Vapaus, August 3, 1922

              ikpiii
Bfm2 Torstaina, elokuuii 3 p. — Thursday AagHst 3.
SlaaadsD finomalsisen työväestön äänenkannattaja, ilmeo-tSfjf
Sodburyssa, Onx., joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO, J. W. SLUP
^[jpstaava toimittaja. Toimitu£aihteeri_.
I
I:.
f
VAPAUS
(Liberty) , , „ .
The only organ of Finnish WorkcrB in Canada, Pob-i
i ^ d in Sudbury, Ont., every Tuesday, "niursday and
Eitarday. ====r==s
Advertising retes 40c per col. inch. Minimum cnarge
for single iiisertion 75c. Discount on standing advertise»
snent. The Vapaus is the best advertising medium among
Ä e Finnish People in Canada.
'Umotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c.
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä jlmotuksista;
joiden teistiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva,
alennus, Kuoloilmotukset ,$2.00 kerta ja 50c. lisää
jokaiselta muistovärsyltäj nimenmuutosilmotukset 50c.
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset ?2.00 kerta,
I3.Ö0 «kaksikertaa; syntymäilmotukset ?1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmo^ukset 50c. kerta, $1.00 kolme­kertaa,
— Tilapäisilrootuksista pitää raha seurata mu­kana.
• •
1'
• •./ TILAUSHINNAT:
Canadatm^yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
01.50 Ja yji^ kk. 75c.
Ifhdy^altoihln ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
18.00 ja/kolme kk. $1.76.
-TöäuLMa, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään.
jplfei-Vsianiiesten joillg on takaukset.
/Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
I«ö}^e St., Puhelin 1088. Postiosote:
ffla;,69, ' Sudbury. Ont
Joa ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Idrjeeseenne,' kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoonallisella
nimePä.
J. V. KANNASTO, Liikkenhoitaja,
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
BBcönd class matter,
.tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3, ' '
Valtioitten velat
Vanhojen velkasitoumuksien tunnustaminen on kai-ken'"(
luolon pohja kauppamaailmassa, opetti kapitalis-tiiiefj
maailma Neuvoslo-Venäjp Genovassa Lloyd
Georgen suun kautta,
•Mutta kuinkas sen asian kanssa oikeastaan on? Me
luehime nykyään joka päivä sanomalehdistä, kuinka
Europan kapitalistimaat puhuvat yhä lisääntyyällä pai­nolla
siitä kuinka on mahdotonta ajatellakaan maittan­sa
vahiovelkojen maksamista. Ja koska niin on asian
laita — niinkuin se onkin — ei ole muuta keinoa kuin
unohtaa ne, kuitata ne maksetuiksi,
Venäjän taloudellisen elämän
uudelleen rakentaminen
Yli neljä vuotta mailinan ensimmäistä työläisten
tasavaltaa vastaan koko mailman kapitalisliluokka kai­killa
kiiytettäviniiän olevilla keinoilla on raivokkaasti
hyökännyt. Viidettä vuolta koko kapitalistinen mailma
onr yritlänyt näännyUää Neuvosto-Venäjää saarrolla,
!^ S.p^ estämällä kaikenlaisten tarvikkeiden sinne kulje­tuksen.
Neljä vuotta Neuvosto-Venäjä on sankarilli­sesti
puolustautunut kaikkia kapitalistien hyökkäyksiä
vastoan ja se on voillanut.
Viimein tuli nälkä — nälkä, joka tappoi miljoonia
lapsia, naisia ja miehiä — nälkä, jota kapitalistinen
- mailma käytti vielä kerran hyväkseen, toivoen sen
avulla saavansa Neuvoslo-Venäjän tapetuksi. Mutt
sekin toivo oli turhaa.
Mailman työläisten avustamina, jotka luovuttivat
pienet säästönsä, jakoivat niukan leipänsä, Työläisten
Jqjsayalla on uudelleen voittanut. Se on vieläkin ker-irariTosolltanut
^ailmalja, että työläisten Venäjää
voida kukistua. '
.lelulla Venäjä on sitlenkiii kilrmnyl. Se on kärsi
nyfjärellömästi, enemmän kun me sivussa olijat Voim­me
('kuvitellakaan. Nuo kärsimykset tulevat olemaan
Neuvosto-Venäjän painajaisena, estämässä sen taloudel
lise|i elämän uudelleen rakientamista pitkän aikaa, ellei-vätlmailman
työläiset riennä uudelleen, ei kymmenen,
ei sata, ei tuhat, vaan satatuhatlukuisiha, ja vieläkin
enemmän--miljoonalukui8in'a sen di^^^
ijl^oline.pitkää vuotta, jotka Venäjä tais^^^
sodassa iiittolai?ten puolella, esläep.eit^^ liittol^^i»,
läy^ellisen häviön ja senlisäksi viidettä vuotta kest&yt
taistelu koko mailman kapitalistien armeijoita ja muis­sa
jpucidoissa järjesteltyjä hyökkäyksiä, kuten kapitalis-tiejiijahastamaa
sisällissotaa, saartoa ja nälkää vastaan,
on asettanut Venäjän taloudellisen elämän rappiolle.
