Vapaus, March 29, 1969

              Sivu 2 - Lauantai, maalisk. 29 p .— Saturday, Mar. 29,1969
VAPAUS INDEPENDENT LABOR OROAN
OF FJNNISIi CANAPIA^^S
(LIBERTY) Established Nav. .6. 1017
EDITORI W . EKVUND MAt^AapRi K. S U KU
TELBfHOHBi 0|rFICB,AND£DIT0R|A».<jB74yt864
4^uildJidbed tbrto Tuesclays, Thursäaya and Saturdays by Vaivtus
tPu^sUos Co. Uadlt^, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Cfotarlo. Canada.
Mailing.address: Box>69
Adiertlsliig rates up(m applicatlon, tmnslatlon tree of^^o^^
tothoriaed aa seöond class mall ,by 1|he POBt Office Department, tOttam^
• """" '""'"ilad tf)T payment of postage In caA. A
CANADIAN LANGUAGt-PRfcSS CLUB
i:kamdB88a: 1 vk: flO.O0, 6k&.$5;25 t7SA:n:
Skk. 3.00 Suomeen: ivk. UJ0.6UC t SS
^MahdoUisimmaB kaiikana"
Yli 1,500,000 aulxityödäistä ednMiatva
unioaiin sihteeri-^rahastcajihoitaia Emil Mazey sanoi viionie maa-nantaiina
Torontossa vieraillessaan, «ttä syy, iriilreii torjuinitaoh-jiisj&^
estehiaä (ABM) sij rajalle, on se kun
Nixxmin hallituksella ei ole miahdolUsuiiitttaarjoittaa niitä sen
kaueanmaksi Yhdysvaltain murista asutusJcesfculksista!
Toisin sanoe(n,,torju!nitaiohjuli^ jos jaHcum niitä ikäytetään,
ovat "puoIlustettaviUe'^ niin vaarallisia, efitä saaitava
mahdoUisiflTunan kauas puojiustöttavistakin jia sen vuoiksi ne
aiotaan sijoittaa Canadan rajalle, canadalaisikaupunkien etupi­hoille.
Puhuessaai Torontossa ,eläkkeelle nyt jääväni,unionca-nadaiaisedustajan
George Buiitin fcumfmailöi "Inn on the Pai^k"-
iasa järjestetyssä tilaisuudessa, mr. Mazey sanoi, etitä Nixonin
pari viäfckioa sitten ilmodtttamatoTJilntaohjusjäi^jestel^
huono Canadaile ja hulono inyös Yhdysvalloille".
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, torjuntaohjusjärjestel-män
(ABMai) kaksi ensimimäistä asemaa rakennetaan North
Dakotaan ja Montanaan mistä on tarkoitus tuhota Canadan
ilmatilassa USAn "vihollisen" ohjukset ydinkärjillä varustcr
tuillia Spartan^ndJmisillä pitkänmatkan ohjuksilla ja Sprint-nämiseUä
lyhyen matkan ohjuksilla.
Pääiministei'i Pierre Trudeausanod Waähingtoinin matkalla
saamiensa tiötojen viittaavan siihen^ ettei canadalaisilla ole
mitään pelkoa Spartan ohjulksista, sillä ne räjähtävät Canadan
ilmatilan yläpitoleUa, ulkoavaruudessa! ?'oisaalta ovat^^ti^
. het Ifcuitenikin sehttäneet, että asia ei ole.: vallan näin yksin­kertainen.
Ulcoavaruudess^ räjähtävisltä vetypommeista tule­va
radioaktiivinen saasta leviää tiettenffcin laajemmalle alalle
kuin se saasta mikä tulee alempaa, ilmatilasta. Mutta seurauk­sena
voi olla — johtuen iimavinroista ja muista seikoista, että
ulkoavaruudessa räjähtävien vötypommien radicaikttiivinen
saasta voi levitä adna Torontoon ja Moaitrealiijn asti, vaikka
eMtä hieman pienenmiässä määrässä.
, Pääministeri Trudeau sanoi kuitenkin, että lyhyen mat­kan
(sprint-) ohjusten räjähtäminen maamme ilmatilassa voi
aiheuttaa pulmia Canadalle.
Monien muiden canadalaispiirien tavoin meistä tuntuu,
että mitä kauemmaksi Canadan rajasta Yhdysvaltaiin puolelle
tämä torjimtaohjusjärjestelmä sijoitettaisiin, sen parempi se
olisi meille kansakurttana — jos ei siitä mielettömyydestä voi­da
kolfonaan luopua sen vaoiksi kun yhdysvaltalaiset sotateh-tailijat
odottavat-siiJtä suurta voittoa tuottavaa afääriä.
bate tekeiirä
oikeMaiipaus?
