Vapaus, June 9, 1964

              ff:
•'•f SS
i vu 2 Tiistaina, kesäk. 9 p. — Tuesda^, June 9, ,1964
V A P A US
, , (LIBERTY;) .
j^Edllor: W;JEklund
INDEPENDENT LABOR ORGAN .
OF FINNISH CANADIANS
Establlshed Nov. 6. 1917
Manager: E. Suksi
' ' ' Telephone: OHlce 674-4264 — Edltorlal'674-4265
Published thrice vveekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus
-Publlsbing Co. Ltd., 100-102 Elm St. Westv Sudbury, Ontario, Canada.
MaiUng address: -Box' 69
AdVertlsing rates up^^ applicatlon, translatlons free of charge. •.
Authorlzed as-second class mail by th« Post Office Department, Ottawa,
- and for payment of postage in cash.
•,- CANADIAN LÄNGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk; $9.00; 6 kk; $4.75 i USArssa
r3 kk. 2.73 \ Suomessa:
1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
1 vk, 10.B0 6 kk. 6.7§
YKn -kalifp^siaicöhferenssista
Vaikka Canadan ja Yhdysvaltain sanomalehdet ja uutis­toimistot
ipuhuvat mahdollisimman vähän Genevessä jo tois-ta^
kuukautta jatkuneen YK:n kauppa- ja kehityskonferens­sin
'työstä cja saavutuksista, niin ilmeistä kuitenkin on, ertä
siellä luodaan jotakin uutta ja kehitystä eteenpäin vievää
suuntaa kansainvälisen kaupan alalla.
Huomioituaan, että mainittu konferenssi on siirtynyt va­liokunta-
asteelta jälleen ministeritasolle. Suomen laajimmin
leViävä työväen päivälehti, ÖKDL:n äänenkannattaja Kan-
: san Uutiset kirjoitti kesäkuun 2 päivänä tämän konferenssin
työn tähänastisesta kulusta ja sen merkityksestä seuraavaa:
. . .Tämän jälkeen seuraa keskustelu ja päätöksien teko.
, :Kauppakonferenssin aikataulu on pitänyt hyvin paikkansa
r-eikä kokousta aiota jatkaa 5'li sovitun määräajan eli kesäkuun
15. päivän. Varsinkin valiokuntien työn tulokset ovat olleet
todella huomiota herättävän hyviä, kun lisäksi muistaa, että
! vielä vuosi sitten uskoi harva asiantuntija tällaista konfe^
i renssin pitoa ylipäänsä mahdolliseksi.
; Merkillepantavaa on ollut mm. se, etteivät kehitysmaat
•olekaan osoittautuneet niin erimielisiksi ja riitaisiksi kuin
kapitalistiset teollisuusmaat olettivat. Kaikissa tärkeissä ky­symyksissä
ne ovat olleet tiiviisti yhtenäisessä rintamassa.
Veri on osoittautunut vettä sakeammaksi kun Ranska on
, jrrittänyt holhota itsenäistyneitä entisiä siirtomaitaan tai
Englanti brittiläisen kansainyhteisön jäseniä. Tavanmukaista
; idän ja lännen välistä kiistaa ts. sosialististen ja kapitalistis-
* ten maiden vastakkaista ryhmittymää ei ole myöskään pääs­syt
syntymään siitä yksinkertaisesta syystä, että sosialistiset
^ maat ovat olleet kehitysmaiden rinnalla ja tukena. Yllättä-vvän
paljon epävarmuutta ja hajanaisuutta on sen sijaan esiin-
; tynyt kapitalististen teollisuusmaiden kesken. Tämä on il-
^mennyt erikoisesti valiokuntien tehdessä päätöslauselmiaan
^ aivan viime päivinä. - '
' Valiokuntavaiheen tärkein saavutus, joka samalla muov
i dostuu koko konferenssin pääasiaksi, on kysymys uuden kan-
. i sainvälisen kauppajärjestön perustamisesta. Uuden elimen
i tulevia muotoja ei vielä tiedetä yksityiskohtaisesti. Jo nyt
'on kuitenkin' ilmeistä, ettei siitä muodostu mitään puhelu­ja
tilastotoimistoa,: joka toimisi rikkaitten klubin eli Gatt-järjestön
tai YK:n jonkin elimen sivujärjestönä. Suosituim-
_ muusaseman myöntäminen kehitysmaille teollisuusmaiden
markkinoilla on jo varmaa, niin vasterunielinen kuin tämä
ajatus olisi alunperin . kapitalistisille teollisuusmaille. Tul­lien
alentamisesta ja kauppaesteiden poistamisesta kehity:-;-
maiden tuotteilta on hyväksytty myös päätöslauselmat. On
merkille pantavaa, että Neuvostoliitto on ollut tämän suun­taisen
kaupan liberalisoimisen isänä kehityskonferenssissa.
