Vapaus, January 26, 1923

              T T Ö L 1 IS IL L I O N: YKSI VIHOLLINEN! YKSI TAISTELU! •SIKSI: YKSIPUOLUE!; YKSI UNIO! YKSI RINTAMA! Y K S l M ^ ^
Työväen vapaiitus tapah­tuu
sen itsensä kautta!
Vain järjestyneenä voi
työväenluokka voittaa!
No. U. -1923 Perjantajna, tammikuun 26 p. ~ Fri. Jan. 26 Vn Vuosikerta - VoL VII
Kaivosniiesten virkai-
J a t l i i i v a i i t i i
Hambcilainen sotaoikeus tuominnut
kuusi saksalaista teollisuusjohta­jaa
»unriin sakkoihin.
"Mayence. — Keskiviikkona tuo­mitsi
ranskalainen sotaoikeus täällä
Fritz Thyssenin ja viisi muuta sak­salaista
teollisuusjohtajaa maksa-iiiaan
sakkoja yhteensä 307,444
frankkia ranskalaisen kontroUiko-niisFionin
. määräysten tottelematto­muudesta.
Tuomiot muutettiin sV
koiksi vaiikeusrangaistuksen sijas­ta,
ranskalaisten^ syyttäjälakimies-ten
suositukäösta, koska, he .katsoi­vat
saksalaisten teoUi^usjohtajien
tehneen «rikobensaj isänmaallisista
svjstä.
<rMinä olen saksalainen ja minua
velvollisuuteni on noudattaa maani
määräyksiä ja palvella maatani»,
lausui Herr Thyssen kuulustelussa.
«Ranskalaisten tulolla Ruhriin ei
ole minkäänlaista oikeutusta. Siksi
minä pysyn uskollisena isänmaalle­ni.^
Toiset teollisuusjohtajat yhtyi­vät
Thyssenin lausuntoon.
—o—
Edmontonin pormesta­ria
syytetään lah­jomisesta
:^
Edmonton. — Syyttäen pormes­tari
D. M. Dugganiä lahjomisista
äskeisten vaalien aikana, Hyman
Xing lakimiestensä !{autta on esit-ti.
iyt ylioikeuden tuomari Tweedi-elie
anomuksen, että hän julistaisi
pormestarin valinnan mitättömäksi.
Anomuksen. mukaan . pormestari
Dugganiä"^! valittu virkaansa lail­lisessa
järjestyksessä, hänen syyte­tään
yhdessä ystäväinsä kanssa •'val­mistaneen
sellaisen äänestyslistan,
mikä on vastoin kaupungin lakeja.
Edelleen Mr. Dugganin syytetääu
käyttäneen lahjuksia, luvaten m:m.
pastori George Slaterin nimittää
kaupungin- sairaalahallintoon, jos
tämä avustaa pormestarin valintaa
,——^0——~
I
I »
18 piirin U.M.W. varapresideiati
Ryan taas ollut oikeudessa. V
Edmonton. — Wifiiam Ryan,
United Mine Workers järjestön 18
piirin varapresidentti, jonka, juttu
oli esillä täkäläisessä oikeudess.i
keskiviikkona, huomattiin syyllisek­si,
tuomion antaminen jätettiin
maanantaihin. Kruunun todistajat
todistivat Ryanin yhdessä- muitten
lakkolaisten. kanssa jouluk. 2 päi­vän
aamuna yrittäneen ehkäistä
Chas. Lynch nimistä paasikarpente-ria
menemästä, kaivantoon työhöni
Lynch oli matkalla lakonalaiseerf
Black, Diamond kaivokseen.
Jaa'ah, rikkuria ei saa ehkäistä
menemästä työhön, sillä porvarilli-
•aen oikeuden mukaan, se on rikos.
. . X - - o - - — . ..
lansojen Litolle
Ranskan milita'^istit aikovat^ toteuttaa unelmansa Reinihmaan anasta­misesta
Saksaltai Ensialuksi kehitetääii siitä puskurivaltio.
