Vapaus, March 15, 1952

              icrjykst-sja. että noin; «35,000 eey:^^ln
lt;par."a*J minc-räfcljm
Ja Sioux Lcc'K»utin ySllsen
a:^2liin. — pmation Scaivajitoaii- > ancCJa avataäii ' plaiHsblh piospe^i'
^t^^^^yO^^ värien, fiimd oiaat oli aluJCÄ»
- k " R a i t t i ;:tiS£!lä p :i?!y;:Äa • Projpecior»' aiyonneti^-Öfapd ^Tinink-räutatieyh-
' I ' I 3 j v 2 : c ' ; > c r ^ v M ko- ^ tiölia ja viyy^an Jmy&hemaita AbJ-
-^' • • ' ^i'tibt-5-htiölle,' 'H,
n N N i s u S T E A M • Air... I^tÄtaöv;;'^ samalla, että
:v '5G.58 mmtr Sintl • •
'•iViroiifiv Ontario ^^^^^^^^ ^
KeskiirUkkoiu ja torst^lnA 3-12 l.p
I^rjaHtaJha 1-12 l.p.
tiaiiantaina 1 i.p.-2 a.p.
Sunhtmtaina 8 ä;ip.-l l.p.
^v;:-v;;rpxv:••.•NAISET:
Krsklviikkoha ja toretalha 3-12 l.p.
P<!f jaijitalna j a lauantaina 1-12 Lp.
^ ^fejerÄ.Vesa,B.Ä.
Barrister, \ Solicitor,
HAtUATTEKO 0 5 T ||
^ * A i MyYD» OMANNE?;
S U O M I 1
•I*
i r
V. MUSTONEN:
Algcraih v^ätueetfa on avattu 'laajat
aluciei prörpekiointia varten j^a 4(0,-:
079 ei^i^ceriä Haliburtonlh i 'iilii«H-lla^
lUv Eano( i a l v a n t ^ ^ ver<ih.
joka. on rivt 10 ssattiä vTJOtfeissa eek-k
e r l l i i . ' J ö ! i t a i i f e < E r i - j u k u i - ;
ia£'vvaltauksetvch'-^hyljäti;7: /
r I L A T R A A V A P A VHV
Maailnun Bai]banneavo<itoB Jii- ; ja kl^lttciyUJLänti^nä maalaus m
IjiilainaaD viioiuisetni kilpailnati' tutlaa jenkin verran Pisaason Guer-
S.C.A. Urheitemton
P i i l i M i ^ BtäiiiAkko
90 NeviUe Parlc Bted.
Puhelin H;0.ei85
Toronto^ ' - '' ? Ontario
r s n u e o t i Paavo Sättrlo
89 S t Patrlclc S t Toronto, Ont
- Puhelin JBte j
BalMÄofiI»itä^
^ L O N
M^,Eicore;ih1ve ^-yPoheUa MÖ.;64M;\l'/:-'''i!pm^
l A I V O l I X A : Mem cn rajoitettu määrä TaivaiS^^fiOja saatavana
Englanhlh kautta; lähtö Canadasta touktf-'Ji|keS«?ttU^ elo­j
a syyskuuÄsa. Edcstaka isen lipun hinta 'Qqf))cj;j--?»lhinklr-9uebec ,,
'^••kei3cimäärin;noiri-$440.00.;;:-: :^
• i ^ N T X E N : Tuiistlluoka«ia toukokuun-tHP^Jä^^^h keskimääriä '
Toront6--Helsinkl—Toronto : $702.00; tJH*SWl:.jÄ?ykaan jollekin,
«eldän aijamatnltullle erikolslennoillemme,;JKht<>:?dsaJ»uiUecn a l l a - ;|
malhlttuina päivinä; paluumatka koska-:vaW''tia^^ i' '
i-Töukokuun 19^ 1Ö52 — Matkanjohtaja ~ M i s s A ; M ; Ponteoh
i. Kesäkuun 1, 1952 — Matkanjohtaja— Mr. A . A^Nuinmiheh
Kesäkuun 13/ 1952 — Matkanjohtaja Mr. O, E.^ Walli
Heinäkuun 7. 1952 — Matkanjohtaja — . M r . T. T . Salo "
. Heinäkuun 13.1952 - - Mätkai^ohtaja — M r / ^ ^ ^ p ^ M . . R i t a r i •
Kirjoittakaa, soiUakaa tai kiiyiiaapuaelu^
nusta varten. Mc lärJcKtätnine< pässit Ja' vtisumiti.-^ ; i ' ]1
VAKUUTUS- J A MATKAILUTOIMISTO
697j3ay. s t Toronto 2, Ont.^ WA. 1403 & WA. 1588
Kellaisixts tooksIsU tai toImUiiia«*
ta kirJalUKellai taUecUiMlla. elo­kuva-
jaf;tic!tiieOi<>elavalalla. Joilla
partiaiteti':<4»i;Jtdli)tetty kansojen
{ välisen )/aMhai|r;slMj|ttami.sta, on
j »uomalain/en H a^AMt^lulaufafcaot»
.läliettäi)jr^i;;)il^0raarat teokset:
: ^Väinö ':-Aalt4»eo: :kavanvetotos
"Rauha", Öustäbiehl: maalaus
"Pommitettd kylä". Uuno Klami:
masiikki radlosovltokseen Pär La-
Cerkyistln näytelmästä "PyftveU".