Samaa luokkaa ovat päätöslauselmiin kuuluvat ehdotukset
tavarasopimuksista ja kehitysmaiden tuotteiden hintojen va­kauttamisesta
kohtuulliselle tasolle.
Huomattavan suuren voiton kehitysmaat ovat saavutta-neet,"
kun alunperin Neuvostoliiton esityksestä on hyväksyt­ty
päätöslauselma, jonka mukaan kehitysmaille myönnettä­vien
pitkäaikaisten luottojen korko ei saa nousta yli 3 pro-
' sentin. Neuvostoliiton tähän asti noudattama korko on ollut
2,5 prosenttia ja kapitalististen teollisuusmaiden 6 prosenttia
— yksityisessä pääomaliikkeessä paljon enemmänkin. Niin
ikään Neuvostoliiton noudattama kauppa- ja luottopolitiikka
on saanut tunnustuksen kauppakonferenssin hyväksymässä
päätöslauselmassa, jonka mukaan luoton saaneet kehitysmaat
saisivat maksaa luottonsa takaisin omissa tuotteissaan tai
osittain omissa valuutoissaan, Sen sijaan eivät sosialistiset
maat voineet yhtyä ylimalkaiseen valiokuntamääritelmään
yhden prosentin luovuttamisesta ^kansantulosta kehitysmai­den
auttamiseen, sillä esimerkiksi USA vaatii tähän avustuk­seen
luettavaksi myös kehitysmaille antamansa sotilasavun,
YK:n kauppa-ja kehityskonferenssi ei luonnollisesti tuo
muutoksia ja parannuksia kädenkäänteessä, sillä onhan ky­symys
pitkäaikaisista laiminlyönneistä ja epäkohdista, joihin
on syyllistynyt varsinkin se osa kapitalistisista teollisuus­maista,
jotka tunnetaan imperialisti- ja siirtomaavaltoina.
Kauppakonferenssin valiokuntatyö on joka tapauksessa jo
nyt raivannut merkittävästi maailmankauppaa uusille, aikai­sempaa
oikeudenmukaisemmille urille. Kauppakonferenssin
yleiskokouksen kaksi edessä olevaa viikkoa sisältävät kauas­kantoisia
ratkaisuja ^^oko maailmankaupan kannalta.
Kuihtui kuin lasareetin suuruus
Viikon loppupuolella saadut^ uutistiedot todistivat ker­ran
uudelleen — mikäli se lisätodisteita enää kaipaa — että
ehdottomasti oikeaan osuu vanha ja viisas suomalainen sa­nanparsi,
että "eivät suuret sanat suuta halkaise".
•••• .* • •
iWashingtonista torstaina saapuneessa New York Timesin
uutistiedossa näet kerrottiin, että kuubalaispaköläisten vasta-vallankumöuk.
sellisten : muodostaman "Kuuban vallanku-mousjuntan"
päämies Manuel Ray Rivero oli yhdessä toisten
•tuhotyön tekijäin kanssa joutunut Britannian holhouksen
alaisena olevan Bahaman aluevesiltä brittiläisten vangiksi.
Sivumennen sanoen tässä Kuubaa vastaan ilmeisesti tu­hotyötä
tehneessä vastavallankumouksellisten joukkueessa
oli viisi muuta jäsentä, mukaanlukien eräs nainen., sekä kaksi
yhdysvaltalaista uutisvalokuvaajaa — itsenäisesti toimiva
mutta nyt Life-julkaisun palveluksessa ollut Andrew St,
Georg6 ja hänen avustajan.sa Thomas Duncan, jotka joutui'
vat myös brittiläisten ristikkojen taakse.
Brittiläinen risteilijä HMS Decoy ajoi näitä tuhotyön
tekijöitä takaa ja pidätti heidät' Bahaman edustalta, tiedoi-tet^
iin Lontoosta, Kaiken lisäksi oli pidätetty kolme muuta
^MmäJmiJ^hm^ henk|löä brittiläisen Bahaman
Karl Joutsi, ' Sherridon. Man.,
täytti kesäkuun 1 pnä ffBivuotta. -
Mrs Ida Lindroos,r South Porcii-pine,
Ont., täytti kesäkuun 5 pnä
'80 vuotta.
Arvid Sodcrena, Whitefish, Ont:,
täyttää torstaina, kesäkuun 11 pnä
'78 vuotta.