Vleisvenäläisen toimeenpanevaii ko­mitean
puheenjohtaja puhunut
kommunistiselle nuorisolle.
Moskova. — Tänne Saksasta saa­puneet
tiedot osoittavat Puolan va-i-
ustelevan Saiksan rintamalla. • Neu­vostohallituksen
politiikka on olla
odottavalla kannalla, mutta pitää
asemaa tarkasti. silmällä. Sikäli
liam tiedetään, on Venäjä ryhty­nyt
kaikkiin tarpeellisiin varokei­noihin
.ollakseen valmis torjumaan
Puolan mahdollisen hyökkäyksen.
Venäjän täytyy varustautua ja
pitää tarkoin silmällä mäilman suur-
•vJtain suhtautumista itseensä, lau­sui
Yleisvenäläisen toimeenpanevan
«mitean puheenjohtaja M. Kali­na,
puhuessaan nuorten kommu-n-^
ien suurelle joukkokokoukselle
täällä keskiviikkona. .
^Hyökkäys Saksaa vastaan oh
5an;aHä hyökkäys työtätekeviä jouk-
''-oja vastaan», lausui puhuja. <Mi-
^•"f *^J'tyy myöskin, mainita siitä"
vihamielisyydestä- mitä Englanti on
osoittanut meitä vastaan, vaaties­saan
Turkilta Lausannessa vapaa-ja
iiiJlkua sotalaivoilleen Därdanel-lävitse.
Tämäkin toimenpide
kohdistettu Venäjää vastaan,
«Sia se vahvistaa meidän vihollis­temme
sotakeinoja meitä vastaan.»
Jama sangen selvästi osoittaa,
^fti Venäjä tarvitsee voimakkaan
f=«jan ja laivaston, lausui presi-
Kalinih. Ukrainan neuvos-
^aUan pääministeri Rakovsky* jo-puhui
samassa tilavuudessa; pai-
'^»sti samoja asioita.
Tämä kokous oU järjestetty; neu-j^
Jo-aUan laivastoviikon avajais-Ätilaisuudeksi.
"
Englanti vaatii. Turkki Vastustaa
Mosulin kysymyksen siirtämistä
Kansojen Liitqlle^
- Lausanne. — Turkin edustajista
on hylännyt foordi Curzonin esityk­sen,'
että Mosulin kysymyksen rat
kaisu siirrettäisiin Kansojen Liitol­le,'
jonka antamaan päätökseen on
kummankin., puolen tyydyttävä.
Ismet Pasta ' vastasi lukien 30
liuskaa pitkän vastauksen Englan­nin-'
esitykseen. Turkin «vastaukses­sa
lausutaan, ettei se; ole ensinkään
innostunut kanifattamaan Englan­nin
mandaattioikeutta Mosulin alu­eeseen,
koska hrittiläiset sotilaat
miel^ttiyät Mosulin j aikeen,-jseräu-han
ja" vastoin aserauhan sopimus­ta,'
joten tällä _mandaatilla ei olö'
mitään juridista pohjaa. ^ Ismet
Pasha painosti, että Mosuli on kii;i
teä osa Anatoliasta ja sen väestö
haluaa olla osa muusta Turkista.
Sen sijaan että kysymys siirrettäi­siin
Kansojen LutoUe, vaatii Turkf-ki
väestöäänestyksen toimittamista
mihin Mosulin alueen asukkaat ha­luavat
kuulua. Mutta Englanti, jo­ka
on väittänyt, että Mosulissa
asuu' ei turkkilaista väestöä,, ei
suostu tähän.
Loordi Curzoh ilnioittaa että hän
tiilee esittämään tämän kysymyk­sen
kaikesta huolimatta Kansain
Liitolle.
,,»• o-——-
Veturimiehet ja kone­pa
ja työläiset
yhtyneet
/ Winnipeg.^~ Canadian Associa­tion
of ' Enginemen (Cänadalainen
Veturimiesten Liitto) ..presidentti
W. B. Best ilmoittaa järjestön:-ä
päättäneen liittyä Canadian Asso­ciation
of'|lailway Shopmen järjes­töön
federationiperustalla. Kumpi­kin
järjestö hallitsee edelleen omat
asiansa, mutta tulee niillä olemaan
yhteinen tormeenpaneya komitea.