Elvi 8lnerv»-iAnro Tnrtlainen:
rnnpkoktfelma "KeUopoiJnt^ii Eva
Virichman; ninokiAoelma "Dikt 1
däc" Ja Atos Wirtasen essee
'fTekiUlklu» Ja ihiolnen''.
Akateemikko ^Wäinö Aaltonen, jon­ka
"Bauha'Vvelstos tulee siJoKetta-vaksi
sodassa kaatuneiden haudalle
Lahteen on antanut tästä teoksestaan
seuraavan lausunnon:
"Olen tehnyt ensimmäisen luon­noksen
"Rauhan .patsasta" varten jo
v. 1928. Ensimmäinen luonnos o l i
siivitetty olento joka kohottaa kä­ttensä.
Suuressa .kuvassa on siivet
poistettu (ainoastaan viitta hulmua­vana).-
iMlhulla on alunperin ollut ajatus
luoda työ, joka symbolisoisi rauhan
ajatusta ilman mitään poliittLsta vä­riä,
siis aivan puhdas rauhanajatus
— .sellainen jonka ihihinen voi luoda
omaan sydämeensä. ^
Vuosien kuluessa olen kehittänyt
ensimmäLstäi luonnosta' aina yksin­kertaisemmaksi/
• *
' Vuonna 1949 tilattiin minulta tämä
patsas lÄhteen j a . sain tilaisuuden
tehdä, patsaan suurempaan kofkoon,
johon omat varani eivät olisi lilttä-peet'v'/
K'>,>-V.;:\.";^^v
V Talteiilja Gösta. DiehJin maalaus
"pommitettu kylä" herätti suurta
huomiota viime syksynä Helsingissä
olleessa näyttelyssä. Taulu on ostet­tu
Ateneumin kokoelmiin. Aiheeltaan
AIHEUTTill^tA YSKÄ
Pysävttäkää se heti eurooppalaisilla
DIANA-TIPOILLA, eurooppalaiseni ireseptin
mukaan tehdyllä lääkkeellä, mink^ jökaineh
henkilö kaikkialla Euroopassa on tuntenut
kuosia ja jota on jiyt:j^
kallisessa rohdoskaupassanne. & v , ^ '
nicaa, 3öclari ta?ka' j a 'hätä kiive^
taan .siiitl iiiml5ryj£e!mähä, josta nä-
Irjy ihrnlselämän kaikki vaSieet lap-mMeita.
vahJiuuteeri. M a i l e r i ' E i ­nari
Vclnna^ lauMiu teoi-sestä: "Näin
jjateettiheh- näyte:mä oUäi varmaan
va.*kuttanut luonnolliKe.nl esitettynä
hajanaiselta myrsfe^ltä. mutta tyyli
b n tyynnyttänyt sen, pannut osat kes­kinäiseen
tau5apainoon jä luonut s i ­ten
tapahtumaan tragedian ylevyyt­tä.
Taiteilijan sy-ventynyt sanoma on
saanut jotain jiilistuksenomaL^/^
Säveltäjä tJuno Klamin musiikki
rädiosovlttikseen näytelmästä **P>-ö-vell"
ei vain taustana heijasta, vaan
vaikuttavasti syventää tämän Pär
I^gerkvLstin :JVoimakkaan fasismin-j
a sodanvastaisen näytelmän tehoa.
Klamin värikäs brkesterm käsittely
tässä näytebnäs&ä liikkuu tummana
j a raskaan ttiSdtehriäytelmän aate­sisältöä,
mleliinjäävällä tavalla.
k i r j a i l i j a i n EJvi Sinervon j a Arvo
Tm-tialsen yhteinen runokokoelma
"KeUopoljut" Umestyl v. .1950 syksyl­lä:
Kokoelmassa on useiva voimakr
•Tcaita rauhanninoja j a sille b n l e l -
oiaa-antavaa valoisa tisko ihmLsyyv
teen.
k i r j a i l i j a Eva Wlchmanln runpko-koeima
"Dikt 1 dag" on omistettu
aktiivisuuteen heränneiden ilunisten.
j a maailman nuorison: taistelulle so­taa
j a kurjuutta vastaan. Teos qn
sekä aiheeltaan että muodoltaan
merkkitapaus suomenruotsalaisessa
klrjalllsuude.>sa.
