Vapaus, February 28, 1963

              Sivu'2 Torstaina, helmik. 28 p. - Thursday, Peb. 28, 1963 ||j|UjjUJgljJjIyjlg
VAPAUS INDEPENDENT L Ä B b R O R G A N ' ilinJan|ojen avulla
OF FINNISH GANAPIANS
(LIBERTY) . EstablishedNov^ 6/1917 . ;
Edltor: W. Eklund ' Man?'ger: E. 3nksl
Telephones: Office OS 4-4264 - Editorial.OS 4^4265,
Publlshed thrice vveekly: Tuesdays, Thursdays and SaJJiritoys by; Vajaus
Publishing Co: Ltd.. 100-102 Elm St. West, Sudbury. Ontarld. Canada.
' Mailing address: Box 69
Advertising mtes upon;appUcation,,,ttpnalatlon$ freepf-C^r6:e^^^
Authorlzed as second- ctass mail by the PftSt Office>Qepartmeptv Ottawo^
and for payment of postage in cash. ;
TILAVSmNNAt * .
Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 . USA:ssa: 1 vk. $9.00;6 kk.' $4.80
3 kk. 2.50 Suomessa: 1 vk; 9.50 6 Jtk..5.25,
CANADIAN LANGUAGE-PRESS
Pearsonin, "lupaava" alku?
Liberaalipuolueen^ johtaja Lestei; B. Pearson piti viime
lauantaina; Montrealissa liberaalien; uskoon ennestään, k ä ä nr
netyille kuulijoille "suuren vaalipuheen", jonka perusteella
jenkkien ydihkärkien vastaanottamista vaativat .piirit ovat
ylistäneet sekä hänen "onnistumistaan'.' että peräti "rohkeyt-.
täänkin".
"Mr, Pearsonin lauantainen puhe Quebecin .liberaalien,
yhdistyksen kokouksessa oli rohkea teko kansalliselta joh­tajalta",
sanoi liberaalien kannattajaksi viimö kesäkuussa
heittäytynyt Montreal Daily Star maanantaisen numeronsa
johtavassa toimituskirjoituksessa . . . 'Tästä.kokeesta — ja
se ei ollut mikään pikkukoe— hän selvisi, kunnioitettavasti,
vieläpä voitokkaanakin", jatkoi lehti povaustaan. Todettuaan,
että Quebecin väestö on ydinaseiden vastaanottamiseen näh­den
joko epäröivällä kannalla tai suorastaan vastusta niitä,
mainittu lehtiä korosti voitokkaasti, että hän (mr. Pearson)
seisoi pyssynsä takana sillä perusteella, että kun kerran si­toumuksia
on tehty, meidän tulee kunnioittaa^ niitä "
Kenen tekemiä "sitoumuksia" tässä pitäisi kunnioittaa?
Niin Montrealin Daily Starin nyt tukema mr. Pearson kuin
sen aikaisempikin lemmitty, konservatiivijohtaja, John Die-fenbaker
ovat vakuuttamalla vakuuttaneet valitsijoille, että
he "vastustavat" jenkkien ydinaseiden vastaanottamista.
Heillä kurhmallakaari ei ole' ollut minkäänlaisia kansan val­tuuksia
ydinkärkien vastaanottamissopimusten tekoon. Mi­käli
siis joitakin "sitoumuksia" on tehty, niin kunnioittakoot
niitä ne — puolustusministerin toimesta eronnut Douglas
Härkness ja kumppanit — jotka puolueensa sanan pettäen
ovat kansakunnan selän takana joitakin sopimuksia tehneet.
GLOBEN KEVÄTHEILA
Erikoinen huomio kiintyy vielä torontolaisen.Globe,,and
Mailin tiistaiseen toimituskirjoitukseen samasta asiasta.
^ Kuten tiedetään, Globe bn ollut henkeen, ja yereen; asti
konservatiivipuolueen kannalla. Mutta nyt tiili Washingto-;
nista marssimääräys, että Canadaan pitää' ottaa ydinkärkiä,
Globe and Mail sanoutui irti pääministeri Dielenb^kerista ja
otti keyätheiläkseen Lester B; Pearsonin. Puhuessaan viime
lauantaisesta Montrealin kokouksesta, Globe sanoo tiistaises­sa
johtavassa toimituskirjoituksessaan mm- seura^yaa;
"Pääniinisteri Lester Pearson sai rohkaisevan:alun.
•vaalikampanjalleen Montrealissa viime lauantaina.; Hän oli
rohkea, käsitellessään päättävästi ydinkärkikysymystäi min­kä
pitäisioUa aran asian Quebecissa . . . Ydinkärkikysymyk-sessä
m d Pearson heitti kaikki varaukset sivuun. . ; "
Kuten huomataan, niin Globe kuin Montreal Daily Stat-lehtikin;
ovat yksimielisiä myös siitä, että nif.Hpearsoi; osoitti
erikoista "rohkeutta'' puhuessaan ydinkärkien,; puolesata.^^^^^^^^-
Me emme sitä sanoisi rohkeudelcsi. J,otkiit<heikot.ihmi­set,
joilta loppuu rohkeus katsoa elämän vaikeuksia^ kasvois­ta
kasvoihin, ottavat haulikon nurkasta ja lopettavat [^ivan­sa.
