Vapaus, September 6, 1962

              Sivu 2 Torstaina, syysk. 6 p, — Thursday, Sept. 6, 1962
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G Ä N '
OF FINNISH CANADIANS
.. (LIBERTY) Established Nov. 6. 1917
Editor: W. Eklund Manager:, E. Suksi
Telephones: Office OS 4-!4264 — Editprial OS 4-4265
Publlshed thrice vveekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury. Ontario, Canad*.
• -• Mailing address: Box 69
Advertising rates upon appUcation, translations free of charge.
Authorized as second c^ass mail by the Post Office'Department, Ottawa.
• and for paymenl^ of postage in cash.
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 € kk. $4.25 USA:ssa:
; • • 3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
CANADIAN LÄNGUAGEPRESS
Kuuba ja Yhdysvallat
Vaikka Yhdysvaltain sotilas- ja vakoilujohto poltti ker­ran
sormensa järjestäessään ja johtaessaan vastavallanku­mouksellisten
hyökkäysyritykseii Kuubaa- vastaan —jtnistä
johtuneesta arvovaltamenetykseslä Pentagon ei ole vieläkään
täysin toipunut — rajan eteläpuolelta kuullaan nykyisin yhä
sotaisempia kuubalaisvastaisia lausuntoja, joiden ilmeisenä
tarkoituksena on saada Yhdysvaltain yleinen'mielipide hy­väksymään
uusia provokatiteko ja.
Muutama päivä sitten tiedoitettiin, että Yhdysvaltain
puolelta oli yön pimeyden turvissa järjestetty kahden laivan
pommitusprovokatio Havannan kaupunkia vastaan. Ammut-tuaan
kymmeniä tykinlaukauksia Havannaan, nämä pro­vokaattorit
pakenivat Floridaan, Setä Samulin turviin — ja
vielä tähän päivään mennessä ei Yhdysvaltain valtiovalta
ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin näiden tulennielijäin
kontrolloimiseksi.
Pjan sen jälkeen julkaisivat,Pentagonin linjaa ja toivO;
muksia seuraavat Suuren Rahan lehdet jymyuutisia siitä,
miten neuvostoliittolaisia sotavoimia on muka noussut jouk­komitassa
maihin Kuubassa, Tämä hysteria sai niin laajat
mittasuhteet, että itse presi^tti Kennedy katsoi itsensä
pakoitetuksi sanomaan, jotta puheet neuvostoliittolaisten so­tavoimien
maihinnoususta Kuubass? ovat kaikkea perää vail­la,
kuten tunnettu amerikkalainen huumoristi Mark Twain
sanoi aikoinaan, että "puheet kuolemastani ovat suuresti
liioiteltuja".
Nyt viimeksi.tehtiin suuri juttu väitöksestä, että, Kuuban
puolustusvoimat olivat tulittaneet lähellä Kuuban rajaa harr
joituslennolla ollutta erästä yhdysvaltalaista lentokonetta.
Itse presidentti Kennedyn kerrottiin sen johdosta uhkailleen
että jos amerikkalaisia lentokoneita vastaan avataan vielä
tuli Kuuban rannikolla, silloin tulevat yhdysvaltalaiset avaa-.
maan tulen kuubalaisia vastaan. Me olemme taipuvaisia kan­nattamaan
presidentti Kennedyä —- tosin yhdellä varauksella
— jos kuubalaiset tulevat Yhdysvaltojen rannikolle pommit­tamaan
amerikkalaisia lentokoneita, silloin on Pentagonilla
syy presidentti Kennedyn uhkausten toteuttamiseen. Mutta
niin kauan kuin tällaista tulitusta tapahtuu Kuuban ranni­kolla
me yhdymme niihin rauhanpuolustajiin, jotka sanovat,
että kädet irti Kuuban kansasta.
• Meille tietenkin sanotaan, kuten sanoi presidentti Ken­nedykin,
että ko. amerikkalaista lentokonetta tulitettiin Kuu­ban
aluevesien "ulkopuolella" Mutta niinhän sanottiin pre­sidentti
Eisenhovverin arvovallalla, että Povversin ohjaama
vakoilukone oli kansainvälisess-i ilmatilassa, eikä missään
tapauksessa Neuvostoliiton aliieella. Kaiken koetun perus­teella
ön siis ilmeistä, että Kuuban rannikolla tapahtuneet
tai- tapahtuvat selkkaukset ovat Pentagonin provokatioiden
tuloksia, ja että Washington kantaa niistä täyden vastuun.
: Kuten muistettanee. Yhdysvallat torjui muutama kuu­kausi
sitten Neuvostoliiton ehdotuksen, jonka mukaan kai­kenlainen
sotakiihotus muita kansoja vastaan tulisi kansain­välisen
lain perusteella rangaistavaksi rikokseksi. Washing­ton
kieltäytyi sotapropagandan laittomaksi julistamisesta
•sillä perusteella, että se muka "loukkaisi jotenkin" puheva­pautta.