Kumpikin mainituista järjestöisr
tä ei ole lukumääräänsä nähden suu>-
ri, ja edustavat nämä molemmat
uniot varsinaisesta amerikalaisesta
uniooistisesta liikkeestä erkaantu-misliikettä
kilpailevaa -uiönismia.
Suomen ja Neuvosto-
Venäjän suhteet
V. 'K. 18 p. jätettiin eduskunnalle
seuraavat hallituksen esitykset: esi­tys
Suomen jä Venäjän välillä teh;-
dyn sopimuksen i^yväksymisestä,
joka koskee puutavarain lauttausta
Suomesta Venäjälle sekä päinvas­toin
juoksevissa vesistöissä; esitys
Suomen ja Venäjän välillä tehdyn
sopimuksen hyväksymisestä joka
koskee valtaväylän ylläpitämistä sä­kä
kalastuksen järjestämistä Suo­meen
jä Venäjän- rajavesistöissä;
esitys Suom. ja Venäjän välillä teh­dyn
sopimuksen hyväksymisestä, jo­ka
koskee kalastuksen ja hylkeen
pyynnin harjoittamista molempien
maiden aluevesillä Pohjoisella Jää­merellä
sekä esitys Suomen ja Ve-
Jiäjän välillä tehdyn sopimuksen hy­väksymisestä,
joka koskee kalastuk­sen
ja hylkeenpyynnin harjottamis-j
ta Laatokalla. I
Pariisi.. — Ranskan ininisteristä
on päättänyt eroittaa Ruhrin alu­een
täydellisesti muusta ^Saksasta.
Toimenpiteisiin on ryhdytty «autono­misen
» puskurivaltion kehittämisek­si,
joka tullaan liittämään taloudel­lisesti
Ranskaan ja Belgiaan ja
eroittamaan Saksasta. 'Seuraavat
toimenpiteet pannaan käytäntöön:
. 1. Perustetaan liittolaisten "tulli-vyöhyke
miehitetyn alueen itärajal­le..'..
•• i.' .
•v 2. Perustetaan Reinihmaan frank
ki, jonka arvon takaa Saksan val­tion
tulot Ruhrissa. Koska tämä
toimenpide Mtseasiassa merkitsee
ranskalaisen rahan käytäntöön ot­toa,
on mahdollista, että sen rin­nalla
joku määrä erikoismarkkoja
myöskin painatetaan.
3. Perustetaan^ Ranskan valvon­nan
ja sensuörin alainen posti-, te­lefooni-
ja sähkölennätinlaitos Ruh­rin
ja muun Sak'san, välille.
4. Ranska ottaa vastuulleen Ruh­rin
alueen 3,000,000 väestön ruok-'
kimisiBn, joka; on välttämättömyys,
koska alue tulee eroitettavaksi
muusta Saksasta. . •
5. Perustetaan ranskalaisten ex-perttien
valvonta rautatie- ja lai­valiikenteeseen'
Ruhrissa, ja, vähi­tellen
yhdistetään se Ranskan ja
Belgian kuletusliikenteen kanssa.
Ranskalainen kenraalikuvernööri.
6. Nimitetään ranskalainen ken­raalikuvernööri,!
jolla tulee ole­maan
sekä sotilaallinen että si-viilinen
ylivalta. Tähän toimeen:
nimitettänee joko kenraali Mangin
tai kenraali Weygand.
7. Perustetaan Ruhriin Saksasta
erpitettu teollinen järjestökoneisto
niin laajassa nfittakaavassa kuin se
on tarpeellista.
Puolalaisia polkemaaii saksalaisten
työläisten'~paikkoja.
8. Tuotetaan puolalaisia kaivos­miehiä
niin suuressa mittakaavassa
kuin on tarpeellista.