Se ei suinkaan ole rohkeutta, vaan pelkuruutta..
Mitään erikoista rohkeutta ei liioin vaadita hy^cyöloissa
poliitikoilta, jotka laskelmoivat^ että ^ yhdysvaltalaisten raha­miesten
kontrollissa olevilta suuryhtiöiltä on tulossa t u l v ir
maila rahaa ja muuta apua niille, jotka ovat valmiina tans­simaan
Washingtonin tahdin mukaan. Onhan jo eräissä pii­reissä
ilakoitu esim. siitäkin, että torypuolueellakin ön vai­keuksia
vaalivarojen keräämisessä niin kauan kuin puolueen
johtajana on ydinaseiden vastaanottamista jarruttanut.pää-niinisteri
Diefenbaker?
Toisaalta Pearsonin "rohkeudesta" ja "voitosta" puhu­minen
on näiden lehtien taholta kuitenkin alakäden myönny­tys,
että canadalaiset yleensä ja erikoisesti Quebecin maa­kunnan
asukkaat, vastustavat joko tietoisesti tai vaistomai­sesti
jenkkien ydinkärkien vastaanottamista! Tässä mielessä
olemme tietysti valmiina tunnustamaan, että, mr. Pearson
osoitti Montrealin puheessaan' vissinlaista "rohkeutta", jolle
tosin olisi voitu löytää toinenkin, vähemmän mairitteleva
nimi — vaikkapa "lyhytnäköisyys".
VETI LYHEMMÄN TIKUN
Tosiasia nimittäin on,, että mr. Pearson veti sittenkin
Montrealin vierailusta lyhemmän; tikun. K^i^tkj merkit viit­taavat
nimittäin siihen, että päätaistelu Quebecin maakun­nassa
tullaan käymään Social Credit ja liberaalipuolueen vä­lillä.
.
Toisaalta on selvää, että jos liberaalit e^vät-saa ;nyt Que­becista
parempaa menestystä, mitä, he, saivat viime kesäkuun
vaaleissa^ silloin ei liberaalipuolueella, ole minkäänlaista voi­ton
mahdollisuutta näissä vaaleissa. Tosiasia onkin,- että jos
mr. Pearson häviää nämä vaalit jenkkien ydinaseiden tuke­misen
takia, silloin on varmaa, ettei hänestä' tule» koskaan
Canadan pääministeriä.
Mife sitten todella tapahtui Montrealissa viime.lauantai­na?
S(^ial Credit puolueen kokouksessa, missä väkijoukot
hurrasijj^at spontaanisesti kaikille ydinkärkiä vastustaville
lausunijoille, oli nelisentuhatta innokasta- osanottajaa.
Literaalipuolueen yhdistyksen kokouksessa,,; minne oli
haalittu pääasiassa mainitun, puolueen uskollisia jäseniä ja
kannattajia, oli puolta pienempi osanottajamäärä jä kfiikesta
huolimatta Pearsonin puhe ja erikoisesti .hänep lausuntonsa
ydinkätkien vastaanottamisen puolesta, sai lievästikin sa­noen
vfileän vastaanoton. .
Liberaalipuolueen "järkitrusti" oli .ilmeisesti kijjoitjanut
mr. PeÄsonin puheen erittäin suurella huol^a^ Uutistietojen,.
mukaan mr; Pearson oli julistanut; että hän "vastustaa" ydin­aseita
ja aseistusta yleensä, sekä; kannattaa aseistariisuntaa
ja sai siitä melko voimakkaita suosionosoituksia- kutilijakun-
.nalta. Saatuaan täten muodostetuksi "otöjliseri" ilmapiirin
PearsoiJ >rjosi sitten hyvin koulutettuina. poliitlkHona huo­lella
sokeroidun myrkky palansa: "Jos* Atlantin liitto tarkoit*
P a r i i s i , r - Figaro-lehden Bagdad-
;issa'oleva'kirjeenvaihtaja kertoo Ira­tkin;
vasemroistolaisvainpjen jatkur
van entiseen tapaan.'Hän kirjoittaa:
Bagdadin radio on kehottanut
•jokaista, joka tuntee kommunisteja,
kirjoittamaannäiden nimet pape­r
i l l e ja: lähettämään luettelonsa so-
.'tilaspäällystöUel On helppoa kuvi­tella,
millaisia tämän yleisen »ilmi-antokehotuksen
seuraukset ovat
Irakissa, missä njuutenkin^n pal­jon
eripuraisuutta. \ -
Kommunistinen puolue on ollut jo'
jo upeita vuosia maanalaisena, joten,
siihep' kuulumisesta voidaan syyttää
ketä hyvänsä, j o i i a tiedetään olleen
vasemmistosympatioita tai joka on
vastustanut viranomaisia
, Helmikuun 8. päivänä, jatkaa k i r
jeenvaihtaja, Bagdadin radio ke­hotti
kansalaisia saapumaan kaduil­le
ilmaisemaan kannatuksensa uu^
s i l le vallanpitäjille. Kutsu ei kui­tenkaan
saanut väestöä liikkeelle.
