Vapaus, March 15, 1952

              >^ i 1
In i? ^
if^ - i l
^ \ ,^4' l « ,
S
iir
i U B E K T V ) iDilepexuleDtXftbor
Organ of ftantelt Canndiana at-tablished
Nov, 6, 1917. Autborlzed
as seoond dass niall bgr tbe Post
Office I3epartment, Ottawa. Pub-
Usixed tmice treekJy: Ttiesdaya,
Thuisdajrs and Saturdaya 1^ Vapaus
PabliäHmg Company u i t , at 100>102
EOm St. w.. Budbuxy^ Oot., Canada.
Telep)ionea: Buslnesa tatit» A-^M.
Bdltorial QCrte j^SJ».;: ^nager
e. eukf4. Editor «7; EkltmdJmiilng
address Box ca, Stidbtuy, OptaUio,
AdveillUD9>j^teif tä)«^
ttanslation-ir^ of thatgei
Canada«ar 1^^7^^
yhdyaranolssa: 1 Vk. 8iX> 0 kk. ilSO
eudmessa: 1 vk. 8-SO 6 kk. 4.75
Tavanmukaisen virriistelyn^a^^ Torbntoi» Vapaa Sama esitti
viime torstaina vakavassa mielessä tehtyjä laiustihtoja - isoilari ja rau-hanlasioista.
Vaikka siinäkin; kirjoituksessa^ yäärist^lä^ Va­pauden
kuin Vapaan Sanan omäakiil.kant^^^ nie^ |wolesUmh*e
tervehdimme sita askeleena asia^llisuutta kohti. . jECukaan ei odota, että
Vapaa Sana tässä väiHees^^ orjnaksiiLsi Vapauden kärinän rauhan ja
so4air %syniyksissä^;
Leningradin piirityksen aikana uskoa kaikki Vapauden IcirjÖitiikset,
jos Hitler ja marski eivät Leningr^ valloiu. Mutta ky^jo^
dasta tai rauhasta koskee meitä ka
ta kannattaa keskustdla ja Väitellä — iasiallise^ti. ^ , i • i
Jannen asiaan yksityiskohtaisemmia^ syventymistä me
sinunit oikaista V a tm
v i i t ^ ^ ^^JMa $ana
heistä: ihaA tosissaan iiskovan, että kun kaikU^^njuilta
j a Venäjä jätetään seuralaisineen hampaisiin saakka aseistetuksi, niin
silloin maailoiaan vasta ihana rauhan aikä palax*'^^ , ;'
Meidän sallittanee huömäutta: Sellainen käsitys, etta länsival­lat
riisuttaisiin aseista ja CsTeuvöstoIiittp liittolaisineen jätettäisiin;
ham^kisiin asti asebtetuksi, E I E D U S T A
KANIVM^.^, Vapaus vastustaa:, ja. h y l l u ^ sellaiset ehr -
dotukset, että:esimerkiksi Canadan pitäisi yksinään ryhtyä aseistuk­sen
vähentämiseen. Vapaus on propagoinut viiden suurvallan rau-'
hansopimuksen ja K A I K K I E . V .MAIDE.V .ASEISTLTKSEN' V.^HEX-TÄMISEN
PUOLESTA, sisältyen tähän niin Neuvostoliiton kuin
Canadankin asevoimat; Jtiuri tässä hengessä rauhanpuolustajat kai­kissa
maissa vaativat riitakysymysten rauhallika tatkaisua ja s^^^
tuksen vähentämistä yhteisesti tehtyjen sopimiisten perusteella.
Vähin, mitä voimme odottaa, on kaiketi se, etta. Vapaa Sana ar­vostelee
Vapauden rauhanohjelmaa sellaisena kuiin se tedd^^
on, dkä sellaisena,^ miksi se yritetään T ^ r i t ä ä ? ' '
Mipaai5aha kirjoittaa edelleen
tain pn kokonaistiudessaan rauhan kannalla ja senohjelmäan ön aina
kuuluhut;riaiiha'\''.;.'''; '-[-l.•\..^.:--;..y^^^
Täten yapaä Sana myiintää Vapauden olevan oikeassa korostaes­saan,
että Vapaan Sanan lukijakunnan valtaosa, halufUf, rauhaa,
ja että rauhan olosuhteiden säilymisessä on heidänkin'elämä/isä ainoa
toivo. Mutta kun, se antaa samalla ymmärtää, että Vapaa Sana on
myös lehtenä edustanut rauhanohjelmaa, niin tässä se ei valitettavasti
puhu totta. Vallitseva .ristiriita onkin juuri,siinä^.että: Vapaan Sa- j
nan toimitus seuraa (tai on ainakin tähäiiastr aurannut) sotaista
ulkopolitiikkaa silloin kun sen koko lukijakiiririan edut vaativat'ra
Todistuksiakö Vapaan Sanan sotaohjelmasta?-'Kaikiri"m^
Kuluan ei kaiketi yritäkään kieltää sitä, ^e^^^
lukenaiittoiniaVkWtoja;ivaatinut
vastaan? Jos vastaväitteitä (Bsitetaän, niin me olemme Valmiit todis-•
lamaan tämän vakavan syytöksen. : -^.^^^^ '-^^
kuka<m ei kaiketi yritäkään kieltää/a
pagoihut atomipommin käyttämisen puolesta,,mifä-Jtark^ samaa
kuin kolmianrien maailmansodan aloittamista? Jos vastaväitteitä .
tulee, niin me olemme valmiit todistamaan tämän vakavan syytöksen.
Kukaan ei kaiketi kiellä, etteikö V a p H 5ana'oH^kaikis» vai-heissä
propagoinut Yhdysvaltain monopolistien hyökkäävän ulkopoli­tiikan
hyväksi, niin Koreassa kuin muuällalcih?' Hof vastaväitteitä
»tulee, niin me olemme valmiit todistamaäri ••lämUhltm* vaka^^^
töksen. ;.; ^-^:/;';r ,;"r*"';.T'"r' 'V,;,"v''^T.