Urho Tynjälä, Vancouver, B . C .,
'täyttää keskiviikkona, kesäkuun 17
ipäivänä 65 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
ISOÄIDIN THIETTEITÄ
Sointula. — Sanotaan, että sano­malehti
on ikkuna suureen maail­maan
ja siihen kun lisätään vielä
näköradio, niin silloin jo saat aika
hyvän käsityksen suuren maailmn
touhuista.
Onhan tässä nyt aikaa katsella
maailmaa kummastakin näkökul­masta.
Ensimmäinen vaikutelma on
se, että muoti ja järki ci taida sopia
yhteen päähän,^illä jommasta kum­masta
joudut tinkimään. Eniten
olen ihmetellyt sitä hiuksien muo­tia
kun tukka pitää harottaa sinne
sun tänne ja silmille ja sieltä raosta
sitten voi tiirailla ja joskus on toi­nen
silmä aivan peitossa. Suomessa
tämä näyttää olevan erittäin suo­sittu
muoti. Kuka voi otaksua kau­niiksi
sellaista, joka muuten on kau
nii.sti puettu, mutta tukka on sikin
sokin? Naisen povi, joka on lapsen
ruokkimi,sta varten, on nyt tehty
toisen sukupuolen kiihoitusväli-neeksi.
Sen turvin tehdään rahaa,
varsinkin tehtailijoillei
Entäs sitten musiikki? Sekin on
'muotiasia". Todistaakseen olevan
sa uudenaikainen täytyy siinäkin
mennä äärimmäisyyksiin. Eilen il­lalla
katselin taas kun ne englanti­laiset
pojat (Beatles) esittivät sitä
rikutusta ja rummutustaan sekä
housujen puistatusta. Yleisön puo
lelta kuului hirveä kiljunta ja pau­kutus.
Sitten näytettiin kuinka ylei­sön
puolella oli melkein kaikki nuo­ria
tyttöjä hysterian valhissa. Olisi
luullut, että sinne on-tuotu jonkun
parantolan asukkaat. Kun pojat
yrittivät lopettaa laulunsa niiri
huuto ja meteli vain yltyi. Ajattelin
sitä katsoessani, että sanonnan mu­kaan
siitä riippuu _kunkin kansa­kunnan
tulevaisuus, minkälainen on
sen nuoriso. Minkälaisia äitejä ja
puolisoita tulee tuostakin joukosta?
Ei tai-vitse lainkaan ihmetellä niitä
onnettomia nuoria jotka nykypäi­vänä
tulevat äideiksi jo 12-vuotiai-na
tai alle 16-vuotiaina. Luin erääs­täkin
kaupungista tiedoitukscn jos­sa
sajiotaan puolet.syntyneistä lap­sista
olleen sen ikäisten äitien. Min­kälaista
onkaan tyttöraukkojen elä­mä
sellaisien haaksirikkojen jäl­keen.
Voimmeko me viskata heitä kivel­lä?
Eikö olisi yhteiskunnallinen vel­vollisuus
tehdä täysi käännös.
Kaikkein suurin syy tähän on raha,
jota pitää saada, vaikka ihmisen
elämänkin hinnalla.
Entäs elokuvat ja kirjallisuus?
Nii.ssä rehoittaa raakuus ja julmuus
ym. ja niitä nuori.so katselee ja lu­kee.
Sitten vielä ihmetellään sel­laista
kun kukaan ei mene apuun
vaikka nähdään että nainen tape­taan
silmäin edessä. -Tämäkin ta­paus
on kerrottu useissa lehdissä.
Mutta kun ihmisiä on vuosia kasva­tettu
siihen, että heitä ei liikuta se
mitä kan.ssaihmiselle tapahtuu.
Tämä minun katselmani suureen
maailmaan ja siellä näkemäni ei ole
kaunista, mutta voiko kukaan sanoa,
että se ei ole totta. Ja onko viisasta
aina vaieta? Eikö jo olisi aika he­rättää
ihmisiä ajattelemaan sitä, et­tä
mihin ollaan menossa?
Luin tässä eräästä amerikkalai­sesta
lehdestä kuinka paljon jime-saaristoon
kuuluvasta eräästä
pikkusaaresta.
Toisin sanoen vastavallanku-mousjunlan
päämies Rivero
yritti käyttää Bahamaa van-daalitekojensa
, suojakilpenä,
mutta joutui kiinni rumasta te­kosestaan
kuin kurja taskuva­ras
pikkukaupungin hevos-markkinoilla!
Ja tämä samainen Ray Rive­ro
on, ellei muistimme petä,
sama herra ja suuruus joka
huhti- ja toukokuun vaihtees­sa
julisti voimaperäisesti, että
hän aloittaa toukokuun 20 päi­vänä
Kuuban maan kamaralla
sotatoimet Kuuban valloitta­miseksi
takaisin • .ulkomaalais­ten
sokeri- ja muiden suuryh-töiiden
käyttöön ja riistoon! ,
Mutta vähän tuli villoja pal­josta
porusta!
