Vapaus, June 12, 1956

              7ust^m. tesak, 32 p. — Tuesdsy, Jun« 12.1956
iiiiiiiilJii iUttfionnn Ibdepoident I«bor
Organ of FtonM) Canadian*.
UUisbed Hbr. »17^ Auttioflzed
«» Moaod c im SMUI IV tiie
j ^ b ^ ttorfec iredUy: Tuesfays,
Tbonday» and Satuntay» fay Vapaa»
FobUahing company Ltd., at tOOrKS
EimJBL W, eodbiny, Ont, Canada.
TeI«pdU»esiB08i Offloe €6.4.«aM:
BÖitorm Office OB. 4^€2fii.lSMt>^
S, Sukit eutor Vf.EUmA.Mam*
»aarem: Bex «9, eodMm Ontailo. AOvenmag niea vpon »pjiUeatUm,
^'»nslatton free of ^ebaise.
TXZJlUBHZIRfAT:
Canadaasa: X vk, 7Ä>« kk, 3.75
•3 kk. 255
7hdy«vaIIoiBsa; 1 vk, 8X0 6 kk. 4^
Suomessa; 1 vk. 6JS0«kk. 4.75
Mitä nmul ianovat
Otat%e iieaayn Ja Wa)t«r BeoUie'
riö keskustelu, noin lievemmin 1 sau­noen,
bddän tatxmaumlf^MLnVi'
tfaan nlbden «n vain aat&maOa
Väitöksiä yhteistyön puolesta
l i
B3>
j i i
l i
m
•lai
mmmmv
-'^Vaikka Torontossa ilmestyvä Vapaa Sana kiivaili sille
oni/nalsella ]tavalla tiistaisessa^ numerossaan työväenliikettä
ya^an yleensä ja erikoisesti Canadan suomalaisten yhteis-
|o.ij5i|inn?n ehkäisemiseksi, niin i)eruSolemukseltaan mainitun
^^1^ väitökset ja argumentit; puhuvat kuitenkin korutonta
kieltä yhteistoiminnan tarpeellisuuden ja mahdollisuudenkin
puolesta/
I '*Tämä toteamuksemme kaipaa luonnollisesti perusteluja
ja niinmuodoin pyydämme kiinnittää mainitun lehden toi-mittjiksen
huomiota sen, omien väitösten todelliseen merki-tykseen
« '
^ Polemisoidessaan pitkästi ja paksusti täkäläisten maan­miestemme
yhteistoimintarajatusta vastaan, .Vapaa Sana
. myöntää asiallisesti puhuen, että tällaisella yhteistoiminnalla
on kannatusta kaikissa järjestöissä, seuroissa seurakunnissa
ja mulssia kansalaispiireissä, kuten on esimerkiksi Vapaus
selittöijyt., 'Enemmänkin. Tämä yhteisymmärryksen ja yh­teistyön
kaipuu on ilmeisesti Vapaa Sanan lukijakunnan
keskuudessa jo niin voimakas^ että mainitun lehden toimitus
uhkasi' omia lukijoitaan "uudella hajaannuksella" jos he
ryhtyvät tällaiseen kaikkikäsittävään, yhteistoimintaan. Mai­nitun
lehden toimitus esitti pakinapalstallaan seuraavan uh­kauksen
lukijoilleen: ^ ' ^ , , *
"On paljpn hyvin paljon/— meitä suomalaisia, jotka
'emine hyväksy kommunisteja joukkoomme puhumattakaan
menemisestä 'yhteistoiminnassa' komukkapaikkoihin, joten
tuosta *naimiskaupasta' olisi ensimmäisenä seurauksena selvä
-hajaannus ja etisten seuralaisten muuttuminen toisilleen vi­hamieliseksi.
Tämän luulemme olevan totuuden asiassa."
; Melko suoraapuhetta. •
, Mutta menneisyys on osoittanut, ettei tällaisen peloittelun
tarvitse ehdottomasti toteutua.' Muistetaanpa esimerkiksi so­dan
jälkeen toiminutta Suomi-apua. Vapaa Sana vastusti
fiilloinkih kiven kovaan kaikenlaista yhteistoimintaa. Mutta
kun kansalaistemme valtavan suuri enemmistö asettui yhteis­toiminnan
kannalle, niin Vapaa Sana tuli mukaan, vaikka
se toisinaan vähän siitä nurisikin — ja tämän yhteistoiminnan
loistavat tiilölKet ovat kirkkaana johtotähtenä maanmiehU-lemmesiitä
mitä mahdollisuuksia on olemassa yhteistyön pe­rusteella.
Kun täkäläiset maäiimiehemme rupeavat taas vaa­timaan,
yhteistoimintaa nim voimaperäisesti, että toivomuk­sesta
tulee tosi, niin Vapaa Sanan toimituksen on silloinkin
vaikea riW«oa välejään lukijainsa kanssa. Se voi tatfs nurista,
mutto tulee kuitenkin m u k a a n j a meidän lehten)jn^ toivoo,
qillpin, kuten se toivoi Suomi-Avun päivinäkin, ettei'Vapaa
Sana tekisi poliittista itsemurhaa, vaan tulisi joukkojen rau-
^icana.
\ Mutta.Vapaa ^aiiä esitti viim.e 'tiistaina tahtomattaan
, suoranaisen haasteen, ei vain yhteistoiminnan, vaan järjes-
. töUisenkin yhteenliittymisen puolesta. Sen pakinapalstalla
kirjoitettiin yhteistoimintaa vastaan seuraavasti:
"Toisekseen, mehän jokainen — niin nuoremmat kuin
vanhemmatkin suomalaiset — tiedämme, mitä tämä uusi kotii
.maanne, odottaa meiltä. . .