Ja juuri tuosta rappiotilasta on Neuvosto-Venäjä pe
iQstettava. Sen avuksi uudelleenrakennustyössä on ko
ko mailman proletariaatin uudelleen riennettävä. Ve
. näjän liikennelaitokset, sen koko teollisuuselämä, yleen
sä koko taloudellinen elämä on saatava, ei ainoastaan,
eötiseen kuntoon, vaan vieläkin enemmän; se on saata­va
sellaiseen kukoistukseen, että mailman kapitalistien
vastaiset hyökkäys-suunnitelmat ja yritykset Neuvosto
Venäjän kukistamiseksi eivät tule milloinkaan onnis­tumaan,
että Neuvosto-Venäjä vastaisuudessa kykenee
tulemaan omillaan toimeen, tarvitsematta turvautua
kapitalististen maitten pienimpäänkään apuun. Voiko
luo olla mahdollista, kysyttänee. Se voi, sillä Venä
jän raaka-aine varastot, sen suunnattomat, mittaamat­tomat
luonnonlähteet takaavat sen mahdollisuuden.
Mutta jotakin Venäjältä puuttuu, joka takaisi tuon
mahdollisuuden. Sieltä puuttuu taitavia työläisiä ja
sieltä puuttuu työvälineitä. Lähes kahdeksan vuotta
kestänyt taistelu, josta kolme vuotta mailmansodassa
j a viideltä vuolla mailman kapitalistien hyökkäyksiä
vastaan, on supistanut taitavien työläisien määrän niin
pieneksi, että Neuvosto-Venäjän on turvauduttava ul­komaiseen
apuun. On muisteltava, että kun teollisuus­laitokseen,
jossa ennen sotaa työskenteli 18,000 taita­vaa
työläistä tai mekaanikkoa, taistelujen tauottua pa­laa
takaisin ainoastaan kaksituhatta, 16,000 ollen kaa­tunut
taisteluissa joko saksalaisia tai itävaltalaisia vas­taan
eli proletariaatin vallankumouksen puolesta, täy­tyy
sen pdkostakin vaikuttaa Vakavasti teollisuuselä-män
uudelleen elpjiniseen. Se on suorastaan murhaa­va
isku taloudelliselle elämälle ja noitten sankarten
tilalle on saatava uusia voimia, voimia sellaisia, joit­ten
avustamina Venäjä kykenee kohoamaan kukoistuk­sensa
kukkuloille.
Työvälineet ovat samoista syistä jääneet kaikkea
huolenpitoa vaille, ne ovat kuluneet ja rikkoutuneet
ja kun kaikki huomio on ollut kiinnitettynä maan ja
vallankumouksen puolustamiseen, ei niitä ole voitu
edes korjailemaan, puhumattakaan siitä ,että uusia olisi
voitu rakentaa. Työvälineitä siis tarvitaan yhtä ki­peästi
kun työläisiäkin. Niitä on sinne saatava aivan
yhtä kipeästi kuin uudelleenrakentajiakin. Jokainen
voi avustaa työvälineiden hankinnassa Neuvosto-Venä­jää
ja jokaisen sen ystävän onkin se tehtävä. Neuvosto-
Venäjä on saatava jaloilleen ja se saadaan, multa tässä
tehtävässä mailman proletariaatin on sitä avustettava,
Friends of Soviet Russian toimesta on lähetetty lis­toja,
joille jokainen voi merkitä osansa ja kun näi­tä
listoja teille toverit esitetään, niin muistakaa, että
niitä vointinne mukaan avustatte. Venäjän taloudel­lisen
elämän uudelleen rakentaminen on yhtä tärkeä
kuin Venäjän nälkäisten miljoonienkin avustaminen.
Siksipä sitä ei voitanekaan lyödä laimin, vaan on teh­tävä
kaikki mitä voidaan.