; Helsinki. — Presidentti Titon vie­railu
'hiaaBsamme' sai alusta alkaen
erittäin lämpimän sävyn, niin kuin
saattoi odottaakin, sanoo SKDLin
äänenkannattaja Kansan Uutiset vii­me
keskiviikkoisessa toimituskirjoi-tuksessaan
ja jatkaa: Vierailun he­rättämä
laaja huomio johtuu huo­mattavalta
osaltaan siitä kunnioi­tuksesta
ja kiinnostuksesta jota
maassamme tunnetaan presidentti
Titoa kohtaan henkilökohtaisesti.:
Mitä nimenomaan maamme työvä­estöön
tulee, on se erihoiseir tyytyi
vainen sen johdosta, että viime vuo­sien
kuluessa on voitu poistaa aikai­semmat
säröt Jugoslavian ja mui­den
maiden 'kommunististen puolur
eiden väliltä ja palautettu toverilli­set
luottamuksen ja yhteistoiminnan
suhteet. Juuri Jugoslavian valtion­päämiehen
viralliselle vierailulle
antaa luonnollisesti oman leimansa
se seikka,- että Jugoslavialla liittou­tumattomana
sosialistisena valtiona
on ulkopoliittinen erikoisasema so­sialististen
valtioideii joukossa aivan
samoin kuin sopimussuhteessa Neu­vostoliittoon
oleva Suomi on kapita­listisena
valtiona erikoisessa ase­massa
samaa talousjärjestelmää
edustaviin maihin verrattuna.
Molempia valtioita yhdi-stää en­nen
kaikkea se, että ne pyrkivät rau­hantilan
säilyttämiseen ja kansain­välisten
ristiriitojen tasoittamiseen.
Tämä ulkopolitiikan peruslinja kä­vi
esille myös niin presidentti Ti­ton
kuin presidentti Kekkosenkin
ensimmäisistä puheista. President­ti
Kekkonen totesi käsityksenään,
että jännityksen lieventämiseen
tähtäävät pyrkimykset ovat jo johta­neet
eräisiin merkittäviin tuloksiin,
mutta totesi kansainvälisen jänni
tyksen juurien olevan vielä syvällä
ja keskinäisen luottamuksen ka.sva-van
hitaasti. Pienenkään valtion
ei ole kuitenkaan syytä vähek.syä
mahdolli.suuksiaan vaikuttaa o.sal-taan
maailmanrauhan asiaan — rau­han
hyväksi tai sen vahingoksi —,
ja hän korosti juuri puolueettomien
ja sotilasliittoutumien ulkopuolella
olevien mahdollisuutta rakentavaan
kansainväliseen yhteistyöhön "yli
kylmän sodan ja idologisten rinta­malinjojen".
Erikoisesti hän mai-nit.
si työskentelyn YK:ssa. ja esitti
Suomen kohdalta siinä yhteyde.ssä
esimerkkinä hallifuk.sen päätök.sen
muodostaa vailhiusjoukko-osasto sil­tä
varalta, että "Suomi osallistuisi
YK:n rauhanturvaamistoimintaan"
-.tosin esimerkki, jota parempi ja
yleisiä käsityksiä maassamme vas­taavampi
olisi varmaan ollut löydet­tävissä.
Puhuessaan Suomen puolueetto­muuspolitiikasta
ci presidentti Tito
unohtanut mainita presidentti Kek­kosenkin
esittämää aloitetta atomi-vapaan
vyöhykkeen muodostamises­ta
Pohjois Eurooppaan — tätä asi­aa,
jonka eteenpäin ajaminen tun­tuu
jostakin syystä meidän ulkopoli­tiikassamme
"unohtuneen". Verrat­taessa
näiden kahden maan ulkopo­litiikkaa
käy nimenomaan presi­dentti
Titon puheesta esille se ak­tiivisuus,
joka sävyttää Jugoslavian
M
ulkopolitiikkaa liittoutumattomien
valtioiden yhteistyössä. Hän viit­tasi
tulevaan liittoutumattomien
maiden ••konferenssiin, Jonka osan­ottajamäärän
hän toivoi kasvavan
ja uskoi, öttä "tämä könfferöhsöi tu­lee
antamaan uuden ja vojmakkaaix
sysäyksen rauhaa rakentaville: voi-mille
niiden ponnistuksissa edistää
kansojen., välistä ymmärtämystä,
jännityksen lieventymistä, aseiden
riisuntaa, kolonialismin viimeisten
rippeiden poistamista" jne. Tito lau­sui
ilonsa, että-Suomikin osallistuu
huomioitsijana tähän konferenssiin.