Minkälaisesta "puhevapaudesta" on kysymys, siitä on
viimeaikoina saatu käytännöllisiä esimerkkejä. ,
Siihen ai.kaan,iolloin presidentti Kennedy ei ollut vielä
ehtinyt kumota eräitten senaattorien alullepanemia valheita
siitä, että neuvostoliittolaisia sotajoukkoja on noussut mair
Ihin Kuubassa, senaattori Alex;ander Wiley, Wisconsinista
esitti puheessaan, että Yhdysvallat muodostaisi Amerikan
maiden "rauhan laivaston" jonka tehtävänä olisi estää Neu­vostoliiton
sotilastarvikkeiden kuljetus Kuubaan^- Toisin sa­noen,
kun huomioidaan, että mikäli tällaisia sotilastarvik-keita
kuljetetaan Neuvostoliitosta Kuubaan, senaattori, Wi-leyn
ehdotus ei tarkoita sen enempää eikä vähempää kuin
sitä, että Yhdysvaltain pitäisi ryhtyä asevoimien määrää­mään
mitä toinen suurmaa, Neuvostoliitto saa tehdä ja mitä
ei!
Mutta vielä pitemmälle meni indianalainen senaattori
Homer Gapehart, joka viikko sitten keskiviikkona esitti jul­kisesti,
että Yhdysvaltain pitäisi ilman muuta hyökätä Kuu­baan
— kuten tavattiin ennen muinoin, imperialismin hei­nänteon
päivinä, "vanhana hyvänä aikana" menetellä. ;
Eräs kolmas senaattori, presidentti Kennedyn oman puo-lueen*
jäsen, senaattori Ström Tiiurmond (D., South Carolina)
lähetti vaalialueensa valitsijoille osoitetun kirjeen missä sa­notaan:
"Jos vuoden 1960 ja 1961 alkuvuoden tilanne oikeutti
kahden hallituksen (Eisenhower:n ja Kennedyn hallitusten
—V) päätöksen Yhdysvaltain järjestämästä (sponsored—V)
hyökkäystä Kuubaan, niin miten voi nykyinen, paljon pa­hempi
tilanne vaatia vähempää? Toimettomuus voidaan oi­keuttaa
nykytilanteessa ainoastaan ei-voittoa-halvaannutta-misohjelmalla."
• Merkillepantavaa myös on, että kun presidentti Ken­nedy
viikko sitten keskiviikkona heitti vähän kylmää vettä
'"hyökätään nyt Kuubaan" tulennielijäin niskaan, hänkin
käytti sanontaa "ei tällä kertaa" — "I am not for invadihg
Cuba at this time" (minä en kannata hyökkäystä Kuubaan
tällä kertaa).
, On totta, että presidentti Kennedy li.säsi ylläesitettyyn
lausuntoonsa seuraavaa: "Minä katson, että olisi virhe hyö­kätä
Kuubaan, sillä . . .sellainen toimenpide . . . johtaisi
hyvin vakaviin seuraamuuksiin monet kansat,"
' Mutta tätäkään lausuntoa ei voida mitenkään pitää kor­jauksena
tai parannuksena "tällä kertaa"' määritelmään, sillä
se ei peruuta aikaisemmin esitettyä ajatusta, vaan mieluim-
Näkemyksiä Suomireissulta
South Porcupine.—- Siitä kahvi-asiasta
ei saisi paljon kirjoittaa. E i
kuulema tykätä niistä jutuista jotka
silloin syntyivät kun kuplillista jää­dytetään.
Mutta asia on sillä taval­la,
että kahvi kuuluu suomalaisten
jokapäiväiseen nautintoon ja, mekin
sitä saimme aika runsaasti — jos­kus
neljäkin kupillista samalla is­tumisella.
Sikäli kun tilastot kerto­vat,
niin maaliskuussa kuulema
käytettiin Suomessa 2 iniljoonaa
neljä sataa tuhatta kiloa kahvia.
Summat ovat luultavasti olleet ke-iäkausina
paljon suuremmat siksi,
kun näitä "amerikan vieraita" on
ollut runsaasti liikkeellä.
Mutta halpaahan tuo kahvi on
sentään viinoihin; verrattuna. Maa­liskuussa
oli Suomessa käytetty vii­naksiin
3,7 miljardia markkaaa.
Tämä tilastotieto on valtion viinan
myynnistä. Miten monen miljoonan
arvosta lienee salaisesti keitettyä,
koska sitäkin ammattia on siellä
harjoitettu kautta historian. Ja suu­ri
joukko on niitä miehiä, jotka
ovat joutuneet lukemaan •'tiilenpäi­t
ä ' v a i k k a ovat keittämistä harra.s-taneet
vain toisten nautittavaksi.
"On Suomi köyhä ja siksi jää",
tuo runoilija J. L. Runebergin lau­se
piti paikkansa vielä sata vuot­ta
sitten. Nyt se on aivan arvoton,
ja voidaanpa sanoa, että köyhiä mai­ta
tuskin on olemassakaan, jos nii­den
kansallisrikkaudet voidaan ve­tää
esille. Kerron tässä lukijat yh­den,
tapahtuman, joka on todelli­suus
Oulun läänin pyhäjärveltä.
Pyhäjärvi on huomattavan suu­ri
pitäjä väestöllisesti kuin pinta-alailisestikin.