Tosin Ganadassa olevain suomalaisten joukossakin
on provokaattoreita, mustia voimia, jotka sanovat, että
«ei Venäjälle tarvitse kenenkään mennä, eikä Venäjä
tarvitse vallankumouksen pelastamisen nimessä meidän
apuamme» ja että «toimikaamme tässä maassa olevien
työläisten järjestämiseksi ja avustakaa siten vallanku­mousta
mutta Venäjä ei tarvitse meidän apuamme.»,
Näin ovat sanoneet IWW:n Ganadassa kulkeneet apos­tolit
ja näin sanovat monet Ganadassa olevat Industri-alistin
agentit ja Inclustrialisti itse. Mitä varten? Vas­tustaakseen
Venäjän proletaari Tasavaltaa, häväistäk-seen
sitä, joka mailman vallankumouksen hyväbi on
niin paljon tehnyt. Niin sanovat ne, jotka huutavat
työläisille Marxin lausetta, «liittykää yhteen», mutta
jotka häväisevät ja pilkkaavat K'ommunistisen Inter-nationalen
yrityksiä yhteisen rintaman luomisesta ja
siten provoseeraaval vallankumouksellista liikettä vas­taan.
Venäjän talouden uudelleen rakentaminen olisi
paljon helpompaa, jos juuri edellämainitunlaiset pro­vokaattorit
olisivat poissa, jos he eivät työväenliikkeen
nimessä tekisi myyräntyötään ja häväisisi Venäjän
kommunistisankarien työtä ei ainoastaan Venäjän pro­letaarisen,
mutta myöskin mailman proletaarivallan-kumouksen
hyväksi.
Jos Venäjä tällä hetkellä ei olisi kapitalismille
vaarallinen maa, linnotus, josta mailmankapilalismi
saa kapitalistista järjestelmää haavottavii^mat kuula?,,
niin mitä varten koko yhdistynyt porvarillinen rintama
niin voimakkaasti hyökkää juuri Venäjää vastaan, mik­si
se ei anna Venäjän olla rauhassa ja kehittyä. Juuri
se jos mikään todistaa, että Venäjä on nykyiselle jär­jestelmälle
vahingollinen ja siksi jokainen sopiva ti­laisuus
on käytettävä sen kukistamiseen sen kumouk­sellisen
agitatsionin vaimentamiseen. Miksi siis ei
mailman proletariaatti ole velvollinen puolustamaan
Neirt-oslovaltaa ja kommunismia,'luomaan yhteistä rin­tamaa
koko kapitalistista järjestelmää vastaan. Se on.
Jokainen hetki on tehtävä työtä kaikkien vallankumouk­sellisten
voimien vahvistamiseksi, tehtäköön työtä käsin
taikka aivoin, pääasia vain on että sitä tehdään, ettei
hetkeksikään väsähdetä ja lasketa sutta uudelleen val­loilleen,
/
Venäjän uudelleen rakentaminen on työtä, jolla
mailman vallankumouksen linnaketta vahvistetaan. Se
on sellaista työtä, jonka eteen täytyy uhrata, Senpä-tähden
jokaisen toverin, jpjle proletariaatin vallanku^
mous on sydämenasiana ja joka kykenee Venäjällä
uudelleenrakentamistyöhön ja voi suuremmitta väike
uksitta sinne matkustaa, olisi se tehtävä. Mutta sitä
ei ole tehtävä siinä mielessä, eitä sinne mentäisiin naut­timaan
tai hakemaan johtaja tai muita samallaisia
paikkoja, sillä johtajia siellä on ja sellaisia johtajia,
jotka ovat osotlaneet olevansa ffleitä parempia. Sinne
oh mentävä raatamaan, sinne on mentävä kärsimykset
k i l i ' ymmärtfimällä ja vain sellaiset uudelleen raken­tajat,
jotka käsittävät todi^iise^tj. mitä varten V^näji|
t^r^if^ plidelieen rakentajia, voivat siellä menestyä.
Onnen onkijat ja yksilöpyyleiiijät eivät siellä menesty,
joten siinä mielessä älköön kukaan lähtekö.
Canadan suomalaisessa sosialistijärjestossä on huo­mattava
osa rehellisiä proletaareja, työläisiä, jotka kä<
siliävät Venäjän vallankumouksen merkityksen ja tah'
tovat sitä avustaa. Sellaisten toverien olisi lähdettä­vä
Venäjän talouden uudelleenrakentamistyö>hön, sillä
juuri niistä Venäjällä on hyötyä. Antakoon Ganadan
Suomalainen Sosialisti Järjestö taas hyvän esimerkin
(muille sellaisille järjestöille, jotka sanovat oIevans~a
vallankumouksellisia, mutta kuitenkin tekevät kaikken­sa
vallankumouksen vastustamiseksi) lähettämällä par
haita jäseniään tuohon uudelleen rakentamistyöhön.