Kuten sanottu, me olemme v a i r e i i i t l^
tetyt syytökset Vapaan Sanan omilla sotaisilla kirjoituksiUa ja lai-
" nauksilla. Siltä varalta jos meille sanotaanjTettet^iatojnnij^
ton vaatiminen" ole samaa kuin propagointi sodan hyväksi jne., me
voimme ylläesitettyjen syytösten lisäksi esittää Vapaa Sanasta joi­tain
käytännöllisiä esimerkkejä. , : r
Heinäkuun 22 p:nä 1950 (amerikkalaisten onnistuneen maihin-laskun
jälkeen Seoulin luona Koreassa) ,VS.:kirjoitti toimituspalstal-*
laan: '^Kaiita on selvä. Slahdollisuudet ratkaista Korein kysyrnys
millään muulla tavalla kuin voimakeinoilla Voidaan tällä ajankohdalla
katsoa sivuutetuksi . . . Intian pääministeri-Xehrun sovitteluyritys
. . . merkitseisi perääntymistä . . , Yhdysvallat Y K i f f tulee
viemään asian loppuun saakka . . V' -
Syyskuun 21 pnä 1950 ( K P ) : " . . . Juttu ori nähkääs semmoinen,
että kun nämä länsimaat rupeavat ison remmin päältä.asioiden
••~ touhuamaan, niin ratkelemaan siinä komuköiden"f7\TiousuhUitingi^
••• a l k a v a t . » A ' . - ? , V ,
Syyskuun 26 pnä 1950» ( K P ) : •'Määilmä' tietää, mitä merkitsfce,
kun amerikkalainen sotajyrä alkaa täydellä vauhdilla toimia . i . sii­tä
on leikki pois . . . Kostamme hattuii ^A'ejräjäi»,3^
ylläoleyan lainasi — vap.), vaikka emnfe dfelua^-^ikään k
.lainen.*'
Marraskuun 7 pnä (aselepopaivänäl) 1951/ toimituspalstalta:
" . . . On riidelty Länsi^Saksan asemasta-;;.-.- iKuit^ länsi-saksa­laiset
ovat ilmaisseet halunsa itsensä puolustamiseen. Ja kaiken Ii­saksi
ovat kommunistivastaisia . . .Entä Espanja. Jokainen tietää,
että Francon valtakunta on täydellisesti kommunLstrvastainen, ja
että sillä on 18 divLsionaa . . .Annetaanko lopuksikin Japanille val­tuudet
sotavoimien muodostamiseen ja niiden käyttämiseen kommu­nisteja
vastaan. Siihen japanilaisilla on suuri halu./. ."
Onko tämä rauhanohjelmaa, vaiko propagointia uudeh kommu­nistivastaisen
sodan aloittamiseksi siitä, mihin se Hilleriltä ja kump­paneilta
jäi?
Kaiken tämän perusteella Vapaan Sanan sotaohjelma on täydel­linen
vastakohta lehtensä lukijakunnan rauhantahdolle — ja juuri
tästä sotavouhottelusta ja sotaohjelman "mukuloista"* bn meidän leh­temme
Vapaa Sanaa arvostellut.
SyNTYMA.
PÄIVIÄ -
Sandra W3U t<KllarbytU l&ytt&&
huonienna; tk^ 10 pnä. 70 vuotta. Y h ­dymme
ystävien ja/omaisten bnnitie-
K3rBymy«:^y^k'oi^
sa pinalsuudcsta vaimon l£Uolcir|an
jälkeen kiin vaimon nimissä ori kaak­ki
fämifltilnteimlstö jä irtaimisto yal
periikö lapset kaikki n i in että 1^ jää
ilman, — Tiedosta kiitdlllneh., •
Vastaus: Katsokaa vastausta tk; l i
päivän lehdessä.
RAJAN AVAAMINEN
Kyqrmys: Voinko vaatia naapuriani
osallistumaan maanmittarin palkka-
Jiustanhuksiln kun meidän maamme
\ Pvat vastakkain, Joiden välisen rajan
jnaanmlttarl. ön Vävahnui;. — Tietoa
haluava, ^; ;
Vastaus: E i . cileite ole ietukäteen
asiasta sopineet.
Korean kansantasavallan ulkoministe^
siitä; että amerikkalaiset,hyökkää käyttävät
bakteriologista asetta tiiKotakseen Korean kansan
Pyon^jans, — ( T A S S I ' - ~ F^'ong- asetta taho
jängin radio lähetti helmik: 22 pn rean karma rintamalla ja selustassa,
illalla Korean kansande.'nökräattisenj
tasavallan ulkoasiainministerin Palc sa Korean rnuutta.iiiscsta yhdysvtl-
Hen Jenin lausunnon siitä, että .ime-teriologista
ase.ta Koreasija, JLausun-no
«sa on sanottu:
tojfen stratcgiseicsi sotatultiasemaksi.
riäkalalÄCt inttrventit käytcävät bak-- Nämä Yhdysvaltojen •.'nperialismin
' " • " - agressiivisten s:>täjoukkoieri-rikokset
ovat kaikkein rasiairi rikos.kalkiita
niistä rjkokslstav joi.a, amerikkalaiset:
imperialistia'ovat tehneet Koreassa:
•Näinä rikokset psoittäyat selvästi,
ettei Yhdysvaltojen Lnperlallsaiii. ole
.ainoastaan Korean kax«ah vlhpllinen,
vaan koko pmailman vapauttafältas-tavien
kansojen vifaoUiaen. >
koko maailman kansojen oh saala-ya
tietää, että: amerikkalaisten impe­rialistien
K o r i s s a käymää iikbllista.
baktierlologista sotaa on valmisteltu
pitkän aikaa. • :
•Amerikkalaisten kemiallisten jouk­kojen
bakteriologisen sodan osasto on
valrhistanufc 16 ijakteriologistä asetta,
jotka bakteereita levittäen saastutta­vat
ilman j a veden, mikä johtaa i h .
misten . joukkotuhoutivniseen.
nuiui @fiuAp^
2UUSTX R A H A T S A A D A A N?