K l r j a U l j a Atos Wirtanen piirtää
esseessään omaperäisellä tavalla laa­j
a n historiallisen ja maailmankatso-mukseilisen
näkemyicsen ihmiskun­nan
kehityks^tä, jonka hän näkee
siirtyvän aseen aikakaudesta työ­kalun
aikakauteen — sotien j a veren-.
vuodatuksen kamlesta kansojen väli­sen
rauhan, raJcenniistyön j a luovan
kulttuurin kukolstuksettj. ^
.j-hä :virdämpääri .JicfeiiiJisä : fca::salli-; BrLGAIllA, TEOIJLISTtt
tof pe.-Latect; ;tt:a .sosialistinen, yhtelsr <;•Sofia.Eulja.^an '-^-^
liunm a.äa laoiJii^zriaisssj Keuv;;» b - !«eUuIposaiei^ias valmistaa']
Uiton iaiiii:e : taiisijilie rajaltdRia: i > alkaa luoiannon.fce
^, . .avustamassa neuvostoliittci
t^iaca ke.:itiäiai£eeh Ja tlydellLEtämi- «nikot ja insinöörit Ja iaa^
Victor /faga maoifm
rauhankokouksen p
Victor Hugo oli yleLs^mäallmaillsen , nen tplstajui yleisen limostukseny^
rauhan julistaja. Sen tietävätkaiJdcii litesSä.
Z Muutama tip^pa^ E>IAI<^^
sokeripalassa tai kuiium^^sä^vedessä 4 km£|
päivässä, helpottaa heti "KYLMÄN aiheut­tamassa
itsepintaisessa YSKÄSSÄr
katarrissa, auttaa parantamaan kipeää kurk-.
kua, kylmää rinnasta, läuttiaa aisthmaasa ja
henkitorven tulehduksessa, korvakivussa,
hammassäryssä ja on erikoisen hyvä kurkun
huuhteluaine. Sopii myöskin muihin tar­koituksiin
taloudessa. Huomaatte, että ei^-
roOppalaiset DIANA-TIPAT ovat löytäneet
tiensä useihin koteihin käikkial^ Canadassa
erikoisen auttavana lääkkeenä talvella ja
kesällä. Canadassa; ei ole-loista tämänkal­taista
lääkettä. Hinta'$1.25.
Lähettäkää
T Y P E F A $10.75
4. paunaa kahvia: 2 paunaa r i i ­siä;
2 pakettia kuivattuja scka-bedclmlä;
1 pauna luumuja: 4
- 4 unssin pakettia makeata
suklaata; }z\ paimaa Bakerin
kaakaota; 2 pakettia savukkei­ta;
1, pari, Nyloh-suKkla. vain
No. 10. ' kokonaisp! 14 paun.
T Y P E F B $7.75
4 paunaa kahvia . . . ..
2 paunaa- valk. rilsU
1 paketti kuivattuja
. hedelmiä •>
1 pauna kuiv. luumuja
l\s unssia Kanelia
• Kokonaispaino 11 paunaa
T Y P E F C $5.98
4 Paunaa KAHVIA
Kokonalspiaino 7 paunaa
^ Pääsiäiseksi
H U H T I K U U N 13,
SUCMVIEEN
Valittavaksenne kolme pa-.
kettia, joissa on vähissä
olevia tavaroita: hedelmiä,
kahvia, kaakaota, savuk­keita
ja nylon-sukkia.
Nopea tledoitus . . . pikainen pe.
rilletobnitus varastosta meren
takana. Tulli kuuluu hintaan.
Parhain valikoima ruokatava­roita.
Vakuumlpakkaxis pcltl-kannuissa.
. T e r ä s vyötteinen
pahvilaatikko. Sääst&ä aikaa
ostossa Ja postittamisessa. Täy-d
e l l l n q i , Jä*xetypkontrolll. SAI._
takaa laadun ja pcrilletoUnl-tuksen.
""
Matkustakaa S u o m e en
"Säästämiskautcna" G R I P S -
IIOLMISSA tai S T I C K H O L -
nnsSA. H>-vlU hyttejä saa­tavana
elok. 14 lalvavuorosta
alkaen. *
SLsaltö j a hinnat voivat muuttua
' Tilatkaa paketUnne T.tNXAN lähimmältä aslanUehdtä'tai
SWEPiSH AMERICAN LINE
I S t |
I Man..