Maantieteellisesti se
kuuluu Keski-Pohjanmaahan, mut­ta
on myöskin Savon rajalla. Pitäjä
on saanut nimensä siitä järvestä,
jOssa pitäisi olla sata saarta, ja tu­hat
nientä sekä lahtiu ja poukamia
niin monta että ei 'poppamummut
kaan" tiedä niiden lukua. Tämän
pitäjän väestö on saanut maksaa
myöskin hyvin suuret lunnaat so­dan
molokille viimeisten sotien ai­kana.
Pi;äiän hautausmaalla on so­tilaiden
joukkohauta, jossa 269
pientä ristiä: on muistuttamassa,
niistä nuorista miehistä, jotka piv
täjä menetti - sodissa kuolleena.
Heidän joukossa on myöskin 2 mi­nunkin
serkkuani.
Tämä pitäjä oli täysin sisämaan
asutusalue,, ja «monessakin suhtees­sa
hyvin alkukantainen. Mutta nel­jäkymmeniä
vuotta sitten valtio
rakennutti Iisalmi-Ylivieska rauta­tien.
Tä.löin se tuli jonkin verran
kosketukseen liikemaailman! kans­sa,
mutta mitään suurempaa teolli­suutta
kun ei ollut, niin ei rauta­tiekään
voinut paljon virkistää
asukkaiden toimeentuloa.
Pyhäsalmen asemalta" noin puoli­toista
kilometriä Kiuruvedelle päin
oli pitäjän >,yksi vanhimpia kyliä —
Ruotasen kylä. Tässä ky.ässä elet-
.iin vain sellaista yksitoikkoista
maalaiselämään. Kasvatettiin kar­jaa
ja viljeltiin noita kivisiä pel­toja
siellä missä vain oli saatavis­sa.
Tätä menetelmää oli harjoitettu
sukupolvesta toiseen.
Noin kaksi vuotta sitten rupesivat
erään talon miehet toteuitamaan
sitä vuosikymmeniä ollutta ajatus-sekä
kahta muuta metallia.
Tähän Outokumpu osakeyhtiön:
omistamaan kaivantoon on raken-^ . - - , • . ..^
nettu täysin nykyaikaiset laitteetj Wa8hiiigton. — USA Ihnoltti vUme olivat heikentyneet uuden aätellyvyön
tuotannon ylläpitämiseksi. Ja l i ­säksi
kun puhdistettiin kaivannon
läheisyydessä ollutta entistä pel­toa,
siivottiin poiset se ohut ruoka­multa,
jota ihmiset olivat vuosisa­toja
siinä käännellyt, niin heti
maanpäällä voitiin ruveta suoritta­maan
louhintaa avokaivaniona. Ja
mikäli minulle kerrottiin, nykyisel­lä
tuotannolla olisi tiedettäviä oori-varoja
kolmeksikymmeneksi vuo­deksi
sekä työtä kolmellesadälle
miehelle.
Kaikki kaivannon päällä olevat
verstaat, ja huomattavan suuri
huuhtomo eli "jalostuslaitos, miksi
he sitä nimittävät, on rakennettu
hyvin. Heidän kuivaus- ja peseyty-mishuoneistonsa
muistuttaa täysin
canadalaisten kaivantojen kuivaus­huoneita.
Lisäksi laitoksen yhtey­dessä
on valtavan suuri kiuassauna
jossa kaivosmiehet saavat ottaa
niin kuumat löylyt kuQ haluavat
"kiuhtinsa" päätyttyä. Minun mie­lestäni
tässä suhteessa tämä kai­vanto
on edellä monista lännen kai­voksista.
Tämän kaivannon läheisyyteen on
syntynyt tykkänään uusi ja mahtava
kylä. On kerrostaloja, jotka on ra­kennettu
täysin asemakaavan mu­kaisesti,
viertotie muotoisten katu­jen
varsiin, joita koristaa alkupe­räiset
puut ja nyj^yistutukset.
Tässä kylässä "on neljän maan;
tien risteys josta lähtee tiet seu­raaviin
pitäjiin. Kiuruvesi-, Piela­vesi,
Kärsämäki ja Pyhäjärven kir­konkylä.
Tässä tienhaarassa asui
ja vaikutti aikoinaan eräs Matti-ni­minen
mies (joka nyt on jo vaina-.
ja): Hän oli aikakautensa maine-miehiä.
Jotkut kehuivat, mutta hy­vin
monet moittivatkin tätä Mattia.
Hän oli niin sanottu "Hevoshäspyy-täri",
ja myöskin hevoskauppojen
tekiä. Lienee oliut ainoa laatuaan,
joka petti mustalaisiakin näissä
näissä kaupoissa, joten hekin vähän.
•kavahtivat" tätä Mattia. Hänelle
riitti kykyä kaikenlaiseen hevosten
kauneushoitoon. Hän viilaili uusia
jyvän uurteita vanhemmankin
"kaakin" hampaisiin . sekä.värjäili
kaikki harmajat värit pois. Hevo­nen
" n o u r L u i ' hänen käsissään eh-käkymmcniilä
vuosilla ja tästä kun
mustalaiset pääsivät kuusalle niin
lie olivat kovin halutiomia Matin
kansas tekemään hevoskauppoja.