Rooma — Italian kommunistipuo-
•lue piti vlliiko .fiittfin Jceakiviilclconii
kiinni oft:ei8<irfalsta vallaiika^n>au9-
hanketta koskevasta väitteestään,
vaikka liallitus on kiistänyt tällaiset
tiodot.
Koroimunistipuolueien korkea virkad-
Uja Gianoaailo Bajet^a luonnehti hal­lituksen
kusunitoa Uian epäselväksi.
Hän totesi kinjoituksessaan puolueen
äänenkflfmialttatjassa Unitassa, ettei hai
li tus kiistänyt liittävän jyrkästi tie­toja
«pät&vailtsestajoddcajen liikeh­timisestä,
puhelirinesk^steluien sala­kuuntelusta
ja siitä, ertitä poliisi on
tiukentanut vasemmistolaisten tark­kailua.
'Unita puhui kreikkalaästyyppsCT so-tilaiska^
jpai&sen vaarasta viime sun­nuntaina
alkaneessa kirjoituksessaan.
Lehti veikasi nykyistä tilannetta heinä­kuussa
1964 vallinneeseen tilanteeseen,
oUoin oikeist<*enraalien ja vastava-
Doihipalvehjn Sifarin väitettiin suun-niteUren
vallankaappausta.
Kiilioituksessft sanottiin, että keskus
tan i a vasemmiston kokoomushallituk­sen
sisä ja ulkopuoliset oikeistoainek^
set suunnittelivat viTkamieshalliluk-sen
perustamista kenraalien ja mahta­vien
teollisuusmiesten, kuten Fiat-au­totehtaan
johtajan Giovanni Agnellin
tukemina.
Pääministeri Mariano Rumorin kans
lia julkaisi tiistaina lausunnon, jossa
tuomittiin "yritykset musitamaalata
korkeimman valtiovallan ehdotonta re­hellisyyttä"..
Beriiini » LänsiSaksän v^aat de­mokraatit
puhuvat mieldlään liitto-presidentin
vaalista poliittisena taite
Icoh^aoa. He t^evät itse voineensa
vaikuttaa yleii^litiikkaan: katkai»^
ta yhden puolueryhmittymän (CUD
ja CSU) voittokuJun,
Syyskuun iiittopäivävaaleja silmäl­lä
pitäen vapaiden demokraattien
ratkaisu tukea sosialidemokraattista
presidenttiehdokasta merkitsi käy­tännössäkin
puolueen politiikan täys­käännöstä:
pltkämkailnen usko, että
ainoa kelvollinen yhteÄstyökutnppani
on kristillisdemokraattiöen ,pu(^,
murrettiin ja avaus vasemmsÄle teh­tiin
taktisesti erittäin suotuisana
ajankohtana. Tätä ratkaisua, on pi­detty
jopa puolueen elämän Ja kuo­leman
kysymyksenä. Nyt kun se on
tehty, puolueen johto Ja suuri jouk­ko
myiis sen jäsenkuntaa on siinii
lujassa uskossa, että seuraavista vaa
leista tulee puolueelle todellinen me­nestys.
Vapaat demokraatit ovat ilmoitta­neet
pitävänsä päävastustajanaan kris
tillisdemokraatteja ja ovat varautu-nee'
1 keräätnään voittoäänensä ennen
kaikkea sosialidemokraateilta, jotka
ovat kannattajakuntansa keskuudessa
mene^är/eet useaan otteeseen kasvon­sa
alistuessaan i?ailckiin kompromis­seihin
kristUlisdemokraatitien johta­massa
hallituksessa. So^alidemokraat
tinen johtokin on jo nyt valmis myön­tämään,
että hallitusyihteistyötä h i k i ­sellään
on hyödyitörttä enää jatkaa.
Samansuuntaiset vaatimukset oivalt ai-heuttaneöt
puolueen sisällä jo useita
rajankäyntejä.
SUUREN KOALITION
MUSTA LISTA
Canadan arktiset alueet
Meille canadalaisiIle'on vuosikausia opetettu, että Canada
on yksi niistä harvoista maista, 'j oiilla ei ole mitään rajakiistoj a
naapurin kanssa. Myös on ollut yleisesti omaksuttuna käsitys,
että arktiset alueemme kuuluvat GaandaUe ja 'sillä siisti.
Mutta nyfcyailkana ei ole enää mikään mahdotonta. Kiis­toja
ei ole vain Neuvostoliiton ja Kiinan rajodsta' kaoikoidässä,
vaan myös Canadan ja Yhdysvaltain rajoista ainakin arictisilla
alueilla.