; . "Mutta jos Canadan suomalaiset alkaisivat harjoittamaan
yuodeyhteyttä ryssäläisten poliittisten huoruudentekijäin
kanssaj niin jokainen käsittäisi, ettemme silloin olisi enem­pää
kunnon kansalaisia tälle maalle . . ."
,Siis, me emme saa muka itse päättää omista asioistamme,
vaan oh kuunneltova sitä, mitä kulloinkin vallassa oleva po­liittinen
puolue meiltä vaatii ja "odottaa"?
Asiallisesti puhuen — ja lainkaan välittämättä tuon
lainauksen voimallisesta kielenkäytöstä yhteistyötä vastaan
T-sen paremmin ei yoida^^p
den tärkeyttä!
' ; Oittakaamme vaikka Canadan suomalaisten uutislehdet.
Me alemme täysin vakuuttuneet siitä, että jos se oli^i käytän­nöllisesti
mahdollisia,,^Canadan suomalaiset ottaisivat paljon
mieluirimiiin yhden hyvän ja monipuolisen lehden, seii sijaan,
että meillä on nyt kolme pientä lehteä, jotka kamppailevat
•^'alinomaisessa talousahdingossa ja ovat pääasiassa tämän
vuoksi teknilliseltä taholtaan kaikkea muuta muttei tyydyt­täviä.
'Ottakaamme joitakin enemmän tai vähemmän tun­nettuja
tosiasioita:
Port Arthurissa ilmestyvä Canadan Uutiset-lehti vaihtoi
'äskettäin omistajaa viitaten se siihen, ettei entinen omistaja:
öiliit tyytyväinen taloudellisiin tuloksiinsa, sillä lehden jul-
.k^isukustannukset nousevat jatkuvasti. j
"'Mikäli on puhe tästä meidän lehdestämme Vapaudesta
niin sen taloustilanne on suoraan sanoen kiristynyt-'niin
paljon, ettei enää voida puhuakaan talousaseman tasapainossa
pitäniistä ilman joka. vuosi pidettäviä rahoituskampanjoita.
: Vaikka Toronton Vapaa Sana on kerskunut talousasemas-
' taan, niin sen"viimeksipidetystä vuosikokouksesta ilmdiÖ, et­tä
taloustilanne on Iciristynyt. Tosiasiassa Vapaa Sanakaan ei
tule enää toimeen ilnnian jatkuvaa avustusta. Sen ^ ^ k ^ että
Vapaa Sana (ja Csmadatt^^^U^ saavSuuren Rahafn!yomialla
toimivan CS:n nimimerkillä tunnetun propagand«^
toimitusapua, Toronto Daily Star julkaisi toukokuun-25 päi­vän
nuunerossaan suuren kuvan eräitten/vieraskielisten leh­tien
etusivuista ja niiden kuvien joukossa näkyi olevan myös
; Vapaa Sanan:nimii Tämän kuvan vieressä oli^^ierinäisten vie^
raskielisten lehmien toimittajien kuvia, mukaanlukien myös
Vapaa Sanan yhden toimittajan kuva; Näiden kuvien alla oli
^elostuSi missä kerrottiin Ontarion toryhallituksen edustajan,.
matkailu- ja mainosministeriHon. Brian Cathcartin.'luvan-
V neen> että näille työväen vastaisille vieraskielisille lehdille tul­laan
tästä alkaen antamaan entistä enemmän Ontarion halli­tuksen
ilmoituksia.
Kallis, kovin kallis on siis se hinta, jonka meidän pikku-
; lehtemme joutuvat maksamaan siitä "ilosta", että saamme jat­kaa
lehtienune palstoilla ryhmäkinastelua.
Vapauden väki joutuu tästä alkaen järjestämään rahoit-
»tamiskampanjoita joka vuosi ja Vapaa Sanan toimitus joutuu ,
tunnustamaan itsenäisjrytensä menetyksen julistamalla, että
.-'Hiedäinme, mitä täntiä uusi kotimaa odottaa meiltä", jos mieli­vät
saada vissiä talousapua! ^ ,
; Jos mikään, niin tämä puhuu kaikkien uutislehtiemme
5 demokraattisen yhdistämisen puolesto. Selvästikään yhdis­tettävästä
lehdestä^^ pulisi Vapautta, Vapaa Sanaa Ca-pieni
<»a siitä y M U laajenevasta kes­kustelusta
Ja väittelystä, joka on par-hatllaan
käynnissä maamme niin pa­ljasti
ontuvalta JiUu^Utiikasta. alut­ta
ilmeistä on, että tämä Meanyn ja
Reutherin välinen keskustelu -r- P i ­kemminkin
välttely — ei ole mieluisa
ta niille plireUle. jotka ovat pitäneet
tällaisia asioita jä yleisen, mielipiteen
muokkausta vain heille' kuuluvana
asiana. Niinpä esimerkiksi JNe«r York
Time» on katsonut tatpeclliseksi ky­hätä
mainittujen työväenjohtajien
keskustelusta tolmitpskirjoituksen.
Jossa huomautetaan, että heidän oli­si
parasta pidättäytyä keskustelemas­ta
tällaisista ulkopoliittisista kysyr
myksistä.