9. Hiilen vienti Saksaan lakkau-tetaan.-
Syynä näihin julkeisiin anastus-toimenpiteisiin
ilmoittaa Ranskan
hallitus spn, että se pitää Saksan
hallituksen vastuunalaisena ja syy-päätä
kaikkiin niihin levottomuuk­siin,
mitä Ruhrin yä,estön taholta
on Ranskan miehityksen yhteydessä
tapahtunut, ja ettei ole odotetta­vissa
«rauhoittumista> ennenkuin
Ruhrin alue on täydellisesti eroi-tettu
muusta Saksasta:
Ruhrin eroittaminen merkitsee
Saksan elämän halvausta.
Essen. Ranskan valta lujit-tuu
tasaisesti Ruhrissa, halvaten
SSVcsan teollisen sydämen, pakot­taen
mahdollisesti Saksan hallituk­sen
polvilleen ja Vväksymään Rans
kan asettamat sotakorvaukset kol­mesta
kymmenen viikon-sisällä, jol­la
ajalla Ruhrin aljueen lakko Ijalvau
Saksan teoUisuu^elämän. '
Tarkat tutkimukset aseman suh-teien
osottaa, että Ranska tulee voit­tamaan
ja Saksa sitävastoin tulee
kärsimään Ruhrin teollisuuksien sei­sahtumisen
johdostja. *
Se että Ranskalla ön nyt hallus-siaan
Ruhrin alueen teollisuudet, ky­kenee
se katkaisemäah Saksalta kai­ken
hiilen, teräksen ja raudan.
Pelkoa Yhdysvaftain sekaantumi­sesta.
Kaivosten pysähtyminen väliaikai­sesti
on estänyt Ranskan ^saamasta
koksia jä hiiltä, mikä voisi pitem­män-
i)äälle jatkuen aiheuttaa Loth-ringissa"
olevat ranskalaiset teräs-sulimot
pysähtymään,' mutta Rans­ka
on kasannut riittävästi hiiltä,
voidakseen päästä talven ylitse.
Ainoa huolestuttava seikka on
^Ranskalle, heikko pelko Yhdysval­tain
sekaantumisesta.
Ranskaa n'imittäin:,.hiukan peloit-taa,
että yleislakon sattuessa ja
elintarpeitten loppuessa Ruhrista;
saksalaiset työläiset joutuisivat tais­telemaan
ranskalaistien sotilaitten
kanssa, ja että Anierika mahdolli­sesti
silloin^ protesteeraisi, jä täl­laisen
^protestin olisi Ranska pako­tettu
ottamaan vakavalta kannalta.
Ranska tehnee kaiken Amerikan
luvalla.
Kuitenkin jotkut huomatut sak­salaiset'
ojettavat, että Poingare oh
tehnyt sopimuksen Yhdysvaltain
kanssa,; luvaten vahvistaa Washing-tonin
läivastosopimuksen, palkkiok­si
siitä, että Amerika antaa Rans­kalle'väpaaj^'
kädet Ruhrissa.
Tämän .oletuksen vahvistuksi huo-maatetaan,
ettei Saksa ole saanut
mitään tietoa Washingtonin halli­tuksen^
mielipiteistä sitten kuin Ruh­rin
valtaus alkoi.
Mitä Ruhrin valtaus merkitsee
Saksalle.
Kaikkialla myönnetään, että sa­malla
kun Ruhrin valtaus on vähän
enempi kuin poliittinen kysymys
Ranskalle, on. se Saksalle mitä tär­kein
talöudellineil kysymys, sillä
70 prosenttia Saksan hallituksen
rautateitten hiilestä on, tullut Ruh­rin
kaivoksista. Vaikkapa Saksa
ottaisi käytäntöön mitä tarkimman
riittiiviisti hiiltä rautatcittensä liik­keellä
pitoon, katuvaunujen, katu­valojen
ja teollisuuksiensa käynnis­sä
pitämiseksi. '
Ttiselta puolen Ranska myöntää,
että "he ovat tähän mennessä saa­neet
sangen vähiin .hiiltä ja koksia
Ruhrista. Ktiitenkin ovat he ryhty­neet
laajakantoisiin toimenpiteisiin,
muodostakseen ^ pajuneteistaan te­räksisen
kontrollin kaikkialla Ruh­rissa-.