Parisen vukkoa sitten kdinnitettiin alahuoneen iätunnossa
huomiota siihen, että visseistä aitktisista alueista, joita on to­tuttu
pitämään Canadam kaitiluvinaeU canadakisalueina, on
nyt levitetty karttoja, joissa ilmenee eräitä "kiistanalaisia^',
seikkoja.
Pääministeri Pierre ElMot Trudeau myönsi säilöin alahuo-meen
istunnossa, että joistakin alueista on kehittynyt kiista­kysymyksiä,
ja että — tämän saattoi arvata sanomattakin —
yhdysvaltalaiset öljy-yhtiöt ovat levittäneet karttoja näistä
'kiistanalaisista" alueista.
TorontolainanStar-lehti esitti silloin tästä asiasta- seuraa­vanlaisia
johdonmukaisia toteamuksia:
Canadan omistusoikeus on koko pätevästi periistdtu. Kan­sainvälisten
laMen mukaan maa saa suurelta osalta asumat­toman
alueen saarien kontrollin tulikimustyön ja miehityksen
perusteella,
Britannia vei johtavaa osuutta tämän seudun tutkimisessa
yhdeksäimellätoista vuosisadalla ja sittemmin se on siirtänyt
omistusojkeutensa Canadalle. Canada vei myöhemmin johta-.
TALVINEN TERVEHDYS
PETROSKOISTA
Vapauden välityksellä haluan
lausua teille Canadan suomalai­sille
yleensä, Vapauden lukijoille
ja ystäville lämpimät terveiset
täältä Neuvosto-Karjalan Petros­koista.
Olen sen teille velkaa, silla
viime talvena olin teidän seuras­sanne
ja sain nauttia siellä eris­kummallisemmasta
talvesta, mitä
olen koskaan viettänyt elämäni
varrella.
Puoliväliin tammikuuta olin
Vancouverissa ja joka päivä sa­toi
vettä, että uskoin tulevan
veden paisumuksen, mutta kui­tenkaan
sitä ei tullut.
Lopulla tammikuuta siirryin
Port Arthuriin. Matkalla aavikko-maakunnissa
oli kaunis valkoinen
normaaliluminen talvi, ihan sil­miä
hiveli suunnaton aavikko lu­mien
keskellä. Mutta Port Arthu­rissa
vanhojen hiihtomiesten suk­set
lojuivat hoitamattomina kel­larin
nurkassa, koska lunta oli
vain sen verran, että näki, ettei
ole kesä eikä talvi. Vasta helmi­kuussa
näin taas kunnon talven
meininkiä SaultSte Marien ja
Sudburyn ympärillä. Silloin vasta
sain itsekin nauttia tosi talvesta
suksien päällä VVhitefishissa ja
Pikku Penage-järvellä, josta eri-koiskiitokseni
vieläkin haluan an­taa
Irja ja Aatu Koivulalle sekä
Hakalan Topille erittäin onnistu­neesta
Majavajärven matkasta..
Etelämpänä Toronton ympä­rillä
ei vissiin suksia tunnetakaan
en ainakiin mitään sellaisia merk-sia
niistä rannikkoyesistä, ihis-sä
syvyys on yH 200 miCitriä.
Nämä ovat lakit€toiilisiä
seikkoja. Tosiasia tauitenkin on,
että Yhdysvaltain hallitus ja
yhdysvaltalaiset öljy-yhtiöt ei­vät
ole aikaisemmin osoittaneet
mitään kiintymystä Canadan
arktiseen . alueeseen. Mutta
vaa osaa k^oittaitnalla kaiikana pohjoisessa ollevat saarensa. Ala^^asta löydettiin suuria öl-
Canada on seiurannut sitä''miehityksellä" muodostamiaillai sinne jyesiintymiä ja kun on tehty
sääennustus- ja RCMP asemia. olettaimuksia, että Canadan
Näitä laitoksia ei oLejMok^lla saarilla mutta koko.saaristo aalktisella laliiieella on' myös ol­on
melko hyvin Canadan kontrollissa. jyä, niin "jo löytyi oikein öljy-
. Kaikki itämä"pitää todennäköisesti paikkansa kansairivälis-. yhtiöiden käirttoja "kiistanalai-ten
lakien miukaan maa-aliieisiin nähden. Merkillepantavaa on, sista" alueista!
että mikään muu maa ei ole koskaan esittänyt virallisia omis- Liitt-dhallituksen velvollisuus
tusvaatimuksia imeidän arktisen alueemme saarista. on huolehtia siitä, että yhdys-
Mutta: mieriallue muodostaa vaikeamman ongelman, huio^ valtalaiset öljy-yhtiöt eivät saa
mioä mainittu lehti edelleen. Nykyään on huomattavaa erimie- noin vaiin ilman miuuta Cana-lisyyttä
siitä kuinka kauaifcsi ulottuu maan suvereenisuus sen
rantojen ukopuolelle — perinteellisen 3 mailin tai 12 mailin
etäisjryteen. •• .' •
Lisäksi on laajalti hyväksytty säädös, että missä yksi'
maia omistaa kaksi aluetta/sahnea, tniilkä erottaa nfe, jos se ei
ole 10 mailia leveämpi, pidetään "suljettuna mterönä", eikä
meren oeaoia ja se kmilmu inäinmuodoin kJo. maalle.