Ganadan suomalaisen järjestön täytyy antaa voitavansa
tälläkin kertaa Venäjän hyväksi ja me emme ollenkaan
epäile, etteikö se sitä tee. Vain toiminta se on joka
kauntaa. Vain sille pohjalle meidän on rakennettava.
On muistettava, että mailmanvallankumous kutsuu jo-.
kaisla työhön. Vastatkaamme kutsuun toiminnalla.
— Siveyskäsitteet samoin kuin muutkin inhimillisen
toiminnan ilmiöt, ovat sen taloudellisen materialismin
lain alaiset, jonka määrittelyn Marx muodosti: Aineel-isen
elämän tuotantomuoto määrää yleensä yhteiskun­nallisen,
valtiollisen ja henkisen elämän kehityksen.
— Paul Lafargue,
— Te kauhistutte sila, että me tahdomme lakkau>
taa yksityisomaisuuden. Mutta teidän" nykyisessä kapi­talistisessa
yhteiskunnassanne on yhdeksältä kymme­nesosalta
ybityisomaisuus jo lakkautettu vain siitä
syystä, että sitä löytyisi muutamille hanroille.
Canadan Trades and Labor Con-gressin
kokoontumisen aattona teh-tiin^
Congress Journalin toimituksen
taholta vihamielinen hyökkäys Ca­nadan
Workers puoluetta vastaan.
Tämän hyökkäyksen tarkotuksena
oli valmistaa mielialaa etukäteen
suosiolliseksi Mooren hallituskun-nalle.
Tämä toimi löi niin hj^ästi
yhteen omistavan luokan tarkoitus­perien
kanssa että hurraava kapi­talistinen
sanomalehdistö antoi sille
heti koko maata käsittävän julkl-suuderi.
Mutta Worker3 puolue on saanut
osakseen ei ainoastaan konservatii­vien
vaan myöskin niinkutsuttujen
<radikaalien> vastustuksen. Usean
viikon ajan on OBU:n virallinen ää-nenkannatta^
ja,' <Ö.B,U. Bulletin>,
käynyt parjaavaa vastustussotaa
Workers-puolueen menettelytapoja
ja toimia vastaan. Tämä kaikki
panee meidät kysymään: Mitä on
Workers-puolueessa sellaista joka
on saanut aikaan tuollaisen cyhtei-sen
rintamanf,-'OBU:n virkailijain
sekä Tom Mooren ja Draperin taan­tumuksellisten
ainesten kesken?
Ymmärtääksemme Workers-puo-lueen
tehtäviä, sen menettelytapoja
sekä tarkoitusperiä, täytyy meidän
ymmärtää kapitalismin maailman­laajuisen
kriisin samoin kuin työ­väenliikkeissäkin
ilmenevän koko
maailman laajuisen kriisin luon­teen.
Hallituksien nousut ja kukis­tumiset
Europassa, poliittiset mur­hat,
eri maiden rahan arvon alene­minen,
Genoan ja Haagin epäon­nistuminen
— näistä muodostetaan
sanomalehtien ' jokapäiväiset otsi­kot.
Ja nyt syöttävät valehurskaat
«amerikalaisuuden» ja «canadalai-suuden
» apostolit, että tällaista voi
tapahtua ainoastaan kaaostilassa
olevassa Europassa, huolimatta sii­tä
että koko Pohjois-Amerika on
laajan teoUisuuskriisin kouristuk­sissa,
Kapitalitmin hyökkäys.
Huolimatta loistavista korkeim­man
elintason lupauksista, joita ka­pitalistit
sangen kielevinä antoivat,
silloin kun heidän piti taata sota­lainansa
sekä sijoituksensa, joilla
oli arvoa ainoastaan sillä ehdolla
että saavutettiin voitto, ovat he,
nyt kun aseellinen voitto on saa­vutettu,
ja kun luokkien välinen
aserauha ei enään ole niin tärkeää,
alkaneet puristamaan rautaista peh-tiään
työväenluokan kaulan ympä­rille.
Ratsupoliisien, palkattujen sa­lamurhaajien,
militaristien, «oppi­neitten
tuomarien» ja papiston suo­jassa
on kapitalismi hyökkäämässä
lyön kimppuun. Kapitalismin tahol­ta
on tehty julkinen esitys: «Pan­kaamme
hävittävät menettelytavat
käytäntöön! Alentakaamme työläis­ten
palkat! Alentakaamme heidän
elintasonsa! Poistakaamme kahdek­santuntinen
työpäivä! Murskatkaam­me
työväen uniot!»