Sen sijaan h e l m i k u u n l l . päivänä
järjestettiin Tigrisjoen itärannalla
sijaitsevassa köyhälistökorttelissa
laaja mielenosoitus, jonka osanotta­jat
huusivat tunnuksina epäluotta­muslauseensa
. uudelle hallinnolle.
Paikalle saapui hyökkäysvaunujouk-koja,
jotka 'avasivat tulen mielen­osoittajia
vastaa|i. Tämän jälkeen
väestöä ei olekehotettu solidarisuUs-kokouksiin^
hallitus pelkää ottaa
tällaista riskiä.
iiisä:
^
25 tuomittiin Espanjassa
Madrid. — Yhden ja kymmenen
vuoden välillä vaihteleviin vankeus
rangaistuksiin tuomittiin Madridis­sa
viime viikolla ne 25 ihmistä, jot­ka
viime vuonna yrittivät perustaa
kommunistijärjestön .Valenciassa
Espanjassa. Sotilastuomioistuimen
tuomioiden on vielä saatava vah­vistus
maakunnan ylimmästä joh­dosta.
Kommunistinen puolue on kiellet
ty. Espanjassa, j a syyttäjä vaati syy­tetyille
.6—15 vankeusrangaistuksia
sotilaskapinahankkeista.
Näinä päivinä.tulee, kuluneeksi
15 vuotta helmikuun 1948 tapah-mista
Tshekkoslovakiassa^; jotka
.ratkaisevalla tavalla Vaikuttivat
sosialistisen järjestelmän lujittu­miseen
maassa. Helmikuussa 1948
oli / Tshekkoslovakian hallitulueA
taantumuksellinen vähemmistö 11-
moiitanut eroavansa. Sen tarkoi­tuksena
oli tällä tavalla saattaa
maa kriisiin, josta selvittäisiin
vain syrjäyttämällä koiiununisti^
maan jolidosta. Mutta kävi toisin.
Kautta;maan; nousivat työtäteke­vät,
mahtaviin, mielenosoituksiin,
jotka päätyivät taantumuksen syr-.
jäyitämiseen sekä kommunistisen
puolueen asemien vahvistamiseen.
Julkaisemme seuIaavassa^ tshekki­läisen
lehtimiehen Jaroslay. Cer-nyn
kirjoituksen, jossa käsitel­lään
mielenkiintoista ongelmaa
helmikuun tapahtumien luontees­ta
ja niiden yhteydessä vaikutta­neista
voimista.
E i ole historiallisten tosiasioitten
kanssa yhtäpitävää, /jos Tshekkoslo­vakian
helmikuu 1948 selitetään
senten ja kannattajien joukossa oli | kansainvälis-poliiUisen suunnan
kymmeniä tuhansia pienliikkeen
harjoittajia, jotka suUren talouspu­lan
vuosina olivat joutiueet kon­kurssiin
j a saaneet katkeria koke­muksia.
Kommunistien rinnalla seir
soivat monet älymystön edustajat,
nimenomaan: tshekkiläiset, sekä l i ­säksi
monia -kulttuurityön tekijöitä
ja taiteilijoita.; , T
Oikeisto sitä vastoin pystyi jär­jestämään
helmikuun tapahtiunien
aikana vain yhden ainoan mielen­osoituksen,
jossa o l i muutama sata
prahalaista ylioppilasta.
I L M A N ULK^OPUOLISTA A F UA
Ti^nteelle ominaista o l i se, etv
tä Tshekkoslovakia' o l i Euroopan
ainoa maa, josta toisen maailman­sodan
jälkeen kaikki vieraat sota­joukot
-r- sekä neuvostoliittolaiset
että, amerikkalaiset — olivat
poistuneet jo vuonna 1945.
Maassa o l i siis vain sisäisiä voi­mia
ohjaamassa maan kehitystä. Tä­mä
on tosiasia, jota ei voinut kiel­tää
edes NATOn perustaja ja enti-vallankaappaukseksi,
sillä siinähän f " Trumanin ulkoministeri j a ny-j
o k i n valtion elin tai järjestetty
aseellinen voima sieppaa vallan..
Tshekkoslovakiassa ei^ät asevoimat
Ikinkaan säädelleet tapahtumain ke^
hitystä. Vaan siihen vaikuttivat
vain poliittiset tekijät ja julkinen
mielipide.
Edistyksellisillä voimilla oli
maassa .ehdoton ylivoima. Kansallis­tamista
vaativat työläiset olivat yk­simielisinä
ammattijärjestönsä taka­na
ja tukivat kommunisteja. Am­mattijärjestöt
olivatkin helmikuun
tapahtumien tärkeimpänä käyttövoi­mana.
Valtaosa pienviljelijöitä ja
maataloustyöläisiä näki kommunis­tisen,
puolueen ohjelmassa, jossa
vaaditaan suurtilojen maiden jaka­mista,
omien vaatimustansa täytty­misen.
Kommunistisen puolueen jä-kyinen
Kennedyn ulkopoliittinen
neuvonantaja Dean Aeheson, perus­tellessaan
vuosia sitten amerikka­laisen
Länsi-Euroopassa pysymisen
vältämättömyyttä. Hän viittasi sil­loin
Tshekkoslovakian helmikuun
tapahtumiin ja osoitti, että ilman
neuvostoarmeijan läsnäoloakin kom
munistien vaikutus laajeni j a lujit-tuL
Muuten sellaisia esimerkkejä on
muitakin: Jugoslavia, Albania, Poh-joisVietnam
ja Kuuba.
