Vapaus, February 5, 1957

              .i t
Sivu 2 Tiistaina, helmikuun 5 p. — Tuföday, Feb, 5,1957 |
s f l ö D m t » ^ Butepeiident Lobor
^;4%siti ot f l n u i ib Canadian». S»-
itaiSi&fl f«>r.'6, 1917, Attttiorfeed
^^''McoDd 4dbus niaO the Post
Oake OeiiartiiteDt» Ott|wa, Pub-
•x^OÄiA ttaici wedc{r: Tttotdays,
.Idusadasv <nd fiatoitUys Iv Vapaus
PiÄUsbins Company XtdL. at 100-102
39m8t. W.. Sudbury, Ont, Canada,
Telephones: Bn<. Office 06.4-42M;
Editorfal Office 06.4-42^^ Bfanager
B. SuksL £ditor W. EUund. JUalllngr
address; Bo» H^^gadbury, Ontario^
Advettlsinsr rates upon applieation^
Translatlon free of cliarge. ^
TILAUSHINNAT: TT
C!afiada«a: 1 «1c 7i)0 6 kk.*^.?}
3 kk. 2L2$
7bdy«vallo!»a: 1 vk. 6 kk. 4^0
Juomeasa: 1 vk. 8Ä) 6 kk. 4.75
J917-^Juhlavuosi — vuosikerta — i957
ktpniikolceilut uhkaavat ihnusktiii^a
'•Radiosäteily myrkyttää lapsianne*', julistetaan McCaJi;*^
riiimerossa. Plenemmilla^l^
^itämm^ tosiasiat fjaSdJQä^
s j? . . myrldcyjen iiirvittavästä vaarasta rauhanoloissa — nämä
i. Il myrkyt ovat sellaisia, jotka tunkeutuvat ruumuseemme joka-
I , {5^ mättomiä lapsiamme sekä meitä itseämme,
f ',fr • ' Tämä lehden palstoilla on usein aikaisemmin varoitettu
i ' ''li - atomiaseiden kokeilujen muodostamasta vaarasta koko ihmis-usein
vaatineet "atomiaseiden kieltoa ja
-sta.
McCaliVaikakauslehden julkaisema kirjoitus on Päre Lo-sLorentz
seurasi sanomal^
tehoOdcuus on suurempi kuin Röentgen-säteiden, Nämä radio­aktiiviset
ä(nekset johtiivat atomipommien kokeilusta, ke-mikaaliteollisuudesta
ja atomireaktorilaitteista.
Monista eri lähteistä olemme saaneet kuulla astantunti-jiteitä/^
ttäradiöafktiiviset myrkyt voivat muodos-t:-
w'-'-^^m^^'^'----^-'^'*'*»--'^ vakavaksi vaaraksi tulevi^lle sukupdlvflle. Lorentz
Bijflipil€;;^l|^^kiinnitt^ tähän puoleen ja lausuu mm^ seu-
11 ii:3 "^^^IrMvasti: . inhoittavin tosiasia meidän omissa virallisissa
' - • elssamme on se mahdoUisuus, että mahdollisesti jo tällä
radioaktiivinen tomu vahingoittaa lapsiamme;"
, Iiorentz selostaa, että eräs vaarallinen radioaktiivinen ai-
, joka muodostuu vetypommin räjähdyksen johdosta, on
.strontlum-9(), joka on kalsiumin sukuista ainetta. Sen tun-
, u . ,4 , - kfeutumiinen ihmisen ruumiiseen voi aiheuttaa verisyövän ja
n ajan .mittaan myösluusyövän.
I I '^H Strontlum-90 on varsin vaarallista lapsille, koska se llit-
I "$ X'% ^ tyy helposa kalsiumiin. Lapsi tarvitsee paljon kalsiumia
^ luustonsa' rakentamiseksi ja sen johdosta strontium-90 voi
' ^* helposti pesihityä lapsen luustoon. Ja tämän radioaktiivisen
l ^ a r aineen v^araei ole mielikuvituksellinen. / liiililÄJiS^IÄ strontium-90:tä
r I tj-j^; onhaVaittuNew'Vorklssa jaetussa maidossa. Atomic Energy
. . . »t:.„^',j_,-,_ ._t.^_.- Merrll Eisenbud
havaittu r a -
sitten'sita hä-
I valttiin ^lisääntyvässä määrässä.
• I . i- 'EEiisseennbbuudd oonn sseeflloossttaarntuutti, eettt ä koska strontlum'-90 el «E^iJn^
li jjv'''; * 'maapallpn kuoressa, on johdonmukaista olettaa, että se,ori
•'•^ '1ft| • joh'tuiitityäinaseidenräjäyksistä viime vuosien aikana. Ei^^
iip||ll¥!s|^^^^ nykyisin esintyvätra-f^
/ti;|i. ' doaktliviset aineet eivät uhkaa ihmistä hänen eläessään 70;
S#lfe^7i^;¥^';'^;:i<^^. k vVIuIIo tta; Jiänen arvionsa kuitenkin perustuvat siihen oletta-toipipommeja
vastaisuudessa enää räjäytetä;
kirjoituksessaan sen johtopäätöksen, että kuka
ijthansa, joka tutkii radioaktiivisuutta koskevia \'ir^llisia ra­portteja
tulee yakuutuneeksl siitä, että jos "atonriivallat" eivät
lopeta radioaktiivisten myrkkyjen vapauttamisia, niin ne tu­lijat
saavuttamaan ihhiiskunnan tuhon yhtä varmasti kuin
''saavutettaisiin'* maailmanlaajuisella atomisodallakin.