Brittien patsaat
pois Delhistä
New Delhi. — Intian hallitus on
päättänyt poistaa kaikki englanti­laisten
valtiomiesten ja hallitsijain
patsaat New Delhistä, sanoi apulais-sisäministeri
LalitMishra parlamen­tin
alahuoneessa viime viikolla.
Muualla Intiassa sijaitsevien pat­saiden
kohtalosta päättävät osaval­tion
hallitukset, hän lisäsi.
New Delhissä nykyjään olevien
kahdeksan englantilaisen patsaan
joukossa on Yrjö V:n ja kuningatar
Victorian patsaat.
On mielenkiintoista todeta, että
äärimmäisen ' oikeiston pääräänen-kahnattaja
Uusi Suomi ehti jo eilen
lähteä tulkitsemaan presidentti
Kekkosen puheesta löytämiään 'hie­novaraisia
alleviivauksia" niin ettei
Suomi voisi osallistua liittoutumat­tomien
maiden työhöri, koska ne ak­tiivisesti
ottavat kantaa kansainvä­lisiin
kiistakysymyksiin,', Lehteä
pelotti jopa se, että huomioitsijan­kin
lähettäminen aiheuttaisi "vää­rinkäsityksiä
asenteemme suhteen";
Jos tällainen näivetystautinen "puo­lueettomuuspolitiikka''
— vahvistet­tuna
valmiusjoukko-osaston perus­tamisella
— olisi paljon puhuttu
Suomen ulkopolitiikan linja, niin
silloin on tämän linjan perussisältö
varmaan laajalti ymmärretty väärin
niiden keskuudessa, jotka ovat sitä
kiittäneet. Koska Uuden Suomen
provosoiva tulkinta aiheuttanee vie­lä
keskustelua, olisi ulkopolitiik­kamme
johdon aiheellista jossakin
yhteydessä selvittää maamme viral­lista
asennetta niihin kansainväli­sen
politiikan perusongelmiin, joi:
hin presidentti Titokin viittasi, .sa­malla
kun jälleen kerran voitaisiin
näyttää, mikä on maamme asema
puolueettomien valtioiden kartalla.
rikkalaisia sotajoukkoja on ympäröi
maailmaa. Ajattelin, että missä on
amerikkalaisia .siellä on myöskin
mellakoita. Heitä on siellä missä
tavallinen kansa nousee vaatimaan
ihmisoikeuksia ja leipää lapsilleen.
Amerikkalaiset ovat auttamassa rik­kaita
ja riistäjiä sekä kansojensa
orjuuttajia. Mikä merkitys on sillä
Vapauden patsaalla, joka ottaa vas­taan
USA:han tulijoita? Mistä maas­ta
löytyy sen enemmän vapauden
vastustajia?.— Isoäiti.
Kupatliinko vaitiofta $ U I
Ottawa — Paolustusministeriö julisti viime vuonoa 2,G00 aine- ja väli-neryhmää
ylljiiämätavaraksi, tiedoiteitiin alahuoneen tilintarkastusvalio-
Itunnalle torstaina. Ne ylijäämätavarat maksoivat hallitukselle alunpe­rin
$39,500,000.
Tilintarkastajavaliokunta päätti heti, että asiasta suoritetaan tutki­mus.
Valiokunta pyysi että tilintarkastuspäällikkö Maxwcll Henderson
suorittaisi Itse kolmisen viikkoa kestävän tutkimuksen.
Hallitnksen varastohuoneiden tarkastus on osoittanut, että laivas­tolla
oli alusvaatteita — yhtä kokoa — varastossa niin paljon, että ne
riittävät 1,000 vuotta, että armeijan varastossa oli yhtä kokoa suoja­pukuja
(ovcralls) 97 vuodeksi ja että RCAF:lla (Canadan ilmavoimilla)
oli yhdenlaisia sähkölamppuja niin paljon että ne riittävät 270 vuotta. .
Mr 'Henderson sanoi virastonsa havainneen että talousvuonna 1962
—^1963 Julisti puolustusministeriö ylijäämätavaraksi $39,500,000 arvosta
Icäyttimätöntä tai käyttökelpoista tavaraa.
l^iiiiitlliMm»
vaara. Sett»'
' WA5S!ILMAN nMi^
'litiuba-kysyiöykSeViiibn USAälä tuUutm... - r ^ - ^ - . ^ .