Kapitalistisissa sanomalehdissä
kerrotaan joka päivä, että on ole­massa,
rikosaalto. «Kunniallisia kan­salaisia
ja pankkien johtajia ryös-1
tetään ja pankkeihin tunkeudutaan.
— Rikos aalto kylläkin on olemas
sa, mutta se on paljon suurempi
kuin tämä pprvarilehtiefi kertoma
Jos joidenkin «kunniallisten kan­salaisten
» ryöstäminen on todella
kin surkuteltavaa, niin mitä pitää-kään
meidän sanoa ja ajatella kun
sadoilta lu{ian«ilta kaivanlo- Ja raa-tatiekyöläiiiltS
ryoitetSän heidän
päivapalkastaail niB muatainat sen*
Iit, jojtka.tekevät eröii' Jonkunlaisen
säädyllisen elämän ja., nälkäkuole­man
välille? Ja lÄmah ryöstämisen;
unionismin lakien ulkopuolella ole­vaksi.
Kuka työläinen voi lukea sel­laisia
puheita kuin piti esim. Mc
Crea, parlamentin jäsen, käsittämät­tä
että unionismin oikeus on taas
vaarassa, kuten se on ollut Canadan
senaatissa ennenkin ja kuten se on
Yhdysvalloissa tänä päivänä! Ovat­ko
työläiset unohtaneet ylioikeuden
päätöksen, joka asettaa unioitten
rahastot injunktionituomioitfen alai­seksi
ja tekee uniot vastuunalaisik­si
«vahingoista», joita suuret liike­yritykset
kärsivät lakkojen kestä­essä?
Miksi on työ perääntymässä?
Ja miksi on kapitalismi niin var­ma
ja voimakas. Joku voisi väit­tää
kapitalismin olevan voimakkaan
ja varman siksi kun se omistaa
tuotantovälineet, kuten myllyt, kai­vannot,
pankit y.m,, ja että tämän
omistuksensa perusteella kapitalis­mi
kontrolleeraa myöskin hallituk­sen
ja koko valtiokoneiston. Tämä
on kylläkin totta. Mutta millä ta­valla
ja millä keinoilla kapitalismi
pysyttää itsellään omistus- ja kont­rollivallan?
Se pysyttää sen valta­valla
solidarisuudella yhteenliitty
miseilään ja ponnistuksillaan pai
naa työtä alas,
Canadan tehtailijain liittoa, kaup-pakamareita,
näköjään niin vietto-mia
Kiwania ja Rotary klapeja se­kä
kaikkia puoli- ja koko militaris­tisia
klupeja innostaa vain yksi
tunne — kapitaalin vallan säilyttä
minen, jonka innostuksen he puke­vat
«demokratian» hyveellisen nimen
suojaan. Kaikki nämä järjestöt ovat
oppineet yhteenliittymisen ja yh­teistoiminnan
läksyn.
|IIIIIIIIIIIIHIIIIIIHIJflIIIIIIIIIIIIIIWUI|IH|iiiHiiu„,,,,,„„,„,,,,jj^
iiaii!
LÄHfiTYSKUSTANNUKSET:
Postissa 15c kaikilta summilta. Sähkösanomalla $3.50 kaixiita
Kysykää erikoidnjrsia suurille eummiUe.
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T Hill 9=17 n
view Ave. • , ^'of tjroi
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
Nova Scotian kaivostyöläisten
täytyy nyt taistella British Empi­re
Steel korporationin lujaa voi­maa
vastaan. Crovifs Nest Passin,
Albertan ja British Columbian kai­vostyöläisten
on taisteltava Yhdys­valtain
ja Canadan kivihiiliparooni-en
yhdistettyä voimaa vastaan. Hei­dän
toimiansa ehkäisevät palkatut
lurjukset, ' jotka polttavat heidän
unioittensa huoneustot ja suojelevat
lakonrikkureita. He ovat nyt lakos­sa
viidettätoista viikkoa. Heidän
lapsensa näkevät nälkää ja kun
Workers puolue yritti heinäkuun 23
kokouksessaan Torontossa panna
toimeen keräystä näiden lakkolais­ten
hyväksi, astuivat sisälle «gent­lemannit
», jotka panevat toimeen
«lakia ja oikeutta», kieltäen kerä­yksen
toimenpanon.