Aliksi? Miksf eivät työväenmlehet
voi keskustella Jä väitellä tällaisista
ky^rmykslstä? Haluaako Suuren J i a -
han lehU esittää väitteen, että kes­kustelu
ulkopoliittisista kysymyksistä
kuuluu ;>vain sen korkeapalkkaisille
toimittajille; tai että ;kysymys olisi
nUn monimutkainen. Johon vain, sen
palstanikkarit kaikessa viisaudessaan
ovat kykeneviä?
Me emme halua asettua puoltamaan
TySväenliikkeen edessä
olevista vaaramerkeislä
Kiij. wmiam Kasbtan
Autotuotanto on useiden vposlen
ajan ollut kobtuullisen hyvä Cana­dan
taloustilan puntari ja nyt se on
näyttänyt leimaantumisen merkkejä,
joka sellaisenaan aikaansaa vaka­via
seurauksia auto- ja maataloas-konetyöJäisUle
sekä lukuigille
muille. •
Joitakin viikkoja sitten Cbrysle-rin
tehdas suljettiin viikoksi. >Tätä
seuraisi i;000 työläisen määrääinät-tömäksi
ajaksi lomauttaminen For­din
Windsorin tehtaalla, ja 700 lo­mauttaminen
Oakvillen tehtaalla.
Sitä ennen maataloudessa valitoeva
jatkuva kriisi kuvastui Massey-Har-ijs-
Ferguson yhtiön päätöksestä
eiroittaa huomattava määrä työläi­sistään.
On paikallaan huomioida,
että lomauttamiset autoteollisuudes­sa
eivät ole tyypillisiä ykslnonuan
Canadalle, Niitä: ennen lomautet­tiin
suuret määrät autotyöllOsiä
Yhdysvalloissa sekä Britanniassa.
Nämä ovat niitä vaaran merkke-sen
paremmin Walter Reutherin kuin ' f^, jotka kannattaa huomioida au-muidenkaan
työväenjohtajlen esittä­miä
ajatuksia tai kannanottoja sen
paremmin Intiaa: koskevissa , kuin
muissakaan kysymyksissä; .Heidän
kannanottonsa saattaa olla joko liyr
väksyttävä tai tuomittava. Mutta var­masti
haluamme puoltaa heidän ja
kaikkien muidenidn amerikkalaisten
oikeutta julkilausua mielipiteensä
kaikista kysymykisstä, jotka tavalla
tai toisella koskevat maamme asemaa
ja sen suhteita muihin kansoihin, ja
eritoten suurkansoihin, tässä. nyky­päivän
levottomassa' ja-kuohuvassa
maailmassa. Ja kun: sanomme asian
halki, me pidämme paljon tärkeäm­pänä
sitä, mitä i^mä tavalliset työ­tätekevän
kansan johtomiehet sanor
vat näistä kysymyksistä kuinmltä jo­kin
New. Yorki: Itoiesin pal£|tanikk&ri
kyhää' pallckansa ansaitsemiseksi.
—Työmies-Eteenpäin.
tolyöläisten, UAW:n ja äskettäin
perustetun Canadian Labbr Con-gressin
toimesta. On ilme|^täkin,
että autoteollisuudessa ja mahdolli­sesti
muissakin teollisuuksissa alul-lav
oleva tuotannon rajoittaminen
Johtaa teollisuuden nousukautta
seuraavaan lamaannuskauteen.' *
Sellaiseen tilanteeseen ovat vai­kuttamassa
lukuisat vaikuttimet ai­na
lisääntyneestä luotosta:: ylen­määräiseen
verotukseen, jotka; vä­hentävät
suuressa määrassä^yölals-ten
ostokykyä. Niin kauan kuin
työläisten palkat lisääntyivät' no­peammin
kuin velat, tuU autoja
tehtaista. Nyt kuitenkin, kun yhä
lisääntyvä luku työläisiä on kiinnite
tänyt tulevat palkkansa maksafik-seen
viimevuotisista tai tämänvuo­tisista
ostoistaan,: on kehittymässä
vaarallinen tilanne.
Montgomeryn urheat puheet kuoleman
levittämiseksi joi^kkomitassa
Tuntuu siltä kuin kaikki muut ih^
miset, paitsi kenttämarsalkka vara­kreivi:
Montgomery, on yhtä mieltä
kanssamme, että vetypommeilla
käydyn sodan jälkeen ei olisi muuta
jälellä tästä matosesta/.maailmasta
kuin haaskalinnul ja hautakukar;
Mutta niin tosiaan, Montgomery
ei yhdy ajatukseemme. Hän ^'ain
jatkaa ristiretkeään kautta maail­man
j a pitää ydinaseilla käytävästä
sodasta sellaisia puheita, jotka saat­tavat
tavallisen kansalaisen ajattele­maan,
' että tämä Britannian hal­litsevan
luokan jäsen on todellakin
aloittanut tämän elämänsiä varsin
heikkomielisenä ja vanistetcina
päättäväisyydellä saavuttaa pdes
mielipuolen aseman^
. Erinomaisesti käyttäytyneet tun­netut
sotilaat ^ ovat tavallisesti va­paita
arvostelun vaikutuksista. Ja
^ tämä lieneekin . syy miksi kukaan
arvovaltaisessa asemassa oleva ei
ole^ vielä ehdottanut, että Montgo­meryn
aivokoppaa tulisi tutkia jon­kin
täysin pätevän asiantuntijan
toimesta.
