Vapaus, July 5, 1962

              ';|:Sivu2 Torstaina,.heinäk. 5 p. — Thursday, July 5, 1962
INDEPENDENT LABORORGAN
OF FINNISH CANADIAN^
EstabllShed Nov: 6, 1917 , ' VAPAUS
(LIÖERTY) <
Bditor: W. Haöud: , „ , / < MMia^er: E. Suksi
T e l 9 P ^ ^ t ; Ö « I c e 08^4-42(14 - Edltorlal OS 4-4266
Published,tiirj!bfe''w^y^',Tuteaay8r and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd.; 100-102 .'Gbn St. West, Sudbury, Ontario. Canada.-
. J&SfiUiiifi addKssfBox 69
Advertl8ii«j«teS^Upöh'&i^pllcätiön, transTatlons free ofcharge,
Authörlsed as jsemnd 4\4sa: loa^U by tKe Post Office Department, Ottawa,
aäd f<tt pa>tti<*|'( of postage to cash. -
TILAUSHINNAT
Cänadassa: 1 vk. 48.00 « kk. $tiSS USAissa:
; " 3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9JW 6 kk. $4.80
1 vk! 0.50 6 kk. 6.26
Itsenafotyim^aja&s kummittelee
Luvaten Latinalaisen Amerikan nälkäisille miljoonille
"edistys-avustusohjelmansa" perusteella kaikkea muuta,
vaan ei niiden hartioilta poistumista, Yhdysvaltain' ulkomi­nisteriön-
(valtiödepörtmentin) - silmien edessä • kummittelee
jatkuva pelko "uuden Kuuban" synnystä.
^^^^ : L^ puolitoistasataa vuotta on Yhdysvaltain imperia­lismi
pitänyt Latinalaisen Amerikan maita taloudellisesti ja
poliittisesti määräysvaltansa alaisuudessa. "Tuloksena" on,
että••Mtirialäisen Amerikan maiden ^OO-miljoonaisesta asur
käsniäärästä elää 140 miljoonaa miltei maaorjuuden olosuh­teissa
„?amall'a kun peräti 100,000,000 henkilöä on vieläkin
lukutaidottomina.
Vuodesta vuoteen 1950—55 yhdysvaltalaiset rahamiehet
sijoittivat Latinalaisen Amerikan maihin pääomiaan noin
2,000 miljoonaa dollaria kiskoen samaan aikaar^ voitto-osin­koina
3,500 miljoonaa dollaria. Yksinomaan 1959 yhdysval^
taläiset Sijoittivat sinne pääomiaan 200 miljoonaa dollaria,
kiskoen voitoksi $775 miljoonaa dollaria, mistä summasta
meni Yhdysvaltoihin $575 miljoonaa.
V ; Times-julkaisun^ arvion mukaan Latinalaisen Amerikan
200 miljoonasta asukkaasta on 40niiljoonaa kaupunkien köy-hälistökorttelien
(slums) asukkaina. "Asiallisesti puhuen mis-sään
näissä köyhälistökortteleissa", sanotaan Timesin artik­kelissa,
ei ole vesijohtoja, sähkövaloja eikä jätteiden pois-kuljetuspalvelua
. . ."
Santiagossa; Chilessä oli kymmenkunta vuotta sitten 32,-
000 asukasta iköyhälistökortteleissa — nyt 200,000; Limassa,
Perussa ovat; köyhälistökorttelit kasvaneet muutamasta ko­justa
400,000 asukkaan hökkeliseuduiksi; Caracasissa, Vene­zuelassa
on köyhälistökortteleissa 250,000 asukasta samalla
kun Mexico Cityn 4,900,000 asukkaasta elää 1,5 miljoonaa
meksikolaisten oman sanonnan mukaan "kurj uusvyöljyk-keellä".
Tämä köyhälistökorttelien kasvu ja laajuus ei luonnol­lisestikaan
ole mikään yliluonnollinen ilmiö. Tosiasia nimit­täin
on että 1% prosenttia väestöstä omistaa 50% kaikesta
viljelyskelpoisesta maasta samalla kun talonpojat raatavat
maaorjien lailla $60 vuosipalkalla.
Missään muualla ei ole. nähtävissä yhdysvaltalaisen riis­ton
johdosta suurten kansanjoukkojen köyhyys niin räikeänä
kuin se näkyy Latinalaisen Amerikan eri maissa.
Meksikolainen viikkolehti'-'Siempre" julkaisi äskettäin
eräitä paljastavia tietoja siitä, kuinka Yhdysvallat kontrol­loi
Meksikon talouden avainasemia harjoittaen siten painos­tusta
Meksikon taloudelliseen ja poliittiseen elämään.
Mainitun lehden selityksen mukaan Meksikossa toimii
neljä ^yhdysvaltalaista suuryhtymää joista tärkein on Mor­ganin
rj^hmä; millä on sijoitettuna meksikolaisiin laitoksiin
5,272 miljoonaa pesoa eli 500,000,000 amerikkalaista dollaria.
Toisena ryhmänä mainitaan Du Pont, jolla on sijoituk­sia
17; meksikolaislaitoksessa, yhteensä 2,700 miljoonaa pesoa.