^Ainutlaatuinen on Lorentzin vetoomiis, joka julkaistaan;
en kirjoituksensa lopussa. Hän nimittäin kehoitU
vaarasta huolestuneita ihmisiä vetoamaan hallitulcseie>in ja
kansaillisesta ja kansainvälisestä sairausväkuutuiksesta
vastaan. . ' ., i
johtavat tiedemiehet ovat varoittanieet radioal^tii-visten
aineiden vaarasta, joten tuskin kukaan ajatteleva ihmi­nen
enää epäilee onko todellinen vaara olemiasisav
Pääkysymys tällä kertaa on siitä kuinka voidaan estää
radioaktiivisten myrkkyjen levittäminen, siUa avaruudessa
vielä paljon radioaktiivisia aineita edellisistä räjähdyk­sistä.
' «
Yhdysvaltain demokrattipuolueen presidenttiehdokas
^ , J ' Stevenson katsoi viime vuoden lopulla asian niin vakavaksi,
; ; il että vaallikampanjansa yhteydessä hän korosti kokeilujen lo-i
• r pettaihisen.välttäniättömyyttä ja lupasi yrittää saada aikaan
kansainvälisen sopimuksen kokeilujen kieltämiseksi. Hän
myöskin korosti strontium-90 suurta vaaraa ja- kertoi, että si­tä
pn kaikissa ihmisissä havaittavissa jossain määrin. Hän se­losti,
että tämä radioaktiivinen myrkky laskee määhäari ava­ruudesta^
räjähdyksen jälkeen ja siirtyy kasveihin, joita ihmi­set
syövät
Stevenson kertoi olevansa sitä mieltä, että strontium-90
hirvittävin myrkky maailmassa. ^^^^^^^^^-^^^'^^^^^^ ? • ;
i i l i ^ L
SYNTYÄAÄ-
PÄIVIÄ
rauhan kannattajat neuvottelivat Torontossa .^1
Toronto. Tammikuun 29-27 p. saapunut menisi osallistuakseen t votaan kuiu^Iemaan -mitää toisilla
kokdukseeö: Aikaisemmin li3n toi­mi
Britannian rauliän liikkeen sih-inaailman
so--
mml
ulkoministeri Pearson
on tärjceä rauhanliikkeelle. Cana-dalaise^"
voivat olla ylpeitä hänen i
on sanottajaa ja sittentseuraamaan
mitä be tekevät Hän kertoi, että
häriflla^on^nieljä poikaalja hän ei
•^o< kasvattaa heitä^aini mielessä,
että^saavutettuaan 18 vuotta heidät
V i e j i n armeijaan; missä heistä
tehdään murhaajia.
I Torontona pidettiin C ^ d ^ ^^
Amä HeUäi,! Toröitta^ täytti tor»-? han Cohgreäsin kaksi l^vääjcestä- , . .
tauia, tammikuun 31 pnä 71 vuotta, l v i erikoinen neuvottelutilaisuus, teerinä, on toisen maailnM
remramSU, Kaminisaqula. j missä kaikiDa oU tUaisaus ilmaista ^töt ^veteraani. Han lausui
Ont täytti oiaaM «Aiirasiirtikti'
4 pnä 55 vuotta. " ; Neuvotteintilaisuutecn oU saapu-i^
SaanäOf Karoinistiquia,| nut rauhan aSiaiW,WiMO»^
Ont täyttää tänään, helmikuun 5 henkilöitä eri puolUta Ontariota,
pnä 70 vuotta. i Canadan Rauhan Congressin pre
Mn. Anna^irapptt Mikkola, North i «identti tri J . G. Endicott esiintyes-, r^/V- r ' ' : . V " / " . ' " h * . . , T , o t i«aA:,' HP iulkaisemaän mielipiteen-
.Cobalt, Ont, täyttäätorstaina, hei-, «ään tilaisuudessa lausui mm. seu-.sen johdosta äskeiset tapahtumat ^.LJjS^^^^
mikuun 7>äivänä 89 vuotta. . ravaasti: "Rauhan voimat ovat voi-^ eivät päässeet kehittyinaan maail- sa ydin aseiden kokeilujen suuteen.
: Martha Jtoohoniend, Kapuska-jton puolella, mutta rauha ei ole | «»an laajuiseksi sodaksi. •
I sing, Ont; täyttää, torstalnä^belmi', vielä turvattu. Ihmiset,voivat liit-;. Hän oli sitä mieltä, ettäkaikkiep
dokkaita ja• saatava heidät.ilmaise­maan
kantansa kokeiluihin ja
yleensä rauhaan nähden.* ;
Sairaanhoitajatar mrs. Libby
Park oU sitä mieltä, että canada
laiset; ovat enemmän innostuneita
kaii^iliseen terveysvakuutukseen
k u i i ; Unkarin' tapahtunuin ja he
Mrs. CampbeU Londonista oU si- ovat myös huolissaan vanhuuden
Saiiiaten /ol£ii lähestyttävä vaalieh-myös
seen käytetään suunnattomat mää­rät
rahaa.
Kolmekymmentä yuotta
saarnaajana Kiinassa ^tqiminiit',
tori Homer Brown oll^^ken]
nut Kiinaan tekemaltään:
ja hän. selosti neuvc
sa, että Kiinan:käh.saiiaon nyt]
dylllnen elämä e d e ^ i n . Häo i
sitä mieltä, että i ne ärsytämme ^
ta kansoja puimalla nyrli
kun sen sij aan meidän tulisi oja
heille avokätinen tervehdys. :v
oli sitä mieltä, että kylmän
on \;äistyttävä ja tehtävä tilaa
pimälle rauhalle. — TH. ;
l kuun 7 pnä 50 vuotta. . - .