Tavallisesti sellaista ehdotusta
voitaisiin pjtää vallan: sopimattoma­na,
mutta: jos tarkistatte Montgo­meryn
viime vuosina pitämiä puhei­ta
vähän tarkemmin, niin voitte
hyvälläkin syyliin päästä siihen joh­topäätökseen,
että kaikHi, jotka an­tavat
hänelle "hullun'Meiman, osal­listuvat
sellaiseen pidättyväiseen
arvosteluun joka rajoittaisi Caesa­rin
kuolinilmoituksen kahteen^ r i ­viin
kuolinilmoitusten palstalla!
Koko kylmän sodan vuosien ajan
Montgomery ei ole koskaan lakan­nut
olemasta halukas, kärsivällinen,
kekseliäs, kauhistumaton, pettymä-tön,
väsymätön, voittamaton ja
.•nuuttamaton kiihkeässä ja vaati­mat
lomassa auttavaisessa halussaan
osallistua ydinsodan järjestämiseen.
Jos tavallinen muukalainen ka-puaiäi
korokkeelle ja alkaisi pau­hata
joukkomurhaamisen puolesta
niinkuin Montgomery on tehnyt,
niin meidän urhoolliset poliisimme
raahaisivat hänet sinne vähemmän
järkevimyien su o jeluslaltokselle.
Mutta n i i n - e i käy Montgomerlle;
hänet saatetaan juhlallisesti loor-dlen:
ja senaattorien seuraan, joita
yleisesti on pidetty täysin selvä|är-kisinä.
, . ' ,
Montgomery on niin varma atomi-'
hullujen päämäärän saavuttamisesr
ta, että hän kehoittaa laatimaan
suunnitelmia, joiden mukaisesti,
kustannettaisiin kaiiäallisia ja alu­eellisia
sanomalehtiä "tulioutunei-den
alueiden palvelemiseksi". Hän
sanoi sanomalehtlmiehille Otta;^asr:
sa, että tulisi ''kauhean" tarpeelli­seksi
jotta poliittiset johtajat voisi­vat
puhua; kansalle ja että siltä
syystä sanomalehtien olisi jatket­tava
ilmestymistään sodankin aika­na.
Kuvittelemme tämän tapahtuvan
varsin yksinkertaisesti. Kustanta­jan
ei tarvitse: tehdä muuta kuin
etsiä maasta sellainen kuoppa, joka
on aikaisemmin ollut sanomalehti­paino,
koota joitakin jalkoja, käsiä
ja multa ruumiin osia kunnes saa
kokoon kustannusliikkeen tarvitse^
man henkilökunnanv hankkia vielä
hahmollaan oleva painokone ja .sit-ten
vielä sellaisessa kunnossa oleva
politiikko, joka voisi selostaa, että
viime yönä kuuletäamme kova ääni
ei ollut muuta kuin. kotiin tuleva
isä raskaine kenkineen.
Me puolesta uskomme, että von
''kauhean" tarpeellista, jotta Mont­gomeryn
aivokoppaa vähän tutkit­taisiin.—
Sivusta katsoja.
Tätä tilannetta: on edelleen vajir
rantaout hallituksen f^kovan ranan"
inHatiovastainen politiikka, .jonka
tarkoituksena on ollut keinotekoi­sen
lamaannuskaudcn kehittäminen
ja työttömien armeijan lisääminen,
mikä sellaisenaan heikentäisi työ­läisten
neuvottelutehoa. On mie­lenkiintoista
. fauoiniojdai että auto^
teollisuudessa Ipmauttamiset tapah­tuivat
juuri työehtonuevottelujen
aattona ja aikana.
Tämän lisäksi on huomioitava
jatkuva lisääntyvään verottamiseen
ja inflatloon johtava asevarustelu
ja jatkuva kaupankäynnin rajoitta-minen
niiden maiden kanssa, joissa
yhteensä on y l i miljardi kuluttajaa.
Tämän tilanteen valossa työläis­ten
tulisi ehdottomasti sanoa sanot­tavansa:
Ensiksikin työväestön
tulisi tarkistaa .lamaannuskausivas-taista.
ohjelmaansa nykyhetken ta­pahtumien
valossa, laatia sellaiaen
taloudellinen ja lainlaadinnallinen
ohjelina, joka takaisi autotyöläisten
elintason j a työmahdollisuudet. ^ :
Taloudellisella • rintamalla, auto-moinnin,'.
^teknillisen kehityksen,
työtehon nopeistuttamisen ja lo­mauttamisen
valossa, näkyy selvä;
piirteisimmin taipeelllsuus kehittää
taistelua 30^v tai 35-tunlisen>työvii:
kon puolesta viikkopalkkoja vähen­tämättä.
Tämä vaatimus tulisi yh­distää
vaatimuksiin työttömyysva­kuutusmaksujen
lisäämisestä ja pi­temmistä
palkallisista lomista,
rLainlaadinnalllselia rintam-illa
on käynyt yhä selvemmäksi, että on
kohdistettava hallituksen yhä l i -
lisääntyvää painostusta Canadan ta­louden
kaikinpuolin kehittämiseksi
ja laajan kehittymättömien maiden
avustusohjelman toteuttamiseksi i l ­man
minkäänlaisia poliittisia ehto­ja.
Tähän liittyvät Canadan ja
Neuvostoliiton välisen kaupankäynr
nin laajentaminen ja samanla'sen
kauppasopimusten sitoaminen tois­tenkin
maiden kanssa' muitakin ta­varoita
koskevana kuin .yksist?Ȋn
vehnää.
Autotyöläiset ja UAWA palveli­sivat
omia 'etujaan jos he kehoittai-sivat
iCanadian Lahor Congressia
ryhtymään tämän piirteiseen maan­laajuiseen
toimintaan.