- " M r J q . - H , M l l l a r d sanoi teräsunion
konferenssille yancouverissa esittä­mässään
lausunnossa, että hajoitustyä
Mine-Mlll.union keskuudessa on jo
maksanut .yli puoli miljoonaa doUa-rla.
-Myöhemmin hän julisti sanian
tosiasian Vancouver Sun-lehdessä,
"Sen jälkeen on ;haJoItustyötä 'te­hostettu
Trailissa (B. C . ) . . .
•iMlstä siihen saadaan rahat? K u ­kaan
ei tiedä ...
"Vancou ver Sun-lehdelie myöntä.
inässään haastattelussa mr. aMillard
sanoi niiden tulevan Yhdysvalloista
: "Canadan unionistien keskuudessa
vallitsee ylienen Ja a l a t i voimistuva
käsitys siitä ,että teräsunion hajol-tustyö
^Canadan unioiden keskuudes­sa
on eräs osa Yhdysvaltain hallituk­sen
X-operatiosta". — iMine-Mill.u-nlon
B . C, Dlstrlct Union New3, Van-couvcr.
OB.C;
• ^, • */ •
:WALL.:StREETlN''r'^ .
;SAALI8TUSALVE^v
/'YfcdysvaKalaiset sijoittajat havait­sevat
voittojen olevan Canadässa y-leensä
suuremmat kuln^Yhdysvalloissa
i . . j a voivat pitää enemmän voitois­taan
ikoska verot ovat .Canadässa suo.
tuisemmat. Siellä ei ole mitään pää­oma
voittojen veroa j a verbtaksat ovat
alhaisemmat kuin Yhdysvalloissa. Ca«
nadan häjli>.us suhtautuu ystävällises­ti
sijoituksiin.. . .Palkat oVat vähän
alhaisemmat kuin 'Yhdysvalloissa ja
houkuttelevat siten sijoituksia.,. . E -
llntasp pn alhaisempi kuin Yhdysval­loissa."
— U . S, Nev^s and y/orld Re.
Port.' •.,
Korean kansandcmokfäattiscn käu-iäantasa/
alian hallitus lähetti toukof
kuun 8 päitär.ä 1951" ^ K r l i c .jyrkän
vastalauseen sen johdolta, että ame.
rikkalaiset imperialistit käytävät so­dassa
Korean kansaa vastaan bakte­riologista
• asetta. ;\ o
Huolimatta siitä amerikkalaiset ag-ressiiyiset
sotajoukot ovat tämän vuo­den
alussa käyttäneet taasen bakte­riologista
asetta j a tehneet siten uu­den
mitä raskaimman rikoksen ihniis.
kuntaa vastaan j a tlkkoneefc fäa'astl
kansaimäUslä sodankäyntlisääntöjä.
Korean karisanarmeijanjä kiina­laisten
vapaaehtoisten • yllpäällystön
tarkkojen ..letojen miikaan amerikka­laisten
agressilvisten sotajoukkojen
lentokorieet ovat tämän yuö^len tam­mikuun
23 päivästä lähtien pudotel­leet
säännöliisesti sotajöuklcojemme
asemiin ja iselustaan paljon; bakterol-tujä
hyönteisiä, jo.ka levittävät tart­tuvien
tautien baktercita.
Tammikuun 28 päivänä ItShhonista
kaakkoon sijaitseville Morisodonin ja'
Jensudöriin seudulle vihollisen soti­laslentokoneet
pudottivat paljon kol­menlaisia,
mustaa kärpästä, kirppua
ja ludet.a muistuttavia hyönteisiä,
joita Koreas.=a ennen sotaa ei -tavattu.
Tammikuun 29 päivänä vihollisen
lentokoneet pudottivat Itshhenin ssu-duile
paljon kärpäsiä ja kirppuja.
Helmikuun 11 päivänä vihollisen
sotilaslentokoneet pudottivat Tsh.hol-vönin
seudulla sötajoukkojemme ase­miin
paljon pieniä päperirasioi.a ja
— paketteja, jotka olivat täynnä k l r p.
puja, hämähäkkejä, sääskiä., muura-
Vuoden 1951 maaliskuussa, sen. jäl­keen,
kiin Vohsanin satamassa kävi
amerikkalaisen armeijan bakteriologi­sen
maihinnousujoukon alus N:o 1091,
jonltA komentajana olir^YK sotajouk­kojen
ylipäällikön päämajan yhtey­dessä
olevan'- n i in sanotun yhteiskun­nallisen
'hyvinvoinnin osaston pääl­likkö
kenraaliluutnantti Sams, suori,
tettiin 'kotshzhedon saarella bakterio­logisen
aseen kokeiluja vangiksi jou­tuneilla
Korean kansanarmeijan! so-jtilailla
ja kiinalaisilla vapaaehtoisilla;
Valmistellessaan näitä pirullisia r i ­koksia
amerikkalaiset imperialistit
olivat julkisessa yihifeistyössä japani­laisten
bakteriologisen sodan syyllis­ten
— Japanin militarismin "oppinei.
den" palkkarenkien kanssa. He lähet­tivät
Koreaan japanilaiset sotasyylli­set
Isio.-Siron, Vakamatsu Judziroh ja
Kitano Masadzon jotka Neuvostoliiton
haisia, kärpäsiä j a multa pieniä hyön. Jallitush^mikuunJ pä^^^^
, . ,„ . . dotti annettavaksi kansainväliseen so.
te isiä.