HISTORIA J A N Y K Y I S Y YS
E i voi kuitenkaan kieltää, että
kansainvälis-poliittiset tekijät, tar­kasti
' sanoen Tshekkoslovakian
kansan ulkopoliittiset kokemukset
olivat tärkeänä tekijänä helmikuun
'apahtumissa. Kommunistit julisti­vat
yhdeksi ohjelmakohdakseen py­syvän
ystävyyspolitiikan Neuvosto­liiton
kanssa. Oikeistolaiset voimat
sitä vastoin suosittelivat paluuta
sodan edellisen ajan suuntaukseen.
Mynchenin sopimuksen opetukset
^ sehän tuhosi Tshekkoslovakian
määrää monessa suhteessa se, että
maan itsenäisyyttä uhkaa Saksan
liittotasavallan kostonhaluisten po-liittisten
piirien alu6- j a muut vaa­timukset.
Bonnin läntiset liittolaiset
eivät ole koskaan avoimesti irtisa­noutuneet
Bonnin' vaatimuksista,
mutta sen sijaan Neuvostoliitto on
johdonmukaisesti vaatinut, että Hit­l
e r in Saksan häviäminen Euroopan
kartalta on vahvistettava kansainvä­lisillä
sopimuksilla.
Tämän ohella on annettava arvo
maan sisäpoliittiselle kehitykselle,
j o l le on luonteenomaista teollisuus­tuotannon
lisääntyminen 4-kertai-seksi
sodanedellisestä tasosta, ter-v.
eydenhuoUon tuleminen maksutto­maksi,
samoin opetuksen kaikissa
kouluasteissa, eläkejärjestelmän te­hostaminen
jne. Suuri merkitys on
ollut sillä, että sodanjälkeisen ajan
18 vuotena ei ole ollut-minkäänlai­sia
talouspulan oireita, pulasta pu­humattakaan..
Sen sijaan pulat so­dan
edellisellä kaudella toivat tois-tavasti
mukanaan työttömyyskausia
j a köyhdyttivät kokonaisia yhteis-kuntakerroksia.
Kaikki tämä on antanut kansan
elämälle, varmuuden, joka omalta
osaltaan määrää väestön suhteen
järjestelmään, jonka perusta lasket­t
i in 15 vuotta sitten helmikuussa
1948.
YUäolevalla otsikolla ..kirjoitti
Suomen laajimmin leviävä työväen;
päivälehti,' Kansan Uutiset,, johta­vassa
toimituskirjoituksessaan, vii­me
kesldviikkona seuraavaa:
Sosialidemokraattien Länsi-Ber­liinissä
saama voitto on tulkittu lä­hinnä
henkilökohtaiseksi voitoksi
kaupungin länsiosan pormestarille
W i l l y Brandtille, j a tämä puolestaan
valloitti kaupunkilaiset puolelleen
tammikuun näytelmällään. Vaalivoit
to todistaa, että kun Brandt s i l l o in
ehdotti Itä-Berliinissä vierailevalle
Hrushtsheville neuvottelua tai kes­kustelua
B e r l i i n in tilanteesta, tulkit­si
hän länsiberliiniläisten enemmls-tön~
mielialoja. Kun Brandt sitten
perääntyi omasta ehdotuksestaan
kristillisdemokraattien- painostuk
sesta, herätti se länsiberliiniläisis-sä
odottamattaman suurta pettymys­tä
ja katkeruutta, joka' nyt purkan
tui • ääntenvyörynä kristillisdemo­kraateilta
sasialidemokraateille.
Missä määrin Brandt o l i tosissaan
ehdotusta tehdessään j a olisiko- hä-jpttiiuÄ
'i pSaaij eteehtyönhfetyn r i n -
Öimatukikohdan ensimi^^^
kinruököria; vaan haluavat muutos­ta';
ja ö.käupuii
järjeätelyä neuyottejuteitse;
Tässä vaiheessa he toivat mieli-;
piteensä esille sosialidemokraateille
annettuina ääninä niin vähän kuin
Länsi-Saksan sosiailidemokraattieh-pblitiikaan
onkin luottamista, mutta
mitäpä • muuta mahdollisuutta län-siberiiiniläLsilla
sitten oli? Onhan
selvä^,' ettei tässä tilanteessa ja
tuonkilltaisissa oloissa — Länsi-
Saksan uusnatsien voimakkaimmak­si
liiinakkeekseen • rakentamassa
Länsi-i?eriiimRsä — jollakin spsia-
4istisellä yhtenäispuölueella voinut
olla mitään mahdollisuuksia. Länsi-;
berliiniläistien olisi ollut koettava
suorastaan räjähdysmäinen mieiipi
teiden kypsyminen kyetäkseen nä­kemään
kenties koko maailman kiih­keimmän
vastapropagaridan ke
lä: j a , yhä edelleen melkpiseri vaali •
terrorin oloissa sosialistista yhte-näisyyspiioluetta,
jonka ohjelma
_ tähtäsi niin pitkälle kuin B e r l i i n in
neliä ollut mitään positiivista esi-' ongelman ratkaisuun neuvotteluilla ;
SiLYUSTA K U U L T UA
Joukko nuoria miehiä keskusteli
yleisistä asioista, yhteiskunnan ker­masta
ja "siitä minkälaista hyvin-vointisessa
valtiossa tulisi olla. He
sanoivat Canadan olevan yhden sel­laisen
suurten mahdollisuuksien
maan, joka kumminkin on kykene­vää
Johtajaa vailla. On ollut sitä jo
kauan, eikä vieläkään näy sellaista
näköpiirissä; Työttömyyttä, köyhyyt-tä.