Amanda lAahila^ Toroiito, täyttää
torstaina, helmikuun ^7' päivänä 89
vuoitd. < - . - > •
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Mitä muut sanovat
Maailman rauhanliike aloitti useimpia \aiosia sitten maa-kampanjan
atomiaseiden kokeiltlja vastaan: ja '
ninkuin • inaaiirhsnn va enemmistö
kannattamaan.
Kiellon valvominen el ole vaikea tehtävä; kioska kiaikiUa :
atomivallollla" on sellaiset kojevälineet, joilla he voivat ha­vaita
atomiräjähdyksen-tapahtuipa se missä taharissa maail­massa.
Presidenttiehdokas Stevenson osoitti myös tämän sojpi-muksen
välttämättömyyttä, koska lukuisten maiden tiede­miehet
jpian kykenevät rakentamaan atomiaseita^^^
lisiä sota-aseita ja'jos joka maassa aletaan kokeilla näitä uu-avaruudessa
esiintyvä myrkkymäärä tulee
nopeasti.''
m^i^^m^^s^Mf^:^^ {«dettävä: .mielessä, että • 'atomivoiman rau-.
^ ^ ^ ^ p J i J l ^ J&aK^ ; on "suurena edistysaskeleena ihmiskun^'
.1;-. \, » nalle. Jo tällä kertaa on Neuvostoliitossa ja sen jälkeen Eng-
, ^ lännissä rakennettu,atomivoimalla toimivia sähkötehtaita ja
: ' ,J Yhdysvalloissa on rakennettu atomivoimalla toimiva sukel-
' f ^ i|iive!^g|g^
^|||l||Ä:i|ä^^
ORJAVOUTI LÄMMITTELEE
.VALKOISESfi^A T A L O S SA
Monine lahjoilla täytetyine klrs-tuineen
ja suurine seurueineen, jo;
hon kuuluu jopa' kuninkaallinen
ruokiehmalstajakin, Saudi-Arat>ian
tarumaisesti .rikas kuningas Saud
on saapunut viralliselle vierailulle
maahamme. Ilmeistä on, että Kes-kildän
kriisillä — tai oikeammin
^presidentti Eisenhowerin Keski-
Idän ohjelmalla, jota ollaan tyrkyt­tämässä
Keski-ldän maille — on
hyvin paljbnrtekemistä tämän orja-voudin
käynnillä tääilä.' Nähtäväksi
jä^, voidaanko hänet saada uskote-tuksi
^Neuvostoliiton .aggressioai-keistä
" hänen ' maataan ja ihuita
Keski-Idf 1^ maita vastaan. ,,
Kuningas Saudilla on jokatapauk­sessa
se vähemmän kadehdittu ar­vokkuus,
että hän edustaa tämän
nykymaailman erästä takapajuisinta
feodaalimaata, jossa osa kansasta
elää orjina j ^ jälellä oleva osa mitä
suurimmassa köyhyydessä ja kur­juudessa
vailla käikkia alkeellisim»
plakin siviilioikeuksia. Kuninkaalla
dn vaimoja ja orjia, kuka määrän
tietää. Vuosittain hän kahmii kas-säholveibinsa
300 miljoonaa dolla­ria
öljyvoitto-osuuksina, mutta raaV
alla terrorilla kieltää maansa työ­väeltä
lakko-oikeudenkin.
- Suuren: Rahan lehdistö ottaa Tä­mänkin
vieraan vastaan yhtä ystä­vällisesti
Ja aivan samalla tavalla
kuin minkä hyvänsä vieraan, jolta
jotakin halutaan.; Mutta; ajattelevat
amerikkalaiset eivät voi tuntea
häntä kohtaan muuta kuin peittele­mätöntä
halveksumista. ,
—-Työmies-Eteenpäin.
tyä Canadan Rauhan tCongrcssiin
luopumatta heidän ajatuksistaan
muihin asioihin nähden. RaiihaUa
yksinkertaisesti »tarkoitetaan, ettei
turvauduta' sotaan ongelmien rat­kaisemiseksi.
Mr. Dulles on selos­tanut
haluavansa rauhaa, mutta hän
ön vaatinut etuoikeutta samalla
i kertaa. En halua, nähdä, että sota
i syttyisi Canadan ja Yhdysvaltain
1 kesken, mutta olen sitä mieltä, että
Yhdysvaltain eteläosissa asuvat |
ryhmien ia järjestöjen, pitäisi olla.
yhtefslbiminnässa; '.rauhan asiäir
edistämiseksi ja niiden: tulisi aina,
olla valmiina keskustelemaan eriä--
vistä mielipiteistä. Kaikkien' ryh­mien
t u l i s i kunnioittaa toisten mie­lipiteitä
ja etsiä sellaisia lähtökoh-tia.
joissa he ovat samaa mieltä.
Hän osoitti, että eräänä osoituk­sena
todellisesta rauhanliikkeestä
on se kun eri mielipiteitä omaavat
ryhmät voivat toimia yhteisesti rau-neekerit
eivät nauti oikeudesta, han asian edistämiseksi.
Näiiioikeiiskäsitteet voivat erota." j Pastori Perry muistutti, että so-
»Rauhan liike ei ole mikään väi- dan vallitessa ei ole ajattelun tai
töslava, missä harkitaan mikäpuoli
on oikeassa j a mikä väärässä. Sen
toiminta on paremmin verrattavissa
palokuntaan, joka ryhtyy toimenpi­teisiin
heti kun tulipalo syttyy-kiin­nittämättä
huomiotaan sivuseikkoi^
hin." j
"Ensimmäinen askel kylmänso­dan
uudelleen herättämisessäi on
suhteiden katkaiseminen toisten
maiden kanssa sellaisilla aioilla
koin kulttuurin ja voimistelun
alalla."
