1958-06-19-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 4 ,
.Torstaiqa, kesfc 19 p. Thur^day,^June 19, Qjy^j^ VAALIVAT
Yli Miiitii^ p i ^ r j i ^^
OshMra. Kaksi ':^ointaaista vel-j
e ^ , ' VeUdcq j a NiUo Onjokka. ai-ko^.!
purjelitia 0^awasta Hi^Isiiikiin
it»& raJcentoinqUaän kaksiiä^^^
la purjeyen^lisSn.
Veljekset* Kertoivat viime viikon
lopulla aluksen olevan pian valmiina
j a tSydeisst ptirjeliduskunnössa
se^on kuiikaudei^ kuluttaa. Se painaa
24 tonnia ja sen pituus on 56
jajkaa. >
M vuoden ikSinen Veikko, saaipiii
0|bawaan 1953. Hän ottaa matk^l-le^
ivaimonsa j a k i ^ i pikkupbikaah-sa^
Markin j a Anteron. Veli Niilo,
oif 4 vuotta Auore^pi ja saapui Ca-n
^ a a n 3 vuotta sitten morsiammeh-sa^
Aimelin kanssa: Nyt he ovat nai-nusissa.
\
jllatkailijat aikovat purjehtia Ontarion
järveä j a sitten pitkin St.
Lawrencen jokea Atlantille ja sitä
ti^ä Helsinkiin. Alus saa nimekseen
A h t i ja sen rakennustyöt alöir
t e l i i n viiiAl» Jitilttkuussa. Läh^ö tapahtuu
heti, kuA on saatu riittä-v
$ t i rah^a veneen kuntoon saattar
miseksi. Lyijystä valmistetun kölin
r^centaiÄiseksi he tarvitsevat $1,400
ja^he sanovat kuluttaneensa, veneen
rakentamiseksi jokaisen liikenevän
sentin. ['
Suomessa v d j e k ^ t aikovat käydä
tapaamassa vaiihiempiaaii j a mUitä
sukulaisiaan. Täältä matka jatkuu
Aocraan Ghanaan, missä heUlä on
sisar naimisissa lähietyssäarfiaajaii
kanssa. Sen jäikeeii| he toivovat voivansa
piirjehtia Etelämerelle.
^ Veljeksille o n tunnettua; merellä
purjehtiminen koska he bVat pur-jehtiUc^
t aikaisemmin ohialla aluk-seUaan
Itämerellä. Heidän 76-vuö-tiäs
isänsä, joka viejäkiö elää, toimi
laivan kapteenina izo vuoden ajan.
•"«-. •
.11.
4
.4 . ..
I)
a . •
A-fi
, •
* • -:
a •
" Syv&ni sorana flmolUn, eitä
M . jrikia midieiil
M Kosmii
lukknl Viimeiseen nneen kotonaan
jbrdi^ton MiiidUa, Ont. touko-l^
im 17 lukä 1958. Vainaja oU
i^tytiyt Vähikyrässä, Snrnnessa,
f^akmm 3 pn& 1901. Lähltoa
\ki;fiȊi^^ nftnoi vafmMBa
Cnni, Vä^ Jän» Köskfauni perbel-lyydUW
ännUuM» aekft smirf fta-
| n l a t s r > taUaTaJonkko tiuUlä J a
iaoinessa.
it etsien löydä ystävää.
4&n saapuu rinnalles kerran,
täsi määräät Ihminen
vaan hivenen verrah;
|tekas ystävä olit mulle
korvaamaton. '•. [
t kauniit d Mitdkseen riitä,
lelto suruisin. « y d ^ .lämpOisin,
| i a kaiicesta. k a l k e s ^ ^ ^ t to
•^z • ^ iEaid.' V
.i'iereltä uhrin syvääa: viiltäneen
iirkastuu kyyneleestä kiitokseen.
Eino.
^ t o 9 . Setä kaikesta.,
ilotisi Oli myös minun kotini.
Nancy, r
K I I T O S
JSydämeUiset kiitokset kaikille
ystäville ihanista kukkalaitteista,
loilla nluisQtte v&inaJaa hänen
fiime matkallaan. Kiitos kaikes-osanotostanne,
eviistanne ja
ttannie. Vielä k l i t c ^ t kaikille
Jotka .tavalla tai toisella auttoivat
foinua suuressa/surussani.
Teitä kaikkia sydämellisesti
kiittäen,
ENNI KOSKINEN
Picture Butte, Alt^. — Jos. tässä
taas antaisin tietää kuulumisia tääl-tii
sokerin kasvatusalueelta. Kesä
ön dUtit kaunista j a kaikki VUjalajit
kasVaa hyvin. Nyt parasta idkaa
harvennetaan sokerijuurikkaita ja
toiset alkavat kastella viljaa.. Heinän
teko alkaa pian. .
Kuolemakin vieraili vieden yhden
vanhemmista farmareista Andrew
Nummen. Hänen ikänsä oli 78
vuotta ja hän oli asunut täällä 31
vuotta. Hän oli Vapauden jä U e -
k i n tilaaja koko ajan. Hän k u o l i
sydänhalvaukseen. Ensimmäisen
halvauksen hän sai y l i 10 vuotta sitten
j a sen jälkeen hän e i voinut
tehdä töitä. Se olikin häneUe ikä-
\^ä aikaa kim hän olisi halunnut
tehdä työtä,, mutta ei kuitenkaan
voinut. Hautajaiset pidettiin vainajan
kotona. Yhdistyneen kirkon
pappi piti puheen ja siunasi hautaan.
Paljon oli ystäviä viimeistä
palvelua tekemässä.
Täällä on vierailemassa Hespe-rosta
AIKerta^td mr. jja mrs. Joseph
Sa^ri tyttärensä Violettin kanssa.
Be'ovat.mr. j a inrs. Henry Nummen
luotia. .
tästä Picture Buttesta 6 mailia
länteen kulkee Trans Canada yhtiön
kaasuputkilinja. Se alkaa Pincher
Creekisla j a menefe Brooksiin, missä
se yhtyy toiseen linjaan j a k u l kee
itä-Canadaan. Putkilinja on
täällä valmis j a suunnitelmat edellyttävät,
että kaasu alkaa kulkemaan
syyskuussa, niin ainakin pää-herrat
ovat selostaneet
Pian ihmiset alkavat pääseiUään
keslälomilleen j a monet iShf^St
iroi^LUe uirh^äu- j a la^i^ujaliliUe^^
Mfnfiirin dien ajatuksissani lUukätia
siiBllä: Port Arthurissa, vaikka en
sinne voi mennä. Siellä olisi varmasti
hauskaa ja toivon että ensi
kesänä minälcin pääsisin mukaan.
— Kulkuri.
LFPn edustajia
Euroopassa
Tonmto. — Labor Progressive-puplue
tiedoitti viime viikolla, että
se on lähettänyt Eurooppaan puolueen
kansallisen valistustyön johtajan
Leslie Morrisin ja järjestämis-asioiden
sihteerin William Kashta-nin.
He eidustivat LPP:tä äskettäin p i detyssä
Bulgarian Kommunistipuolueen
kongressissa j a matkustivat
Prahaan^: jossa he edustavat puoluettaan
Tshekkoslovakian Kommu-iiistipuolueen
kongressissa.
— Pohjoismaihin kuuluvat Suo-mif-
Jluotsi, Norja, Ranska, ja Islanti.
^ ' SyTäUä somlla Ja kaipauksella ilmoitan, että rakas mieheni Ja
I \ • ' lasteni isä
r ANDREW NUMMI
1 kuoli äUdä syfinhalvaakseeii kotonaan Picture ^ t t e . Alta. tonko-
1 kmin 31 pn aamulla 1958. Hän 9U syntynyt TonJutrihkyläftnl, Tnnin
i Ja Puffin, l ä ä l i i ^ Sdomesso, ekdniim 13 pnä 1879. Bän toU CanadSkan
» hnhtikmm 19 pnä 1919 J% samana keväänä meni nntisf^miriksi
'1 Manytcrries, Alta, Ja jrieltä hän tnU tänne Pietore Bntte, Alö^ maalauskaan
2 päivänä 19^. ^
6 Hatttajaiaet pidettiin viOnalut kotona Ja Yhdistyneen Kfarkbn pappi
idonasi yainajari ^Aihion HMgen liaatansmaahan kesäkään 2 p. 1958.
i liXMxA Boroäaan JUn mini, hänen vainionsa Anioi (os. Väisänen),
* kaksi pölMa> % Vnjanil peiMneen, yksi kaksois-slsko Ja ha-nen
k«lniB poHnansa jf orbsa, .Soomessa, yksi veli. Vie Laiho. ttaroiiSk
^ Alta, sialcö-TainaJanliraa^^^ Johnson, Barons, Aita Ja laaja tatta-
«vairilH tiasä maassa jä
On tuoli tyhjä nyt portahalla,
Jossa Ukki istui, ilmalla ihanalla.