Sen .isäksi, että hän hoiti omia
hevosiaan parantavasti, Matti oli
myös ylöso.ettu mies koko pitäjäs-,
sä näiden eläinlääkäriominaisuuk-sien
takia; Pahat kielet kertoivat
että hän valmisti myös miehille si­sällisesti
nautittavia lääkkeitä, joi­den
nautittua mies tunsi itsensä
rikkaaksi ja voimakkaaksi. Mutta
vaikka hän oli näin ylösotettu mies,
paransi miehiä sisällisesti ja hevo­sia
ulkonaisesti niin hiinen asunton­sa
oli kovin'huonon näköinen u.koa-päin.
Se oli ränsistynyt, harmaa,
neljänseinän tupa, jossa uuni peitti
suuren osan lattian pinta-alasta.
Uunin lämmitettyjen kivien päällä
sutiri lapsilauma vietti talvisia päi­viä.
•"
Nyt tämän Matin mökin paikalla
QSAn ydinkokeiden luoi^a
säteily jatkuu vuosikausia
lapantama, että amerikkalaisten hei­näkuun
9 pnä suurissa korkeuksissa
suorittaman ydinräjäytyksen aiheut­tama
uusi säteily vyöhyke on oletettua
voimakkaampi ja voi kestää useita
vuosia.
Ilmoituksen mukaan sätellyvyöhy-ke
oli aiheuttanut radiolähetysten
loppumisen kolmesta amerikkalais­ten
lähettämästä satelliitista, mutta
tietoliikennesatelliitti Telstar ei II-,
meisestf ollut kärsinyt mitään va­hinkoa;
*
Ko.. satelliitit • ovat Englannin tie­teellistä
tutkimusta suorittava satel-imti
Ariel, jonka amerikkalaiset lä­hettivät
Cape Canayeralista; ja
Tran.-sit IV sekä sen ""seuralainen
Traac. jotka lähetettiin"samanalkal-sesii
mäTraskuun 15 pnä 1961 tutki­maan
kaikissa sääolosuhteissa tapah­tuvan
lentojärjestelmää.
Atomienergiakomissio oli aikaisem­min
tässä kuussa ilmoittanut, että
kolmen satelliitin radiolähetykset
aiheuttaman . lisääntyneen säteilyn
johdosta, iflutta lauantaina Ilmoitet­tiin
ensimmäisen kerran, että satel­liitit
olivat kokonaan lakanneet lä­hettämästä
tietoja.
Ilmoituksessa sanottiin, että satel­liittien
aurlnkokennostojen vaurloir
tumisen johdosta niiden tietojen vä­littämistä
hoitavat varusteet olivat
l<'><kanneet toimimasta.
Telstarln el Ilmoitettu vaurioitu­neen,
koska se oli suunniteltu' toimi­maan
paljon voimakkaamman- sätei­lyvaikutuksen
alaisena.
Atomienergiakomission Ilmoituksesi-sa
vältettiin, että säteilystä el olisi
vaaraa tulevilla avaruusma^ollla,
mutta Telstarln keräämien tietojen
sanottlm kuitenkin osoittavan; että
säteilyn volmakkiius oli huomatta­vasti
lis£^äntynyt suurissa korkeuk­sissa.
Lisääntynyt' säteily täJl^ kor­keudella
Oceslänee monia vuosia, to­dettiin
atomienergiakomission ilmoi­tuksessa.-
SAKSAN RAUHANSOPIMUS
SOLMtTAAN - PRAVDA »f
Moskova.'— r^euvostolijton kpm-munistipuolueen
äänenkannattaja
Pravda kirjoitti sunnuntaina, ettei­vät
mitkään uhkaukset voi estää
Neuvostoliittoa ja sen liittolaisia to
leuttamasta järkkymätöntä päätös­tään
.,saada aikaan rauhansopimus
Saksan kanssa ja täten normalisoi
da Länsi-Berliinin tilanne, :uutistoi-niisto
Tass tiedotti sunnuntaina.
Kaikki todistaa Länsi-Saksan hal­litsevien
piirien aikovan kärjistää
tilannetta ei ainoastaan Länsi-Ber­liinissä,
vaan myös molempien Sak­san
valtakuntien, välisellä rajalla,
Pravda jatkoi kirjoituksessaan.
Se mitä Berliinissä nyt tapahtui
kuiului samaan tapahtumaketjuun.
Länsi Berliinin tapahtumat nou­dattavat
Bonnin hallitsevien piirien
yleisiä suuntaviivoja ja päämääränä
on vastustaa Saksan kysymyksen
rauhanomaista ratkaisemista uhkaa-maila
sodalla ja pelotta täten Neu­vostoliittoa
ja muita rauhaa rakas­tavia
valtioita, kirjoituksessa sanot
tiin,'
Jos haluatte päivästä toiseen
seurata maamme työkansan
tärkeimpiä kysymyksiä, niin
TILAIKAA VAPAUS!
taan, että kaivoa pitäisi koettaa sy- on mahtava pankkitalo jossa nuo
ventää., jos sattuisi tulemaan siihen
enempi. vettä, ja niin loppuisi tuo
kirottu veden ajo.