vrikoUisuutta ja sairautta on vielä
vaikka kuinka paljon ja tulee edel­leenkin
olemaan niin kauan k un
tulemme olemaan Kennedyn talu­tusnuorassa.
•Jos meillä on onnea saada joskus
Canadaan sellainen johto, joka työs­kentelee
tämän maan etuja silmäl-taa
yhdessä toimimista . . . kollek­tiivista
turvaa kollektiivisin keinoin
. . . se tarkoittaa ydinaseita puolus­tusta
varten, niin kauan kuin Venä­jän,
kommunistivaltakunnalla on n i i ­tä
hyökkäystä varten."
Mutta huolimatta siitä kuinka tai­tavasti
'l!ä,n tämän huonon sanoman­sa
esitti, uutiskommentaattorit ovat
panneet merkille, että kuulijakun­ta
seurasi kuolemanhiljaisuudella
ydinkärjistä kuulemaansa lausuntoa
ja esitti suosionosoituksia vasta "Ve­näjän
kommunistivaltakunnan'* tuo­mitsemiselle.
Ilman muuta onkin sel­vää,
että sillä puheellaan ei mr.
Pearson saanut monenkaan quebeci-laisen
ehdokkaansa asemaa paran­netuksi.
_ _ _ _ _ -
Me emme yi-itäkään olla kenen-kääJi
ajatusten lukijana. Mutta kun
mr. Pearson anoo valitsijain kanna­tusta,
jenkkien ydinkärkien vastaan­ottamiselle
silläkin perusteella, että
hänkin muka kannattaa aseistarii­suntaa,
niin tämä on sentään jo l i i ­kaa
täysjärkisille valitsijoille. Kos-!
kaan ei ole nähty, että varustelukil-pailun
tehostaminen olisi auttanut
rauhan asiaa, vaan pahentanut sitä!
' S i t ä paitsi on hyvä muistaa, että
mr. Pearson oli Johtavana sieluna
niistä "kolmesta viisaasta", jotka ta-i
kavuosina "tutkivat" NATOa ja esit­tivät
tutkimuksensa perusteella, että
NATO el voi olla tarkoitustaan vas­taava,
jos se pidetään puhtaasti.so-tilasluontoisena
liittona. Asia ei ole
kuitenkaan muuttunut siitä miksi-kääjt
— NATO on edelleenkin Wash-ingtonin
sanelun mukaan perustettu
j a toimiva sotilaallinen liitto — mut­ta
mr.' Pearson on antam'astaan tuo­miosta
huolimatta vieläkin sen yksi
kiihkein kannattaja ja puolestapuhu­ja!
Mr. Pearsonin Montrealin puhe ja
hänen kannattajiensa sen tiimoilta
antamat eriskummalliset meriselityk­set
puhuvat voimakkaasti liberaali­puolueen
kaikkia ehdokkaita' vastaan
ja erikoisesti ydinkärkien vastaanot­tamista
vastustavien Uuden demo­kraattisen
puolueen ehdokkaiden puo­lesta.
läpitäen niin silloin kannattaisi
yrittää rakentaa hyvinvointia täällä,
mutta nyt e i siihen ole edes tilai­suutta,
sillä Yhdysvaltain hallitus
pakoittaa Canadan päämiehi.ä osta­maan
sieltä kaikenlaista romua, jo­ta
he eivät itse tai'vitse. Vasta sitten
kun. romu on, kuljetettu tänne niin
hekin huomaavat sen tarpeettomuu­den.
Mutta siksi on Yhdysvalloista
löydetty j o toinen romukasa, jonka
kanssa Canadaa taas vedetään ne-,
nästä.
Näin on tehty kauppaa siitä, läh­tien
kun Roosevelt kuoli. Näin ol­len
on Canada hyvinvointivaltio
vain niille, jotka leikkivät toisten
varoilla, lisäävät köyhyyttä johtu­vaa
rikollisuutta. Kuinka ihmiset
voivat olla tyytyväisiä kun tyyty­mättömyyttä
aina vain lisätään kan­san
keskuuteen.
Yrittäkäämme nyt huhtikuuhun
mennessä saada parhain satavissa
olevista miehistä maamme johtoon,
sanoivat keskustelijat lähtien kukin
omalle taholleen. Allekirjoittanut
nojasi kynään ja sanoi amen.
— Jussi.
itsenäisyyden— olivat kansan- kes­kuudessa
niin kouraantuntuvat, että
varsinkin tässä suhteessa oikeisto­johtajien
pyrkimykset Tshekkoslo­vakian
suuntauksen .muuttamiseksi
jäivät toivottoman köykäisiksi.