Kolmantena ryhmänä on First National City Bank, jolla
oh sijoituksia Meksikossa 2,323 miljoonaa pesoa. Neljäntenä
on Rockefeller-ryhmä, minkä sijoitukset nousevat_2,000_jnil-joonaan
pesoon. Meksikossa vierailleet canadalaiset, mukaan­lukien
monet Canadan suomalaiset, ovat aina ihmetelleet
Meksikon kansanjoukkojen suurta köyhyyttä ja niiden kur-juudeh
syvyyttä. Mutta harvemmat canadalaiset ovat tie-toisia,'!
siitä, miksi meksikolaiset miljoonat elävät niin alkeel­lista
ja kurjaa elämää. — Kysymys ei ole vain siitä, että
meksikolaisten kuten Latinalaisen Amerikan muidenkin mai­den
kansojen täytyy tuotta "ylivoittoja" ulkomaalaisille mo-nopolisteille;
eli imperialisteille^ vaan myös siitä, että nämä
ulkomaalaiset monopolistit haluavat pitää Latinalaisen Ame­rikan
maita sellaisina takapajuisina "takamaina" mistä on
saatavissa yhtäältä halpaa työvoimaa ja toisaalta kotimaisen
teollisuuden puutteen takia markkinoita amerikkalaisille
teollisuustuotteille.
Mutta kuten sanottu, tällainen tilanne aiheuttaa laaja­kantoista
tyytymättömyyttä Latinalaisen Amerikan maiden
patrioottien keskuudessa ~ ja siksi kummittelee Washing-toninisilmien
edessä ainainen mahdollisuus "uuden Kuuban"
kehittjrmisestä.
;Parlamentmjä8enten eläkkeet
v[iskonnollisilla vakaumuksillaan usein kerskuvat polii­tikot
ovat Raamatun opetusten kanssa samaa mieltä siinä,
että riihtä puivan juhdan suuta ei saa sitoa. Siitä johtunee^
että parlamentin • jäsenet ovat huolehtineet omista eläke­asioistaan
iliin,.että 14 niistä kansan tuomion saaneesta 91 :stä
häviölle joutuneesta parlamentinjäsenestä saa $3,000 suurui­sen
vQosieläkiceen. .Samansuuruinen eläke maksetaan kuu­delle
.^sellaiselle parlamentinjäsenelle, jotka eivät asettuneet
vastafliidetyissä vaaleissa lainkaan ehdokkaiksi. '
l^aadakseen tällaisen eläkkeen parlamentinjäsenet mak­savat
vuosittain eläkerahastoon $240 ja hallitus jnriaksaa sa­maan
tarkoitukseen vastaavan summan — ja kun heidän
tililleen kertyy täten säästäen $4,000 — silloin he ovat oi­keutettuja
saamaan $3,000 eläkkeeri.
Meillä el ole tietenkään mitään sitä vastaan, että parla­mentinjäsenet
saavat saädyU eläkkeen vanhuuden- eli
sadepäivien-varalle. Parlamentinjäsenille maksettavat eläk­keet
menevät, tuhat kertaa hyödyllisempiin tarkoituksiin
kuin-ne sadat ja tuhannet miljoonat dollarit mitkä ^^^^h^
taan>sodan Molokille,;sillä niistä eläkerahoista hyötyvät ai­nakin
jötki^t ihmiset perheineen.
Mutta kun parlamentaarikkomme ovat ilmeisesti sitä
mieltä, että eläkkeen .pitäisi olla $3,000 vuodessa, niin miten
herran/nimissä he voivat kuvitella, että vanhemmat kansa-raisemme;
Voivat tulla, t^ $65.00 kuukausieläkkeellä,
/ mistä'Jifköostuu vaivainen $480 vuositulo? Sellaisilla tuloilla
ei injfl^efn hintatason: vallitessa ei voida pitää vanhempien
Ylidysvaltojen ulkoministeri Dean MITÄ BRITEIfcLE LyVATTIIN
Ruskin äskettäisen Euroopan mat^
kan yhteydessä maailmanlehdistösr
s8 pohdittiin senasationsävyisesti
r i s t i r i i t o j a , ' jotka raatelevat Atlan­tin
sotaliittoa. Lontoolaisen Paily
Workerin päätoimittaja George
Matthevvs on valaissut näitä r i s t i r i i ­toja;
Moskovan Izvesti'm julkaise­massaan
kirjoituksessa. Lainaamme
siitä pääkohdat, joista näkyy, että
NATOn valtiot rakentavat todella­k
in Eurooppaan vaarallista turval­lisuutta
kuten Matthewsin kirjoi­tuksen
otsikko kuuluu.
LANSI-SAKSAN SUURI
SOTILASPARAATI
Englantilaiset lehdet julkaisivat
äskettäin uutisen tapahtumasta, jo­ta
ne nimittivät "Länsi-Saksan suu­rimmaksi
sotilasparaatiksi sodan
jälkeen".
Paraatin osanottajien rivistö o l i
30 mailin pituinen. Siinä oli enem­män
k u i n tuhannen autoa ja paljon
amerikkalaisia hyökkäysvaunuja M-
48 ja Honest John-ohjuksia. Siten
j u h l i t t i in vielä yhden länsisaksalai-sen
hyökkäysvaunudivisioonan luo­vuttamista
NATOlle. Divisioonan
luovutti Länsi-Saksan maavoimien
pääinsinööri kenraaliluutnantti Zer-bel.
Kenelle hän luovutti tämän divi­sioonan?
Toiselle länsisaksalaiselle
kenraalille — S p e i d e l i l l e , joka on
Keski-Euroopassa sijaitsevien NAT­On
maavoimien ylipäällikkö!