Mutta mitä ollakaan, miehet kun
olivat poranneet jonkun metrin ver­ran
he iskivät sellai-seen mineraali-suoneen^
joka johti Suomen yhden
rikkaimman kaivannon avaamiseen..
Kaivannosta nykyisin tuotetaan
pääasiallisesti kuparia ja sinkkiä
kaivosmiehet toimittavat rahalliset
asiansa. Kuka vielä kysyy: Onko
Suomi muuttunut viinieisten vuosi­kymmenien
aikana? — H.
minkin vahvistaa sitä, koska
ky.symys on vielä "selostuk­sen"
jälkeen vain pelkästä
"virheestä". ~ -
Tä.ssä yhteydessä on syytä
muistaa, että pian sen jälkeen
kun Yhdysvaltain johdolla jär­jestetty
Kuuban vastavallan-kumoushyökkäys
epäonnistui,
Yhdysvaltain presidentti julis­ti
"Kennedyn opin" nimellä
tunnetun poliittisen ohjelman,
jonka mukaan Yhdysvalloilla
on muka täysi oikeus sekaantua
minkä tahansa amerikkalais^
maan _sisäisiin asioihin kom­munismin
vastustamisen,!, ni-
'missä?
. Yhdysvaltain viranomaiset
ovitti yrittäneet selittää että
mitään uusia sotilaallisia hyök­käyksiä
ei ole suunniteltu
Kuubaa vastaan. Mutta kaik­kien
tunnettujen tosiasiain pe­rusteella
maailman ihmiskun­nan
enemmistölle suotanee oi­keus
suhtautua epäillen näihin
meriselityksiin niin kauan
kuin Kuuban vastavallanku­moukselliset
saavat mielin
määrin vehkeillä. Yhdysvaltain
alueella oman pesänsä likaami­seksi
ja yhdysvaltalaiset so­danlietsojat
senaattoreita myö­ten
puhuvat soti]aalli.sen hyök-käyk.
sen järjestämisestä Kuu­baa
vastaan. ..
U-2-koneita taas
Norjan yllä
Oslo. — Suurella levottomuudella
otettiin Norjassa vastaan Lontoosta
tullut tieto, että amerikkalaisia U-2
tieclustelulentokoneita, jotka .saivat
nrRatiivisen maineensa .Power.siii
Ncuvcstoliittoon suorittaman vakoi-lu]
e;ii:on jälkeen, on saapunut ame-rikkitlai.
seen Upper .Hayfordin lento­tukikohtaan
suorittaakseen tiedu.ste-
'1ch Bin Misquotedr*
— Minua on väärin tulkittu! kiljuu social credit puo­lueen
Real Caouettehitlerimäisesti.
LEILA JA PAUL SALO, Sointula, B. C, vastaavat.$2.00 Lempi Vii­talan
^haasteeseen ja baMavat Annie ja Urho .Tynjälän, - Vancouverista,
B. C. ' ^ '• "
ANSELM HUHTALA, kbintUla, B. C.> Itlbjoittaa $5.00 Vapauden jfr
LieKltr hyväksi ja.hasiitAakaiklii "kaimat'' rahnasta rahtaan jatkamaaa
lidasteUa vointinsa mukaaii.'
TOM KORHONEN, Toi;onto,Qttt.,U9K90ittaa $500 Vai^auden ja Lie.
klh hyväksi ta'KäJtttäsT fifedraavät: Yrji Mäki ja "UiiiiÖ VUÖri, Toronto,
Ont.; ja Toby Hakala, Sudbury, Ont. ' -
TEKLA VUORI, Toronto, Ont., lahjoittaa $Z.OO Vapauden ja Liekin
talousaseman tukemiseksi ja haastaa seuraavat: mrs. Nissilä, St. Cathsi-rines,
Oht. ja Martta Kumpu, Samia, Out.' '
SALLY JA V. HEIKKILÄ, Toronto, Ont, lahjoittavat $5.00 Vapau­den
ja Liekin hyväksi.
HILMA JA EDVIN KEKKI, Toronto, Oht., lahjoittavat $5.00 Vapati-den
ja Liekiu talousaseman tukemiseksi ja haastavat seuraavat: J. NissL'
nen. Vie. Kauppila sekä iH.^iVeikko Jaakkola, Toronto, Ont., Lauri Nie­mi,
Sudbury, Ont., Uuno PJfiemi ja Toivo Kangas, Vai d'Or, Que.
MARTTA RUOHO, Nipigon, Ont., lahjoittaa $5.00 Vapaudelle jätdl>
voo, että kaikki Kauhan ja hyväntahdonihmiset vointinsa mukaan lalH'
joittayat lehtiemme ilmestymisen turvaamiseksL • •
LYDIA JA ivM.NIEMI^oronto, Ont., lahjoittavat $10.00 Vapau-den
ja Liekin hyväksi ja haastavatleuradvat Hilja ja Onni Ojanperä, Niil»'
ja Hilma Lehto ja Aino Koskinen, Toronto, Onti,nur6. Helena Perämiiki,
Garsön, Ont., sekä mr. ja mrs.^Aaro Haili, Samia, Ont.