Tri Endicott esitti erään; kuvaa­van
esimerkin siitä mikä vaivaa
maailmaamme: Hän selosti kuul­leensa
kahden miehen keskustele­van
seuraavasti: Ensimmäinen
mies: Minä tiedän mikä maail­maamme
vaivaa. Toinen: Kukaan
muu ei näytä tietävän, niini ole,
hyvä ja selosta minulle. Ensimmäi­nen:
Syynä on se, että brittiläiset
ovat Egyptissä, ranskalaiset ovat
Algeriassa, venäläiset ovat Unka­rissa
ja yhdysvaltalaiset ovat Sak­sassa.
Kukaan ei ole kotonaan.
Lopuksi tri Endicott lausui, eitä
olisi ryhdyttävä tehokkaaseen.valis-tustyöhött,;
jonka avulla voidaan se­lostaa
atomiaseiden kokeilujen
muodostaman suuren vaaran, ja
jonka avulla saataisiin ihmiset.vaa-timaan
kokeilujen lopettamista.
Maailman rauhan liikkeen ' sih­teerillä
mr: Vincent Duncan i^on^-
siiJä' oli päljbii " mieler'*-TinÄa
sanottavaa'' tilaisuudessa. Hän' oli
, jtfta . . .
UNKARILAISIA PALAA
TAITAISIN KOTIMAAHAN
Wien. i - "Ny Dägin" Wlenln-klr-
Jeenvaihtojan mukaan on virallisten
Itävaltalaisten lukujen mukaan tä-hftn
mennessä jo y l i ; 1.500 unkarilais­ta
pakolaista palannut Unkariin. - T ä ­hän
lukuun on' laskettava lisäksi ne
unkarilaiset pakolaiset, jotka itäval­talaisten
viranomaisten tietämättä
ovat lähteneet paluumatkalle koti­maahansa.
Näin on tapahtunut ali­ta
huolimatta. 9ttä tapauksissa on es­tetty
hankkimasta paluuta Unkariin;
Askettähi saapui Wieniin 131 unka­rilaista
pakolaista, jotka olivat, lähte­neet
kotimaataan .kohti Ranskan eri
pakolaisleireistä. Muuan pakolainen
selitti, että kuusi viikkoa ranskalai­sessa
pakolaisleirissä oli tuntunut hä­nestä
kuudelta vuodelta.
fierlllni. Arvovaltainen Länsi-
Saksalainen porvarillinen sanomaleh­ti
Die Welt vahvisti viime viikon kes-klviiickona,
että takaisin kotimaahan-
«a haluavia unkarilaisia pakolaisia
pidätetään väkhraUoln länsi-Saiksas-sa.
liChden Munchenln kirjeenvaih­taja
kirjoittaa: "Poliisin toimesta tuo­tiin
väkivalloin viime vuorokauden
kuluessa 17 unkarilaista pakolaista
Itävallasta takaisin liltotasavaltaan.:
He olivat ylittäneet salaa Itävallan
rsjan päästäkseen omin neuvoin ta­kaisin
kotimaahansa.
Rävallan viranomaiset kieltäytyivät
vastaanottamasta unkarilaisia. Pas-saun
(rajapalkkakunta Länsi-Saksan
puolella) viranomaiset tutkivat tunti­kausia,
pitäisikö heidän asettaa unka­rilaiset
syytteeseen luvattomasta r a -
Janylitj-ksesta. Lopuksi osoitettiin 17
unkarilaiselle uhkavaatimus: Joko o i ­keudenkäynti
ja oletettavasti ainakin
vuoden pituinen vankeusrangaistus
tai paluu Schaldingin läpikulkuleiril-le.
Unkarilaiset. palasivat takaisin
leiriin Ja odottavat nyt muiden 133
kohtalotoverinsa : kanssa - Unkarin
Wienissä olevan konsulaatin sään­nönmukaista
paluulupaa".
merkitys. Radiosäteilyllä on m.
m. päästy hyviin tuloksiin syö­vän
ja muiden tautien hoidossa.
Radiosäteilyä pn käytetty me-nestyksellisesti
kasvien jalos­tuksessa
ja geologian alalla sil­lä
on ollut varsin suuri merki­tys,
kun radiosäteilyn avulla on
voitu todeta mineraali ja öljy-esiintymiä.
Siis atomikausi lupaa ihmis­kunnalle
parempaa tulevai­suutta,
mutta ennenkuin tu-lenune
siitä nauttimaan on mei^
dän poistettava se suuri vaara,
joka uhkaa ihmiskuntaa tällä
kertaa, ja on kerta kaikkiaan
lopetettava mielettömät kokei­lut
atomiaseilla, jotka uhkaa-
V«|t ihmiskuntaa tuholla.
Vitiin lännen
elokuvan uhri
Toronto. — Toronton poliisilaitos
on pannut 16-vuotlaan Robert Gor­don
Goren syytteeseen miestaposta
hänen asuntotoverinsa 13-vuotiaan
Wallace Cooperin kuoleman johdos­ta.
Poliisin selostaman mukaan nuo­rukaiset
olivat pienoiskivääreillä va­rustettuna
menneet Rosedale Ravi-neen
keskiviikkona iltapäivällä ja
siellä alkaneet ampua toinen tois­tansa
kohti. Kaksi kuulaa oli osu­nut
Cooperin päähän j a hän kuoli
12 tuntia ampumisen jälkeen Toron­t
o General Hospitalissa, missä oli
suoritettu hätäleikkaus.