^rdteir'tniltei ^yäellii^fV^dyisväitMiii %Mi8thtaMmmm^vMtiua y £ ^ ,
situumaisuutta Yhdysvaltain ulkoministeriö on 'siitä lälitien kun F i d ^ '
Castro otti Kuubassa voittoilumahdoUisuudet ani^ikkaJ^yhtiöiltä ylU^^
pitänyt asiallisesti puhuen sotatilaa heikompaa^rinaatoiköhtaan, niifff^i
•olisi tarvinnut ennen, muuta apua-ja-rohkaisua',.
Yhdysvaltain ison kalikan mentiaUteettia (mielentilaa) Itohdi^tataaii^
nyt niitä itsenäisiä ja vapaita -maita (^tuten Britannia, -Ranska ja Canada)'
vastaan, jotka ovat päättäneet jatkaa ei-strategisten tavarain kaupan::; ;
käyntiä Kuuhan kanssa . . . ^ ^ ' %VL
Fantaastinen itsenäisen maan ilmatilan louJ^kaaminen, miHin^T^
dysvallat osallistuu päivittäin S^en lahottaessa sotilaslentokoneitaan iStttT-;
ban yli, aiheuttaa myös jo mielenkiintoa.' ' , ' '
tosiasia on, että toimiessaan tahallisesti väärin Kuuban Iqrsymylcseäi^'
sä, Yhdysvallat vaarantaa maailman rauhaa ja''sen ^1^ eläVäi-,
sen olemassaoloa planeetallämniei ;Se;pn meidän aikkautemme^^suutl'
skndaalir Se on ihmisarvon suurin loukkaus. "7-
"~Kieltäytyessään menemästä pitemmälle Britannia, Ranska ja Canä-'
da omaavat suuren voiman ja voivat tehokkaasti käyttää tätä^völmaa ;säa-dakseen
Yhdysvallat vakuuttuneeksi, että .ykispuolinenkpmenteluv
(bullying) Teddy-Rooseveltin malliin, ei enää vetele.
— Kingston Whig-Standardin toimituskirjoitus.' '
•
MITÄ HÄN VAINOO UNIONISTEJA,
KOMMUNISTEJA JA RAUHANPUOLUSTAJIA
— Robert Kennedy-^ Yhdysvaltain oikeusmihisteri — on huolisi'
saan siitä, että syyttömiä ihmisiä pidetään vankilassa. ' ,;,
— Martin Goodmanin Washingtonin kirjeen ' /
otsikko Globe and Mail lehdessä.
SEEBOHMIN MYHCHEH
LINJA TYRMrSTYTTÄÄ
Berliini. — Samanaikaisesti
kun Länsi Saksan kulkulaitosmi-nisterr
Seebohmin helluntaina
sudeettisaksalaisilla päivillä Nyrn-bergissä
pitämä puhe kiertää eu­rooppalaisessa
lehdistössä leimat­tuna
avoimeksi tunnustukseksi
sodan ideologisesta valmistelusta
on liittokansleri Erhard kutsunut
ministerin nuhdeltavakscen.
Seebohm nimitti skandaalimaises­sa
puheessaan Mynchenin sopimus­ta
kansainoikeudellisesti moitteetto­masti
aikaansaaduksi sopimukseksi
ja vaati "konkreettisesti ryöstetty­jen
sudeettisaksalaisten alueiden
luovuttamista synnyinmaalle". Hit­ler
esitti aikoinaan saman vaati­muksen
täsmälleen samassa sana­muodossa
ja sitä seurasi sudeetti-
"Olen sitä mieltä, että olen ansainnut pitkän levon.".—^ TNS-kuva.
alueen ja koko Tshekkoslovakian
miehityksen ohella toinen maaik
mansota: Seebohmin Bonnin kabi­netin
jäsenenä esittämä täsmälli­nen
aluevaatimus ja lehtikomment-tien
ennen näkemätön vastalause-myrsky,
jossa on vaadittu Secbohr
min erottamista, on pakottanut Er-hardin
muistiittamaan, että liitto^
hallituksen jäs6nten on pysyttävä
hallituksen linjoilla myös sudeett?
saksalaisten tilaisuuksissa puhues­saan.
Erhardin antama moite on lähinä
nä yleisen mielipiteen pakottama
muodollinen ele, sitä osoittaa nim;
se, ettei Länsi-Saksan hallitus ole
vastannut Tshekkoslovakian presi­dentti
Novotnyn toukokuun 9 pnä
liittokansleri Erhardille osoltta-.
maan vaatimukseen sanoutua viral­lisesti
irti Mynchenin sopimuksesta,
todetaan Erhardin nuhdesaarnaa
koskevissa maanantaisissa artikke'
leissa. Mynchenin sopimuksesta ei.