Kuunteli lintujen laulua
jaihaih-kukkteracgQHiilar~~^~
Nyt Ukin haudan peittää
nurmen kukat.
l A S t e n l a ^ t : Richard, Brian,
Afary-Anite. lny Ja Beiiry.
Päiväsi saapui iltaan . . .
Nuku eno rauhan imta.
hiljaa uinu povessa maan.
Maiset myrskyt ei nyt iMiuhaa,
kun haudan povessa sait sä
rauhan;
^Hiljaa päättyi eibsitalvai
0 tuskat suita sammui..
^ E i auta suru. el kyyneleet.
^UeHkalkllla-meillär-on-sama.—
j; Nyt raivoista olet i^päa.
gNUn kauan Sinua muistelen,
^kun vierdiesi lasScetaan.
ii Vaimosi Anni.
^ Levon auoinme suUe,!;^ kulta.
¥ vaikka k a t k a a o n kaipaus,
^eä pääsit 4klta tiukan, vaivan, r
«sane missä on rauha ikuinen,
ä Keveät mtullat haudallesi!
PoOtasl: Beniy Ja Ivy
vnjami^Ja Kay^ . Arvo;
* •
.4::
a •
^ •
lv
Usein muistan laixsuuden ajan,
kun yhdesM leikkiä lyötiin.
(Sitten ki^tÄlo kuijettt kauaiksi
kotlrannoOta rakkailta.
Nyt m^Ulä on~ ainoastaan
muistot shiusta,
rakas veli. he midstot el
-unhoitu koskaan.
r iy^tOeal Vie. I» pojat
K I I T 0 8
I M^MäSMUinen ktftOk kaikille ystäville Ja sukuiaisUle. Jotka ottivat
ii^OiM(jyfilU]n^ kantiajUle. Kiitos Sniklsta j a suuresta raha-:
lanjästa, jonka salnufte v ä ^ kaikesta avusta surum-
Tatävyytenpe (Ailyy aina muistossamme^
^^^^^^^^^^
Port Arthur. — Port Arthur on
suurjuhlien kynnyiksellävTääUä tullaan;
viettämään tänä kesänä kahdet
suomalaisten suurjuhlat. Ensimmäiset
on :^>-29 päivä kesäkuuta
j a toiset elokuun 2—3 päivä. Kummatkin
juhlat tulevat varmaan olemaan
suuremmoiset.
Vaikkakin nämä juhlat ovat eri-aikoina
eriävien mielipiteiden joh-
,dosta, ov^t ne suurmerkitykselliset
Canadan &ulttuiu-in rikastuttajina.
J a , « y ^ iiniiksi ne ovat vielä tänä-päJVänä
erillislnlf^eivät liepe; yksin
^uon^äraisj^en syy, siinä on vaikut-täiiiässa
Yleismaailmallinen tilanne
j a tästä el kaiketi tarvinne ruveta
kannuja valamaan, sillä molemmissa
^tapauksissa ne ovat Canadan: suo-m^
äist^n'vhyvää\ tarkoittavien i h misten
kulttuurijuhlia. Millä mitall
a näitä tulevia juhlia mitataan?
Voitaisiinko sanoa kuka on paras tai
kuka on parempi, siitäkään ei liene
paikallaan polemikoida, sillä parhain
olisi jos ne olisi yhdessä. Mutta
koska ne e i ole vielä tällä kertaa,
hiin vietäköön ne sellaisena
läpi parhaalla tavalla, että niistä
jäisi hyvä mieli kaikille ja että voisimme
niillä vaikuttaa tervehdyttä-västi
ei yksin kansalaistemme huviksi,
vaan luoda niillä hyvä kuva
toiskielisiin kanssaihmisiin.
Canadan suomalaisten asukasmäärä
on laskettu olevan noin 40—
45 tuhatta, sii§ sama määrä suurin
piirtein mitä on Port Arthurin asukasluku.
Ajatelkaamme jos kaikki
suomalaiset asuisivat Port Arthurissa
j a , että heillä olisi näytelmäseu-rat,
laulukuorot ja urheiluseurat
y.m. täällä yhdessä, mitä he harras-lavat
itsekukin erillisinä hajallaan
ympäri CaUadaa, olisi siinä vilskettä.
Tämä osoittaa j kuinka me voisimme
olla ylpeitä Canadan suomalaisten
kulttuuri saavutuksista. Laskekaamme
mikä on se haalien ja
kesänviettopaikkojen ja urheilukenttien
määrä Canadassa mitä suo-hialaiset
ovat rakentaneet.
Nyt Canadan suomalaiset kesä-ja
heinäkuun samOmkjiiin heinä- ja
elokuun vaiheissa tulevat juhlimaan
ja tapaamaan maämiebiään Port
Arthurina, joka on keski Canadassa
j a isoin suomalaisten asuttama
alue missä itä ja länsi kohtaavat
eli tapaavat toisensa. Niinkin kovalla
uhrautuvaisuudella järjestetään
näitä tällaisia suurjuhlia ja matkustetaan
pitkiä .matkoja osoittaa se
suomalaisten kaipuuta toisiaan koh-taan.>
la niistä onkin paljon nautintoa
niille onnellisille joilla on t i laisuus
päästä juMmaan^ Mutta
täällä Canadassa oh paljon ihmisiä,
jotka eivät parhailla tahdollakaan
pääse, sillä taloudelliset esteet ja
pitkät matkat ovat vaikuttamassa.
Tällaisten suurjuhlien menestystä
seurataan suomalaisten keskuudessa
läpi Canadan, siksipä kansalaistemme
j a erikoisesti Järvienpään suomalaisten
pitäisi tehdä j a luoda
näistä tulevista juhlista onnistuneita
j a hyvän tahdon juhlia.
Kaikki niin aikaisemmin kuin
myöhemminkin^ Suömcitit: ituUeet
kansalaisemme pleinm^ jtulieet t l n^
ne Canadaan saÄassa t a c k o i t u t c^
hakemaan parempaa elämää itsellemme
j a näin jqllen meidän pyyteetkin
bn samat kaikilla.
Saavuttaaksenime näiden kulttuu-rijuhlien
tarkoituksen tulisi meidän
tietää mitä tarkoitetaan kulttuurilla
yleensä, maalikkpna lienee meillä
vaikea vastata, siihen, mutta,antakaamme
katkelma tohtori John Helon
puheiesta, jorikä hää piti Suomen
sanomalehtimiesten kulttuuritoimittaja
kurssien ^^vajaisisisä v.
1945. Silloin saavutamme kulttuuri-juhliemme
tarkoituksen. "Kulttuurin
määritelmä; Kulttuuri pyrkii l i säämään
aineellisia hyödykkeitä ja
siten antamaan turvaa hätää ja vaaroja
vastaan. Raakalaisen huomio tavallisesti
on kiintynyt nykyhetkeen,
kun sitävastoin kulttuuri-ihminen
ajattelee tulevaisuutta ja varustautuu
sitä varten. Mutta kun ihminen
tässä mielessä muovailee ympäröivää
luontoa ja muodostelee luon-nonesineitä
tarkoituksensa mukaisiksi,
niin tämä toiminta vaikuttaa
takaisin häneen itseensä siten, että
sen johdosta hänen omat ruumiilliset
ja henkiset kyvyt voimistuvat,
samoinkuin lapsen voimat vahvistuvat
tavallisissa leikeissä. Hänen käytännöllinen
taidokkuutensa ja älynsä
kehittyvät, ja ne saavat vuorostaan
aikaan läheisempää yhteiselämää
ihmisten kesken. Joka puolestaan
vähitellen aikaan saa, että tunteet
ja käsitteet hienostuvat j a ja-lostuvat.
Kulttuurin varsinainen
ydin onkin ihmiskunnan henkinen
ja siveellinen kehitys, joka ilmenee
siten, että tavat muodostuvat lem-peämmiksi,
lait inhimillisiksi, i h misten
väleissä pääsee valtaan suurempi
suvaitsevaisuus ja hienotunteisuus,
syntyy ystävällistä kanssakäyntiä
eri kansojen kesken, tunnustetaan
määi^tyjä kansainvälisen
oikeudeiv—flformeja, huolehditaan
kasvatuksesta, pidetään kunniassa
yksilön oikeutta persoonallisuutensa
omalaatuiseen kehittämiseen, tieteen
ja taiteen vaaliminen saa sijaa
yhteiskunnan elämässä ja ihmisten
mielissä, taikausko ja ennakkoluulot
häviävät ja uskonnolliset käsitteet,
joiden pohjalla on vielä elettyjen
raakalaisaikojen jätteitä, j a lostuvat.
Kulttuurin ytimenä pidetään
totuuden, kauneuden ja yleisen
ihmisrakkauden ihanteiden toteuttamista
yhteiskunnassa. Taistelu
olemassa-olosta on ollut kulttuurin
lähtökohtana, mutta kulttuuri
pyrkii kehittyessään muuttamaan
tämän taistelun yhteistyöksi Jnhi-millisen
olemassaolon, kehittäihi-seksi
korkeammalle tasolle."