,1255 Phillips Sq. i 470 Main S t
'>Jtfontreal 7, Que. | Wtnnlpet. Man.
. 71 Vpp«rWater^t.,I&tK««
Union Bank Bldr.
Caltarji; Alta.
jotka, ovat lukeneet hänen. teoksiaan:
Mufctai'harvat tietävät, että HUgö oli
V. 1849 ensimmäinen, kähsalnvälisen
rauhan&okDulcseri "Rauhan ystä­vien"
puheenjohtaja. Täinä pieni
aatteellisten henkilöitten n-hmä el
ollut pitkäaikainen kuten luonnolliJ-t.'
i olikin koska sillä ei ollut pohjaa
laajoissa' kansankerroksissa. Siinä'
tämä ensimmäinen rauhanjärjestö
eroaa oleellisesti nykyisestä suuresta
rauhanpuolustajain liikkeestä,; Joka
perustuu kansojen tahtoon j a jolle jo
puollmlljardia ihmistä on- allekirjol-luk->
elAnn antanut katmatukscnsa.
Kuitenkin Victor Hugon johdolla t b l -
mivalla rauhankokouksellia, on oma
historiallinen mielenldintonsa.
Sen hLstoi-ia oli seuraava. Elokuus­sa
1849 oli Pariisin hlenosfokaupun-glnosan
Chaussees — d'Antln ka.dun
varrella "Rauhan Y.stävät" kokoon­tuneet
Pj-liän Cecilian Hotelliin. He
olivat ottaneet tunnuksekseen Beran-gerin
tunnuksen: "Kansat muodosta­kaa
pyhä liitto j a tarttukaa toinen
toistenne käteen". Näin heissä o l i
syntynyt ajatus järjestää kansainvä­linen
rauhankokous j a "säädyllisesti
ajatteleva" sanbmalehdistö leimasi
tuliaisen aikomuksen humpuukiksi.
22 päivänä elokuuta timti ennen
kongressin alkua oh eteiset j a puu-tai'hat
täynnä ihmisiä.' K e l l o 11 sali
on tungolcseen asti täynnä. Joukossa
näkj-y henkilöltä, jotka ovat tulleet
Italiasta. Belgiasta. Hollannista,
Saksasta. Afrikasta j a anglo-saksl-*
sista maista. Pariisittaret esiintyvät
avarissa krinoliineissa, joiden avoimet
kaula-aukot muodostavat kiimmalll-ficn
vastakohdan kveekariedustajien
ankaran yksinkertaisten pukujen
kanssa.,
Oli valittava puheenjohtaja silitee-r
l . Heti oli Victor Hugcn nimi kaik­kien
huulilla. Hän nou.>i puhujako­rokkeelle
ja .piti avauspuheen: "Yleis-;
maailmallisen*" - rauhan ajatus on
kalkkien -^ftSrfiibJeA»"Yhteinen aate.
koska kanCaff^afiv-^ rauhaa k a l -
lelmpana rtUfthrfH^^htiluten neuvotte­lut
scdan tllÄf«"<9li]i)!) tällainen aja­tus
Vabi ' t j t ^ S a ? i ' ' * O n k o tällamen
ajatu; m.tHrtötbn «tbt^ittaä? Ihmiset
Jotka njnitUivat itseään "positiivi­siksi",
ku!cn njkyäön cn tapana sa­noa,
ka^iiä nuo polltllkot, jotka van­henevat
juonittelujen keskellä vas­taavat
kyllä. Mutta minä vastaan
empimättä el! (kätten taputuksia) ja
minä hyväksyn tällaisen aatteen.
Minä cn Vain sano. että rauha voi­daan
toteuttaa minä sanon, myös se
on väistämätön Tulee päivä jolloUi
tykit ovat vain museoesineitä, joita
nii^-tctään muistomerkkinä barbaari­silta
ajoilta j a silloin ihmiset tule­vat
hämmäst>-mään siitä mitenkä
sellainen raakalaismalsuus on voinut
oila mahdollista . . ."
Kalkki kongressin osanottajat nou­sivat
seisomaan ja osoittivat voi­makkaasti
suosiotaan. Heilutettiin
hattuja j a nenäliinoja, sylelltiin t o i -
' Lukuisten jäseneksi liittymisen
joukossa dialnltaan' mml seuraavat
niniet: Tlssöt, dp Thierry Jä Metter-meijer.