Erhard pUhulniyöskään Seebohniillej
antamansa "^dltteen yhteydfessä, ai-;
noastaan Bonnin, Washiiigtonin,-
Lontoon ja Pariisin yhteisesti sopi-;
masta idänpolitiikasta, jonka mu­kaan
kauppa^ ja kulttuurisuhteita!
kehitetään edelleen sosialistisiin'
maihin Tshekkoslovakia mukaan-,
luettuna.
Yleisesti tunnettu tosiasia kui­tenkin
on. että länsivaltojeniidänpo->
litiikkaa koskevissa neuvotteluissa*
on Länsi-Saksan ulkoministeri!
Schröder hylännyt kompromisseitta
länsiliittoiituneitten vaatimuksen^
Oder-Neisse-rajan tunnustamisesta.
Länsi-Saksan hallituksen virallinenM
linja vaatii vuonna 1937 voimassa!
olleiden rajojen, ei sudeettialueiden-palauttamista.
Seevohmin olisi pita-.'
nyt esittää aluevaatimuksensa DD-;
Rlle, Puolalle ja Neuvostoliitolle:
Tshekkoslovakian asemesta esiinty-;
essään julkisesti Saksan liittotasa->
vallan ministerinä pysyäkseen halli­tuksen
päätöksissä, sanoo mm. Neu­es
Deutschland -asiaa- koskevassa;
pääkirjoituksessaan.
TÄSMÄLLISYYTTÄ
—^Tuossa meidän junamme me-;
ni juuri. • '
— Mutta herran tähden selitä
johdonmukaisemmin! Jos se jätti
meidät, hiin kuinka voit sanoa
"meidän junamme". i
PÄIVÄN PAKINA
VESURIN KÄYTTÖ VÄÄRYYDEN VESAKOSSA
Tässä suuressa ja rakkaassa Ca-nadassamme
on äärettömän paljon
hyvää ja kaunista, mutta paljon
on vielä raivaamatonta korpea ja
polttamatonta kaskea sekä vääf
ryyden vesakkoa.
Ei ole epäilyäkään siitä, etteikö
Canadasta tule uutteran kansansa
_ kätten ja aivojen työn tuloksena
-maa jos.sa vallitsee aineclli.sesti
ja henkisesti ylätkylläisyyden ja
hyvinvoinnin olotila kaikkien ih­misten
keskuudessa; maa minkä
sanavarastostakin häviää sellaiset
määritelmät kuin köyhyys, puute,
nurjamielisyys jne.
Mutta paljon on vielä tehtävää
työväenliikkeellä ja tavallisilla
kansalaisilla yleensä, sekä erikoi­sesti
työtätekevien ja muiden cdis-tyk.
sellistcn piirien sanomalchdillä
ennenkuin .saadaan korj^ntuksi nyt
vielä aivan luvattoman 8uures.sa
määrin ilmenevät epäkohdat ja
vääryydet.
Ottakaamme tiissä pari tai' koi- •
me esimerkkiä viime keskiviikko­na
tänne Sudburyyn saapuneista
uutistiedoista.
Hamiltonista, Ontario.sta tul­leessa
William McGuffin uutiskir­jeessä
kerrottiin, että "yhä useam­pi
ja uscaml)i canadalainen" jou­tuu
turvautumaan nykyisenä "hy^
vänä" eli suhteellisesti vilkkaana
työkautena köyhien avustukseen.
Hän kirjoitti: —
"Jatkuvasti kasvava määrä Ca­nadan
.väestöstä elää hallituksen
avustuksella".
Iäkkäiden sekä terveys ja huol-toministeriön
neuvonantaja W. A.
Dyson sanoi, että . . '. vuodesta
1930 lähtien on Canadassa ko­honnut
jatkuvasti työttömien
"normaalinen" määrä. Sodanjäl­keisenä
aikana oli työttömien
määrä 3 prosenttia työvoimamää­rästä,
mutta nyt pidetään 5 tai 6
prosentin työttömyysmäärä "nor­maalitilana!'.
"Mr Dyson huomioi, että Cana­dan
eläkesuunnitelman eräisiin
kohtiin liittyy olettamus 7-pro-senttisesta
työttömien määrästä
Tällaistakin on siis täällä suu­ressa
ja rikkaassa Canadassamme.
Mutta sen, kuinka suurta huolta ja
tuskaa työttömyys aiheuttaa ai­neellisesti
ja henkisesti, sen tietää
vain hän, joka joutuu vastoin 0-
maa tahtoaan sen kokemaan.