Tässä on kulttuurin päämäärä,
jota pidetään määritelmänä. \Siis
tältä pohjalta ajatellen saammekin
Canadan suomalaiset olla ylpeitä
saavutuksistamme j a rientäkäämme
ennakkoluulottomasti tuleviin suurj
u h l i i n . — P. Voutilainen. '
Parhaillaan laitetaan St. Lawrencen joessa Bärhhart-saaren vieressä olevan työpadon
alle dynamiittipanosta, joka räjäytetään heinäkuuri 1 päivänä. Sen jälkeen 4)ääsee
vesi juoksemaan eteenpäin kunnes uusi voimalaitoksen pato, j o k a o n rakennettu
kahden mailin päähän Cornwallista, pysäj^tää sen. Uuden padon yläpuolelle tulee
muodostumaan 35 mailia pitkä ja viisi mailia leveä järvi,.kuten kuvamme osoittaa.
Tuktplman k(Ni>
Wien. Maailman Rauhanneuvoston
V^mleeopaiBeva komlteA on,
neuvotellut toukok.31 p:n jakesSk.
V p:h vflUäens aikana as^tetärlisu-mis-
j a kansainvälisen yhteiat9imiii-hah
äloitekemltean kanssa Tukho^
man kongressin valtaistainisesta^
Komitea on myöskih saanut useita
ehdotuksia niiltä aloitekomiban,. jäseniltä,
jotka eivät voineet saapua
neuvotteluun - ^
Niiden vaikutusvaltaisten henkilöiden
joukossa, jQtka ovat suostuneet
olemaan maailman aseistariisu-miskongressin
tukijoina, ovat m.in.>
sellaiset kansainväliset kuuluisuudet
kuin seuraavajt henkilöt: Ranskasta
— mr. Albert Chatelet, Hanskan
Tiedeakäteniiahs^^^
Paui Sartre, tunnettu kirjailija ja
filosofi; Saksan liittota^valiasta —
pastori Martin .NiemÖller, Hessenin
Evankelisen kirkon johtaja; Britan-
• n i a s t a— lord Boyd-Orr j a fiI6sofi
Bertrmid Russell.
Kokouksessa keskusteltiin Tukholman
kongressin työjärjestyksestä
ja päätettiin, että se lopuUisesti hyväksy
tään Tukholmassa beinäkutm
15 pnä pidettävässä aloitekomitean
kokouksessa.
POZNANIN MESSUT HOUKUTTELEVAT
YHÄ ENEMMÄN OSANOTTAJIA
Suomen puunjalosteiden vientimarkkinat
vuonna
Helsinkia Puunjalosteiden vientimarkkinat
ovat ' tuntuvasti heikentyneet
viime Vuoteon verrattuna.
Massa- j a paperiteollisuuden
tuotantokyky on melkoisesti kasva-mit
kysynnän pysyessä ennallaan
tai heikentyessä, ilmoitettiin viime
viikolla asianomaiselta -taholta.
Niinpä jo tämän vuoden alkupuolen
viennissä^ näkyy useiden suurimpien
puunjalosteryhmien, kuten
sahatavaran ja paperin viennissä
melkoista heikkenemistä, ainoas
taan selluloosan osoittaessa pientä
kasvua. Samalla voidaan myös to-detavOttä
syksyllä devalvaation toimeenpanon
yhteydessä esitetyt väitteet
sahatavaran viennin lisääntymisestä
devalvaation seurauksena
ovat osoittautuneet täysin perättömiksi.
On käynyt täysin päinvastoin
-kun suurempia vmttoja saaneet sahateollisuuden
harjoittajat voivat
niiden turvin käydä kilpailua markkinoilla.'
Sahatavaraa vietiin Suomesta tämän
vuoden tammi-huhtikuun aikana
kaikkiaan 75,000 standarttia, v i i me
vuoden västaavahäjänT viennin
ollessa 130,000 st. Faheerin vienti
on vähentynyt yähemmin»..<'mutta
puuhiokkeen tuntuvasti. Selluloosan
vienti o l i tänä vuonna 3 kk. aikana
363,000 tonnia, viime vuonna
349,000 tonnia. .Paperin vienti on
laskenut melkein kakkien tuotteiden
osalta. Niinpä sanomalehtipaperin
vienti laski 191,379 tonnista
184,227 tonniin, muun painopaperin
vienti 53,298 tonnista 41,333 tonniin
j a käärepaperin vienti 122,469 tonnista
113,881 tonniin. Laskua on
niinikään tapettipaperin, pahvi- j a
paperiteosten sekä lankarullien
viennissä. Sensijaan puukuitueris-tysleyyjen,
kartonkin, muun paper
i n , O^en j a puutalojen viennissä
ön pientä kasvua viime vuoteen.
PiihnilalpsteideB
^ie^ta nuiihifailh os-t^
anu^i" IViidi«t<^iäbrttämään o-man
puunjalpstustecdlisuutensa tuo?
teitä Ja ostavat ulkom^ta . ensi s i jassa
pohjoismaista, vain ne määr
i t ja laadut, joita oma teollisuus
ei pysty vaimistahiaan. Mm. Suomen
massa- ja paperiteollisuus on
tämän johdosta joutunut tuntemaan
markkinoiden koko heikentymisen.
Kun maamme puunjalosteiden
viennin arvo tämän vuoden jieljän
ensimmäisen kuukauden aikana
edusti noin 78 % kaikesta meidän
maamme viennistä j a vientiteollisuutemme
tämän yksipuolisuutensa
vuoksi on siten erittäin herkästi
haavoitettavissa, on puunjalosteiden
vientimarkkinoiden heikentymisellä
merkittävä vaikutus työtilanteeseemme.
Puunjalosteiden viennin vaikeu-tiimisen
vuoksi pidetään välttämättömänä,
että maamme nopeasti ja
vakavasti harkitsee toimenpiteitä
vientiteollisuutemme kehittämiseksi
muilla aloilla, kuten metalliteollisuuden
piirissä, jonka . tuotteilla
on varmemmat menekkimarkkinat
Canadan vienti on
vähän lisääntynyt
Ottawa. Canadan vienti h i ^ t l -
kuussa o l i 1.5 pros. korkeampi kuin
mitä se o l i vuosi aikaisemmin, tie-doittaa
tilastotoimisto. Vienti vähentyi
jonkunverran Yhdistynee
seen kuningaskuntaan ja latinalaisen
Amerikan maihin, mutta samaan
aikaan lisääntyi toisiin Com-monwealthin
maihin sekä Yhdysvaltoihin.
Vehnän, karjan, farmiko-neiston,
nikkelin j a uraanioksiidin
vienti lisääntyi, mutta raakaöljyn
vienti la^ki.
' Foznan. — Kesäkuun 8. päivänä
avattiin Poznanin perinteelliset
kansainväliset messut jo 27. kerran
ja tällä kertaa suurempina kuin
milloinkaan aikaisemmin. Vuosittaiset
kesämessut lyövät luonnollisesti,
alati oman leimansa koko Poznanin
kaupunkiin: messualuetta ryhdytään
kunnostamaan hyvissä ajoin ja
samalla sitä on vuosi vuodelta laajennettu,
tavaralähetyksiä eri puolilta
m.4ailmaa on kesän lähestyessä
tihenevässä määrin virrannut kaupunkiin,
kansainvälisyys on kasvanut
j a samalla kiinnostuneita puolalaisia
on ehkä pitkienkin taipaleiden
takaa matkannut messukaupun-kiin.
Tämä kaikki on siis poznani-laisille
entuudestaan tuttua — uutta
ovat vain yhä kasvaneet mittasuhteet,
sillä kuten sanottu, Pozna-messut
ovat tänä vuonna suu-iVemmät
kuih milloinkaan aikaisemp
i i n . Poznan on siirtynyt siihen arvoluokkaan,
jossa jo ruvetaan kilpailemaan
maailman suurimpien ja
tärkeimpien messujen kunniani-mestä.
Enää harvat messut maailmassa
ovat suuremmat kuin Poznanin
tämän vuotiset messut.
Poznanin messuille osallistuu tänä
vuonna 38 maata, joista koko
naista 25 kollektiivisen yhteisnäyttelyn
puitteissa. Mukana ovat useimmat
Euroopan maat (mm. Portugal
ja Espanja, jälkimmäinen jopa yhteisnäyttelyllä),
Etelä-Amerikasta
mm. Brasilia, Chile, Equador ja
Kolumbia, Afrikasta ra. m. Sudan,
Aasiasta mm. Japani, Kambodsha ja
Persia. Jo perinteellisesti osallistuvat
myös Neuvostoliitto j a kaikki
kansandemokraattiset maat Albaniaa
lukuunottamatta. U S A osallis-'
tuu nyt toistamiseen ja entistä laa-jammissa
puitteissa.