Sellon Jcrelyitär j a P a r i i s in
arkkipiispa. VUmekst mainittu el
voiiiut osallistua kokoukseen, mutta
hänet vsillttlin kuhnlapulieettjohta-
Jaksl. - • "
Kongressi' .käsitteli ensl^iaälstä
I>äätdslauselmaa. joka kuulu^jieuraa-vastl:
"Vain rauha voi tyydyttävästi
tiuT^ata kansojen moräaliset;^Ja a i ­neelliset
edut. Kaikkien häuititsten
velvollisuus b n alistaa rilta&uutensa
välitys tuomioistuimen ratkaistavak­si
j a kunnioittaa •välltystuomarien
päätöksiä. HaUltuksilla itseliöän on
oikeus valita nämä tuomarit".i
Chamerovsotv luki Baldwinln p u ­heen,
jossa vakuuteUian vofariafckäas-ti.
että sota cl ole väistämätön: " R i s ­tiriidat
voidaan ratkaista voiman,
lain tai järjen avvilla. Voima.: on r a a ­kalaismainen
ratkaisu j a yksUöt ovat
jo luopimeet turvautiunasta siihen
ratkaistessaan 'henkilökohtaisia r l l -
talsuukslaan. He vetoavat niissä ny­kyään
lain ratkaisuun. Samoin on
kansojen tiuvauduttava kansainväli­seen
välltysratkalsuun, joka.r; on y k ­sinkertainen/
helppo j a oikeudenmu­kainen
menetelmä. Sota tä>-t>T .vähi­tellen
muodostua mahdot t o m a k s i . . ."
Tämä tapahtui 'enemmän kiiin sala
vuotta sitten. Siihen aikaan ne o l i ­vat
vain jalomielisiä j a tyhjiä sanoja.
Nykyään rauhanliike yhdistää j a y h ­tenäistää
maailman kaikkien kanso­jen
ponnistukset Se voi Ja sen pitää
saada vaakalauta painumaan- rauhan
puolelle.
kttlttuurivaarana
Suomessakin
IlelslnkL — Täällä p i d e t y ^ Y l e i ­sen
Lehtimiesliiton vuosikokouksessa
kiinnitti lUton uusi puheenijoihtaja
Kalsu-Mbrjaml Rydberg laajassa' ja
hjrvhi perustellussa luennossaan huo.
mion amerikkalaisuuden leviämiseen
Suomessa. Luentoa täydennettiin u -
scUla puheenvuoroilla. Joissa'käsitel­tiin
amerikkalaisuuden e r i ' muotoja
ja niiden aiheuttamaa vaaraa.
LUton sihteeri Ontro Virtanen kä­sitteli
amerikkalaisuuden turmiollis­ta
vaikutusta musiikkiin. H i l k k a A h ­mala
lehdistön tcb.äviä rauhankamp-paUussa
ja Keijo Vuorisen alustava
puheenvuoro kosketteli ammatillista
yhtenälsyj-ttä ja kirjailija Armas Äl.
kiä käsitteli amerlkkallalsuutta. Jon­ka
tarkoitunksena on orjuuttaa maa.
ilman kansat. IHumanlten pääsih­teeri
Coin kertoi ralalscvin esimerkein
miten amerikkalaisuus on tunkeutu­nut
Ranskaan ja miten se mjtds siellä
on vaarana kansalliselle kulttaturlUe.
Monin esimerkein amerikkalaisuu­desta
puheenjohtaja Rydberg mm. to-
•Kalevalaila" karjalalsrSuomaLiincn
kansa ori rikastuttanut paljon maa i l .
maii. kulttuuria. Eehkuolemattofliissa
liinoissa ovat olennoituncct karjalais-suomalalsfep
kansan iänikuiset entis­ajan
haavcat ja toiveet, sen tulevai-
»tiuderi: onnenkaiho, usko \ apaan jä
iloa .iittavän työn voittoon, K a r j a -
lais-suomalaihcfn kansa pitää suures­sa
arvossa sitä ja kiinnittää erlkoi-sen
suurta iupmiota: sen tutkimiseen;
Siksi tasavalbs5a on viime, vuosina
Ilmestynyt paljon tieteellisiä tutkiel­mia
j a Julkaisuja tästä karjalals-suo
malalsen kansan kulttuurin mulnai-ses.
a muistomerkistä, .
Vuonna 1949. Karjalais-Suomalalsen
. S N T : n valtion kustannusliike julkaisi
suomenkielellä /!'Kalevaian" vialitut
nmot. Karjalais-iSuö.malalsen SNTrn
korkeimman Neuvoston Puhemlehis^
tön.I»uheenjohtaja O. V . Kuusinen
kirjoitti tähän painokseen,
Samana vuonna Ilmestyi Moskovas­sa
Valtion käunbkirjalllsiiude^ kus­tantamon''
kustantamana' ja V, K o z i -
nin j a M . Shagihjanin toimit.amana
''•Kalevalan'- täydellinen toinen painos
venäjänkielellä, Johon O. V.:Kuusinen
kirjoitti myöskin esipuheen.