Pamöur-kaivannon
voitto $291,050
Tlnunlns, Ont. — Pamour Porcupine
Mines-yhtiön viime vuoden tuotan­nosta
jäi puhtaaksi voitoksi 291.0Ö0
dollaria, johon lukuun sisältyvät
myöskin ne 263,405 dollarin suuruiset
kullan tuoiantoapurahat, mitkä yhtiö
sai viime vuonna iiittovaltlon halli­tukselta.
Viime vuoden aikana jau­hetusta
oorista saatiin kultaa keski­määrin
3.53 dollarin arvosta tonnia
kohden. Yhtiön todettujen oorivaro.
jen määräksi ilmoitettiin vuoden l o ­pulla
1,250,000 tonnia.
Sanjanin seudulle oli pudotettu
paljon kärpäsiä j a Phenganln seudul­le
paljon kirppuja, kärpäsiä, sääskiä
j a muita hyönteisiä.
Helmikuun -13 päivänä-Vihollisen
lentokone pudotti Kymhvan seudulle
paljon kärpäsiä, sääskiä, hämähäkke-\
jä, kirppuja j a muita pieniä Myöntei­siä.:'
V• ' ^ : - y ^ " V;:
Helmikuun 15 päivänä vihollisen leiv
tpkpneet. pudoUivat Phenganin seu-.
duUe paljon niohenlalsiahyänteisiär.v
(Helmikuun .16 pnä vihollisen len­tokoneet.
. pudottivat -samanlaisia
hyönteisiä Pukhanganin joen rannal­la
sijaitseviin «ansun -ja; Ötshenrin
•kyliin;/
Helmikuun 17 pnä vihollisen len­tokoneet
pudottivat kärpäsiä j a k i r p ­puja
Phenganin pohjoispuolella • s i ­jaitseville
sansinrin j a H a n s l r ^ seu­d
u i l l e . ; ; . • '•;.'>;•;•:;.-:, '^
Bakteriologisten tutkimusten tulok­sena
on todettu, että ne hyönteiset,
joita interventlt ovat pudottaneet sö­tajoukkojemme
asemiin ja selustaan,
levittävät rutioa, koleraa j a muita
tarttuvia tauteja.
•Näin ollen ön kumoamattomasti to­distettu,
että tuhotakseen joukkonii-tassa
Korean kansanarmeijan sotilai­ta,
kiiiYilaisla vapaaehtoisaa ja K o .
rean rauhallista väestöä vihollisen so­tajoukot
käyttävät suunnitelmallises­t
i bakierlologista asetta.
Korean kansandemokraattisen ta­savallan
hallituksen toimeksiannosta
ja Korean kansan nimessä lähetän
jyrkän vastalauseen tällaisten rikol­listen
konnantöiden johdosta,
•Provosoituaan agressiivisen sodan
Koreassa ja rikkoen törkeästi kan­sainvälistä
oikeutta amerikkalaiset
Imperialistit käyttävät bakteriologista
_ _—_:—-—_— — *
täoikeuteen bakteriplogisen ; sodan
tauriaiplna syj nisinä.
Tällä hetkellä amerikkalaiset imyer
riallstit käyvät maassamme laajassa
mitassa bakteriologista sotaa yhteis­työssä;
' . ^ r ^
kanssa. Joiden syjllisyyden on tun-iitistanutkoko
maailma j a m m . myös-k
l i i Yhdys:ailat. ÖJi.s^ Yh­dysvaltojen;
tmperialisniin a^resslivi-eet
sotajoukot tahtovat tuhota täydel-iisesti
koko Korean kansan käy .taen
hyväkseen koko maailmalle tunnettu­ja
bakteriologisen sodan pääsyilliiiii,
jjJjanOiaisia militaristeja — Korean
kaiisan pahimpia vihpUisia ja .varil::.,
kln. liidän kätiyreitään — japahij
laisia sotasyyllisiiL
Täniä anieriickalaisten ja japani­laisten^
militaristien salaliitto synnyt­tää
kokb Korean kansassa suurta
suuttiunusta.' -
Kalkkien muiden niiden konnantöi.
den ohella, j o i ta amerikkalaiset impe­rialistit
ovat tehneet aselepöneuvotte-liijen
aikana, bakteriplogirien sota
paljastaa täydellisesti Ybdysvaltojen
imperialismin rikokset. Mutta tehkööt
amerikkalaiset imperialistit mitä t a ­hansa,
.ixiä eivät voi saavuttaa pää­määräänsä
Koreassa. Amerikkalaisia
imperialisteja odottaa Vain kaikkleii:
vapauttarakästavienlcansojen kirous
j a heidän; anastussuunnitelmlensa
täydejlinen'romahdus. ;
Yhdessä kaikkien kansojen kanssa
tulee Korean kansa vasfedeskin tais­telemaan
ämerikkälai.^ten imperialis­tien
kauheita konnahtöitä vastaan,
joilla he rikkovat kansainvälistä oi-:
keuttä ja moraalisia normeja, v
Julistaen jyrkän vastalauseen ame­rikkalaisten
imperialistien uutta r i ­kosta—
tarttuvien tautien bakteerien
levittämistä vastaan Koreassa, ke-holtan
maailman kaikkia kansoja
vaatimaan; interventtieh konnantöi­den
lopettajgista ja liakteriologiseri a .
seen käyttämisen järjestäjien vetä­mistä
ankaraan kansainväliseen edes­vastuuseen.