= BOX 69,
SUDBURY, OI
V A P A U S ,
s Pilettiliike tehtävä J, V. Kannaston nimessä,
i i i i m i i i i iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiu,,,,,,,,,
Canadan rautatietyöläisiä vastas­sa
on pikaisia ja räikeitä palkko­jen
alennuksia. Rautatielautakunta , . .., .• , ,.
rautateitä i ^ tyolaisia, konemiehia, kovan K I
toimittaa juuri tuo «kunniallisten
kansalaisten» muodostama kapita-listiluokka
1 Mita pitääkaän meidSn
sanoa ja ajatella, kuullessamme pre­sidentti
Hardingin, raskaasti hen­gittäen,
lausuvan että jokaisella
Amerikan kansalaisella on «pyhä oi­keus
tehdä työtä» ja että hän suo­jelee
pyhää skääppäysta, asettamal­la
sotaväkeä, jonka tukena ovat il­malaivat
ja kenttätykistö, jokaisen
kaivannon ympäristölle jota kaivan­toa
sen omistajat haluavat panna
käyntiin. Mutta puhuvatko Harding
ja King tästä «pyhästä oikeudesta
tehdä työtä» ensi talvena kun mil­joonat
työläiset taas saavat tuntea
edustaa, hallituksen
Grand Trunkia, Canadian Pacificia
y.m. Mutta onko olemassa yhtään
työväen järjestöä, joka edustaisi sa­malla
tavalla rautatietyöläisiä? E i !
Työläiset ovat jakautuneina kaiken­laatuisiin
alajärjestöihin, silloin kun
pitäisi olla ainoastaan yksi päät­tävä
ja voimakas järjestö. Canadan
rautatietyöläisten voima on jakaan­tunut.
Canadian Brotherhood of
Railway Employees ja monet muut
pienemmät järjestöt tappelevat kes
kenään, siten heikentäen rautatie
Iäisten voimaa kokonaisuudessaan
Uudet järjestymismuodot käy-
• täntöön, ;
lipiteemme kapitalistiluokkaa vas
taan.
Pois kaikki lahkokuntien yrityk­set
turmella 4 Divisiona! Seisokoon
jokainen- rautatietyöläinen varmasti
4 divisionin kanssa yhdistyneiden
toimintaneuvoskuntien puolesta tsa-sä
luokkasodasfea.'; Kaikki cG^nadaa
rau^atietyöläiset yhteen rlnt&maan}
Järjestyneet ja järjestymättömät I
Rautatietyöläiset^ Te; olette orin
nistuhet saamaan' sovitteluläiitakuii-nan
hallitukselta. Varokaa asetta­masta
kaikkea luottamustanne tuo­hon
sovittelulauiakuntaan! Crovirs
Nest Passin kaivosmiehillä on ollut
oma kokemuksensa sovittelulauta-kunnasta
ja tuo kokemus oli työ­läisiä
vastaan. Nova Scotian kai­vosmiehillä
oli samallainen koke­mus
Scott sovittelulautakunnan
canssa siellä,
Rautatietyöiäiset! Pankaa liik­keelle
ja käyttäkää voimanne! Lak-koutukaa!
Canadan työläiset! Seisokaa hor­jumatta
rautatie- ja kaivostyöläis­ten
takana" toiminnassa!
Keskustoimeenpahevakomitea,
Canadan Worker8 Puolue.
a
Ruumiillisesti terveille, teollises­ti
kykeneville luokkatietoisille työ­läisille
huomioon otettavaa.
Kuzbas tarvitsee, seuraaviin jquk-kolähetyksiin
jotka tulevat olemaan
elokuun 20 päivä ja s.vyskuun 30
näivä, saada kaikenlaisia teräsmyl-hettämään
perheitä joilla Oi
sia.
Nyt voimme jo janoa että 1
on pahimmat esteensä voi
Sillä on nyt jo tyydyttävä
kykeneviä eri alojen insin
Viime joukon mukana lähti i
y^sjnsinööri, jota Kuzbas 1
min tarvitsi, mies sellainen
on johtanut hiilikaivantoja
Amerikassa, joista on vuc
tuotettu hijltä yli kaksi mii
tonnia. Toivorikas oli hän
tuttuaan Kuzbas-alueisiin. ]
man vuoden kuluttua lupa;
todistaa töillään maailmalle s
tä mitä kykenevä insinööritj
tottunut työvoima, vapaana
listisesta riistosta, voivat yhti
nan hyväksi tehdä.
Siis kaikki ne joilla on t
komu lähteä ylös raken;
työntasavaltaa ilmoittautukoot
sa järjestävälle komitealle o=
Ia:
KUZBA
Room 301, 110 \V. -JO S:
York. N . - Y .