YLEISÖN
KIRJE
• N U I J A N U K U T U S " VAIKO
K U N N A N ELÄKE? .
Minä olen ajatellut usein kuinka
kohtalotoverit ovat hiljaa. Nyt on
eräs Jussi, ainakin samassa junassa'
kun tässä minäkin olen. Kannattai­sin
kovin Jussin ehdotusta, että
•'nuijanukutus" olisi aivan tarpeeksi
hyvä minulle, mutta kuinka sellai­sen
ukon kävisi, jos eukolle annet­taisiin
nukutus muutamiksi vuosik­si?
Silloin olisi sillä oikolla huo­lettomat
poikamiespäivät, kun elä­ke
tulee postissa kun apteekin hyl­lyltä
sillä aikaa kun akka nukkuu
mutta varjele luojaa, kun j o ku her­ra
pistää kamferttitukon sen nukku­van
akan nenän alle ja sanoa että
herääppäs misis ylös nyt on sinun
aika tullut, saat vanhuuden eläkkee­si.
Silloin loppuisi äijän hyvät poi­kamiespäivät.
Sitten olisi vielä toinenkin murhe
monella ukolla, jos olisi niinkuin
mieheni Beaverlakella luennoitsi
viime kesänä että huushollissa ei
kannata olla kun yhdet hyvät teko­hampaat.
Aijä tietysti mahtailisi
hampailla sillä aikaa kun akka nuk­kuu,
mutta varjele meteliä kun ak­ka
nousee ylös ja huomaa että ukko
onkin herrastellut hänen hampail­laan
ja hymyillyt nuorille tytöille.
Minä kun olen leski niin ei ole noi­ta
suruja, mutta jos joku sattuisi
tulla tänne minun mökilleni kun
minä olisin saanut sen nukutuksen
eikä -ne vieraat tietäisi mikä minua
vaivaa, niin voisivat päästä väärään
käsitykseen ja luulisivat että tuo
tummu nukkuu ' ryssänkirkossa".
Ei minulla oikein olisi aikaa nuk­kua,
täytyy mennä eteenpäin ja jol­lakin
lailla jatkaa sitä työtä kun
mieheltäni jäi kesken. Suuret liit­tojuhlat
ovat pian ja monenlaista
auttavaa kättä tarvitaan. Olisi
hauskaa jos me " l i i a n nuoret" koh­talotoverit
tavattaisiin siellä juhlis­sa
a Känsäkoura esittelisi meitä
toisilleen. Ottaisimme oman lip­pumme
ja marssisimme sen alla ja
vaatisimme eläkkeen meille "liian
nuorille".
Onnea juhlillemme ja kaunista
kesää kaikille toivoo
Tyttö-leski.
J A MITEN KÄVI
Kun NATO perustettiin, Bnglan-;
nin konservatiivit ja labour-puo­lueen
oikeistojohtajat uskotttelivat;
että se \)n vain ' puolustiisjärjestö"
ja että Englannin on liitjrttSväsii-hen
huolehtiakseen turvallisuudes­taan.
Myöhemmin alettiin esittää
muita perusteluja j a tärkein niistä
oli väite, että Länsi-Saksasta on
tehtävä NATOn jäsen, koska siten
voitaisiin NATOn välityksellä val­voa
saksalaista militarismia.
Kokemus on kuitenkin osoittanut,
ettei NATO vahvista Englannin
puolustusta vaan vieläpä vaarantaa
sen turvallisuuden. N A T O ei myös­kään
valvo LänsirSaksan militaris­mia
vaan on välikappale, jonka
avulla länsisaksalaiset militaristit
lisäävät asevarustelujaan ja vahvis­tavat
voimaansa.' Juuri NATOn vä­lityksellä
amerikkalaiset imperialis­tit
painostavat entistä enemmän
Englantia kietoen sen kylmään so­taan
j a pakottaen sen tukemaan
länsisaksalaisen militarismin pyrki­myksiä.
^
Amerikkalaiset sotajoukot j a i l ­mavoimat
ovat jo monia . vuosia
miehittäneet molemminpuolisen so­pimuksen
mukaisesti Englantia.
Englanti on nyt muuttunut amerik­kalaisten
ydinaseilla varustettujen
oh usten laukaisukentäksi. Se mer­kitsee
ettei Englanti ole lisännyt
turvallisuuttaan vaan on päinvas­toin
vaarantanut sen enemmän
kuin koskaan ennen koko historian­sa
aikana.
HAt|4TiJS:;KU0LEMAN^
KAUn^AANA : ,
N A T O n ' neuvosto:: painosti Atee­n
a s i ' i i n ^ i a n t i a ' 1^
Saksassa sijaits^yieh englantilaisten
joukkojien vjahvuuttaijehsia 55 tur
hanteeii, Jsitten/M ti^^^^^
puita 75 tuhanteienjnieheeh. Tämä
kysymys on ollut jo pitkän aikaia
riitskapulana. Joukko: eil pitäminen
Länsi-Saksassa maksaa Englannille
73 iniijponaa puntaa vuodessa, mikä
rasittaa suuresti muutenkin vai­keuksiin
joutunutta Englannin' ta­loutta;
Pyrkien ratkaisemaan tämän
rahataloudellisen ongelman Englan­nin
hallitus teki häpeällisen sopi­muksen
länsiisaksalaisten militaris­tien
kanssa pyytäen näitä ostamaan
jc^ka vuosi Englannista aseita 54
miljdonah'puhhan arvosta,
Aseiden kauppiaita on jo kauan
nimitetty kuolemanJkauppiaiksi. Nyt
Englannin hallitus bn itse muuttu­nut
kuplemahkauppiaaksi pyytäes­sään
niitä, jotka pommittivat Eng­lannin
kaupunkeja toisen maail­mansodan
aikana, ostamaan Englan­nilta
lentokoneita, pommeja jä
hyökkäysvaunuja,
RISTIRIIDAT NATOssa
E i tietenkään pidä luulla,: että
NATO bn yhtenäinen järjestö, jon^
ka jäsenet työskentelevät 'veljelli­sessä
sovussa''. Se on rosvojen liit­to.