Korean kansandemokraattisen
tasaivallan ulkoasiainministeri
Pak Hen Jen. .;
Helmikuun 22 päivänä; 1952. V
Berlin. - - H i t l e r in huomattavampia
la?kuvarj6joUkkojen koment^^
kaatii^nraali Heiynan Bamcks esitti
viime ^sunnuntaina vaatimuksen sak­s
a l a i t sh KotärikoULsten vapauttami-s
e k s i . : , . : . ; • . . • ; • ..•.•.•.,:;;;;•'••
--Kenraali Ranicke tuc.-n<ttiin Rans-ka-
ssa .votartiokiisia 5 yuödeksi.i-an-keute^
n 'ja' vapaateitiin' '/.äh • hän o l i
palveHut:;sJtä • vahiiilas-^ä viiin kolme
Hän sanoi, :t<ttä;ea^^ länsi-
Vallat A'oiva: toivoa Sateaii armeijan
•ahiiodjstanii^ejta' • Eur arinci-jaan;
n i in pn päästettävä kaikki sbtä-rlitpksisti:
tuomdiut ivaipaaksi. ioiiden
miicanä. Rudolf ^ess, Walther Funk.
Albert Speer j m . tunnetut natsijoh­tajat,
jotka Icärsivät tuomioltaan
Spaiidaiih van:<ila£.sa.
Me olemme nyt etut
Paikallisen CHXO-radioaseman presidentti Baxter Ricard tie-doitti
viikon alussa korkean omakätisesti kuin Venäjän Tsaari ja
Suomen Suuriruhtinas Nikolai Toinen aikoinaan^ että meitä sudbu-rylaisia
on varjeltava ^vääriltä ajatuksilta", ja Usebän.jnr. Ricard,
on se mies joka Jumalan armosta päättää mitkä oVat vääriä kerctti-laisajatuksia
ja mitkä eivät sitä ole.
Äle henkisesti keskenkasvuiset ja harkintak}*vyttömät sudbury.
laiset saamme nyt huokaista helpoituksesta ja kiittää 4caikkiv4ltiasta
ajatusten seulojaa mr. Ricardia siitä, että hän pelasti mieidät demok­raattisen
ajatteluvapauden suuresta synnistä. ;
- Kuten on lehtemme uutisosastolla kerröttö mr. Ricard kielsi ne-lisentoistatuhatta
jäsentä käsittävän M - M unio-osaston radio-ohjel­man
esittämisen sen '•nykyaikaisen'' käsityskannan mukaan, että kai­vosmiehet
haluavat levittää "kommunistista" propagandaa. M r .
Ricard toistaa moneen kertaan tämän 'kommunistiperustelun" Globe
and t^Iail lehdelle viime tiistaina antamassaan haastattelussa. Sud-burylaisia
on varjeltava kommimistipropagandaa vastaan, selitti mr.
Ricard moneen kertaan jia lopuksi hän esitti kaksi "todistuskappa­lettakin''
M-Munion radio-ohjelmiston "kömmunistisuudesta". 'Näyt­tää
siltä, että kaivosmiesten union iadio-ohjelmistoon oli otettu
maailmankuulun taiteilijan, Paul Robesonin laulu ja tämän suursyn-nin
lisäksi oli soitettu Y K : n mar.ssilevyn takana oleva kappale, jonka
nimeä ci mainita, vaikka sen sanotaankin aiheuttaneen vatsanvääntei­tä
valtiolliselle poliisille RCMPrlle.
Olisi todella jkauheata,*jos me sudburylai^^ saisimme kuunnella
radiosta Pau/jRp.bi?.sonin laulua! Kiittäkäämme siis kaikin yhdessä
Ba.\ter Ricardia^ i C H X O : n radioaseman presidenttiä siitä kun tästä
vaarasta vält'i«Jiniiie!
MuttSi'h^Ua*'Dn toinenkin puoli, nimittäin kansandemokratian
ja oikeuden puoli.' Kaivosmiesten union paikallisosaston radio-oh­jelma,
joka tämän "nrnskyn vesilasissa'' aiheutti, esitettiin jo kaksi
kertaa CHXO-asemalta ja kun kolmatta ohjelmistoa ruvettiin val­mistamaan,
niin silloin tuli kielto. Meille on ilmaitettu. että ohjel­mistossa
öli todella yllämainittu Paul Robesonin laulu ja vielä se
'nimetönkin" musiikkinumero. MUTT.V -XÄM.Ä M O L E M M . \ T
GR.AMOFOONILEVYT OLI S.\.\TU L.MX.VKSl CHXO-RADIO-ASE.
M.VLT-V r X I O X OHJELM.-VESITYSTÄ \ A R T B X :
Meistä näyttää_siis siltä, että jos mr. Ricard on uskollinen oppi-isällecn
Göbbelsille, niin hänen täytyy aloittaa laajakantoi.^en gra-mofoonilevyjea
polttamisen omista suojistaan. Muuten sattuu, että
teknikot soittavat joskus tahtomattaan 'vääräu'' musiikkia, mikä ei
suinkaan ole 'puolueetonta"!
Kaikki tämä palauttaa mieleemme myös sen, että kcviii on tu­lossa"
ja keväällä tulee uusittavaksi kaivostyöläisten ja Incon talinen
työehtosopimus — ja työehtosopimusneuvottelujen edellä ilmaantuu .
Sudburyn kaivosmiesten vaivoiksi sekä terästyöläisten union hajoit-tajia
että mr. Ricardin tapaisia ajatusten valvojia.
K i r j . LEpPOLD SPIRA
. 'Egyptin kansan; vapaustaisjelulla
ori kaksi kohdetta: se suuntautuu o^
mari mäan'talcäj»juisuutta'ja'^^^
musta sekä 'ulkomaalaista imperialis.
inla vastaan. Egyptin porvarillista
riippumattomuusliiket.ä edustaa
Wafd-puolue, joka on lähinnä verrat­tavissa
intialaiseen kongressipuoluee­seen.;
Se käsittää melkein kaikki
luokat ja on porvariston.johtama,
taistelleri joskus imperialisteja vas-
.taari, jorjkus taas ikuten esim. 1936.
tehden -'naiden; kanssa sopimuksia.