Rosedale Ravinen lähellä asuvat
ihmiset olivat hälyyttäneet poliisin
paikalle kun Don-joen laaksosta al­koi
kuulua ampumista. Kun poliisi
saapui tutkimaan lankkauksia he
tapasivat Goren poistumassa laak­sosta.
Gore selosti heille missä Coo­per
makasi haavoittuneena ja hänet
kuljetettiin sairaalaan.
Poliisin taholta on*'selostettu. että
"villin, lännen" elokuvan .Unnosta*
mlna kumpikin poika oli saman päi­vän
aamulla ostanut pienoiskivää­rin
ja suuren määrän panoksia. Ii[e
olivat keskipäivän viettäneet elokii-vateatterissa
seuraten "villin län­nen"
elokuvaa ja sen jälkeen he
olivat lähteneet asumattomalle
Rosedale Ravinen alueelle, missä lie
olivat matkineet "villin«lännen" ta­poja.
Pojat olivat asettuneet n. 30 jaar­dia
toinen toisistaan ja alkaneet tu­len,
vaihdon. Poliisi oli löj-tanyt
lähes 150 hylsyä ja pienoiskiväärit
löydettiin Pon-joesta, mihin Gore
oli ne heittänyt.
'Wallace Cooper oli orpo-poika, jor
ka oli joulukuun 22 pnä siirtynyt
asumaan Goren ja hänen äitinsä
kanssa. Cooper oli alkanut töihin
juoksupoikana Toronton yliopis­tolla
tammikuun 2 pnä.
^ Canadassa vuonna 1955 syötiin
keskimäärin 29L7 paunaa kanaalihan
kutakin asukasta kobtL
toiminnan vapautta ja samalla hän
toisti Mahatma Gandhin sanat:
Rauhaa ei voida koskaan sotimalla
saavuttaa eikä sokeria voida suolan
avulla tehdä' makeammaksi."
Kaivostyöläisen - vaimo ja kulta-alueen
rauhanneuvoston > sihteeri
.mrs. Eileen Michaud lausui, että ne
jotka käsittävä^t, mitä sota merkit­see
ovat kaikkein innokkaimpia
toimimaan sen välttämiseksi. Hän
kertoi havainneen, että toisen maa­ilman
sodan veteraanit ovat, hyvin
avuliaita rauhantyössä.'
Viisikymmentä vuotta sairaan­hoitajana
toiminut Katherine Fra­ser
esitti mieltä liikuttavan lausun­non
kirjasta "Red Shadow Over
Malaya": " . . . Sairaus parannetaan
poliittisella lääkkeellä eikä sotilaal­lisella
kirurgialla,"
United Electrical Workers Union
toimitsija' Ross Russell, esitti am-mattiyhdfstysväen
suhtautumisen
rauhan asiaan. Hän mm.^anoi seu­raavasti:
"Canadassa pn nyt hairait;
tavissa uusi suhtautuminen. Joku
vuosi, sitten "rauhaa" pidettiin so­pimattomana
sanana. Nykyisin kirk­kojen
ja ammattiyhdistysten johta­jat
ovat omaksuneet erinomaisen
kannan rauhan asian suhteen ja ih­miset
saavat ; toisistaan lisäluotta-must^
ja voinjaa."
Pasifisti Frank SchuUer teki voi­makkaan
esityksen, että meidän tu­lee,
antaa hallituksen selvästi' ym­märtää,
ettemme kannata minkään­laista
sotaa.
Mrs^ Eva Sanderson, joka on yksi
CGF-puolueen perustavista jäsenis­tä,
palautti kuulijakunnan mieleen
mme. Panditin YK:ssa esitetyt sa­nat:
"On oltava enemmän. ymm*är-tämystä
toisten kannan suhteen;
Suurin vihollinen on pelko. Meidän
ei pidä pelätä työskentelyä rauhan
puolesta."
Congress of Canadian Womenin
jäsen mrs. Edith Haiton Ottäv^asta
selosti, -^ttä eri mielipiteitä omaa­vat
ryhmät voivat toimia yhdessä
rauhan asian puolesta: Esimerkki­nä
häp mainitsi.että 27 eri ryhmää
oli liittynyt yhteistoimintaan lavas-taakseen
Arthur Millerin kirjoitta­man
näytelmän " A l i My Sonis",
jonka esitystä oli seuraamassa ken­raalikuvernööri
Massey. Hän oli
sitä mieltä, että näytelmän aihe on
erinomaisen hyvä.
Mrs. Haiton myös selosti, että
brittiläiset, amerikkalaiset ja rans­kalaiset
väittävät haluavansa rau­haa.
Hän palautti mieleen vanhan
kiinalaisen sananlaskun, missä neu-
KIRJ. T. LEHEN
Arvo tuomisen "Kremlin' kellot" olisi aUekirjoittaneelta
kenties jäänyt lukemalta, ellen olisi huomannut Tammen toi-mitusiohlajan
Untamo Utrion suositelleen, sitä teoksena^ j o l ^
"täyttää huoinattavan aukon työväenliikkeen historiassa.