Ja rbsvo'en keskuudessa' ei ole
rehellisyyttä kuten sananlasku väit­tää.
Siiitoinaavallat, jotka hallitsevat
NATOssa, riitelevät keskenään Jciih-
^keästi. Yhdysvaltojen ja Länsi-
Päätökset tehdään Washingtonis. Saksan imperialistit eivät aio käyt-
Lontoossa. Eikä tarvita tää NATOa ainoastaan hyökkäysvä-lineenä
sosialistista maailmaa vas­taan,
vaan pyrkivät hidastamaan tä­män
sotaliittoutuman avulla myös
siirtomaakansojen kansallista va­pautumista:
vistaa omia
Suuren ffirsnn
,i!^9ti, Iiän8i^ftk9a.w Lähsis^k-sfalaiselle
teolUsuusmagn&atlUe AI*'
frl^d Kruppille o^ myönnetty vuo­s
i lisäaikaa jättimtimMlsen teräs- ja
hllliyhtiönsä myyntiä varten, ilmoi­tettiin
Essenissä perjantaina.
Lykkäyksen myönsi neljän vallan
komitea, joka muodostettiin pane­maan.
.toimeen liittolaisten sodan
tekemän päätöksen sillä
myymään jätti-läisyrityksenaä.
Komitea, johon
kuuluu yhdysvaltain, Englannin,
Ranskan ja Länsi-Saksan edustaja,
päätti lisääjästä' äskettäin Zyrichis-sä
pitämässään kokouksessa, ilmoit­tavat
asioista pedllä olevat piirit.
Liittolaisten määräys Kruppin
jättiläisyhtiön myymisestä perustuu
Nyrnbergin kansainvälisen tuomio­istuimen
päätökseen. Tämä tuomio^
istuin aikoinaan tuomitsi Saksan
sotarikolliset.
Uusi määräaika päättyy heinä­kuun
31 päivänä 1963.
jälkeen
Krupp määrättiin
Sartren ajatuJcsia:
MöskoVaJ ^ Kön^essiA tehtävk-^V Sarire 6anoi;''feVtg''M^
kansalaistemme sielua ja ruu­mista
yhden tomumajan puit­teissa.
Parlamentaarikkomme
tietävät tämän ja siksi olisi
heiltä vaadittava vanhuuden-eläkkeiden
korottamista vähin­täin
sataan dollariin kuukau­dessa
eli vaivaiseen kolman­nekseen
^^iitä, minkälaista elä­kettä
parlamentinjäsenet pitä­vät
omakohtaisesti välttämät­tömänä
ja tarpeellisena. Se ei
ole totta totisesti paljon vaa­dittu.
Sitä paitsi, kun parlamentin-jäsenillä
on tilaisuus saada pal­jon
lyhemmästä toimikaudesta
itselleen kolmentuhannen dol­larin
vuosieläke, heidän luulisi
pitävän vähintäin kohtuullise­na
ja asiaankuuluvana sitä, et-^
tä eläkeikärajaa yleensä alen­nettaisiin
— että $100 kuukau­sieläkettä
annettaisiin kaikille
60' vuotta täyttäneille naisille
ja 65 vuotta täyttäneille mie­hille.
sa eikä
ihuuta kuin että joku amerikkalai­nen
lentäjä tai komentaja menettää
tasapainonsa, kun Englanti joutuu
ydinasesotaan, jossa se voidaan tu­hota
kokonaan. Mutta amerikkalai­set
eivät katso tämänkään riittävän.
He tahtovat' luovuttaa Englannin
iänsi-saksalaisten militaristien käyt­töön.
Tässä tarkoituksessa Yhdys­vallat
turvautuu NATOn välitykr
seen. .-^
H I T L E R I N PERILLISET
PÄÄSSEET ENGLANTIIN
pnglannin hallitus suostui viime
vuonna luovuttamaan Länsi-Saksal­le
tukikohtia hyökkäysvaunudivi
iioonien harjoituksia varten. • Hitler
ei pystynyt toisen maailmansodan
:iikana nousemaan maihin Englan­nissa.
Sitä vastoin hänen perillisil­leen
on : annettu tilaisuus tuoda
hyökkäysvaununsa Englannin maa­perälle
ja Bonnin panssarivoimat
ovat jo useiden kuukausien aikana
harjoitelleet Walesissa. Se on ai-leuttanut
suurta suuttumusta pai­kallisen
väestön keskuudessa. Eng-iantilaiset
ovat järjestäneet joukko-mielenosoituksia
ja lukuisat järjes­töt
ovat hyväksyneet vastalauseita
saksalaisten mahantulon johdosta.