Sitä p a i t s i ' tasavallan tiedemiehet
pvat;omistuttaneetiiseita tieteellisiä
töitä' tämän • karjalals-suomalaisen
kansan sutiren kiilttuuriperinhöh tut-!
klmiseile. 'Kielitieteiden kandidaatti
K. V. TsHiistpV, joka bn tutkinut p a l ­jon
"Kalevalaa", pn' kirjoittanut kir­j
a n "Kalevala" oii tarjalals-suömatel-sen
kansan suuri eepos", jossa tekijä
selostaa "Kalevalan" sisältöä j a sen
historiaa,, seliUää tämän kansanru­nouden
suuren muistomerkin syyää
aatteellista sisältöä ja viisautta.
; 'iltolevalan'' llmiestymlsen lOO-yuo-tlspälyän
s-Jiteydessä tasavallan k l r -
jallisuiislehdissä "Punalipussa" ja
'•Na rubezhe*' julkaistiin useita seik.
kaperäisiä selityksiä "Kalevalasta".
Niistä tulkoon mainituksi O, K . K u u -
Nllstä tulkoon mainituksi p . V . K u u -
Jalais^suomalaisen kansan eepPkse-na",'
jossa; hän, samoin kuin muissa­k
i n teoksissaan "Kalevalan*' suurena
tuntijana, on vakuuttavasti oispitta-nut,
että "Kalevala*v on kansan luo.
mus. eik^ yhtelsktmnan jilmystöri
luomus, j a herättänyt sellaiset kysy-
.mykset kuin Karjalan perihnäinen
laulukultuuri, yhteiskuntajärjestyk­sen
• kuvastus 'Jjjialevalan'' runoissa,
Kalevalan j a Pohjo^n: vasta
suus, "Kalevalan'' sankarit, muinals-kahisari
haaveiden ja Ihanteiden hei­jastus
"Kalevalan'- runoissa, alkukan.
täinen ajatustapa Ja tyyli, onko "Ka.-
leii-alassa'' mitä oppitmista aikakau­temme
runoilijoille. ^ |
'Kirjallisuiislehdlssä on julkaistu j
myöskin Neuvostoliiton Tiedeakate-'
mian Karjalais-Supnlalalsen osaston
Hislorian, kielen j a kirjallisuusinsti-tuutln
tledetyöntekljän Viktor Jevse-jevln
idrjoitus "Kalevala j a aikakau­temme
karjalaisten kansanninoilljairi
luomistyö". Jossa tekijä todistaa ha-valnonnbuisesti
nykyisten kansanru-noilijain
luomistyön ja suuren kan-saneepoksen
kiinteän j a läheisen y h ­teyden.
•
/'Kalevalan'- 100-vuotispäivästä k u -
luneen puolentolsta-kahden vuoden
aikana tasavallassa b n julkaistu u -
seita uusia tutkielmia, jotka kuvasta­vat
tekijölttensä tahtoa Ja pyrkimystä,
jatkaa niiden tärkeimpien kysymys­ten
tutkimista, joitä satavuotisjuhlan
viettämisen yhteydessä on herätetty;
Merkittävimpiä ovat siinä suhtees­sa
Neuvostoliiton Tiedeakatemian
Karjalais-suomalaisen osaston Histo­rian,
kielen Ja kkJalUsutisinstltutitin
Julkaisemat "Kalevalan" täydellisen
painoksen Ilmestymisen aoo.vuotls-pälvälle
omistettm tieteellisen juhla-sessian
työt Ja karjalaiset eepilliset
laulut.
Ensinmainittu tekee tärkeimmät
yhteenvedot "Kalevalan* 'tutkimises­ta
j a sisältää pääasiallisesti ne selps-tukset.
joita tässä juhlasessiassa teh-tlln.
Eepoksen aatteellista sisältöä selit­tää
Karjalais-Suomalaisen SNT;n
Korkeimman Neuvoston Puhemieiil^-
tön puheenjohtajan O. V . K u u s i a n
selostus j a hänen kirjoituksensa " K a ­levala''
karjalais-suomalaisen kansan
eepoksena", joka täydentää j a kehit­tää
selostuksen perusajatuksia. Se­lostuksessaan
. ja kirjoituksessaan O.