Tämän säädöksen mukaan ne saarienväliset kapeat kana-lit
voidaan pijtaä Canadalle kuuiluvii>ai. Mutta suuret vesistöt
kuten Hudson Salmi ja Lancaster salmi, jotka oviait yli 10 mai­lia
Leveitä, on ehkä hyväiksyttävälaiiivaliikenteen kannalta avo-n^
ereen kuuluv^alksi.
Lopulflsi on kysymys meren pohjasta. Kansainvälisen sopi­muksen
mukaan nuuan katsiotaan nyt omistavan omineraali- ja
öljyesiintymäit rannikoltaan missä ei ole 200 metriä (noin
662 jalkaa) syvömpi vesi. -
Täfmän säädöksen mukaan Yhdysvaillat ja muut maat vol-kejä
nähnyt, vaikka joskus siellä
oli sellainenkin lumipyry, että sii­tä
oli oksat pois.
Mutta tulkaapa joskus katso­maan
tätä meidän kaunista Kar­jalan
talvea. Heti tässä Petros­koin
liepeillä on sellaiset hiihto­maastot,
että o hoi, ja lunta riit­tää.
Suuria kansainvälisiä hiihto­kilpailuja
on monet joka vuosi ja
paikallisten urheilujärjestöjen ja
eri koulujen kilpailuja on koko
talven, voi sanoa liioittelematta
joka päivä. Tässä ympärillä -on
kauniit metsät ja kun sen puiden
oksat ja rungot ovat lumen ja
huurteen peitossa, niin koko met­sä
on kuin valkoinen satumaa..
Siellä Mäki Vikin kanssa hiljaa
hiihtelemme ja mielin määrin
ihailemme tuota sanoin kuvaamat
toman kaunista valkoista luontoa.
Siellä on hyppyrimäkikin poika­sille
ja aikuisille ja pujottelumäki
jokaiselle, joka sitä vaan uskaltaa
käyttää. Ja etteikö me Vikin
kanssa olLsi myöskin mukana.
Tietysti. Me vaan ollaan mäen
alapäässä ja niska vääränä jän­näämme
kun pahukset lentävät
kuin haikarat keväällä ja kai­kesta
tästä voitte päättää, että
talviurheilu on tiiällä hyvin^huo-mioitua
ja ylösotettua. •. •
Sunnuntaisin on näillä rinteillä
tuhansia ihmisiä suksineen, voi
sanoa, koko perheet ovat liikkeel­lä
nauttimassa lumirikkaan tal­ven
kauneudesta. Ja meille "var-hais-
eläkcläisille" se on kuin voita
lämpöisellä leivällä.
—-M.Viitanen.
Suuren hallituskoalition ajan eihkä
kaikkein näkyvin muutos Länsi-Saksan
ix)lilttisessa elämässä on puolueista
piittaamaton opposition ja erityisesti
nuorison väkivaltainen esiimftulo. Se
syntyi j a kasvoi ennen kaikkea hätä-tilalain
säätövaihieessa ja on jäänyt-jatkuvasti
vaivaamaan yhteiskuntaa.
Sosialidemokraateille hallitus m tuot'
tanut monta pettymystä: hätätilalaki,
mielenosoittajien kohtelu, monet oi­keusmurhat
ja skandaalit, kieltäyty­minen
ydinsulkusopimuksen allekir­joituksesta,
haluttomuus olevien rajo­jen
tunnustamiseen ja jännityksen lie
ventämiseen Euroopassa, uusnatsis­min
esiinniaTssi ja vitkastelu ammat­tiyhdistysten
.myötämääräämisoikeu­den
säätämi^sessä ovSft vain muutamia
esimerkkejä tyytymättömyyden läh­teiltä.
Uikopolittikassakaan ei Länsi-Sakr
sa ole saavuttanut tarpedcsi hyviä tu­loksia,
vaikka sie on Euroopassa talous
mahti numero yksi. Poliittiset pyrki­mykset
ovat ^äonnistuneet. Nähdään
suhteklen Englantiin voivan parantua,
jos Saksa saisi Ranskani taivutetuksi
Englannin kanssa yhteistyöhön. Tä­hän
ponnisteluun on uhrattu sekä työ­tä
että varoja, mutta ei edes talou­dellisella
painostuksella Ranska ole
ilmaissut politiikan muufttamishalu-jaan.