Työväenpuolueen konferenssissa
hyväksyttiin - lokakuussa vuonna
1961 päätöslauselma; .lossa tuomit­tiin
hallituksen päätös saksalaisten
maahantulosta ja vaadittiin sen ku^
moamista. Mutta työväenpuolueen
oikeistojohtaja Gaitskell esiintyi
konferenssin päätöstä vastaan ja
lausui: "Me olemme nyt liitossa
Länsi-Saksan kanssa. Päätöksen te­ki
tämä liitto (NATO), j a meidän
olisi vaikea löytää perusteluja tor-juaksemme
saksalaisten joukkojen
maahantulon ilman, että se merkit­sisi
niiden diskriminaatiota.''
Siten työväenpuolueen johtajat,
jotka puhuivat ensin "NATOn väli­tyksellä
harjoitettavasta saksalais­ten
militaristien valvonnasta", ovat
nyt siirtyneet pohdiskelemaan kysy­mystä
miten voitaisiin olla diskri­minoimatta
näitä militaristeja. Ol­lakseen
loogisia he päätyvät pian
vaatimukseen, että länsisaksalaisiile
militaristeille on annettava ydin­aseet,
koska niiden kieltäminen
olisi "saksalaisten dsikriminointia".
LÄNSI-EUROOPAN SUURIN
SOTILASVALTA
He haluavat myös vah-asemiaan
imperialisti­sen
kilpailijansa Englannin kustan­nuksella.
.
Sen lisäksi on olemassa suuria
erimielisyyksiä strategiasta. Ame­rikkalaiset
tahtovat muodostaa Län-si-
Eurooppaan yhtenäisemmät ase-vbimat.
Englantilaiset ja ranskalai­set
vastustavat sitä. koska se vaatii
niiltä lisäjoukkoja.
Ranskan de Gaulle tahtoo muo­dostaa
omat ydinasevarastonssa
huomatessaan, että amerikkalainen
politiikka ei aina ota huomioon
Ranskan imperialismin etuja; Ame­rikkalaiset
tahtovat saada Englan­nin
luopumaan omista ydinaseistaan
ja luottamaan amerikkalaisiin. Eng­lantilaiset
konservatiivit tekevät
vastarintaa ja koettavat torjua val­tameren
takaa tulevaa painostusta,
koska he pelkäävät muuten aseman­sa
heikkenevän. Vaikeuksissa joi­ta
Englanti kohtaa pyrkiessään "yh­teismarkkinoiden"
jäsenyyteen, ku­vastuvat
myös NATOn sisäiset risti­riidat.
Pysyessään NATOn jäsenenä Eng­lanti
.'outuu kansalliseen onnetto­muuteen.
NATOn politiikka vahin­goittaa
sekä Englannin taloudellisia
että poliittisia etuja ja vaarantaa
sen turvallisuuden.
E N G L A N N I N EROTTAVA
NATOsta
Iso-Britannian kommunistinen
puolue hyväksyi viime vuonna pitä­mässään
27. edustajakokouksessa
päätöslauselman, jossa sanotaan:
"Kommunistinen puolue on ame­rikkalaisten
hallitseman NATOn
sotilaallisen l i i t on syntymisen ensi
päivästä alkaen vastustanut tätä liit­toa
ja järjestänyt laajaa kamppai­lua
sitä vastaan. Tervehdimme si­tä;
että Englannissa aletaan yhä
enemmän ymmärtää vaara, johon
NATO johtaa sen, ja selitämme, et­tä
todellinen maanpuolustus vaatii
Englannin eroamista NATOsta ja
muista sotilasliitoista ja siirtymistä
uuteen politiikkaan, joka perustuu
rauhanomaiseen rinnakkaisoloon.!'
Sellaisen uuden politiikan vaati­mus
saa kannatusta yhä laajemmilta
kansalaispiireiltä, koska NATOn
Englannille .'a rauhan asialle ai­heuttama
uhka käy jatkuvasti en­tistä
ilmeisemmäksi.
nä on löytää uusi tie ja uudet muo­dot
taistelussa rauhan: puolesta.: On
kieltäydyttävä. vanhoista tavoista ja
menetelmistä, joihin on pesiytynyt
turha < retoriikka, lausui ranskalai­nen
kirjailija-filosofi Jean-Paul
Sartre Moskovassa heinäkuussa p i ­dettävässä
rauhankongressista, jo­hon
l(irjailiia. itsekin ;pdallistuu;
Sartre vierailee; parhaillaan Neu­vostoliitossa.
Itse sana rauha, Jiuolimatta siitä
että se on kaunis, on kuitenkin abs^
traktinen silloin' k un kysymyksessä
on; fT^eistarilsunta,: joka f o n kon­kreettinen
prosessi ja jonka-puo­lesta
kansojen on taisteltava, Sartre
jatkoi.
- Sartre esitti ioivomuksenaan, et­tä
kongressissa laadittaisiin / käy­tännölliset
ratkaisuesitykset, joilla
o l i s i suuri merkitys taisteltaessa
aseistariisunnan puolesta. Hän ko­rosti,
ettei voida eikä enää saakaan
rajoittua julistakselliseen asevarus­telun
ja sodan tuomitsemiseen ku­ten
aikaisemmin on tehty. Nyt vaa­ditaan
päättäviä toimenpiteitä.
— Kulttuurin edustajilla on suu­ria
tehtäviä edessään, sanoi Sartre.
— Meidän päivinämme koko kult­tuuri
on myrkytetty kylmän sodan
aatteilla. Sotaisia päämääriä palve­lemaan
on asetettu myös useat tie­teen
haarat. Näin ei voi enää jat­kua.