JOHN WUOLLET, Kirkland Lake, Ont., vastaa $3.00 Betty ja Jal!
mar Salosen haasteeseen ja ,haastaa seuraavat: Aaro Kivinen, Elsie ja'
Eino Roiko, Eino Vuorimäki ja Toivo Sillanpää, kaikki Kirkland Lakelta^
•Ont.' •:•
• ANTTI ROSS, Nipigon, Ont., lahjoittaa $5 00 Vapauden ja Liekin-huvaksi
ja toivoo, että kaikki '^keinutuoli'Mässä olevat lehtfemme luki­jat
lahjoittaisivat vointinsa mukaan.
ARVI SEPPÄNEN, Vancouver, B.C., lahjoittaa $10.00 Vapauden hy<
vaksi ja:haastaa seuraavat: V. Hietaniemi ja E . W. Hurala, Vancouver,
B. C, Anselm Huhtala, SointuIa> B. C, Charles Rapakkoja Armas Putto'.'
nen, B. C, metsäkämpältä.
MINNIE JA KARL VAINIO, Vancouver, B. C., labjoittavat $10.0»'
Vapauden hyväksi ja haastavat seuraatat: Heikki Koskela, Elli ja Reiito
Saari ja Toivo Boren, kaikki lännen lohen kalastajia sekä. John Jokela ja
Matti Pärssinen, Vancouver, B. C.,. kukin vointinsa mukaan:
LEMPI VVIITALA, Sointula, B. C, lahjoittaa $5.00 Vapauden ja Lie-^
kin hyväksi ja haastaa seuraavat: Aini ja John Ylinen, Amanda Tanner,
Leila ja Paul Salo, Liisa ja Erkki Syrjälä sekä Liisa ja Matti Syrjälä,
kaikki Sointulasta, B. C.
VÄINÖ VVIRKKI, Sointula, B. C, lahjoittaa $5.00 Vapauden hyväksi.
AILI JA MATT ANDERSON, Sointula, B. C , lahjoittavat $5.00 Va­pauden
ja Liekin hyväksi.
SUDBURVN NAISTEN KERHO, Sudbury, Ont, lahjoittaa $25.00 Va­pauden
ja Liekin hyväksi ja haastaa kaikki'Naisten kerhot tekemään sa--
moin." • • •. • • • ••'
ANTTI PIIRAINEN, Eby, Ont., lahjoittaa $2.00 Vapauden ja Liekin
hyväksi ja haastaa seuraavat tekemifän samoin: Antti Viita i|aW. Fakki,'
Eby, Ont. ": ^.
H. HAAPASAARI, Eby, Ont., lahjoittaa $2.00 Vapauden hyväksi jä
*
fiaastaa seuraavat tekemään samoin: M^Kasi ja Eino Mäkipää, Eby, Onti*
ELINA JA ARVI, Whitefish, Ont.,lahjoittavat $3 00 Vapauden ja
ijekin hyväksi ja haastavat seuraavat: TyyhfeAhvenus ja mrs. Anna Ho.,
mäki, Toronto, Ont., mrs. Maikki'Setälä ja <mrs. Martta Kinnunen, White-fish,
Ont. sekä mrs. Olga Pirskanen, Markstay, Ont.
TYYNE AH VENUS, Toronto, Ont. vastaa $2.00 Elinan ja Arvin haalä.
leeseen. ' • •
EDITH JA EMIL KOHVAKKO, Regauj Ont., lahjoittavat $5.00 Vp;
pauden ja Liekin hyväksi ja haastavat seuraavat: Ellen Brander, Ei Luk-'
karila, Väinö Ruuska ^ja Matti Kujala; kaikki Bruce Mines, Ont., kukin
vointinsa mukaan.
E. LUKKARILA, Bruce Mines, Ont., vastaa $2 00 E. ja E. Kohvakoh
haasteeseen ja haastaa seuraavat: Emma Kangas ja Tyyne BraftdeV,'
Bruce Mines, Ont., Sofi Ranta ja A. Kurikhala, Sault Ste. Marie, Ont.,'
kukin kukkaronsa mukaan;
SAM KEROLA, Sudbury, Ont., lahjoittaa $6 00 Vapauden ja Liekin
hyväksi. v
LAURA JA VÄINÖ KIVI, Toronto, Ont., lahllolttavat $5 00 Vapauden
ja Liekin hyväksi.
PÄIVÄN PAKINA
Kuka tappoi Marilyn Monroen?
Viimeksi julkaistun haastattelun-
.sa (Lifei elok. 3 p.) yhteydessä
Mai'ilyh Monroen kerrotaan lainan­neen
Goethea:: "Lahjakkuus kehit^
tyy yksinäisyydessä'. Sitten häh l i ­säsi
" . . . Ja se on totta . . . Mutta
joku on airia yetämässä teitä. He
haluavat saada jonkinlaisen palan
teistä ../.^SukupuoUsyinboolista
tulee esine (thing)i Minä vihaan
esineenä oloa.'