: Toimettomuus juiiri tällä het­kellä
Vqisr. aiheuttaa korjaama­tonta
vahinkoa työläisten loppu-mattpmal}
e taistelulle täystyöUi-syyden
pnolesta, eriluiIsestikiD
cill» syystä fcosba autoteoUlsuos
esittää stnitegista osaa Canadan
lalondessail
Vaikka nyt olisikin väärin tehdä
johtopäätös, että olemme jo talousr
pulan kourissa, on myös väärin aja­tella,
että lomauttamiset ovat yk­sinkertaisesti
' vain sesonki llmiö.
Lomauttamiset leviävät kuin syöpä.
On ryhdyttäväftyötätekevien yhte^
naiseen toimintaan ilmiön hävittä­miseksi
heti alussa.
lonmia palautettu
Moskova,» y ^ i T M t o l i i t o o vai'
lion ytdJBCB cyjtlajä» UmnaSi
Bndesko ylistää aikakaoslehden
"Nevvoctovaltio Ja iSöT 9f&M|^^
i»ewi oamerpssa <nt rtkrBCTitöis»
terin» Nikolai Wlaiaun »uofit'
t a r ä tieteellistä työtä, Kryle^
fcostä ei ole pobotto nUäSs p^i^c
tilnlqmuneneeo voofeen Ja mair
' Hinta, puletpän iMikkfiii Krylcn-kon
nlineo palauttanlsesta enli»
seen asemaansa,
Rudenko korostaa edelleen kirjoi­tuksessaan/
että Stalinin iiehkilö-kultti
antoi Berialle ja hänen apu­reilleen'
mahdollisuuden'saada vai­kutusvaltaa:
Hän moitti sunhuntai-na
lopetettua .oikeusministeriötä ja
ehdottaa : todellisen rikostilaston
laatimista.
SiTA
TÄ
BOHDOSKAUPASSA
Noori l a kaunis neitonen
robdosfcaiipastä ostaa ij«iinic
kyseleeiuioIestUBeena kaui
keinoja, |ip(itea sen saisi nai
siten, ettei raaku missään
sessa tuntuisi.^
Ha^n^^beti k i i j an sano
pisb, miss? luetellaan useita
j a siihen. Mutta sitä ennen
telisin teiUe uuden mehuteh
maismaistialsia.
Neitonen juo hänelle tarjo
sillisen, minkä jokeen kaupi
noo naureskellen::
•—•No, eihän se malstunu
kaan pahalta!
—^Voi laupias taivas! Ha
äidilleni enkä suinkaan itsel
Punaista valkoihoisill
va Ikoista
vaiKoinoisiite —
mustaihoisille
Dag Hammarskjöld
lähtee Moskovaan
Tukholma. — Y K : n pääsihteeri,Dag
Hammarskjöld matkustaa kesäkuun
24 päJtVänä iMqskovaan' keskustellakr
seen neuvostojohtajien^ Hrushtshfvin
ja Bulganinin.kanssa mäailmanjrau-han;
säayttämisestä,-; kertoo vStpck-
.hoIms-Tidnlngenin; New Yorkin kir­jeenvaihtaja.
Hammarskjöld; kohtaa
myös .Neuvostoliiton uuden; ulkominis­terin,
Shepilovin. Hän on täten en­simmäinen
johtava valtioinles, joka
neuvottelee uuden: -ulkoministerin
kanssa.
YKn kirjeenvaihtajan Pierre Hus-sin
kertoman, mukaan Hammarskjöl-din
matka kestää 6 viikkoa ja se ulot­tuu
Neuvostoliiton V liittolaisvaltioihin.
Hän tapaa pääministerit Varsovas­sa,
•:- Prahassa Ja Budapestissa sekä
mahdollisesti Sofiassa Ja Bukarestissav
London Observer Servicen kir­jeenvaihtaja
Cyril Dnnn sai kool-;
la JSalisbiiTyssa, Etelä-Rhodesiassa
hallituksen alkuasnkkaiden de- :
pärtmentin eräältä nuorelta toi- .
mitsljalta, että "niissä punainen
mnlta loppua, siitä aikaa. alkn-
, asukkaiden reserviaine". Mainittu
kirjeenvaihtaja kertoo näkemäs- \
tään, kanlemastaan Ja omista ar­vioistaan
(Joihin kaikkiin emme
voi yhtyä) seuraavaa:
"Olimme' automatkalla vSalisburysta
Chinyikan reservialueelle nähdäksem­me,
mitä Etelä Rhodesian hallitus te­kee
Af rikan maatalouden parantami­sen'
hyväksi..:: Hän (alkuasukkaiden
departmentiuFnuori tolinitsija).antoi
minulle lajajan yleiskuvauksen mat­kalla.
•*
:CbInyacaaii Johtavalla tiellä .on
tämä ' muutos ' odottamattoUian :
äkidnäinen ja hämmästjrttävä. Tie
laskee knlvunneel|e vesitielle. T h - ,
della pengermällä maa on punais­ta
koin härän veri Ja siellä^sijalt-see'valkoihoisten
fhodesianilalsten :
tilat; Toisella pengermällä on maa ;-
kerman valkobta Ja se on osa sii­tä
maasta. Jonka brittiläiset Jätti-vät
vallatuille mashonadlaisille yli
50 vuotta sitten.
Punainen multa näyttäähedlel- -
malliselta. Toisella puolen oleva
maa näyttää sannalta,: Ja syystä :
kyllä, sillä se on eräänlaista san- -l:
taa. .Vaikutelma siitä, että valko-
:iholset kolonistlt ovat ottaneet:'
parhaat maat itselleen^ on miltei:
kipua: aihenttavastl silmin nähtä­vissä.