Poznanin messujen merkityksen
nopea kasvu ilmenee-ehkä parhaiten
siitä, että nyt avattua näyttelyä
varten jouduttiin rakentamaan
9.000 neliömetriä uutta lattiapinta-alaa,
joka luovutettiin kokonaisuudessaan
ulkomaisten näytteillepani-jain
käyttöön. Ulkomaisilla firmoilla
on siten tänä vuonna käytössään
kaikkiaan 64.000 neliömetriä messu-je
näyttelypinta-alasta ja> vertauksen
vuoksi mainittakoon, että vuonna
19S5 vastaava luku oli vain
29.000 neliömetriä —nousu on siis
yli kaksinkertainen.
On täysin luonnollista, että Puolan
omalle teollisuudelle on omistettu
messuilla eniten pinta-alaa.
Puola tuo jälleen näytteille teollisuutensa
ja tuotantoelämänsä koko
Teoilisuustuotanto
osoittaa laskua
Ottawa. — Teräsharkon tuotanto
maassamme kesäkuun ensimmäisen
viikon aikana o l i 88,899 tonnia, joka
oli 78.2 prosenttia ,-kapasitiietista.
Toukokuussa tuotettiin teräsharkkoa
402,752 thnnia kun sehsijaan
viime vuonna vakavana aikana
tuotettiin sitä 425,308 tonnia.
Moottoriajoneuvojen tuotanto
toukokuussa oli 15iS prosenttia pienempi
kuin vuosi aikaisemmin.
rautakauppa-alaan
kuuluvaa tavaraa
L A N 6 I L A
HARDiTAllE LTD.
PUHELIN 4-3508
10 Cumberland St. N.
Port Arthur. Ontario V
skaalan, raskaasta teollisuudesta
kevyeeseen ja käsitteoUisuUteen
asti.
Yleensä on voitu todeta, että Puolan
nopeasti kasvanut teollisuus ja
tuotantoelämä on ulkomaisten kaup-papiirien
keskuudessa herättänyt
suurta mielenkiintpa j a maan kehi-tys-
OR:saanut osakseen paljon kiitosta
j a l o s t u s t a . Tähän viittaa sekin,
että vfoa. Viime vuonna Puola
solmi pelkästään Poznanin messuilla
kauppoja 110 milj; dollarin arvosta,
joka jakaantui jotakuinkin
tasan tuonnin ja viennin osalle.
I^uolan jälkeen ylivoimaisesti
suurin näyttelyosasto on Länsi-Saksalla,
jolla näyttelypinta-alaa on
hallussaan 14,017 neliömetriä ja
jossa ovat mukana kaikki huoma-tuimmat
tehtaat j a firmat. Länsi-
Saksan jälkeen on muiden näytteli-lepanijoiden
suuruusjärjestys alkupäästä
seuraava: U S A (6.750 neliömetriä),
Iso-Britannia (4.602yj Saksan
dem. tasavalta (3.440), Neuvostoliitto
(3.354), Ranska (3.311),
Tshekkoslovakia (2.904), Itävalta
(2.575) ja K i i n a (2.230). Suomen
osasto jää kooltaan häntäpäähän,
sillä se e i mahdu vielä 23 suurimman
näytteillepanijankaan joukkoon
— sen edellä ovat jopa sellaisetkin
maat kuin Kreikka jä Marokko.
Kapitalististen maiden suuresti
kasvanut osanotto Poznanin messuilla
tulkitaan yleensä heijastukseksi
talouspulan etenemisestä, joka
' pakottaa ne etsimään nusia^
markkinoita Itä-Euroopan maista ja
Aasiasta.
Tällöin on mielenkiintoista panna
merkillä, että nimenomaan USArn
edustus on huomattavasti kasvanut.
USA rakensi nyt Poznaniin oman
paviljonkinsa, jonka kustannusten
kerrotaan nousevan miljoonaan dollariin,
ja vaikka Wall Streetillä
lienee nytkin tarkoitus lyödä messuilla
myös poliittista mynttiä, niin
nähtävissä on myös selvä pyrkimys
kaupantekoon (viime vuonnahan
USA esitteli mm. vielä omassakin
maassaan harvinaisia kotitalouskoneita,
joilla ei varmaan ollut menekkiä
Puolassa, mutta sitä vastoin
niillä yritettiin lyödä rumpua "amö-rikkalaisen
elämäntavan" puolesta).
USA:sta ovat mukana nyt nun. Singer,
Eastman Kodak, Parker jne.
Mainittakoon, että US A m paviljongissa
esitetään mm. amerikkalaisen
raakapuuvillan muokkautuminen
koneiden välityksellä paaluista
aipa vaatekappaleiksi asti ja sitä
paitsi väritelevisio toiminnassa^
,USA:n Pw>laa kohtaan tuntemaa
mielenkiintoa heijastanee lisäksi
vielä sekin, että huomattava amerikkalainen
yleisurheilujoukkue k i l pailee
heinäkuun 20—21 pnä Varsovassa.
Kaiken kaikkiaan: kun Ponianin
messut kesäkuun 8. pnä avarin ja
messualueen pääportin edessä oleva
puna-valkouieh Silkkinauha' /le^ciit-tiin
saksilla juhlallisuuksien yhtey-de.
ssä poikki, niin tämä merkitsi
jälleen yhtä tärkeää askelta rauhanomaisen
rinnakkaiselon tiellä.
Rauhanomaista rinnakkaiseloa ei
voida ajatella ilman kauppavaihtoa
ja Poznanin tämän vuotiset messut
merkinnevät ilman muuta kauppavaihdon
entistä suurempaa kasvua
näiden perinteellisten messujen
puitteissa.
— Pblveutumisoppi tarkoittaa
oppia, jonka mukaan eliöt,-niiden
mukana ihminen, ovat vähitellen
kehittyneet toisen muotoisista, y-leensä
yksinkertaisemmista ennen
eläneistä muodoista.
aan
Moskova. • Kauggastihteiden suuff
rista eduista Neuvos^iiiton kanssa
puhuvat nykyisin täysin avoimesti
useat amerikkalaiset lehdet j a l i i kemiespiirit,
toteaa' Pravda kommentoidessaan
Neuvostoliiton äskettäin
USAlle tekemää ehdotusta
kauppasuhteisiin ryhtymiseätä. A i noa
suurvalta, jonka kanssa Neuvostoliitolla
61 nykyisin ole kauppasopimusta,'
oh Amerikan Yhdysvallat
Neuvostoliiton hallituksen
presidentti EisenhQwerllIe lähetti-mässä
kirjeessä esitetyt ehdotukset
avaavat tien tämän epänorinaalin,
Neuvostoliitosta riippumattoihista
syistä syntyneen tilanteen poistamiselle,^
jatkaa lehti.
Neuvostoliitto ilmoittaa olevansa,
valmis suorittamaan suuria ostoksia
US Asta, mm. erilaisia koneita ja
raaka-aiheita . kulutustarviketeolli-suuttansa
varten, kehittäniäSn yhteistoimintaa
näiden valtioiden kesken
rsynteettist0n aineiden ja niistä
valmistettavien taryikkeideii tuoton
alaila sekä j|urjestäiä^:N^^
l i i t o n ; : j a U$^<tiedemiesten ja
spesialistien kokeihusten vaihtoa.
Neuvostoliitto on aina pitänyt
kauppaa normaalitienä hyvien suhteiden
järjestämiseen valtioiden välillä.
Neuvostovallan 40 vuoden aikana
on SNTLstä kehittynyt suurimpiin
kuuluva tekijä kansainvälisen
kaupan Malla, se on saavuttanut
kuudennen sijan maailman
ulkomaankaupan vaihdossa. Viime
vuonna Neuvostoliiton ulkomaankaupan
vaihto oli noin 33 miljardia
ruplaa maailman yleisen hintatason
mUkaan laskettuna. Neuvostoliitolla
on kauppasuhteita y l i 70
maan kanssa.
IT^ÄPÄÄN S A U N A
Uudet omistajat:
Maria KapOa ja Betty KniivUä
Avoinna: keskiviikkona, torstaina
ja perjantaina kello a—11 ip.,
lauantaina kello 1—H ip.
iPuheUn 4-2189
319 N. ConH St., Port Arthnr, Ont.
(29-5-12-19)
TUNNETTU
TERAPEUTTJ mi.
KmOPRÄKf ORI _
ja liionnonparantaja
108 Medical Arts Bldg.
Fort IVilliam, Ont.
puhdin 3-8812
PARANTAA:
Lonkkasärkyä, sslkäkipuja. is-chiasta,
selkänlvelvikoja, her-motuiehdusta,
hermosärkyä,
hermojännitystä, päänsärkyä
Ja reumatismia, '
Yrtit ertkoisuutena
Erikoistun valh niiden vikojen
Icäsittelyyn, Joiden parantajana
olen tunnettu. . ,
= nnnnnnry rtnnnnnnt BYdTnmrg^
Milloin hyvänsä tarvitsette ruokatavaraa, lihaa M
miesten vaatetusta, ostakaa ne osiiuskauj^astaime
Ihtematiohal Cp-op Stores Ltd^
PUHEUN EM. 3-7e7t
»•QoMnSt W. TOroiitak Ost.