Valittaen totean, että toinulusjohtaja Utrion arvovaltainen
suosituflon johtanut minut kokonaan harhaan. Työväenliikkeen
historian kanssa ön mainitulla kirjalla tekemistä ainoastaan sen
verran, että se antaa surullisen kuvan siitä moraalisesta alennus­tilasta,
johon työväenliikkeen johtopaikoilla ollut henkilö saat­taa
vajota. Luopioita on esiintynyt ennenkin, mutta tuskin ku-teian
on alentunut niin matalamieliseen oman pesän ryvetlä-miseen
kuin "hiotorioitsija" Arvo Tuominen. Tämä "poika",
Väinö Tannerin mainostama "vakaumuksellinen kommunisti",
ori tehnyt entisten toveriensa mustaamisesta itselleen elinkei­non,
afäärin. "Kremlin kellot" pyrkii olemaan yliveto Jcalkesta
siitä parjaulcsen ja häväistyksen tulyasia, jota konununi^tista
liikett| ja Neuvostoliittoa vastaan pn vuosikymmenien kuluessa
vyörytetty. Ne monilukuiset porvaritkin^ jotka näkemänsä ja
kokemansa perusteella ova.t kertoneet Neuvostoliitosta jotakin
hyvää, ovat kuulemma olleet vain vodkan ja kaviaarin voimalla
sokaistuja typeriä raukkoja!
Olisi väärin sanoa, että Tuomi­sen
kirja on alUstS loppuun sllk
kaa valhetta. E i , kyllä "poika"
näkyy ottaneen vaarin toisista yh­tä
"vakaumuksellisista" suurva-lehtelijo'
8ta, jotk^ opettavat ri­pottamaan
valheen sekaan hive-
Uen tottakin höysteeksi.
Tottahan se on, että Sirola-opis­to
on olemassa.
Multa " p o i k a " tarvitsee tätä tosir
asiaa vain taustaksi omille keksin
noilleen. Ainakin useimmat-hänen
mainitsemistaan suomalaisista ovat
todellakin eläneet tai joskus käyf
neet Neuvostoliitossa. Tietääpa
hän yhtä ja toista näiden henkilöi:
den kohtaloistakin. Enempää tbr
tuuden hiventä tämä kokki ei sitten
paljoa keitokseensa kaipaakaan;
Hän pItäS itse huolen lopusta: kei>
toilee tosina mahdollisesti kuulemi
aan ja uusien isäntiensä mieleisiksi
paisuttelemiaan^ ja. sorvailemiaan
vjiioi-uja 'sekä .'katulehdistä' läinailr
miaan sikamaisuuksia. :
Antoisin ' "tiedonlähde", .on-kui^
tenkin "pojan" . oma i mielikuvitus.
Sieltä kyliä • t^pesee" vaikka^ mitä^
kuinka Sejase oli: tarjoutunut mur­haamaan
- tai pysrtänyt' "likvidoi:
maan" Senjasen, kuinka Arvo Tuo
miselle, kaikkien uskotulle; oli kah­denkesken
tehty< sellaisia ja sellai­sia
paljastuksia, kuinka Sirola vai­naja
on teestamentissaan määrän­nyt
Arvo Tuomisen SKP:n "peräsi­men
hoitajaksi" jne. jne.
Kun "po'ka" sitten otetaan
kiJnni valheistaan, kuten mm. Si '
rolaoplstoa koskevassa jutussa on ,
käynyt, muuttaa; hän ^'joustavas-1
U" puheenaihetta, tekee aivan
toisenla'sia "paljastuksia", — yh-t^
hataria ja valheellisia.
- Kannattaako^; näin- ollen ryhtyä
seikkaaeräisesti: vastailemaan "po^
jan'^ törlcyjuttuihin, setvimään koh­ta
kohdalta, m:kä niissä on totta,
mikä valhetta? Käsitykseni on, et-;
tei kannata. Se olisi liian suuri
kunnia, moiselle . bluffimaakarille.
Totuus asioista on saatavissa muu-tenldn
kuin kaivelemalla sitä tikul­la
"Kremlin kellojen" tunkiokasas
ta. Eivät ne ihmiset,- jotka tuon-laatuisen
kirjallisuuden lukemises­ta
huvinsa löytävät, siitä totuutta
etsi, vaan ajanvietettä, sensaatiota.
Eikä kai sujirporvari Erkko ole
totuuden tähden tehnyt Arvo.
Tuomisesta hbviruooltajaansa ; ja
auliisti tarjonnut Helsingin Sa-nomijensa
palstoja "Kremlin kelr
' lojen'^ ilmaiseen mainostamiseen,
vaan sen: vuoksi, -että tubnsbrtti- ,
nen "työyäenljkkeen historia" on
hänen * idäkunsa mukaista vlhan-lietsbntaa
kommunismia ja Neu-vostoILttoa
vastaan.
Kaikkein vähiten tunnen tarvet­ta
selittelyihin oman nimeni tur-haarilaiisumisen
johdosta. Ohhan
se hupaisaa, jo^a, leukavaakin, kun
ennen kuolemaansa saa oikein pai­netusta
sanasta ,f.etää olleensa jon'
kinlaiAfeir'tekijä täällä "ajassa", eU
lei muuta','.niin ainakin ,20. vuosisa­dan
suurin kyynikko ja rienaaja,
kailcille mäailm*än kolkille ehtinyt
veristen vallankumouksen ja GP
U:n mallisten erikolsjbukkojeu' jär­jestäjä
ja lisäksi vielä melkoinen
naissankari - ^ - e i nyt kuitenkaan
niitä kaikkein lahjakkaimpia tällä
viimemainitulla "työväenliikkeen
historioitsijaa" Arvo 'Tuomista ai­van
erikoisesti kiinnostavalla alalla.
OIKEISTOPORVARIT KEHU­VAT
XEHD1SSÄ21N kuinka Arvo
Tuominen on "sotiemme aikana
tehnyt suuria palveluksia isän­maalle".
Minkälaisia palveluksia, '
sitä ei sanota, se on valtiosalai-laisuu^
l - Tämä salailu tekee ym-
' :märrettäviksl ne työväenlehdissä
esitetyr^ tiedoty joiden mukaan
Tuominen on; sotien aikana toi-
^ mi<aut Etsivän Keskuspoliisin
: (ohranan) palveluksessa . ilihian- -
tajaiia ja vankien . "pehmittä-
' jänä". Nuo tiedot sopivat täydel-
- lisesti siihen kuvaan, jonka Tuo­minen
kirjassaan itsestään antaa.