Etelä-Rhodesian: tässä osassa, selit­ti
tämä nuorimies^ alkuasukkaat ei­vät
ols: koskaan yrittäneet: viljellä
maata punaisen mullan alueella, sillä
sadekaudella se on raskasta Ja kiiimi-tarttuvaa
multaa ja kuivuuskaudella
kovaa kuin kivi. He ovat aina pitä­neet
parempana graniittimalsta san­taa,
vaikka se ei ole niin. hedelmäl­listä
kuin pimalnen multa, sillä se on
sekä kuivana että märkänä helpom­paa
käsitellä.
Sen lisäksi nämä santamaat ovat
monimutkaisissa laaksoissa, jylhien
graniittikallioiden välisiä, jotka anta­vat
alkuasukas-alueille komean, mut­ta
alastoman kauneuden. : Mashona^
sit txmsivat Itsensä • turvallisemmiksi
siellä Matabele-naapuriensa-alinomai-sia
reittauksia vastaan.
Afrikkalaiset myöntävät, että
kaikki tämä on totta, mntta.sano^ :
vat, että nyt on näillä asioilla alr\
noastaan historiallinen arvo • > Ja':
mielenkiinto, ••: Mashonasit eivät
vlljellect'>' graniittimalsta : santa-^ y^
maata yksinomaan sen vuoksi et^
tä he vihaavat kovaa työtä; HeiUäri::
el oliot työvälineitä lasluianpnT
naisen mullan kultivointia varten.^
Alkuasukkaat seUttävät, että M a -
tabele-heimon taholta tulleet vaa-_ .
rat: knulnvat njrt menei^teen. -
Jps-he saisivat olla rauhassa Ja ;
käjrtettäväkseen traktoreita, niin
nyt ei ole mitään syytä, miksi
ftfri^^iraiaiginp ^ihnai^M^anif ei
voida.antaa kohtnnllista osaa.pur
naisen mullan maasta.
Saamieni tietojen mukaan suunnit­teilla.
:el ole mitään laajakantoista
maan uudelleen jakoa; Tarkoitukse­na
on mieluimminkin se, että saatai­siin
Euroopasta lisää siirtolaisia käyt­tämättä
olevUle alueille. Siellä tun­tuu
olevan heille tilaa, sillä valko­ihoisten
hallussa nyt olevasta 30,000,-
000 eekkerinalan suuruisesta farmi-maasta
on nyt kultivoitu ainoastaan
miljoona eekkerlnalaa. :
Mutta ;Ete]ä Rhodesialla on dynaa­minen
ÖTVUotissuunnitelma alkuasuk­kaiden
reservialueiden parantamiseksi
sisältyen-'siihen sosiaalisia ja maatar
loudeUisiä -tavottelta.
Julistettuna: tavoitteena on erottaa
Afrikan, maaseutuyhdyskunnat A(ri-kan.
:•• kaup^mkiyhdyskunnista • niiden
kummat)(kih"eduksl: ; Asiainrnykyisel-:
lään: oUess^: afrikkalaisilla on ^
mtista-hälahVlellä-voittoa' tuottamat-'
ta' ..valkoihoisten; kaupunkitöiden ja
reservialue^n maatalouselämätt - vä­lillä.
" ' "
Afrikan maaseutuväestön elämän
vakiinnuttamiseksi on ryhdytty muut­tamaan
- maaseudUn koko fyysillistä
ja sosiaalista olemusta;
:' Valkolhotset maatalonsekpertit
ovat ilmakuvien perusteella kar­toittaneet
heimokuntien maat vil­jelys-
Ja laldtanmaiksL
• Maan eroosion eli syöpymisen eh­käisemiseksi
— mikä on Afrikan maa­talouden
vitsauksena — on rinnemail­le
ja vesistöjen rannoille merkattu
alueita, joiden kaikenlainen käyttö on
kielletty. Afrikan karjakantaa on
suuresti pienennetty.
Maan plkknjako'loiietetaan.
Lopulta .Afrikan maaseutu
kuntavähennetään .'^ sellaiseks
sen elämä perustuu tiukasti mi
jelykseen, ei vain juuri olema:
säilyttämiseksi, vaan myös voitc
vuttamiseksi.: Hallitus Jcatsoo, e
servlaluelden: nykyinen 3,500.00(
nan:vuositiilO' voidaan kahdc
vuodessa nostaall miljoonaar
taan ja 20.000,000 pimtaan 2(
Heimomaiden y h t e i s omistus,
vaikka se ;säilytetään .paperilla,
tulee knltenUn hilJalsesU sivuu­tetuksi
KuUekhi afrikkalaiseUe
farmarille; kannetaan asiallisesti
kaikki oikeudet r pikkutilaansa.
dessa.
Mikäli voidaan havaita. Etelä
desian afrikkalaiset hyväksyvät
ajatukset reservien parantamls
Tämä on ehkä snunnitelmai
: meellisin puoli, sillä munalla
afrikkalaiset päättävästi va:
; taneet samansuuntaisia ajata
Afrikkalaisten ja eurooppal
suhteissa maanviljelykseen on
kuilu:.: afrikkalaisten suhtautu
maatalöi4^enj)n?suuresti tuntee
valkoihoisten kokonaan Mytä
perustuva. Eurooppalaisten s\
tuminen ^tuntuu järkevältä; af
laisten: maaseutuväestön suhtai
seen: sisältyy sen itsetuho.