•k ONNI THIVO ,
Joseph P.Thompson
HAUTAUSTOIMISTO
132 Carlton St., Toronto, Ontario
Puhtiin VA. 1-3971 tai WA. 1-1793
FLORIST
"Kukkasovitetmarhme
erikoisalamme"
Puhelin MA. 2918
695 BAYVIBW AVENUE
(Läiiellä Egllntonia)
T O R O N T O , O N T .
i o
o
o
o
e
e
o
e
o
o
o
e
Viidng Meat &
Sftusftge Co.
Suomalaineii makJcaratohdas
valmistaa Ja myy kalkkia lihajalosteita
sekä myös tuoretta lihaa
tehtaalta.
"^AlNittina klo 8 a p ^ J p .
PerJuftUsIn kl« iS s p ^ 7 ^
FlfHELIN iaH. ^-7M« ;
M WllUaon jSq. Torontoi oAir
' i j - j i i i i i i i ' -j - II "11 I rii "
HYVAA "ITKEVÄÄ"
SUOMALAISTA
Enunenihal (Syeiisil&Iiitä)
CJOD. tohnitettuna kaUddaUe
rahtivaiMtastL
Hans O. Elmgren
P.O. BOX 301—Staiioa " Q "
TORONTO 7. ONT. ^
_ _ > C — L — I — R ^ —
^ S S
I
5
«1
o
11 B.
S
l l
5
I
f
OS
3 -3
2 a
g
il
IS
•s
J4 n
(1?-14~17—1»)
Soomalftinen Autokorjaamo, >
S71 Spadina Aige., (1 katu afa-
"piiolel)^ Gollege St.) tekee ibdUcl aUto6«a^ sUntyvät kbrjaiikset
takuulla Ja edulUsimmm. K j ^ k i u i h m t o j ^ ^ Ja tehkäft aika-täavksenne,^
puhelin EBC 8>7575, liotiltt iVA. 3-6397, Toronto, Oat.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, June 19, 1958 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1958-06-19 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus580619 |
Description
| Title | 1958-06-19-04 |
| OCR text |
Sivu 4 ,
.Torstaiqa, kesfc 19 p. Thur^day,^June 19, Qjy^j^ VAALIVAT
Yli Miiitii^ p i ^ r j i ^^
OshMra. Kaksi ':^ointaaista vel-j
e ^ , ' VeUdcq j a NiUo Onjokka. ai-ko^.!
purjelitia 0^awasta Hi^Isiiikiin
it»& raJcentoinqUaän kaksiiä^^^
la purjeyen^lisSn.
Veljekset* Kertoivat viime viikon
lopulla aluksen olevan pian valmiina
j a tSydeisst ptirjeliduskunnössa
se^on kuiikaudei^ kuluttaa. Se painaa
24 tonnia ja sen pituus on 56
jajkaa. >
M vuoden ikSinen Veikko, saaipiii
0|bawaan 1953. Hän ottaa matk^l-le^
ivaimonsa j a k i ^ i pikkupbikaah-sa^
Markin j a Anteron. Veli Niilo,
oif 4 vuotta Auore^pi ja saapui Ca-n
^ a a n 3 vuotta sitten morsiammeh-sa^
Aimelin kanssa: Nyt he ovat nai-nusissa.
\
jllatkailijat aikovat purjehtia Ontarion
järveä j a sitten pitkin St.
Lawrencen jokea Atlantille ja sitä
ti^ä Helsinkiin. Alus saa nimekseen
A h t i ja sen rakennustyöt alöir
t e l i i n viiiAl» Jitilttkuussa. Läh^ö tapahtuu
heti, kuA on saatu riittä-v
$ t i rah^a veneen kuntoon saattar
miseksi. Lyijystä valmistetun kölin
r^centaiÄiseksi he tarvitsevat $1,400
ja^he sanovat kuluttaneensa, veneen
rakentamiseksi jokaisen liikenevän
sentin. ['
Suomessa v d j e k ^ t aikovat käydä
tapaamassa vaiihiempiaaii j a mUitä
sukulaisiaan. Täältä matka jatkuu
Aocraan Ghanaan, missä heUlä on
sisar naimisissa lähietyssäarfiaajaii
kanssa. Sen jäikeeii| he toivovat voivansa
piirjehtia Etelämerelle.
^ Veljeksille o n tunnettua; merellä
purjehtiminen koska he bVat pur-jehtiUc^
t aikaisemmin ohialla aluk-seUaan
Itämerellä. Heidän 76-vuö-tiäs
isänsä, joka viejäkiö elää, toimi
laivan kapteenina izo vuoden ajan.
•"«-. •
.11.
4
.4 . ..
I)
a . •
A-fi
, •
* • -:
a •
" Syv&ni sorana flmolUn, eitä
M . jrikia midieiil
M Kosmii
lukknl Viimeiseen nneen kotonaan
jbrdi^ton MiiidUa, Ont. touko-l^
im 17 lukä 1958. Vainaja oU
i^tytiyt Vähikyrässä, Snrnnessa,
f^akmm 3 pn& 1901. Lähltoa
\ki;fiȊi^^ nftnoi vafmMBa
Cnni, Vä^ Jän» Köskfauni perbel-lyydUW
ännUuM» aekft smirf fta-
| n l a t s r > taUaTaJonkko tiuUlä J a
iaoinessa.
it etsien löydä ystävää.
4&n saapuu rinnalles kerran,
täsi määräät Ihminen
vaan hivenen verrah;
|tekas ystävä olit mulle
korvaamaton. '•. [
t kauniit d Mitdkseen riitä,
lelto suruisin. « y d ^ .lämpOisin,
| i a kaiicesta. k a l k e s ^ ^ ^ t to
•^z • ^ iEaid.' V
.i'iereltä uhrin syvääa: viiltäneen
iirkastuu kyyneleestä kiitokseen.
Eino.
^ t o 9 . Setä kaikesta.,
ilotisi Oli myös minun kotini.
Nancy, r
K I I T O S
JSydämeUiset kiitokset kaikille
ystäville ihanista kukkalaitteista,
loilla nluisQtte v&inaJaa hänen
fiime matkallaan. Kiitos kaikes-osanotostanne,
eviistanne ja
ttannie. Vielä k l i t c ^ t kaikille
Jotka .tavalla tai toisella auttoivat
foinua suuressa/surussani.
Teitä kaikkia sydämellisesti
kiittäen,
ENNI KOSKINEN
Picture Butte, Alt^. — Jos. tässä
taas antaisin tietää kuulumisia tääl-tii
sokerin kasvatusalueelta. Kesä
ön dUtit kaunista j a kaikki VUjalajit
kasVaa hyvin. Nyt parasta idkaa
harvennetaan sokerijuurikkaita ja
toiset alkavat kastella viljaa.. Heinän
teko alkaa pian. .
Kuolemakin vieraili vieden yhden
vanhemmista farmareista Andrew
Nummen. Hänen ikänsä oli 78
vuotta ja hän oli asunut täällä 31
vuotta. Hän oli Vapauden jä U e -
k i n tilaaja koko ajan. Hän k u o l i
sydänhalvaukseen. Ensimmäisen
halvauksen hän sai y l i 10 vuotta sitten
j a sen jälkeen hän e i voinut
tehdä töitä. Se olikin häneUe ikä-
\^ä aikaa kim hän olisi halunnut
tehdä työtä,, mutta ei kuitenkaan
voinut. Hautajaiset pidettiin vainajan
kotona. Yhdistyneen kirkon
pappi piti puheen ja siunasi hautaan.
Paljon oli ystäviä viimeistä
palvelua tekemässä.
Täällä on vierailemassa Hespe-rosta
AIKerta^td mr. jja mrs. Joseph
Sa^ri tyttärensä Violettin kanssa.
Be'ovat.mr. j a inrs. Henry Nummen
luotia. .
tästä Picture Buttesta 6 mailia
länteen kulkee Trans Canada yhtiön
kaasuputkilinja. Se alkaa Pincher
Creekisla j a menefe Brooksiin, missä
se yhtyy toiseen linjaan j a k u l kee
itä-Canadaan. Putkilinja on
täällä valmis j a suunnitelmat edellyttävät,
että kaasu alkaa kulkemaan
syyskuussa, niin ainakin pää-herrat
ovat selostaneet
Pian ihmiset alkavat pääseiUään
keslälomilleen j a monet iShf^St
iroi^LUe uirh^äu- j a la^i^ujaliliUe^^
Mfnfiirin dien ajatuksissani lUukätia
siiBllä: Port Arthurissa, vaikka en
sinne voi mennä. Siellä olisi varmasti
hauskaa ja toivon että ensi
kesänä minälcin pääsisin mukaan.
— Kulkuri.
LFPn edustajia
Euroopassa
Tonmto. — Labor Progressive-puplue
tiedoitti viime viikolla, että
se on lähettänyt Eurooppaan puolueen
kansallisen valistustyön johtajan
Leslie Morrisin ja järjestämis-asioiden
sihteerin William Kashta-nin.