Port Arthnrä uut
Ammattiunioitten yhdeksi suu
reksi unioksi yhdistäminen jokai­sella
teollisuusalalla, menneisyydes
sä tapahtuneiden hajaannusten pa­rantaminen
tasottamalla syvänteet
eilijärjestpjea välillä ja yhteisen
toimintarintantan muodostaminen
kapitalismia vastaan, siinä on .Wor-kers
puolueen menettelyjen peruste.
Tämä onkin se mikä kohottaa kiuk­kua
niissä järjestöjen virkailijoissa;
jotka haluavat pysyttää menneisyy­den
hajaannukset entisellään sekä
unioitten kraftausmenettelytavat
nykyisyydessä. Mooren ja Draperin
hallituskunta ei halua tätä yhtään
vähemmän kuin sitä haluavat O.B.U,
virkailijatkaan.
Canadan työläiset! Me kehotam­me
teitä ottamaan huomioonne het­ken
välttämättömät tarpeet. Kriisin
aikana tulee työn pudistaa päältään
tylsyyden, tulee heittää sivuun vää­rät
neuvonantajat, jotka kehottavat
työttömyyden kirouksen? Tosiaan- alistumaan kapitalismin käskyval-kin,
— He eivät sitä tee! Mihin lan alle, täytyy pudistaa päältään
tahansa työttömät työläiset kokoon-tunevatkin
tarkotuksella vaatia työ­tä
tai täyttä ylöspitoa, tullaan tei­dät
hajottamaan poliisien ja sota­väen
avulla.
Rautatieläisten juttu on monessa
kohdassaan sama kuin Lavrrencen
kutomotyöläisten juttu, 'itä- ja 5än-si-
Canadan kaivostyöläisten, Mont­realin,
Toronton ja muiden kau­punkien
kirjaltajien jutut Kapita-istit
eivät tällä kertaa sovittele. He
ovat täynnä itseluottamusta. He yl­peilevät
nyt sillä että heillä on
«työväenluokka hallussaan».
Huuto avoimesta työpajasta ei
ole läheskään ohitse. Kuinka kauan
on kulunut siitä kun quebeciläinen
Ta^chereau, joka itse on johtajana
eräässä amerikalaisessa korporatio-nissa,
uhkasi julistaa kansainvälisen
kraft- ja kaksoisunioitten menette­lytavat,
täytyy aloittaa uudet me­nettelytavat
yhteenliittymisessä —•
tai muuten tulee lyo vedetyksi alas
yliteiseen turmioon kapitalismin
mukana.
Canada on ennenkin ollut suu­rien
luokkataisteluitten näyttämönä.
Canada on tänäpäivänä tulevien
luokkataisteluitten näyttämönä. Kai­vostyöläisten
taistelut Crows Nest
Passissa ja Nova Skotiassa ja uli-kaava
rautatielakko ovat tämän
maan työläisten ylpeytenä. Katso­kaa
että tässä nykyisessä rautatie-ja
kaivostyöläisten kriisissä työläi­set
seisovat rinnakkain. Kapitalisti-luokka
tulee järjestämään «heidän»
yleisen milipiteensä rautatietyöläi­siä
vastaan. Järjestäkäämme me
meidän työväenluokan yleinen mie-ven
kaivosmiehiä, hiilikaivosmiehiä,
sahamylly työläisiä, rakiennus- ;
metsätyöläisiä y.m. Sinä työläistö
veri, kuka lienetkin, kiinnitäpä huo
miosi hetkeksi tähän, että mistä
merkityksestä sinun kykenevän työ
voimasi siirtäminen Venäjälle n;t
todella on. Suureksi osaksi sinui*
ta riippuu Venäjän taloudelHse
rintaman rakentaminen ja siksi esi
tämmekin tämän asian sinulle.
Työläistoverit! Tilatkaa ja le vi
täkää Kuzbas kirjallisuutta ja sen
kautta saattakaa työläiset lähem
min tutustumaan Kuzbas järjes
töön ja Venäjän taloudellisen elä
män uudelleen rakentamiseen.
Ei ole välttämätöntä muodostaa
erityistä teollisuusryhmää eri paik­kakunnille,
Kuzbasseen pääsee yksi
lönäkin ja siellä perillä- sitten liit^'
tyy jo ennen menneisiin työläisiin
työalallansa työskentelemään. Eikä
myöskään tarvitse työläisten"-itsen­sä
täältä- lähtiessään hankkia'sou
rempata • koneistoav isiM>' öitä Siellä^
jo on ja'mitä tarvitaan seil hank­kii
järjestö Neuvostohallituksen
avustamana. Jokaisella työläisellä
joka lähtee, tarvitsee olla pienem­piin
työkaluihin noin $100.00, tai
jos jo on ennestään työalallansa
tarvittavia työkaluja tuon määrän
edestä, niin silloin ei tarvitse olla
tuota rahasummaa..