Mut.ä kansanjoukkojen paineen joh­dosta
Wäfd-puolueen vasen siipi on
viime aikoina huomattavasti kasX'a.
nut ja lujittanut vaikutustaan.
^Toisen maailmansodan aikana ei
kasvanut vain Egyptin teollisuus,
vaan silloin syntyi myös tietoinen ja
järjestäytynyt työväenliike. Egsrptih
ammattiyhdistykset, jotka ovat liitty­neet
Maailman Ammattiyhdistysten
Liittoon, käsittävät" noin 150,000 jä­sentä.
Lukuisia lakkoja ja mielen­osoituksia
on tukahdutettu poliisiter-rorin
avulla. Illegaalisen (maana­laisen)
\ kommunistisen puolueen j o h .
KiJiiassa juhlittu
naislentäjia
Tokio, Täällä ilmoitettiin; tiis­taina,
että Pekingin maanantain f a -
, diblaajalluksessä sanottiin, että K i i ­nan
ensimmäLsen lentökorpulcsen pe-j
rustamisesta oli kulunut vuosi, jota
JulaJittiin kauDta 'kiin.in.
Naislentäjät lensivät mupdöstel-.
missä y l i Pekingin. .
HCPAISET HACTAUt
Itku vaihtui nauruksi i c j
Lecomte. 3eaucham{)^
mestari jokia aika sitten ha;
Hän - oli testamentissaaa' cä
lO.OCO frangia sqiitokuinan,
vauniui saattamisesta rohite
malaululla..mikä oli oajiaiaj
kaikki naiset pumstuiaaaa.
Lisäksi tes:amemissa cgj
että varar-orraestariii olisi t
panijaiSissa haudan ääre*sä
va: •'Astu/alas. sinua ocioteaj
lä." .Kriitillisellä hetkelM;..;
mestarin rohkeus kuitenkin a!
:":.;•;,:• . • - . ; • - * , . - » ; • . '*
T U l l i l A VAlVAAXTti
;'Rouva oli kutsunut tä[d«.
luokseen keskustelemaan häs,
vansa itnaaiaamisesta.
yttteyde:^; taidemaalari kys^;.
. '''Haluatteko että mäalaan^.^
tapuvussa?"
"Turhaa vaivaa, pUkeutciaj
overhaaleihln kuten tavamsesi
tasl rouva.
Se onkin juuri ratkaiseva kysjmiys:
kukaan egyptiläinen poliitikko ei enää
usicalla avoimesti tehdä sopimuksia
englantilaisten imperialistien kanssa.
Egyptin kansa on lähtenyt liikkeelle.
Satatuhantiset joukot ovat suurissa
tajat ovat: vielä suurelta osalta van­keudessa.
Mutta kaikesta' huolimatta
pakott^a^j^pinen mielipide ja kansan
taistelu Egyptin hallituksen omaksu­maan
brittiläistä herruutta vastusta-van
asenteen. .
Pitkäaikaisten • neuvottelujen jäl­keen,
joitä englantilaiset, olivat kaii-än
pitkittäneet tahtoen voittaa aikaa,
Egyptin-hallitus irtisanoi lokakuun. 8
päivärA..1951 yucden 1936 eiiglanti-lais-
egyptilgisen - sopimuksen. vääöen
eji3läritllai?1«n joukkojen poistumista
kanavavyöjiykkeeitä j a Sudanista. I l ­man
taisteliia eivät englantilaiset tule
jättämään 'Egyptiä. • Mutta Egyptin
taantiiinus pelkää, kuten taantumus
kaliikiallif,--että kansa voisi lähteä
liikkeells/'; •JPhdysvältalainen aika-
'iausäutikaisu "Time" ei voinut 'olla
vääräs^;kun sesjryskuun 10 päivänä
1S51 iirjoitt;!: "Monet Wafdin johta­jat
eivät todellisuudessa lainkaan h a ­lua,
että' ;englantilaiset ve-äytylsivät
pois kanava vyöhykkeeltä. Kuningas
FariikistaSiedetään, että hän -vas­tustaa
v,;englantilaisten r poistumista.
kaupungeissa mielenosoituksilla impe­rialismia
vastaan.; Kansa boikotoi
englantilaisia ja taistelee heitä vas­taan.
Erityisesti he 40.000 egypti­läistä
työläistä kanava vyöhykkeellä,
joiden pitäisi työskennellä englanti­laisten
hyväksi, eivät anna ämpumis-,
ten eivätkä pakkptyöleirien pakottaa
itseään palvelemaan kansan sortajia.
Englantilaisten imperialistien teri-ori.
menetelmät eivät enää pelolta Egyp­t
in kansaa, vaan innostavat sitä en­tistä
tarmökliaampaan taisteluun.
Maailman Ammattiyhdistysten L i i ­ton
neuvoston kokouksessa Berliinissä
marraskuun lopulla '1951 'Egyptin k i i l -
jetustyöläisten kongressin puheenjoh­taja'
Hassan Abdel Rahman kertoi:
'•Kommimistinen puolue ori Egyptissä
yhä edelleen kielletty. Mutta työläil
set taistelevat Egyptin kansaUisen seudun koulua suljettiin viime
. y ^ P f ^ ^ J ' ^ ! ^ ^ ? ^ : ^ ^ - : .ria^opettajien puutteen tähdenjij'
veissä, jonka vaikutus jatkuvasti l i - " g ^
Toronto. — Canadian Educj:
Associationin suorittamat tutfe
set o ,*at todenneet Canadan h
koulujen olevari varsin köyhässä!
sa.' E l ole ainoastaan puute (^et;
i,ä vaan on alituinen pula kytee,
opettajista.. Viime lokakuussa fe
yhdistyksen presidentti tri Laiea
tä noin 50 prosentilla Canadaai
sakoulujisn opettajista ei.ole jc
kuin jatkokoulujen I L luokaa ö
Useimmissa yhdyskunnissa <qj^
maksetut palkat ovat; niin a i
että ne eivät vedä puoleensa k
korkeamman opetuksen saaneiai
kilöitä; Siitä Johtuukin, että Cffl
alkeiskouluissa ; on kaikkiaaa ;
6,C00 opettajaa, joilla ei ole mcl
laista opettajan todistusta.