Näin selittää David OnJway ja
lulentoja Polijoi-vAtlantilla, • jolloin i jatkaa (otamme vapauden lyhentää
sitä): "Ja kun hän kieltäytyi ole­masta
esihei hän oli kassaneiti;
Hedda Hoppei- ilnioitti voitokkaasti
hänen vararikostaan San Francisco
Ghrohicle lehdessä. kesäkuun
leimot ulottuvat myös Grönlantiin ja
Norjaan-
Norjalaiset muistavat hyvin, etta
Powcrsin lentokoneen piti laskeutua
eräälle Norjan lentokentälle, mutta
neuvo-stoliittolainen raketti keskeytti
sen matkan Sverdlov.skin yläpuolella.
Povversin tapauk.sen yhteydessä ame­rikkalaiset
eivät olleet edes vihjan-_
neet Norjan-viranomaisille maaji„alu-e.-
»n . käyttämi.sestä Neuvostoliittoa'
vastaan tähdättyihin vakoilutarkoi-tuksiin.
Tälläkään kertaa eivät Norjan v4^
ranomalset -ole tietoisia U-2-lennois •
ta Norjan alueille. Verdens Ganp-lehden
kirjeenvaihtajalle vakuutel­tiin
korkeimmalta taholta, että U-2
lentokoneiden ei pitäisi lentää Nor­jan
alueiden yläpuolella, joka ta-paukse.
s.sa amerikkalaiselta taholta
ci mitään tällaista ole ilmoitettu.
Kuten tunnettua Powersin tapauk­.
sen jälkeen Norjan hallitus lähetti
USAn hallitukselle vastalauseen ja
amerikkalaiset juhlallisesti vakuutti­vat
Norjalle, ettei mitään sellaista
tule enää tapahtumaan. Mutta to­dellisuudessa
Norjan alueen yläpuo­lella
on edelleenkin vakoilukoneen
varjo.
Tilatkaa Vapaus!
"Marilyn Monroe on tiensä pää.s-sä
. . . 20th Century Foxin erot­tamana
häntä tuskin pidetään apu­na
millekään muulle tuottajalle, jo­ka
riskeeraisi! miljoonia dollareita
hänen^ luonteenlaatunsa ja oikku-jensa
vuoksi." '
Luonnollisesti Hopper sanoi ole­vansa
"katrheasti surullinen hänen'
asemastaan", mutta .meidän ei tar­vinne
tyrmistyä sellaisen naisen te­kopyhyyttä,'
joka on edesmenneen
DeWolie Hopperin yksi seitsemästä
vaimosta, joka on ammuskellut
häntä aina siitä asti jolloin Mon­roen
asema tähtinäyttelijänä tuli
pysyväksi.
Frontier-julkaisu.ssa (maaliskuus­sa
1961) Hollyvvoodin -yksi "kym­menestä"
kirjoitti:
"Se naaraskoira-jumalatar (Hop­per)
vihaa häntä (Monroea) sydä­mestään
eikä sää.stä mitään vaivo­jaan
saadakseen hänet kukistetuksi,
revityksi ja ruoskiiuk.si siitä, että
hän (Monroe) 'kieltäytyy yhteis­toiminnasta'
ja on "kiittämätön"
filmiteollisuudelle.
"Luonnullisesti hänen (Monroen)
vetovoima on terävänä luuna liika-lihavien
juorupakinoitsijain kuivis­sa
kurkuissa, mutta toiset tosiseikat
ovat sittenkin tärkeämpiä: Hän
(Monroe) ei pelannut Hollywoodin
peliä . . Hän ei soittanut ensim­mäiseksi
(juorupakinoitsiioille) ra­kas
Hedda tai Louella rakas ja an­tanut
tietoja heille ensimmäisek­si.
. . . .. • • •
"Ja vielä tärkeämpää. Hän rikkoi
Hollyvvoodin lakeja menemällä avio­liittoon
miehen kanssa, jota syytet­tiin
kongressin hatveksumisesta,
seisoi miehensä rinnalla silloin kun
häntä mustamaalattiin kautta maan,
Ennenkuin voitti juttunsa oikeudes­sa.
Ei ole epäilystäkään siitä, ettei­kö
Millerin halveksimis-syytöksellä
ole paljon samanlaisuutta sen hal­veksumisen
kanssa mitä Amerikan
Johtavat näyttelijät tuntevat poliit­tista
taantumusta edustavia Holly­vvoodin
juorupiikinoilsijoita koh­taan.,-
"Lifen" haastattelussa Marilyn
paljasti hieman enemmän sitä, mi­tä
tapahtui silloin kun Miller oli
syytefynä: ". . . Eräs yhtiö-johto­kunnan
jäsen sanoi, että hän (Mil­ler)
rupeaa antamaan tietoja hen­kilöistä
(nanfenames) tai minä saan
hänet antamaan tietoja ihmisistä
tai muussa tapauksessa minä olen
mennyttä kalua. Minä sanoin, että
'olen ylpeä mieheni asenteesta ja
minä seison hänen rinnallaan lop­puun
asti'.'