.
Mitenkä lakko vaikuttaa.
Yksin lakkouhkauksetkin ottavat
ranskalaiset vastaan kylmästi, sa­malla
kuh saksalaiset pelkäävät sul­jettujen
kaivoksiensa' tiq^ttyvän ve­dellä
ja vahingoittuvan, joiden uu­destaan
käyntiin paneminen merkit­see
huomattavan- määrän liuden ko­neiston
^hankkimista piläantuneit-ten
sijalle. .
Lakkolaistenkin asema vaikea.
Kaivostyöläiset epäröivät tehdä
laajakantoisempaa ja .pitempiaikais­ta
lakkoa, koska se merkitsee Ruh­rin
croittamista muusta Saksasta
ja elämän halvaantumista, jolloin
Berliinin paperimarkka ei enään
maksaisi heidän palkkojaan. Päi^
vittäincn maksulista nousee 2,000,-
flOOjOOtiniOO paperimarkkaan mikä
makseta'an 600,000 kaivosmighelle
Työläiset pitävät mieluummin
tätkeänä saada palkkansa, tarvitse
matta silti nykyisin työskennellä
ankarasti, kuin mennä lakkoon, ris­keerata
palkkansa ja tulla tekemi­siin
ranskalaisten pajunettien ja
kuularuiskujen. kanssa..
Esimerkkinä tästä maiiiittakoon
rautatietyöläisten iikillisen lakon
päättyminen Dortniunjdiäsa, nämä
palaten työhön, kun huomasivat et­tä
elintarpeeet lakkasivat saapumas­ta.
.
Ruorin hiilituotanto alentunut.
: Tuotanto Ruhrissa on alentunut
vähintään 30 prosentilla. Mutta
ranskalaiset valmistuvat ottamaan
kaiken tuotannon haltuunsa, niin
pian kuin he ovat saaneet koneis­tonsa
sitä varten järjestetyksi, jät­täen
Saksalla ainoastaan Ylä-Slee-sian
hiilen, jonka tuotanto on, väin
1,000,000 tonnia kuukaudessa tä­mä
ollen peräti riittämätön Saksan
tarpeisiin.
Saksan asema on erittäin vaikea.
.Saksa voi tehdä tavattoman paljon
vaikeuksia Ranskalle, mutta samal­la
ei Saksa voi kestää vastarinnas­sa
kauan, koska se koituu ankarana
säästäväisyyspolitiikan, ei sillä ole .sen omalle talouselämälle.
Martyn vapauttaminen
Pariisista ilmoitetaan, että <Li-berte
» paljastaa koko sen rurnan
kulissintakaisen vehkeilyn, mitä on
harjoitettu ja yhä harjoitetaan, jot­ta
estettäisiin Marty saamasta am-nestia.
Poincaren amnestiaehda-tusta
vastaan ovat sekä sota- että
meriministeri, jotka uhkaavat erota
ministeristöstä, jos armahdus myön­netään.
Lisäksi taistelevat vanhoil­liset
parlamenttaarikot jokaista yri­tystä
vastaan ahmestlan toteutta­miseksi,
sillä verukkeella ,että <oli'
si rikos isänmaata kditaai^^ antaa
vapaus maankavaltajalle, julista-koonpa
kansa miten monta kertaa
tahansa, että Marty on vapautet-tava.>
' ' ,
*
Mutta samaan aikaan kun oman
ja vierai4!?n maiden raiskaajat,
pääoman v^aat ja lahtarismin-kan­nattajat,
jotka itse^rikkovat perus­tuslakia
ja «kaikkia muita lakeja,
milloin ma^petos taottaa heille
kiiltäviä kolikoita, samaan aikaan
painostaa maan sivistynciisto työ-^että hänkin puolestaan vaatii Mar-jtätekevän
kan.wn ohella Martyn
vapauttamista. Pariisilaisen tove-rilehden
monesti niainittuun kier­tokyselyyn
saapuu yhä uusi/ja uu­sia
myönteisiä vastauksia. Lahjak­kaat
kirjailijat, taiteilijat, vapaa­mieliset
poliiikoitsijat,^ Oppineet ja
mpt sivistyneet kansalaiset teroit­tavat
teroittamistaan,' että on vält­tämätöntä
seurata yleisen mielipi-»
teen ikäskyä. Vanha amiraali Gue-pratte
esim., joka tuntee Martyn
persoonallisesti, ihmettelee ihmette­lemistään
miksi ei kuulla kaflsan
ääntä ja vapauteta tätä , kunnian-miestä.