Noin puolet maan väestössä i
maaseudulla, jossa kouluilla mi
noimmat rakennukset ja laitteet)
pettajilla„kaikkein alhaisimmat
k a t . . C E A : n tiedot osoittavatedd |
että kaikkein yakavimman puha
petusasioissa. ovat aiheuttaneet j!
luokkahuoneen koulut. Yli 3001
mutta etii^-hän ei koskaan uskaltaisi
sitä avoimesti ilmaista."
sääntyyr Sen valtavan nousun viime
aikoina vöi haVaita; siitä, e.tä se on
lyhyessä ajassa perustanut kuusi o-maa
sanomalehteä". Egyptissä bri
nykyisin muodostumassa laaja impe­rialismin
vastaiilöi rintama, jossa kan
sallinen porvaristo "ilei taantumuksel.
linen kauppapääomä, joka näyttelee
englantilaisten' apulaisen osaa), s i ­vistyneistö,
pienkaupan ja - teoUisuur
den harjoittajat, työläiset ja maaseu­tuväestön
joukot yhdessä työskentele­vät.
EgjTJtissä kuten muuallakin voi
kansallinen yhteisrintama kestää ja
voi.taa vain silloin, jos työväenluokka
näyttelee siinä johtavaa osaa, Työ­väenluokan
yhtenäisyyden aikaan­saamiseksi,
kertoi Hassan Abd el
Rhaman, " c n perustettu valmisteleva
komitea 'Egyptin yleisen työväenlii-tön'
luomiseksi, komitea, jolla on jo
suuri vaikutus. Siitä tulee muodostu­maan
imperialisminvastaisen rinta­man
johtava voma'.
i,000 koulussa ei opettajilla ple c
viä edellytyksiä työhönsä. .
Tilastot- osoittavat edelleen,
kutisi jokaisesta kymmenestä b:
koulujen oppilaasta jää pois koi
ta ennenkuin he ovat saaneet ta.-;
olevan jatko-opetukseii. Äskeiset
toyaltioh keräämät tilastot
että' ainoastaan yksi sadasta
koulujen; oppilaasta saavuttaa j
pistoarvoh.
Aseharjoituspäkon hj
symiien kyseenalaista
IVashuigton. — 'Aseharjo
koskevan lain tulleissa ääne
kongressissa ovat- hallitukseni
raattiset johtajat myöntäneet
lain vastustajilla, jos ne toimi^-Jt
tenäisesti ja rkeskitetysti. on c |
västi voimia estää sen hyvä
— Tilastomiehet ovat laskeneet,
maailman väkiluku lisääntyy
päivä noin 75,000 hengellä.
Äskettäin on kirjamarkkinoiUe i l ­mestynyt
eräs kiinnostava teos; —
"Peurakansa (People of the . Deerx''
noissa löysi Farley Mo-yvat heitä a i ­noastaan
noin 50 nälkään j a viluun
nää n t y mässä. Viimeksimainittuna
— jonka on kirjoittanut käiksi vuotta vuonna kerrotaan heitä kuolleen 12
Canadan pohjoisissa ja puuttomissa
erämaissa viettänyt nuori tutkimus-retkeilijä
Farley Mowat.
Tä<nä kirja on kertomus Ihalniiut-nimisen
eskimokansan vaiheista k u ­luneen
puolen •vuosisadan aikana.
henkeä.
Lukija kysyy varmaarikin mikä on
sjynä tähän rotumurfiaan?
Näiden Canadan alkuasukkaiden
parissa noin kaksi vuotta ollut kir­jailija
Mowat julistaa valkoisen oiie-
Sinä aikana on tämä cskimokansa i hen ahneuden Ja hallituksen välin-kuollut
miltei sukupuuttoon sen jäi- pitämättömyyden oJleen syyllisiä ta­keen
kun valkoiset miehet- rupesivat
vaikuttamaan sen elämään — liike­voiton
vuoksi.