Jäsenhakemuksenne voitte lähet
tää ja myöskin yksityiskohtaisempia
tietoja saatte osotteella, joka on
alempana merkkinä.
Kuzbasseen aikoville^
Täältä Amerikasta on jo tähän
mennessä lähtenyt Venäjälle «Kuz­basseen
» neljä eri joukkuetta, jois
ta viimeinen lähti heinäkuun 22
päivä käsittäen 135 henkeä.
Viides joukkue lähtee elokuun 26
päivä ja kaikkia niitä joilla on ai
comus matkustaa tämän joukon mu
cana tulisi ilmottautua Nev? Yor-'
cissa olevalle Kuzbas komitealle al-a
olevalla osotteella ensi tilassa.
Erityisesti tämä olisi huomioon otet
tava niiden tovereiden jotka aiko­vat
perheinensä matkusta Kuzbas­seen
tämän kesän aikana, sillä tä­mä
elokuun 26 päivä lähtevä jouk-cue
on viimeinen tänä kesänä, jon-ca
mukana lähetämme sellaisia per-leitä
joilla on lapsia. Sitten vielä
ähtee kuudes joukkue syyskuun
O päivä, mutta siinä etupäässä lä­hetämme
yksinäisiä miehiä ja lap­settomia
perheitä. Ensi kevät tal­vella
olemme taas tilaisuudessa lä-
Onpa siitä jo aikoja kuluni
tämä Port Arthurin S. S.
on toiminut iltamia. Taitava­na
maailmalla luulla ettei
sellaista- saitia enää olekaa:
kuitenkin, muiden toimien li
päätimme panna lystit pysty}
antaina 5 p. elokuun iltana,
taaksemme oleraa.;saolostani
kokeillaksemnie josko saadaa
mavieraita. Eräältä taholta r
väittävät ettei osaston. kängi
ulkopuolista kannatusta hh
Ohjelmailtamissa tulee o
vaihtelevaa ja ' samalla one
Näytelmä «Lahtarien uhreja',
näytöksinen, kestää esittää
varttia vajaan tunnin. Puhe
not, laulut, jutut ja hjTä k
menevät kaikki läpi viimeistä
lo 10.30, joten tanssille jä^
aikaa li tuntia. Paikkakur.nj
haalla tanssisoittajalla Ojan j
la tuppaa olemaan vientiä la
sin enemmän kuin poika vo
nä. Nyt kuitenkin sattui sf
välipää, että hän mainittuna
soittelee Pirtillä. Mutta jos
ohrasesti kävisi että farm
houkuttelisivat hänet kontrill
kaikessa tapauksessa tanssi
ki tulee.olemaan selvätahtisti
näan sitten viulut y.m. soittin
lisemään.
Kuten ilmotuksesta näette
mat pidetään Fojt Williami
tiliä. Riennetäähpä sinne j
katuvaunulla, jalan ja VJ
niillä kommunistien auto
Mennään läheltä ja kaukaa
pungista ja kontrilta.
Sitte 19 ja 20 p. elokuut
Port Arthurin alueen yleis
säjnhlat. Ottakaapa alueen
huomioonne, että sovitatte :
niin, että kokoonnutaan siilo
een juhlimaan. Näistä j
uonnollisesti ilmotetaan läb
uonnempana.
Port Arthurin S. S. Osasto
nykyään Wilson kadun La^''
illa. Työkokoukset ovat joka
ja neljäs tiistai. Agitatsioor
tean kokoukset jokainen
torstai toisena torstaina on
jarenkaan kokoukset, Sunnu
ioina tullaan järjestämään
ohjelmailtamia. — ?
Heinäkuun 25 p. iHalla oi
Arthurin suomalaisen osaston
us, jossa käsiteltiin monia «
symyksciä m.m. päätettiin
tamat elokuun 5 päivän
'ort Williamin suomalaisella
dia. Ohjelmassa tulee olemai
e,. runonlansuntoa, la"'"^',
mus ynnä muuta. Nä.vtösi'
«Lahtarien nhreja». Lopu^ui
tanssit hj-vän musiikin soitfll
Näytöskappale mikä siellä
tään on kirjoitettu Suomen
aissodan kauhuista, sen tälidf
si välttämätöntä kaikkien P
kuntamme suomalaisten saapo