Tällä hetkellä Tshekkoslovakian,
Ei ulkomaisia tuki-kohtia
Intiaan
New Delhi. — Intian pääminister
r i J a w a h a r l a l N e h r u sanoi parla­mentissa
viime viikolla-, "ettei ole
kysymystäkään ulkomaisten joukko­j
en tai tukikohtien sijoittamisesta
Intiaan." j
Hän myös antoi ymmärtää, ettei
kysymykseen tullut Yhdysvaltain
tai Englannin 'ilmasuoja' Intian
puolustamiseksi: -
Vastatessaan kysymyksiin parla­mentin
alahuoneessa Nehru selitti
Yhdysvaltain ja kansainyhteisön
Intiassa parhaillaan vierailevan lä­hetystön
tarkoitusta ja. sanoi vää­r
i k s i lehdissä olleita arveluja lähe­tystöön
saapumisen jälkeen, että
läh'etystön matka olisi yhteydessä
"ilraasuojaan" ja ulkomalaisin tuki­kohtiin.
1Q milj. dollarin
obligaatiolaina
Suomele USAsta
HelsinkL — Valtiovarainministe­riö
ilmoittaa, että Suomen valtion
puolesta on t k :n 21 päivänä jätetty
Yhdysvaltain liittovaltion asian­omaiselle
virastolle rekisteri-ilmoi­tus
liikkeeseen laskettavaksi suun­nitellusta
10 milj. Yhdysvaltain
dollarin 10 vuoden ulkomaisesta ob­ligaatiolainasta.
Anomuskirjojen mukaan tulevat
pääasiallisina välittäjäpankkiiriliik-keinä
toimimaan Harriman Ripley
& Co. Inc., Kuhn, Loeb & Co. Inc.,
Lazard Freres & Co. ja Smith, Bar-ney
& Co. Inc. Obligaatiolainan liik­keellelasku
tapahtunee maaliskuun
alkupuolella. Tämä on ensimmäinen
kerta, kun Suomen tasavalta vuoden
1934 jälkeen laskee liikkeeseen Yh­dysvalloissa
yleisölle myytävän ob­ligaatiolainan.
Laina on kuoletuslaina, joka tu­lisi
maksettavaksi takaisin puoli­vuotisin
kuoletuksin alkaen syys-kuussa
1966 ja päättyen maaliskuus­sa
1973 niin, että lainasta puolivuo­sittain
kuoletetaan 710,000 doUaria
ja viimeisenä vuonna 770,000 dolla­ria.
Obligaatioiden korko suorite­taan
ja pääoma maksetaan takaisin
Yhdysvaltain dollareissa.
Obligaatioiden myynnistä saata­vat
varat sisältyvät osana kuluvan
vuoden budjettiin merkittyihin val­tion
lainoihin ja tullaan ne käyttä­mään
pääomamenojen rahoitukseen
vuoden 1963 aikana.
tettävänään, on tietysti vaikeata sa­noa.
Epäilemättä Brandtin aikaisem­man
politiikan tuntien voidaan syys­tä
arvella hänen tarjoukseensa kät­keytyneen
aimo annos vaalipoliittis-ta
hämäystä ja demagogiaa, mutta
tärkeintä on kirjata se neuvottelu­ratkaisujen
puolelle kallistuva Län­si-
Berliinin väestön suuren enem­mistön
mieliala, joka nyt on niin
selvästi tullut esille.
Tämä oli merkittävin ja itse asi
assa myös odottamattomin tulos vaa­leista,
kun ^muistaa, millä tavalla
Länsi-Berliinin väestö viime vuo­sien
aikana on koostunut ja minkä
laisen poliittisen prässin alla se.on
vuodesta toiseen ollut. Vanha rau
haa rakastava- länsiberliiniläisväes-tö
on pahasti harventunut j a sinne
on jatkuvasti koottu väkeä, joka
täyttäisi tehtävänsä tässä NATOn
sillanpääasemaksi muodostetussa
kaupungissa fanaattisesti ja seu­rauksista
välittämättä. Nyt. nähtiin,
että länsibertiiniläiset eivät oler
kaan tyytyväisiä heille lännestä tar-
Saksan demokraattisen tasavallan
kanssa. ,
Ilmeisesti Länsi-Berliinin vaalitu­losta
voidaan tulkita koko Länsi/
Saksankin mittakaavassa ainakin
kyllästymiseksi Adenaueiin umpi-kujapolitiikkaan
ja kuvastanee se
jopa Isasvavaa pelkoa revanshipyrki
myksiä- kohtaan. Nyt se kohdistuu
mielenkiinto siihen, tulevatko sosi­aalidemokraatit
jatkamaan Länsi-
Berliinissä yhteishallintoa. kristillis­demokraattien
kanssa vai työnne­täänkö
.viimeksi mainitut oppositi­oon
.los näin kävisi, olisi sillä epäi­lemättä
, heijastusvaikutusta poliitti­seen
kehitykseen koko Länsi-Saksas­sa
ja saattaisi vaikuttaa adenaueri-laispolitiikkaa
lievemmän suuntauk­sen
valtaannousun. Mikäli nykyi­nen
rauhoittuva maailmanpoliitti­nen
tilanne jaksaa jatkua ja lännen
ja idän välillä, löydetään yhteisiä
neuvotteluratkaisuja, on sen tieten­k
i n vaikutettava tavalla tai toisella
myös . Länsi-Saksan politiikkaan ja
länsisaksalaisten ajatustapaan.