Tämän eslcimokansan olemassa­olosta
ei tiedetty mitään ennenkuin tämä eskimokansa
J . B. Tyrrell löysi heimon 1896 olles­saan
tutkimusmatkoilla Canadan
pohjoisilla alueilla. Heimo käsitti a i ­koinaan
noin kaksituhatta henkeä
sillä noin 300x500 mailin laajuisella
autiomaalla mikä sijaitsee noin 250
maito etäisjydessä luoteeseen Hud-sonlahden
rannalla sijaitsevasta Fort
Churchillista. Tähän alueeseen s l -
sältj-lväi Reindeer Laken tienoot, jos­sa
oli Karibu-peurojen talviset ruo-märt
aikohiaan vauraan j a onnelli­sen
petuakansan tuhoon,
Täriiäh -vuosisadan alkuaikoina; eli
tyytyy älsenä^jä-onnellisena
peuratalouden varassa,'
muistuttaen siinä suhteessa hyvii;i
suuressa määrin -porolappalaisla SiicH
men pohjoisissa osissa. Peurojen vuo­sittainen
edestakaisin- liikkuminen
a^toi eskimoille tilaisuuden taigaa
tarpeeksi näitä eläimiä vuoden tar­peikseen,
ruokaa, vaatetusta j a ma­joitusta
varten. ;•-
K u n hopeakettujen nahkojen hin­nat
kohosivat ensimmäisen maail-kamaat
j a Chesterfleld Inletin taka- inansodän edellä j a tarjosivat valkoi-maat,
jonne peurat siirtyivät kevääl- sille turkiskauppiaUle satumaisia r l k -
lä poikimaan. Näillä tienoin liikkulkaulcsla, saivat nämä turklskauppiaat
n i i n runsaasti näitä eläimiä, ettil es- alkuasukkaat rj-^htymään kettujen
kimot salvat olla .varmoja siltä, että pyyntiin Ja luopumaan entisistä luon-eläimet
kulkevat •vuotuisilla vaelluk- nollLsista elintavoistaan. K u n hopea-sillaan
myöskhx heidän nsulnpaikko- kettujen nahkojen hinnat laskivat
jensa läheisyydessä. •
Vuonna 1930 kerrotaan tätä cski-mokansaa
olleen jälellä ainoastaan 40
perhettä, kilsittäen kaikkiaan noFA
200 henkeä, mutta vuoden 1947 tlc-unchtivat
valkoiset kauppamiehet es­kimot,
jotka olivat vuorostaan miltei
unohtaneet entisen peuratalouden.
EgKHlcr* olivat kettujen pyynnhi
johdosta olleet pakoltetut turvaan-
• tumaan valkoisen miehen ruokaan,
iriikä osoittautui heille varsin tuhoi­saasi
j a vaaralliseksi. Eskimoille myy­tiin,
riiyöäkin automaattisia kiväärejä
ja valtavat määrät niiden panoksia
kun ivalkoiset miehet halusivat saada
karibun kieliä herkukseen. Siitä o l i
tuhoisat seuraukset niin eläimiile
kuin eskimoillekin.
Karibu-peuroja arveltiin olleen
niillä main tämän ivuosisadan vaih­teessa
noin puoli miljoonaa eläintä.
Vaikka niiden lukumäärä vähentyi
huikealla tavalla kielten hankinnan
j a valkoisen miehen muun mellas­tuksen
johdosta, arvellaan niitä ole­van
vielä jälellä siinä määrin, että
ne riittäisivät-ehkä eskimoiden toi­meentuloon.
Eläinten lukumäärä on
kuiterikln .vähentynyt siinä naäärin,
että eskimot;/eivät saata ;enää olla
varmoja siitä, että karibut kulkisivat
heidän asulnseutujensa kautta- o l ­lessaan
vuotuisUläyaeäluksillaan. ,:
f KysjTnyksessä .'oleva • k i r j a i l i ja syyt-
,tää hänitusla'siltä, etta sen' toimesta
on nionin tavoin' roMtalscu Ja -edis­tetty;;:'
valkoisten' miöstiBni toimftitaa
mainituilla seuduilla ' j a / että^Th^
nuut-^kansan tu aiheutuu .Jtiuri
tästä valkois.ten miesten toiminnasta.
Edelleen hän on sanonut, että halli­tus
ei ole käyttänyt penniäkään ylei­siä
Varoja oikean ravinnon varaami­seen
peurakansaaie. Hänen mieles­tään
pitäisi toimia siihen suuntaan,
että peurat saataisiin takaisin tämän
eskimokansan asuinpaikoille. Hänen
mielestään pitäisi jatkaa sitä kokei­lua,
mitä on suoritettu Mackenzie-
Jocn tienoilla asuvien eskimoiden hy­väksi
tuottamalla heidän tarpeitaan
varten poroja Alaskasta j a tämä toi­menpide
pitäisi ulottaa myöskin tä­män
peurakansan asimia-alueille
kuin myöskin arktilkan muiden eski­moiden
hyväksi. ^ •
Toistaiseksi sitä ei ole kuitenkaan
tehty. Mr.: Mowat sanoo
toimesta lähetetyn vuonna 1947
le eskimoiUe sellaista valkbisea
hen ravintoa, jossa oli vähän i
j a joka on k u i n myrkkyä eskän:
Hänen mielestään on apu^ nyt)
Mistä sillä tämä peurakansa on
tännöllisesti katsoen pyyhkäistj
maailmasta. Jälellä olemien
de.ssa hän sanoo olleen riimelses
öon mukaan ainoastaan .kai£i s
jatkamiseen kytkenevää KaisUJ»
ten kuolevaisuus on ens
vuonna noin 90 prosenttia. S:*J
varsin selvää, että tämä kana
käy tännöllisesti katsoen
sukupuuttoon valkoisen midiES
neuden ja välinpitämät
tähden.
Tämä murhenäytelmä todistai
ten kurja kapitalististen n i a i d ^
Iltasten suhtautuminen on eriii
alkuasukaskansoihtn. eikä cacaö
nen sanomalehdistökään kiä
huomiotaari tämän peurakansan!
lemiseen muuten kuin vasta
neen kirjan arvostelun jiiterdfis
j a ' siinäkin ikäänkuin sivaos
luonnon Ja etotapahi kuvausta
teydesSä. ' .
Aivan toisenlainen on se ^
mikä kohdistetaan pienten t^m
kaskansojen — mm. eskimoiiö^
taloon, hyvinvointiin ja edi^^
Neuvostoliitossa. SieUä aSnöO
kansat lisääntyvät, vaurastun! f
vistyvät sosialismin otosuS»
mutta täällä tapahtiiu airaa
vastainen "kehitys" — näidfi
'sojen hiljainen rotumurba
tlsen valkoisen miehen voi
j a haUItuksen \'ällnpltämat
tähden.
Tässä on jälleen eräs psUo»
va esimerkki sosialismin
-desta kapitalismUn verraöS»
' , ^ « ' . 1 H i