Jokaineu "Kremlin kellojen" Iiy.
kija hymyilee sille hä>aen väit­teelleen,
'että hän olisi asettanut
Suomeen tulonsa ehdoksi: taiviso-.
dan aikana sen, ettei hänen tafJ
vitse tehdä ' ilmiantoja ' entiästii
tovereistaan.
Yhtä naurettavaa on se
rin uskottelu, että"polka'^ ol^l
joskus ollut "väkanmukselUn^l
kommunisti". Vakuuttavainini|
ovat no työväenlehdissä äskettSil
julkaistut' kirjoitukset, joisal
TUOMISEN KERROTAAN HR |
LERIN SODAN PÄÄTYmil
TARJONNEEN PALVELUKSlI
. A A N SRP:LLE, SIIS PYEKlI
MAAN JÄLLEEN «VAKAU.|
MUKSELLISEKSI KOMMUNIS-I
TIKSI" —YHTÄ «JOUSTAVAS-I
TI" KUIN HÄNESTÄ V. 19391
OLI TULLUT ' "yAKAUMUKj
5 E L L I N E N " KOMMUNISMIN |
VIHOLLINEN.
Ainoa^ "Kremlin kellojen" aii
tama vakava kysymys on tämä::
ten pn mahdollista, että toi
moraaliton heiluvahäntä,>
miesten' - liehittelijä, ..on pää
Suomen ' työväenliikkeessä
naan kipuamaan johtoportaille!!
Kys3(mys on nimenomaan Suc
työväenliikkeestä, sillä. hänen
Jkeä" asemansa KoKiinternin Idäji
johtoelimen varajäsenenä ei
lään tavein johtunut hänen lie
lökohtaisista ansioistaan, vaan^
rasi vautom^aitisesti siitä,-: että
sattui niihin aikoihin'
SKP:n edustajana Kominter
Selitys ori .siinä; että; työväe
keen nousukaudella, jollaista
messa* 1923 luvulla elettiin,
vät helposti nousemaan pir
suulaat;: lupsakkaat ja > ket
miehet, jollainen ,j "poika*'' kielti
mättä on,' ja hanlckimaan siinä "
selleen niin sanottua - "poliit
pääomaa". Ja. vaikka >mies <
nousukauden mentyä 'ohi; vi
käymisten'ja. ko^tt^Ie^
nä,; osoittaakin: äWeiutta'via^;
•nuksen ja selkärangattomuud
merkkej ä, katsotaan tuon' hänen 'i
koinäan hankkimansa' '"poliit
pääoman". kuitenkin painavan'
assa niin paljon, että hänen he
kouttaan koetetaan ymmärtää,
netaan anteeksi toivossa, että
parantaa tapansa. Ja~ niin
sesta tehtiin aikoinaan ^ P : n »j
sihteeri ja/sitä tietä puolueen edu
täja Kominternissa, vakavista
veluista ja toisenlaisista ehdot
sista huolimatta. Valinta' olisi lm
(JatkUu 3.'sivulla)
J A
tlESI MITÄ HALUSI
: Kauppa-apulainen - lähestyi kan
paanjuuri Saapunutta miestä.
—"Huomenta herra, mikä oli
teidän tahtonne?
— Tahtoni olisi se, että saiai|
suudella maailman ihaninta ty
mutta tällä kertaa minä tarvitseii|
uuden hatun.
PÄiVÄI^I PAKINA
Kun "hyvinvointi tekee kipeää"
Selaillessani erästä: maamme suu­rimmista
. päivälehdistä, Vancouver
Sun, sattui silmääni mainitun leh­den
toimituskirjoitus, jonka idssan
korkuisessa otsikossa julistettiin:
"Kun hyvinvointi tekee kipeää";
En oikein käsittänyt tuollaista
"järkevyyttä", joten uteliaisuuteni
voitti ja niin oli luettava kokohom-ma
alusta loppuun. Kirjoituksessa
nimittäin sanottiin: T
"Jos Ottawan liberaalinen halli­tus
aikoo korottaa vanhuuden eläk
keitä,' perheapua ja muita vähäva-raisille
annettuja avustuksia, niin
olisi par&sta. että sellainen apu oli­si
huomattavaa: ' ' '
"Inflaatiota pelkäävä hallitus voi­si
oUa varovainen.eläkkeiden korot­tamisessa.
Korkeammat eläkkeet
myös voisivat saattaa enemmän» ra­haa
ihmisten käsiin ja lisätä painOa
(inflaation lisäämiseksi — N.)
Mutta tämä olisi sellainen inflaa­tion
murunen,:minkä maa kokonai'
suudessaan olisi valmis ^kantamaan.
Palkkaa nauttivat. tietävät omasta
kokemuksestaan . taistelussaan ko­hoavien
hintojen kanssa, että $40
kuukaudessa ei riitä elämiseen. He
eivät kadehtisi vaikka se korotettal^
siih $ S : i in ja vaikkapa $60din."
Totta on, että ei ainakaan tämän
kiijoittaja - olisi kateellinen noin
"ruhtinaallisesta" summasta, ja
olen varma, että sitä ei pidettäisi
kohtuuttomana missään rahvaitten
piireissä^. Mutta tarkistakaamme
:.vähän sitä inflaatio-kysymystä.