,
dottamaan^kutsuttavaksi koolle eri­tyisen
: kulttuurialan, maailmanko-kouksen.
* Tässä kokouksessa kes­kusteltaisiin
siitä, imitenv kulttuu­r
i l l e voitaisiin vpalauttaa yleisinhi­milliset,
humaaniset piirteet, miten
maailman kulttuurin edustajat voi­t
a i s i i n ' yhdistää yhdeksi kokonai­suudeksi
taisteluun jauhan j a ' edis^.
tyksen puolesta.
Sartre tuoni||[tsi julistukset j a ko-,.
rulauseet. ~ Ön parempi Mitä vät
hemmän n^nulta %sytäln»^^^^^ te <
lenkö rauhan puolata, -hän' sanoi.
Leningradissa näin o r o i n s i l m in
ihastuttavat valkeat yöt, näin Push­kinin
kaksintaistelupaikan j a Dos-tojeviskin
kotimuseon. Kysykää miä-luunitnin:
ovatko nämä nähtävyydet
minulle rakkaat^ n i in vastaan myöjn-tävästl;
Aikaisemmin sodan seu­raukset
liittyivät ajatuksissani ai­noastaan
Ranskan sivilisaation tu­hoamiseen.
Nyt minulla öli- mahdol­lisuus
tutustua pieneen, muttar hy­vin
vanhaan venäläiseen Rostov-
Jaroälavskin kaupunkiin.: Se on
ihastuttavimpia näkemiäni kaupun­keja.
Olen täysin vakuuttunut siitä,
että joicainen, joka tulee tutustu­maan
tähän tarumaiseen kaupun­k
i i n , sanoo ilman tarpeettomia ky­symyksiäkin:
E n halua että Rostov
tuhottaisiin.
Festivaalin vastustajat
ovat menettäneet pelin
Helsinki (KU) ^ Vain kuukausi
on aikaa maailman nuorison suuren
tapaamistilaisuuden alkamiseen
Helsingissä. Nyt voidaan todeta^ et­tä
festivaalinvästainen kamppailu,
johon oikeistopiirit — lähinnä ko­koomuspuolue
ja sosdem puolueen
eräät johtajat ryhtyivät, on epä­onnistunut.
Lehtemme keräämät
tiedot osoittavat, että festivaalin-vastustajien
ohjeita ovat seuran­neet
vain muutamat äärioikeiston
johdossa olevat laitokset ja järjes­töt.
Suurin osa erilaisista laitok­sista,
joiden puoleen festivaalival
misteluissa on käännytty, ovat suh­tautuneet
järjestelyihin asiallisesti.
Festivaalin vastustajat ovat toden­neet
suunnitelmiensa romahtaneen^
S A L A I N E N VASTAKOMITEA
Jo silloin kun päätös maailman
nuorison ja ylioppilaiden festivaa­lin
järjestämisestä Helsingissä teh­tiin,
kertoivat silloisen Honka-liiton
puuhaajat perustaneensa oikeisto­laisen
yhteisen. salaisen "antifesti-vaalikomitean",
joka asetti tehtä
väkseen festivaalivalmistelujen vai­keuttamisen.
Salaisen komitean
johtavista henkilöistä on julkisuu­dessa
mainittu kokoomuksen nuor­ten
pääsihteeri Pentti Pusa ja sos­dem.
nuorison keskusliiton varapu­heenjohtaja
Pauli Burman. Vasta-työn
innoittajina ovat koko ajan ol­leet
kokoomuksen j a ^osdem puo
lueen eräät johtajat, joiden mieles­tä
nuorison kansainvälinen kanssa­käyminen
on pahasta.
Komitea pyrki ennen kaikkea sii­hen,
että mahdollisimman monien
juhla- ja huvihuoneistojen, ravinto­lain,
hotellien, matkustajakotien ja
muiden julkisten laitosten omista­jat
ja niiden hallintoelimet kieltäy­tyisivät
yhteistyöstä festivaalin jär
jestäjien kanssa. Erityisesti komi­tea
kohdisti toiveensa siihen, että
helsinkiläiset teatterit saatettaisiin
sen kehotuksesta korjauksen alai­siksi
nimenomaan festivaaliaikana
ja että myös Helsingin kaupungin
viranomaiset tottelisivat sen boi-kottikäskyjä.
Samanaikaisesti kaik­kia
nuorisojärjestöjä kehotettiin
pysyttelemään syrjässä festivaali-valmisteluista.
EPÄONNISTUIVAT
Nyt voidaan todeta, että salainen
komitea teki virhelaskelmia, sen
tavoitteet ovat jääneet toteutumat­ta
— huolimatta uhkailuusta, pai
nostuksesta ja runsaasta rahankäy­töstä.
Kansan Uutisten kokoamien tie­tojen
mukaan festivaalijärjestöt
ovat saaneet järjestetyiksi kuntoon
seuraavat tärkeimmät valmistelut:
— Festivaalijärjestöt ovat teh­neet
vuokrasopimuksia niin monien
teatteri- ja juhlasalien Vuokraami­sesta,
että festivaalin kulttuurioh­jelma
voidaan toteuttaa supistamat-tomana.
— Helsingin kaupungin myötä
vaikutuksella on festivaalivieraiden
majoitus saatu tyydytävästi järjes­tetyksi.
Myös ruokailusta on sovit­tu
pääkaupungin ravitsemusliikkei­den
kanssa.