USAn pääomien vaikeudet syynä
hysteeriseen Kuuba-hyökkäykseen
New York. - - Amerikkalaiset mo-nopolistit,
kärjessään. RockefeUe-rien
nafta - - ja finanssiyhtymän
monopollstit ovat KnUbaa vastaan
suunnatun hysterian liikkeellepa-neva
Toima. Tämä hysteria on uu-delia
voimalla purkautunut esiin
Wasliingtonissa.
USAn Etelä-Amerikan^politiikan
määrittelemisessä osoittaa suurta
aktiivisuutta USAn avustusohjel­man
perusteella muodostettu "Edis­tyksen
liitto" ja erikoisesti sen
kauppafcomitea. Sen puheenjohtaja
on Peter Grace, suuren öljy-yhtiön
Grace So:n hallituksen puheenjoh­taja,
ja jäseninä mm. Rockefeller-yhtymän
edustajia.
USAn hallitukselle äskettäin lä­hettämässään
mietinnössä komi-,
tean puheenjohtaja Grace ilmoitti
olevansa erittäin huolestunut ame­rikkalaisille
lUkeasioille eiusuotui-sasta
Omapiiristä latinalaisen Ame­rikan
maissa sekä ehdotti, että hal­litus
kehottaisi latinalaisen Amerir
fcan maiden hallituksia ryhtymään
lainf^däntätoimenpiteisiin, joflia
takaisivat amerikkalaisten, pääoma­sijoitusten
turvallisuuden. Grace
vaati myös r-veroalennuksia latinar
laisessa Amerikassa olevalle ame-rikkalaLselle
pääomalle.
Rockefeller-yhtymä vaati USAn
latinalaisessa Amerikassa noudatta-man
politiikan radikaalista muutta­mista'sekä
tämän politiikan paino^
pisteen ^siirtämistä yksityisten ulko­maisten
pääomasijoitusten avustami­seen
latinalaisessa Amerikassa.
Hallituksen "avun" tulee Rockefel-ler-
yhtymän mietinnön mukaan ensi
sijassa tukea sellaista linjaa, joka
parantaa ilmapiiriä liiketoiminnalle.
Siitä, että ensimmäisenä ehtona
"ilmapiirin parantamiseksi" • on Kuu­ban
vallankumouksen kuristaminen^
antavat todistuksen mm. New Yorkin
kuvernöörin Nelson Rockefellerin-lausunnot
ja toiminta. Han mm. vaa­ti
ryhtymään toimenpiteisiin Cast­roa
vastaan heti USAn presidentin .
kumottua lehdistökonferenssissa val-^
heellisina . tiedot ""Neuvostoliiton,
joukkojen uudesta täydennyksestä .
Kuubassa".
"SEURAUS KAAOKSESTA
KUUBAN L.^iHIVESILLÄ"
Key VVestislä, Yhd'ysvalloista
saapunut Reuterin sähke kertoo,
että Kuuban pääministeri Fidel
Casj(rö on pitänyt pitkän televisio­puheen,
jossa hän mm. kiisti, että
.Kuuba-haluaisi käyttää vallanku­mousta
vientitavarana tai harjoit­taa
kumouksellista toimintaa.
Pääministeri Castro käsitteli myös
keskiviikkoista välikohtausta Kari- .
• (Jatkuu sivulla 3)
Petosta ja vilppiä
Viikon vaihteessa kiintyi huomi­omme
erääseen torontolaisuutiseen,
missä ken'ottiin, että eräässä.pap­pien
ja muiden_kirkonmiesten kö"-
kouksesta, missä oli ollut keskuste­lun
aiheena alastomien tyttö-immeis­ten
kuvilla varustetut, eli n s . riet­taat
julkaisut, o l i salaperäisellä"^ta­valla
hävinnyt joitakin näytteillä
ollutta julkaisuja.
Mainitun uutistiedon mukaan Rev?'
Melville Buttars oli Yhdistyneen
Kirkon evankeelisen.^ j a sosiaalisen
palvelun komitean vuosikokoukses­sa
viime torstaina, sanonut, että kak­si
tai kolme mainitunlaista julkai­sua
on kadonnut. "Kenellä hyvänsä
ne ovat, palauttakaa ne, olkaa hyvä"
kerrotaan pastorin pyytäneen, mut­ta
asianomainen ei kaiketi ollut
vielä ehtinyt niitä lukea, koska jul­kaisujen
palauttamisesta ei ollut ai­nakaan'
lauantaihin mennessä mi­tään
tietoa.
Sivumennen sanoen mainitun
evankeelisen ja sosiaalisen palvelun
kokouksessa keskusteltiin siveettö-.
mien kirjojen ja elokuvien merki­tyksestä.
Kateissa on mm. 15 sen­tin
hintainen julkaisu, jonka kansi­lehdessä
on alaston, korkeapovinen
seh mukaian oh "melko sievän nä­köinen".;/,
y,^;;.''