Juuri inflaation takia samaSet
eläkeläiset. ovat joutuneet samaan
asemaan kuin kaikki muutkin, jot­ka
eiv^at ole.tuqtantolaitpsten, omls;
tajia. Vuonina ,1927 %?huudpn: elä­ke
oli $20 ^ kiiukai^de^a,' . Maistan
vielä hyvin,-ifa^t^a mi^ua sanotaan-'
kin iiupigmman "^olVen 'äijäksi,-
kuinfea' sitä pidettiin f a r s i n , riittä­mättömänä.
''Sittenl- muistaakseni
V. 1949' mennessä eläkettä oli koro­tettu
$4d:iift? Mutta' sfihen mennes-olivat
kaikkien : kulutustavarain
hinnat kohonneet siinä määrin, et
tä eläkeläiset kykenivät hädin tus­kin
ostamaan -jrain saman määrän
ruumista ja sielua yhdessä pitävää
tavaraa kuin v: 1929.
"Vuonna, 1951 liittovaltion tilasto­toimisto
keksi uuden konstin elinta­son
määrittelemiseksi. Silloin laa­dittiin
kuluttajäin. hintaindeksi,
nUnkä 100 pisteen perustaksi mää­rättiin
v.' 1949 kulutustavarain hih­nat
'Vuoteen 1951 männessä täinä
samainen indeksi osoitti jo 113.7
pistettä-f 'Siis, samalla -canadalai-sella
dollarilla saatiin-jo i^emman
tavaraa. Ja mit^n on käynyt her­ran
vuoteen 1957 menheissa? Ti­lastotoimisto
ilmoittaa meille*'(mi­käli
se e i nyt ^ aivan sinisilmäisesti
valehtele meille), että hintaindeksi
on kohonnut yli 120 pisteen! :
: Täten, jos minun - canadalaisissa
kouluissaopettelemani laskutaito ei
miniia petä, kaikki, jotka kulutus­tavaroita
ostavat, saavat niitä dolla-r'lla
lioin viidennenosan vähemmän
kum y. 1949. Toisin sanoen, nyt
tarvitaan; $48 saman tavaramäärän
ostamiseksi kuin mitä ostettiin
$4p:lla V . 1949. •
. N i i n , siinä;' sitä'nyt ollaan! Me
voimme hyvinkin helposti todeta,
että vanhuuden eläkkeet eivät ole
riittävät.; Mutta mitä sanomme s i i
tä' ^yvuivoinnista, joka tekee k i ­peää"?
' . ,
Porvari aina väittää, että inflaa­tio
johtuu siitä, 1 että kansallamme
on liian' paljon rahaa käytettävä­nään,^
että; velkakorkokantaa tulisi
korottaa,' tulisi -^kaikin mahdollisin
keinoin tehdä vaikeaininaksi kulut­tajäin
bstömahdollisuudet. Täten
porvarin järjen mukaan ei tarvittäi-^
si mitään muuta Tuntojen kohoa­misen
estän^ (inflaation eli
rahan ar\on alenemisen torjumii-seksi)
kuin rahvaan nälkiinnyttä­mistä!
E i tarvittaisi mitään muuta
kuin kiellettäisiin työläisiltä arvo^
jen rluojilta, mahdollisuus ostaa
tuottamiaan tavaroita. Todellakin
nerokkaan älynvälähdys!
Jos siten tehtaisiin, niin se^ohtai-si
vain jotenkuten sainanlaiseeii t i ­lanteeseen
kuin minäkin.'muis*tan v.
19301uvuUa, jolloin-^kenelläkaän ei
o U u t ^ i ^ a ^ j d l l a olisi ostanut, su­loin
kun ei kukaan kyeimyt osta­maan
mitään, kävi myös niin,-että
tavaravarastot vain kasvoivat ja
edelleetf'joutui lisää ihmisiä soppar
rjonoon almuja pyytämään,
oli,: ^ttä silloin., hinnat:'romahtiv
mutta muistaalcseni, se vasta
peää tejci'.
Täten^. tuo poi-varien. teoria ,','oi
tuu molemmilla. jaloillaan",, kuteil
eräskin kaverini sanoi. ••••^ r
Enniksi, ei saisi kenellekään
luttajalle antaa rahana y l i elän
leen välttämättömien tarpeitten, sS-l
lä se voisi johtaa inflaatioon, rahasj
arvon laskemiseen.^
ToiseRsiy jos kuluttajille ei
'ta rahaa kunnollisen eläkkeen
palkan muodossa, niin se johtaa j
hen, että ihmiset eivät kykene
maan mitään ja niin ollen on
jettava kysynnän puuttiimisen
kia tuotantolaitoksia, jar silloin
on. jälleen lukuisia ihmisiä, jotKai
vät kykene ostamaan • mitään!
Siinäpä sitä nyt ollaan pulr
vaikka mitä tehtäisiin, niin "£
kee kipeää".
Mutta tämän kirjoittajaUa
näille, arvon ihmisille? varsin
kertainen ratkaisu tälle ongelr
Siinä eitarvittaisi- kuin vain
kynänveto. Ei itarvittaisi
kuin hallituksemme toimesta
nosteltaisiin kaikkien tavaroid
•hinnat sellaiseen: rajaan;'tmikä^
kaisi rahamme arvon säilymiseiL'
annettakoon kaikille, kuluttaj
niin eläkeläisille ktmf pall
lekin riittämiua rahoja ttiotettuj
tavarain ostamiseen.
Sanoinko "hallituksemme"?
me, kansahan sen> äänesti, valt
tai kieltäytj^ '/sitä äänellään'
tamasta. •
Mutta se ehdottamani toime
de. se voisi porvarille vasta " k i l
tehdä". — Nemo.^ r ; • ^ 11
mm