— Stadion J a useat puistot on
vuokrattu -festivaalin ulkoilmatilai­suuksia
varten.
K A N S A L L I S T E A T T E R I N J A
M E S S U H A L L I N " L I N J A"
Löytyy sentään muutamia laitok­sia,
joiden johtoelimissä oikeiston
salaisen komitean epäkansallinen
toiminta on saanut vastakaikua.
Sellainen on mm. Kansallisteat­teri,
jonka johto on katsonut "re-monttisyiden"
olevan niin painavia,
että laitos ei avaa oviaan festivaa
Iin erittäin korkeatasoiselle kult­tuuriohjelmalle;
Kansallisteatterin
suuren teatterin korjaus on todel­linen,
mutta teatterin johdon ker­rotaan
laajentaneen: sen koskemaan
myös "pientä puolta", missä tiet­tävästi
ei tarvittu korjauksia. Sa-_
manlaisen päätöksen lienee tehnyt
myös' Suomen Messut, jonka käy­tettävissä
oleva Messuhalli, jota ta­vallisesti
käytetään kansainvälistä
yhteistyötä edistäviin tarkoituksiin,
on nyt sulkenut ovensa nuorison
suurelta tapaamistilaisuudelta. Oi
keiston neuvoja on seurannut myös:
Helsingin yliopisto,, jonka vanhoil-lin^
p johto ei halua nähdä kaikista
maanosista saapuvien .'opiskeluaine
tapaavan yliopiston suojissa. J a sa­malla
tiellä äärimmäisyyksiin kulki
Ylioppilaslehden julkaisijan H Y Yn
hallitus, joka on tehnyt päätöksen,
olla julkaisematta festivaalin mak­sullisiakaan
ilmoituksia.
Omalaatuista poliittista uskolli­suutta
oikeistolle osoittavat myös
eräät pääkaupunkilaiset hotellin­omistajat,
jotka ovat kieltäytyneet
majoittamasta festivaalin arvoval­taisia
kutsuvieraita ja k u l t t u u r i k i l ­pailujen
tuomaristojen jäseniä huo­limatta
siitä, että hotellivaraukset
on tehty jo kauan sitten;
Nämä muutamat kielteiset: esi­merkit
osoittavat tietenkin, että
maastamme löytyy piirejä, jotka
ovat valmiit tukemaan oikeiston
maamme arvovaltaa loukkaavaa po­litiikkaa
eivätkä halua antaa edul­lista
kuvaa maastamme tänne saa­puville
maailman nuorison edusta­j
i l l e . Onneksi tällaisia piirejä on
perin vähän j a niiden kannatus su­pistuu
jatkuvasti. Suomen kansa
tuntee elävää mielenkiintoa ystä­vyyden
ja rauhan juhlaan saapu
vaa nuorisoa kohtaan — sen tulevat
lähestyvät festivaalipäiyiät osoitta­maan.
PÄIVÄN PAKINA
Likainen business ja "helppo raficaisu"
Länsi-Saksalla on jo nyt suuret
isevoimat, joiden miesvahvuus ko­loaa
vuoteen 1063 mennessä puo
leen miljoonaan, kuten Bonnin so-aministeri
Strauss on ilmoittanut.
Daily Telegrafin mukaan se muut­taa
LänsisSaksan "suurimmaksi so­tilasvallaksi
Länsi-Euroopassa''. Sil-ä
tavalla NATO "valvoo" Länssi-
Jaksan militarismia.
Työväenpuolueen oikeistojohta­jien
kannatuksesta innostunut kon­servatiivinen
hallitus menee tällä
;iellä yhä pitemmälle. Se on suos­tunut
tuomaan lisää länsisaksalaisia
hyökkä^aunudivisioonia Englan­tiin.^
•
Ateenassa pidetyssä NATOn neu-
/oston istunnossa sovittiin, että
USA antaa NATOlle viisi sukellus^
venettä, jotka on varustettu ydin-aseohjuksilla
ja sijoitetaan tuki­kohtaansa
Englannin rannikkovesil­le.
Tämä merkitsee, että entiset nat­sit
tulevat pitämään sormensa Po-laris-
ohjusten laukaisunappulalla
Englannin rannikolla. Länsisaksa­laiset
kenraalit ja amiraalit .osallis'
tuvat päätöksiin, jotka voivat joh­taa
Polar isohj usten käyttöön Neu­vostoliittoa
vastaan.
Viitaten siihen tosiasiaan, että Cä­nadassa
ei ole yhdysvaltalaismallista
"epä-canadalaista toiminta tutkivaa
komiteaa", kesäkuun 18 p:n. "The
Financial Post" ilmaisee mielipiteen
- ja raskauttavia todisteita mieli­piteensä
tueksi siitä — että amerik­kalaisyhtiöt
ovat laajentaneet mc-carthylaiaen
noita jahtinsa tällekhi
puolen rajaa.
"The Financial Post" selittää:
"The Retall Credit Company on
yksi rikkojista. Se on amerikkalai­nen
firma, jolla on haaraosastoja
CanadQssa. Se valmistaa vakuutus­yhtiöille
Ja muille asiakkailleen r a ­portteja
henkilöistä. Jotka hakevat
vakuutusta, työpalkkaa tai luottoa.
"Äskettäisessä kirjeessä, Joka on
lähetetty työpalkkaa anoneen mie­hen
naapureille Ja entiselle työnan­tajalle,
se" (mainittu liike — K ) tie­dustelee
miehen "luonteenominai­suuksia"
Ja "haluttavaIsuutta turval­lisuusriskin
kannalta". .