Kassatsiohioikeuden jäsen
Maurice Hersant vaatii hänen va­pauttamistaan,
ja kirjailija Flori-an-
Parmentier selittää juurta jak­sain
vapauttamiskantaansa lausuen
mni.: «On liian vähän sanoa, etk
kannatan hänen vapauttamistaan.
Olen niitä, jotka vaativat hänelle
sellaista hyvitystä, jonka hän ipybän
asian marttyyrinä ansaitsee.» Ja'
sorbonnelainen professori ja «Rans­kan
Vallankumoushistoriani kuului­sa
kirjoittaja, M. Aulard. huomaut­taa,
että on luonnotonta evStä sel-laiata
mitä «koko kansa tahtoo ja
tyn vapauttamista,, käsitys, jonka
«hangon artikkeleissaan ja neuvot­teluissa
' lakkaamatta lausunut jul­ki.
» • ^ H.
.Martyn tapaus kiinnittää erikoi-sesti/
kansainvälisen proletariaatin
mieltä sen takia, että hän on ensi-mäisiä,
jotka uljaasti nousivat Ve­näjää
vastaan Ifäytävää ryöstöso-taa
vastaan, ja jotka sekä ihmisyy­den
että laillisuuden kannalta oli­vat
niin järkähtämättömästi oike­assa,
ettei mikään lainopillinen tai
kiihkokansallinen sanainväännellys
voi asiaa muuksi niuuttaa. Suoma­laisille
työläisille on tapaus lisäksi
mielenkiintoinen ' sikäli, että Mar­tyn
esiintyminen vastaa tarkalleen
niiden suomalaisten toverien mje-,
nettelyä, jotka nousivat Karjalan
roBVosotaa vastaan, ja sen vuoksi
ovat saaneet jakaa Martyn kohta­lon.
Mutta Suomessa ei sen sijaan
«sivistyneiden» taholta kohoa aino­atakaan
ääntä kotoisten Martyjen
vapauttamisen puolata.
Moore käpyt pokku­roimassa
yiitus-herroja
Otta\va. — Vuotuisen Rapansa
mukaan Canadan Ammattijärjestön
lähetystö, jonka johtajana 'oli Tom
Moore, kävi ministeristön puheilla,
esittäen lainlaadinnallisen ohjel­mansa,
joka on huomattavan laaja,
joskin käsittäen samat vaatimukset
mitkä on pionta kertaa ennenkin
esitetty hallitukselle.
TyÖttömäin avustamiseksi lähe­tystö
kehoitti hallitusta panemaan
kiiyntiin kaikki mahdolliset yleiset
työt; yksityisten teollisuuksien kont
rollia siten, että hallituksen tahol­ta
^ehkäistään ulkopuolisen työvoi­man
paikkakunnille tuottaminen, ja
ehkäistävä työläisten vähentäminen
erinäisistä teollisuuksista ennen
kuin k{(ikkien työssäolevien työtun­nit
on suhteellisesti vähennetty. Yk­sityisten
työvälitystoimistojen pois­tamista
vaaditaan ja hallituksen ty<j
viilitystoimistojärjestelmän n i i den
sijalle perustamista.