Joku koiranleuka saattaisi jilläole-van
johddsta sanoa; että "pukki on
oHnt kaaliihaan vahtina-' tai jotain
muuta sopimatonta. Tosiasia kui­tenkin
lienee, että kyliä ne julkai­sut
tulevat asianomaiselle henkilöl­le
takaisin^ jahka 'lainaaja" ehtii
ne lukea kannesta kanteen — eikä
niitä tarvitse lukea muuta k i i in yh­den:
yleisesti puhuen niistä voidaan
todeta, eitä kun yhteen niistä tutus­tuu,
s i l l o in tietää etukäteen minkä­laisia
toisetkin ovat, aivan yhtä hy­vin
kuin tietää etukäteen, että Hol-lywoodin
" v i l l i n lännen*' kuvat, ku­ten
salapoliisi- ja 'iääkärikuyatkin"
ovat aivan sainanlaisia; yhden kun
näkee, niin toista ei kaiinata enää
jäädä katselemaan.
Sitä paitsi, ei sellaisten julkaisu­jen
, katoamisesta ole suurtakaan va­hinkoa.
Emme nimittäin usko, että
ne pystyvät turmelemaan sen enem­pää,
pappien k u in nuorisonkaan mXe-
Kokonaan toista maata on kuiten­kin,
se '-hengen ruoka" mitä libe;
räalipuolueen johtaja seuraajilleen
jakoi viikon .vaihteessa Montrealia-nainen,
mikä pappismiesten selityk- sa. Sen yhteydessä on sanottava, et­tä
"parempi olisi jos myllynkivi
. . ." jne.
Uutistietojen mukaan mr. Pear­son
oli ollut peräti itsetyytyväinen
aikaansaannoksiinsa. Liberaalien sa
nettiin epäilleen, miten voi mr.
Pearson selviytyä jenkkien ydin­aseiden
puolustamisesta Quebecin
maakunnassa, missä väestö vastus
taa päättävästi tällaisia tappoväli
neitä. ^
Mutta kun mr.. Pearson olisi en­sin
kehunut omaa "rauhanrakkaut-taan"
— ja kukas se' koiranhännön
nostaa, ellei koira itse •— ja-sano­nut
vastustavansa sekä ydinaseita
että sotaa, n i in sitten hän voikin jo
esittää mielipiteen, että Diefenbake-r
in hallituksen sitoumuksia on kui­tenkin
"kunnioitettava" — ja se
kuulema meni täydestä!
Mutta aika tulee, mr. Pearson,
j o l l o in sellaiset kaksimieliset pu­heet
eivät enää menekään täy­destä!
Samaa maata mr. Pearsonin kans­sa
oli myös Social Creditin pääjoh­tajan,
mr. Robert Thompsonin puhe,
minkä hänkin piti montrealilaisille.
Seisoen ydinaseiden vastustami­sesta
vaaliaseen itselleen tehneen
apulaisjohtajan RealCaouetten rin­nalla
» mr. Thompson myös vakuutti
mahtipontisesti, että hänkin vastus­taa
ydinaseiden , vastaanottamista,
mutta kun ihmiset puhkesivat siitä
voimakkaita suosiiinosoituksia anta­maan,:
sUloin hän mutisi toisesta
suupielestäSni ettäsitoumuksia on
kuitenkin noudatettava", eli ydin­aseita
ori vastaanotettava.
Tällaista on ydinaseiden kannalla:
olevan poliitikkojen moraali ja rcr
hellisyys! •
Tämä ydinaseita puohistavien po­liittisten
moosesten teeienpeli on
jotenkin verrattavissa niihin pappis-miebiin.
jotka tulivat keskustele­maan
siveettömien julkaisujen ja
-elokuvien turmelevasta: vaikutuk­sesta,
ja yrittävät sitten tilannetta
parantaa kaiketi niin, että panivat ;
muutamia-"tyttöjulkaisujen" nume­roita
omaan taskuunsa, kotilukemis-toksi?
' ^
Sivumennen sanoen allekirjoitta­nut
on melko paljon samaa mieli--
puolta Rev. Buttarsin kanssa siitä,
että nämä ns. siveettömät j u l k a i s u t'
ja elokuvat ovat niin onttoja, väsyt­täviä
ja'tylijänpäiväisiä, ettei niistä
ole suurtakaan vaaraa. kenellekään,
mutta hyvänä heijastimena ne ovat
sittenkin nykyisestä yhteiskuntati-lanteesta
ja sen kulttuurivararikos-ta.
Mutta; mitä muutakaan voidaan
odottaa silloin kun "johtaviksi" val-tiomiehiksi
pyrkivien etumiesten
— mr." Lester Pearson etunenässä,
sanotaan olevan peräti "itsetyyty-väisiä''
siitä, että saavat propaganda-teknillisten
temppujen avulla ihmi­set
iiensin> uskomaan, että he muka
haluvatv rauhaa j a aseistariisuntaa,
mutta- mutisevat kuitenkin suuren
yleispmjiiuomaamatta, että ydinasei­den
hankkiminen on sittenkin ainoa r
autuaaksi tekevä teko? Me v a in ky- ,'
syrtftSb. —Känsäkoura. ,