On suorastaan ihme, ja ennen­kaikkea
työtätekevän väestön mo­raalin
lujuutta ja kestävyyttä ku­vaavaa
se, että kuukausimääriksi
työttömiksi heitetyt miehet ja
naiset jaksavat kuormansa kan­taa.
_
Mutta heikommat heisiä sortu­vat
aina silloin tällöin ja silloin
saamme lukea esimerkiksi seuraa­vanlaista
uutistekstiä (Toronto
Star kesäkTS p):
Beli Poholoczik sanoi poliisille,
että hänen vaimostaan tuli pro.sti-tuulti
sillä aikaa kun hän (Beli)
oli vankilassa.
"Me olimme köyhyyden avus-tuk.
scn varassa" hän. sanoi salapo­liiseille
Ronald Cliffordille ja
Charles Dimmockille. "Lasten-suojeluyhdistys
otti . pois meidän
kaksi lastamme,"
"Beli sanoi, ettei hänellä ole
mitään tekemistä vaimonsa cdes-ottamisissa
, , . Sen johdosta po-liisituomari
Joseph Addison va­pautti
Belin parittajasyytöksestä,
mutta tuomitsi hänen 24-vuotiaan
vaimonsa Irenen huonomaineisen
paikan pidosta . . . $100.00 sak­koon,
tai 20 päiväksi vankilaan."
Me emme luonnollisestikaan
tiedä ^syitä syviä" ylläaminitun
nuoren perheen kurjaan asemaan.
Syitä voit olla monenlaisia. Mutta
yleisesti puhuen työläisperheen
hunningolle menon yhtenä suu­rimpana
syynä on köyhyys ja puu­te.
Liian usein pitää paikkansa
sanonta, että "kun köyhyys tulee
ovesta sLsään, painuu rakkaus u-los
ikkunjista/' "
„ Meillä täällä Ontariossa.oh läm­pimästi
tervehdittävä laki, mikä
kieltää rangaistuksen uhalla työn­antajan
syrjimästä työläisiään
kansallisuuden rodun tai ihonvä­rin
perusteella.
Niinpä sitten tapahtui — näin
kerrottiin torontolaislehdissä—-
että kaksi floridalaista vesiasiain
virkailijaa oli määrätty maksa­maan
kahden päivän työn mene­tyksestä
$50.00 korvausta eräälle
pikakirjoittajattarelle siitä, kun
he olivat kieltäytyneet vastaanot­tamasta
ontariolaisen lakimies-liikkcen
lähettämän pikakirjoittav
ren palvelua siksi kun hän sattui
olemaan canadalainen neekeri.
Näiden floridalaismiesten kerro­taan
sanoneen: "suoraan puhuen,
me emme halua (palvelukseem­me)
värillisiä ihmisiä." Selvästi
siis lakivastaincn teko!
Saman uutistiedon mukaan mai­nitut
herrat rotusyrjijät ja heidän
ontariolainen lal^imiehcnsä —• jot­ka
rikkoivat julkeasti cänadalais-ta
lakia —saivat kuitenkin pitää
nimensä salassa, vaikka heidän
väärinpeluunsa uhrin, miss Jean
Burken nimi mainittiin uutistie-doissa!
Torbntolaisen uutistiedon
mukaan Ontarion ihmisoikeusko-missionin
johtaja tri Daniel Hill \
"kieltäytyi antamasta näiden mies­ten
ja heidän '4akimiehensä . . .
nimiä."
On tietysti hyvä, että nämä flo—
ridalaismiehet määrättiin maksa­maan
miss Burkelle $50 korvausta
työnsä menetystä. Mutta miksi
hallituksen viranomainen salaa
rikoksen tekijöitä ja heidän osa-kumppaneitaan?
Onko meillä yk-.
si laki lakimiehiä ja heidän "kor­kea-
arvoisia" -asiakkaitaan varten
ja toisenlainen. laki omalla työl­lään
eläviä konekirjoittajattaria ja
heidän kaltaisiaan varten? Me
vain kysymme.
Kuten sanottu, paljon on vlplä
heilutettava vesuria yhteiskun­nallisen
vääryyden vesakossa en­nen
kuin kalkki canadalaiM saa­vat
nauttia siitä hyvinvoinnista,
mikä heille kuuluu, ja mihkä tä-,
mä suuri maamme voi, ja tulee­kin
heille lol[>ulta antamaan. '
Ja siM^''vesurin heiluttamises-sa"
. tarvitaan ennenkaikkea työ-vaenlehtiä,
kuten Vapautta, jonka^
hyväksi ja edistämiseksi voidaan>
tällä hetkellä toimia, parhaiten
osallistumalla, tulevan haaistekara-panjan
valmisteluun.•Känsäkoura.
f'
#•'1
mm
mm
lliijl