Siirtolaisuuteei;., nähden lähetystö
kehoitti hallitusta muodostamaan
neuvonantokomitean, 'johon järjes­tyneen
-työväestön on saatava edus­tajansa;
siirtolaisuutta valvomaan
on asetettava erikoinen ministeri
tai sitten annettava siitä huolta­minen
työministerille; Englannin
hallituksen on tarkoin huolehdit­tava
sieltä lähtevistä siirtolaisista
ja tarkistettava kaikki ähtijät; siir­tolaisten
värväyksestä ei ole annet-i
tava mitään palkkiota yksityisille
agcnttuureille; teollisuuskeskusten
liikatyxivoiman tasaamiseksi on
maassa olevien työläisten maalle
siirtymistä ja maiden aButuksellc
aukaisemista kehitettävä ja edistet­tävä;
siirtolaisiin nähden on toi­mitettava
.tarkka terveydellinen sa­moin
kuin munkin tarkastus, ja jos
mahdollista, jo kotimaansa sata­massa.
Aasialaisten maahan pääsy
on kiellettävif.
i Lähetystö anoi myöskin 1919 par­lamentin
siirtolaislakiin hyviiksy-män
lisäyksen kumoamista, minkii
mukaan. brittiliiissyntyiset voidaan
ilman t u t k i n t o a karlioittaa
maasta. Edelleen vaaditaan «koh­tuullista
puhe- ja kok9ontumiHva-paiittaj.
ja että karkoitetuksii aijo-tuillc
annetaan lautakuntaoikeudcn
kuulu.stelu, ennen kuin heitä kar-koitetaan
poliittisista syistä.
Metsäpomot haluavat
syöttää margariinia
työläisille
Montreal Star kertoo Canadan
puutavaraparoonien kautta maan
kokoontuneen Montrealiin, jossa he
yhtenä ^tiirkeimpänä kysymyksenä
pohtivat oleomargariinin- syöttämis­tä
voin asemasta .• metsätyöläisillä,
Puutavarapohatat, jotka pitävät
konventioniaan loistavassa Mount
Royal hotellissa, hyväksyivät pää­tösponnen
jossa vaaditaan tämän
rasvan hyväksymistä lailliseksi ..i-jaisruuaksi
voin asemasta, Oleo-margariinia
on saanut myydä Oa-nadassa
vain väliaikaisella luvalla.
Mutta metsäpomot väittävät, että
on aivan välttämätöntä, että mai;
nittua rasvaa saa,syöttää työläisille
voin asemasta, koaka voi lienee hei­dän
mielestään liian hyvää J a liian
kallista syöttää työläisille.
Näin juttelevat nämä miljoona-pösöt,
joille metsämiehet ovat raa­taneet
suunnattomia riKkauksia.
Mutta herrain kieli taitaisi laulaa
huonosti, vähemmän ylistävästi ole-omargariinistä,
jos Mount jtoyalis-sa
tarjoiltaisiin tätä heidän ylistä-määnsä
rasvaa herroille metsäpo-moille,
voin asemasta. Taitaisi kon­ventioni
pian 'siirtyä johonkin toi­seen
hofelliin,'
Ei mitään sovitteluja ennen kuin
viimeinenkin ranskalainen sotilas
on poistunut Ruhrin alueetta.
Berliini. — Saksan hallitus on'
kieltäytynyt kohteliaasti mutta jyr­kästi
ottamasta vastaan Italian so-yittelutarjousta
Ranskan ja Saksan
välillä Ruhrin aseman suhteen.
*Kun Italian uusi lähettiläs, krei­vi
Bostari vieraili Saksan ulkovi-rastossa
pääministeri Mussolinin
määräyksestä, tarjoten Saksalle Ita­lian
palvelusta nykyisten Ranskan
ja Saksan .välisten riitaisuuksien
sovittelussa,- sai hän kylmän vas­taanoton.