V. Kuusinen paljastaa, suomalaisten
kansanrunojenkeräilljälr. kansanvas-talset
natsionallstiset teoriat joiden a -
vulla he koettavat todistella, ettei
"Kalevala" ol« kansan, vaan ylimys.
see.n. J tu Neuvostoliitosta.
tön luomiLS.
j Pon^ariilisteh natsionalistlen J a ;
(loeidän seuraajiensa teoriaa paljasta-vai
monet muunkin kirjoitukset j a m . ;
' m. Neuvostoliiton Tiedeakatemian'
'• kirjeen iaihta ja Jäsenen proresobri V. f
Zhirratmsiln^iriPitus 'Kalevala' Ja '
Suomen porvarillinen kansanrunous",;
Neuvostoliiton Titdeakätemiaii hiljat-i
tain- kuolleen kirjeenvaihtajajäsenen -
D. JBubrlchin kirjoitus ' Kysymylossen •
>Kaiieväia,i';; eepillisestä kuulu.aisuu-desta^
V V. Jevseje; in kirjoitus * K a r ­jalaisten
eepillisten laulujen kehitj's-lie'
ja. iM. Hämäläisen kirjoitua
jälalsten rimojen kantasanastosta".
J . Sykiäisen kirjoituksessa "Työn
nmoUlsiiiis *Kalevalait* nmolssa"' ja
Lopyrevin kirjoituksessa "Rauhain Ja
työn runous" käsitellään ''Kalevaian':
nmoJen6'ösi£ältöä. Kielitieteiden
tohtori y. Bäzanov kertoo kirjoltuk-siessaan
"Kalevalan" tutkimsesca Ve­näjällä
'. että Lokakutxn Suuri sosia­listinen
vailankumöus teki "Kaleva­l
a n " mnbt Neuvostoliiton kaikkien
kansojen omaksi. Ö. Lehmuksen k i r ­joitus
^^-Elläs Lönnrot '^Kalevalan" te­kijänä*
on omistettu '^Kalevalan" r u ­nojen
ensimmäisien kierääjän j a k i r ­joitta
jän Elias Lönnrotin. elämälle j a
tpimliinallie. Erikoinen vkirjoitus bn
omistettu 'kaievalalle" sellaisena te­oksena,
joka voi olla alkulähteenä
karjalaisen .kansan muinaishistorian
tutkinilseiie. Se on -«i, Line»skin k i r ­joitus
"-Kalevala" historiallisena alku.
lähteenä'. K i r j a n lopussa bn j u l k a l s .
tu E . Löhnrotln kirjeet J . Grotllle. ^
Kirjassa "Karjalaisia eepillisiä lau­l
u j a " pn ensi kerran julkaistu 225
muunnelmaa vanhoista j a neuvosto­aikaisista
eepillisistä lauluista, joita
on kirjpitettu miUstiin Karjalais-Sup.
maläisen S N T : n eri piirien 70 runon,
laulajalta.. .
•Kirja sisältää noin pUolet hiistä
lauluista, jolta Neuvostpliitpn Tiede-aka
temlan Karjalais-suomalaisen o-sas-
on Historian, kielen j a k i r j a i l i -
suusinstituutln työntekijät ovat k i r .
joittaneet muistiin tasavallan alueella
vuosina 1934—1949.
Suuren työn"Kalevalan" tutkimi­sen
sekä nihojen keräämisen j a j u l ­kaisemisen"
a l a l l a on tehnyt tämän
Historian,' kielen j a kirjallisuusliisä-tuutin
työntekijä Viktor Jevesjev, joka
V . . 1940 julkaisi omintakeisen venä-jänkieliseirkäännöslaitoksen
"Runoja
ja ^Iilstorialllsla latiliija". Vuonna 1948
tasavallan kustannusliike julkaisi ye-häjänkleieilä
".\rhippa Perttiiseh va­litut
runot". Nämä runot käänsi ve­näjänkielelle
V. Jevsejev. Hän k i r ­joitti
myöskin kirjan esipuheen. Hä­nelle
kuuluu samoinuseita tieteellisiä
tutkielmia, joista mainittakoon ' B l a -
leyalan" nmot ja venäläis-kärjalais.
ten kansanrunojen yhteys','• Viro k a r -
Jalais-suomalaisissä runoissa^ " K a r ­jalaisten
j a venäläisten historiallinen
ystävyys karjalais-suomalalsten runo­jen
myöhempien muunnelmien k u ­vastamana"
jne. Tällä hetkellä hän
jatkaa monivuotista työtään "Kaleva­lana-
historiallisten juurten tutkimi­sen
alalla. Tässä työssään hän kasit,
telee' eepillisen runouden kehitystä
sukuyhteiskunnan ajoilta nykypäiviin
asti... •' • •
K a i k k i täfiiä osoit.aa selvästi s l U ,
etieivät sosialistisessa yhteiskunnas­sa
sammUj^^aan päinvastoin syttyvät
TOKQXOCQtAISET!