Viimeksi Ranskaan suoritetun valtio
vierailun laihat tulokset aiheuttivat
sen, että lehdet hädin tuskin pystyi-vät
p.te]emään kiukkuaan. Saksan pyr
kimyksistä taas antavat Bonnin val­tiomiehet
tuon tuostakin kouriintuntu­via
osoituksia. Viimeisin oli finanssi­ministeri
Frans-Josef Strauss, joka an­tamassaan
haastattelussa väitti.Länsi-
Saksan poliittisen merkityksen kasva­van
koko ajan. Hän satioi uskovansa
"jälleena-seistettuun Eurooppaan, jolla
on itsenäinen ydir^)otentiaali": Aktii­vista
johtavaa osaa Straussin kaavai­lemassa
yhdistetyssä Euroopassa näyt
telisi 'Länsi-Saksa; Länsi-Saksaa. koh­taan
tunnetaan niin pation epäluuloa,
etteivät tuollaiset haastattelut jää
vaille huomicca. Ranskalainen Gom-bat
huomautti: ''Jos jollain olisi vielä
ollut jonkinlaisia epäilyksiä liittotasa­vallan
kunnianhmios-ta, niin ne poiartui
vat Kiesingerin finanssittnmisterin
Straussin selvityksessä TExpressol-le;"
Hollantilaiset lehdet Trow ja Win^
schoter Kurant muistuttavat mieliin
Hitlerin aikoinaan esittämiä lausunto­ja
ja jälkimmäinen huomauttaa kat­kerasti,
että Länsi-Saksassa ei kos­kaan
opita mitään.
Va;>aat demokraatit, jotka ovat ol­leet
oppositiossa kristillisdemokraat­tien
johtaman koalition aikana ova*
nähneet parhaaksi kääntää selkänsä
perinteisille liittolaisilleen ja ottaa
puolueelle kaiken mahdollisen hyödyn,
joka tilanteesta aiheifuu;
"on käsitetty hyvin pitkälle puoluekurin
vastakkaisilmiöksi. Miten aloitetulla
•tiellä edetään: vaalivoitto syksyllä ta­kaisi
uudelle liiodalle lisätukea ja an­taisi
aiheen raivata oikiedstoon iCttou-tuneet
pois Joht<^aikoilta.
Sitä, että puolue ei tällä haavaa
kaihda edes ulkoparlamentaarisen op;i
position jäseniä, vaan on todella trfi-nyt
avaiÄsen vaseonmalle, kuvaa pu-hecMJohtaja
Scheelen lausunto, jorfra
mukaan enenunän kuin 90 prosi ulko-parl'aiaien(
taarkien opposition jäsenistä
on ihmisiä, jotka "haluavat vain pa-;
rempaa «teijnokiratiaa." Loput taas
Scheielen mielestä' ovat vallankumous­ta
haluavia, joiden "katkeria vihoHi-sia"
vapaat demokraatit ovat.
SOSIAUDEMOKRAATTT
EPÄILEVÄT JOIfrOAAN
Sosialidemokraattien Etelä Hessenin
piiri on lähtenyt avoin^sti kalmppaiie-maan
sosiaJidemokraaattisen politii­kan
uudistamiseksi. Vaatimuksina on
mm; Saksan demokraattisen tasaval­lan
tunnustaminen, ydinsulkiisopimuk-sen
allekirjoittaminsn ja; hallitusyh­teistyön
lopettaminen kristiilisdelmo-kraattien
kanssa.
Suurin sosialkleimokraattisista pii­reistä,
Länsi-Westfalen puolestaan on
viimeisinnmässä kokouksessaan vaati­nut
aosialidemokiraatteda veftämään
esityksiensä ehkäisyvankeudesta takain
sin. koska se muistuttaa natsien tur­vasäilöä.
Vaatimuksena esitetään
myös sosialidemokraattien selvää ir­tisanoutumista
uusnatseista ja se, että
DDR:_n kansallidiymnin täytyy saada
esteittä kuulua MuncHenin olympia­laisissa.
.
Sosialidemokraattinen Korkeakoulu-liitto
puolestaan. on viimeisimmässä
julkilausumassaan korostanut, että se
tukee sosialidemokratiaa kuuluu
puolueen vasemmistoryhmittymään,
joka taistelee enerrtmistönä olevaa oi­keistolaista
virtausta vastaan. Myös.
ammattiyhdistysten piiristä voisi vas­taavia
esnnerldcejä ottaa riittämiin.