Rooman tiedonannoissa oli jo ai­kaisemmin
viitattu, että Mussolini
olisi valmis sovitteluihin. Kreivi
Bostarille ilmotettiin t^ilhelmstras-sa
ettei Saksa ryhdy minkäänlai­siin
neuvotteluihin Quai d'0r8ayn
(Ranskan ulkoviraston) kan.ssa Rul
rin aseman suhteen. «Me emme
tule rieijvottelemaan Ranskan kans­sa
ennen kuin viimeinenkin rans­kalainen,
sotilas on poistettu Ruh­rista,
» ilmoitettiin Italian lähetti-läiiile.
Saksan, hallitus peruspeli kieltäy­tymistään
siten, «ttä hyväksymällä
l i i t t o laisten sovlttelutarjouksen,
Saksa vain antaisi tunnustuksen
Ranskan miehityksen oikeudellisuu­delle;
jota se el voi tehdä, koska se
on avointa rauhan sopimuksen rik­komista.
Ja toisekseen, Saksa ha­luaa
osottaa koko mailmalle, ettei
Ranska voi väkivfillallakaan ' saada
Saksalta enempää kuin mitä Saksa
On tarjoutunut suorittamaan. Sak­san
hallitus pyysi kuftenkln' Rrfelvl
B/jstarin lausumaan . pääministeri
Mussolinille «vilpittömät kiitokset»
tästä sovintotarjoi^ksesta. ^
Hallitus lupaa kann&tolMB"*^ ^XÖ*
Iäisten vastarinnalle, ,
Valtiokansleri Cuno on Jlmoitta-nut
/työväenjohtajille, että hallitus
tulee antamaan kaiken rahallisen ja
moraalisen ikannati|k8cnsa Ruhrin
työläisille niiiden vastarimnassa rans
kalaisia valtaajia vastaan.
iset ja belgia-ajettu
pois
enistä
Ontarion lainlaatija-kunta
kokoontunut
Tiistaina iltapäivällä avattiin On­tarion
viidennentoista lainlaatija-kunnan
neljäs istunto kaikilla mtio-dollisuuksilla
ja juhlallisuuksila,
joihin kuului myöskin «kruunun pu­he
». The Farmers Sun arvostelee,
että puhe oli täynnä kaikkea muuta
mutta ei maininnut paljonkaan, niis­tä
asioista mitä lainlaatijakunnassa
pitäisi tulla esille.
Sellaistahan sei^^ on herrain poli­tikoiminen,
t
Berliini. — Mynchenistä tänne
saapuneitten tietojen mukaan liit­tolaisten
kontrollikomissionin rans­kalaiset
ja belgialaiset jäsenet ovat
olleet pakotetut poistumaan väes­tön
vihamielisyyden painostuksen
vuoksi Mynchenistä. Väestö* pani
toimeen voimakkaita ranskalaisva-,
talsia miclenosotuksia. Joukko ih
misiä tunkeutui hotelleihin, misgk
ranskalaiset ja belgialaiset asusti­vat,
ilmoittaen hotellien omistajil­le,
että elleivät ranskalaiset ja bel­gialaiset
poistu 8 tunnin slsällii,
tullaan hotellit polttamaan. Hotel­lin
omistajat ilmoittivat väkijou­kolle,
että vieraat tullaart panemaan
pois jo samana iltana. Ja niin tiiy-tyi
, ranskalaisten ja belgialaisten
poistua.
Brittiläinen komissionin jäsen
protesteerasi karkoitusta vastaan,
sanoen, sen olevan rauhan sopimuk- '
sen rikkomista, ..josta söuraa anka­ra
rangaistus.
o ••• : •—;
Venäjän maatalous saa
teknillistä apua
Moskova. — Tänä kevännä tulee
Venäjän maanviljelyksessä työsken­telemään
2,000 traktoria. Sangen
todennäköistä on, että kahden vuo­den
kuluttua Venäjä tuottaa pal­jon
suuremmat määrät viljaa kuin
milloinkaan ennen.
Irlannin vapaavaltio
urheilee uusilla
telotuksilla
Dublin. — Kolme irlantilaista
tasvaltalaista telotettiin lauantaina
Dundalkissa, Lonth kauniissa 7a*
paavaltion viranomaisten toimesta.