He eidustivat LPP:tä äskettäin p i detyssä
Bulgarian Kommunistipuolueen
kongressissa j a matkustivat
Prahaan^: jossa he edustavat puoluettaan
Tshekkoslovakian Kommu-iiistipuolueen
kongressissa.
— Pohjoismaihin kuuluvat Suo-mif-
Jluotsi, Norja, Ranska, ja Islanti.
^ ' SyTäUä somlla Ja kaipauksella ilmoitan, että rakas mieheni Ja
I \ • ' lasteni isä
r ANDREW NUMMI
1 kuoli äUdä syfinhalvaakseeii kotonaan Picture ^ t t e . Alta. tonko-
1 kmin 31 pn aamulla 1958. Hän 9U syntynyt TonJutrihkyläftnl, Tnnin
i Ja Puffin, l ä ä l i i ^ Sdomesso, ekdniim 13 pnä 1879. Bän toU CanadSkan
» hnhtikmm 19 pnä 1919 J% samana keväänä meni nntisf^miriksi
'1 Manytcrries, Alta, Ja jrieltä hän tnU tänne Pietore Bntte, Alö^ maalauskaan
2 päivänä 19^. ^
6 Hatttajaiaet pidettiin viOnalut kotona Ja Yhdistyneen Kfarkbn pappi
idonasi yainajari ^Aihion HMgen liaatansmaahan kesäkään 2 p. 1958.
i liXMxA Boroäaan JUn mini, hänen vainionsa Anioi (os. Väisänen),
* kaksi pölMa> % Vnjanil peiMneen, yksi kaksois-slsko Ja ha-nen
k«lniB poHnansa jf orbsa, .Soomessa, yksi veli. Vie Laiho. ttaroiiSk
^ Alta, sialcö-TainaJanliraa^^^ Johnson, Barons, Aita Ja laaja tatta-
«vairilH tiasä maassa jä
On tuoli tyhjä nyt portahalla,
Jossa Ukki istui, ilmalla ihanalla.
Kuunteli lintujen laulua
jaihaih-kukkteracgQHiilar~~^~
Nyt Ukin haudan peittää
nurmen kukat.
l A S t e n l a ^ t : Richard, Brian,
Afary-Anite. lny Ja Beiiry.
Päiväsi saapui iltaan . . .
Nuku eno rauhan imta.
hiljaa uinu povessa maan.
Maiset myrskyt ei nyt iMiuhaa,
kun haudan povessa sait sä
rauhan;
^Hiljaa päättyi eibsitalvai
0 tuskat suita sammui..
^ E i auta suru. el kyyneleet.
^UeHkalkllla-meillär-on-sama.—
j; Nyt raivoista olet i^päa.
gNUn kauan Sinua muistelen,
^kun vierdiesi lasScetaan.
ii Vaimosi Anni.
^ Levon auoinme suUe,!;^ kulta.
¥ vaikka k a t k a a o n kaipaus,
^eä pääsit 4klta tiukan, vaivan, r
«sane missä on rauha ikuinen,
ä Keveät mtullat haudallesi!
PoOtasl: Beniy Ja Ivy
vnjami^Ja Kay^ . Arvo;
* •
.4::
a •
^ •
lv
Usein muistan laixsuuden ajan,
kun yhdesM leikkiä lyötiin.
(Sitten ki^tÄlo kuijettt kauaiksi
kotlrannoOta rakkailta.
Nyt m^Ulä on~ ainoastaan
muistot shiusta,
rakas veli. he midstot el
-unhoitu koskaan.
r iy^tOeal Vie. I» pojat
K I I T 0 8
I M^MäSMUinen ktftOk kaikille ystäville Ja sukuiaisUle. Jotka ottivat
ii^OiM(jyfilU]n^ kantiajUle. Kiitos Sniklsta j a suuresta raha-:
lanjästa, jonka salnufte v ä ^ kaikesta avusta surum-
Tatävyytenpe (Ailyy aina muistossamme^
^^^^^^^^^^
Port Arthur. — Port Arthur on
suurjuhlien kynnyiksellävTääUä tullaan;
viettämään tänä kesänä kahdet
suomalaisten suurjuhlat. Ensimmäiset
on :^>-29 päivä kesäkuuta
j a toiset elokuun 2—3 päivä. Kummatkin
juhlat tulevat varmaan olemaan
suuremmoiset.
Vaikkakin nämä juhlat ovat eri-aikoina
eriävien mielipiteiden joh-
,dosta, ov^t ne suurmerkitykselliset
Canadan &ulttuiu-in rikastuttajina.
J a , « y ^ iiniiksi ne ovat vielä tänä-päJVänä
erillislnlf^eivät liepe; yksin
^uon^äraisj^en syy, siinä on vaikut-täiiiässa
Yleismaailmallinen tilanne
j a tästä el kaiketi tarvinne ruveta
kannuja valamaan, sillä molemmissa
^tapauksissa ne ovat Canadan: suo-m^
äist^n'vhyvää\ tarkoittavien i h misten
kulttuurijuhlia. Millä mitall
a näitä tulevia juhlia mitataan?
Voitaisiinko sanoa kuka on paras tai
kuka on parempi, siitäkään ei liene
paikallaan polemikoida, sillä parhain
olisi jos ne olisi yhdessä. Mutta
koska ne e i ole vielä tällä kertaa,
hiin vietäköön ne sellaisena
läpi parhaalla tavalla, että niistä
jäisi hyvä mieli kaikille ja että voisimme
niillä vaikuttaa tervehdyttä-västi
ei yksin kansalaistemme huviksi,
vaan luoda niillä hyvä kuva
toiskielisiin kanssaihmisiin.
Canadan suomalaisten asukasmäärä
on laskettu olevan noin 40—
45 tuhatta, sii§ sama määrä suurin
piirtein mitä on Port Arthurin asukasluku.
Ajatelkaamme jos kaikki
suomalaiset asuisivat Port Arthurissa
j a , että heillä olisi näytelmäseu-rat,
laulukuorot ja urheiluseurat
y.m. täällä yhdessä, mitä he harras-lavat
itsekukin erillisinä hajallaan
ympäri CaUadaa, olisi siinä vilskettä.
Tämä osoittaa j kuinka me voisimme
olla ylpeitä Canadan suomalaisten
kulttuuri saavutuksista. Laskekaamme
mikä on se haalien ja
kesänviettopaikkojen ja urheilukenttien
määrä Canadassa mitä suo-hialaiset
ovat rakentaneet.
Nyt Canadan suomalaiset kesä-ja
heinäkuun samOmkjiiin heinä- ja
elokuun vaiheissa tulevat juhlimaan
ja tapaamaan maämiebiään Port
Arthurina, joka on keski Canadassa
j a isoin suomalaisten asuttama
alue missä itä ja länsi kohtaavat
eli tapaavat toisensa. Niinkin kovalla
uhrautuvaisuudella järjestetään
näitä tällaisia suurjuhlia ja matkustetaan
pitkiä .matkoja osoittaa se
suomalaisten kaipuuta toisiaan koh-taan.>
la niistä onkin paljon nautintoa
niille onnellisille joilla on t i laisuus
päästä juMmaan^ Mutta
täällä Canadassa oh paljon ihmisiä,
jotka eivät parhailla tahdollakaan
pääse, sillä taloudelliset esteet ja
pitkät matkat ovat vaikuttamassa.
Tällaisten suurjuhlien menestystä
seurataan suomalaisten keskuudessa
läpi Canadan, siksipä kansalaistemme
j a erikoisesti Järvienpään suomalaisten
pitäisi tehdä j a luoda
näistä tulevista juhlista onnistuneita
j a hyvän tahdon juhlia.
Kaikki niin aikaisemmin kuin
myöhemminkin^ Suömcitit: ituUeet
kansalaisemme pleinm^ jtulieet t l n^
ne Canadaan saÄassa t a c k o i t u t c^
hakemaan parempaa elämää itsellemme
j a näin jqllen meidän pyyteetkin
bn samat kaikilla.
Saavuttaaksenime näiden kulttuu-rijuhlien
tarkoituksen tulisi meidän
tietää mitä tarkoitetaan kulttuurilla
yleensä, maalikkpna lienee meillä
vaikea vastata, siihen, mutta,antakaamme
katkelma tohtori John Helon
puheiesta, jorikä hää piti Suomen
sanomalehtimiesten kulttuuritoimittaja
kurssien ^^vajaisisisä v.