Jo nämä osoittavat, että sosialidemo­kraattisen
puohjieen johdolla on monia
avoimia krltikoijiaTeJikä pahin kaikis­ta
on juuri nuoriso, jorica taltuttami­seen
puolueen puheenjohtafa Willy
Brandt ei tammikuussa kyennyt yli-'
oppilasseminaarin nuorisokonferens-issa.
Luottamuksen asemasta kuilu
kasvoi entisestään.
VAPAIDEN DEMOKRAATTIEN
YLLÄTTÄVÄ YHTENÄISYYS
Kuinka paljon tyytyväisyyttä kuvas-toHikaan
presidentinvaalin jälkeen va-paklen
demokraattien puheenjohtajan
Walter Scheelen lausunnoista. Hän sai
kuin saikin puolueensa oikeisitosiiven
murretuksi ^hmäkokouksessa , ja
cnenmiistön "uuden linjan", ts; sosia­lidemokraattien
kanssa yhteistyötä ha­luavien
puolelle. Tämä on .aika:moinen
ihme puolueessa, jossa liberaalisuus
MIELUUMMIN FDP
KUIN VASEMMISTOLinTO
Sen sijaan, että sosialidemokraatti­nen
johto olisi toddla huolissaan siitä
että vapaat demokraatit • aivan avoi­mesti
ovat lähteneet vaalikalastusmat-kalle
heidän kannattajakuntansa kes­kuuteen,
sosialidemokraattinen valtio-;
sihteeri Horst Emke on sanonut va­paille
demokraateille: "Teidän täytyy
voittaa ne äänet, jotka me hävisim­me."
Kuka muu sitten voisi ne äänet voit­taa?
Länsi-Saksassa ovat vasemmis­ton
ja antifasistien pienet ryhmitty­mät
muodostaneet vaaliliiton,' jonka
vaatimukset ovat hyvin pitkälle yhte­neväiset
sosialidemokraattien qjposi-ticn
vaatimusten kanssa. Mutta vaali­liitossa
ovat mukana myös kommu­nistit.
Tuskin mikään oUst sosialide-imokraattiselle
johdolle epämieluisam-paa
kuin luovuttaa äänestäjäkunnasta
tukijoita vasemmalle olevalle liitolle.
Kuiitc.nkin vaara on kasvanut hallitus­koalition
aikana suureksi, minkä puo­luejohto
voi huomata ammattiyhdistys
miestensä ja aktiivisten jäsentensä
kasvaneesta kritikista. Vapaiden de-:
mokraattien \ suunnan muutos politii­kassa
tuli kreivin aikaan sosialidemo-jo|
ia toimia
rikkaita
Washington. — USAn 200
suiu-ella teiollisuusyhtymällä,
joilla vuonna 1960 o«U 54,2; jjäpp-senttia
jalostusteollisuudeh lr,ai-kista
varoista, oli vuonna 1067
hallussaan jo 58,7 prosenttia..
Viime wodmackanahä:V^
lostus ja : vuoriteoliisuiuden
alalta 2^00 toimöndmeä. Vuon­na
1967 suuryhtymien "xäeSt^^
semia" toiminimiä oli 1,000.'
Nykyiselle pääomani kesfcitty-misprosessille
on luonteen­omaista,
että kilpailun ulhreiksäl
eivät joudu ainoastaan 'pikku­kalat".
Liittov^tion ifcauppiakor::^
mission taloustoimisto oflod*taä;
että vuosi 1967 merkitsi iloppua
160 sutrrelle todiminimelle, joi­den
yhteispääoma on noin 4
miljardia dollaria. Viime vuon­na
hävisi sulaultumisen jolhdos-ta
188 suurta suurylitymää, joi­den
yhteinen pääoma odd 12,4
miljardia dollaria.
New York Times kiirjodttaa,
että vuoden 1962 jäilkeen.on lä­hes
80 smuyhtymSä, jötlka -si­sältyivät
USA:n 500 suurimr
man yhtymän listaan, jouttunut
toisten yhtymien valvontaan;
ja tänä vuonna saman kohtalon
kokee vielä 300 suuryihtymää.
Grimm and Conn antamien
tietojen mukaan rekdsteröditiin
4,462 toiminimen yhteensulau­tumista,
mikä merkitsee 50 pro­sentin
lisäysitä vuoteen' 1967
verraten.