• Yritettyään ^tuloksettomasti
pagandaa. Etelä Rhodesian, vä
Iholsten liallltns toteuttaa yb
kertaisesti Ja: säälimättä mää
misvaltaansa,' ajaen läpi suu
telmaa. mikä v. 1^0 men
sä muuttaa- 47,000 neliömaillni
V ruiseh :maaValaeen; Enemmän
'<'lialIitns^:OBl-~fclertämässä^ tolsfa
, sunrvaikentta,. valkoihoisten ,
: tomenetelmän'> 'fcällentta,' va
>: maila,' ^«ttä afrikkalaisten tä;
itse maksaa suurimman man
män suunnitelman menoista t
teldensa verojen muodossa.
Nämä ovat. erikolsseikkoja,
afrikkalaiset Etelä Rhodesiassa
taipuvaisempia alistumaan valko
ten hallintaan.:kuln heidän heii
sensa muilla alueilla. Reservialu
Joillakin paikoilla, ^ missä muut*
jo suoritettu, r afrikkalaiset fan
Joista toiset ovat Itaksinkertalsl
neet tulonsa, näyttävät hyväk
ajatuksen, että tämä suunniteln
hyvä.
<»
Mutta minä Iiavaltsin, (
enemmistö maaseudun afrib
laisista on nyrpeissään tästä y
lankumonksellisesta sekaanio
sesta heidän elämäänsä.
Keskusteltuani 'pääministeri
Jatkuu 4. sivi
Auringon energialla
kulkeva pienoisauto '
Yhdysvaltain autotehtaiden liiton
tutkiroustyönteKijät ov^t valmista­neet
auton pienoismallin, joka kul­kee
auringon voimalla. Tämän 38
sm pituisen "ajoneuvon" katolla on
12 valosähkökennoa, jotka muutta­vat
vastaanottamansa auringonsa­teet
sähköenergiaksi ja antavat si­ten
'käyttövoiman autoa kuljetta­valle
pienelle sähkömoottorille.^ ^
nadan Uutista — vaan uusi lehti, mikä olisi kyllin avara kai-,,
kille ja riittävän monipuolinen tyydyttämään maanmiestem­me
suuren enemmistön tarpeet.
Tällainen järjestöllinen yhtenäisyys, niin toivottavaa kuin '
se olisikin, sekä lehti- että muilla aloilla, on kuitenkin vastä
huomispäivän kysymys. Mutta käytännöllinen yhteistoiminta
ja yhteistyö on nyt jo sekä mahdollinen että parempia tulok­sia
tuottavaa. Sen lisäksi tällainen yhteistoiminta poistaisi
epäluuloja eri ryhmien ja järjestöjen välUtä, kehittäisi keski­näistä
luottamusta ja yhteisymmärrystä, sekä tasottaisi tietä
järjestöllisellekin yhdistymiselle tulevaisuudessa.
Mikäli sydämellemme on täkäläisten maanmiestemme
yhteishyvä, silloin emme voi tulla muuhtm lopputulokseen
kuin siihen, että vallitsevat ryhmäriidat heikentävät voimi^-
me, huonontavat toimintaamme kansallisten kulttuuriperki-teiden
vaalimiseksi ja haaskaavat voimiamme keskinäiseen ki-"
nasteluun. Kaikki seikat — mukaanlukien Vapaa Sanan yh-tenäisyysvastaiset
väitökset — puhuvat siis ryhmäriitojenio-'
pettaniisen sekä yhteistyön ja yhteistoiminnan aloittaminen'
puolesta. .
Tuskin se enää onnistuu
Ollen henkeen ja vereen asti
"puolueeton" Suomen vanhan , ko-koomusmamman
perustamaa "Lain;
suoja" järjestöä eli ''kaartin" hy-iväksl,
Torontossa ilmestyvä Vapaa
Sana julkaisi toimituspalstallaan
kaksi, mahdollisimman arvovaltaista
lausuntoa"kaartin" puolesta, vaik­ka^
joutuikin surukseen myöntä-.
mään. että Suomen Sosialidemo­kraattikin
?vastustaa:v koko hommaa.
; \ Kuvaava onkin tämä: Pakuiapals-:
talla mainitun lehden toimitus k i i ­vailee:
tunnetulla .säädyttömyydel-:
' lään.ja; jopa omien riviensä hajoit-tamlsella
uhaten kaikenlaista- yh­teistoimintaa
::vastaan: i .täkäläisten
"koriiujeto'? kanssa;^ toimituspalstal­laan'niyötällee
saman lehden toimi­tus
Suomen äärimmäisen oikeiston
suunnitelmille uusien lyokkakaar-tlen<
perustamista varten!
*Tässa;selIaisenaan on saman työ-väenvastoisen
^ mitniin molemmat
puolet.
; Miitta V mistä on .oikeastaan ky­symys?
'
'Suomen suurpääomaa on kismit­tänyt
jd,kismittää vieläkin se, että
se joutui perääntymään' yleislakon
johdosta Suomen yhdistyneen työ­väen
voiman edessä. Siitä häviös­tään
:jisti se on panhaimut yleisla­kon,
aikana- muka tehdyistä "laittor
muuksista'* j a selittänyt, että koko
yleislakkokin oliisauri^laittonmus".
.Suomen työväenliike kokonaisuu­dessaan
—: molemmat. suuret työ­väenpuolueet,
ammattiyhdistysliike
ja muut työväenjärjestöt —^ on 7 T i i -
tenkin osoittanut humpuukiksi ko­ko
olkeistorintaman "lalttomuusva-
•ituksen".