Miller ei antanut nimiä ja Mon­roe
seisoi hänen rinnallaan ja vii­meksimainittu
paljasti Lifen haas­tattelun
yhteydessä eräitä omia hai-veksumisiaan
yhtiön johtokunnan
sellaisista jäsenistä jotka kontrol­loivat
(filmi) teollisuuden:
"Lopujen lopuksi, minä en ole
sotila.skoulussa, tämän pitäisi olla
eräänlaista taidetta, eikä vain pel­kän
teollisuuslaitoksen*"
Lisäksi: "Minä en pidä itseäni
tavarana. Mutta olen varma, että
monet ihmiset pitävät, mukaanlu-kiefl
eräs yhtiö, joka jääköön ni­mettömäksi
. .
"Ja minä haluan sanoa, että kan­sa
— jos minä olen tähtinäyltelijä,
—että kansa teki minut tähdeksi,
eikä mikään studio, eikä mikään
yksilö, vaan kansa."
Jos Monroe oli poliittisesti mir
tään, hän oli edistysmielinen hen­kilö.
Redbook julkaisussa (elokuu)
häneltä oli kysytty, näetkö paina­jaisunia:
"Ydinpommi on minun
painajaisuneni", hän vastasi haas­tattelijalle
ja kysyi"Mikäs. on Tei­dän?"
Eikä Marilyn voinut koskaan un­hoittaa
sitä. mistä hän oli lähtöisin:
Hän oli äitinsä yksipuolinen lapsi
ja hänen äitinsä oli suuriman osan
ajastaan mielenvikaisten paranto­lassa:
Monroe annettiin hoidetta­vaksi
orpokotiin ja 12:sta ottovan-hemmi.
le; toisinaan hän oli puoli-nälkäisenä
ja potkittavana nurkas­ta
toiseen; hänet adoptoi (otti otto­lapseksi)
eräs uskonnollinen kiih­koilija
Ja joutui "perheen ystävän
toimesta" raiskatuksi yhdeksänvuo­tiaana.
Sen lisäksi hän kärsi kolmesta
epäonnistuneesta avioliitosta, yh-des;
ä tai useammasta itsemurhayri­tyksestä
ja kahdesta keskenmenos-j-^'»:''" työskenteleviksi palkkatyöläi-ta;
koko iän häntä vaivasi henkinen
tasapainottomuus, mikä oli miltei
eittämätön hänen tilanteessaan.
Ja se henkinen tosiasia, että tä­mä
henkinen tasapainottomuus liit­tyy
hänen kuolemaansa, ei lain­kaan
kiellä tosiasiaa, että hänestä
tuli teollisuusalansa voitonhimojen
uhri samalla kun tätä ' kuumau
omaisuutta" pakotettiin pysymään
teoUisviuden linjalla. \
Hänen pakonsa New Yorkin psy­kiatri-
sairaalasta vuonna 1960 tuli
ilkeämielisten puheiden aiheeksi
juorupalstoillai joiden kirjoittaja
Hedda Hopperin sanojen tavoin ju­maloivat
ja tahtovat suojella "mil­joonien
dollarien riskiä" 'filmeissä.
Joiden tehtävänji on hankkia lisiiä
miljoonia, tai muuten ne ovat ar­vottomia
tuottajilleen.
Tämä' teollisuus tulee olemaan
köyhempi menetettyään raskastettar..
van ja puoleensavetävän henkilön,
jolla oli mahdollisuus tulla taiteili­jaksi
sen sijaan, että oli sukupuoli-"
seikkojen symboolina tai "esinee­nä".
Mitä siihen lisätään, on oikeas­taan
pahasta. '
. Mutta sallittakoon meidän laina­ta
yli sata vuotta sitten kii-joitetus-ta
•Kommunistisesta Manifestista.';,,
seuraavaa:
" . . .Meitä kommunisteja on syy­tetty,
että me tahtoisimme poistaa
persoonallisesti ansaitun, omalla
työllään hankitun omaisuuden:
ttjOn omaisuuden, joka muodostaa-,
kaiken persoonallisen vapauden;'
toiminnan ja itsenäisyyden perus-tjuksen
. . . Meidän ei tarvitse sl^"
tä poistaa teollisuuden kehitys on
sen poistanut . . .
' "Porvarilliset lauseparret per- •
heestä ja kasvatuksesta? . . . Por­vari
näkee vaimossaan pelkän tuo­tantovälineen
. . . ' ;
"Porvaristo on riistänyt pyhyy-denloisteen
kaikilta tähän asti kun­nianarvoisina-
pidetyiltä ja hurs-.
kaan pelokkaasti tarkastelluilta toi-'
minnoilta. Se on muuttanut lääKä;.,
rin, lakimieheUi papjn, runoilijan,
tiedemiehen pelkiksi maksua vas-sikseen.
"Porvaristo on repinyt perhesuhr
teelta sen liikuttavan tunnelmalli­sen
verhon ja typistänyt sen pelkäk­si
rahasuhteeksi . . ."
Ja tunnettu filmitähti, Kim No-vak
kertoo erään filmistudion pää­miehen
sanoneen hänelle v. 19Q2:
';Muistakaa aina vain se. älkääkä
koskaan unhoittako, että Te ette
ole mitään muuta kuin lihapala —
kuten lihakaupassa."
Virallisesti, Monroen todetaapi
tehneen itsemurhan. ,Mutta missä
olosuhteissa hän sen teki, siitä 9i
ole suurelle yleisölle erikoisemmin
pqhuttu. — Känsäkoura.