Kolme "Icuumaa" Unjaä
Wa8hinglon. Kaksi, uutta
puhelinlinjaa jo nyt kajrtössä
olevan kuumain 'linjan lisäksi
otetaan käyttöön Washingtonin
ja Moskovan välillä ensi tiistai­na,
ilmoitettiin Washingtonis-ta
viime viikolla. -
Toinen uusista linjoista yh­distää
Yhdysvaltain iilkominis-teriön
Moskovassa söijaitsövaani
suurlähetystöön ja toinen vas­taavasti
Neuvostoliiton'tiltoomi-niisteriön
maan Waähingtonin
suurlähetystöön.
Kuuma linja otettiin käyt­töön
1963 presidentti Kennedyn
ja pääministeri Hrushtshevin
päästyä asiasta sopimukseen.
I^raellJlaiäia lentäjiä
koulutetaan USA:ssa
Washington. — Yhdysvallois­sa
on 120 israeililaista lentäjää,
jotka ovat saapuneet maalian
saadakseen erikoisiko4iih*tius^
Israelilaiset lentäjät 'öiJoskele-vat
parhaillaan englantia Lac-landin
lentotuikikchdaBsa • San
Antonion lähellä Texasissa ja
pian heidät siirretään Kalifor­niassa
sijaitsevaan; lefitotuki-kohtaan,
jossa he opettölevat
lentämään ääntä nopeammilla
F-4-Phantam suiihkuihävittäjfllä
Tammikuussa Washingtonton
päätti toimittaa Israelille . 50
PhantomAionetta.
kraaterlle. joilla itsellään ei enää ole
aikaa eikä mahdollisuuttakaan korjata
heikentynyttä asemaansa. Luottamus
Adenauerin aikana juurrutettuun anti-fcomanunismiin
Ja vapaiden demdiraat
tien vasemmistolaisiakin miellyttävät
esitykset tulevat, nim varmasti puo­luejohdossa
toivotaan, estämään sosia-lisfeten
vohnien kasvun. V
dan aitktisen alaieein maihdolli-sia
öljyalueita haltuunsa. "VVash
ingtonille olisimuistutettava,
että Canada ei ole bananivaltiö
ja että kun Canada, ei yritä
tukkeutua sen paremmin Alas­kaan
kuiin Yhdysvaltain muille­kaan
alueille, niin "VVasihington
tekisi hyvin, jos se jäittäisi ca-nadalaisailueet
rauhaan — myös'
ao^ktikan alueella.
Jos taas on joitalkin laimin­lyöntejä
niiidien etäisten saar-*
ten 'Aniiehltyksesslä" ya muissa
tefcnillidluontloLsissai kysyimyk-siösä/
niiA nyt on korflioeai aika
huole*itla mfiiidien erheiden kor-
PÄIVÄN PAKINA
OTTAKAA KIINNI VARAS
vatt «hkä vaatia oikeutta suorittaa pioraulksia ja saada etuisuuk- jäämisestä.
Väkijoukkoon sekaantuneen
varkaan yhdeksi tehokkaimmak­si
kepposeksi sanotaan sitä kun
hän näyttää sormellaan johon­kin
muualle itsestään ja huutaa
täyttä kurkkua: "Ottakaa varas
kiinni".
Jotakin tällaista menetelmää
käytettiin Rcv. Martin Luther
Kingin murhan yhteydessä. Tri
King murhattiin kirkkaalla päi­vällä
juIkisellä paikalla. Meille
kerrottiin, että viranomaiset
ryhtyivät heti etsimään katalan
murhan tehnyttä miestä, mutta
kun joku rupesi huutamaan "vai
koisesta" autosta, missä murha-miehen
oftsi muka nähty pake­nevan;
niin kukaan eiJöytänyt
siinä vaiheesKa sen paremmin
sellaista valkoista autoa kuin
murhatyön tekijääkään.
Tällaiset seikat palautuivat
miieleen lukiessamme viikon
alussa Lontoosta tullutta uutis-tietoa
jossa "ottakaa varas
kiinni" tyylisesti kerrottiin Bri­tannian
ehdottaneen Neuvosto­liitolle
vissejä toimenpiteitä sen
johdosta kun Pohjois-Vietnamin
asevoimat suorittavat miika suu­ria
hyökköysoperatioja myös
Laosissa! V
.Emme tiedä niittt NeuvoBto-liitto
aBla&n vastaa, eikä se vai-"
kuta tähän juttuun lainkaan.
Mutta ihmetellä täytyy BUII,
minkälainen voiman pesä Poh­jois-
Vietnamiksi sanottu " p i k ­kujättiläinen"
on?
Pienestä .asukasmäärästään,
suhteellisen heikosti kehitty­neestä
taloudestaan ja kovin
suppeista manööverimahdolli-suuksistaan
huolimatta Pohjois-
Vietnam torjui ja löi takaisin
maailman suurimmaksi sotilas­mahdiksi
itseään sanovan Yh­dysvaltain
jättlläis-suuret hyök­käykset
ilmasta, mereltä ja
maalta.