1945. Silloin saavutamme kulttuuri-juhliemme
tarkoituksen. "Kulttuurin
määritelmä; Kulttuuri pyrkii l i säämään
aineellisia hyödykkeitä ja
siten antamaan turvaa hätää ja vaaroja
vastaan. Raakalaisen huomio tavallisesti
on kiintynyt nykyhetkeen,
kun sitävastoin kulttuuri-ihminen
ajattelee tulevaisuutta ja varustautuu
sitä varten. Mutta kun ihminen
tässä mielessä muovailee ympäröivää
luontoa ja muodostelee luon-nonesineitä
tarkoituksensa mukaisiksi,
niin tämä toiminta vaikuttaa
takaisin häneen itseensä siten, että
sen johdosta hänen omat ruumiilliset
ja henkiset kyvyt voimistuvat,
samoinkuin lapsen voimat vahvistuvat
tavallisissa leikeissä. Hänen käytännöllinen
taidokkuutensa ja älynsä
kehittyvät, ja ne saavat vuorostaan
aikaan läheisempää yhteiselämää
ihmisten kesken. Joka puolestaan
vähitellen aikaan saa, että tunteet
ja käsitteet hienostuvat j a ja-lostuvat.
Kulttuurin varsinainen
ydin onkin ihmiskunnan henkinen
ja siveellinen kehitys, joka ilmenee
siten, että tavat muodostuvat lem-peämmiksi,
lait inhimillisiksi, i h misten
väleissä pääsee valtaan suurempi
suvaitsevaisuus ja hienotunteisuus,
syntyy ystävällistä kanssakäyntiä
eri kansojen kesken, tunnustetaan
määi^tyjä kansainvälisen
oikeudeiv—flformeja, huolehditaan
kasvatuksesta, pidetään kunniassa
yksilön oikeutta persoonallisuutensa
omalaatuiseen kehittämiseen, tieteen
ja taiteen vaaliminen saa sijaa
yhteiskunnan elämässä ja ihmisten
mielissä, taikausko ja ennakkoluulot
häviävät ja uskonnolliset käsitteet,
joiden pohjalla on vielä elettyjen
raakalaisaikojen jätteitä, j a lostuvat.
Kulttuurin ytimenä pidetään
totuuden, kauneuden ja yleisen
ihmisrakkauden ihanteiden toteuttamista
yhteiskunnassa. Taistelu
olemassa-olosta on ollut kulttuurin
lähtökohtana, mutta kulttuuri
pyrkii kehittyessään muuttamaan
tämän taistelun yhteistyöksi Jnhi-millisen
olemassaolon, kehittäihi-seksi
korkeammalle tasolle."
Tässä on kulttuurin päämäärä,
jota pidetään määritelmänä. \Siis
tältä pohjalta ajatellen saammekin
Canadan suomalaiset olla ylpeitä
saavutuksistamme j a rientäkäämme
ennakkoluulottomasti tuleviin suurj
u h l i i n . — P. Voutilainen. '
Parhaillaan laitetaan St. Lawrencen joessa Bärhhart-saaren vieressä olevan työpadon
alle dynamiittipanosta, joka räjäytetään heinäkuuri 1 päivänä. Sen jälkeen 4)ääsee
vesi juoksemaan eteenpäin kunnes uusi voimalaitoksen pato, j o k a o n rakennettu
kahden mailin päähän Cornwallista, pysäj^tää sen. Uuden padon yläpuolelle tulee
muodostumaan 35 mailia pitkä ja viisi mailia leveä järvi,.kuten kuvamme osoittaa.
Tuktplman k(Ni>
Wien. Maailman Rauhanneuvoston
V^mleeopaiBeva komlteA on,
neuvotellut toukok.31 p:n jakesSk.
V p:h vflUäens aikana as^tetärlisu-mis-
j a kansainvälisen yhteiat9imiii-hah
äloitekemltean kanssa Tukho^
man kongressin valtaistainisesta^
Komitea on myöskih saanut useita
ehdotuksia niiltä aloitekomiban,. jäseniltä,
jotka eivät voineet saapua
neuvotteluun - ^
Niiden vaikutusvaltaisten henkilöiden
joukossa, jQtka ovat suostuneet
olemaan maailman aseistariisu-miskongressin
tukijoina, ovat m.in.>
sellaiset kansainväliset kuuluisuudet
kuin seuraavajt henkilöt: Ranskasta
— mr. Albert Chatelet, Hanskan
Tiedeakäteniiahs^^^
Paui Sartre, tunnettu kirjailija ja
filosofi; Saksan liittota^valiasta —
pastori Martin .NiemÖller, Hessenin
Evankelisen kirkon johtaja; Britan-
• n i a s t a— lord Boyd-Orr j a fiI6sofi
Bertrmid Russell.
Kokouksessa keskusteltiin Tukholman
kongressin työjärjestyksestä
ja päätettiin, että se lopuUisesti hyväksy
tään Tukholmassa beinäkutm
15 pnä pidettävässä aloitekomitean
kokouksessa.
POZNANIN MESSUT HOUKUTTELEVAT
YHÄ ENEMMÄN OSANOTTAJIA
Suomen puunjalosteiden vientimarkkinat
vuonna
Helsinkia Puunjalosteiden vientimarkkinat
ovat ' tuntuvasti heikentyneet
viime Vuoteon verrattuna.
Massa- j a paperiteollisuuden
tuotantokyky on melkoisesti kasva-mit
kysynnän pysyessä ennallaan
tai heikentyessä, ilmoitettiin viime
viikolla asianomaiselta -taholta.
Niinpä jo tämän vuoden alkupuolen
viennissä^ näkyy useiden suurimpien
puunjalosteryhmien, kuten
sahatavaran ja paperin viennissä
melkoista heikkenemistä, ainoas
taan selluloosan osoittaessa pientä
kasvua. Samalla voidaan myös to-detavOttä
syksyllä devalvaation toimeenpanon
yhteydessä esitetyt väitteet
sahatavaran viennin lisääntymisestä
devalvaation seurauksena
ovat osoittautuneet täysin perättömiksi.
On käynyt täysin päinvastoin
-kun suurempia vmttoja saaneet sahateollisuuden
harjoittajat voivat
niiden turvin käydä kilpailua markkinoilla.'
Sahatavaraa vietiin Suomesta tämän
vuoden tammi-huhtikuun aikana
kaikkiaan 75,000 standarttia, v i i me
vuoden västaavahäjänT viennin
ollessa 130,000 st. Faheerin vienti
on vähentynyt yähemmin»..<'mutta
puuhiokkeen tuntuvasti. Selluloosan
vienti o l i tänä vuonna 3 kk. aikana
363,000 tonnia, viime vuonna
349,000 tonnia. .Paperin vienti on
laskenut melkein kakkien tuotteiden
osalta. Niinpä sanomalehtipaperin
vienti laski 191,379 tonnista
184,227 tonniin, muun painopaperin
vienti 53,298 tonnista 41,333 tonniin
j a käärepaperin vienti 122,469 tonnista
113,881 tonniin. Laskua on
niinikään tapettipaperin, pahvi- j a
paperiteosten sekä lankarullien
viennissä. Sensijaan puukuitueris-tysleyyjen,
kartonkin, muun paper
i n , O^en j a puutalojen viennissä
ön pientä kasvua viime vuoteen.
PiihnilalpsteideB
^ie^ta nuiihifailh os-t^
anu^i" IViidi«t<^iäbrttämään o-man
puunjalpstustecdlisuutensa tuo?
teitä Ja ostavat ulkom^ta . ensi s i jassa
pohjoismaista, vain ne määr
i t ja laadut, joita oma teollisuus
ei pysty vaimistahiaan. Mm. Suomen
massa- ja paperiteollisuus on
tämän johdosta joutunut tuntemaan
markkinoiden koko heikentymisen.
Kun maamme puunjalosteiden
viennin arvo tämän vuoden jieljän
ensimmäisen kuukauden aikana
edusti noin 78 % kaikesta meidän
maamme viennistä j a vientiteollisuutemme
tämän yksipuolisuutensa
vuoksi on siten erittäin herkästi
haavoitettavissa, on puunjalosteiden
vientimarkkinoiden heikentymisellä
merkittävä vaikutus työtilanteeseemme.
Puunjalosteiden viennin vaikeu-tiimisen
vuoksi pidetään välttämättömänä,
että maamme nopeasti ja
vakavasti harkitsee toimenpiteitä
vientiteollisuutemme kehittämiseksi
muilla aloilla, kuten metalliteollisuuden
piirissä, jonka . tuotteilla
on varmemmat menekkimarkkinat
Canadan vienti on
vähän lisääntynyt
Ottawa. Canadan vienti h i ^ t l -
kuussa o l i 1.5 pros. korkeampi kuin
mitä se o l i vuosi aikaisemmin, tie-doittaa
tilastotoimisto. Vienti vähentyi
jonkunverran Yhdistynee
seen kuningaskuntaan ja latinalaisen
Amerikan maihin, mutta samaan
aikaan lisääntyi toisiin Com-monwealthin
maihin sekä Yhdysvaltoihin.
Vehnän, karjan, farmiko-neiston,
nikkelin j a uraanioksiidin
vienti lisääntyi, mutta raakaöljyn
vienti la^ki.