"Sen esittämä yksi kysymys on:
'Pidettiinkö henkilöä (työpalkan
anojaa — K ) patrioottisena Ja lo­jaalisena
kansolaisena? Jos el, ol­kaa
hyvä Ja antakaa yksityiskohtai­sia
tietoja hänen katsomuksistaan ja
toiminnoistaan.' '
"Siinä on mainio esitys vakoilun,
skandaalijuttujen levittämisen ja
panettelun harjoittamiseksi. Täten
saatujen tietojen arvo on lähellä
nollaa. Mutta se vahinko, minkä ne
(sellaiset tiedot) voivat henkilön
maineelle Ja käriirille aiheuttaa,
ovat arvaamattomia. Ja hän el voi
sitä mitenkään korjata.
"Canadalaiaille voidaan hyvin,
antaa Gellalnen neuvo, että heidän
ei pidä antaa minkäänlaisia vas­tauksia
näihin mccarthylaislin ky­symyksiin,
joita voidaan niin hel­posti
väärinkäyttää mustamaalauk­sen
Ja suoranaisen vääryyden hy-.
vaksi." — (Tummennus allekirjoit­taneen.)
Hyvin asiallisesti sanottu eli k i r ­joitettu,
vai mitä arvelette?
"The Financial Post" on lilkemies-maallman
äänenkannattaja yhtä
paljon Ja samoilla perusteilla kuin
tämä meidän lehtemme Vapaus on
työtätekevien äänenkannattaja. S i i ­tä
Johtuu, että meidän lehtemme el
voi kovinkaan usein liittyä Postin
kannanottoihin.
Mutta tässä on asia, jossa kanna­tamme
"Financial Postin" ehdotus­ta
sataprosenttisesti. Kun amerikka­laiset
firmat ^ Ja ikävä tunnustaa,
sikäläisten byrokraattien kontrolloi­mat
vissit ammattiyhdistyksetkö —
yrittävät levittää täällä mccarthy-laista
myrkkyään, slllohi on parasta
kääntää moisten kysymysten esittä­jille
Inhoten Ja halveksien selkänsä.
Meillä on täällä kotoisissakin pii­reissä
enemmän kuhi omiksi tar­peiksi
mustia taantumusvohnla, :jol-,
den "tavaramerkkinä" on punakau-hun
lietsonta Ja kunniallisten ihmis­ten
mustamaalaaminen. Joten ame­rikkalaisia
mccarthyisml-myrkyn
kaupu.«te]iJ6lta ei täällä, todellakaan
tarvita. z-:.,.^ ^
Toisin kuin talouskysymyksissä se­kä
; kansalaisvapauksia koskevissa
asioissa, kysymys sodasta tai rauhas­ta
on nykyaikana sellainen linjan j a ­kaja,
että äe hyppii usein luokkara­jojenkin
yli. Canadalalssyntylneh
miljonääri C. Eaton on ehkä yksi
tunnetuin esimerkki siltä, miten
suurkapitalistikin vastustaa aktiivi­sesti
sotaohjelmia nimenomaan oman
luokkaetunsa takia koska hän
katsoo, että vain rauhan sataminen
^takaa kapitalistienkin säilymisen.
Sellaisille viisaille kapitalisteille
on syytä nostaa hattua vaikka oli­simme
kuinka eri - mieltä heidän
kanssaan Joistakin toisista asioista,
Tässä mielessä kiintyi myönteinen
mielenkiintomme erään liberaalisen
(Britanniassa) lordin, lordi Rean
esittämään tavallista "yksinkertai­sempaan"
ehdotukseen niille, jotka
haluavat ihmiskunnan tuhoa. Lordi
Rean kerrotaan JärkeiUeen seuraa­vaan
tapaan:
"Me Joko hyväksymme ydhiaseet,
tai emme niitä hyväksy.
"Jos emme hyväksy niitä, me em­me
halua niitä.
".7os me hyväksymme ne, siltoin
meidän -tarkoituksemme on käyttää
niitä, tai meidän tärkolti&semme el
ole käyttää niitä.
"Jos emme aio käyttää niitä, me
emme tarvitse niitä.
^-Jos me aiomme käyttää niitä, me
tulemme ampiunaan . ensimmäisen
laukauksen tai vihollinen ampuu en­simmäisen
laukauksen.
"Jos vihollinen ampuu; ensimmäi-f
sen laukauksen, me tulemme miltei
kaikki kuolemaan, heti; silloin emme
tarvitse ydinaseita. _
"Jos me ammumme ensUnmälsen
Taukauksen, silloin tulemnie saamaan
vastaiskuja; slllohi tulemme miltei
kalkki kUQlemaan --^ eivätkä > ydin-;
aseet enää meitä kiinnosta. ' •••
"Loppuyhteenveto, minkä (Britan­nian)
hallitus tästä kaikesta vetää,
on sc, että kaikilla! pitäisi olla^pa^
Jon enemmän ydinaseita.
'Taljon halvemirf Ja yk»lnker-,
talsempi keino sanian topputnlbk-sen
«MvuttämisAsl olisi se^; että
me, päätämme kaikin hypätä tähft
iltana' mereen."
Ja niin kaiketi asia loppukädessä
on, ci vain brittiläisten va^in myös
canadalalstenkin kohdalta r - Ja vä­hän
muuallakin.
— Känsäkoura.