Amerikkalaisten sotakirjeen­vaihtajien
selostusten mukaan
pohjois-vietnamilaisia on kaik-:
kialla Etelä-Vietnamissa; Kaik­kien
sotaselostuksien yhteydes­sä
amerikkalaiset kirjeenvaihta­jat
ja uutistoimistot puhuvat
yhdysvaltalaisten ja pohjoisv
vietnamilaisten yhteenotoista.
Ja nyt kaiken kukkuraksi
meille kerrotaan Laosin prinssi
Soufanna Phouman juttujen pe­rusteella,
että Pohjois-Vietna­min
asevoimia on suuressa mit­takaavassa
myös Laosissa.
Jo on kauhea sotamahti siellä
Poh jois-Vietnamissa!
Tosiasia tietenkin on, että yh­dysvaltalaiset
joukot ovat rik­koneet
myös Laosin rajarauhaa
hyökäten laosllalsten kimppuun
sekä maalta ettJi ilmasta.
Itse USA :n puolustusminlflte-rl
Melvin Laird myönsi ftakot-täiii
USA;n merijalkaväen jouk-kojen
ylittäneen tammikuussa
Ashaun kohdasta käsin Laosin
rajan ja vallanneen joukon tär­keitä
kukkuloita .
Mr. Laird vetosi tässä USA :n
Etelä-Vietnamissa olevien jouk­kojen
"turvallisuuteen", mutta
se ei muuta miksikään sitä tosi­asiaa,
että yhdysvaltalaiset meri
sotilaat ovat hänen oman lau^
suntonsa perusteella hyökän­neet
Laosiin ja vallanneet sieltä
alueita.
Olkoot syyt oletetut tai te/
kaistut, mitä tahansa, tosiasiana
pysyy, että USA on omien lau­suntojensa
mukaan loukannut
Laosin rajoja:
Mr. Laird esitti valittelunsa
tästä "ainoasta rajaylityksestä",
•mutta New York Timesin mu­kaan
useat asioista'perillä ole­vat
diplomaatit Vietnamissa,
sekä Laosin viralliset lähteet
ovat ilmoittaneet, että tämänkal­taiset
rajaylitykset eivät suin­kaan
ole harvinaisia.
Amerikkalaisten joukkojen
erikoisryhmät ylittävät usein
Laosin ja. Etelä-Vietnamin ra­jan,
kirjoitti New York Times
maaliskuun 13 pnä.
USA: n lentokoneet pommittar
vat suuressa mittakaavasBa
Laosin i^nmaallisen rintaman
hallussa olevia alueita. Tähän
pommitukaeon ovat osallistu­neet
suuret koneet.
Uutistietojen mukaan Yhdys­valtain
ilmavoimat ovat viime­aikoina
suorittaneet päivittäin
300-400 ilmahyölckiiy.stU Lno.qin
alueita vastaan.
Yhdysvaltalaisten sotilaiden
sanotaan osallistuvan myös
maaoperatioihin Laosin isän­maallisia
voimia vaataan. Nyt
on paljastunut myös se, että
Etelä-Vietnamissa olevat ame­rikkalaisjoukot
siirtjrvät aika
ajoin Laosin puolelle, käyttäen
Laosin alueita omien BOtaope-ratiojensa
hyväksi.
Kaiken tämän perusteella pi­detään
monissa piireissä mah­dollisena
sitä, että Yhdysvallat
voi kehittää Laosista "uuden
Vietnamin".
Lontoossa istuva "työväenhal­litus"
ci kuitenkaan näe mitään
tästä. Vanhan "ottakaa varas
kiinni" kepposta käyttäen se on
__muka huolissaan Pohjois-Viet­namin
"hyökkäyksistä" LaQ^.
sissa.
Kuten sanottu, me emme tie­dä,
mitä ikaikkea Pohjois-Vlet-nam
tekee, mutta sellain^en
"mahtitekijä" se ei luultavasti
sotilaallisesti ole, että lyötyään
Yhdysvaltain suunnattoman suu
ret ilmavoimat, ja pidettyään
(amerikkalaisten väitösten mu­kaan)
Yhdysvaltain yli 500,000
miestä käsittävät asevoimat lu-,
jilla Etelä-Vietnamissa, se Voi
vielä lähettää asevoimiaan Lao­siinkin!
Ho ChlMlnh on epäile­mättä
hyvä mies ja kyvykäs
johtajatyyppi, mutta tuskia hän
kään tähän kaikkeen pystyy-—
vaikka,onkin ilmeistä, että kpko
Vletnainin kansa on hänen tuke-nnnn
ja npimnan.
— Känsäkoura.