' Foznan. — Kesäkuun 8. päivänä
avattiin Poznanin perinteelliset
kansainväliset messut jo 27. kerran
ja tällä kertaa suurempina kuin
milloinkaan aikaisemmin. Vuosittaiset
kesämessut lyövät luonnollisesti,
alati oman leimansa koko Poznanin
kaupunkiin: messualuetta ryhdytään
kunnostamaan hyvissä ajoin ja
samalla sitä on vuosi vuodelta laajennettu,
tavaralähetyksiä eri puolilta
m.4ailmaa on kesän lähestyessä
tihenevässä määrin virrannut kaupunkiin,
kansainvälisyys on kasvanut
j a samalla kiinnostuneita puolalaisia
on ehkä pitkienkin taipaleiden
takaa matkannut messukaupun-kiin.
Tämä kaikki on siis poznani-laisille
entuudestaan tuttua — uutta
ovat vain yhä kasvaneet mittasuhteet,
sillä kuten sanottu, Pozna-messut
ovat tänä vuonna suu-iVemmät
kuih milloinkaan aikaisemp
i i n . Poznan on siirtynyt siihen arvoluokkaan,
jossa jo ruvetaan kilpailemaan
maailman suurimpien ja
tärkeimpien messujen kunniani-mestä.
Enää harvat messut maailmassa
ovat suuremmat kuin Poznanin
tämän vuotiset messut.
Poznanin messuille osallistuu tänä
vuonna 38 maata, joista koko
naista 25 kollektiivisen yhteisnäyttelyn
puitteissa. Mukana ovat useimmat
Euroopan maat (mm. Portugal
ja Espanja, jälkimmäinen jopa yhteisnäyttelyllä),
Etelä-Amerikasta
mm. Brasilia, Chile, Equador ja
Kolumbia, Afrikasta ra. m. Sudan,
Aasiasta mm. Japani, Kambodsha ja
Persia. Jo perinteellisesti osallistuvat
myös Neuvostoliitto j a kaikki
kansandemokraattiset maat Albaniaa
lukuunottamatta. U S A osallis-'
tuu nyt toistamiseen ja entistä laa-jammissa
puitteissa.
Poznanin messujen merkityksen
nopea kasvu ilmenee-ehkä parhaiten
siitä, että nyt avattua näyttelyä
varten jouduttiin rakentamaan
9.000 neliömetriä uutta lattiapinta-alaa,
joka luovutettiin kokonaisuudessaan
ulkomaisten näytteillepani-jain
käyttöön. Ulkomaisilla firmoilla
on siten tänä vuonna käytössään
kaikkiaan 64.000 neliömetriä messu-je
näyttelypinta-alasta ja> vertauksen
vuoksi mainittakoon, että vuonna
19S5 vastaava luku oli vain
29.000 neliömetriä —nousu on siis
yli kaksinkertainen.
On täysin luonnollista, että Puolan
omalle teollisuudelle on omistettu
messuilla eniten pinta-alaa.
Puola tuo jälleen näytteille teollisuutensa
ja tuotantoelämänsä koko
Teoilisuustuotanto
osoittaa laskua
Ottawa. — Teräsharkon tuotanto
maassamme kesäkuun ensimmäisen
viikon aikana o l i 88,899 tonnia, joka
oli 78.2 prosenttia ,-kapasitiietista.
Toukokuussa tuotettiin teräsharkkoa
402,752 thnnia kun sehsijaan
viime vuonna vakavana aikana
tuotettiin sitä 425,308 tonnia.
Moottoriajoneuvojen tuotanto
toukokuussa oli 15iS prosenttia pienempi
kuin vuosi aikaisemmin.
rautakauppa-alaan
kuuluvaa tavaraa
L A N 6 I L A
HARDiTAllE LTD.
PUHELIN 4-3508
10 Cumberland St. N.
Port Arthur. Ontario V
skaalan, raskaasta teollisuudesta
kevyeeseen ja käsitteoUisuUteen
asti.
Yleensä on voitu todeta, että Puolan
nopeasti kasvanut teollisuus ja
tuotantoelämä on ulkomaisten kaup-papiirien
keskuudessa herättänyt
suurta mielenkiintpa j a maan kehi-tys-
OR:saanut osakseen paljon kiitosta
j a l o s t u s t a . Tähän viittaa sekin,
että vfoa. Viime vuonna Puola
solmi pelkästään Poznanin messuilla
kauppoja 110 milj; dollarin arvosta,
joka jakaantui jotakuinkin
tasan tuonnin ja viennin osalle.
I^uolan jälkeen ylivoimaisesti
suurin näyttelyosasto on Länsi-Saksalla,
jolla näyttelypinta-alaa on
hallussaan 14,017 neliömetriä ja
jossa ovat mukana kaikki huoma-tuimmat
tehtaat j a firmat. Länsi-
Saksan jälkeen on muiden näytteli-lepanijoiden
suuruusjärjestys alkupäästä
seuraava: U S A (6.750 neliömetriä),
Iso-Britannia (4.602yj Saksan
dem. tasavalta (3.440), Neuvostoliitto
(3.354), Ranska (3.311),
Tshekkoslovakia (2.904), Itävalta
(2.575) ja K i i n a (2.230). Suomen
osasto jää kooltaan häntäpäähän,
sillä se e i mahdu vielä 23 suurimman
näytteillepanijankaan joukkoon
— sen edellä ovat jopa sellaisetkin
maat kuin Kreikka jä Marokko.
Kapitalististen maiden suuresti
kasvanut osanotto Poznanin messuilla
tulkitaan yleensä heijastukseksi
talouspulan etenemisestä, joka
' pakottaa ne etsimään nusia^
markkinoita Itä-Euroopan maista ja
Aasiasta.
Tällöin on mielenkiintoista panna
merkillä, että nimenomaan USArn
edustus on huomattavasti kasvanut.
USA rakensi nyt Poznaniin oman
paviljonkinsa, jonka kustannusten
kerrotaan nousevan miljoonaan dollariin,
ja vaikka Wall Streetillä
lienee nytkin tarkoitus lyödä messuilla
myös poliittista mynttiä, niin
nähtävissä on myös selvä pyrkimys
kaupantekoon (viime vuonnahan
USA esitteli mm. vielä omassakin
maassaan harvinaisia kotitalouskoneita,
joilla ei varmaan ollut menekkiä
Puolassa, mutta sitä vastoin
niillä yritettiin lyödä rumpua "amö-rikkalaisen
elämäntavan" puolesta).
USA:sta ovat mukana nyt nun. Singer,
Eastman Kodak, Parker jne.
Mainittakoon, että US A m paviljongissa
esitetään mm. amerikkalaisen
raakapuuvillan muokkautuminen
koneiden välityksellä paaluista
aipa vaatekappaleiksi asti ja sitä
paitsi väritelevisio toiminnassa^
,USA:n Pw>laa kohtaan tuntemaa
mielenkiintoa heijastanee lisäksi
vielä sekin, että huomattava amerikkalainen
yleisurheilujoukkue k i l pailee
heinäkuun 20—21 pnä Varsovassa.
Kaiken kaikkiaan: kun Ponianin
messut kesäkuun 8. pnä avarin ja
messualueen pääportin edessä oleva
puna-valkouieh Silkkinauha' /le^ciit-tiin
saksilla juhlallisuuksien yhtey-de.
ssä poikki, niin tämä merkitsi
jälleen yhtä tärkeää askelta rauhanomaisen
rinnakkaiselon tiellä.
Rauhanomaista rinnakkaiseloa ei
voida ajatella ilman kauppavaihtoa
ja Poznanin tämän vuotiset messut
merkinnevät ilman muuta kauppavaihdon
entistä suurempaa kasvua
näiden perinteellisten messujen
puitteissa.
— Pblveutumisoppi tarkoittaa
oppia, jonka mukaan eliöt,-niiden
mukana ihminen, ovat vähitellen
kehittyneet toisen muotoisista, y-leensä
yksinkertaisemmista ennen
eläneistä muodoista.
aan
Moskova. • Kauggastihteiden suuff
rista eduista Neuvos^iiiton kanssa
puhuvat nykyisin täysin avoimesti
useat amerikkalaiset lehdet j a l i i kemiespiirit,
toteaa' Pravda kommentoidessaan
Neuvostoliiton äskettäin
USAlle tekemää ehdotusta
kauppasuhteisiin ryhtymiseätä. A i noa
suurvalta, jonka kanssa Neuvostoliitolla
61 nykyisin ole kauppasopimusta,'
oh Amerikan Yhdysvallat
Neuvostoliiton hallituksen
presidentti EisenhQwerllIe lähetti-mässä
kirjeessä esitetyt ehdotukset
avaavat tien tämän epänorinaalin,
Neuvostoliitosta riippumattoihista
syistä syntyneen tilanteen poistamiselle,^
jatkaa lehti.
Neuvostoliitto ilmoittaa olevansa,
valmis suorittamaan suuria ostoksia
US Asta, mm. erilaisia koneita ja
raaka-aiheita . kulutustarviketeolli-suuttansa
varten, kehittäniäSn yhteistoimintaa
näiden valtioiden kesken
rsynteettist0n aineiden ja niistä
valmistettavien taryikkeideii tuoton
alaila sekä j|urjestäiä^:N^^
l i i t o n ; : j a U$^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1958-06-19-04
