta
käsittelevää lakiesitystä. Jos se hy­väksyy
päätöslauselman, lisävero saa­tetaan
melko varmasti voimaan, ar­velevat
asiasta perillä olevat lähteet.
Oderin-Nejssen
rajalla on
ylivoimainen tuki
Ylivoimainen enemnnistö NATO-maiden
asukkaista kannattaa Oder—
Neisserajaa. Länsisaksalaiseh A l -
lensbach-instituutin suorittamasta
mielipidetiedustelusta käy i l m i , että
59% hollantilaisista pitää Oder—
Neisse-rajan takaisia alueita pysy­västi
puolalaisina. Belgiassa sama
prosenttimäärä oli,44. Ranskassa 51,
Englannissa 69, Norjassa 46, Tans­kassa
70 ja USA:ssakin 58.
Alueiden palauttamista jossakin
vaiheessa 'Saksalle kannatti vain'
9—14% haastatelluista. V a i l l a mieli­piteitä
o l i 19—43%. Viimeksi maini­tun
luvun suuruuteen lienee vaikut-lanieet
kysym;'ksen muotoilu. Kysyt­tiin,
olisiko nyt puolalaisten asutta^
mat entiset saksalaiset alueet j o l ­loinkin
palautettava saksalaisille,
vai olisiko niiden pysyttävä puola­laisina.
Myös länsisaksalainen yleinen mie
lipide on kääntynyt Oder—Neisse-rajan,
kannalle. Länsi-Saksan' h a l l i ­tus
kieltäytyy kuitenkin yet^.ästä
johtopäätöksiä kansainvälisistä että
oman maan kansansa' keskuudessa
vallitsevista mielipiteistä. .
P. O. Box 69. Sudbury. Ont;
.liilllllliliiiiiliuiuiiiiiiuililillllllllliiill
^'ulkaistussa haastattelussa.
Tshekkoslovakia tulee kuitenkin en­tistä
aktiivisemmin käyttämään hy­väksi
maantieteellistä asemaansa, ta­loudellisen
kehityksensä tasoa, tradi-
(ioita ja kansan luovia kykyjä, selvit­tää
ulkoministeri;
Euroopan politiikan osalta Hajek
tähdentää, että Tshekkoslovakia pitää
edelleenkin tiukeisti kiinniToisen maa­ilmansodan
tuloksena syntyneiden ra­jojen
loukkaamattomuudesta ja kah­den
Saksan valtion olemassaolosta.
"Itä-Saksa on ystävämme ja liitto­laisemme.
Mitä taas Länsi-Saksaan
tulee. On- otettava toisaalta lukuun
uusnat.sismin ja tnilitartsmin aiheut-toma
vaara ja toisaalta antifasistisen
ju realistien voimien kasvu", hän huo­mauttaa.
—
Moskovan lehdet uhrasiväiTmuuten-
•;in keskiviikkona runsaasti palstatilaa
Tshekkoslovakiaa koskeville kinjoituk-sille.
Julkaistaan tnm. Ta.ssin välittä­mä
referaatti puoluejohtaja Dubcekin
haastattelusta, jossa-tämä selostaa äs­keistä
Moskovan matkaansa. PäSmi-nistefi
Cernic taas korostaa Izvesti­jan
palstoilla Tshekkoslovakian spsipa-lista
kehitystietä ja tähdentää, että
Tshekkoslovakian ja Neuvostoliijon
kan.salaisten on tarpeen tuntea toisen­sa
mahdollisinVman hyvin.
LITERATURNAJA GAZETA
ARVOSTELEE
Neuvostoliitossa meneillään olevaan
ideologiseen kampanjaan liittyen Lite­raturnaja
Gazeta puolestaan arvoste­lee
The Journalist-nimimerkillä Tshek­koslovakian
kirjailijan Jan Prochaz-kan
uutistoimisto France Presseille an­tamaa
haastattelua. The Journalist
katsoo Prochazkan lausuntojen autta­van
impcrialisliKin antikommunistien
propagandaa.
SAK^laisia vuoden­vaihteessa
2 7 6 j 4 1 6 *
V. 1 9 7 0 alusta
Helsinki; SAK:n jäsenniääi'ä o l i
vuoden 1967 päättyessä vastavalmis­tuneen
tilaston mukaan 276,416. L i ­säystä
kokonaisjäsenmäärään vuo­teen
1966 verrattuna oli 16 971. SA-K:
n jäsenmäärästä on naisia l O i UO
(25.4 pros.) ja miehiä 206.297 ( 74.6
pros). SAK:n jäsenmäärältään suu­rimmat
jäsenliitot ovat Rakennus­työläisten
lijtto 67.142, Metallityö-vcen
liitto 50,602. Paperiteollisuuden
työntekijäin liitto 30.597. Puutyö-väenliitto
15,746. Maa.seutntyöväen
Uitto 15,410 ja Rautatieläisten liitto
15.172.
Surulla ilmoitan, että mieheni
JUSSI JOKELA
nukkui kuolon uneen Royal
Columbia sairaalassa vaikeah
sairauden jälkeen toukokaan
4 pnä 1968. Hän oU syntynyt
Orivedellä, Suomessa, helttli-kuun
9 pnä 1900.
Suremaan jäivät valmdnsa
Maire täällä ja kaksi veljeä
perheineen Suomessa.
Lepää r a u h a s s a JuS9i.
MAIRR JOKELA