••I •
Sudburyii ^'ALEHTSIN" ja
Toronton " Y R I T Y K S E N " välillä
e
Sunnuntaina, maaliskuun 23 p:nä, klo lo a
R A V J N A : G A ] ^ D E N S (50 Rowland)
VAPAA SISÄÄN
: K a i k k i mukaan i;ukemaan^i^
CSJ :n Toronton osaston näyttämöllä .iesitetaän
4-näytöksinen kansannäytelmä
i i an ^5!
Ruotsin kielestä suörneritanut Maija Halonen
OHJAUS: K. KUJANPÄÄ
DON-HAALILLA
Suhnuntaiha,ni^^ 23 p:na
klo 4 i.p.
HENKILÖT-E
R I K PERSSON . . . . . . . . . . . . . .V, .
A N N A , hänen vaimonsa; . . . . : . . . . . . . . . . . . . ..
HILDUR, heidän tyttärensä .!
E R L A N D ERLANDSON . . . . . . .
I N G A . hänen vaimonsa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..
GUDMUNDfr heidän poikansa ; . . . . . . . . . ..
NIILO NILSSE. suursuon torppari . . . . . .
STIINA, hänen vaimonsa..... . ' . . . . . . . . ..
H E E G A , heidän tyttärensä . . . . . . . . . . : ..
JANNE ÖSTEK, pelimann: ..;....;
TUOMARI . . . . . : . : . . . . ; . : . ..
NOTARIO ja VALLESMANNI ..
OIKEUDEN P A L V E L I J A , . . . . . . . ..
PER MORTENSON v . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V,
ELIN, palvelija . . : . . . . . . . . . . . ...
B R I I T A I .
LIINA f : ^
MAIJA-MUORI
KAISA-MUORI
H i l d i n i n ystäviä
Talonpoikaisvaimoja
ESITTÄJÄ'
. . . . . . . Urho Oksan
. . . . . Aino Gustaf»
Viola Bostto
Nick.Yliky
. . . . . H e l g a Gronipii
. . . . . A.Latn:
A. Nuna
. ^ . . . . . Katri Kiviraa
. Annikki RickhardsQ
. . . . . . . . . iC. Xujanpi
:.Y. Hoffi
- S.llonjäi
. . . . . . . . Y. Tammina
. . . . . . . . G . Gustafsa
. . . . . . . Mary Vickbei
I • ..Ester Vickna:
1 Mrs. Ray Laais i Aino Oksanes
Olivia Tolvaco
. Karjaväkeä, häävieraita Ja Närlundan palvelijoita.
• • Kuuluisaa ' 'Z.
C.I.L. maalia ja vernissaa
. Puh. 6-6433
EMPIRE CÖAL
& LUMBER CO. LLMITED
54 Eim W. ; Sudburi
N A S H , A U S T I N J A WniLYS
A U T O J A — J E E PS
R E O J A W I L L Y S T R O K E JA
L E A D E R T R A K T O R E I TA
JACK'S AUTO SERVICE
633 Loriie St. Sudbuij
tesi. että meillä amerikkalaisen k i r j a l.
llsuuden, kuvalehdis.ön ja l i l m l n v a i ­kutuksesta
keskitason Ihmiset kaikes­sa
Jäljittelevät amerikkalaisuutta.
"Amerlkkalaisuuspropaganda koet­taa
viedä itsetunnon kalkilta muilta
kansoilta". Sanomalehdentolmlttajien
on löydei.tä^ä ne muodot jolta käyt­täen
kykenemme tehokkaasti vetoa­maan
kansalliseen Itsetuntoon kult­tuurikysymyksissä.
Taisteltaessa pu».
rukiunikulttuuria Ja amerlkkalalspro-pagandaa
vastaan, on kuitenkin muls.
tettava toinen Amerikka; se tervehtii
meitä Paul Robesonln laulaessa lakko-taistelussa
surmatusta Joe Hiilistä, jo­ka
ei kuole millpinkaan, lausui päätoi­mittaja
Rydberg lopuksi.
0 l l f C f » ! SÄÄSTÄKÄÄ
U U D E N 1952 D E L U X E
G E N E R A L ELECTRIC
91/2 k. j . «Space Maker"
Tehtaan hinta
$499
''OSTOSSA
KYLLÄ . : . voitte ostaa Cochranesta yhtä alhaisilla
tai alhaisemmilla hinnoilla kuin Torontosta!
R A J O I T E T U N
A J A N ! ERIKOISHINTA^
MAKSAKAA $125 NYT. . . 1
LOPPU 18 KUjUKAUDESSA
• SUDBURY
• COPPER CLIFF
• LIVELY