Mutta; tosiasioista piittaamatta
ryhtyi Suomen äärimmäisen oikeis­ton,
kokoomuspuolueen johto perus­tamaan
erikoista ''Lain suoja" jär­jestöä,
jonka pitäisi huolehtia: siitä,
että maassa- säilyy sellainen"lain­suoja"
. mitä vanha kokoomusmam-ma
janoaa ja niitä Vapaa Sanakin
nyt myötäUlen puolustelee;
Vaikka Suomen kansa on jo ai-kojavsitten;
kääntänyt selkänsä näil­le
''menneisyyden • miesten" vouho­tuksille^
niin; kokoomusta janottaa
kuitenkin vielä vanha suola.
.Niinpä oli aivan äskettäin erään­lainen
Mannerheimini patsaan pal­jastustilaisuus
> Tampereella, missä:
esiintyivät entiset IKL- ja suoje-luskuntamiehet
sekä nykyiset "lain
suojan^' perustajat vedoten mennei­siin
'vsankaritekolhin'> : Puhujina
esiintyi sellaisia kuuluisuuksia kuin
rikkurikaartien:' perustajan-'M<urtti
Pihkalan veli proL Rurik y Pihkala
j a laittomaksi'' julistetun suojelus­kunnan:
historian kirjoittaja ken­raalimajuri:-
Niilo Hersalo ^ jnel
E i voida siis kieltää etteikö "Lain
suoja" ".ole osannut vetää keidaku-vakseeen,
tehtäväänsä sopivia yksi­löltä,
aina'- manalle menneestä
marskista alkaen! -
Sivumennen sanoen onkin pai­kallaan
mainita^, että ''Lain suqia?'
juhlapuhujat ylistivät, ei sentään:
Mannerheimin patsasta,^ vaan Jtee
marskia siitä osaista,: mitä hän vei
"kolmessa sodassa" — siis myös
valkoisen armeijan ylipäällikkönä
Suomen kansan kurissapitämiseksi!
;Ja juuri "kurissa pitämisestä" oli
kysymys, sillä ristihän Suomen So^
sialidemokraatin'kuuluisa ja pidet­ty
pakinoitsija Sasu Punainen suo­jeluskunnan
kiväärin "köyhän ku­riksi".
Mmkälaista "laillisuutta" sitten
nämä> -kumpujen yöstä nousseet
'^Lain suojan" miehet haluavat?
V Tässä yhteydessä haluaisimme
suositella lakitieteen tohtori, Ensio
Hiitosen kurjoittamaa, y l i 500 sivua
käsittävää kirjaa "Vääryyttä oikeu­den
valossa".
: Siinä osoitetaan ammattimiehen
tarkkuudella jä taidolla niitä luke­mattomia:
oikeusjuttuja mitä nämä
kokoomusmammah "lallllsausmie-hef*
järjestivät ama vuodesta 1918
alkaen vuoteen 1944 asti.
Tri Hiitonen; osoittaa kirjassaan,
että '^Ulsuusmlesten" tarkoitukse­na
kansalaissotaa valmistaessaan oli
"köyhien kurissaplto". Hän sanoo:
'•Oireellinen oli tässä suhteessa
Helsingin porssiklubissiai 3. 10. 17
pidetty kokous, jossa ratsumestari
H. Ignatius, pyysi läshäoIleUta teol-lisuusmiehiltä
varoja suojeluskuntia
varten ilmoittaen heUle suoraan;
että näiden tehtävänä oli työväes­tön
pitäminen Icurissa."
Juuri tässä mielessä järjestettiin
histoifian' Isiinä: valheessa suojelus­kuntia,
lalliliittoja, .Suomen lukko­ja,
lottajärjestöjä j a Lapuan
keitä.
Ja että asian todellista tilaa
temattomat henkilöt eivät p
tuisi,: lienee 'paikallaan palai
mieleen, että nämä "suojel
esiintyivät tavallisesti sarkataki
lapikasjalkaisina maalaisina. 1
sit:olivat talonpoikaismarsseja
mutta narut, joista nyittlin. Iät
pankeista jne., eli kuten Hiit
sanoo, että lapuanllikkeelle vai
kuntaa valittaessa siihen tuli:
" . . . kokonaista 7 panklnjoht
.4 pappia, . 3 tehtaanjohtajaa,
upseeria, 1 HO-asessori ja 1 oil
neuvosmies sekä > nimismies,
lonpoikia ei mahtunut . • •
muutamia."
Edelleen tri Hiitonen osoi
että virkavalta, aina. ukko Svii
vudista' alkaen suosi ja suoras
yllytti näiden '.'maakunnan i
ten" laittomuuksia jopa siinä J
rin, että: kun nimeltä mainitut
liislviranomaiset ottivat se
eräistä niistä murhatapauksista
tä silloiset "lain suojaajat" tek
he 'salvat^kylmästi kalossinto
lakamukslinsa^ ja tulivat erotet
poliisilaitoksen palveluksesta. ^
Tälläisi on Suomen oikei
•laillisuus" ollut j a siihen se i
lemättä " k a a r t i n s a " avulla PJ
nytkin.
Me kuitenkin uskomme, et^
mä laillisuuden nimissä suunnit
rikollisuns ei tule enää Suonx
onnistumaan.
.Samalla me toivomme, etta
kaan. täkäläinen-maanmiehenntf
ei - edes Vapaan Sanan toimitm
antautuisi moisten MUSUOSD
ten" toivottoman, raskaan kivif
vetäjiksL — Känsäkoura.